Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös

Transkriptio

1 Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 20

2

3

4 Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke Tämä sosiaalinen tilinpäätös on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, ). NÄKY-hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry Jyväskylästä hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi. Vuonna 2008 hankkeeseen liittyi Jyvälän lisäksi neljä Setlementtiä: Puijola, Ukonhattu, Lievestuorela ja Koskela. Vuonna 2009 hankkeen kohderyhmä kasvoi neljällä setlementillä. Mukaan tulivat Suomen Setlementtiliitto, Kalliolan Nuoret ry, Naistari Setlementtiyhdistys Naapurista sekä Setlementti Louhela. Toimitus: Anne Siekkinen. Graafinen suunnittelu ja taitto: Kalle Parkkonen. Jyväskylän ammattiopiston paino Lievestuoreen Setlementti

5 Toiminnanjohtajan tervehdys Tavoitteista tuloksiin sosiaalisen tilinpidon avulla Katsoessani edelliseen toimintavuoteen voin vain ihmetellä kuinka paljon erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, ihmisten kohtaamisia ja vuorovaikutusta vuoteen mahtuikaan. Puijolan toiminnassa oli työssä erilaisissa työtehtävissä 202 henkilöä ja vapaaehtoisena toimijana mukana 86 henkilöä. Aika mukava joukko. Erilaiset tapahtumat ovat tavoittaneet jopa tuhansia eri-ikäisiä ihmisiä Kuopiossa ja Kuopion lähialueilla. Toiminnan arviointia voi tehdä usealla eri tavalla. Meidän tapamme on sosiaalisen tilinpidon menetelmän avulla saada näkyviksi toimintamme tuloksia ja löytää kehitettäviä osa-alueita toimintamme parantamiseksi. Olemme saaneet perehtyä sosiaalisen tilinpidon menetelmään kolmen vuoden ajan Näky hankkeen opastuksella. Vuoden 20 sosiaalinen tilinpäätös on toinen, joten matkamme sosiaalisen tilinpidon saralla on vasta alussa. SOT 20:ssa olemme saaneet näkyväksi Puijolan merkittävyyden yhteiskunnallisena toimijana, monikulttuurisen toiminnan tarjoaman tuen vaikutukset niin yksilön kuin yhteisön näkökulmasta ja yksilön sosiaalisen pääoman kasvun Puijolan toimintojen kautta. Siihen millaisia tavoitteita asetimme ja millaisia tuloksia saimme voit tutustua tässä julkaisussa tarkemmin. Toiminnan arviointi on tätäpäivää. Rahoittajat haluavat tietää millaisia tuloksia avustuksilla saadaan aikaan. Toimijat haluavat osoittaa rahoittajille kuinka saadut avustukset on käytetty. Yksinkertaista ja kuitenkin monia haasteita sisältävää. Sosiaalinen tilinpito tukee toiminnan kehittämistä. Sen avulla etsimme ja saamme uutta tietoa toimintamme kehittämiseksi. Sanotaan, että rakentava kriittinen palaute kasvattaa ja vie tehokkaimmin eteenpäin. Vain tiedostetuille epäkohdille voi tehdä parannuksia. Arviointia ja saatuja tuloksia tuleekin oppia hyödyntämään toiminnan kehittämisessä. Arviointiprosessi edistää parhaimmillaan koko organisaation toimintatapojen kehittymistä. Sosiaalinen tilinpidon tekeminen on vaikuttanut tapaamme arvioida omaa työtämme. Katsomme työtämme ikään kuin SOT-silmälasien läpi. Analyyttinen tapa lähestyä asioita on entisestään vahvistunut. Pohdittavaksemme jää, kuinka voisimme entistä tehokkaammin hyödyntää saatuja tuloksia ja kuinka osaisimme mitata oikeita asioita löytääksemme kehitettävät asiat. Työ ei siis tekemällä lopu, vaan pikemminkin sitä tulee lisää. Kiitokset kaikille teille, jotka jaotte kanssamme viime vuoden ilot ja surut. Kanssanne saimme yhdessä toimien luoda mahdollisuuksia hyvään elämään ja osallisuuteen. Eija Teerineva toiminnanjohtaja

6 Kuopion Setlementti Puijola esittäytyy Kuopion Setlementti Puijola ry on tehnyt paikallista, kuopiolaisten hyvinvointia edistävää työtä Kuopiossa vuodesta Toiminta käynnistyi Petosen Kotikulmalta kaupungin ja raha-automaattiyhdistyksen tuella. Viime vuosina lähiötyö on laajentunut useisiin kaupunginosiin, kaupungin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Vuosituhannen vaihteessa perustettu Monikulttuurikeskus Kompassi on ansiokkaasti tukenut maahanmuuttajia kotoutumisessa ja kantasuomalaisia monikulttuurisuuteen. Työllistymistä on edistetty eri hankkeissa, lasten, nuorten ja perheiden tukena toimitaan iltapäiväkerhoissa, monikulttuurisissa kerhoissa ja leireillä. Toiminnan pääasialliset rahoittajat ovat Kuopion kaupunki, raha-automaattiyhdistys ja Ely-keskus. Toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti ja kauaskantoisesti paikallisista tarpeista käsin. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta on ollut ensiarvoisen tärkeä lähtökohta toiminnan kehittämisessä. Puijolan työmuodot vuonna 20 olivat elämänhallintaa edistävä työ, monikulttuurinen työ, työllisyyttä edistävä toiminta sekä nuorisotoiminta. Monikulttuurisuutta, elämänhallintaa ja työllistämistä tehtiin lähes kaikista toimintamuodoista ja hankkeista. Sijainti Puijola toimii Kuopion kaupungissa. Toiminnot ovat levittäytyneet ympäri kaupunkia toiminta- ja asiakaslähtöisesti. Toimimme siellä missä ihmiset ovat eli eri kaupunginosien asukastuvilla, kouluilla ja nuorisotiloissa. Keskustassa sijaitsevat Monikultturikeskus Kompassin ja hallinnon tilat, samoin Mahku-hankkeen toimitila, Puijolan Nuorten ja lähiötyön toimistot. Kotikulma ja PuijolaKirppis sijoittuvat Petoselle. Hallitus, johto ja henkilöstö Toimintaa johtaa 11 jäseninen hallitus, puheenjohtajanaan Ilkka Raninen. Hallinnollista yhteistyötä tehdään Leppävirralla sijaitsevan Ukonhatun setlementin kanssa yhteisen toiminnanjohtajan osalta. Johtoryhmän muodostavat toiminnoista vastaavat koordinaattorit ( 5) ja toiminnanjohtaja. Puijola työllisti vuonna 20 yhteensä 115 työntekijää, joista 13 henkilöä teki kokoaikatyötä ja 87 osa-aikatyötä, tuntipalkalla työskenteli 15 työntekijää. Keskimääräinen henkilötyövuosi oli 54. Palkkatuella työllistettiin vuoden aikana 80 henkilöä. Työharjoittelijoita oli 69, kuntouttavassa työtoiminnassa 12, yhdyskuntapalvelun suoritti 6 henkilöä. Vapaaehtoisia oli mukana toiminnassa 75, heistä suurin osa Kompasissa ja osa nuorten toiminnoissa. Puijolassa toimi erilaisissa tehtävissä yhteensä 277 henkilöä. Sidosryhmät Kuopion kaupunki, Raha-automaattiyhdistys ja Elykeskus ovat Puijolan merkittäviä yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä niin taloudellisessa kuin toiminnallisessakin mielessä. Avainsidosryhmät valikoituivat lähinnä juuri taloudellisen ja toiminnallisen merkityksen kautta. Toimintaa halutaan kehittää yhteistyössä rahoittajien kanssa ja tuoda toiminnan vaikutukset SOT menetelmän kautta myös heidän arvioitavakseen. Puijolan toiminnot 1. Elämänhallintaa edistävä työ 1.1.Lähiötyö Lähiötyön ydin on asukastupatoiminnassa. Toimintaideana on tarjota ihmisille tila, joka mahdollistaa toisten kohtaamisen. Asukastupa on myös fyysinen tila, johon eri toimijatahot voivat toimintaansa tuoda. Toiminnan lähtökohtana on vuorovaikutuksen mahdollistaminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen, ongelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä ihmisten auttaminen arjessa. Vuonna 20 asukastuvilla oli yhteensä käyntikertaa, leipää jaettiin ilmaiseksi pussia ja Eu ruokakasseja 43 kpl. Kaikki asukastupien toiminnat ja tapahtumat ovat kaikille kaupungin asukkaille avoimia. Toimintaryhmien ja tapahtumien järjestäminen ja ohjaaminen perustuvat vapaaehtoisuuteen, vertaistukeen ja yhteistyöhön muiden tahojen kanssa. Petosella toimii Puijolan oma asukastupa Kotikulma. Puijola järjestää toimintaa lisäksi kaupungin kolmella muulla asukastuvalla (Särkiniemen Katiskan, Saarijärven Koilistuulen ja Länsi-Puijon asukastuvilla). Petosen ja Puijonlaakson kaupungin asukastupien palkkatuki henkilökunta on työsuhteessa Puijolaan. 6

7 1.2.Puijola Kirppis PuijolaKirppis on kierrätystavaroiden myymälä, joka sijaitsee Petosen ostoskeskuksessa. PuijolaKirppis avasi ovensa lokakuussa 20. Lahjoituksina saadut vaatteet ja tavarat myydään huokealla hinnalla. Samalla käyttökelpoinen tavara saadaan kiertoon. 1.3.Palvelu Puijola PalveluPuijolan toimintaideana on auttaa ihmisiä arjessa, työllistää vaikeasti työllistettäviä ja tarjota ihmisille mahdollisuus osallistua toisten auttamiseen. PalveluPuijola tarjosi kuluvana vuonna lähinnä siivouspalvelua, koti- ja ulkoiluapua. 1.4.Mahku Mahku eli mahdollisuus kunnon elämään hanke tarjoaa rikoksiin syyllistyneille sekä heidän lähiomaisilleen tukea ja ohjausta. Mahkun tavoitteena on vahvistaa osallistujien elämänhallintaa siten, että saadessaan tarvitsemansa tuen asiakas ottaa kasvavassa määrin haltuun omaa elämäänsä terveellä ja yhteiskunnan kannalta myönteisellä tavalla Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä uusinta rikollisuutta kehittämällä toimintamalleja, joilla turvataan tuen jatkumo henkilöille, jotka eivät ole Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaita tai joiden asiakkuus on syystä tai toisesta päättynyt. 2. Monikulttuurinen työ 2.1.Monikulttuurikeskus Kompassi Monikulttuurikeskus Kompassi on kansainvälinen toimintakeskus, joka tuottaa monipuolisia palveluita maahanmuuttajille, monikulttuurisessa parisuhteessa eläville ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille. Kompassi on asiantunteva ohjaus- ja neuvontapalveluiden tarjoaja ja monikulttuurisuuden asiantuntija Pohjois- Savon alueella. Kompassi on Kuopion keskeisin monikulttuurisen vapaaehtoistyön kehittäjä ja tarjoaja ja monikulttuurisuuteen ja vertaistukeen perustuvien toimintojen tuottaja. Kompassi on Kuopion alueen merkittävin matalan kynnyksen kansainvälinen kohtaamispaikka, joka tukee monikulttuuristen, omaehtoisten ryhmien toimintaa, kokoontumisia ja kehittämistä Monikulttuurinen kansalaistoimintahanke Monikulttuurisessa kansalaistoiminta hankkeessa aktivoidaan Kuopion alueen maahanmuuttajia omaehtoiseen toimintaan, luodaan heihin kontakteja ja tuodaan eri toimijat yhteen. Tavoitteena on myös tehdä eri ryhmiä ja etenkin ryhmien vetäjiä tutuiksi toisilleen ja kartoittaa ketkä ovat kiinnostuneita osallistumaan monikulttuuriseen toimintaan. Hankkeessa kartoitetaan ryhmien ja yhdistysten toimintavalmiuksia, kuten tuen tarvetta ja koulutustarpeita. Hankkeen toiminnan keskiössä on ollut voimaantuminen ja aktiivisuuteen kannustaminen Kehityskasvatushanke Kehityskasvatushankkeen tarkoituksena on ollut lisätä tietämystä kehitysmaista ja Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä. Hankkeessa järjestettiin kehityskahviloita, näyttelyitä, kouluvierailuja ja tapahtumia, joiden kautta tuotiin esille kehitysmaiden todellisuutta. Hankkeen teemoina olivat ympäristö ja ihmisoikeudet. 3. Työllisyyttä edistävä toiminta 3.1.Kimppa-hanke Kimppa hankkeessa edistetään maahanmuuttajien työllistymistä. Hanke tarjoaa työhön valmennusta työttömille maahanmuuttajille, joko auttamalla heitä sijoittumaan suoraan työelämään tai opiskeluun. 4. Puijolan Nuorten toiminta Puijolan nuorten toiminnan tavoitteena on tukea lapsia ja nuoria aikuisuuteen ja toiset huomioonottavaan suvaitsevaisuuteen, tasa-arvoon ja lähimmäisyyteen Kuopiossa ja lähikunnissa. Tavoitteena on lasten ja nuorten kasvun ja elämänhallinnan tukeminen sekä tasapainoisen kehityksen vahvistaminen lisäämällä toimintamahdollisuuksia yhteistyössä perheiden ja nuorten parissa työskentelevien eri yhteisöjen kanssa. Ennaltaehkäisevän ja ohjaavan nuorisotoiminnan kehittäminen on noussut selkeästi keskeiseksi haasteeksi. Puijolan Nuorten toimintamuodot olivat iltapäiväkerhotoiminta, harrastekerhot, tyttötyö ja Ternokentoshanke. Visio, missio ja arvot Visionsa mukaisesti Puijola on monikulttuurisen työn osaaja, elämänhallintaa sekä työllistymistä edistävä toimija Kuopiossa ja Kuopion seudulla. Yhdistyksen alaosastona toimiva Puijolan Nuoret järjestää lapsille, nuorille ja perheille aktiivista toimintaa. Setlementtityön perusarvot arjen keskellä toteutuva lähimmäisyys, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö ohjaavat Puijolan toimintaa. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Puijola toteuttaa Kuopiossa ja Kuopion seudulla aloitteellisesti ja aktiivisesti setlementtityön perusarvoja. Toiminnan tavoitteena on kehittä kansalais-ja vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi yhdistys tukee erityisesti heikommassa asemassa olevaa yksilön omia voimavaroja ja edistää erilaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Puijola edistää monikulttuurisuutta, elämänhallintaa ja työllistymistä kehittäen uusia toimintamalleja. Puijola tekee yhteistyötä julkisen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 7

8 Sosiaalinen tilinpito Teksti: Anne Siekkinen Kaavio: Kalle Parkkonen Tililuokka Tavoitteiden muodostama kokonaisuus Tavoite Organisaation sosiaalinen tavoite toimintavuodelle Indikaattori Osoittaa sosiaalisen tavoitteen toteutumista Esimerkiksi: SETLEMENTTI ON OSAAVA JA LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI Setlementti reagoi joustavasti alueellisiin tarpeisiin Kysymykseen vastanneista yhteistyökumppaneista 70 on samaa mieltä Sosiaalinen tilinpito tarjoaa organisaation toiminnasta kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua käytännönläheisesti tehtyyn työhön ja sillä aikaansaatuihin tuloksiin. Kalle Parkkonen Tililuokat muodostuvat tavoitekokonaisuuksista. Varsin yleistä on että esimerkiksi joillekin toimintamuodoille varataan omia tililuokkia. Lisäksi usein on mukana koko talolle yhteisiä tililuokkia, esimerkiksi yhteistyökumppanuutta, henkilöstöä tai arvoja koskevia. Sosiaalisen tilinpäätöksen lukuohje Tavoitteet jokainen organisaatio asettaa itselleen toimintavuosittain. Työmuodot ja käynnissä olevat hankkeet vaikuttavat kauden tavoitteisiin. Selkeällä tavoitteiden asettelulla on myönteisiä vaikutuksia henkilöstölle ja koko työyhteisölle. Indikaattorit osoittavat yksittäisen tavoitteen saavuttamista. Yhtä tavoitetta todentamaan tarvitaan useampia indikaattoreita. Indikaattoreille asetetaan etukäteen tulosodotus eli niille ilmaistaan selkeä tavoitetaso, johon toimintakauden aikana pyritään. Lukijaa tililuokat voivat ohjata kattavan toimintakuvan saamisessa tai tiettyyn, itseä kiinnostavaan työmuotoon paneuduttaessa. Lukija voi tavoitteiden kautta kurkistaa organisaation sisään ja nähdä mihin toiminnalla pyritään. Sosiaalisessa tilinpäätöksessä lukija näkee myös yksittäisen indikaattorin tavoitetason saavuttamisen Tulos-osiossa. Sosiaalinen tilinpito pähkinänkuoressa: 1. Sosiaalisen budjetin laadinta 2. Kirjanpitovaihe 3. Sosiaalisen tilinpäätöksen kokoaminen 4. Ulkopuolinen tilintarkastus 5. Julkistaminen 8

9 Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpito Puijolan toinen tilinpäätös Kädessäsi oleva kirjanen on Kuopion Setlementti Puijola ry:n toinen tilinpäätös. Vuonna 2009 laadittu ensimmäinen tilinpäätös oli monessakin mielessä tienviitta vuoden 20 tilinpäätökselle: kokemukset vuodelta 2009 tiivistyivät hyviksi käytännöiksi vuoden 20 kirjanpidossa, perusrakenne tilinpäätökselle oli jo valmiina ja käytännön kirjanpitokokemus olemassa. Toinen tilinpäätöksemme on siten monessakin mielessä entistä ehompi ja kattavampi kuvaus Puijolan sosiaalisista tuloksista. Vuosikello auttaa toteutuksessa Vuoden 20 sosiaalinen kirjanpito aloitettiin hyvissä ajoin vuoden alussa, mikä jaksotti mittauksia luonnolliseksi osaksi omia työtehtäviä. Vuosikelloksi laadittu kirjanpitotyö tasoitti kyselyillä, kuvauksilla ja tilastoilla saatujen tulosten keräämistä ja motivoi työnsä tekijöitä ympäri vuoden saatujen tulosten muodossa. NÄKY-hankkeen tuki sosiaalisen kirjanpidon toisessa vaiheessa on ollut edelleen tärkeää: he ovat kannustaneet jatkamaan, arvioineet budjetin toimivuutta, auttaneet kehittämään mittareita ja tavoitteita sekä valmistaneet tilinpäätöksen ulkoasun. Hyvät kokemukset kannustavat jatkamaan Kokemukset toiselta SoT-kierrokselta ovat kannustavia: Toinen kerta sosiaalisen kirjanpidon parissa oli huomattavasti helpompi ja mittaukset hoituivat jo sujuvammin ja luonnollisena osana omaa työtä. Kirjanpito oli tuttu juttu henkilökunnalle ja mittarit tulosten todentamiseksi jo olemassa. Myös yhteistyökumppaneilta saatu palaute ja mielenkiinto yllättivät ja kannustavat jatkamaan ja kehittämään mittareita palvelemaan entistä paremmin esimerkiksi rahoittajien tarpeita. Työ sosiaalisen kirjanpidon parissa siis jatkuu ei vähiten organisaation sisäisen kehittämisen vaan myös onnistuneiden sosiaalisten tulosten vuoksi. Laura Rajaniemi Kuopion Setlementti Puijola ry:n SoT-koordinaattori Tavoitteet ohjaavat toimintaa Sosiaalisen budjetin tavoitteet ovat olleet hyödyllinen työkalu oman toiminnan suunnittelussa. Ne ovat ohjanneet ydintoimintojen äärelle ja keskittymään toiminnan tavoitteellisuuteen. Kirjanpito on ollut tehokas väline myös toimintasuunnitelmien ja kertomusten välisen kuilun pienentämisessä sekä auttanut suunnittelemaan toimintaa. 9

10 Kuopion Setlementti Puijola ry:n tililuokat ja tavoitteet 0 00 PUIJOLA ON YHTEISKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ TOIMIJA 1 00 Puijola on merkittävä työllistäjä Puijola on tuottanut taloudellista hyötyä Kuopion kaupungille Puijola tukee ja täydentää Kuopion alueen palveluverkostoa Puijola on aktiivinen kehittäjä Puijola on merkittävä yhteistyökumppani Puijola on hyvä työnantaja Puijola tuottaa sosiaalista hyvinvointia erityistä tukea tarvitseville PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ PUIJOLAN NUORET Puijolan Nuoret on tarjonnut laadukasta koululaisten iltapäivätoimintaa Puijolan Nuorten tarjoama iltapäivätoiminta on vahvistanut lasten osallisuutta Puijolan Nuorten tarjoaman iltapäivätoiminta on tukenut kodin ja koulun kasvatustyötä Romaninuorten identiteetti on vahvistunut Ternokentos-hankkeen toimintoihin osallistumisen avulla Puijolan Nuorten harrastekerhot ovat vahvistaneet osallisuutta Tyttötoiminnassa tytöt ja nuoret naiset ovat saaneet tukea kasvussa aikuisuuteen PUIJOLA TARJOAA TUKEA JA MAHDOLLISUUKSIA MONIKULTTUURISUUTEEN MONIKULTTUURIKESKUS KOMPASSI 1 00 Maahanmuuttajat ja suomalaiset ovat saaneet apua ja ohjausta elämän eri tilanteissa Kompassi kasvattaa monikulttuurisuuteen ja vaikuttaa monikulttuuristen asioiden asiantuntijana Vapaaehtoiset ovat saaneet tukea Kompassista vapaaehtoistyöhön, jonka he ovat kokeneet hyödylliseksi ja tärkeäksi Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka mahdollistaa omaehtoisten ryhmien kokoontumisen Maahanmuuttajien Suomeen kotoutumista on tuettu järjestämällä kielikoulutusta, yhteiskuntatietoutta ja vertaistukea Kehityskasvatus-hankkeessa on tiedotettu Suomen harjoittamasta kehitysyhteistyöstä ja osanottajien tietoisuus kehitysyhteistyöstä on lisääntynyt... 40

11 PUIJOLA KASVATTAA SOSIAALISTA PÄÄOMAA LÄHIÖTYÖ Asiakkaiden kokema yhteisöllisyys on lisääntynyt Asiakkaat ovat saaneet vertaistukea Asiakkaat ovat saaneet apua arjessa Henkilöitä on työllistetty On vahvistettu työllistymisen mahdollisuuksia PUIJOLA EDISTÄÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE KIMPPA 1 00 Maahanmuuttajille on löydetty työ- ja harjoittelupaikkoja Maahanmuuttajat ovat saaneet henkilökohtaista apua työn etsimiseen PUIJOLA TUKEE RIKOKSETTOMAAN ELÄMÄÄN MAHKU KOKEILU- JA KEHITTÄMISHANKE Mahkulaiset kokivat, että Mahkulaan on ollut helppo tulla Mahkulainen on saanut apua elämäntilanteensa helpottamiseksi Mahkun toiminnot antoivat osallisuuden mahdollisuuksia Mahkulainen on saanut vertaistukea Mahku on tukenut mahkulaisten päihteetöntä ja rikoksetonta elämää

12 Tililuokka 0 00 Tililuokka muodostuu 7 tavoitteesta PUIJOLA ON YHTEISKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ TOIMIJA Tavoite 1 00 Puijola on merkittävä työllistäjä Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: 1 01 Puijolassa on ollut työsuhteessa 80 henkilöä Puijolassa on ollut työsuhteessa 115 henkilöä Palkat sivukuluineen ovat euroa Palkat sivukuluineen ovat ,23 euroa. Tavoite 2 00 Puijola on tuottanut taloudellista hyötyä Kuopion kaupungille Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: 2 01 Puijolan toimintaa on rahoitettu alueen ulkopuolisella rahoituksella toimintavuonna eurolla Puijolan toimintaa on rahoitettu alueen ulkopuolisella rahoituksella toimintavuonna eurolla Puijolassa työskentelevien kuopiolaisten maksamat kunnallisverot ovat yhteensä 000 euroa Puijolassa työskentelevien kuopiolaisten palkoista maksetut ennakonpidätykset ovat yhteensä 9 265,13 euroa. 12

13 Tavoite 3 00 Puijola tukee ja täydentää Kuopion alueen palveluverkostoa Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla: 3 01 Kolme esimerkkikuvausta siitä, miten Puijola tukee ja täydentää Kuopion alueen palveluverkostoa Miten Puijola tukee ja täydentää Kuopion alueen palveluverkostoa Monikulttuurikeskus Kompassi tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja kolme kertaa viikossa. Kursseille voivat osallistua myös kotoutumiskoulutuksiin jonottavat ja ne, jotka eivät ole oikeutettuja kotoutumiskoulutukseen. Kursseja tarjoamalla Kompassi voi tukea maahanmuuttajien arkisuomen kielen taitoja ja siten arjessa selviytymistä, tarjota heti kaupunkiin saavuttua suomen kielen opiskelupaikan ja auttaa ylläpitämään maahanmuuttajien kielitaitoa. Kimppa-hanke täydentää TE-toimiston palveluja siten, että se auttaa työttömänä olevia maahanmuuttajia löytämään työ- ja harjoittelupaikkoja ja toisaalta löytämään alueen yrityksille sopivaa työvoimaa. Mahku-hanke täydentää palveluverkostoa mm. tarjoamalla tukihenkilötoimintaa rikokseen syyllistyneille vanhemmille, tarjoamalla päihteetöntä viriketoimintaa, ohjaamalla ja neuvomalla asiakkaita erilaisissa elämäntilanteissa ja kannustamalla rikoksiin syyllistyneitä elämässään eteenpäin mm. koulutuksiin ohjaamalla. Tavoite 4 00 Puijola on aktiivinen kehittäjä Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: 4 01 Puijola on suunnitellut ja hakenut rahoitusta kolmelle uudelle kehittämishankkeelle toimintavuonna Puijola on suunnitellut ja hakenut rahoitusta yhdeksälle uudelle kehittämishankkeelle toimintavuonna Puijola on suunnitellut ja hakenut rahoitusta yhdeksälle uudelle kehittämishankkeelle toimintavuonna: 1. Tyttöjen Talo (RAY) 2. Romaanikeskus, Romatokeku (RAY) 3. Kuopion tyttötoiminta (Kuopion kaupunki) 4. Minnuus-projekti: Nuorten naisten ehkäisevän päihdetyön alueellisen toimintamallin kehittäminen (RAY) 5. Maahanmuuttajafoorumin perustaminen ja monikulttuurisen kansalaistoiminnan kehittäminen: toiminnasta vaikuttamiseen (Jenny ja Antti Wihurin rahasto) 6. Nuorison kehityskasvatus, vapaaehtois- ja koordinointihanke Kuopion seudulla (Ulkoasiainministeriö) 7. Rasisminvastainen työ nuorison parissa. Monikulttuurisuusvierailuilla ennakkoluuloja ehkäisemässä Kuopion alueen yläkouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksessa (Opetusministeriö) 8. Osallisena Suomessa Kotoutumisprosessin koordinointi ja toteutus eri toimijoiden välisenä yhteistyönä (hakijana Kuopion kaupunki) (Sisäasiainministeriö) 9. Yhdessä yhdenvertaisuuteen: Omaehtoisen, monikulttuurisen kerhotoiminnan ja kulttuurisen vuorovaikutuksen edistäminen ja kehittäminen (Opetusministeriö) 13

14 4 02 Kuvaus siitä, kuinka Puijolan työntekijät osallistuvat Kuopion alueen sekä valtakunnan tason kehittämisverkostoihin Kolme kuvausta osallistumisesta alueellisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin 1. Monikulttuurikeskus Kompassi toimii aktiivisesti Kuopion alueen mamu-verkostossa, jossa kokoontuvat merkittävimmät Kuopion alueen maahanmuuttajien parissa työskentelevät tahot. Verkostossa keskustellaan ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä teemoista, vaihdetaan eri tahojen kuulumisia ja suunnitellaan yhteistyökuvioita. 2. Kuopion Setlementti Puijola ry:n edustajana Itä-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa toimii Monikulttuurikeskus Kompassin työntekijä. Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin. ETNOn tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä. 3. Puijolan Nuoret koordinaattori Arja Airaksinen ja iltapäivätoiminnan vastaava ohjaaja Laura Jääskeläinen ovat osallistunut aktiivisesti työelämäyhteistyö jäsenenä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto työelämäyhteistyöryhmän ( Kaipo ) toimintaan ja edistäneet koulutuksen kehittämistyötä Kolme esimerkkikuvausta siitä, miten Puijola on levittänyt hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti Miten Puijola on levittänyt hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti Lähiötyön koordinaattori Hannele Nykänen oli esitelmöimässä Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestö TVY ry:n laivaseminaarissa otsikolla Sosiaalinen tilinpäätös. Monikulttuurinen kansalaistoiminta hankkeen työntekijä, Varsha Shurpali, osallistui eurooppalaiseen koulutukseen Intercultural Communiations and Cultural Awareness, Koulutuksessa työntekijä jakoi Kompassin hyviä käytäntöjä luennon muodossa muille eurooppalaisille osallistujille. MahKu hanke on levittänyt hyviä käytäntöjään verkosto- ja yhteistyöpalavereissa sekä muissa yhteyksissä sidosryhmien toimijoita kohdatessaan. MahKun osaamista rikokseen syyllistyneistä asiakasryhmänä on tuotu esille monissa yhteyksissä. Moni mahkulainen voi esimerkiksi osata toimia viranomaisten kanssa totuttuaan heihin vuosien varrella, mutta hänellä ei välttämättä ole sosiaalisia taitoja muilla elämänalueilla. [ ] Olemme tuoneet esille, kuinka tärkeää tämän asiakasryhmän kanssa toimiessa on tarjota tukea ja rohkaisua arkielämän tilanteisiin ja ihmisten kohtaamiseen. Tarvittaessa on hyvin tärkeää lähteä mukaan tavallisiin arkisiin toimintoihin ja rohkaista heitä olemaan yhteydessä oman sosiaalisen piirin ulkopuolella oleviin ihmisiin. Toisaalta MahKu on esiintuonut, kuinka olennaista asiakastyössä on huomioida asiakkaan lähipiiri ja tarvittaessa tarjota tukea asiakkaan läheisille. 14

15 Tavoite 5 00 Puijola on merkittävä yhteistyökumppani Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: :lla Puijolan yhteistyökumppaneista on melko hyvä tai hyvä mielikuva Puijolasta 1. Huono 2. Melko huono 3. Ei hyvä eikä huono 4. Melko hyvä 5. Hyvä 97 :lla Puijolan yhteistyökumppaneista on melko hyvä tai hyvä mielikuva Puijolasta. (n=66/81) Puijolan yhteistyökumppaneista kokee yhteistyön Puijolan kanssa sujuneen melko hyvin tai hyvin 1. Huonosti 2. Melko huonosti 3. Ei hyvin eikä huonosti 4. Melko hyvin 5. Hyvin 99 Puijolan yhteistyökumppaneista kokee yhteistyön Puijolan kanssa sujuneen melko hyvin tai hyvin. (n=67/81) Puijolan yhteistyökumppaneista pitää Puijolaa melko tai hyvin luotettavana 1. Ei ollenkaan luotettavana 2. Ei kovin luotettavana 3. Ei luotettavana eikä epäluotettavana 4. Melko luotettavana 5. Hyvin luotettavana 98 Puijolan yhteistyökumppaneista pitää Puijolaa melko tai hyvin luotettavana. (n=66/81) Puijolan yhteistyökumppaneista tuntee melko hyvin tai hyvin Puijolan toimintaa 1. Huonosti 2. Melko huonosti 3. Ei hyvin eikä huonosti 4. Melko hyvin 5. Hyvin 60 Puijolan yhteistyökumppaneista tuntee melko hyvin tai hyvin Puijolan toimintaa. (n=67/81)

16 Tavoite 6 00 Puijola on hyvä työnantaja Kaikki tavoitteen kyselyt on toteutettu asteikolla: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. Kohtalainen 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: 6 01 Työntekijät arvioivat tietävänsä työtehtävänsä, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5. Työntekijät arvioivat tietävänsä työtehtävänsä, skaalalla 1-5, keskiarvo 4.7. (n=40/60) ka 4, Työntekijät kokevat saavansa riittävästi ohjausta/opastusta työtehtäviinsä, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5 Työntekijät kokevat saavansa riittävästi ohjausta/opastusta työtehtäviinsä, skaalalla 1-5, keskiarvo 4.6. (n=40/60) ka 4, Työntekijät kokevat työmääränsä sopivaksi, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5 Työntekijät kokevat työmääränsä sopivaksi, skaalalla 1-5, keskiarvo 3.8. (n=39/61) ka 3, Työntekijät kokevat, että työt on jaettu tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5. Työntekijät kokevat, että työt on jaettu tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, skaalalla 1 5, keskiarvo 3.8. (n=39/61) ka 3,8 5 16

17 6 05 Työntekijät kokevat, että heidän henkilökohtaisia taitojaan, kiinnostustaan ja osaamistaan hyödynnetään Puijolassa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5. Työntekijät kokevat, että heidän henkilökohtaisia taitojaan, kiinnostustaan ja osaamistaan hyödynnetään Puijolassa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.2. (n=40/61) ka 4, Työntekijät kokevat pystyvänsä vaikuttamaan omiin työtehtäviinsä, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5. Työntekijät kokevat pystyvänsä vaikuttamaan omiin työtehtäviinsä, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.5. (n=39/61) ka 4, Työntekijät kokevat tuntevansa oman työnsä merkityksen Puijolan kokonaisuudessa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5. Työntekijät kokevat tuntevansa oman työnsä merkityksen Puijolan kokonaisuudessa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.2. (n=39/61) ka 4, Työntekijät kokevat, että heidän työtään arvostetaan, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5. Työntekijät kokevat, että heidän työtään arvostetaan, skaalalla 1-5 keskiarvo 4. (n=39/61) ka Työntekijät kokevat yhteistyön Puijolassa olevan sujuvaa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5. Työntekijät kokevat yhteistyön Puijolassa olevan sujuvaa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.3. (n=40/61) ka 4,3 5 6 Työntekijät kokevat saavansa tarpeeksi tietoa työhön liittyvissä asioissa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5. Työntekijät kokevat saavansa tarpeeksi tietoa työhön liittyvissä asioissa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.3. (n=40/61) ka 4,3 5 17

18 6 11 Työntekijät kokevat vuorovaikutuksen olevan toimivaa esimiesten ja työntekijöiden välillä, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5. Työntekijät kokevat vuorovaikutuksen olevan toimivaa esimiesten ja työntekijöiden välillä skaalalla 1-5 keskiarvo 4.6. (n=40/61) ka 4, Työntekijät kokevat, että esimiehiä voi lähetystä ongelmatilanteissa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5. Työntekijät kokevat, että esimiehiä voi lähestyä ongelmatilanteissa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.6. (n=39/61) ka 4, Työntekijät kokevat saavansa riittävästi palautetta esimiehiltään, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5. Työntekijät kokevat saavansa riittävästi palautetta esimiehiltään, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.2. (n=40/61) ka 4, Työntekijät kokevat uskaltavansa antaa palautetta esimiehilleen, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5. Työntekijät kokevat uskaltavansa antaa palautetta esimiehilleen, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.3. (n=38/61) ka 4, Työntekijät kokevat, että esimiesten antama palaute on rakentavaa, skaalalla 1-5 keskiarvo 3.5. Työntekijät kokevat, että esimiesten antama palaute on rakentavaa, skaalalla 1-5 keskiarvo 4.4. (n=38/61) ka 4,4 5 18

19 6 16 Esimerkkikuvaus siitä, miksi Puijola on hyvä työyhteisö Miksi Puijola on hyvä työyhteisö Ryhmähaastattelussa kysyttiin asukastupa Koillistuulen viideltä työntekijältä Onko Puijola hyvä työyhteisö ja jos on, niin miksi? Vastauksena työntekijät kertoivat, että sekä työkaverit että asiakkaat ovat mukavia. Useiden erilaisten ihmisten kohtaaminen koettiin palkitsevana. Työntekijät kokivat tekevänsä arvokasta työtä jutellessaan vanhempien ihmisten kanssa, joilla on vähän keskustelukavereita ja sosiaalisia suhteita. Työntekijöiden arvostivat sitä, että työssä ei ole kyttäystä vaan vapaat oltavat ja joustavuutta tarvittaessa. He kokivat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä sekä saavansa toteuttaa itseään ja omaa luovuuttaan. Kokonaisuus on hyvä paketti, totesi yksi heistä Puijolan henkilökunta on koulutettua :lla Puijolan henkilökunnasta on yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai ammattiopistotutkinto Puijolan henkilökunta on koulutettua: Koko Puijolan henkilökunnasta on yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai ammattiopistotutkinto. Tavoite 7 00 Puijola tuottaa sosiaalista hyvinvointia erityistä tukea tarvitseville Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla: 7 01 Esimerkkikuvaus siitä, miten Puijolan vapaaehtoisten sosiaalinen hyvinvointi on kasvanut Miten Puijolan vapaaehtoisten sosiaalinen hyvinvointi on kasvanut [Heini Lehtisaari] on iloinnut löytäessään uuden väylän yhdistää auttaminen ja käsityöt. Hän on yksi Monikulttuurikeskus Kompassin vapaaehtoisista ja ohjaa kerran viikossa neulekerhoa. Kerho alkoi syksyllä ja mukana on naisia kuudesta eri maasta. Kerho haluaa olla tuomassa ihmisiä yhteen, tutustuttaa maahanmuuttajia suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisiin. Sekä tietenkin opettaa neulomaan, Lehtisaari kertoo. Omien lahjojen antaminen käyttöön ei ole monimutkaista. Ja on mahtavaa tuntea olevansa oikealla paikalla. Kerhotapaamiset tuovat päivään sisältöä sekä minulle ja varmasti myös muille naisille. Lehtisaari on saanut monia uusia ystäviä ja kontakteja. (Artikkeli Kirkko&Koti-lehdessä ) 19

20 Tililuokka Tililuokka muodostuu 6 tavoitteesta PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ PUIJOLAN NUORET Tavoite Puijolan Nuoret on tarjonnut laadukasta koululaisten iltapäivätoimintaa Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: vanhemmista on kokenut iltapäivätoiminnan hyvin tai erinomaisen laadukkaaksi 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin laadukkaaksi 5. Erinomaisen laadukkaaksi 84 iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten vanhemmista on kokenut iltapäivätoiminnan hyvin tai erinomaisen laadukkaaksi. (n=57/1) vanhemmista on kokenut ohjaajien työskentelyn hyvin tai erinomaisen ammattitaitoiseksi 1. Ei lainkaan 2. Hieman 3. En osaa sanoa 4. Hyvin ammattitaitoista 5. Erinomaisen ammattitaitoista 78 vanhemmista koki ohjaajien työskentelyn hyvin tai erinomaisen ammattitaitoiseksi. (n=57/1) lapsista on kokenut olon iltapäivätoiminnassa turvalliseksi aina 1. En lainkaan 2. Joskus 3. En osaa sanoa 4. Aina 74 lapsista tunsi olonsa aina turvalliseksi iltapäivätoiminnassa. (n=/1)

21 Tavoite Puijolan Nuorten tarjoama iltapäivätoiminta on vahvistanut lasten osallisuutta Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: vanhemmista on kokenut iltapäivätoiminnan vahvistavan lapsen osallisuutta hyvin tai erinomaisesti 1. Ei lainkaan 2.Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5.Erinomaisesti 21 huoltajista kokevat, että iltapäivätoiminta on edistänyt heidän lastensa osallisuutta hyvin tai erinomaisesti. (n=57/1) lapsista on kokenut että hänellä iltapäivätoiminnassa kavereita riittävästi tai paljon. 1. Ei lainkaan 2. Joskus 3. En osaa sanoa 4. Riittävästi 5. Paljon 88 lapsista kokee, että heillä on riittävästi tai paljon kavereita iltapäivätoiminnassa. (n=/1) lapsista on kokenut viihtyvänsä hyvin tai erinomaisesti iltapäivätoiminnassa. 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti 58 lapsista viihtyy hyvin tai erinomaisesti iltapäivätoiminnassa. (n=/1) lapsista on kokenut ettei iltapäivätoiminnassa esiinny kiusaamista lainkaan. 1. Ei lainkaan 2. Joskus 3. En osaa sanoa 4. Paljon 78 lapsista kokee, että iltapäivätoiminnassa esiintyy kiusaamista joskus tai ei lainkaan. (n=/1)

22 Tavoite Puijolan Nuorten tarjoama iltapäivätoiminta on tukenut kodin ja koulun kasvatustyötä Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavalla indikaattorilla: vanhemmista on kokenut iltapäivätoiminnan tukevan kodin ja koulun kasvatustyötä hyvin tai erinomaisesti. 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti 75 huoltajista kokevat, että iltapäivätoiminta on tukenut kodin ja koulun kasvatustyötä hyvin tai erinomaisesti. (n=57/1)

23 Tavoite Romaninuorten identiteetti on vahvistunut Ternokentoshankkeen toimintoihin osallistumisen avulla Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: nuorista on kokenut saaneensa ohjaajalta positiivista palautetta paljon tai erittäin paljon. 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. Paljon 4. Erittäin paljon 57 nuorista on saanut positiivista palautetta ohjaajalta paljon tai erittäin paljon. (n=14/14) nuorista on kokenut hänellä olevan kavereita ryhmässä paljon tai erittäin paljon. 1. Ei lainkaan 2. Vähän 3. Paljon 4. Erittäin paljon Kaikilla nuorilla on ollut ryhmässä kavereita paljon tai erittäin paljon. (n=14/14) nuorista on kokenut saaneensa osallistua kerhon suunnitteluun paljon tai erittäin paljon. 1. En lainkaan 2. Vähän 3. Paljon 4. Erittäin paljon 64 nuorista on saanut osallistua kerhon suunnitteluun paljon tai erittäin paljon. (n=14/14) Harrastustoimintaan osallistuvan nuoren kuvaus osallistumisesta todistaa, että osallistuminen on vahvistanut romaninuoren identiteettiä. Kuvaus Täällä on kivaa kun saa yhessä tehä kavereitten kanssa. Meillä on mukavaa tekemistä leivotaan ja silleen. Sit on aina joku aikuinen neuvomassa. Ternokentos-hankkeen kokkikerhoon osallistunut nuori 23

24 Tavoite Puijon Nuorten harrastekerhot ovat vahvistaneet osallisuutta Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: nuorista on kokenut kerhoon tulemisen helpoksi tai erittäin helpoksi. 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Helppo 5. Erittäin helppo Kaikki nuoret kokevat, että kerhoon on ollut helppo tai erittäin helppo tulla. (n=15/19) nuorista on kokenut viihtyvänsä kerhossa hyvin tai erinomaisesti. 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti 87 nuorista on viihtynyt kerhossa hyvin tai erinomaisesti. (n=15/19) nuorista on kokenut kerhon hyvin tai erinomaisen turvalliseksi. 1. En lainkaan 2. Aika turvalliseksi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin turvalliseksi 5. Erinomaisen turvalliseksi 87 nuorista on kokenut kerhon hyvin tai erinomaisen turvalliseksi. (n=15/19) nuorista on kokenut saavansa vaikuttaa paljon tai erittäin paljon kerhon sisältöihin. 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon nuorista on saanut vaikuttaa kerhon sisältöihin paljon tai erittäin paljon. (n=15/19)

25 Tavoite Tyttötoiminnassa tytöt ja nuoret naiset ovat saaneet tukea kasvussa aikuisuuteen Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: tytöistä on kokenut tyttöjen tilaan tulemisen helpoksi. 1. Ei 2. Kyllä 0 tytöistä on sitä mieltä, että tyttöjen omaan tilaan on ollut helppo tulla. (n=4/4) tytöistä on kokenut saavansa olla tyttöjen tilalla paljon tai erittäin paljon oma itsensä. 1. Ei lainkaan 2. Hieman 3. Paljon 4. Erittäin paljon 75 tytöistä on saanut olla paljon tai erittäin paljon oma itsensä tyttöjen tilalla. (n=4/4) tytöistä on kokenut toimintaa osallistumisen hyvin tai erittäin turvalliseksi. 1. Ei lainkaan turvalliseksi 2. Aika turvalliseksi 3. Hyvin turvalliseksi 4. Erittäin turvalliseksi Kaikki tytöt ovat kokeneet toimintaan osallistumisen hyvin tai erittäin turvalliseksi. (n=4/4) Tyttötoimintaan osallistuvan nuoren kuvaus todistaa millainen tuki on auttanut häntä kasvussa aikuisuuteen. Kuvaus Täällä on kotoista ja lämmintä. Kiva kun täällä on aikuisia naisia ohjaajina. Kiva. Ihan ok paikka. Tyttötoimintaan osallistunut nuori 25

26 Tililuokka 0 00 Tililuokka muodostuu 6 tavoitteesta PUIJOLA TARJOAA TUKEA JA MAHDOLLISUUKSIA MONIKULTTUURISUUTEEN MONIKULTTUURIKESKUS KOMPASSI Tavoite 1 00 Maahanmuuttajat ja suomalaiset ovat saaneet apua ja ohjausta elämän eri tilanteissa Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: 1 01 Tilastollinen kuvaus siitä, että ohjaus- ja neuvontapalveluita on käytetty 200 kertaa Ohjaus- ja neuvontapalveluita on käytetty 337 kertaa Tilastollinen kuvaus siitä, että ohjaus- ja neuvontapalveluita ovat käyttäneet tasapuolisesti miehet ( ) ja naiset ( ) Ohjaus- ja neuvontapalveluita ovat käyttäneet tasapuolisesti miehet (51 ) ja naiset (49 ) Tilastollinen kuvaus siitä, että maahanmuuttajien osuus ohjaus- ja neuvontapalveluiden käyttäjistä on ollut enemmistö Maahanmuuttajien osuus ohjaus- ja neuvontapalveluiden käyttäjistä on ollut enemmistö,

27 1 04 Tilastollinen kuvaus siitä, että ohjaus- ja neuvontapalveluihin käytetty aika on ollut yhteensä 200 h Ohjaus- ja neuvontapalveluihin käytetty aika on ollut yhteensä 138,3 h Tilastollinen kuvaus siitä, kuinka asiakkaat ovat saaneet kertaa henkilökohtaista ohjausta esim. virastoihin Kompassin henkilökunnan saattamana Asiakkaat ovat saaneet 7 kertaa henkilökohtaista ohjausta esim. virastoihin Kompassin henkilökunnan saattamana Tilastollinen kuvaus siitä, että asiakkaat ovat saaneet ohjaus- ja neuvontapalvelua henkilökohtaisesti käymällä Kompassissa, puhelimitse ja sähköpostitse Tilastollinen kuvaus siitä, että asiakkaat ovat saaneet ohjaus- ja neuvontapalvelua henkilökohtaisesti käymällä Kompassissa (86 ), puhelimitse (11 ) ja sähköpostitse (3) Kuvaus siitä, kuinka asiakkaita on autettu työllisyyteen, opiskeluun, maahanmuuttoasioihin ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa Kuinka asiakkaita on autettu työllisyyteen, opiskeluun, maahanmuuttoasioihin ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa Vapaa-aika: Asiakkaana ulkomaalainen mies, joka oli kiinnostunut harrastamaan myös Suomessa pitkäaikaista musiikki-harrastustaan. Ohjasimme hänet keskustelemaan tanssiryhmän vetäjän kanssa mahdollisesta yhteistyöstä. Nyt mies säestää tanssiryhmän harjoituksissa ja esiintymisissä. Opiskelu: Asiakkaana ulkomaalainen mies, joka halusi opiskella vapaa-ajallaan enemmän suomen kieltä. Hän osallistui päiväsaikaan kotoutumiskoulutukseen, joten ohjasin hänet jo hyvin suomea puhuvana iltalukion suomen kielen tunneille, jotka järjestettiin jaksoittain kaksi kertaa viikossa. Maahanmuuttoasiat: Asiakkaana suomalainen nainen, joka tuli Kompassiin, koska tarvitsi neuvoja maahanmuuttajamiehensä asiassa. Nainen oli asunut miehensä kanssa ulkomailla aiemmin pidemmän aikaa ja he olivat hiljattain muuttaneet yhdessä Suomeen. Nainen halusi neuvoja, mistä pitäisi aloittaa viranomaisasioiden hoitaminen. Selvitin perheen tilannetta ja neuvoin sen mukaan ottamaan yhteyttä oikeille tahoille, esim. maistraattiin jne. Työllisyys: Asiakkaana ulkomaalainen ammattikorkeakouluopiskelija, joka on ollut Suomessa vasta vähän aikaa. Hän oli saanut Kompassin puhelinnumeron toiselta ulkomaalaiselta opiskelijalta. Hän soitti ja kyseli työnsaantimahdollisuuksistaan Suomessa. Sovimme tapaamisen Kompassiin hänen asioidensa selvittelemistä varten. Asiakas kävi sovittuna aikana Kompassissa ja keskustelimme hänen tilanteestaan ja annoin hänelle sopivia neuvoja ottaen huomioon asiakkaan kokonaiselämäntilanteen. Etsimme yhdessä mm. hänelle työpaikkaa TE-toimiston sivuilta. 27

28 Tavoite 2 00 Kompassi kasvattaa monikulttuurisuuteen ja vaikuttaa monikulttuuristen asioiden asiantuntijana Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: henkilöä on saanut kansainvälisyyskasvatusta Kompassilla ja 0 on kuullut tiedotustilaisuudessa lisää Kompassin toiminnasta 569 henkilöä on saanut kansainvälisyyskasvatusta Kompassilla ja 6 on kuullut tiedotustilaisuudessa lisää Kompassin toiminnasta kansainvälisyyskasvatukseen osallistuneista koki tietämyksensä monikulttuurisuudesta lisääntyneen paljon tai erittäin paljon Kompassin esityksen kuultuaan 1. Erittäin vähän 2. Vähän 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon 85 kansainvälisyyskasvatukseen osallistuneista koki tietämyksensä monikulttuurisuudesta lisääntyneen paljon tai erittäin paljon. (n=89/89) Kuvaus siitä, kuinka kansainvälisyyskasvatus Kompassilla on tärkeä osa sosiaali- ja terveysalan monikulttuurisia opintoja Kuinka kansainvälisyyskasvatus Kompassilla on tärkeä osa sosiaali- ja terveysalan monikulttuurisia opintoja Oppilaitoksestamme on vieraillut Kompassissa useita terveysalan opiskelijaryhmiä. Opiskelijat ovat osallistuneet Komapssin esittelyluennolla. Vierailu ja luennot ovat auttaneet opiskelijoita tiedostamaan i kulttuurin merkityksenihmisten elämässä ja Kompassin merkityksen suomalaiseen elämänmenoon ja kulttuuriin kotouttajana. Jotkut opiskelijat ovat osallistuneet eri laisiin aktiviteetteihin, pitäen esimerkiksi pienimuotoisia terveyteen liittyviä tietoiskuja tai toimintatuokioita maahanmuuttajataustaisille asiakkaille. Vierailuista on ollut hyötyä erittäin paljon juuri kulttuurisen tietoisuuden herättämisessä. Opiskelijoiden palaute on poikkeuksetta ollut positiivista. Pirkko Abdelhamid Terveydenhuollon lehtori, TtLis Savonia ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiala, Kuopio 28

29 2 04 Kuvaus siitä, kuinka opiskelijat ovat kokeneet kansainvälisyyskasvatuksen hyödylliseksi 5 esimerkkikuvausta siitä, kuinka opiskelijat ovat kokeneet kansainvälisyyskasvatuksen hyödylliseksi Esitys todella laittoi miettimään asioita. Tarpeellista, jokaisen tulisi saada tietoa vähemmistöjen / pakolaisten kotoutumisesta. Uutisissa usein vain tietoa konflikteista, ei ihmiskohtaloista. Esitys oli mielenkiintoinen ja sain paljon uutta tietoa. Paljon hyvää ja ajankohtaista tietoa monikulttuurisuudesta. Kansainvälisyyskasvatus, lukio ja ammattikorkeakoulu Hyödyllinen. On helpompi kommunikoida eri kulttuureista [tulleiden kanssa] kun tietää vähän taustoja ja tapoja. Kansainvälisyyskasvatus, ammattikorkeakoulu.3.20 Tosi kiva oli kuulla monikulttuurisuudesta eri näkökulmasta kuin telkkarista. Mielestäni [kansainvälisyyskasvatusta] pitäisi lisätä, muuttaisi varmasti suomalaisten asenteita ulkomaalaisia kohtaan. Kansainvälisyyskasvatus, lukio Kuvaus siitä, kuinka Kompassin toimintaideaa on benchmarkattu muille monikulttuurisille toimijoille Kompassin toimintaideaa on benchmarkattu muille monikulttuurisille toimijoille 1. Kesäkuussa Kompassiin tutustuivat Savonlinnan ja Mikkelin maahanmuuttoyksikön työntekijät (yht. 7 hlö). Esittelimme Kompassin toimintaa, tulosten mittaamista ja keskustelimme ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä trendeistä Itä-Suomen alueella. 2. Eduskunnan hallintovaliokunta tutustui Kompassin toimintaan ja kuopiolaiseen kolmannen sektorin maahanmuuttajatyöhön ja sen haasteisiin toukokuussa (7 hlö) Kuvaus siitä, kuinka Kompassi on yhteistyökumppani medialle monikulttuurisissa asioissa Kompassi on yhteistyökumppani medialle monikulttuurisissa asioissa Savon Sanomien toimittaja otti yhteyttä Kompassiin ja tiedusteli mahdollisuutta löytää Kompassin kautta henkilö, joka olisi kotoisin Englannista. Lehti teki juttua maassa käydyistä vaaleista ja halusi kirjoittaa kuopiolaisen maahanmuuttajan näkökulmia vaalitulokseen liittyen. Kompassin henkilökunta etsi toimittajalle sopivan henkilön ja välitti haastateltavan suostumuksella hänen yhteystietonsa toimittajalle. 3. Syyskuussa Kompassilla vieraili saksalainen ryhmä (yht. 11 hlö) sosiaalialan opiskelijoita, jotka tulivat kuulemaan lisää Kompassin toiminnasta ja kuopiolaisesta maahanmuuttajatyöstä. 29

30 2 07 Kuvaus siitä, kuinka Kompassi on yhteistyökumppani viranomaisille monikulttuurisissa asioissa Kompassi on yhteistyökumppani viranomaisille monikulttuurisissa asioissa Kompassi on toiminut yhteistyökumppanina mm. Kuopion kaupungin pakolaisyksikölle tarjoamalla vasta kaupunkiin saapuneille kiintiöpakolaisille suomen kielen oppimispaikan ennen kotoutumiskurssin alkua sekä tarjonnut vapaa-ajan aktiviteetteja kotona oleville. Kompassi on mahdollistanut TE-toimiston, kotoutumiskoulutuspaikkaa odottavien asiakkaiden suomen kielen opiskelun kielikurssillaan sekä osallistumisen tarjoamaansa harrastetoimintaan. ELY-keskusta Kompassi on palvellut mm. välittämällä kontakteja tulkkeihin Kuvaus, joka osoittaa, että Kompassin henkilökunnalla on korkeakoulututkinto, laaja kielitaito ja omakohtaista kokemusta kansainvälisyydestä Kompassin henkilökunnalla on korkeakoulututkinto, laaja kielitaito ja omakohtaista kokemusta kansainvälisyydestä Kaikilla Kompassin työntekijöillä on korkeakoulututkinto. Tutkinnot on suoritettu yhteiskuntatieteissä, oikeustieteissä, sosiaalitieteissä ja kauppatieteissä. Kompassin henkilökunta hallitsee 9 kieltä (suomi, englanti, ruotsi, saksa, espanja, amhara, hindi, kannada, venäjä). Lisäksi Kompassin vaihtuvat harjoittelijat ja vapaaehtoiset lisäävät Kompassin kielivalikoimaa useilla muilla kielillä. Kompassin henkilökunnalla on kansainvälistä opiskelu- ja työkokemusta neljältä mantereelta, 21 eri maasta ja neljä Kompassin seitsemästä työntekijästä on maahanmuuttajataustaisia Kompassi on jäsenenä Itä- Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnassa vuodesta 2005 lähtien Monikulttuurikeskus Kompassin työntekijä on ollut Kuopion Setlementti Puijolan edustajana Itä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnassa vuodesta 2005 lähtien.

31 Tavoite 3 00 Vapaaehtoiset ovat saaneet tukea Kompassista vapaaehtoistyöhön, jonka he ovat kokeneet hyödylliseksi ja tärkeäksi Tämän tavoitteen toteutumista osoittamme seuraavilla indikaattoreilla: 3 01 henkilöä on tehnyt vapaaehtoistyötä Kompassilla 70 vapaaehtoista on tehnyt vapaaehtoistyötä Kompassilla Vapaaehtoisista 20 on maahanmuuttajataustaisia Vapaaehtoisista 20 on maahanmuuttajataustaisia Vapaaehtoiset ovat tehneet vapaaehtoistyötä Kompassilla 00 tuntia Vapaaehtoiset ovat tehneet vapaaehtoistyötä Kompassilla 02 tuntia Tilastollinen kuvaus siitä, että vapaaehtoiset ovat saaneet tukea ja ohjausta vapaaehtoisena toimimiseensa Toiminta Vapaaehtoistyö Kevät Pvm Osanottajamäärä Vapaaehtoistyön info Vapaaehtoistapaaminen Koulutus I: Kulttuurisensitiivinen vapaaehtoistyö Vapaaehtoistapaaminen Vapaaehtoisten virkistysretki Syksy Vapaaehtoistyön info Vapaaehtoistapaaminen Koulutus II: Ryhmänohjauksen alkeet Vapaaehtoistapaaminen Kiitosjuhla Yhteensä

32 3 05 Kuvaus siitä, miten vapaaehtoisesti vedetyn ryhmän toiminta on ollut sekä osallistujille että vetäjille mielekästä Kuvaus rumpuryhmän toiminnasta, miten vapaaehtoisesti vedetyn ryhmän toiminta on ollut sekä osallistujille että vetäjille mielekästä Rumpukerho kokoontuu joka torstai Kompassin tiloissa. Kaikki ovat tervetulleita ryhmään iästä, sukupuolesta, kansalaisuudesta tai kulttuurista riippumatta. Ryhmään saa tulla ilman ennakkoilmoittautumista, mistä johtuen ryhmän koko vaihtelee todella paljon. Havainnointikerralla rumpukerhossa oli ohjaajan lisäksi parikymmentä osallistujaa. [ ] Ohjaajasta aisti heti ensihetkillä, että hän johtaa rumpukerhoa. Monikulttuurisuuden takia yhteisenä puhuttavana kielenä on englanti, mutta suurin osa vuorovaikutuksen viesteistä välittyy sanattomasti, elekielen kautta sekä äänen sävyjen ja voimakkuuden kautta. Ryhmän keskinäinen vuorovaikutus oli ulkopuolisen silmin kuin sanaton sopimus yhteisestä tekemisestä. [ ] Ohjaaja innosti ja motivoi omalla persoonallaan ryhmäläisiä rohkeasti kokeilemaan rummuttamista. Meistä ohjaaja oli ihan silminnähden innostunut jakamaan tietoa ja taitoa muille, mikä oli yksi motivoiva tekijä. Ohjaaja teki omalla rennolla, avoimella, positiivisella ja humoristisella olemuksellaan ilmapiiristä vapautuneen sekä loi näin ollen ryhmään yhteishenkeä. [ ] Kun ryhmä saavutti yhteisen rytmin rummutuksessa, oli havaittavissa yhteisen onnistumisenkokemuksen riemu ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen vahvistuminen tuona hetkenä ja tuossa tilassa. Opiskelijat havainnoivat ryhmää vierailemalla siinä ja kirjoittamalla vierailustaan raportin Savonia amk vapaaehtoisista kokee Kompassin tarjoaman vapaaehtoiskoulutuksen melko tai erittäin hyödylliseksi 1. Ei kovin hyödyllinen 2. Melko hyödyllinen 3. Erittäin hyödyllinen Kaikki vapaaehtoiset kokevat Kompassin tarjoaman vapaaehtoiskoulutuksen melko tai erittäin hyödylliseksi. (n=14/14) vapaaehtoisista kokee vapaaehtoistyönsä Kompassilla melko tai erittäin tärkeäksi 1. Ei tärkeää 2. En osaa sanoa 3. Melko tärkeää 4. Erittäin tärkeää Kaikki vapaaehtoiset kokevat vapaaehtoistyönsä Kompassilla melko tai erittäin tärkeäksi. (n=14/14)