Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen VALVONTASUUNNITELMA LUONNOS

Transkriptio

1 Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen VALVONTASUUNNITELMA LUONNOS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta x x.x.2015

2 1(40) Sisällysluettelo 1. Johdanto Toimintaympäristö Päästöjä aiheuttavat ja ympäristöolot Ohjelmat ja muu ohjeistus Lappeenranta 2028 Strategia Ympäristöohjelma Meluntorjuntaohjelma Luonnon virkistyskäyttö- ja monimuotoisuusohjelma Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Pohjavedensuojelusuunnitelmat tärkeille pohjavesialueille Ympäristönsuojelumääräykset Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset Ilmanlaadun valvontasuunnitelma Henkilöstö Henkilökunta Koulutus Tietojärjestelmät Dynasty asianhallintajärjestelmä Digia Tarkastajaohelma Lpr kaupungin tietojärjestelmät Kytkennät ulkopuolisiin tietojärjestelmiin Yhteistyö viranomaisten kanssa Kaakkois-Suomen Ely-keskus Poliisi Tulli SYKE Pelastuslaitos Kuntien kaavoitus Kuntien rakennusvalvonta Roskaantuminen Purkaminen Hajajätevesi Maalämpö Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta Lähialueiden muiden kuntien ympäristönsuojelun viranomaiset Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen Valvonta Valvonnan tavoitteet ja menetelmät Tarkastukset Suunnitelmalliset tarkastukset Muut tarkastukset Maksut Valvottavat kohteet Kunnan lupavelvolliset kohteet... 20

3 2(40) Kohteet Riskiarviointi ja valvonta Kunnan rekisteröitävät laitokset Kohteet Riskinarviointi ja valvonta Valtion lupavelvolliset kohteet Kohteet Valvonta Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kohteet Kohteet Valvonta Ympäristönsuojelulain 119 :n mukainen koetoimintailmoitus Kohteet Valvonta Ympäristönsuojelulain 118.n mukainen meluilmoitus Kohteet Valvonta Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Maa-aineskohteet Kohteet Valvonta Mara-asetuksen mukaiset kohteet Kohteet Valvonta Nitraattiasetuksen mukainen patterointi-ilmoitus Kohteet Valvonta Jätelain mukaan 100 :n mukaan rekisteröitävät kohteet Kohteet Valvonta Merenkulun jätehuoltosuunnitelma Kohteet Valvonta Vesilain kohteet Kohteet Valvonta Vesihuoltolain kohteet Kohteet Valvonta Luonnonsuojelulain valvonta, luonnon monimuotoisuus Vieraslajit Leirintäalueilmoitus Kohteet Valvonta Jätelain muut valvontakohteet Maasto- ja vesiliikennelain kohteet Valvonta ja kohteet... 36

4 3(40) Valvonta onnettomuus-, haitta ja rikkomusasioissa Onnettomuustilanteiden ilmoitukset Haitasta tehdyt ilmoitukset Muu kohdevalvonta Muu yleinen valvonta Liitteet Oikeusohjeet Kirjallisuus... 40

5 4(40) 1. Johdanto Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen säännöllistä valvontaa varten tehtävän valvontasuunnitelman laatimisvelvollisuus tuli voimaan vuonna 2014 annetun uuden ympäristönsuojelulain myötä. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi toimii seudullisena ympäristönsuojeluviranomaisena (jatkossa ympäristötoimi). Suunnitelmallista valvontaa on toteutettu seutuorganisaation (Lappeenranta, Lemi, Taipalsaari ja Savitaipale) alkuvaiheilta asti eli jo vuodesta 2010 lähtien. Isäntäkuntana organisaatiossa on Lappeenrannan kaupunki. Ympäristönsuojelulain 168 :ssä määriteltyjen lupavelvollisten ja rekisteröitävien laitosten säännöllisen valvonnan lisäksi Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelmaan ja sen pohjalta laadittavaan valvontaohjelmaan sisältyy valvonnan tavoitteet myös muun ympäristönsuojelu-, jäte-, vesi-, maasto- ja vesiliikenne-, merenkulun ympäristönsuojelu-, ulkoilu- ja maa-aineslain perusteella tehtävään valvontaan. Tämä, vuoden 2016 alusta voimaan astuva valvontasuunnitelma on ensimmäisen uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen valvontasuunnitelma. Valvontasuunnitelma on voimassa vuoden 2021 loppuun saakka. Ympäristönsuojelulainsäädännön muutosten johdosta on odotettavissa, että valvontasuunnitelmaa joudutaan päivittämään aikaisemmin. Valvontasuunnitelmaan pohjautuen laaditaan vuosittainen valvontaohjelma, jossa määritetään vuosittain suoritettava yksityiskohtainen valvonta. 2. Toimintaympäristö 2.1. Päästöjä aiheuttavat toiminnat ja ympäristöolot Seudullinen ympäristötoimi on aloittanut toimintansa vuonna Vastuualueella asuu n asukasta, joista 86 % asuu Lappeenrannan alueella. Alueen pinta-ala on 3439 km 2, joista Lappeenrannan kaupungin osuus on 50 %. Kaupunkimaisten Lappeenrannan ja Joutsenon keskustojen lisäksi valvontaalueeseen kuuluvat Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntakeskukset sekä muita pienempiä keskuksia kuten Korvenkylä, Nuijamaa, Vainikkala ja Ylämaa. Lappeenrannan kaupunki sijaitsee liikenteellisenä läpikulkualueena. Lappeenrannan halki kulkee valtatie 6 sekä rataverkko itään ja rajan yli Venäjälle Vai-

6 5(40) nikkalasta. Lappeenrannassa sijaitsee myös lentokenttä, jonka toiminta on viime vuosina vähentynyt. Nykyisin palveluelinkeinot ovat alueen merkittävin työllistäjä. Vaikka alueen elinkeinorakennetta kuvastaneen suurteollisuuden rooli on vähentynyt, sijaitsee Lappeenrannan alueella kaksi suurta puunjalostusyksikköä sekä iso kalkkikivilouhimo ja jalostusyksikkö. Alueen pitkän teollisen historian johdosta Lappeenrannan alueella on jouduttu kunnostamaan useita vanhoja teollisuusalueita, joita on otettu asuin- tai muuhun uuteen käyttöön. Teollisen toiminnan ja liikenteen ilmapäästöjen sekä kaukokulkeman vuoksi seurataan yhdyskuntailman laatua reaaliaikaisin mittauksin. Valvonta-alueen pinta-alasta suurin on osa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, mistä johtuen alueella on vielä melko runsaasti eläinsuojia, erityisesti nautaeläinsuojia. Eläinsuojien koko on melko pieni. Haja-asutusalueen laajuudesta johtuen hajajätevesivalvontaa tulee olemaan runsaasti myös lähivuosina. Lappeenrannan seudun kunnissa on yli hajajätevesikohdetta. Jääkauden jäänteinä syntyneitä soita on hyödynnetty voimakkaasti turpeen nostamiseen. Salpausselkämuodostumien johdosta alueella sijaitsee runsaat soravarat, joita hyödynnetään soran ja hiekan otossa. Alueella onkin runsaasti maa-ainesottokohteita. Sijainti Salpausselkien alueella merkitsee myös sitä, että alueella runsaasti tärkeitä pohjavesialueita. Lappeenrannan alueella on lähes 30 I tai II luokkaan luokiteltavia pohjavesialueita, Lemillä 4 kpl, Savitaipaleella 22 kpl ja Taipalsaarella n. 20 kpl. Vesistöjä alueella on runsaasti 902 km 2, mikä kattaa 26 % koko alueen pintaalasta. Vesistöistä hallitsevana on Saimaa, joka sijaitsee seutukunnan keskellä. Savitaipaleen alueella sijaitse karuvetinen Kuolimo, järvinieriän kotivesistö. Lisäksi alueella on runsaasti muita pienempiä vesistöjä, jotka laskevat Viipurinlahteen. Useissa Salpausselän eteläpuolisissa järvissä ja joissa on haittana liian suuri ravinnekuormitus ja ylirehevyys. Saimaan läntisen osan, Pien-Saimaan vedenlaadun heikkenemisen seurauksena on käynnistynyt koko seutukunnan yhteinen Pien-Saimaan vesistökunnostusprojekti. Lappeenrannan nykyisen jätevedenpuhdistamon laskuvesistöön kuuluvaan Haapajärveen on tehty suuri, kuivattamalla toteutettu kunnostusprojekti. Lähivuosina tulee ratkaistavaksi Lappeenrannan jätevedenpuhdistamon sijainti ja laskuvesistö.

7 6(40) 2.2. Ohjelmat ja muu ohjeistus Lainsäädännön ja tässä esitetyn valvontasuunnitelman lisäksi valvontatyötä ohjaa myös Lappeenrannan kaupungin strategia, jossa määritellään mm. painopistealueita. Strategiaan perustuen on valmistunut tai valmisteilla erillisiä ohjelmia Lappeenranta 2028 Strategia Lappeenrannan kaupunki on hyväksynyt Lappeenrannan alueelle Lappeenranta 2028 strategian vuonna Valtuustokauden mittaisessa toimenpideohjelmassa on määritelty toiminnan painopisteet. Strategian tavoitteena on parantaa ympäristön tilaa suunnitelmallisesti sekä ylläpitää ympäristön puhtautta, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä turvata turvallinen, terveellinen ja häiriötön elinympäristö. Lisäksi huolehditaan lakisääteisenä velvollisuutena terveellisen, turvallisen ja luonnontilaisesti kestävän ja monimuotoisen elinympäristön kehittämisestä suorittamalla elinympäristön säännöllistä ja suunnitelmallista valvontaa valvontasuunnitelmaan perustuen. Strategiasta valvontaan liittyviä osioita on mm. roskaantumisen valvonta. Osana roskaantumisen valvontaa jatketaan ns. Viihtyisä ympäristö- toimintaa. Ilmanlaatua seurataan yhdessä teollisuuden kanssa erilliseen tarkkailusuunnitelmaan perustuen. Tavoitteena on ollut myös meluntorjuntaohjelman laatiminen. Luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi laaditaan ohjelma luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön edistämiseksi. Ilmasto-ohjelman toteuttaminen ja maakunnallisen energianeuvonnan on eräitä kaupungin keskeisistä painopistealueista Ympäristöohjelma Etelä-Karjalan kuntiin laaditaan valvontasuunnitelman laadinnan kanssa samanaikaisesti ympäristöohjelmia. Ympäristöohjelmat ovat kuntakohtaisia. Kuntien ympäristöasioiden hallintaa kehitetään ympäristöohjelman avulla. Lappeenrannan kaupungin ympäristöohjelman laatiminen on käynnistynyt ja sen on tarkoitus valmistua vuonna Ympäristöohjelmissa esitetään kuntakohtaiset vahvuusalueet sekä etsitään kehittämiskohteita. Vahvuuksien vahvistaminen ja kehittämiskohteiden kehittäminen löytyy ympäristöohjelmista Meluntorjuntaohjelma Meluntorjuntaohjelman pohjaksi laadittava aineisto Lappeenrannan melutilanteesta valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Varsinainen meluntorjuntaohjelma valmistuu vuonna 2016.

8 7(40) Luonnon virkistyskäyttö- ja monimuotoisuusohjelma Luonnon virkistyskäytön- ja monimuotoisuusohjelmaa laaditaan Lappeenrannan kaupungin osalta. Ohjelma osoittaa luontokohteiden vastuutahot ja pyrkii säilyttämään sekä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Ohjelma valmistuu vuonna Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Lappeenrannan kaupunki on hyväksynyt ilmasto-ohjelman vuonna Osana ilmasto-ohjelman toteuttamista Lappeenranta on osallistunut Suomen ympäristökeskuksen HINKU (hiilineutraalit kunnat) hankkeeseen sekä SIT- RA:n resurssiviisaus-hankkeeseen. Hankkeilla tavoitellaan fossiilisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiatehokkuuden kasvattamista, jätteiden hyödyntämisen lisäämistä, resurssien kestävää käyttöä sekä kestävää hyvinvointia Pohjaveden suojelusuunnitelmat tärkeille pohjavesialueille Lappeenrannan kaupungin pohjaveden suojelusuunnitelma on valmistunut vuonna Savitaipaleen kunnan suojelusuunnitelma valmistuu vuonna Lemin ja Taipalsaaren kunnat eivät ole toistaiseksi laatineet pohjavedensuojelusuunnitelmia. Ympäristöviranomaisten tavoitteena on, että suojelusuunnitelmat laadittaisiin ainakin kaikille riskialueiksi luokitelluille tärkeille pohjavesialueille Ympäristönsuojelumääräykset Paikallisista olosuhteista johtuvia ympäristönsuojelumääräyksiä on annettu Lappeenrannan, Lemin ja Savitaipaleen kuntien alueilla. Lemin ja Savitaipaleen kuntien alueella noudatetaan vain hajajäteveteen liittyviä määräyksiä. Taipalsaaren kunta ei ole antanut ympäristönsuojelumääräyksiä Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset Koko Etelä-Karjalan alueella on voimassa yhteiset jätehuoltomääräykset, jotka on annettu vuonna Ilmanlaadun valvontasuunnitelma Yhdyskuntailmanlaadun valvontasuunnitelma, jonka Kaakkois-Suomen Elykeskus on hyväksynyt, kattaa vuodet

9 8(40) 3. Henkilöstö 3.1 Henkilökunta Lappeenrannan seudun ympäristötoimen koko henkilöstömäärä on noin 30 henkilöä, josta ympäristönsuojelun osuus on n. 26 %. Ympäristönsuojelun lisäksi yksikkö vastaan terveydensuojelusta ja elintarvikevalvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta. Koko seutuorganisaatiossa on käytettävissä 3 henkilötyövuotta toimistohenkilöstä. Toimistohenkilöstön määrän väheneminen on johtanut toimintatapojen muutokseen, jonka mukaan mm. toimenpiteiden diariointisuoritteita tekevät viranhaltijat aikaisempaa enemmän. Ympäristönsuojelun osa-aluetta tekevän henkilöstön määrä, jotka tekevät ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisia valvonta-, neuvonta- ja kehittämistehtäviä on 7,8 henkilötyövuotta. Valvontatyötä tekevien henkilöiden titteli on ympäristötarkastaja lukuun ottamatta yhtä henkilöä, joka tekee työtä terveystarkastajan tittelillä. Kesäaikana on ollut käytettävissä kesäharjoittelijoita ja - sijaisia 0,9 henkilötyövuotta. Harjoittelijan työpanos ympäristönsuojelulain 173 :n mukaisena avustajana on ollut merkittävässä roolissa valvontatarkastusten suorittamisessa. Erillisiin projekteihin kuten ilmastonmuutokseen ja vesien kunnostamiseen liittyvissä projekteissa on keskimäärin 2 3 henkilöä. Viranhaltijat ovat erikoistuneet eri tehtäviin tehtäväkuvauksensa mukaisesti. Jokaiselle valvontarekisteriohjelmassa (DigiaTarkastaja - ohjelma) olevalle valvontakohteelle on määrätty vastuutarkastaja. Eri työtehtäviin käytetyn ajan jakautumista ei ole laajemmalti selvitetty seutukunnan alueella. Yksittäisen selvityksen perusteella voidaan arvioida, että lupavelvollisten ja rekisteröityjen kohteiden valvontaan käytetään keskimäärin 10 % kokonaistyöajasta. Valvontatyöhön ajankäytön voidaan kuitenkin arvioida lisääntyneen ja tehostuneen valvontasuunnitelmien käytönoton myötä. Tämän valvontasuunnitelman mukaisten tavoitteiden toteuttamisen voidaan arvioida jonkin verran lisäävän valvontatyötä. 3.2 Koulutus Henkilöstön jatkuvalla ja monipuolisella kouluttautumisella on keskeinen merkitys valvontasuunnitelman toteutuksen ja kehittämisen kannalta. Tavoitteen on tuntea ja osata soveltaa keskeistä lainsäädäntöä kullakin valvonnan osaalueella, kehittää sujuvaa suomen kielen kirjallista ilmaisua, atk-taitoja sekä vuorovaikutustaitoja. Vieraiden kielten osaamista suositaan, mutta virallisissa asiakirjoissa ja neuvotteluissa käytetään Suomen kieltä. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa esimies käy läpi jokaisen työntekijän kanssa edellisenä vuonna toteutuneen koulutuksen ja sen vaikutuksen työhön.

10 9(40) 4. Tietojärjestelmät Tehokkaan valvonnan peruspilareita on valvontakohteiden, asioiden ja asiakirjojen nopea ja tehokas saatavuus. Myös kuntalaisella on oikeus saada käsiteltävinä olevista asioista nopeasti ja helposti tietoa. Tämä toteutuu käyttämällä sähköisiä tiedonhallintajärjestelmiä. Sähköisten ohjelmien käyttöönoton myötä tiedon ja asiakirjojen säilyttäminen on hajaantunut moniin eri rekistereihin ja paperiseen arkistointiin. Osa käytetyistä järjestelmistä on kaupungin omia järjestelmiä ja osa ulkopuolisia järjestelmiä. Arkistotointa ohjaa ensisijaisesti arkistolaki (831/1994). Sen lisäksi arkistointia koskevia määräyksiä on seuraavissa lakiteksteissä Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) Asetus julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) Henkilötietolaki (523/1999) Laki sähköisestä asioinnista (13/2003) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 4.1 Dynasty asianhallintajärjestelmä Ympäristötoimeen tulleet asiat kirjataan Dynastyn tiedonohjaussuunnitelman (TOS) mukaisiin tehtäväluokkiin. Tehtäväluokat perustuvat kuntien yhteiseen tehtäväluokitukseen ( ). Asiakirjat, jotka liittyvät luottamuselinpäätöksiin tai viranhaltijapäätöksiin, tuotetaan tai liitetään läpi prosessin Dynastyyn Digia Tarkastajaohjelma Ympäristönsuojelun valvonnan työkaluna on valvontarekisteriohjelma Digia Tarkastajaohjelma. Ohjelma on yhteinen terveydensuojelun ja elintarvikevalvonnan kanssa. Tarkastajaohjelmaan kirjataan kaikki valvonnan kannalla keskeiset yhteydenotot, suoritteet ja päätökset. Valvontavaihe kirjataan pääsääntöisesti vain Digia Tarkastajaohjelmaan käyttäen Dynastyssa aukaistua valvontadiaarinumeroa. Tarkastajaohjelma on tarkoitettu viranomaiskäyttöön, mutta tiedot ovat julkisia, ellei tietoa ole erikseen säädetty salassa pidettäväksi. 4.3 Lpr kaupungin tietojärjestelmät; Mapinfon tietokannat ja karttapohjat, Trimple Locus -rekisterit, Webmap kartta-aineistot, palautepalvelu Paikkatieto-ohjelmistoja Mapinfo Professional sekä Webmap hyödynnetään mm. valvontakohteiden paikantamisessa ja karttatarkastelussa. Ohjelmistoihin linkitettyistä Trimple Locuksen rekistereistä voidaan selvittää mm. väestö-, kiinteistö- ja rakennustietoja. Paikkatieto-ohjelmistojen kautta voidaan tarkastella myös mm. Matti-rekisterin (maaperän tilan tietojärjestelmä), luontokohteiden- ja selvitysten, maa-ainestenottokohteiden ja pohjavesialueiden tietoja. Joidenkin tietokantojen ongelmana on ollut paikka- ja ominaisuustietojen epävarmuus sekä päivittäminen mm. uusien selvitysten ja raporttien osalta.

11 10(40) Lappeenrannan kaupungin osalta on käytössä sähköinen palautejärjestelmä, jonka avulla voi antaa palautetta kaupungin palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta tai tehdä aloitteen kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Palautepalvelun käyttö viranomaistehtävien osalta on vielä keskeneräinen. 4.4 Kytkennät ulkopuolisiin tietojärjestelmiin Kunnan ympäristönsuojelun viranomaisilla on rajoitettu pääsy valtionhallinnon ympäristönsuojelun VAHTI tietojärjestelmään, johon tallennetaan ja jossa ylläpidetään tietoja mm. ympäristölupavelvollisten laitosten päästöistä sekä tietoja jätteistä. Ensisijaisena tarkoituksena tietojärjestelmällä on toimia Elykeskusten sekä aluehallintoviranomaisen ympäristölupavastuualueen lupakäsittelyn ja -valvonnan työvälineenä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on VAHTI-tietokannan osalta käytössä vain kuntaosio. Vahti-järjestelmän hyöty kohteiden valvonnassa kunnalle on vähäinen, mistä johtuen kunnat joutuvat käyttämään omia valvontaohjelmiaan. VAHTI-järjestelmän Matti-rekisteristä saadaan pilaantuneiden maita koskevaa aineistoa, mutta aineiston päivittämisessä on ollut puutteita, minkä johdosta kaikki aineisto ei ole ajantasaista. Ympäristötiedon hallintajärjestelmään Herttaan sisältyviä aineistoja vesivarojen, pintavesien tilan, pohjavesien, eliölajien, ympäristön kuormituksen ja alueiden käytön osalta käytetään valvonnassa. Notto-rekisteri on maa-aineslain mukainen rekisteri. Ely-keskus ja Suomen ympäristökeskus ylläpitävät maa-ainesten ottamisen ja sen vaikutusten seurannan järjestämiseksi tietojärjestelmää, joka sisältää tarpeelliset tiedot mm. maa-aineslain mukaisista luvista ja ilmoituksista. Rekisterin ongelma on, että rekisteriä ei ole ajantasaisesti käytettävissä kunnassa. 5. Yhteistyö viranomaisten kanssa Valvonnan onnistunut toteutuminen edellyttää viranomaisten keskinäistä yhteistyötä (HL 10 ja 21 ). Valvontaviranomaisten on oltava toimivaltansa puitteissa riittävässä yhteistyössä keskenään sekä muiden asiantuntijaviranomaisten kanssa. Viranomaisten yhteistyömuotoja ovat muun muassa keskinäinen tietojen vaihto, asiantuntijayhteistyö, yhteistarkastukset, virka-apu sekä koulutusten järjestäminen. Yhteistyö on tärkeää erityisesti resurssien oikean kohdentamisen vuoksi. Ympäristöministeriö suosittelee viranomaisten yhteistyön kehittämistä erityisesti valvontakäytänteiden yhtenäistämisen osalta. Lupa- ja ilmoituspäätöksistä on suositeltavaa jakaa tietoa myös muille viranomaisille, samoin kuin valvonnassa havaituista epäkohdista. Ympäristönsuojelulain 23 :n valvontaviranomaisen tulee ilmoittaa valvonnassaan havaitse-

12 11(40) mistaan puutteista näiden viranomaisten toimivaltaan tämän lain nojalla kuuluvia mahdollisia toimenpiteitä varten. Tärkeimpiä viranomaisyhteistyöhön liittyviä kumppaneita ovat Kaakkois- Suomen Ely-keskus (eri yksiköt), poliisi, pelastuslaitos, SYKE, Tukes, rakennusvalvontaviranomainen, kuntien kaavoittaja, kunnan ympäristöterveydenhuolto ja tulli. Ympäristönsuojelulain uusi 187 :n 2 momentin säännös velvoittaa viranomaisia antamaan virka-apua toisilleen. Säännöksellä korostetaan sitä, että viranomaiset voivat toimia joustavasti toistensa apuna. Eri viranomaisten yhteistyöllä voidaan valvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta lisätä. 5.1 Kaakkois-Suomen Ely-keskus Valtion luvanvaraisten kohteiden valvontavastuu on Ely-keskuksella (YsL 189 ). Edellä esitetyn mukaisesti voi kunnallinen valvontaviranomainen toteuttaa tarkastuksen virka-apupyyntöön perustuen. Valtion luvanvaraisten kohteiden valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten osalta on ollut käytäntönä, että Ely-keskus kutsuu tarkastukseen mukaan myös kunnan edustajan. Tarkastuksiin pyritään osallistumaan, mikäli se resurssitilanteen vuoksi on mahdollista. Ely-keskuksen valvontavastuulla olevista kohteista havaitsemansa puutteet tai yleisöilmoitukset ympäristötoimi välittää Ely-keskukseen. Ely-keskus järjestää yhdessä alueen kuntien kanssa kerran vuodessa koulutuksen, jossa käydään läpi ympäristönsuojelusektorin ajankohtaisasioita. Ympäristösuojelun valvontaan liittyviä asioita sivutaan ajoittain myös kunnan kanssa vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa. Vesilain valvonnassa valtion ja kunnan valvontaviranomaisella on lain nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisesta rinnakkainen valvontavastuu (VL 14 luku 1 ). Valtion viranomaiselle on kuitenkin ohjattu mm. ruoppausilmoitukset ja Ely-keskukset huolehtivat myös ojitustoimituksista. 5.2 Poliisi Mahdollisissa ympäristönsuojelulainsäädännön tai sen nojalla annettujen säännösten rikkomistapauksissa ympäristötoimi on velvoitettu ilmoittamaan vähäistä suuremmista rikkomuksista poliisille esitutkintaa varten. Esitutkintaprosessin aikana ympäristötoimi tekee tiivistä yhteistyötä poliisin ja Ely-keskuksen kanssa. Ympäristötoimi voi antaa poliisille virka-apua tutkinnan toteuttamisessa tai tekee tarvittaessa virka-apupyyntöjä tarkastusten suorittamiseksi.

13 12(40) 5.3 Tulli Yhteistyö tullin kanssa tulee esille erityisesti jäteverotusasioissa. Kohteissa tehdään tarvittaessa yhteistarkastuksia. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittavia valvontatietoja tullille. Jätekirjanpidon valvontaan liittyviä käytäntöjä voisi tarkastella siten, että se palvelisi parhaiten sekä tullin että kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tarpeita. 5.4 SYKE Suomen ympäristökeskus (SYKE) on valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka tarjoaa yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta tarpeellista tietoa, osaamista ja palvelua. Keskeisiä aihekenttiä, jossa yhteistyötä arvioidaan olevan eniten, ovat öljyntorjunta, vaaralliset aineet ja ympäristövaikutusten arvioinnit. Suomen ympäristökeskuksella on ympäristövahinkopäivystys. 5.5 Pelastuslaitos Seutukunnan alueella yhteistyötä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa tehdään erityisesti onnettomuustapauksissa. Käytännön onnettomuustilanteissa pelastusviranomaisen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vastuiden määrittelyssä on vielä tarkennettavaa. Öljyntorjuntasuunnitelma koskee Etelä- Karjalan pelastuslaitoksen toimintaa. Laitosvalvonnassa kuten polttonesteiden jakeluasemien valvonnassa ympäristönsuojelulla ja pelastuslaitoksella on vahva rajapinta. Välillä kohteissa tehdään yhteistarkastuksia. Tietojen siirtoa ja valvontatarkastuksia koordinoimalla saattaisi olla mahdollisia vähentää jossain määrin päällekkäistä työtä. Pelastuslaitokselta pyydetään lausunto sellaisista ympäristölupahakemuksista, joissa käsitellään merkittäviä määriä vaarallisia kemikaaleja. 5.6 Kuntien kaavoitus Ympäristönsuojelu osallistuu aktiivisesti kaavojen valmistelutyöhön sekä antaa kaavoista lausunnot yhdessä terveydensuojelun ja elintarvikevalvonnan kanssa. Ennaltaehkäisemällä herkkien toimintojen sijoittumista alueilla, joilla on tai on ollut ympäristöriskiä aiheuttavia toimintoja, vähennetään jatkossa merkittäväsi valvontaan tarvittavaa aikaa. Ympäristönsuojelu pyytää ympäristölupahakemuksista lausuntoja silloin, kun toiminnalla voi olla vaikutuksia maankäytön suunnitteluun tai kaavoitukseen. Kaavallisella tarkastuksella on entistä suurempi merkitys, kun merkittävä osa luvitettavista kohteista muuttuu rekisteröitäviksi kohteiksi. Ympäristönsuojelu antaa lausuntoja kaavoitukselle myös suunnittelutarveratkaisuissa, toimenpidelupa- ja maisematyölupahakemuksissa.

14 13(40) 5.7 Kuntien rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan kanssa yhteistyö liittyy rakentamiseen, purkamisen haittoihin ja jätehuoltoon. Rakentamislupiin liittyviä lausuntoja ympäristönsuojelu antaa niistä kohteista, joiden osalta tehdään valvontatyötä Roskaantuminen Asemakaava-alueella olevien asuintonttien osalta roskaantumisen valvonta on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusvalvonnan valvottavaa aluetta. MrL 167 :n mukaan rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Lisäksi MrL:n 169 :n mukaan varastointi ulkosalla on järjestettävä niin, ettei se turmele tieltä tai muulta yleiseltä kulkuväylältä tai alueelta näkyvää maisemaa taikka häiritse ympäröivää asutusta. Asemakaava-alueella ei aluetta saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin taikka pitkäaikaiseen tai laajaan tavaroiden ulkosäilytykseen, jollei asemakaavasta muuta johdu. MrL 170 jos rakennus on tuhoutunut, rakennustyö on jätetty kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Silloin kun asuintonttien roskaantumisen valvontaan liittyy maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa tai vaarallisten jätteiden ja kemikaalien käsittelyä, osallistuu valvontatoimenpiteisiin myös ympäristönsuojelu ja tarvittaessa myös pelastuslaitos. Kiinteistökohtaisen jätteenkäsittelyn valvonta kuten jäteastioiden puuttumisen tai kompostoinnin haittojen käsittely kuuluu ympäristönsuojelulle Purkaminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen purkuilmoituksen tai lupahakemuksen yhteydessä tekijän tulee toimittaa rakennusvalvonnalle selvitys rakennusjätteen määrästä ja laadusta sekä sen lajittelusta, jollei jätteen määrä ole vähäinen. Lisäksi on erikseen ilmoitettava terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta rakennus- tai purkujätteestä ja sen käsittelystä. Jotta purku-menettelystä saataisiin eri viranomaisille (rakennusvalvonta, ympäristön-suojelu, tulli) riittävät tiedot valvontaa varten, tulisi purkuilmoitusprosessi käydä tarkemmin läpi Hajajätevesi Vaikka hajajätevesisäännöksiä ollaan muuttamassa, tulee jätevesisuunnitelmia lausunnolle kymmeniä vuosittain. Uudis- ja korjausrakentamisessa noudatetaan kuitenkin jätevesiasetuksen ja ympäristönsuojelumääräysten vaatimuksia. Myöskään pilaantumiselle herkkien alueitten säännöksiä ei olla muuttamassa tai kumoamassa.

15 14(40) Lappeenrannan seudun kunnissa on yli hajajätevesikohdetta; noin 7000 asuntoa ja noin loma-asunto ja lisäksi erityisen kuormittavia kohteita kuten kouluja, leipomoita, muita yrityksiä ym.. Vaikka remontointitarve rajattaisiin pilaantumiselle herkille alueille, tulee remontoitavia jätevesijärjestelmiä olemaan valtaisa määrä lähivuosina. Kaikki jätevesisuunnitelmat tarkastetaan ja annetaan lausunto rakennus- tai toimenpidelupahakemuksesta. Lisäksi hoidetaan jätevesivalitukset ja annetaan neuvontaa Maalämpö Energiakaivojen poraaminen on yleistynyt ja kaivojen sijoittaminen vedenottamoiden suojavyöhykkeelle on kielletty tai rajoitettu, samoin pilaantuneeseen maaperään tai kaivospiirin suojavyöhykkeelle. Lupahakemukset tulevat lausunnolle, jotta sijoittamisen rajoitukset ja AVIn luvan tarve voidaan tarkistaa. Suurin osa maalämpöjärjestelmistä on energiakaivoja, mutta myös muutamia maapiirejä on suunniteltu sekä yksittäisiä vesistöpiirejä. 5.8 Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvevalvonta Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta kuuluvat samaan organisaatioon ympäristönsuojelun kanssa ja yhteistyö on tiivistä ja säännöllistä. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisesti ympäristönsuojelu pyytää lausunnon ympäristölupahakemuksista kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, vaikka viranomainen eli lautakunta molemmilla yksiköillä on sama. Valtion lupavelvollisten kohteiden ympäristölupahakemuksista terveysvalvonta ja ympäristösuojelu antavat yhteisen lautakuntalausunnon. Valvonnallisesti ympäristönsuojelun ja terveydensuojelun yhteistarkastelua tehdään monesti mm. vedenottamojen ja kaivojen pilaantumistapauksissa. Monet ympäristön pilaantumista aiheuttavat tekijät aiheuttavat myös terveyshaittaa. Kahden eri lainsäädännön huomioiminen terveyshaittaa aiheuttavissa tapauksissa esim. ulkomelun, savuhaittojen valvonta, voi aiheuttaa epäselvyyttä toimivaltaisesta viranomaistahosta. Tältä osin lainsäädäntöä ja käytäntöjä tulisi tarkentaa. 5.9 Lähialueen muiden kuntien ympäristönsuojelunsuojelun viranomaisorganisaatiot Yhteistyö naapuriorganisaatioiden kanssa on aktiivista. Imatran seudun ympäristötoimen ja Luumäen kunnan ympäristönsuojeluyksikön kanssa järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa tapaaminen, jossa käydään läpi valvontaan liittyviä asioita.

16 15(40) 5.10 Etelä-Karjalan jäteviranomainen Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen vastaa jäteastioiden tyhjennysvälien pidentämisasioista ja jätehuoltomaksun kohtuullistamisesta. Lisäksi jätehuoltoviranomainen vastaa jätehuoltomääräysten ja tasojen valmistelusta. 6. Valvonta Ympäristövalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että ympäristössä tapahtuvat toiminnot ovat lakien ja asetusten sekä viranomaisten antamien lupien ja määräysten mukaisia. Lisäksi seurataan toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia sekä toiminnassa ja muissa olosuhteissa tapahtuvia muutoksia. Valvottavat toiminnot ovat laitosmaista ja ammattimaista toimintaa harjoittavien toiminnanharjoittajien mutta myös yksityisten henkilöiden toimien sekä ympäristön yleisen tilan valvontaa. Jos toimitaan lainvastaisesti, valvojan on velvollisuus puuttua epäkohtiin. Laitosten toiminnassa ennakkovalvontaa ovat erilaiset hallintotoimet kuten viranomaisprosessien yhteydessä annettavat ja saadut lausunnot, joita käytetään valmisteltaessa erilaisia päätöksiä ja lupia. Ympäristönsuojelulainsäädännössä tapahtuvaan normipurkutalkoisiin liittyen mm. eri viranomaisille annettavilla lausunnoilla on entistä suurempi merkitys ennakkovalvonnan toimenpiteenä. Jälkivalvonta eli varsinainen laillisuusvalvonta kohdistuu toiminnan aloittamisen ja lopettamisen välisiin vaiheisiin. Yksittäisten kohteiden valvonnan lisäksi ympäristölainsäädännön lähtökohtana on myös yleisen edun valvonta, jossa katsotaan kestävän kehityksen tavoitteiden sekä ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Yleisen edun valvonta kattaa kaikki valvonnan osa-alueet ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan saakka. Vesilain, jätelain, maa-aineslain, maasto- ja vesiliikennelain sekä lupa- ja ilmoitusmenettelyä pienempien kohteiden valvonnalla voidaan ajoittain merkittävästi ennaltaehkäistä ympäristön pilaantumista. Yleinen kansalaisvalvonta, joka tulee esille erilaisina yleisöilmoituksina ja toimenpidepyyntöinä on tärkeä, mutta ajoittain erittäin kuormittava valvontakenttä. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman perusteella laaditaan vuosittainen valvontaohjelma, jossa määritellään erikseen yksityiskohtaiset valvonnalliset tavoitteet. Valvontaohjelma tuodaan lautakunnan vahvistettavaksi syksyllä talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. Valvontaohjelman toteutumasta laaditaan toteumaraportti seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

17 16(40) 6.1. Valvonnan tavoitteet ja menetelmät Valvontasuunnitelman tavoitteena on varmistaa lainsäädännössä annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja että se perustuu ympäristöriskien arviointiin. Ympäristöviranomainen voi asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä tehtävien asianmukaisesti hoitamiseksi (YsL 167 ). Seudullisena organisaationa lähtökohtana on myös, että valvonnan käytännöt ovat mahdollisimman yhdenmukaiset seutualueen eri kunnissa sekä eri toiminnanharjoittajien kesken. Valvonnan keskeisiä keinoja ovat paikan päällä tehtävät tarkastukset sekä velvoitetarkkailusta ja tarkkailusta laadittujen raporttien tarkistaminen sekä tarvittaessa lainsäädännön mahdollistamat määräykset toimintojen saattamiseksi vastaamaan lainsäädäntöä. Määräysten yhteydessä tulee harkittavaksi pakkokeinojen käyttäminen Tarkastukset Tarkastus on kohteessa paikanpäällä tehtävä käynti. Toiminnan lainmukaisuuden valvomiseksi valvontaviranomaisen on tehtävä luvan saaneen toiminnan tarkastus riittävän usein. Tarkastus on syytä tehdä myös, jos onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrä tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa. Tarkastukset voidaan jakaa määräaikaistarkastuksiin, yksittäisen asian selvittämiseen liittyviin tarkastuksiin ja lupa- ja ilmoitusprosesseihin liittyviin tarkastuksiin. Määräaikaistarkastukset ovat tarkastuksia, joita tehdään valvontasuunnitelman ja ohjelman mukaisti riskiperusteellisesti arvioiden. Määräaikaistarkastuksia nimitetään tässä valvontasuunnitelmassa suunnitelmallisiksi tarkastuksiksi. Eri toimintoihin liittyvien tarkastusten suhteelliset osuudet on esitetty kuvassa 1.

18 17(40) Tarkastukset % 25 % Kunnan ympäristölupa Valtion ympäristölupavelvolliset Pima Vesilaki/vesihuoltolaki Ilmoitusvelvolliset 17 % 4 % Muut kohteet 3 % 22 % 6 % 2 % 3 % Luonnonsuojelu Yhteydenotot Maa-aines Kuva 1: Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen tarkastukset vuosina Tarkastusoikeus on delegoitu viranhaltijoille. Toimivallan siirtoon liittyvä tehtäväluettelo viedään säännöllisesti lautakunnalle tarkistettavaksi. Tarkastuksella voidaan tarvittaessa käyttää avustajaa (YsL 173 ). Tarkastuksen määrämuotoisuus on määritelty hallintolain 39 :ssä. Viranomaisen on ilmoitettava tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianosaisille, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa. Tarkastuksesta on viipymättä laadittava kirjallinen tarkastuskertomus, josta tulee käydä ilmi läsnäolijat, tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Kaikki maastokäynnit esim. yleisöilmoitukset yleisten alueiden roskaantumisista eivät ole luonteeltaan hallintolain 39 :n mukaisia tarkastuksia. Tarkastus kotirauhan piirissä olevissa tiloissa kuten asunnossa, yksityisalueeseen kuuluvalla pihalla, piharakennuksessa tai muussa pysyvään asumiseen tarkoitetussa sisätilassa voidaan suorittaa vain erityisin perustein. Yleensä tarkastusoikeus ei koske asuntoja. Erityislakien säännökset tarkastusoikeudesta poikkeavat jossain määrin sisällöltään. Asianosaisen suostumus ei yksin riitä tarkastuksen suorittamiseen vaan tarkastus kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa edellyttää nimenomaista toimivaltasäännöstä. Laitoksen pihapiiri tai jätteen keräyspaikka tai kompostorin sijoituspaikka kiinteistöllä ei kuulu kotirauhan piiriin Suunnitelmalliset tarkastukset Ympäristönsuojelulain lupa- ja rekisteröitävien laitosten tämän valvontasuunnitelman ja ohjelman mukaisista suunnitelmallisista tarkastuksista peritään ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymän taksan mukainen maksu. Muista

19 18(40) suunnitelmallisista tarkastuksista voidaan periä maksu vain jos lainsäädäntö antaa siihen jatkossa mahdollisuuden. Suunnitelmallisessa tarkastuksessa selvitetään onko laitos toiminut lupapäätöksen tai rekisteröinti-ilmoituksen mukaisesti. Tarkastusajankohta sovitaan kohteen kanssa riittävän ajoissa, jotta valvoja ja kohde ennättävät tutustua aiheeseen. Lupa- ja ilmoituskohteissa käydään läpi seuraavat asiat: Ilmoitetaan tarkastuksen tavoitteet Todetaan läsnäolijat Valvojan informaatio ajankohtaisista asioita esim. laki Toiminnanharjoittajan esittely laitoksen toiminnasta ja jatkosuunnitelmista Käydään läpi laitoksen riskikartoitus pääpiirteissään ympäristöriskien osalta Edellisen vuoden vuosiraportti Voimassaoleva lupa ja lupamääräysten noudattaminen Toiminnanharjoittajan tekemät häiriöilmoitukset ja niiden jatkotoimenpiteet Yleisöilmoitukset ja jatkotoimenpiteet Muiden viranomaisten tekemät tarkastukset (esim. palo- ja pelastusviranomainen) Tehdään alueella tarkastus, jonka keskeiset aistinvaraiset havainnot kirjataan tarkastuskertomukseen. Tarkastuskertomukseen liitetään valokuvat ja muut tarvittavat dokumentit kuten esim. mittaustulokset liitteeksi. Maa-aineslain mukaisen suunnitelmallisen tarkastuksen kulku on esitelty kohdassa Muissa kuin lupa- ja rekisteröitävissä kohteissa suunnitelmallinen tarkastus tehdään noudattaen soveltuvin osin ylläesitettyä menettelyä. Tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan toiminnan laatu suhteessa ympäristönormeihin sekä annetaan tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa. Tarkastuskertomus toimitetaan asianosaisille mahdollisimman nopeasti. Mikäli asiakkaalla on sähköpostiosoite, pyritään asiakirja toimittamaan hänelle ensisijaisesti sähköpostilla. Tarkastuskertomus merkitään suoritteeksi Digia-Tarkastaja ohjelmaan tiedonohjaussuunnitelmassa annetun diarinumeron mukaisesti Muut tarkastukset Muita tarkastuksia ovat lupahakemusten ja ilmoitusten yhteydessä tehtävät tarkastukset sekä tietyn yksittäisen asian selvittämiseen liittyvät tarkastukset

20 19(40) mm. kirjallisesti vireille pannussa asiassa tai onnettomuus-, haitta- tai rikkomusasiassa. Tarkastuksen suorittamisessa noudatetaan yleisiä hallintolain 39 :n mukaisia vaatimuksia. Tarkastuksista kirjoitetaan tarkastuskertomus, joka kirjataan DigiaTarkastajaohjelmaan, kuten edellä on esitetty. TOS:n mukaisesti tietyt tarkastukset kirjataan myös Dynastia tiedonhallintaohjelmaan. Maastokäynneistä, joissa tarkastetaan esim. roskaantumista yleisillä alueilla, ei välttämättä ole tarvetta tehdä tarkastuskertomusta. Yhteydenotot ja käynnit sekä niihin liittyvät toimenpiteet kirjataan DigiaTarkastaja- ohjelmaan ja tarvittavat dokumentit voidaan tallentaa järjestelmään. Käynnit merkitään järjestelmään tarkastus-suoritteeksi. Ympäristötoimen arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti osa tarkastuskertomuksista merkitään myös Dynastian asiahallintajärjestelmään ja linkitetään sinne sähköisesti Maksut Valvontaohjelmaan perustuvista luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastuksista ja muusta ohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta sekä tarkastuksista, jotka ovat tarpeen ympäristönsuojelulain (527/2014) 175 ja 176 :ssä tarkoitetun kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomiseksi tai 181 :ssä tarkoitetun toiminnan keskeyttämisen valvomiseksi peritään maksu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti. Muiden kun lupavelvollisten ja rekisteröitävien laitosten ja toimintojen osalta ei ole mahdollisuutta periä maksuja tarkastuksista. Ympäristönsuojeluviranomaisen maksut perustuvat määräaikaistarkastukseen ja hallintopakon valvonnan keskimääräiseen omakustannusarvoon. Mikroyrityksiltä perittävissä maksuissa huomioidaan toiminnan laajuus ja luonne samoin jos toiminnanharjoittajan asemassa on sellainen luonnollinen henkilö, joka ei harjoita taloudellista toimintaa.

21 20(40) 6.3. Valvottavat kohteet Ympäristönsuojelulain 168 :n mukaisten kunnan lupavelvollisten ja rekisteröitävien laitosten valvonnan järjestämisen lisäksi on tässä valvontasuunnitelmassa käsitelty myös muiden ympäristön-suojelulainsäädäntöön kytkettyjen toimintojen valvonta. Kohdeluokka ja kohderyhmä merkintä viittaavat Digia-Tarkastaja ohjelman kohdejaotteluun Kunnan lupavelvolliset laitokset (kohdeluokka 33) Ympäristölupavelvollisuus määräytyy ympäristönsuojelulain 27 tai 28 :n perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltävät lupa-asiat perustuvat ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 mukaiseen laitoslistaan Kohteet Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueella on vuoden 2015 alussa ollut 265 lupavelvollista kohdetta (taulukko 1, liite 1). Ympäristönsuojelulain uudistamisen myötä osa luvanvaraisista laitoksista kuten osa eläinsuojista on poistunut luvituksen piiristä, toisaalta osa valtion luvanvaraisista karjasuojista siirtyy kunnan kohteiksi. Tämän perusteella vuoden 2016 alussa arvioidaan olevan 11 % vähemmän lupavelvollisia kohteita kuin Vuoden 2020 alussa lupavelvollisten määrä vähenee edelleen kattilaitosten ja polttoaineen jakelutoiminnan siirtyessä suurelta osin rekisteröinnin piiriin. Vuoden 2020 alussa arvioidaan olevan 29 % vähemmän lupavelvollisia laitoksia kuin vuonna Osa lupavelvollisista on edelleen sellaisia kohteita, joiden osalta ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :n mukaisessa ympäristölupatarpeen arvioinnissa on todettu, että toiminnan ei tarvitse toistaiseksi hakea ympäristönsuojelun mukaista ympäristölupaa. Vuoden 2014 loppuun mennessä 46 %:ssa lupavelvollista laitoksista on tehty ainakin yksi suunnitelmallinen tarkastus. Vuosina lupavelvollisiin kohteisiin on tehty keskimäärin 35 suunnitelmallista tarkastusta vuodessa. Tarkastusten lukumäärää on pysytty lisäämää avustavan tarkastajan työpanosta käyttäen n. 50 kappaleeseen vuodessa. Lupapäätöksen mukaisia vuosiraportteja on merkitty rekisteriohjelmaan keskimäärin 40 kpl vuodessa. Tämän lisäksi järjestelmään on kirjattu useita kymmeniä muita raportteja, jotka liittyvät tarkkailuun.

22 21(40) Taulukko 1: Kunnan ympäristölupavelvollisten laitosten tunnuslukuja vuosina Starkastukset = suunnitelmalliset tarkastukset. Koh teita Ylupapäätös Suoritteet Tarkastukset Starkastukset Muut tarkastukset Tarkastukset yht Riskiarviointi ja valvonta Lupavelvollisten ja rekisteröityjen laitosten suunnitelmallisten tarkastusten tarkastustiheyden määrittämisessä käytetään toimialakohtaiseen riskiarviointiin perustuvaa luokitusta (liite 2). Luokituksessa on huomioitu toimialan melu-, tärinä-, pöly-, haju- ja kaasumaiset ilmapäästöt sekä päästöt viemäriverkostoon, vesistöön, pohjaveteen ja maaperään sekä roskaantumisriski. Kunkin muuttujan osalta on arvioitu vaikutus asteikolla 0 3. (0=ei vaikutusta, 1=vähäinen vaikutus, 2=kohtalainen vaikutus, 3=merkittävä vaikutus). Toimialat, joiden pisteytys on 0 15 tarkastetaan joka viides vuosi ja toimialat, joiden pisteytys on yli 20, tarkastetaan joka kolmas vuosi. Toimialakohtaiset pisteytykset on esitetty liitteessä 1. Mikäli kohde sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella (I tai II luokka), tarkastetaan kohde kolmen vuoden välein. Taulukko 2: Kunnan lupavelvollisten laitosten toimialakohtaiset tarkastusvälit. Tärkeillä pohjavesialueilla tarkastusväli on 3 vuotta. Lakiperuste Metalliteollisuus YsA 2. joka 3. Energiantuotanto YsA 3. joka 5. Kemianteollisuus, orgaanisia liuottimia YsA 4., YsA 6. joka 3. Polttoaineen jakelu ja varastointi YsA 5. joka 5. Maaperän ainesten otto YsA 7. joka 3. Betoniteollisuus YsA 8. joka 5. Elintarvikkeiden valmistus YsA 10. joka 5. Karjasuojat YsA 11. joka 5. Sikalat YsA 11. joka 5. Muut eläinsuojat YsA 11. joka 5. Liikenne YsA 12. joka 3. Jätteiden amm. käsittely YsA 13. joka 3. Jätteiden maaperäsijoittaminen YsA 13. joka 3. Ampumaradat YsA 14. joka 5. Muut toiminnot YsA 14. joka 5. Tarkastusväli

23 22(40) Säännöllisen tarkastuskäynnin yhteydessä kohteeseen tehdään laitoskohtainen riskinarviointi. Laitoskohtaiseen riskiarviointiin perustuen tarkastusväli voi olla 1, 3, 5 tai 10 vuotta. Laitoskohtaisessa riskinarvioinnissa voidaan todeta, että perustuen laitoksen toimintaan ja muihin valvonnassa käytettäviin menetelmiin kuten esim. tutkimuksiin yms., voidaan tarkastusväli harventaa 10 vuoteen. Tarkastusvälin tihentämiseen toimialakohtaisesta tarkastusvälistä käytetään seuraavia riskiperusteita. 1 luokka Ei tarkastustiheyden muutostarvetta: Kohteelle ei ole annettu huomautuksia tai puutteet ovat vain pieniä tai toiminta on hyvin pienimuotoista ja toimipisteessä hyvät käytännöt. Ei selvitysvelvollisuutta. 2 luokka Tarkastustiheys voidaan muuttaa joka 10. vuosi: Kohteelle ei ole annettu huomautuksia. Toiminnan valvonta voidaan parhaiten hoitaa käyttäen toiminnanharjoittajan luotettavalla tavalla tekemiä/teettämia tutkimuksia ja selvityksiä. Toiminnassa ei käytetä vaarallisia kemikaaleja eikä toiminnassa synny vaarallisia jätteitä. Alueella roskaantumisen vaara on vähäinen johtuen toiminnan luonteesta ja sijainnista esim. julkisilta alueilta hyvin nähtävissä. Toiminta on keskeytyksissä. 3 luokka Tarkastustiheys muutetaan viidestä vuodesta kolmeen vuoteen: Kohteelle on annettu vähäisiä huomautuksia. Vähäistä roskaantumista. 4 luokka Tarkastustiheys muutetaan yhteen vuoteen: Ympäristölupapäätöksen lupamääräyksiä on merkittävästi rikottu. Huomattavia määriä vaarallisia kemikaaleja tai vaarallisia jätteitä varastoidaan siten, että ne voivat onnettomuustilanteissa joutua viemäriin tai maaperään esim. aineita säilytään ilman riittävää suojaallastusta. Toiminnasta aiheutuu merkittävää roskaantumista. Toiminnanharjoittajalta vaaditaan kirjallista selvitystä. Perusteita voidaan täydentää vuosittain laadittavassa valvontaohjelmassa. Kohteiden valvontaa, joissa on myös maa-aineslain mukainen lupa, tarkastellaan myöhemmin tarkemmin, kun lupien yhdistämisen johdosta liittyvästä valvonnasta saadaan tarkempaa ohjeistusta. Laitosrekisterissä, jota päivitetään vuosittain, on kullekin lupavelvolliselle laitokselle määritelty tarkastusväli sekä tarkastusvuosi. Koska nykyisellä henkilöstömäärällä ei ole mahdollisuutta tarkastaa kaikkia tarkastuskohteita, valitaan tarkastettavat kohteet käyttäen otantaa (liite 3).

24 23(40) 1. Valvontaohjelmassa, joka laaditaan talousarvion käsittelyn yhteydessä, määritellään vuosittain tehtävien suunnitelmallisten tarkastusten lukumäärä (kuva 2). Vaikka lupamääräyksissä oleva aloitustarkastus on määritelty suunnitelmallisiksi tarkastuksiksi, ei niiden lukumäärä sisälly valvontaohjelmassa annettavaan tarkastuslukumäärään, koska aloitustarkastusten määrää ei voida ennakoida. 2. Tarkastettavat kohteet määrittely, mikäli suunnitelmallisten tarkastusten lukumäärä on pienempi kuin luokittelun mukainen tarkastusmäärä: Ensimmäisessä vaiheessa valitaan kunkin vuoden tarkastettavista kohteista vuoden välein tarkastettavat kohteet. Mikäli kohteita on enemmän kuin vuodelle määriteltyjä tarkastuksia, suoritetaan arvonta. Toisessa vaiheessa, mikäli tarkastuksia on ensimmäisen vaiheen jälkeen jäljellä, valitaan vuonna 2016 kohteet joiden edellisestä tarkastuksesta on yli kolme vuotta. Mikäli toisen vaiheen kohteita on tarkastuksia enemmän, suoritetaan arvonta. Seuraavina vuosina toisen vaiheen kohteet muodostuvat kohteista, jotka eivät tulleet valituksi edellisenä vuonna. Kolmannessa vaiheessa, mikäli tarkastuksia toisen vaiheen jälkeen on jäljellä, valitaan loput tarkastettavat kohteet jäljellejäävistä kohteista. Mikäli kolmannen vaiheen kohteita on enemmän kuin tarkastuksia, suoritetaan otanta. 3. Tarkastusten lukumäärä määritellään tarkastajittain valvontakohteiden lupamäärän mukaan tai muutoin valvontaohjelmassa erikseen määriteltävällä tavalla Kuva 2: Suunnitelmallisten tarkastusten otantamenettely

25 Kunnan rekisteröitävät laitokset (kohderyhmät 37.01, 37.06, 37.07, 37.08) 24(40) Osa luvanvaraisista toiminnoista on lainsäädännön muuttumisen johdosta muuttunut rekisteröitäviksi toiminnoista. Ympäristönsuojelulain 116 :n liitteen 2 mukaisista ympäristön pilaantumisvaaraa aiheuttavista toiminnoista on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröintiä varten. Tällaisia toimintoja ovat kemialliset pesulat, pienet energiantuotantolaitokset, asfalttiasemat sekä pohjavesialueiden ulkopuolella olevat polttonesteiden jakeluasemat Kohteet Ympäristönsuojelulain 116 :n mukaan kohteita, joista on tehty ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröintiä varten, on ollut 7 kappaletta vuoden 2015 alussa. Vuoden 2020 alussa rekisteröitävien kohteiden määrän arvioidaan olevan 41 kpl (liite 1) Riskinarviointi ja valvonnan määrittely Rekisteröitävissä laitoksissa tehdään suunnitelmallinen tarkastus joka viides vuosi. Mikäli kohteessa tehtyjen tarkastusten tai muiden saatujen tietojen perusteella on todettu, että toiminnassa on ollut puutteita, voidaan tarkastusväli muuttaa 1. vuoteen. Tällaisia puutteita ovat mm. vuosiraportin puuttuminen. Taulukko 3: Rekisteröivien laitosten toimialakohtaiset tarkastusvälit. Lakiperuste Tarkastusväli VOC-laitokset joka 5. Kattilalaitokset joka 5. Asfalttiasema joka 5. Polttoaineen jakelu ja varastointi joka 5. Suunnitelmallisten tarkastusten määrä määritellään vuosittain tehtävässä valvontaohjelmassa. Laitosrekisterissä, jota päivitetään vuosittain, on kullekin rekisteröitävälle laitokselle määritelty tarkastusväli sekä tarkastusvuosi. Valvottavien kohteiden valinta tapahtuu vastaavasti kuin lupavelvollisten kohteiden (6.3.1). Rekisteröitävien kohteiden valvonnasta on vain vähän kokemusta. Lupaprosessin puuttumisen johdosta on mahdollista, että ainakin toiminnan alussa kohteissa havaitaan puutteita, minkä johdosta tarkastusväli voi tihentyä.

26 25(40) Valtion lupakohteet (kohdeluokka 34) Valtion ympäristölupaviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiat perustuvat ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 mukaiseen laitosluetteloon. Valvontaviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen Ely-keskus. Viranomaisyhteistyötä on käsitelty tarkemmin kohdassa Kohteet Ely-keskuksen valvottavia kohteita on merkitty DigiaTarkastaja -ohjelmaan 114 kpl. Kohteiden lukumäärä ei välttämättä vastaa Vahti-järjestelmän tietoja. Alueella on mm. kaksi suurta puunjalostusteollisuuskeskittymää, yksi kalkkikiven käsittelyyn erikoistunut alue ja noin kymmenen turvetuotantoaluetta. Valtiolta siirtyy noin kymmenen kappaletta karjasuojia kunnan valvottaviksi Valvonta Ympäristötoimi osallistuu resurssiensa mukaisesti Ely-keskuksen valvontasuunnitelman mukaisille määräaikaistuksille sekä erikseen virka-apupyynnön mukaisille akuuteille tarkastuksille. Valvontaa on myös kohteissa vireillä olevien maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten hakemusasiakirjojen tarkistaminen ja niistä lausuntojen antaminen. Valtion lupavelvollisilla kohteilla on kohdetiedot myös kunnan Digia Tarkastaja ohjelmassa. Päällekkäisten kirjaustoimenpiteiden johdosta kunnan viranomaisten tulisi saada laajempi käyttöoikeus Vahti-tietojärjestelmään Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kohteet (kohdeluokka 35) Maaperän ja pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisriskiä aiheuttavat useat erilaiset teolliset tai liikenteeseen liittyvät toiminnot. Pilaantuneen maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistamista ohjaavat toimenpiteet kuten ns. Pimailmoitus esitetään Ely-keskukselle. Ely-keskus voi myös määrätä pilaantuneen maan puhdistamisesta. Ely-keskus ylläpitää lisäksi Vahtitietojärjestelmään kuuluvaa Matti-rekisteriä, johon tallennetaan tietoja maaalueista, joiden maaperään on saattanut päästä haitallisia aineita ja alueista, jotka on tutkittu tai puhdistettu Valvontakohteet Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueella on Matti-rekisterissä yhteensä 543 kpl pilaantuneisiin maa- tai ranta-alueisiin liittyviä kohteita (Lappeenrannassa 409, Lemillä 25, Taipalsaarella 48, Savitaipaleella 61). Vuosittain tapahtuu lisäksi useita onnettomuuksia esim. polttonestesäiliöiden vuotamisia tai liikenneonnettomuuksia, joista aiheutuu maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumista.

27 26(40) Ympäristötoimi tekee tarkastuksia kohteissa keskimäärin 10 kpl vuodessa. Määrä voi vuosittain vaihdella merkittävästi, mikäli esille tulee akuutteja tapauksia. Kohteet, joista ympäristötoimelle tulee tiedoksi maaperän ja/tai pohjaveden tutkimus- ja/tai kunnostusraportti tai joissa tehdään valvontatoimenpiteitä, kirjataan kohteiksi DigiaTarkastaja- ohjelmaan Valvonta Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen huomioi kaikessa tekemässään valvonnassa maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä aiheuttavat toiminnat. Kaavoitukselle ja rakennusvalvonnalle annettavissa lausunnoissa otetaan huomioon mahdollinen pilaantuminen ja siitä aiheutuvat vaikutukset maakäyttöön. Maaperän pilaantumiseen liittyvissä asioissa toimivaltaisia lupa- ja valvontaviranomaisia ovat alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Eli ensisijaisesti myös valvontatehtävät kuuluvat ELY-keskukselle. Tarkastuksia kohteissa tehdään erilliseen arviointiin perustuen pilaantuneiden maiden kunnostustöiden yhteydessä paikallisena valvontana ja yleensä yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Valvontavastuuta ei ole lainsäädännössä selkeästi määritelty. Onnettomuustilanteissa ja muissa akuuteissa valvontatilanteissa ympäristötoimi tekee kohteessa tarkastuksen erilliseen riskinarviointiin perustuen. Öljyonnettomuuksissa pelastusviranomaisella on toimintavastuu myös jälkitorjunnan lopettamiseen saakka. Mikäli kyseessä ei ole hyvin rajattu onnettomuus, ympäristötoimi ohjeistaa tarvittaessa pelastusviranomaista käyttämään pilaantumisen estämisen ja puhdistamisen toimenpiteiden suorittamiseen erikoistunutta konsulttia sekä tarvittaessa tekemään ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistuksesta Ely-keskukselle. Öljyntorjuntasuunnitelman mukaisten toimintatapojen hiominen eri viranomaisten kesken edellyttää jatkossakin aktiivista yhteistyötä Ympäristönsuojelulain 119 :n mukainen koetoimintailmoitus (kohderyhmä 33.31) Ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla uutta tekniikkaa, raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden yms. selvittämiseksi. Tällaisesta toiminnasta tulee jättää ympäristönsuojelulain 119 :n mukainen koetoimintailmoitus.

28 27(40) Kohteet Koetoimintailmoituksia on jätetty enimmillään kaksi kappaletta vuodessa. Ilmoituksissa oleva toiminta on määräaikaista. Kohteet merkitään DigiaTarkastaja- ohjelmaan Valvonta Kohteiden valvontaa tehdään pääsääntöisesti kuten lupakohteiden valvontaa. Valvontaan sisältyy tarkastus ennen päätöksen antamista, tarkastus toiminnan aloittamisen yhteydessä sekä lopputarkastus ja muita erikseen arvioituja tarkastuksia toiminnan aikana. Koetoimintaan liittyy myös tutkimustulosten sekä raporttien tarkastamista ja merkitsemistä Digia-Tarkastaja ohjelmaan Ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen meluilmoitus (kohderyhmä 37.05) Ympäristönsuojelulain 118 :n mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä ilmoitus rakentamisesta, yleisötilaisuudesta tai muusta tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Ympäristönsuojelulain lisäksi melua ja tärinää aiheuttavan tilapäisen toiminnan ilmoitusvelvollisuutta ohjaa Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten meluilmoituspykälät Kohteet Melu- ja tärinäilmoituksia käsitellään vuodessa n. 45 kpl. 31 % ilmoituksista käsittää yleisötapahtumia, 24 % rakentamiseen ja kiviaineksen louhintaan sekä käsittelyyn liittyviä toimintoja. Kohteet merkitään DigiaTarkastaja- ohjelmaan vain, mikäli kohteeseen sisältyy valvontatoimenpiteitä Valvonta Meluilmoituskohteissa tehdään tarkastuksia erillisen harkinnan perusteella. Valvontaohjelmassa voidaan määritellä vuosikohtaisia erillistavoitteita. Ympäristönsuojelumääräysten uusimisen lähtökohtana on, että erityisesti rakentamisessa syntyvää meluntorjuntaa voidaan ohjata entistä enemmän ympäristönsuojelumääräysten avulla, jolloin käsiteltävien ilmoitus määrä vähenee.

29 28(40) Poikkeaminen kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä Kunta voi antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia, paikallisista olosuhteista johtuvia ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräysten tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista. Määräyksissä annetaan mm: jätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolella pohjavettä vaarantavien aineiden, kuten öljyn varastointi ja säiliöiden tarkastukset ajoneuvojen pesu kiinteistöillä alueiden kunnossapitotyöt meluntorjunta tilapäisissä tapahtumissa tai töissä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueella ympäristönsuojelumääräykset on annettu kokonaisuudessaan Lappeenrannassa, Lemin ja Savitaipaleella hajajätevesien osalta ja Taipalsaaren osalta määräyksiä ei ole annettu lainkaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksistä. Ympäristönsuojelumääräysten uudistaminen tulee lähiaikoina ajankohtaiseksi. Ympäristötoimi tulee esittämään myös niille kunnille, joilla ei ole ympäristönsuojelumääräyksiä, pohjan, jonka mukaisesti määräyksiä tulisi valmistella. Ympäristönsuojelumääräykset toimivat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen työtä helpottavina ja kuntalaisia ohjaavina normistoina. Tulevaisuudessa ympäristönsuojelumääräykset voivat entisestään helpottaa viranomaisten työmäärää. Jatkossa ympäristönsuojelumääräyksiä tulee voida käyttää joustavasti ympäristönsuojelun välineenä kunnallisessa ympäristönsuojelutyössä Maa-aineskohteet (kohderyhmä 41) Maa-aineksenotto on maa-aineslain 4 :n perusteella luvanvaraista. Lupa tarvitaan hiekan, soran, saven, mullan sekä kiviaineksen ottoa varten. Kotitarveotto ei ole luvanvaraista mutta kotitarveotosta tulee tehdä ilmoitus (maaaineslaki 23 a ), mikäli maa-aineksia otetaan enemmän kuin 500 m³. Maa-aineslain 14 :n mukaan valvontaviranomaisen tekemät tarkastukset koskevat lupapäätöksessä annettujen lupamääräysten toteuttamista. Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttämistä, valvontaviranomaisen on velvoitettava asianomainen noudattamaan säännöksiä sakon tai teettämisen uhalla.

30 29(40) Maa-aineslupien ja niihin liittyvien ympäristölupien lupaprosessit yhdistyvät Samalla myös valvonta siirtyy kaikissa seutualueen kunnissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväksi Kohteet Lappeenrannan, Lemin ja Savitaipaleen maa-ainesluvanvaraisia kohteita oli vuoden 2014 lopussa 153 kpl. Vuoden 2016 aikana Taipalsaaren kunnasta siirtyy valvottavia maa-aineskohteita määrä, joka ei ole vielä selvillä. Vuoden 2014 lopussa lupien kokonaisottomäärä oli 22 milj.m³, josta kalliokiviaineksen osuus oli 61 % eli 13 milj.m³. Maa-aineslupapäätöksiä on myönnetty vuosien aikana keskimäärin 13 kpl vuodessa. Kohteita, jossa on sekä maa-aines- että ympäristölupa oli vuoden 2014 lopussa 40 kpl. Jälkihoidon osalta keskeneräisten päättyneiden lupien määrä 10 kpl. Määrätietojen osalta osiota täydennetään. Taulukko 4: Maa-aineslupakohteiden (41.1) toteutuma vuosina Varsinaiset maa-aineslupakohteiden lisäksi alueella on 10 kotitarveottokohdetta tai muuta kohdetta. Maaaineskohteet Lupapäätökset Tarkastukset yhteensä Valvonnallinen maastokäynti = suunnitelmallinen tarkastus Valvonta Maa-aineslupien valvonta koostuu aloitustarkastuksesta, toiminnan valvonnasta sekä lopputarkastuksesta. Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 926/ :n mukaan on ennen ottamiseen ryhtymistä tehtävä aloitustarkastus, jonka yhteydessä tarkastetaan ottamisalueen merkitseminen maastoon ja valvonnan suorittamiseksi asetettavat välttämättömät laitteet. Alueella on suoritettava tarkastus riittävän usein toiminnan seuraamiseksi, ottaen huomioon luvan saajan järjestämä omavalvonta ja asiantuntemus sekä ottamistoiminnan laatu ja laajuus. Tarkastus on lisäksi suoritettava maa-ainesluvan haltijan, asianosaisten tai muiden perusteltujen vaatimusten vuoksi, jollei tarkastusta ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Kun maa-ainesten ottaminen päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus valvontaviranomaisen määräämällä tavalla.

31 30(40) Mikäli kohteella on vielä erillinen ympäristölupa, tehdään ympäristölupaan liittyvä aloitustarkastus sekä muut tarkastukset pääsääntöisesti samanaikaisesti. Toiminnanharjoittajan edustajan on oltava paikalla ja käynnistä sovitaan etukäteen. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus. Yleistä kohdevalvontaa on ottomäärien seuranta, tutkimustulosten ja raporttien (pohjaveden laatu- ja pintatiedot, melu- ja pölymittausraportit, tarkkailuohjelmat) tarkastaminen sekä arkistointi. Suunnitelmallisella tarkastuksella tarkoitetaan suunnitelmallisesti, määrätyin väliajoin toistuvaa maa-aineslupaan liittyvää valvonnallista maastokäyntiä. Valvontakohteet määritellään perustuen toiminnan laajuuteen, toiminnanharjoittajan omavalvontaan sekä lupamääräysten toteutumiseen. Tarkastusten lukumäärä määritellään valvontaohjelmassa, jossa kohteet luokitellaan vuosittain ja kerran kolmessa vuodessa tarkastettaviin kohteisiin. Luokitus: Kerran kolmessa vuodessa: o Toiminnassa ei ole havaittu merkittäviä puutteita o Alueella säännöllinen pohjavedenlaadun seuranta o Toiminnanharjoittajalla on mahdollisesti omavalvontaa o Toiminnanharjoittajan asiantuntemus on riittävällä tasolla Vuosittain: o Toiminnassa on havaittu selviä ja merkittäviä puutteita o Alueella esiintyy roskaantumista o Toiminnanharjoittajan asiantuntemus ei ole riittävällä tasolla Valvonnallinen maastotarkastus tehdään valvontaohjelman mukaisesti tarkastettavaksi merkityissä kohteissa Mara-asetuksen mukaiset kohteet (kohderyhmä 37.02) Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa eli ns. MARA-asetus 591/2006 mukaan tiettyjen tuhka-, betoni- ja tiilimurskejakeiden hyödyntäminen maa-rakentamisessa voidaan tehdä ilman ympäristölupaa tekemällä siitä ilmoitus Ely-keskukselle. Tässä asetuksessa tarkoitetun toiminnan valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Yleisenä käytäntönä on ollut, että valvontaviranomaisena toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

32 31(40) Kohteet Mara-ilmoituskohteita tulee kunnalle valvottavaksi hieman alle 10 kpl vuodessa. Tarkastuksia alueella on tehty vuosittain muutamia. Kaikki Mara-kohteet merkitään kohteiksi Digia-Tarkastaja ohjelmaan. Tarkastuskertomus toimitetaan tiedoksi Ely-keskukselle Valvonta Mara-kohteissa tarkastuksia tehdään erilliseen riskinarviointiin perustuen. Ely-keskukset ovat vuonna 2008 linjanneet, että ne eivät käsittele toimintaa Mara-ilmoituksia mikäli betonijätteen määrä on alle 300 m³ eli alle 500 t. Koska valvonnan perusteella purkujätteiden hallitsemattomasta maaperään sijoittamisesta on todettu aiheutuneen haittaa ympäristölle, ei Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueella ole myönnetty poikkeuksia pienten betoni- ja tiilijäte-erien sijoittamisesta maaperään. Tämän osalta odotetaan valtakunnallista ohjeistusta Nitraattiasetuksen mukainen patterointi-ilmoitus (kohderyhmä 37.04) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (1250/2014) mukainen patterointi-ilmoitus tulee tehdä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Kohteet Viime vuosina patterointi-ilmoituksia on vastaanotettu keskimäärin 15 kpl vuodessa. Kaikki patterointi-ilmoitukset merkitään DigiaTarkasta- ohjelman kohteelle suoritteeksi Valvonta Patterointi-kohteisiin ei tehdä tarkastuksia lukuun ottamatta yhteydenottoihin liittyviä kohteita Jätelain 100 :n mukaan rekisteröitävät kohteet (kohderyhmä 37.10) Jätteen ammattimaista keräystä harjoittavan ilmoituksen jätteen ammattimaisen keräyksen harjoittamisesta (jätelaki 100 ) merkitsee jäterekisteriin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Jätelain 94 :n mukaisesti jätteen ammattimaista kuljettamista tai jätteen välittämistä harjoittavan on tehtävä hakemus Ely-keskukselle toiminnan hyväksymisestä jätehuoltorekisteriin.

33 32(40) Kohteet Jätelain 100 :n mukaisia rekisteröinti-ilmoituksia on käsitelty vuoden 2014 loppuun mennessä 11 kpl. Osa hyötyjätteen rekisteröintikohteista sisältää useita erillistä jätepistettä. Kohteet merkitään DigiaTarkastaja- ohjelmaan Valvonta Hyötyjätepisteiksi rekisteröityjä kohteita käydään tarkastamassa, mikäli kohteeseen liittyy yhteydenottoja. Hyötyjätepisteet ovat yleisillä paikoilla ja tieto kohteen epäsiisteydestä tulee yleensä nopeasti valvontaviranomaisen tietoon. Muut jätteen keräyspisteet pyritään tarkastamaan ennen toiminnan aloittamista ja tämän jälkeen viiden vuoden välein. Lisäksi tehdään lopputarkastus toiminnan lopettamisen yhteydessä. Ympäristönsuojelulakiin on kaavailtu muutosta, jonka mukaan kyseisten kohteiden toiminta tulee arvioida ja tehdä suunnitelma niiden tarkastamiseksi valvontasuunnitelman mukaisesti Merenkulkulain jätehuoltosuunnitelma (kohderyhmä 37.09) Valtioneuvoston asetuksen merenkulun ympäristönsuojelusta 76/ luvun 3 mukaisen alle 50 huviveneen jätehuoltosuunnitelmaan hyväksyy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kohteet Huvivenesatamia, joissa on hyväksytty jätehuoltosuunnitelma, on 18 kpl. Kohteet on merkitty DigiaTarkastaja- ohjelmaan Valvonta Huvivenesatamat tarkastetaan ennen jätehuoltosuunnitelman hyväksymistä. Hyväksyminen tapahtuu aina 3 vuoden välein. Tarkastuksia alueella tehdään lisäksi yhteydenottoihin perustuen tai erillisen valvontaohjelmassa esitetyn suunnitelman mukaisesti Vesilain valvontakohteet (kohderyhmät ) Vesilain (587/2011) 5 luvun 5 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ojitusta koskevan erimielisyyden, joka ei edellytä lupaa tai ojitustoimista sekä 4 luvun 2 :n mukaisen hakemuksen rajoittaa vesialueen veden ottamista. Muutoin vesilain lupaviranomaisena toimii aina aluehallintovirasto (AVI) Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY-keskus toimivat vesilain valvontaviranomaisena käyttäen rinnakkaista toimivaltaa. Mitään tarkkaa tehtä-

34 33(40) vänjakoa vesilakiin ei ole rinnakkaisesta valvonnasta määritelty. Epäselvissä tapauksista valvontakäytänteestä tulee sopia yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Myös yhteisiä valvontakäyntejä tehdään tarvittaessa. Ruoppausilmoitukset käsittelee aina alueellinen ELY-keskus, jonne ruoppausilmoitukset toimitetaan suoraan. Mikäli ruopattava massamäärä ylittää 500 m 2, tulee ruoppaukseen aina hakea lupaa AVI:lta Kohteet Ojitus- ja ruoppausilmoituksia tulee vuosittain n. 120 kpl. Tarkastuksia näihin kohteisiin on tehty vuosittain noin 20 kpl. Ympäristölautakunta on käsitellyt vuodessa keskimäärin yhden vesilain mukaisen päätösasian. Ely-keskuksen tekemät päätökset merkittään DigiaTarkastaja- ohjelmaan vain mikäli kohteessa tehdään tarkastuksia tai muita valvonnallisia toimenpiteitä Valvonta Ilmoituskohteisiin tarkastuksia tehdään yhteydenottoihin perustuen erillisen harkinnan mukaan. Riidanalaisissa ojitustapauksissa tarkastuksia tehdään asiaan liittyvän harkinnan mukaisesti Vesihuoltolain valvontakohteet (valvontaryhmä 36.05) Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen vapautuksen vesihuoltolain 10 ja 17 :ssä tarkoitetusta kiinteistön liittämisvelvollisuudesta vesijohtoon, jätevesiviemäriin ja hulevesiviemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluu vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden vesihuoltoon ja haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liittyviä valvontatehtäviä eräiden muiden valvontaviranomaisten ohella. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa, että voimassa olevia säännöksiä noudatetaan, ja tarvittaessa puuttua havaittuihin laiminlyönteihin. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita määrättäessä annetaan suunnitelmista lausunnot. Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n toiminta-alueen lisäksi on toiminta-alueet hyväksytty Konnun, Aholan ja Jääsken vesiosuuskunnille. Toiminta-alueita tultaneen vielä hyväksymään Jänhiälään, Hanhijärvelle ja Vesikkolantielle, joihin verkostot on jo rakennettu. Lappeenrannan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa olevilla alueilla kuten Lamposaari, Tapiolankangas, Joutsenon alakylät, on vielä selvitettävää. Ko. alueilla on taajamia, pohjavesialueita ja ranta-alueita sekä erityisen kuormittavia kohteita. Ympäristökunnissa ei ole vesiosuuskuntavetoisia vesihuoltoverkostoja rakennettu.

35 34(40) Kohteet Vapautushakemusten lukumäärä vaihtelee merkittävästi eri vuosina. Vuonna 2014 tuli 8 hakemusta ja vuonna kpl. Kaikki jätevesiverkoston ulkopuolella olevat vesikäymälät merkitään kohteiksi DigiaTarkastaja- ohjelmaan. Lappeenrannan Energian toiminta-alueella on noin 50 viemäriin liittymätöntä ja noin 15 vesijohtoon liittymätöntä kiinteistöä (vuonna 2014). Lisäksi on Konnun, Aholan ja Jääsken toiminta-alueilla verkostoon liittymättömiä kiinteistöjä. Osa hakee vapautusta liittämisvelvollisuudesta. Uusia toiminta-alueita on tulossa Jänhiälään, Hanhijärvelle ja Vesikkolantien alueelle. Lisäksi Lamposaaren, Tapiolankankaan, Haukilahden, Joutsenon alakylien alueilla on taajamia, pohjavesialueita ja ranta-alueita, jotka olisi saatava viemäröinnin piiriin. Ympäristökuntien vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevia liittymättömiä ei ole selvitetty. Ympäristökunnissa ei ole osuuskuntavetoisia verkostoja rakennettu Valvonta Tarkastuksia vapautushakemuskohteissa tehdään tarvittaessa, erillisen riskinarvioinnin perusteella Luonnonsuojelulain mukainen valvonta, luonnon monimuotoisuus Luonnonsuojelun valvonnasta ja luvista vastaavia viranomaisia ovat pääasiassa valtion viranomaiset. Luonnonsuojelulain osalta lupa-asioita hoitaa ELYkeskus ja Ympäristöministeriö, sekä metsälain osalta Metsäkeskus. Kunnan ainoa lakisääteinen luonnonsuojelulain mukainen päätäntävaltaan kuuluva tehtävä on luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen tai rauhoituksen purku. Valtion ja kuntien viranomaisten on kuitenkin huomioitava luonnonsuojelu ja erilaisissa ympäristönsuojelulakiin, maa-aineslakiin, kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvissä lausuntomenettelyissä ja päätöksissä. Luonnonsuojelulain 6 :n mukaan kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Luonnonsuojelu ei koske vain luonnonsuojelulakia. Myös ympäristönsuojelulain yhtenä yleistavoitteena on turvata viihtyisä ja monimuotoinen ympäristö sekä mm. edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Nämä periaatteet ja tavoitteet edistävät luonnonsuojelua ja sitovat osaltaan myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaista. Tulkintapohja on tosin laaja.

36 35(40) Vieraslajit Kansallinen vieraslajistrategia on valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymä strategia, jonka kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille, Kansallisen vierasstrategian tavoitteena on, että Suomessa olevien ja Suomeen mahdollisesti saapuvien haitallisten vieraslajien aiheuttama uhka ja haitta minimoidaan. Lappeenrannan ympäristötoimen alueella vieraslajeiksi luokiteltavista lajeista otetaan ilmoituksia jättiputkiesiintymistä. Ympäristötoimi vastaanottaa ilmoitukset ja välittää ne tekniseen toimeen, jonka alainen tiimi torjuu kasvustoja Lappeenrannan alueella pääosin heinä-elokuun aikana. Kesäkuussa 2015 kasvustoja oli tiedossa pelkästään Lappeenrannan alueella 116. Muissa toiminta-alueen kunnissa torjunta on kuntien vastuulla. Myös ympäristötoimi torjuu joitain pieniä ja yksittäisiä esiintymiä toiminta-alueellaan. Torjuntatyötä tehdään yleisillä alueilla, ei yksityisillä mailla. Teknisen toimen puutarhaosasto on myös jakanut hansikkaita ja jätesäkkejä asukkaille, jotka ovat kaupunkialueella kitkeneet jättibalsamiesiintymiä. Kaupunki on toimittanut kitketyt kasvit jätehuoltoon Leirintäalueilmoitukset Ulkoilulain (606/1973) mukaisena leirintäalueviranomaisena ympäristötoimen ympäristönsuojelu käsittelee 20 :n leirintäalueilmoituksen Kohteet Leirintäalueilmoituksia käsitellään vuosittain enimmillään 2 kpl Valvonta Leirintäalueilmoitusten johdosta tehdään tarkastuksia, mikäli se katsotaan erillisen harkinnan perusteella tarpeelliseksi Jätelain muut valvontakohteet (kohderyhmä 40.01) Valvontaviranomaisen on määräajoin tarkastettava laitokset ja toiminnot, joissa syntyy vaarallista jätettä (jätelaki 124 ). Tällaisten laitosten valvonnasta ei ole tehty aikaisemmin erillistä suunnitelmaa eikä riskinarviointia. Vaarallisten jätteiden käsittelyn valvontaa on tehty ns. muiden valvottavien kohteiden valvontatarkastusten yhteydessä. Kyseisten laitosten valvonta tullaan suunnittelemaan vuosittain tehtävässä valvontaohjelmassa. Asian osalta odotetaan valtakunnallisen ohjeistuksen valmistumista.

37 36(40) Roskaantumisen valvonta on yksi ympäristönsuojeluviranomaisen merkittävimmin työllistäviä valvonta-alueita. Osa roskaantumisen valvontaa on ns. yleisöilmoitusten käsittelyä ja osa kohteita, joissa joudutaan käyttämään määräykseen liittyviä toimenpiteitä ja uhkasakkolain mahdollistamia menettelyjä. Kohdassa on asiaa käsitelty tarkemmin Maasto- ja vesiliikennelain mukaiset valvontakohteet (kohderyhmä 42) Maastoliikennelain (1790/1995) 30 :n mukainen moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samassa maastossa on haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Lupa on haettava myös yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, jos tapahtumasta on odotettavissa huomattavia haittoja luonnolle, muulle ympäristölle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle, kalastukselle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Vesiliikennelain (463/1996) 21 :n mukaan moottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla suoritettavien kilpailujen tai harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samalla vesialueella on haettava, sen lisäksi mitä luvanvaraisuudesta säädetään muualla laissa, kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa Kohteet ja valvonta Maastoliikennelain mukaisia hakemuksia tulee vireille vuosittain muutamia kappaleita ja vesiliikennelain mukaisia hakemuksia sitäkin harvemmin. Kohteet merkitään DigiaTarkastaja- ohjelmaan vain jos niihin on odotettavissa valvontasuoritteita. Kohteissa tehdään tarkastuksia vain erilliseen riskinarviointiin liittyen Valvonta onnettomuus-, haitta ja rikkomustilanteissa Ympäristönsuojeluyksikköön tulee vuosittain noin 200 ilmoitusta, joiden mukaan erilaisista toiminnoista aiheutuu haittaa. Tällaisia ovat mm. yleisten ja yksityisten alueiden roskaantumisilmoitukset, tulisijojen aiheuttamat haitat, ilma-, melu- yms. päästöt, vesirakentamiseen liittyvät haitat jne. Osa asiakkaiden yhteydenotoista on ns. yleisöilmoituksia, jonka tekee joku muu taho kuin vireillepanoon oikeutettu. Näiden ilmoitusten merkitys katsotaan erikseen ja mikäli ilmoituksella voidaan katsoa olevan tietoa valvonnan hyödyntämisessä, otetaan ilmoitus käsittelyyn. Osa yhteydenotoista tulee puhelimitse, osa sähköpostilla ja osa Lappeenrannan kaupungin palautejärjestelmän kautta. Ilmoitukset pyydetään pääsääntöisesti ottamaan kirjallisesti vastaan siten, että siinä on annettu ilmoituksen tekijän tiedot, tapahtuma ja tarkka tapahtumapaikka. Niissä asioissa, joissa ilmoittajalla ei ole subjektiivisia vaatimuk-

38 37(40) sia, ei yhteystietoja välttämättä tarvita. Sen sijaan ilmoittajan subjektiivisesta vaatimuksesta esim. ilmianto laittomasta ruoppauksesta tai vesialueen täytöstä edellytetään ilmoituksen tekijän yhteystietoja. Taulukko 9: Lpr seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun toimialaan liittyvät yhteydenotot vuonna Kpl yhteydenottoja (% yhteydenotoista) Haju/Ulkoilma 19 (8 %) Jätehuolto/roskaantuminen 105 (46 %) Jätevesi 17 (8 %) Melu 23 (10 %) Vesistöhaitta 13 (6 %) Öljyvahinko/pima 16 (7%) Luonto ja vieraslajit 13 (6 %) Muu syy 10 (4 %) Yhteensä Onnettomuustilanteiden ilmoitukset Onnettomuustilanteet tulevat tietoon joko pelastusviranomaisten, toiminnanharjoittajien, kuntalaisten tai tiedotusvälineiden kautta. Akuuteissa onnettomuustapauksissa ympäristönsuojelun rooli on antaa tietoa ja mahdollista ohjeistusta oman valvonta-alueensa tehtävistä. Öljyonnettomuuksissa torjunta sekä jälkitorjunta ovat pelastusviranomaisen toimialuetta. Ympäristönsuojelu toimii myös tiedon välittäjänä Ely-keskuksen suuntaan (lisätietoja kohdassa 6.3.4). Yleisöilmoitusten johdosta esim. kuntalainen ilmoittaa öljyvuodosta pyydetään ilmoittajaa pääsääntöisesti ilmoittamaan siitä suoraan myös hätäkeskukseen. Ympäristölupapäätöksissä on usein annettu määräys onnettomuuksien ilmoittamisesta ympäristötoimeen. Joko toiminnanharjoittajan ilmoituksen tai muun tavan johdosta ympäristötoimi ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Tarvittaessa kohteessa tehdään tarkastus. Mikäli selvityksen perusteella voidaan katsoa, että alueella ei ole tarvetta tehdä tarkastusta, kirjataan tapahtuma (yhteydenoton kautta) suoritteeksi kohteelle. Kirjaukset käydään läpi suunnitelmallisen tarkastuksen yhteydessä Haitasta tehdyt ilmoitukset Haittaa voi aiheuttaa toiminnanharjoittajan tai yksittäisen kuntalaisen tekemät toiminnot, josta voi aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristönsuojelun 5 :n m mukaista seuratusta tai vaaraa.

39 38(40) Sellaiset haitasta tehdyt ilmoitukset, joissa ilmoittajalla on vaatimuksia haitan poistamiseksi, otetaan vastaan vain kirjallisesti. Tarvittaessa ilmoittajia ohjeistetaan kirjallisen ilmoituksen laatimiseen. Meluhaittailmoituksesta osalta on laadittu erillinen lomake. Ilmoituksen osalta tarkistetaan onko ilmoittajalla asiassa vireillepano-oikeus. Erityislaeissa (YsL 186 ) vireillepano oikeus on säädetty asianosaiselle kuten mahdolliselle haitan kärsijälle, eräille viranomaisille sekä aatteellisille järjestöille. Vireillepano-oikeuden perusteella vireille tulleessa asiassa on aina tehtävä valituskelpoinen päätös. Jos valitusviranomainen katsoo, ettei vireillepano anna aihetta enempiin toimenpiteisiin, tulee tästäkin tehdä perustelu valituskelpoinen päätös. Vireillepanohakemus tulee saattaa kirjallisesti vireille. Ilmoituksessa/ hakemuksessa tulee esittää seuraavat tiedot: Asian riittävä yksilöinti, jotta voidaan selvittää hakemuksen kohde, hakija ja hänen yhteystietonsa ja toimivaltainen viranomainen Vaatimukset toimenpiteisiin ryhtymiseksi sekä perusteet miten kohteena oleva toiminta loukkaa hakijan etua. Rekisteröidyn yhdistyksen tulee liittää rekisteriote Yhteydenotot merkitään DigiaTarkastaja- ohjelman yhteydenottoihin ja mahdolliset toimenpiteet merkitään kohteelle. Yhteydenoton johdosta tehdään tarkastus siten kuin hallintolain 39 :ssä on määritelty (kts. osio 6.2). Tehdyn tarkastuksen perusteella arvioidaan onko tapahtuneen johdosta tarvetta antaa kehotusia, keskyttää toiminta välittömästi, tehdä tutkintapyyntö poliisille tai antaa erityislainsääntöön perustuva kielto tai määräys tai päätös ympäristöluvan muuttamiseksi tai peruuttamiseksi, mikäli kyseessä on luvanvarainen laitos Muu kohdevalvonta Edellä esitettyjen valvontakohteiden lisäksi on suuri määrä erilaisia toimintoja, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kohteiden laajuus ei kuitenkaan ylitä lupavelvollisuuskynnystä tai kynnystä toiminnan rekisteröintiin. Tällaisia kohteita ovat mm. pienet eläinsuojat, metalliteollisuus, elintarvikkeiden käsittely, ylijäämämaiden läjittäminen, polttoaineiden käsittely ja autokorjaamot ja varikot jne. Kohteet ovat tulleet valvonnan piiriin haittailmoitusten johdosta tai erillisten valvontaprojektien kautta. Osa kohteiden valvonnasta voidaan katsoa sisältyvän vaarallisten jätteiden käsittelyn valvontaan (kohta ). Muita kohteita on valvottu erillisissä valvontaprojekteissa erityisesti kesäaikoina kun käytettävissä on ollut harjoittelijatyövoimaa. Viime vuosina valvonta-

40 39(40) projektit ovat kohdistuneet erityisesti tärkeillä pohjavesialueilla oleviin toimintoihin. Valvontaprojektien yhteydessä neuvonnalla on ollut merkittävä rooli. Muiden kohteiden valvontaan tullaan ottamaan vuosittain kantaa valvontaohjelmassa esitetyn mukaisesti Muu yleinen valvonta Yhdyskuntailmanlaadun mittausten järjestäminen on osa kunnan velvollisuutta huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. Seuranta suoritetaan perustuen erilliseen ilmanlaadun valvontasuunnitelmaan. Paikallisen teollisuuden päästöjen seuraamiseksi painopiste on haisevien rikkiyhdisteiden ja rikkidioksidin mittauksissa, lisäksi mitataan katupölyä sekä erityisesti kesäaikana ajoittain ilmeneviä maasto- ja metsäpalojen aiheuttamia pienhiukkaspitoisuuksia. Vesistöjen tarkkailua tehdään osana laitosten lupamääräyksiä, mutta myös kunnan velvollisuuteen ympäristön tilan seurannasta. 7. Liitteet 1. Kunnan lupavelvollisen ja rekisteröitävät kohteet Toimialakohtaiset riskinarvioinnit 3. Esimerkkitarkastelu lupa- ja rekisteröitävien kohteiden suunnitelmallisten tarkastusten otantaan 8. Oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki 427/2014 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014 Hallintolaki 434/2003 Jätelaki 646/2011 Maa-aineslaki 555/1981 Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005 Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (1250/2014) Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 Ulkoilulaki 606/1973 Vesilaki 587/2011 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) Asetus julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) Henkilötietolaki (523/1999) Laki sähköisestä asioinnista (13/2003) Vesihuoltolaki (119/2001) Maastoliikennelaki (1710/1995) Vesiliikennelaki (463/1996)

41 40(40) 9. Kirjallisuus Ympäristönsuojelulainsäädännön laillisuusvalvontaopas 2014, ympäristöhallinnon ohjeita 2014 Kuntaliiton verkkojulkaisu, Aino Pietarinen, Kuntien ympäristönsuojelumääräykset nykytila ja tulevaisuuden mahdollisuudet