JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 4/2012

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA VM007:00/2010 JulkICT-toiminto Julkinen JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 4/2012 Aika Tiistai klo Paikka Osallistujat nh. Maaherra, 3 krs. Aleksanterinkatu 36 A, Helsinki Timo Valli, valtiovarainministeriö (puheenjohtaja) Sirpa Alitalo, työ- ja elinkeinoministeriö Max Hamberg, oikeusministeriö Tanja Rantanen, sosiaali- ja terveysministeriö Arto Jalkanen, Jyväskylän kaupunki Leena Koponen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Päivi Laajala, valtiovarainministeriö Heikki Lunnas, Suomen Kuntaliitto Asta Manninen, Helsingin kaupungin tietokeskus Tarmo Maunu, ympäristöministeriö Tuire Mikola, Satakunnan sairaanhoitopiiri (etänä) Timo Nousiainen, Oulun kaupunki Eero Silvennoinen, Tekes Aki Siponen, puolustusministeriö Sami Sulkko, Punkaharjun kunta Simo Tanner, Suomen Kuntaliitto Tomi Hytönen, valtiovarainministeriö Auni-Marja Vilavaara, valtioneuvoston kanslia Risto Yrjönen, maa- ja metsätalousministeriö Pysyvät asiantuntijat: Anna-Maija Karjalainen, Valtiokonttori Riku Jylhänkangas, valiovarainministeriö Mikael Kiviniemi, valtiovarainministeriö Sihteeri: Heikki Talkkari, valtiovarainministeriö id Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (8) Muut osallistujat: Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto Anne Kauhanen-Simanainen, valtiovarainministeriö Hannu Luntiala, Väestörekisterikeskus Pekka Niemi, valtiovarainministeriö Marko Ollikainen, Maanmittauslaitos Olli-Pekka Rissanen, valtiovarainministeriä Poissa: Tuula Haatainen, Suomen Kuntaliitto (varapuheenjohtaja) Lauri Aaltonen, ulkoasiainministeriö Tiina Ferm, sisäasiainministeriö Veikko Hytönen, Kansaneläkelaitos Gun Kapténs, Luodon kunta Antti Kivelä, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Jyrki Myllyvirta, Lahden kaupunki Taru Rastas, liikenne- ja viestintäministeriö Maire Ahopelto, Kainuun maakuntayhtymä Mika Tammilehto, opetusministeriö Jarmo Tiainen, Etelä-Savon Tietohallinto Oy Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutetun toimisto Silja Hiironniemi, valtiovarainministeriö Esko Vainio, valtiovarainministeriö Mikko Levämäki, oikeusministeriö Timo Ketola, Alavuden kaupunki 1. Kokouksen avaus, työjärjestyksen hyväksyminen ja edellisen kokouksen pöytäkirja Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Päätös: työjärjestys ja edellisen kokouksen pöytäkirja ( ) hyväksyttiin. 2. PERTIVA jaoston vuoden 2012 katsaus ja alustava toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Alustaja: ylijohtaja Hannu Luntiala, Väestörekisterikeskus PERTIVA jaoston toiminnan tavoitteena on tietovarantojen laadukkaampi hyödyntäminen. On oltava selkeä käsitys ja rajanveto siitä, mitkä ovat julkisia tietoja ja mitkä taas eivät ole. Tietojen maksuttomuus ja laadun säilyttäminen sekä tietojen rajapinta julkisen sektorin käytössä ovat tekijöitä joiden ympärillä PERTIVA:n toiminta on keskittynyt toimikauden aikana. Toimintatapaa tullaan muuttamaan perinteisestä kokouskäytännöstä seminaarityyppiseen kokoontumiseen, joka painottuu tilaisuuksiin ja seminaareihin. Kysyttiin tietojen luovutusten ehdoista kunnille, miten ns. maksuttomuus rahoitetaan. Mikä on rahoituksen vaikutus budjetissa ja miten tietojen laatu voidaan taata jatkossa? Mikä on avoimen julkisen tiedon suhde ns. maksulliseen ja myytävään kaupalliseen tietoon jakautuu? Todettiin, että on tähdättävä entistä laajempaan yhteiskäyttöön ja avoimuuteen. Todettiin, että nykyiset perustietovarannot ovat tietosisällöltään rikkaita ja mahdollistavat uusia käyttömuotoja. Tiedusteltiin, miten tutkimuskäyttö saadaan tiiviimmin mukaan tietojen analysointiin ja uudelleenkäyttöön? Todettiin, että PERTIVA jaoksella on virallinen toimeksianto, joka liittyy perusinfrastruktuurin rakenteisiin liittyvien pesutietovarantojen ylläpitämiseen. Valmistelutyötä tarvitaan myös yleisiin linjauksiin ja PERTIVA jaoksen on huolehdittava myös siitä roolista.

3 3 (8) 3. JHS asiat Perustietovarantojen käyttö muuttuu vuonna 2013 maksuttomiksi, rakennustiedot ovat jo nyt maksuttomia, eli hinta ei ole ollut tietojen käytön rajoitteena. Todettiin, että julkiselle sektorille luovutettava tieto on maksutonta, joka katetaan budjettivaroin. Yksityinen sektori maksaa edelleen tiedoista, näiden maksujen avulla kehitetään perustietojen luovutukseen liittyvä palvelua. PERTIVA jaosto tulee tekemään JulkICT-strategiaan liittyvissä toimenpiteissä läheistä yhteistyöstä strategian toimeenpanon kanssa. Tietojen hyväksikäyttöä tutkimuskentällä tuetaan ja TEKES:n kanssa tullaan tekemään yhteistyötä. Todettiin, että PERTIVA jaos olisi edelleen toimenpiteitä linjaava toimielin. Lisäarvon tuominen esim. lausuntoihin (nykyisen 4 ministeriön lisäksi) tulee arvioitavaksi. Kokonaisarkkitehtuuri on ajankohtainen kokonaisuus ja työnjako sen toteuttamisessa on linjattava jatkossa. Päätös: alustus ja siitä käyty keskustelu merkitään pöytäkirjaan tiedoksi 3.1. Suositusluonnos: Kiintopistemittaus EUREF-FIN -koordinaattijärjestelmässä Alustaja: Marko Ollikainen, Maanmittauslaitos Alustuksessa esiteltiin, miten koordinaattijärjestelmä saadaan eri toimijoiden käyttöön. Nykyisin valtiolla ja kunnilla ovat olleet omat koordinaattijärjestelmät. Kiintopistemittausta on perinteisesti tehty hierarkkisesti. Satelliittipaikannuksen mukaan aktiiviset tukiasemat toimivat kiintopisteinä. Luokitus ja mittausmenetelmät, aktiiviset tukipisteiden status ja myös aikaulottuvuus on otettava huomioon. Eurooppalainen koordinaattijärjestelmä nojaa mannerlaattoihin, joissa on pysyvät paikannusasemat. Suosituksen tekemisessä on työryhmä, jossa mukana olevia tahoja ovat Geodeettinen laitos, MML, Kuntaliitto ja Vantaan kaupunki. Suositus on tarkoitettu kiintopistemittauksia tekeville tahoille, jossa on määritelty kiintopisteiden luokittelu ja mittausmenetelmät. Käytössä on pysyvä aktiivisten tukiasemien verkko, jossa on 2 pysyvää toimittajaa ylläpitämässä verkkoa ja palvelua. Geodeettisen laitoksen rooli on valvoa tämän palvelun laatua. Suositusluonnoksen palautekierroksen kommentit on huomioitu ehdotetussa suositusluonnoksessa. Kysyttiin, että ovatko kaavapisteet ja mittaukset paikallisia eivätkä vielä kansainvälisiä standardeja. Tähän vastattiin seuraavasti; kansainväliset ja eurooppalaisesti järjestöt suosittelevat yhteisiä standardeja koordinaatistoista. Kysyttiin myös, miten suositusta lähdetään jalkauttamaan ja käyttöönottamaan jatkossa? Vastauksena saatiin, että ohjeistusta ja informaatiota on jo jaettu kattavasti. Lisäksi tiedottamiseen panostetaan ja alaan liittyviin tapahtumiin osallistutaan, joissa tietoisuutta voidaan edistää. Päätös: Esitys hyväksyttiin suositukseksi JHS JHS-sihteerin raportti Alustaja: JHS-projektipäällikkö Pekka Niemi Projektisalkun hallinta, eli kehittämisprojektien ohjaus ja hallinta julkisessa hallinnossa hankkeelle on löytymässä uusi vetäjä. Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi luonnos tulee valmistumaan 5/2013. Kaavan pohjakartan laatimisen luonnos on tarkoitus lähettää palautekierrokselle vielä joulukuussa JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut päivityshankkeen luonnos on palautekierroksella. JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa päivitys (JHS 183) luonnoksen tietomalli on vii-

4 meistelyssä. JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2007) päivityshanke on käynnistetty marraskuussa Luokitusten koontisuositus hanke on käynnistetty myös marraskuussa Päätös: alustus ja siitä käyty keskustelu merkitään pöytäkirjaan tiedoksi 4. Kansallisen ontologiapalvelun käyttöönottosuunnitelma Alustaja: kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto 4 (8) Alustaja totesi, että Kansalliskirjasto on sanastojen ja metatiedon asiantuntija. Kansalliskirjasto tarjoaa kansallisia ja keskitettyjä palveluita kirjastoille, museoille ja eri laitoksille. Palvelussa tarjotaan asiasanastojen käyttö ihmisten luettavaksi, digitaalisessa maailmassa sanastoja ja ontologioita tarvitaan koneluettavassa muodossa. Tätä toiminnallisuutta ollaan vakinaistamassa, taustalla nähdään tietohallintolaki ja JulkICT-strategia. Toiminnalla tavoitellaan sekä teknistä että semanttista yhteentoimivuutta. Käyttöönottosuunnitelmassa on ONKIpalvelun infrastruktuurin kehittäminen, yleisontologia ja erikoisalojen ontologioiden kehityksen tuki. Vuoden 2013 aikana toteutetaan seuraavat tehtävät: Palvelun siirtäminen uuteen palvelinympäristöön Ohjelmistovalinta ja kehitystyön käynnistäminen ONKI-palvelun konsortion ja hallintomallin muodostaminen Ontologioiden yhteismitallistaminen FinnONTO palvelun ylläpito, kunnes uusi infrastruktuuri korvaa nykyisen Kansalliskirjasto on päävastuussa palvelun kehittämisessä ja konsortion perustamisessa. Konsortio on usean organisaation muodostama yhteenliittymä. Konsortio edistää jäsentensä sanastojen ja ontologioiden kehittämistä ja yhteismitallistamista. JUHTA on päättänyt puoltaa rahoitusta vuoden 2013 kehitystyölle, jonka jälkeen rahoituksesta ei ole päätöksiä. Edellisessä JUHTA:n kokouksessa edellytettiin tarkennetun toimintasuunnitelman esittelyä, tässä esittelyssä ei käsitelty varsinaista toimintasuunnitelmaa. Todettiin, että vuoden 2013 aikana rakennetaan pysyvää toimintamallia ja myös pysyvää rahoitusmallia. Esittelijä totesi, että nyt on saatu yhden vuoden päätös, joka saattaa vaikuttaa rekrytointitilanteeseen. Perusinfrastruktuurin tulisi olla maksuton kaikille palvelua käyttäville osapuolille, minkä vuoksi infrastruktuurin tulisi olla kansallisesti rahoitettavaa. Kysyttiin, mistä nykyisestä palvelusta voidaan luopua tulevan ontologiapalvelun rahoittamiseksi. Todettiin, että tällaisia palveluita ei ole tiedostettu olevan. Organisaatiokohtaisista asiasanastoista ja todennäköisesti joistakin vanhoista teknologioista voidaan tulevaisuudessa luopua. Todettiin myös, että hanke on enemmän laadunparantamiseen tähtäävä hanke kuin säästöjä tuova hanke. Käytiin keskustelua siitä, että vuoden 2013 valmistelussa on löydettävä pysyvä hallintamalli ja rahoitusjärjestely, koska lisärahoitusta ei ole käytettävissä nyt sovitun momentin puitteissa. Todettiin edelleen, että kun edellinen JUHTAn kokous tuki ontologiahanketta, se linjasi rahoitusjärjestelyä palvelun kehitysvaiheeseen rajoittuvaksi, ei pysyväksi toimintamalliksi. Edellytettiin myös, että OKM:n roolia on tarkennettava valmistelussa myös rahoituksen vastuun osalta, koska palvelu on suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kuuluvaa jatkuvaa toimintaa. Esittelijä totesi, että ohjelmistoratkaisu on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, joka mahdollistaa avoimet rajapinnat ja avoimet komponentit eri tahojen hyödynnettäväksi. Päätös: alustus ja siitä käyty keskustelu merkitään pöytäkirjaan tiedoksi 5. Perustietovarantojen viitearkkitehtuurin suunnittelu

5 5 (8) Alustaja: neuvottelevat virkamiehet Anne Kauhanen-Simanainen Työnimenä käytetään PerustA, Tavoitteena on suunnitella yhteinen loogisen tason malli, miten julkisen hallinnon perustietovarannoissa tietoja hyödynnetään. Tässä kuvataan kaikki ratkaisussa tarvittavat elementit. Hankkeen rakenne on seuraava; VM:n hankepäällikkö, toimittajan projektipäällikkö ja projektiryhmä. Mukana on myös kolme kuntaa, Suomen Kuntaliitto ja yksi sairaanhoitopiiri. Aikataulu on vuoden 2013 loppuun saakka. Suunnittelutyö on jo käynnistynyt. Kysyttiin, että miten organisaatiot ja eri toimijat saadaan sitoutettua viitearkkitehtuuriin käyttöön? Todettiin, että Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tilannetta voidaan hyödyntää arkkitehtuurin jalkauttamisessa kuntasektorille. Viitearkkitehtuurin sisältöä tullaan arvioimaan ja sisältöjä tullaan antaa mahdollisesti myös asetuksen muodossa. Perusrekistereissä oleva tiedon luotettavuus ja oikeellisuus ovat hyvin oleellisia tekijöitä ja näitä tullaan tukemaan KA:n avulla. Lisäksi tiedon keräämisen ja jakeluun liittyvät kanavat ovat kehityksen kohteena myös jatkossa. Alustaja totesi, että terustietovarantojen viitearkkitehtuuri on osa kokonaisarkkitehtuuria. Kuntauudistuksen tilanne tullaan huomioimaan valmistelussa. Tiedon laatu, saatavuus ja hyödynnettävyys huomioidaan myös suunnittelussa. Työryhmän kokoonpanossa arvioidaan vielä tiedon tuottajien ja hyödyntäjien edustajat ja osapuolet (KANTA, KANSA, KATSO, PRH). Todettiin, että kokonaisarkkitehtuurin käsitteestä puhutaan paljon, käytännön työn jalkauttaminen on uusi haaste. Kysyttiin, miten viitearkkitehtuurin jalkautus tullaan hoitamaan? Keskustelussa todettiin, että hankkeelta edellytetään arkkitehtuurikuvausten lisäksi jalkautuksen ja koulutuksen suunnittelu. Viitearkkitehtuurin tulee ohjata toimintaa ja tietoa, eikä ainoastaan teknologiaa. Kysyttiin, että onko painopiste nykytilassa vai tavoitetilassa? Alustaja vastasi, että pinopiste on tavoitetilassa. Päätös: Perustietovarantojen viitearkkitehtuurin suunnittelutyö rahoitetaan vuoden 2011 talousarvion momentille (Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (muu julkisen hallinnon tietohallintoyhteistyö), siirtomääräraha 3 v) myönnetystä määrärahasta. 6. JulkICT-strategia ja valtionhallinnon konsernipolitiikka ICT-asioissa Alustaja: hankepäällikkö Olli-Pekka Rissanen, valtiovarainministeriö Esittelyssä käytiin läpi talouspoliittisen ministeriövaliokunnan (TALPOL) valtiohallinnon konserninohjauksen linjauksia ja kytkentöjä kuntasektorille. TALPOL on antanut JulkICTtoiminnolle tehtäväksi JulkICT-strategian puitteissa mm. selvittää eri toimijoiden roolit ja tehtävät julkisen hallinnon ICT-kentässä. Alustaja esitteli lausuntojen työstämisen vaihetta Excel-taulukon avulla. Strategian toimeenpanon suunnitelma puuttuu vielä tästä materiaalista. Poliittisen johdon tehtäväksi antona on ollut yhteiskunnallisten vaikutusten ja haasteiden ja niiden riippuvuuksien kuvaaminen strategian toimeenpanossa käynnistyvissä tehtävissä. Seuraavassa vaiheessa toteutetaan toimeenpanon jatkosuunnittelu ja tehtävien priorisointi. Alustaja kuvaili myös JUHTA:n tulevaa rooli strategian toimeenpanossa ja seurannassa. Käytiin keskustelua siitä, miten avoimen tiedon innovaatiot ja kehittämistoiminnan kokonaisuus voisi toteutua ICT2015 työryhmän ehdotusten välityksellä. Todettiin, esiteltyyn toimenpidelakanaan olisi vielä koottava kaikki toimijat ja niiden roolit, joille tulee strategian toimeenpanoon liittyviä rooleja. Esitellyn lakanan formaattia ja priorisointia pidettiin hyvänä. Kysyttiin, mitä miten päätöksenteon valmistelussa seuraavaksi tapahtuu? Esittelijä kertoi, että

6 6 (8) valmistelua ja toimeenpanoa käsitellään seuraavaksi mm. VM:n johtoryhmissä, kansliapäällikkökokouksissa, HALKE:ssa, TALPOL:ssa, JUHTA:ssa, ministerijohtoryhmissä ja ensi vuoden alussa haetaan valtioneuvoston periaatepäätöstä strategian tietyille osa-alueille. Keskustelussa edellytettiin VM:n priorisointia säädösten perusteella, joka ohjaa toimijoiden toimintaa linjauksillaan. JUHTA:n roolina tulisi olla yhdistää kokonaisuus julkisen hallinnon, valtion ja kuntien kanssa. Tähän saakka on sovittu valtio-osuuksien leikkaukset ja rahoitus vuoden 2015 vuoden loppuun saakka, tämän jälkeen liikutaan SADe rahoituksen puitteissa. Priorisointi on oleellista, jotta voidaan turvata oikeiden hankkeiden toteuttamisen turvaaminen. Lähtökohtana on että nykyistä budjettia ja rahaa suunnataan strategian toteuttamiseen, välttämättä ei käytetä uutta rahaa. Hankekohtaista rahoitusta ja omavastuuta pidettiin varteenotettavan vaihtoehtona. Kunnissa on omat prioriteettinsa, joissa palvelutoimintaa pyöritetään. JUHTA:n rooli tulisi olla priorisoinnissa valmistelun ja valittujen painopisteiden pohjalta, rooli on oleellinen myös Tietohallintolain antaman mandaatin pohjalta. JUHTA totesin Euroopan neuvoston komission antaneen direktiiviehdotuksen (COM(2012) 721) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta. Luonnoksessa direktiivin soveltamisalaan kuuluisi 12 sähköistä palvelukokonaisuutta. Tavoitteeksi asetetaan W3C:n WCAG 2.0 mukainen AA-taso. Tason saavuttaminen asettaa korkeat vaatimukset sivustojen esteettömyydelle. JUHTA toivoo, että sille raportoidaan direktiivin valmistelusta, koska se tulee vaikuttamaan laajasti julkisen hallinnon verkkopalveluihin. Direktiivin valmistelun vastuuministeriötä ei ole vielä sovittu. Päätös: alustus ja siitä käyty keskustelu merkitään pöytäkirjaan tiedoksi. 7. Asiakaspalvelu 2014-hankkeen toimintamallin selvitystyö Alustaja: neuvotteleva virkamies Heikki Talkkari, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeen tavoitteena on toimivien edellytysten aikaansaaminen julkisen hallinnon asiakaspalvelujen saatavuudelle siten, että asiakaspalvelut järjestetään asiakaslähtöisesti, tuottavasti ja taloudellisesti. Asiakaspalvelu-2014 toimintamallityöryhmän tehtävänä on selvittää asiakkaiden/ kansalaisten odotuksia asiakaspalvelupisteen toimintamallille ja asiakaspalvelulle, suunnitella ja kuvata asiakaspalvelun prosessit sekä asiakaspalvelun laadun arviointimalli, määrittää tavoitetilassa tarvittava tieto ja suunnitella hallintamalli tiedon käytölle sekä kuvata tarvittava asiakaspalvelutoimintaa tukeva tietojärjestelmäkokonaisuus. Toimintamallin selvitystyö varten ehdotetaan hankittavaksi asiantuntijapalveluita Teknologina tutkimuskeskukselta, VTT:ltä. Selvitystyön tehtävänä on: Suunnitella Asiakaspalvelu 2014 toimintaympäristö ja sitä tukeva tietojärjestelmä ja tiedonhallinta kokonaisuus. Valittujen ja asiakaspalvelupisteestä tuotettavien asiakaspalveluprosessien mallintaminen. Valittujen ja asiakaspalvelupisteestä tarjottavien asiakaspalveluprosessien tuottamisen suunnittelu ja arviointi eri palvelukanavissa ottaen huomioon viranomaisten omat asiakaspalveluprosessit. Suunnitella raportointi, laskutus sekä laadunseuranta käytännöt ja niihin liittyvät tietojärjestelmät, jotta palveluntuotanto kaupungin tai kunnan toimesta olisi mahdollista.

7 7 (8) Tavoitteiden toteuttamisessa on huomioitava yhteistyö yleisneuvontapalvelun ICT-ratkaisujen kanssa mukaan lukien Suomi.fi ja asiointitili. Keskustelussa pidettiin haastavan muodostaa näin monen viranomaisen kesken yhteistä toimivaa toimintamallia. Toiminnan hallintamalli ja ohjaussuhteet ovat oltava selkeitä, että toiminta voi olla sujuvaa. Selvitystyön toteuttamista kannatettiin ja pidettiin välttämättömänä, että nykytila ja tavoitetila voidaan kuvata perusteellisesti. Haasteen nähtiin myös yhteisen tietojärjestelmäkokonaisuuden aikaansaamista sekä eri viranomaisten rajapintojen toimivuutta. Tavoite on kuitenkin niin merkittävä eri viranomaisten palveluiden turvaamisen kannalta kansalaisille, että selvitys ja suunnitelma yhteisen toimintamallin luomiseen on ehdottoman tärkeä toteuttaa. Päätös: JUHTA puoltaa toimintamallin selvitystyön 1. vaiheen toteuttamista, johon varataan enintään Selvitystyö rahoitetaan vuoden 2011 talousarvion momentille (Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeet), siirtomääräraha 3 v) myönnetystä määrärahasta. 8. Tiedoksi merkittävät asiat JUHTA:n uuden toimikauden asettamisen valmistelu Heikki Talkkari esitteli JUHTA asetukseen valmistellut muutokset 1 Neuvottelukunta ja sen tavoitteet, ehdotettu muutos; Julkisen hallinnon tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi on valtion viranomaisten, Kansaneläkelaitoksen, kunnallisten viranomaisten ja muiden julkisen hallinnon tietohallinnon edistämiseen osallistuvien toimijoiden pysyvänä yhteistyö- ja neuvotteluelimenä valtiovarainministeriön yhteydessä julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA). 3 Neuvottelukunnan tehtävät, ehdotetut muutoskohdat; Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää julkisen hallinnon toimintatapojen ja palvelujen tuotantotapojen uudistamista tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä ja antaa julkisen hallinnon tietohallintoa koskevia julkisen hallinnon suosituksia (JHS). Näiden tehtävien toteuttamiseksi neuvottelukunta: 2) edistää ja seuraa julkisen hallinnon tietohallintolain (634/2011) nojalla tehtävää kokonaisarkkitehtuurityötä ja yhteentoimivuuden kehittämistä; Neuvottelukunnan tehtävien tavoitteena on varmistaa julkisen hallinnon tietohallinnon strateginen ohjaaminen sekä julkisten palvelujen saatavuus, tehokkuus ja laatu koko maassa. Ehdotettiin maakuntiin suuntautuvia kokouksia, joissa järjestetään miniseminaareja paikallisille kohderyhmille. Pyydettiin, että 2 pykälään on syytä tuodaan selkeästi mukaan kunta valtio pariteettiperiaatteet. Todettiin että KELA:n ja Tilastokeskuksen roolit ovat vaihdelleet aikaisemmissa JUH- TA:n kokoonpanossa. Myös asiantuntijaryhmien määrä ja roolit ovat vaihdelleet. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että JUHTA ei koskaan ole pystynyt käsittelemään eri toimialojen ja kuntasektorin isoja kysymyksiä, kuten SOTE sektorin asiakokonaisuuksia. Toivottiin myös, että kohdealueiden viitearkkitehtuurit olisi syytä kiertää JUHTA:n kautta sekä julkisenhallinnon yhteiset palvelut tulisi sisällyttää tiiviimmin asetukseen.

8 8 (8) Kysyttiin, miten innovaatiotoiminnan roolit tulevaisuudessa muodostuu, mikä on JUH- TA:n ja TEKESIN suhde toisiinsa? Miten muodostetaan perusjuhta ja muiden osallistujien roolit? Näihin kysymyksiin todettiin, että tulevassa JUHTA kokoonpanossa pyritään huomiomaan eri roolit ja mahdollisesti tiivistämään JUHTA:n kokoonpanoa nykyisestä. Pyydettiin myös, että asetukseen liittyvä lausuntopyyntö tehdään virallisesti. 9. Muut esille tulevat asiat JHS-jaoston toimikausi päättyy JUHTA:n toimikauden päättyessä, JHS-jaosto voisi jatkaa toimitusjaostona, kunnes uusi JHS-jaosto on asetettu. Päätettiin, että nykyinen JHS-jaosto jatkaa toimitusjaostona toimintaansa, kunnes uusi JHSjaosto on asetettu. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Heikki Talkkari Neuvotteleva virkamies Jakelu Liitteet: JUHTA:n jäsenet, asiantuntijat sekä muut osallistujat JUHTA:n sihteeristö 1. Edellisen kokouksen pöytäkirja; pk_juhta_ PERTIVA jaosto JHS-liitteet; 3-A, Kiintopistemittaus_EUREF_FIN_esittely (täydennyslähetys) 3-A-1, JHSXXX_Kiintopistemittaus_EUREF-FIN-koordinaatistossa_ Käyttöönottosuunnitelma 3-A-2, Palautekooste_Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaatistossa 3-A-3, JHSXXX_Kiintopistemittaus_EUREF-FIN-koordinaatistossa 3-A-4, JHSXXX_Kiintopistemittaus_EUREF-FIN-koordinaatistossa_Liite1 3-A-5, JHSXXX_Kiintopistemittaus_EUREF-FIN-koordinaatistossa_Liite2 3-B, JHS-sihteerin raportti Ontologiapalvelun hanke-ehdotus liitteet; 4-A, Ontologian käyttöönotto 4-B, Ontologiahanke-ehdotus valtiovarainministeriölle Perustietovarantojen viitearkkitehtuurin liitteet; 5-A, Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri B, Perustietovarantojen ViiteA taustamuistio JulkICT-strategia ja konsernipolitiikka ICT asioissa 7. Asiakaspalvelu 2014-hankkeen toimintamallin selvitystyö 7-A, Asiakaspalvelu2014_toimintamallin selvitys (täydennyslähetys) 7-B, Asikaspalvelu 2014 Toimintamalli _pros. vaihe 1(täydennyslähetys)