Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös

Transkriptio

1 Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2009

2 Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke Tämä sosiaalinen tilinpäätös on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, ). NÄKY-hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry Jyväskylästä hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi. Vuonna 2008 hankkeeseen liittyi Jyvälän lisäksi neljä Setlementtiä: Puijola, Ukonhattu, Lievestuorela ja Koskela. Toimitus: Anne Siekkinen. Graafinen suunnittelu ja taitto: Kalle Parkkonen. Jyväskylän ammattiopiston paino Lievestuoreen Setlementti

3 Toiminnanjohtajan tervehdys Puijola on elämänhallintaa, monikulttuurista työtä ja työllistämistä edistävä kolmannen sektorin toimija Kuopiossa. Haluamme olla mukana edistämässä kuopiolaisten ja Kuopion alueen hyvinvointia, täydentäen alueen palveluverkostoa ja tuomalla oman osaamisemme yhteiseksi hyväksi. Haluamme toimia ammatillisesti ja olla luotettava, aikaansaava yhteistyökumppani. Kuinka kolmannen sektorin toimija voi uskottavasti todistaa toimintansa vaikuttavuuden? Aloimme kehittää yhteistä sosiaalisen tilinpidon hanketta viiden kollegan kanssa, koska jaoimme saman tuskan vaikuttavuuden todentamisesta. Halusimme kaikki samaa eli saada näkymättömät tulokset näkyviksi rahoittajille, yhteistyökumppaneille mutta myös itsellemme. Hanke sai Ray-rahoituksen ja Jyvälän setlementti on hoitanut hankkeen hallinnoinnin hyvin. Tytti Siltanen on toiminut Puijolan mentorina. Tytin opastus on ollut meille arvokasta, jopa välttämätöntä. Takana on monta työntäyteistä kuukautta SoT-menetelmän parissa. Sosiaalisen tilinpidon maailma ei ole avautunut itsestään ja menetelmän opettelemisen parissa vierähtää varmasti vielä tovi jos toinenkin. SoT-menetelmän kanssa työskentely on käynnistänyt myös Puijolan toiminnan laadullisen kehittämisen, antanut ryhtiä suunnittelulle, seurannalle ja arvioinnille. Menetelmä ikään kuin on alkanut ruokkia itse itseään. Kukin koordinaattori on vastannut oman työalansa sosiaalisen budjetin laadinnasta, tavoitteiden määrittelystä tulosten mittaamisiin. Välillä on yhdessä pohdittu yhteisiä tavoitteita ja konsultoitu toisiamme. Näin menetelmä on myös yhtenäistänyt toimintaamme ja lujittanut me-henkeä. Alussa tavoitteemme oli lähinnä todentaa muille toimintamme vaikuttavuutta, yllättäen olemme tulleet todistaneeksi itsellemmekin näkymättömiä tuloksia. SoT-koordinaattorimme Laura Rajaniemi on ansiokkaasti hoitanut tehtävänsä. Kiitokset myös Puijolan työryhmille sitkeydestä SoTmenetelmän parissa työskennellessä. Ensimmäinen sosiaalinen tilinpäätös on valmis ja tulokset luettavissa. Onko SoT:sta siihen mitä alun perin odotimme? Ajattelen, että menetelmä on riittävän hyvä ja antaa mahdollisuuden tulosten ja vaikutusten todentamiseen. Meidän, menetelmän käyttäjien tulee opetella sitä yhä vain lisää, jotta se kasvaisi täyteen mittaansa ja antaisi sen, mitä sillä on annettavana. Hyväkin asia voi taitamattomissa käsissä kuivettua. Meillä on tahtotila oppia hallitsemaan SoT-menetelmää ja sitä kautta kehittää työtämme yhä vain paremmin. Eija Teerineva toiminnanjohtaja 3

4 Kuopion Setlementti Puijola ry esittäytyy Kuopion Setlementti Puijola ry on tehnyt paikallista, kuopiolaisten hyvinvointia edistävää työtä Kuopiossa vuodesta Toiminta käynnistyi Petosen Kotikulmalta kaupungin ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Viime vuosina lähiötyö on laajentunut useisiin kaupunginosiin, kaupungin asuntotoimen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Vuosituhannen vaihteessa perustettu Monikulttuurikeskus Kompassi on ansiokkaasti tukenut maahanmuuttajia kotoutumisessa ja kantasuomalaisia monikulttuuristumisessa. Työllistymistä on edistetty eri hankkeissa. Lasten, nuorten ja perheiden tukena toimitaan Puijolan Nuorten iltapäiväkerhoissa, monikulttuurisissa kerhoissa ja leireillä. Toiminnan pääasialliset rahoittajat ovat Kuopion kaupunki, Raha-automaattiyhdistys sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti ja kauaskantoisesti paikallisista tarpeista käsin. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta on ollut ensiarvoisen tärkeä lähtökohta toiminnan kehittämisessä. Puijolan työmuodot vuonna 2009 olivat elämänhallintaa edistävä työ, monikulttuurinen työ, työllisyyttä edistävä toiminta sekä nuorisotoiminta. Senioritoimintaa ja PalveluPuijolaa käynnisteltiin kuluvana vuonna, mutta ne eivät ole mukana SoT:ssa. Monikulttuurisuutta, elämänhallintaa ja työllistämistä tehtiin lähes kaikista toimintamuodoista ja hankkeista. 4 Sijainti Puijola toimii Kuopion kaupungissa. Toiminnot ovat levittäytyneet ympäri kaupunkia toimintaja asiakaslähtöisesti. Toimimme siellä missä ihmiset ovat eli eri kaupunginosien asukastuvilla, kouluilla ja nuorisotiloissa. Keskustassa sijaitsevat Monikulttuurikeskus Kompassin ja hallinnon tilat, samoin Mahku-hankkeen toimitila, Puijolan Nuorten ja lähiötyön toimistot. Hallitus, johto ja henkilöstö Toimintaa johtaa 11-jäseninen hallitus, puheenjohtajanaan Ilkka Raninen. Hallinnollista yhteistyötä tehdään Leppävirralla sijaitsevan Ukonhatun setlementin kanssa yhteisen toiminnanjohtajan osalta. Johtoryhmän muodostavat toiminnoista vastaavat koordinaattorit (5) ja toiminnanjohtaja. Projekteissa ja hallinnossa työskentelee 13 työntekijää, osa-aikaisesti työllistyi 98 eri henkilöä. Henkilötyövuosia kertyi 31. Harjoittelijoita Puijolassa työskenteli yhteensä 47 henkilöä, kuntouttavassa työtoiminnassa oli mukana 8 henkilöä, opiskelijoita ja työssäoppijoita 14. Yhdistyksellä on 28 henkilöjäsentä ja 3 yhteisöjäsentä. Sidosryhmät Kuopion kaupunki, RAY ja ELYkeskus ovat Puijolan merkittäviä yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä niin taloudellisessa kuin toiminnallisessakin mielessä. Avainsidosryhmät valikoituivat lähinnä juuri taloudellisen ja toiminnallisen merkityksen kautta. Toimintaa halutaan kehittää yhteistyössä rahoittajien kanssa ja tuoda toiminnan vaikutukset SoT-menetelmän kautta myös heidän arvioitavakseen. Puijolan toiminnot 1. Elämänhallintaa edistävä työ 1.1 Lähiötyö Lähiötyön ydin on asukastupatoiminnassa. Asukastuvat tarjoavat päihteettömän vaihtoehdon ajanviettoon sekä monenlaisia toiminnallisia aktiviteetteja. Tarkoituksena on sosiaalisen pääoman kasvattamisen kautta vaikuttaa positiivisesti yleiseen terveyteen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Asukastupien toiminnassa huomioidaan Kuopion kaupungin ohjelmat ja strategiat. Kotikulma, josta Puijolan toiminta on käynnistynyt, toimii edelleen Petosella. Sen lisäksi Puijola vastaa kaupungin kolmen asukastuvan (Katiska Särkiniemessä, Koillistuuli Saarijärvellä ja Länsi-Puijon asukastupa Rypysuolla) toiminnan järjestämisestä ja johtamisesta, asuntotoimen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Iltaisin ja viikonloppuisin asukastuvat ovat kaupunkilaisten käytössä kokous-, harraste- ja toimintatiloina. Kaksi asukastupaa toimii iltaisin nuorisotilana, kaupungin nuorisotoimen järjestäessä ohjattua toimintaa.

5 1.2 Mahku Mahku eli Mahdollisuus kunnon elämään -hanke tarjoaa rikoksiin syyllistyneille sekä heidän lähiomaisilleen tukea ja ohjausta. Mahkun tavoitteena on vahvistaa osallistujien elämänhallintaa siten, että saadessaan tarvitsemansa tuen asiakas ottaa kasvavassa määrin haltuun omaa elämäänsä terveellä ja yhteiskunnan kannalta myönteisellä tavalla. Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä uusintarikollisuutta kehittämällä toimintamalleja, joilla turvataan tuen jatkumo henkilöille, jotka eivät ole Kriminaalihuoltolaitoksen asiakkaita tai joiden asiakkuus on syystä tai toisesta päättynyt. 2. Monikulttuurinen työ 2.1 Monikulttuurikeskus Kompassi Kompassi on kansainvälinen toimintakeskus, joka tuottaa monipuolisia palveluita maahanmuuttajille ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille. Kompassin toiminnoissa korostuu osallisuuden tukeminen, yhteisöllisyyteen kannustaminen, vertaistuki ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksien kehittäminen. Kompassi ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä, kannustaa maahanmuuttajia elämässä eteenpäin ja luo vaihtoehtoisia integroitumiskeinoja yhteiskuntaan. Kompassi on monipuolinen, matalan kynnyksen monikulttuurikeskus, joka tarjoaa mielekästä ja voimaannuttavaa vapaa-ajantoimintaa ja arkisuomen oppimisen paikan. Kompassi kannustaa yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen erilaisten vapaa-ajantoimintojen avulla. Kompassi on turvallinen ja matalan kynnyksen toimintakeskus. Kompassi on kansainvälinen kohtaamispaikka, joka mahdollistaa etenkin kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien vuorovaikutuksen ja vertaistuen sekä on fyysinen foorumi yhteiselle toiminnalle. Kompassissa toimii maahanmuuttajan infopiste, joka tarjoaa asiantuntevia ja yksilön omia voimavaroja tukevia ohjauspalveluita kattavalle kohderyhmälle ja auttaa maahanmuuttajia arkipäivän tilanteissa. Kompassi on myös vapaaehtoistyön toimintakenttä, joka mahdollistaa uusien voimavarojen synnyttämisen ja mielekkään vapaa-ajan toimijuuden. 2.2 Monikulttuurinen kansalaistoiminta -hanke Monikulttuurisessa kansalaistoiminta -hankkeessa aktivoidaan Kuopion alueen maahanmuuttajia omaehtoiseen toimintaan, luodaan heihin kontakteja ja tuodaan eri toimijat yhteen. Tavoitteena on myös tehdä eri ryhmiä ja etenkin ryhmien vetäjiä tutuiksi toisilleen ja kartoittaa ketkä ovat kiinnostuneita osallistumaan monikulttuuriseen toimintaan. Hankkeessa kartoitetaan ryhmien ja yhdistysten toimintavalmiuksia, kuten tuen tarvetta ja koulutustarpeita. Hankkeen toiminnan keskiössä on ollut voimaantuminen ja aktiivisuuteen kannustaminen. 3. Työllisyyttä edistävä toiminta 3.1 Kimppa-hanke Kimppa-hankkeessa edistetään maahanmuuttajien työllistymistä. Hanke tarjoaa työhön valmennusta työttömille maahanmuuttajille, joko auttamalla heitä sijoittumaan suoraan työelämään tai opiskeluun. 4. Puijolan Nuorten toiminta Puijolan Nuorten toiminnan tavoitteena on tukea lapsia ja nuoria aikuisuuteen ja toiset huomioonottavaan suvaitsevaisuuteen, tasa-arvoon ja lähimmäisyyteen Kuopiossa ja lähikunnissa. Tavoitteena on lasten ja nuorten kasvun ja elämänhallinnan tukeminen sekä tasapainoisen kehityksen vahvistaminen lisäämällä toimintamahdollisuuksia yhteistyössä perheiden ja nuorten parissa työskentelevien eri yhteisöjen kanssa. Ennaltaehkäisevän ja ohjaavan nuorisotoiminnan kehittäminen on noussut selkeästi keskeiseksi haasteeksi. Puijolan Nuorten toimintamuodot olivat iltapäiväkerhotoiminta, kesätoiminta, harrastekerhot ja Ternokentos-hanke. Visio, missio ja arvot Visionsa mukaisesti Puijola on monikulttuurisen työn osaaja, elämänhallintaa sekä työllistymistä edistävä toimija Kuopiossa ja Kuopion seudulla. Yhdistyksen alaosastona toimiva Puijolan Nuoret järjestää lapsille, nuorille ja perheille aktiivista toimintaa. Setlementtityön perusarvot arjen keskellä toteutuva lähimmäisyys, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö ohjaavat Puijolan toimintaa. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Puijola toteuttaa Kuopiossa ja Kuopion seudulla aloitteellisesti ja aktiivisesti setlementtityön perusarvoja. Toiminnan tavoitteena on kehittää kansalais-ja vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi yhdistys tukee erityisesti heikommassa asemassa olevan yksilön omia voimavaroja ja edistää erilaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Puijola edistää monikulttuurisuutta, elämänhallintaa ja työllistymistä kehittäen uusia toimintamalleja. Puijola tekee yhteistyötä julkisen sektorin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 5

6 Sosiaalinen tilinpito SoT työkaluna tulosten ja vaikutusten arvioinnissa Suomessa kolmannen sektorin vahvistuminen, yhdistysten tehtäväkentän laajentuminen sekä myös yritysten ja julkisten organisaatioiden kiinnostus ottaa vastuuta sosiaalisista tuloksista tuo haasteita esitellä tuloksia entistä laajemmin. Taloudellisten kriteerien rinnalle kaivataan jatkuvasti myös sosiaalisia mittareita. Sosiaalinen tilinpito SoT tarkoittaa tietylle ajanjaksolle määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja tulosten ulkoisesti tarkastettua raportointia. Se on työkalu niille organisaatioille tai yhteisöille, jotka haluavat mitata ja esittää toimintansa sosiaaliset hyödyt, tulokset ja vaikutukset säännöllisesti. SoT -mallin juuret ovat Skotlannissa ja sen kehittäjät ovat Håkan Björk ja Tytti Siltanen, jotka ovat myös käytännössä soveltaneet sitä organisaatioiden tulosten mittaamiseen Suomessa vuodesta 2004 alkaen. Sosiaalisen tilinpidon menetelmä on vielä melko vähän käytetty Suomessa, toistaiseksi sitä on soveltanut noin 30 eri organisaatiota. Sosiaalinen tilinpito keskittyy tarkastelemaan vaikuttavuutta asioissa, joita ei ole totuttu aiemmin paljoakaan mittaamaan. Se on siksi tärkeä ja kehittyvä sosiaalisen vastuun seurannan väline. Sosiaalisen tilinpidon prosessi Kuten taloudellinenkin kirjanpito, sosiaalinen tilinpito alkaa budjetin laadinnalla. Myös sosiaalisessa tilinpidossa tositteet kirjataan säännöllisesti kirjanpitoon. Tositemateriaali analysoidaan ja kootaan tilinpäätök- 6 seksi, joka tarkastetaan ulkoisen tilintarkastuksen avulla. Sosiaalinen budjetti sisältää sosiaaliset tavoitteet (101 00, jne.) ja niiden tunnusmerkit eli indikaattorit (101 01, jne.). Tavoitteet on ryhmitelty tililuokkiin (100 00, jne.) Kirjanpito muodostuu tilikauden aikana säännöllisesti ja suunnitelmallisesti toteutettavista mittauksista ja muusta tiedonkeruusta. Jokaiselle indikaattorille löytyy kirjanpidosta tosite eli todiste indikaattorin toteumasta. Tilinpäätös on tilikauden aikana saavutettujen tulosten raportti, joka viestitetään sidosryhmille. Tilintarkastus on riippumaton tarkastus kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, jossa tilintarkastaja tutkii ja tarkistaa ilmoitetut tulokset ja varmistaa esitetyn tiedon. Sosiaalinen tilinpito SoT muodostaa menetelmällisen kokonaisuuden, joka suunnittelee (sosiaaliset tavoitteet ja niiden tunnusmerkit), osallistaa (organisaation toimijat ja sidosryhmät), dokumentoi (mittausmenetelmät ja tietolähteiden tositteet), raportoi (tilinpäätös), varmistaa (tilintarkastus) ja antaa hyvän pohjan kehittää toimintaa saatujen tulosten perusteella. Vertaan mielelläni sosiaalista budjettia ja tilinpäätöstä yhdistyksissä tuttuihin dokumentteihin toimintasuunnitelman rinnalle SoT -prosessissa laaditaan syksyisin tulossuunnitelma (sosiaalinen budjetti) ja toimintakertomuksen rinnalle tuloskertomus (sosiaalinen tilinpäätös). Yhdistys näyttäytyy kokonaisuutena, kun toiminnan suunnittelun ja raportoinnin rinnalla ollaan yhtä aikaa kiinnostuneita myös toiminnan tuloksista. Tavoitteellista yhdessä tekemistä Sosiaalinen tilinpito edellyttää organisaation toimijoiden ja sen sidosryhmien kiinnostusta, mukana olemista ja sitoutumista: vapaaehtoista kiinnostusta panna itsensä likoon ilman ulkoista pakotetta tai houkutinta. Rahoittaja on kiinnostunut oman panoksensa merkityksestä ja vaikutuksesta. Organisaation henkilöstö haluaa tietää omat tuloksensa ja johtajan tulee koordinoida kokonaisuus niin, että organisaatio pääsee tuloksiinsa ja voi kehittää toimintaansa. Sosiaalisia ja yhteiskunnallisia tuloksia tavoittelevalla organisaatiolla on oltava yhdessä sovitut selkeät tavoitteet ja niiden tunnusmerkit, koska vasta silloin tavoitteilla on selkeää ohjausvaikutusta työtapoihin ja johtamiseen ja vasta silloin voidaan seurata sosiaalisten tulosten saavuttamista. Sosiaalinen tilinpito antaa mahdollisuuden kokea tavoitteellista yhdessä tekemisen iloa ja saattaa näkymättömiksi jäävät tulokset näkyvämmiksi. Se tarjoaa erään työkalun omien tavoitteiden konkretisointiin, arvokeskusteluihin ja osuvien mittauskohteiden määrittelyyn yhteistyössä avainsidosryhmien kanssa. Sosiaalinen tilinpito on osallistavaa arviointia: kokemusten ja näkemysten vaihtoa ruokkiva kehittävä tulosten seurannan ja arvioinnin työkalu. Tytti Siltanen, Develooppi Oy Håkan Björk, CB Support Nordic

7 Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpito Ensimmäinen tilinpäätös Kädessäsi oleva vihkonen on Puijolan ensimmäinen sosiaalinen tilinpäätös ajalta Matka tilinpäätökseen on ollut pitkä, mutta erittäin mielenkiintoinen ja antoisa. Budjetin suunnittelu käynnistyi vuoden 2008 syksyllä, kun Puijolan henkilökunta osallistui ensimmäiseen sosiaalisen kirjanpidon koulutukseen Jyväskylässä. Budjetin suunnittelu eteni ennen joulua ja ensimmäinen budjetti saatettiin Setlementti Puijolan hallituksen hyväksyttäväksi maaliskuussa Tavoitteista tuloksiin Setlementti Puijolassa sosiaalisen kirjanpidon tärkeimpänä tehtävänä on ollut aikaisemmin ehkä näkymättömiksikin miellettyjen tulosten saattaminen näkyviksi ja siten toiminnan vaikuttavuuden todentaminen niin rahoittajille kuin yhteistyökumppaneillekin. Sosiaalinen budjetointi on toiminut myös merkittävänä kehittämistyökaluna palautteen avulla on kehitetty toimintaa ja vastattu entistä paremmin ympäristöstä tuleviin haasteisiin. Päätavoitteet budjettiin laadittiin pääosin toimintayksiköittäin, jotta esille saataisiin mahdollisimman hyvin eri toimintamuotojen vaikuttavuus. Puijolan yhteisissä osioissa haluttiin puolestaan korostaa toiminnan yleishyödyllisyyttä, vastuullisuutta sekä merkitystä ympäröivälle yhteiskunnalle. Tavoitteiden asettaminen on toisaalta selkeyttänyt Puijolan tarjoamia palveluita että toisaalta tarjonnut myös hyviä kehittämisnäkökulmia käytännön työhön. Kirjanpito osaksi käytännön työtä Tuloksia vaikuttavuudesta on kerätty vuoden 2009 aikana ja palautteen keräämisestä on pyritty tekemään luonnollinen osa eri toimintamuotojen arkipäivän työtä. Mittauslähteinä on käytetty mm. kyselyitä, tilastoja ja kuvauksia. Tieto on kerätty pääosin toimintayksiköittäin ja päävastuun tulosten keräämisestä on kantanut Setlementti Puijolan johtoryhmä: toiminnanjohtaja Eija Teerineva sekä eri toimintayksiköiden koordinaattorit Hannele Nykänen, Juha Immonen, Arja Airaksinen, Raimo Tuuliainen ja Laura Rajaniemi. Erittäin merkittävässä roolissa sosiaalisen tilinpäätöksen loppumetreillä on ollut myös Margarita Aho, joka on vastannut tietojen keräämisestä yhteen. Tilintarkastuksen kertomaa Puijolan sosiaalisen tilinpäätöksen tilintarkastuksen teki Håkan Björk. Tilintarkastuksessa saimme paljon hyviä korjausehdotuksia sekä etenkin hyviä vinkkejä tulevan vuoden budjetin laatimiseen. Vaikka kisaväsymys alkoi jo painaa pitkän SoT-vuoden jälkeen huhtikuussa, tilintarkastajan ehdottamilla pienilläkin muutoksilla tilinpäätöksestä saatiin entistä toimivampi ja lukijaystävällisempi. NÄKY-hankkeen tuki budjetin alkumetreiltä aina tilinpäätökseen saakka on ollut merkittävää. Käytännön neuvojen lisäksi tilinpäätösvihkosen graafinen suunnittelu NÄKY-hankkeen kautta on helpottanut varsinaista käytännön työtä ja säästänyt aikaa itse sisällön kehittämiseen. Kirjanpito on uuden oppimista Sosiaalinen kirjanpito on ollut ennen kaikkea oppimisprosessi. Budjetti on käynyt vuoden aikana läpi useita muokkauskertoja, tavoitteita ja indikaattoreita on pohdittu yhdessä ja uusia ideoita on syntynyt matkan varrella. Näiden kokemusten myötä on lähdetty rakentamaan uutta, entistä ehompaa budjettia vuodelle Kuopion Setlementti Puijolan tilinpäätöksen voikin sanoa olevan enemmän kuin osiensa summan, yhteinen ponnistus merkittävän työn näkyväksi tekemiseksi siten organisaation yhteistä uuden oppimista parhaimmillaan. Laura Rajaniemi Kuopion Setlementti Puijolan SoT-koordinaattori 7

8 Kuopion Setlementti Puijola ry:n tililuokat ja tavoitteet PUIJOLA ON LAADUKAS YLEISHYÖDYLLINEN TOIMIJA Puijola toimii yleishyödyllisesti Puijolan toiminnassa toteutuvat setlementtiarvot Puijolan toiminta on luotettavaa Puijolan toiminta on ammatillista PUIJOLA ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA Puijola on toimiva työorganisaatio Puijola on panostanut henkilöstön kehittämiseen PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ PUIJOLAN NUORET Kerhotoiminta on edistänyt kulttuurien välistä vuoropuhelua Romaninuorten myönteistä identiteettiprosessia on tuettu harrastustoiminnan avulla Romaniperheitä on tuettu heidän kasvatustehtävässään Valtaväestön tietous romaneista on lisääntynyt PUIJOLA EDISTÄÄ MONIKULTTUURISTA VUOROVAIKUTUSTA - KOMPASSI Kompassi on tarjonnut monipuolisia neuvonta- ja ohjauspalveluita laajalle kohderyhmälle Kompassi ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta hanke ovat järjestäneet mielekästä ja monipuolista monikulttuurista toimintaa Maahanmuuttajien arkisuomen taidot ovat kehittyneet Kompassi on edistänyt sekä maahanmuuttajien että kantaväestön suvaitsevaisuutta Kompassin toimintaan osallistuneiden sosiaalinen verkosto on laajentunut Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka Kompassi on tärkeä yhteistyökumppani monikulttuurisissa asioissa

9 PUIJOLA EDISTÄÄ OSALLISUUTTA KOTIKULMA JA MUUT ASUKASTUVAT Kotikulma ja muut asukastuvat ovat lisänneet yhteisöllisyyttä Kotikulma ja muut asukastuvat ovat lisänneet suvaitsevaisuutta Kotikulma ja muut asukastuvat ovat mahdollistaneet vertaistuen Kotikulma ja muut asukastuvat ovat tukeneet vapaaehtoista kansalaistoimintaa Kotikulma ja muut asukastuvat ovat auttaneet arjessa Kotikulma ja muut asukastuvat ovat työllistäneet vaikeasti työllistettäviä Kotikulma ja muut asukastuvat ovat opettaneet työelämän pelisääntöjä Kotikulma ja muut asukastuvat on koettu lähiöissä tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi PUIJOLA EDISTÄÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE KIMPPA Kimppa-hankkeen avulla autettiin maahanmuuttajia työllistymään avoimille työmarkkinoille Kimppa-hankkeen vaikutus koetaan hyödyllisenä tekijänä maahanmuuttajien ja työnantajien välisessä kanssakäymisessä PUIJOLA TUKEE RIKOKSETTOMAAN ELÄMÄÄN MAHKU KOKEILU- JA KEHITTÄMISHANKE Mahku-hankkeessa on tuettu rikoksetonta elämää ja ehkäisty uusintarikollisuutta Mahku-hankkeessa on tuettu päihteetöntä elämää Mahku-hankkeessa on ehkäisty syrjäytyneisyyttä ja lisätty osallisuutta Mahku-hankkeessa on tuettu arjenhallintaa Mahku-hankkeessa on muutettu rikosmyönteisiä ja yhteiskuntavastaisia asenteita PUIJOLA ON TUOTTANUT HYÖTYÄ JULKISELLE SEKTORILLE Puijola on merkittävä työllistäjä Puijola tuottaa eri ikäryhmille ja erilaisessa elämäntilanteessa oleville suunnattuja palveluita Puijola tuottaa harrastustoiminnallaan mielekästä tekemistä arkeen Puijola on tukenut elämänhallintaa Puijola on tuottanut taloudellista hyötyä Kuopion kaupungille

10 PUIJOLA ON LAADUKAS YLEISHYÖDYLLINEN TOIMIJA Puijola toimii yleishyödyllisesti Puijolan säännöissä toiminnan tarkoitus on määritelty yleishyödylliseksi Kuopion Setlementti Puijola ry:n säännöissä toiminnan tarkoitus on määritelty yleishyödylliseksi. Yhdistys toimii Suomen Setlementtiliitto ry:n jäsenenä ja noudattaa toiminnassaan liiton pääperiaatteita. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemista ja turvaamista elämän eri tilanteissa sekä toteuttaa kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta nousevaa yhteiskunnallista ja lähimmäisvastuullista toimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys 1. järjestää fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti kuntouttavaa toimintaa ja asumispalveluja eri kohderyhmille 2. rakentaa verkostoja vaikeuksiin joutuneiden auttamiseksi ja ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi niille, joiden elämä on uhattuna 3. suunnittelee ja toteuttaa ennaltaehkäisevää vanhustyötä 4. edesauttaa vanhusten selviytymistä mahdollisimman pitkään kodinomaisissa olosuhteissa, esimerkiksi ryhmäasunnossa/hoitokodissa 5. suunnittelee ja toteuttaa ulkomaalaistyötä yhteistoiminnassa muiden samaa työtä tekevien tahojen kanssa 6. ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti kehittää muuta tarkoitukseen liittyvää toimintaa Puijolan toiminta vastaa sääntöjen mukaista toimintaa Kuopion Setlementti Puijola ry:n toimintakertomus 2009 ja sosiaalinen tilinpäätös 2009 vahvistavat toiminnan olevan sääntöjen mukaista Puijola rahoittaa yleishyödyllistä toimintaansa saamillaan tuloilla Kuopion Setlementti Puijola ry on rahoittanut yleishyödyllistä toimintaansa yht ,88 eurolla. 10

11 Puijolan toiminnassa toteutuvat setlementtiarvot Kuvaus, joka todistaa, että Puijolan toiminnassa on toteutunut yhteisöllisyys Puijolan lähiötyössä yhteisöllisyyden toteutumisen paikkoja ovat olleet mm. kohtaamispaikka Kotikulma Petosella sekä kolme Kuopion kaupungin asukastupaa. Asukastuvat ovat tarjonneet päihteettömän vaihtoehdon ajanviettoon sekä asiakaslähtöisesti järjestettyjä toiminnallisia aktiviteettejä. Asukastuvat ovat kaikille avoimia lähiöiden asukkaiden yhteisiä olohuoneita. 11

12 Kuvaus, joka todistaa, että Puijolan toiminta on ollut paikallista, ihmisten tarpeista lähtevää työtä Puijolan järjestämä iltapäiväkerhotoiminta mahdollistaa lasten osallistumisen toimintaan, jossa ammattitaitoiset ohjaajat huolehtivat lasten viihtyvyydestä ja turvallisuudesta kiireisen koulutyön jälkeen. Toiminta tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Lasten vanhempien työssäkäynti helpottuu, kun lapset voivat osallistua säännöllisesti järjestettävään, virikkeelliseen iltapäiväkerhotoimintaan Kuvaus, joka todistaa, että Puijolan toiminnassa on toteutunut suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen Kompassi on todella kiva paikka. Ihmiset täällä ovat todella ystävällisiä ja täällä on vapaa ilmapiiri. Täällä ei ole rasismia ja tänne kaikki ovat tervetulleita. Suomen kielen kurssit ovat todella mukavia ja ihmisillä, jotka opettavat, on siihen intohimo. Joka kerta kun tulen Kompassiin, niin tuntuu kuin tulisit kotiin. Mies, Gambia 12

13 Puijolan toiminta on luotettavaa Puijolan yhteistyökumppaneista % vastaa melko tai erittäin luotettava kysymykseen: Miten luotettava toimija Puijola on? Asteikko: 1. Ei lainkaan luotettava 2. Ei kovin luotettava 3. Neutraali 4. Melko luotettava 5. Erittäin luotettava Kaikki yhteistyökumppanit pitävät Puijolaa luotettavana toimijana (4 5). (n=24/24) 100% Puijolan toiminta on ammatillista Puijolan yhteistyökumppaneista % vastaa melko ammatillista tai erittäin ammatillista kysymykseen: Miten ammatillista Puijolan toiminta on? Asteikko: 1. Ei lainkaan ammatillista 2. Melko ammatillista 3. Erittäin ammatillista Kaikki vastanneet yhteistyökumppanit pitävät Puijolan toimintaa ammatillisena (2 3). (n=22/24) 100% 13

14 PUIJOLA ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA Puijola on toimiva työorganisaatio Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä on yhtä toimivaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin työyhteisön toimivuus alaindeksin keskiarvo on 32 Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä ovat parempaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin työyhteisön toimivuus alaindeksin keskiarvo on Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat yhtä hyvää kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin yksilövoimavarat alaindeksin keskiarvo on 33 Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat parempaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin yksilövoimavarat alaindeksin keskiarvo on Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on vastaava kuin organisaatioissa keskimäärin eli 65 Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on parempi kuin organisaatioissa keskimäärin, kokonaiskeskiarvo

15 Puijola on panostanut henkilöstön kehittämiseen Pidetty vuosittaiset kehityskeskustelut Keväällä 2009 pidettiin 10 kehityskeskustelua. Vuoden 2009 henkilöstömäärä oli yht. 166 henkilöä, joista 98 oli palkkaa saavia henkilöitä ja 68 harjoittelijoita/opiskelijoita Henkilöstö osallistunut koulutuksiin työajalla -koulutukset 130 työntekijälle -kesto 40 pv 15

16 PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ PUIJOLAN NUORET Kerhotoiminnalla on edistetty kulttuurien välistä vuoropuhelua % ohjaajista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: Onko toiminnan sisältö lisännyt tietoa eri kulttuureista? Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti 33% ohjaajista kokee että toiminnan sisältö on lisännyt tietoa eri kulttuureista (4 5). (n=12/12) 33% % ohjaajista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: Onko kerhotoiminta mahdollistanut asiantuntevan tiedon jakamisen kerholaisille? Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti 67% ohjaajista kokee että kerhotoiminta on mahdollistanut asiantuntevan tiedon jakamisen kerholaisille (4 5). (n=12/12) 67% 16

17 Kuvaus siitä miten kerhotoiminnassa on edistetty kulttuurien välistä vuoropuhelua Kulttuurituokiot iltapäiväkerhotoiminnassa Kaksi romaninaista on vieraillut kulttuurituokio-aiheen tiimoilta kaikissa neljässä iltapäiväkerhoryhmässä kahdella eri teemalla. Teemat ovat olleet kielikylpy ja erilaisuus. Kielikylpy lapset ovat odottaneet innokkaasti amerikkalaista rouvaa. Hän on lupautunut kertomaan Amerikan osavaltion Lousianan joulunvietosta. Siellä joulupukilla on tapana viedä lahjat lapsille alligaattoreiden vetämällä veneellä ja pudottaa ne savupiipusta sisään. Lapset saavatkin kuulla, ettei Lousianassa ole lunta, vaan paljon vettä ja rämettä, joten siellä joulupukin on täytynyt turvautua toisenlaiseen kulkuneuvoon kuin Suomessa. Alligaattorit ovat Lousianassa melkein yhtä yleisiä kuin porot meillä Suomessa. Tarina ja keskustelut käydään englanniksi. Jopa lapset uskaltautuvat kertomaan niitä englannin sanoja joita osaavat. Ohjaajat toimivat tulkkeina. Lopuksi lapset saavat askarrella alligaattorimagneetit, jotka voi kiinnittää esimerkiksi jääkaapin oveen. Tuokion aikana syntyy paljon keskustelua siitä, missä Lousiana sijaitsee, kuinka siellä arkielämää vietetään, ovatko alligaattorit vaarallisia, ovatko suomalaiset ja amerikkalaiset samanlaisia. Kielikylpyjen aiheena ovat olleet myös luonnonsuojelu ja turvallinen vesillä liikkuminen. Erilaisuus-teeman aikana lapset ovat saaneet tavata kaksi romaninaista. Lapsille luettiin satu, joka kertoi erilaisuudesta ja kiusaamisesta. Tarinan kautta päästiin keskustelemaan, kuinka erilaisuus koskettaa lapsia ja mitä kysymyksiä romanikulttuuri herättää lapsissa % ohjaajista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: Onko kerholaisilla ollut mahdollisuus osallistua konkreettisiin kohtaamistilanteisiin eri kulttuurien edustajien kanssa? Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti % ohjaajista kokee että kerholaisilla on ollut mahdollisuus osallistua konkreettisiin kohtaamistilanteisiin eri kulttuurien edustajien kanssa (4 5). (n=12/12) % % ohjaajista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: Ovatko kohtaamistilanteet muokanneet asenteita positiivisiksi? Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti 41% ohjaajista kokee että kohtaamistilanteet ovat muokanneet asenteita positiivisiksi (4 5). (n=12/12) 41% 17

18 Romaninuorten myönteistä identiteettiprosessia on vahvistettu harrastustoiminnan avulla % lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: Olen tyytyväinen hankkeen harrastustoimintaan Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä Kaikki vanhemmat ovat tyytyväisiä hankkeen harrastustoimintaan (4 5). (n=6/6) % lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti väittämään: Lapseni on viihtynyt harrastustoiminnassa Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti Kaikkien vanhempien mielestä lapset ovat viihtyneet harrastustoiminnassa (4 5). (n=6/6) % lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti väittämään: Lapset kokevat harrastukseen osallistumisen turvalliseksi Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti Kaikkien vanhempien mielestä lapset kokevat harrastuksiin osallistumisen turvalliseksi (4 5). (n=6/6) % lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti väittämään: Harrastustoimintaan osallistuminen tukee myönteisen minäkäsityksen muodostumista Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Täysin samaa mieltä Kaikkien vanhempien mielestä harrastumistoimintaa osallistuminen tukee myönteisen minäkäsityksen muodostumista (4 5). (n=6/6) % lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti väittämään: Toimintaan osallistuminen on mahdollistanut romaninuoren ja aikuisen keskustelutuokiot Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti Kaikkien vanhempien mielestä toimintaan osallistuminen on mahdollistanut romaninuoren ja -aikuisen keskustelutuokiot (4 5). (n=6/6) 18

19 % lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: Keskustelutuokiot ovat olleet mielekkäitä Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä Kaikkien vanhempien mielestä keskustelutuokiot ovat olleet mielekkäitä (4 5). (n=6/6) Harrastustoimintaan osallistuvan nuoren kuvaus osallistumisesta Tänne on ollut mukava ja helppo tulla, kun on kiva ohjaaja ja tutut kaverit. Meillä on ihan hauskaa yhdessä tekemistä kun harjoitellaan uusia tansseja. Vietetään aikaa yhdessä ja saadaan harrastaa sitä, mikä meistä on mukavaa. 19

20 Romaniperheitä on tuettu heidän kasvatustehtävässään % lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: Hankkeen tiedotus on riittävää ja tehokasta Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä Kaikkien vanhempien mielestä hankkeen tiedotus on riittävää ja tehokasta (4 5). (n=6/6) % lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: Yhteistyö kodin ja hankkeen välillä on toiminut hyvin Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä Kaikkien vanhempien mielestä yhteistyö kodin ja hankkeen välillä on toiminut hyvin (4 5). (n=6/6) % lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: Oletko tullut halutessasi kuulluksi/saanut vaikuttaa harrastustoimintaan liittyvissä asioissa Asteikko: 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti Kaikki vanhemmat kokevat tulleensa halutessaan kuulluiksi/saaneensa vaikuttaa harrastustoimintaan liittyvissä asioissa (4 5). (n=6/6) Valtaväestön tietous romaneista on lisääntynyt % yhteistyökumppaneista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: Hankkeen tiedotus on ollut riittävää ja tehokasta Asteikko: 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti 23% yhteistyökumppaneista kokee että hankkeen tiedotus on ollut riittävää ja tehokasta (4 5). (n=13/14) 23% 20

21 % yhteistyökumppaneista vastaa hyvin tai erinomaisesti väittämään: Olen työssäni huomannut, että tietous romaneista on lisääntynyt Asteikko: 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti 8% yhteistyökumppaneista on työssään huomannut että tietoisuus romaneista on lisääntynyt (4 5). (n=13/14) 8% % yhteistyökumppaneista vastaa samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: Olen luonut kontakteja romaneihin Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä 23% yhteistyökumppaneissa kokee luoneensa kontakteja romaneihin (4 5). (n=13/14) 23% % yhteistyökumppaneista vastaa samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: Olen huomannut työssäni positiivisia kohtaamistilanteita romanien ja valtaväestön välillä Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä 54% yhteistyökumppaneista on huomannut työssään positiivisia kohtaamistilanteita romanien ja valtaväestön välillä (4 5). (n=13/14) 54% 21

22 PUIJOLA EDISTÄÄ MONIKULTTUURISTA VUOROVAIKUTUSTA KOMPASSI Kompassi on tarjonnut monipuolisia neuvonta- ja ohjauspalveluita laajalle kohderyhmälle Kompassi on palvellut sekä kantasuomalaisia että eri maahanmuuttajaryhmiä 60% Kompassin ohjaus- ja neuvontapalveluiden asiakkaista oli ulkomaalaistaustaisia ja 40% suomalaistaustaisia, asiakaskäyntejä oli yhteensä Tilasto, joka osoittaa, että Kompassi on tarjonnut monipuolisia neuvonta- ja ohjauspalveluita eri elämän osa-alueilta Kompassi on tarjonnut monipuolisia neuvonta- ja ohjauspalveluita sellaisilta elämän osa-aluilta kuten: asuminen, sosiaaliturva, oleskeluluvat ja kansalaisuus, työ ja työelämä, perhe-elämä, koulutus, talous, terveys, suomen kieli, harrastukset, arki ja yhteiskunta Tilasto, joka osoittaa, että Kompassi on tiedottanut ajankohtaisista monikulttuurisista tapahtumista laajalle kohderyhmälle Kompassin sähköpostilistalla on yhteensä 369 henkilöä, joille on lähetetty vuoden 2009 aikana 64 viestiä. Vakioilmoitukset seuraavissa lehdissä: ViikkoSavo (kerran viikossa), Kuopion kaupunkilehti (kerran viikossa), Kirkko ja Koti (2 kertaa kuussa), Petosen lehti (kerran kuussa). 22

23 Kuvaus, joka osoittaa, että Kompassin kotisivut ovat informatiiviset ja ajankohtaiset Kotisivujen perustiedot löytyvät viidellä eri kielellä, suomeksi, englanniksi, venäjäksi, ranskaksi ja arabiaksi. Ajankohtaista -osio on sekä suomeksi että englanniksi. Ajankohtaista -palsta on päivitetty vuoden aikana keskimäärin kerran viikossa Asiakasneuvontakuvaus, joka osoittaa että Kompassi on tarjonnut henkilökohtaista asiointiapua lähtemällä asiakkaan mukaan mm. virastoihin 1. Asiakas on suomalainen nainen. Hän tuli Kompassiin kysymään neuvoja koskien tulevan aviomiehensä tilannetta. Hän tarvitsi tietoa oleskelulupaan liittyvistä asioista ja neuvoja, miten toimia ja mihin ottaa yhteyttä. Kyselin asiakkaalta taustatietoja miehestä (mistä hän on kotoisin, missä tavanneet ym.) ja sen perusteella kerroin tarvittavat tiedot ja ohjasin ottamaan yhteyttä oikeisiin tahoihin ja viranomaisiin. Lisäksi lähdin asiakkaan mukaan neuvottelemaan viranomaisten kanssa hänen tilanteestaan. 2. Asiakkaana ulkomaalainen henkilö. Hän tuli Kompassiin opiskelemaan suomen kielen kurssille. Tätä kautta asiakas tuli myöhemmin minua tapaamaan ja kyselemään neuvoja työmahdollisuuksistaan Suomessa. Tässä tapauksessa annoin vinkkejä työpaikoista, joista voisi kysyä töitä jopa suomen kieltä taitamattomana henkilönä. 3. Asiakkaana Suomessa pitempään asunut ulkomaalainen/ pakolainen. Asiakkaan perhetuttu tuli minua tapaamaan ja kertomaan perheen äidin ongelmista. Keskustelun perusteella otin pyynnöstä yhteyttä perheen äitiin, joka suostui tapaamiseen. Keskustelimme hänen ja perheen ongelmista. Tapasin myöhemmin myös hänen miestään erikseen kahden kesken. Kartoitin molempien näkökulman ongelmiin ja sen jälkeen otin asiakkaiden pyynnöstä yhteyttä kahteen eri viranomaistahoon käymällä paikan päällä ja nämä viranomaistahot jatkoivat työskentelyä perheen kanssa. 4. Asiakkaana pitempään maassa asunut ulkomaalainen, joka puhuu vielä heikosti suomea. Henkilö siirtyi toisen yrityksen palvelukseen ja tarvitsi omakielistä apua mm. työhön perehdytykseen, jolloin lähdin asiakkaan mukaan uuteen työpaikkaan. Myös uusi työnantaja toivoi Kompassin työntekijän läsnäoloa etenkin asiakkaan suosittelijana. Vastaava ohjaaja Tsega Kiflie Kompassin ohjaus- ja neuvontapalveluita käytettiin vuonna 2009 yhteensä 274 kertaa. 23

24 Kompassi ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta -hanke ovat järjestäneet mielekästä ja monipuolista monikulttuurista toimintaa Kuvaus, joka osoittaa, että Kompassi ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta hanke ovat järjestäneet monipuolista kerhotoimintaa Kompassin ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta -hankkeen kerhot vuoden 2009 aikana Suomen kielen kursseilla on opiskeltu arkisuomen kieltä ja sanastoa, Suomen kulttuuria ja kielen käyttämistä. Kurssit ovat merkittäviä vertaistuen lähteitä. Suomen kielen tunneilla toimii myös lukuisia Kompassin suomalaistaustaisia vapaaehtoisia opettajan tukena. Fish 4 English kerho on englanninkielinen perhekerho, jossa on leikin ja laulun avulla harjoiteltu englannin kieltä ja tarjottu lapsille ja vanhemmille mahdollisuus vertaistukeen. Englannin keskustelukerhossa on keskusteltu ajankohtaisista asioista englannin kielellä ja samalla harjoiteltu englannin kielen käyttämistä. International Cafe toiminta on kerännyt yhteen eri kulttuureista tulevia ihmisiä ja tarjonnut mahdollisuuden tutustua esittelyjen avulla eri kulttuureihin sekä ajankohtaisiin aiheisiin sekä suomalaiseen arkeen. Kansainvälinen naistenryhmä on naisten oma vertaisryhmä Petosella ja Neulamäessä, joissa jutustelun ohella tehdään käsitöitä, harrastetaan liikuntaa ja tehdään muuta mielenkiintoista, ryhmän toiveista riippuvaa tekemistä. Irlantilaisen tanssin kerho on liikunnallinen, etenkin nuorille tarkoitettu tanssiryhmä, joka opettajansa johdolla tanssii irlantilaista tanssia ja esiintyy myös ryhmänä erilaisissa tapahtumissa. Rumpukerho on afrikkalaiseen rummutukseen erikoistunut kerho, joka myös esiintyy erilaisissa tapahtumissa. Venäjänkielinen lastenkerho kerää yhteen venäjänkielisiä lapsiperheitä, oppimaan lisää Venäjän kieltä sekä kulttuuria. Espanjan kielen keskustelukerhossa eritaustaiset ihmiset kokoontuvat yhteen Espanjan kielen ja kulttuurin merkeissä. Ranskan kielen keskustelukerho tuo yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita keskustelemaan ranskan kielen erilaisista ajankohtaisista aiheista. 24

25 Hip Hop -tanssiryhmä on nuorille tarkoitettu tanssikerho, jossa opetellaan etenkin hiphop-tyylisiä tansseja. Ryhmä myös esiintyy erilaisissa tapahtumissa. Kalinka-kuoro kerää yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kuorolaulusta venäjän kielellä. Ryhmä myös esiintyy lukuisissa tapahtumissa. Sanomalehtikerhossa harjoitellaan suomenkielisten tekstien lukemista ja perehdytään samalla ajankohtaisiin aiheisiin. Läksykerho auttaa maahanmuuttajia kotitehtävissä ja tukee siten suomen kielen oppimista Venäläinen leffaklubi näyttää venäjänkielisiä elokuvia ja kerää siten yhteen etenkin Venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita Tilasto, joka osoittaa, että Kompassi on tarjonnut tilat monikulttuuristen ryhmien omaehtoiselle kokoontumiselle Kompassin tiloissa kokoontuvissa ryhmissä (367 kertaa) oli yhteensä 3923 käyntiä. Ryhmissä on ollut pääosin vapaaehtoiset vetäjät ja ryhmät ovat kokoontuneet oma-aloitteisesti Kompassin tiloissa Kuvaus omaehtoisesta ryhmästä LITTLE INDIA Indian Association of Kuopio was established through a project called Multicultural community activity project that operates at Kompassi in the autumn of I still remember our initial meetings. So much of excitement! And then came our first venture, a celebration of Diwali, the festival of lights. It was a success despite the fact that none of us had any experience in neither cooking food for 40 people nor organizing an event on such grand scale. But, hats off to our members! We did it. Since then we have a ritual (believe me, Indians are big on rituals). We celebrate two major festivals at Kompassi Holi, the festival of colors during spring and Diwali, the festival of lights during autumn each year. These are the biggest festivals in India. They are very popular among people in Kuopio who know of them! Both these programs are completely supported by the Multicultural community activity project. Our sincere thanks to Kompassi and the project. Moreover, we celebrate many of our important festivals, Indian Independence Day and other small get-togethers at different places. The activities may vary and increase in the coming years as and when the number of members increases. Until then we are a home away from home. Our Association is not yet registered but we do have plans on that in the future. Varsha Shurpali 25

26 % vastaajista vastaa hyödyllinen tai erittäin hyödyllinen kysymykseen: Onko Kompassin järjestämä toiminta ollut hyödyllistä? Asteikko: 1. Erittäin hyödytön 2. Hyödytön 3. En osaa sanoa 4. Hyödyllinen 5. Erittäin hyödyllinen Kaikki palautekyselyyn vastanneet asiakkaat pitävät Kompassin järjestämää toimintaa hyödyllisenä (4 5). (n=32/33) 100% % vastaa melko tyytyväinen tai hyvin tyytyväinen kysymykseen: Miten tyytyväinen olet Monikulttuurinen kansalaistoiminta -projektin tukeen? Asteikko: 1. hyvin tyytyväinen 2. melko tyytyväinen 3. en osaa sanoa 4. melko tyytymätön 5. hyvin tyytymätön 77% vastaajista jotka ovat osallistuneet koulutukseen olivat tyytyväisiä Monikulttuurinen kansalaistoiminta -projektin tukeen (4 5). (n=13/20) 77% % vastaa erittäin tärkeää tai melko tärkeää kysymykseen: Miten tärkeäksi koet vapaaehtoistyösi Kompassilla? Asteikko: 1. Erittäin tärkeä 2. Melko tärkeä 3. En osaa sanoa 4. Ei kovin tärkeä 5. Ei ollenkaan tärkeä Kaikki vastanneet Kompassin vapaaehtoiset kokevat vapaaehtoistyönsä tärkeäksi Kompassilla. (1 2) (n=31/38) 100% Maahanmuuttajien arkisuomen taidot ovat kehittyneet % vastaajista vastaa paljon tai erittäin paljon kysymykseen: Miten suomen kielesi on kehittynyt Kompassin kielikurssilla? Asteikko: 1. Erittäin vähän 2. Vähän 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon 66% palautekyselyyn vastanneista asiakkaista kokee suomen kielensä kehittyneen paljon Kompassin kielikurssilla (4 5). (n=41/49) 66%

27 Kuvaus maahanmuuttajan suomen kielen oppimisesta Suomen kielen tunneilla tykkään käydä, koska opin puhumaan suomea. Olen saanut tandem-parin, hänen kanssaan on mahdollista opetella suomea hitaassa tahdissa. Tämä on hyvä, koska olen ujo, enkä aina uskalla puhua tunneilla suomea. Sheila Rosenthal, suomen kielen kurssilainen Keskimääräinen suomen kielen opiskelija tulee tunnille ensimmäistä kertaa usein juuri maahan saavuttuaan. Silloin on tärkeää oppia arkipäivän sanastoa ja tilanteita. Kynnys kurssille tulemiseen on matala, sillä tunnit voi sovittaa omiin aikatauluihin ja mukaan voi tulla oman jaksamisen mukaan, kurssi on myös kaikille avoin statuksesta ja iästä riippumatta. Kurssilla opiskelevat vierekkäin yliopiston opettajat ja vasta aakkosia harjoittelevat. Suomalaisten vapaaehtoisten avulla on saatu lisää tukiopetusta ja henkilökohtaista ohjausta tunneille, joissa on keskimäärin ollut 21 opiskelijaa kerrallaan. Kurssin pääpaino on rennossa uuden kielen opiskelussa, uusien tuttavuuksien syntymisessä ja hauskassa uuden asian oppimisessa. Suomen kielen tunneilla on nähty lukuisia menestystarinoita. Niitä, jotka vuoden kuluttua puhuvat jo sujuvasti suomea ja voivat jatkaa kotoutumiskoulutuksen kielikursseille tai niitä, jotka ovat ottaneet suomen kielen tunneista viikoittaisen sosiaalisen tapahtumansa. Kurssilla opitaan yhdessä ja edistyneemmät usein auttavatkin uudempia opiskelijoita, jolloin kursseilla vertaisapu on parhaimmillaan. Laura Rajaniemi, Kompassin koordinaattori Kompassi on edistänyt sekä maahanmuuttajien että kantaväestön suvaitsevaisuutta % vastaajista vastaa paljon tai erittäin paljon väittämään: Kompassin toimintoihin osallistuminen on vaikuttanut positiivisesti asenteisiini muista kulttuureista tulevia ihmisiä kohtaan Asteikko: 1. Ei ollenkaan 2. Vähän 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon 88% 88% asiakkaiden palautekyselyyn vastaajista vastasi Kompassin toimintoihin osallistumisen vaikuttaneen positiivisesti omiin asenteisiin muista kulttuureista tulevia ihmisiä kohtaan (4 5). (n=32/33) 27

28 % vastaajista vastaa paljon tai erittäin paljon kysymykseen: Onko Kompassin toimintoihin osallistuminen lisännyt tietouttasi eri kulttuureista? Asteikko: 1. Ei ollenkaan 2. Vähän 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon Ei mitattu % vastaajista vastaa paljon tai erittäin paljon kysymykseen: Lisäsikö Kompassin esittely kiinnostustasi monikulttuurisuutta kohtaan? Asteikko: 1. Ei ollenkaan 2. Vähän 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon 70% Kompassin kansainvälityskasvatus-kyselyyn vastanneista koki Kompassin esittelyn lisänneen kiinnostusta monikulttuurisuutta kohtaan (4 5). (n=82/83) 70% Kompassin toimintaan osallistuneiden sosiaalinen verkosto on laajentunut Tilasto, joka todistaa että Kompassi on tarjonnut vapaaehtoistyön mahdollisuuksia kantasuomalaisille ja maahanmuuttajille Vapaaehtoisia yhteensä 53 henkilöä. Vapaaehtoisista ulkomaalaistaustaisia 11 (20,7 %) % vastaajista vastaa kyllä, useisiin tai kyllä, muutamiin kysymykseen: Oletko tutustunut Kompassin kautta uusiin ihmisiin? Asteikko: 1. En 2. Kyllä, muutamiin 3. Kyllä, useisiin Kaikki asiakkaiden palautekyselyyn vastanneet kertoivat tutustuneensa Kompassin kautta uusiin ihmisiin (2 3). (n=32/33) 100% % vastaajista vastaa kyllä, jonkin verran tai kyllä, paljon kysymykseen: Oletko löytänyt Kompassin kautta uusia harrastuksia / tekemistä vapaa-aikaan? Asteikko: 1. En 2. Kyllä, jonkin verran 3. Kyllä, paljon 82% asiakkaiden palautekyselyyn vastanneista kertoi löytäneensä Kompassin kautta uusia harrastuksia/tekemistä vapaa-aikaan (2 3). (n=33/33) 82%

29 % vastaajista vastaa kyllä, paljon tai kyllä, jonkin verran kysymykseen: Oletko saanut Kompassista vertaistukea? Asteikko: 1. En 2. Kyllä, jonkin verran 3. Kyllä, paljon 93% asiakkaiden palautekyselyyn vastanneista kertoi saaneensa Kompassista vertaistukea (2 3). (n=30/33) 93% Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka % vastaajista vastaa melko helppo tai erittäin helppo kysymykseen: Miten helppo Kompassiin on mielestäsi tulla? Asteikko: 1. Ei ollenkaan helppo 2. Ei kovin helppo 3. En osaa sanoa 4. Melko helppo 5. Erittäin helppo Kaikki asiakkaiden palautekyselyyn vastanneet kertoivat että Kompassiin on helppo tulla (4 5). (n=32/33) 100% 29