Liikenneturvallisuustyön näkymiä Helsingissä. Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Transkriptio

1 Liikenneturvallisuustyön näkymiä Helsingissä Kaupunkisuunnitteluvirasto

2 Mitä liikenneturvallisuus on? LIIKENNETURVALLISUUS ON ONNETTOMUUKSIEN POISTAMISTA Poliisin ja sairaalarekisterin vertailun mukaan vakavistakin loukkaantumisista jää 40 % tulematta poliisin tietoon * mitä vaarallisempi paikka, sen vähemmän onnettomuuksia suunnittelun ohjaavuus? LIIKENNETURVALLISUUS ON KÄYTETTÄVYYTTÄ Liikenneympäristön selkeys ja ymmärrettävyys Mahdollisuus havaita ja tulla havaituksi Mahdollisuus ennakoida tilanne ja saada se hallintaan Virhe ei johda vakaviin seurauksiin ennalta ehkäisevä ajattelumalli 2 * Trafin tutkimuksia 10/2014

3 Liikenneturvallisuustilanne onnettomuustiedon valossa 3

4 Henkilövahingot Henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia tapahtuu Helsingissä vuosittain noin 460 Liikenteessä loukkaantuu vuosittain noin 560 henkeä ja kuolee 8 henkeä Henkilövahingot Liikennesuorite 100 milj. ajon. km 25,0 20,0 15,0 10, , ,0 4

5 Henkilövahingot ikäryhmittäin Loukkaantumiset vähenevät kaikissa ikäryhmissä Liikenteessä kuolleiden osalta yli 65-vuotiaiden tilanne huonontunut Lähes puolet (45 %) liikenteessä kuolleista oli yli 65-vuotiaita kaksi kolmesta jalankulkijana ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Liikenteessä kuolleet ja loukkaantuneet as. kohti ikäryhmä ,5 0,2 Liikenteessä kuolleet as. kohti 1,6 0,8 1,9 1, ,8 57 3,8 5 0, ikäryhmä

6 Henkilövahingot liikkujaryhmittäin Loukkaantuneet ja kuolleet liikkujaryhmän mukaan vuosina Loukkaantumiset ja kuolemat vähenevät kaikissa liikkujaryhmissä Vähentyminen on suurinta jalankulkijoilla kuitenkin puolet liikenteessä kuolleista oli jalankulkijoita Kaksipyöräisten liikkujien tilanne on lähes vakaa keskiarvo - medelvärde keskiarvo - medelvärde 95 Jalank. Fotg Polkup. Cyklister Mopon kulj. Moped f MP kulj. MC f Auton kulj. Bilförare Matkust. Passag. 6

7 Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma Mitä kaupunki tekee? 7

8 Visio ja määrälliset tavoitteet Helsingin liikennejärjestelmä on kaikille liikkujaryhmille niin turvallinen, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikkuminen on vastuullista ja Tavoite vuodelle 2020 Helsingin liikenteessä kuolee enintään 4 henkilöä Helsingin liikenteessä loukkaantuu korkeintaan 490 henkilöä koetaan turvalliseksi 8

9 Lasten ja nuorten turvallinen ja vastuullinen liikkuminen Osatavoitteet nuorten (15 24-vuotiaat) riski joutua onnettomuuksiin liikenteessä ei ole suurempi kuin muiden ikäryhmien lasten ja nuorten liikkuminen on turvallista ja kestävää Toimenpidekokonaisuudet lasten ja nuorten liikennekasvatuksen ja -valvonnan kehittäminen mopoilun turvallisuus nuorison liikkumisen ohjaus 9

10 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus ja omatoiminen liikkuminen (erityisesti lapset ja ikäihmiset) Osatavoitteet turvallinen ja esteetön lähiympäristö suojatiet ovat turvallisia hyvät jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä liikkumisen edellytykset korkea turvalaitteiden käyttöaste Toimenpidekokonaisuudet suojateiden turvallisuuden parantaminen turvalliset ja jatkuvat kävely- ja pyöräilyreitit liikenneturvallisuustoimenpiteiden kartoitus ja priorisointi yhteistyön parantaminen julkisten palveluiden sijoittumispäätöksissä liikkujien tietoisuuden lisääminen turvallisesta liikkumisesta ja turvalaitteiden vaikutuksista 10

11 Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen Osatavoitteet katujen ja väylien nopeustaso on ympäröivän kaupungin ja siellä liikkuvien ihmisten mittakaavassa Toimenpidekokonaisuudet nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen ja tukeminen liikenneympäristön keinot 11

12 Suojateiden turvallisuuden parantaminen 12

13 Valo-ohjaamattomien suojateiden arvioinnit Turvallisuus yksi Helsingin kaupungin arvoista Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma: painopisteenä pääkatujen suojateiden turvallisuus Jalankulun tutkimussuunnitelma: keskusta-alueiden suojateiden turvallisuus Työssä määritetty suojateiden arviointikriteerit kansainvälisen ohjeistuksen ja tutkimusten perusteella Kriteerejä käytetty kenttätutkimuksissa kesällä 2015, pää- ja kokoojakatujen kartoitukset jatkuvat Suunnittelijan työkalu ja priorisoinnin apuväline 13

14 Priorisoinnin periaatteet Kaksi osa-aluetta ja 10 arviointikriteeriä: liikennetekniset järjestelyt ja kohteen olosuhdetekijät Arvioinnissa liikennevaloperiaate: punainen = vakava puute, keltainen = puute, vihreä = hyvä tilanne Suunnittelija saa tukea arvioilleen kertyneiden punaisten / vihreiden merkintöjen perusteella Priorisoinnissa kartoitettujen suojateiden joukosta voidaan nostaa kiireellisimmin toimenpiteitä kaipaavat laskemalla arviointikriteereistä painotetut summat 14

15 Arviointikriteerit Liikennetekniset järjestelyt Nopeusrajoitus 60 km/h tai suurempi 50 km/h 40 km/h tai pienempi Ylitysmatka kaistoja 3 tai pituus 10 m 1+1 ilman saareketta, 2 samaan suuntaan tai pituus 7 m 1 kaista ajosuunnassa Kaupunkisuunnitteluvirasto

16 Arviointikriteerit Liikennetekniset järjestelyt Näkemät ja havaittavuus näkemä vasemmalle alle minimi muut näkemien tai merkintöjen puutteet ei puutteita Suojatien sijoittuminen etäisyys liittymästä m etäisyys liittymästä yli 30 m liittymässä Muut puutteet esteettömyyspuutteet, lyhyt keskisaareke, kaksisuuntainen pyörätie liittymässä Kaupunkisuunnitteluvirasto

17 Arviointikriteerit Kohteen olosuhdetekijät Nopeusrajoituksen noudattaminen havainnot, palaute, ajonopeudet liian korkeat ympäristöön nähden ympäristö ei tue nopeusrajoitusta nopeusrajoitus ja ympäristö yhteensopivat Autoliikenteen määrä yli ajon/vrk yli ajon/vrk alle ajon/vrk Palvelujen läheisyys lähellä koulu tai pysäkki lähellä muu jalankulkua tuottava erityskohde ei erityisiä jalankulkukohteita Kaupunkisuunnitteluvirasto

18 Arviointikriteerit Kohteen olosuhdetekijät Jalankulkijaonnettomuudet 2 jalankulkijaonnettomuutta suojatiellä 1 jalankulkijaonnettomuus suojatiellä ei jalankulkijaonnettomuuksia Raskaan ajoneuvoliikenteen määrä yli ajon/vrk yli 500 ajon/vrk alle 500 ajon/vrk Kaupunkisuunnitteluvirasto

19 Periaatteiden soveltaminen Suunnittelijan apuväline arvioitaessa suunnitteluun tulevia kohteita ja niiden kiireellisyyttä suhteessa muihin kohteisiin Kartoitusten myötä muodostuvan suojateiden tietokannan kaikkien suojateiden priorisointi: voidaan nostaa esiin kiireellisimmin toimenpiteitä tarvitsevat kohteet Suunnitteluun otettavissa kohteissa tehdään jatkoselvityksiä, joissa mm. lasketaan ylittäjien määrää ja arvioidaan suojatien tarve sekä mahdolliset toimenpiteet Mahdollisia toimenpiteitä esim.: keskisaarekkeiden rakentaminen, havaittavuuden parantaminen, poikkileikkauksen kaventaminen tai ajonopeuksien rakenteellinen hidastaminen Suojatien poistamista voidaan harkita, jos voidaan selvästi todeta, että sen käyttö on vähäistä ja/tai sille on lähietäisyydellä tarjottu turvallisuustasoltaan parempi vaihtoehto 19

20 Nopeusrajoitusjärjestelmä vaikuttavuus ja periaatteiden tarkistus 20

21 Nopeusrajoitusten muutokset

22 Alueelliset nopeusrajoitukset Tarkistukset vuonna 2004 Katukohtaisia rajoituksia, kantakaupungin 30 km/h alue Kaikkiaan nopeusrajoitukseltaan muuttuneilla kaduilla 9 % vähemmän henkilövahinkoja kuin olisi ollut ilman muutosta ilman muutosta toteutunut 22

23 Tarkistukset vuonna 2004 Vaikutus onnettomuuksiin oli suurin laajimmassa muutosluokassa (40 30 km/h): jalankulkijoiden henkilövahingot vähentyivät 19 % ja moottoriajoneuvojen 34 % Helsingin niemen alueella henkilövahingot vähentyivät 42 % ja muualla kantakaupungissa 9 % Vaikutus henkilövahinkoihin on pitkäkestoinen, kun ajotapa muuttuu vähitellen: pitkällä aikavälillä ajonopeuksissa selvä lasku muutetuilla, mutta myös muuttumattomilla kaduilla Ajonopeuksien jakaumissa siirtymä matalampiin nopeusluokkiin Nopeusrajoitusmuutoksen vaikutus näyttää vaikuttavan laajemmin kuin vain muutosalueella 23

24 Nopeusrajoitusten periaatteiden uudistus Liikennesuunnitteluosaston sisäisenä selvityksenä tehtävä tarkastelu Tavoitteena yhtenäistää Helsingin nopeusrajoitusten asettamisen periaatteita niin, että pitkällä aikavälillä katuympäristön ja rajoituksen logiikka kohtaavat ja käyttäjien on helppo ymmärtää nopeusrajoitukset kokonaisuutena Merkittävin esitetty muutos on kaikkien asuinalueiden 30 km/h rajoitus asukkaiden viihtyisyyden, lasten ja ikäihmisten omatoimisen liikkumisen, läpiajon vähentämisen eli turvallisuuden parantamisen vuoksi Uudistamisesta keskustellaan syksyllä viranomaisten kesken ja asukkaiden kanssa 24

25 Nopeusrajoitusten valvonta 25

26 Kameravalvonta Helsingissä on hankkinut poliisin käyttöön 4 kameraa ajonopeuksien ja punaista päin ajamisen valvontaan vuonna 2008 asennettiin Kaivokadun ja Mäkelänkadun kamerat vuonna 2012 asennettiin Mechelininkadun ja Mannerheimintien (Postitalo) kamerat 26

27 Kaivokatu Nopeusrajoitus 40 km/h vuonna 1992 ja 30 km/h vuonna 1996, kameravalvonta vuonna 2008 Keskinopeus laski 29,2 km/h ( ) 23,5 km/h ( ) Henkilövahingot 2,2 hvo/vuosi ( ) 1,1 hvo/vuosi ( ) Yli 40 km/h ajaneiden osuus Kaivokadulla onnettomuuskustannussäästö noin e/vuosi (kantakaupungin laajat nopeusrajoitusmuutokset v. 2004) (kamera v. 2008) 27

28 Mechelininkatu Nopeusrajoitus 40 km/h vuonna 2004, kameravalvonta vuonna 2012 Keskinopeus laski 33,1 km/h ( ) 31,0 km/h ( ) Henkilövahinkojen arvioitu vähenemä onnettomuusmallia hyödyntäen on noin 2 hvo viidessä vuodessa onnettomuuskustannussäästö noin e/vuosi 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Yli 50 km/h ajaneiden osuus Mechelininkadulla 8,0 % 4,4 % 0,6 % (kantakaupungin laajat nopeusrajoitusmuutokse t v. 2004) (kamera v. 2012) 28

29 Kameravalvonnan tulevaisuus Helsingissä Helsinki edistää kuntien osallistumista automaattiseen liikenteenvalvontaan Kunnalle oikeus osallistua alueellaan liikennerikkomusten valvontaan Vähäiset liikennerikkomukset virhemaksujen piiriin Kuntien osallistumisen hyötyjä Ajonopeuksien hallinnan tehostuu koko katuverkolla vähemmän henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia vähemmän vakavin seurauksin Joukkoliikenteen sujuvuuden ja toimivuuden varmistaminen joukkoliikennekaistojen valvonnalla Poliisi on lisäämässä lähivuosina liikenteen valvontakameroita, kaupunki rakentaa valvonnan tehostamiseen noin 10 kameratolppaa 29

30 Kävelykeskustan kehittäminen 30

31 Kävelykeskustan luonne Kävelykatuja ja aukioita Levennettyjä jalkakäytäviä ja sujuvia katujen ylityksiä Kävelypainotteisia katuja Kortteleiden sisäiset katetut jalankulkualueet ja kauppakujat sekä muut säältä suojatut reitit Huolto ja pysäköinti maanalaisia Kävelykeskustan alue Kaupunkikaava, liite Kantakaupunki, kslk

32 Yleissuunnitelman tarkastelut Jalkakäytävien kehittäminen: leventämisen tarve Suojateiden parantaminen: leventäminen, korottaminen, vihreän ajan pidennys Pyöräteiden ja kaistojen suunnittelu tavoiteverkon mukaan 32

33 Kauppatori - Eteläsatama Kauppatorin ympäristön kehittämissuunnitelma valmistunut (2015) Alueelle liikennesuunnitelma asemakaavoituksen yhteydessä vuonna 2017 Tarkastellaan mm. Pohjoisesplanadin kaistamäärää sekä suojateiden sijoittaminen ja valo-ohjausta 33

34 Esplanadi Laaditaan liikennesuunnitelma Pohjois- ja Eteläesplanadin muuttamisesta yksikaistaisiksi (2017) 34

35 Mannerheimintie Mannerheiminaukio Erottaja Laaditaan liikennesuunnitelma Mannerheimintien muuttamisesta yksikaistaiseksi kumpaankin kulkusuuntaan Lisätään jalankulkutilaa lisätään joko molemmille reunoille tai vain toiselle reunalle Laaditaan suunnitelma uudesta suojatiestä Salomonkadun liittymään 35

36 Rautatieaseman ympäristö Kaivokatu Laaditaan liikennesuunnitelma, jossa katu muutetaan yksikaistaiseksi kumpaankin ajosuuntaan Kruunuvuorenrannan raitiotien päätepysäkki Kehitetään suojatieylityksiä Pyöräliikenteen tavoiteverkon reitti 36

37 Rautatieaseman ympäristö Rautatientori Ennakoidaan bussiliikenteen poistumista Suunnitellaan Keskuskadun kävely-yhteyden jatkumo Asema-aukio Selvitetään mahdollisuuksia muuttaa aukio jalankulkualueeksi ja lisätä jalankulun tilaa Postikadulla Elielin terminaalin alue supistuu 37

38 Yliopistokampus Laaditaan yhteistyössä yliopiston kanssa suunnitelma yliopiston kampuksen muodostamisesta Mahdollisuuksina kävelykatu, jalankulkupainotteinen katu tai jaettu tila (autoilu sallittu jalankulun ehdoilla) 38

39 Hanna Strömmer liikenneinsinööri Liikennesuunnitteluosasto Kaupunkisuunnitteluvirasto Kansakoulukatu 3, PL HELSINGIN KAUPUNKI