Valtuusto 2/ liite 6

Transkriptio

1 Valtuusto 2/ liite 6

2 KUNTAYHTYMÄN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Tämä toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän strategiset tavoitteet koulutusta koskevat tavoitteet henkilöstösuunnitelman investointisuunnitelman taloutta koskevat tavoitteet Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 esitetään talousarviossa. Koulutusalojen toimenpiteet kuntayhtymän strategioiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi määritellään alakohtaisissa toimintasuunnitelmissa, jotka hyväksyy johtoryhmä.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄT KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET KUNTAYHTYMÄN STRATEGIAT JA TAVOITTEET HENKILÖSTÖ INVESTOINNIT TALOUS LIITETAULUKOT TULOSLASKELMA.. 22 INVESTOINNIT V RAHOITUSLASKELMA V

4 1. KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄT Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ammatillista peruskoulutusta ja lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, aikuisten työvoimakoulutusta sekä palvelutoimintaa ympäröivän alueen tarpeisiin. Koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä. Kuntayhtymä järjestää toisen asteen ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutus- ja opintoaloilla: Humanistinen ja kasvatusala Vapaa-aika- ja nuorisotyö Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Liiketalous ja kauppa Tietojenkäsittely Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Maatilatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Sosiaali- ja terveysala Kauneudenhoitoala Matkailuala Majoitus- ja ravitsemisala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta järjestetään tutkintoon tähtäävänä (ammatilliset perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) ja muuna lisä- ja täydennyskoulutuksena. Kuntayhtymä on Keski-Suomessa merkittävä maatila- ja metsätalouden kouluttaja. Se järjestää ainoana Keski-Suomessa koulutusta eläintenhoitajaksi maaseutuyrittäjäksi (maatalousteknologian ja maatilatalouden koulutusohjelmat) metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi metsäenergian tuottajaksi Samoin kuntayhtymä järjestää ainoana Keski-Suomessa hiusalan koulutusta aikuisille. 1

5 Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (POKE). Sen toimipaikat sijaitsevat Äänekoskella, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Näiden lisäksi koulutusta järjestetään muualla jäsenkunnissa tarpeen mukaan. POKEn yksiköt ovat: Saarijärvi luonnonvara- ja ympäristöala Viitasaari matkailu-, ravitsemis- ja talousala tekniikan ja liikenteen ala Äänekoski Opinahjo vapaa-aika- ja nuorisotyö liiketalous ja kauppa tietojenkäsittely sosiaali- ja terveysala Äänekoski Piilola matkailu-, ravitsemis- ja talousala tekniikan ja liikenteen ala Aikuiskoulutus Oppisopimuskoulutus Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto kokoaa yhteen monipuolisen koulutustarjonnan ja asiantuntemuksen. Se palvelee laaja-alaisesti pohjoista Keski-Suomea ja sen elinkeinoelämää sekä edistää alueen kehittämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. 2

6 2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kuntayhtymän toiminta-alue Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta-alueena on 13 pohjoisen Keski-Suomen kuntaa. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Kannonkoski Karstula Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Multia Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski Toiminnallisesti alue jakautuu Saarijärven Viitasaaren seutukuntaan ja Äänekosken seutukuntaan. Laukaa ja Uurainen kuuluvat Jyväskylän seutukuntaan ja Multia Keuruun seutukuntaan. Laukaa ja Uurainen ovat jäsenkuntina myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. Pohjoinen Keski-Suomi on Keski-Suomen maakunnan sisällä ominaispiirteiltään poikkeava. Se muodostaa maantieteellisesti laajan yhtenäisen alueen. Yhteistä ovat pitkät etäisyydet, pienet kunnat ja väestökehityksen haasteet. Alue on väestömäärältään vähenevä ja väestörakenteeltaan vanheneva. Elinkeinorakenteelle on ominaista, että Saarijärven Viitasaaren seutukunnalla maa- ja metsätalouden osuus ja Äänekosken seudulla teollisuuden ja muun jalostuksen osuus on keskimääräistä suurempi. Kuntatalouden yleisen kehityksen mukaisesti alueen useimpien kuntien taloustilanne on kireä. Kuntien liikkumavaraa palvelujen järjestämisessä kaventaa väestön vähenemisestä ja ikääntymisestä sekä työpaikkojen vähenemisestä seurannut tulopohjan pieneneminen. Kuntien tuloveroprosentti on korkeampi kuin Keski-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Myös työttömyysaste alueella on korkea. Erityisenä ongelmana on pitkäaikaistyöttömyys. Työttömyyden kasvuvauhti näyttäisi kuitenkin hidastuneen tämän vuoden aikana. Euroopan unionin ohjelmakaudella Keski-Suomessa toteutetaan Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Euroopan unioni rahoittaa ohjelmia Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja Euroopan maaseuturahastosta. Koko Keski-Suomi on tukikelpoista aluetta molemmissa ohjelmissa. Saarijärven - Viitasaaren seutu harvaan asuttuna alueena saa korkeampaa tukea kuin muu Keski-Suomi. Merkittävä osa EU-ohjelmien rahoituksesta kohdennetaan Keski-Suomen strategian viiteen painopisteeseen, joita ovat biotalous, digitalous, osaamistalous, aluerakenne ja hyvinvointi. 3

7 Väestö ja työpaikat Kuntayhtymän alueella asui vuoden 2015 lopussa yhteensä asukasta. Väestömäärä on vuosittain vähentynyt, ja ikärakenteeltaan väestö vanhenee. Eniten väestö on vähentynyt Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla. Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan toiminta-alueen väestömäärä on vuonna Kasvua tapahtuu Laukaassa ja Uuraisilla, muualla väestö vähenee. POHJOISEN KESKI-SUOMEN VÄESTÖ SEUTUKUNNITTAIN V Ääneseutu Saarijärven Viitasaaren seutu Laukaa, Multia ja Uurainen Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelta 2015; trendilaskelma Toisen asteen koulutukseen hakeutuvan ikäluokan ( vuotiaat) koko kääntyi laskuun v. 2009, ja se on vähentynyt vuoteen 2015 mennessä yhteensä 18,0 %. Väestöennusteen mukaan vuotiaiden määrä vähenee vielä vuoteen 2020 mennessä, mutta ei enää yhtä nopeasti kuin edellisinä vuosina. Vähennys tapahtuu Saarijärven - Viitasaaren ja Äänekosken seutukunnilla. Vuonna 2020 ikäluokka on ennusteen mukaan nuorta. Työikäisten ( vuotiaat) osuus väestöstä oli 48,3 % vuonna Väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee alueella vuoteen 2020 mennessä 7,5 %, ja heidän osuutensa on 45,6 %. Vähennys tapahtuu suurimmaksi osaksi Saarijärven - Viitasaaren ja Äänekosken seutukunnilla. Toiminta-alueen väestön koulutustaso on parantunut vuosittain, mutta väestö on kuitenkin vähemmän koulutettua kuin Keski-Suomessa ja koko maassa. 4

8 POHJOISEN KESKI-SUOMEN VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA SEUTU-KUNNIT- TAIN V Ääneseutu Saarijärven Viitasaaren seutu Laukaa, Multia ja Uurainen Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelta 2015; trendilaskelma POHJOISEN KESKI-SUOMEN TYÖIKÄISET SEUTUKUNNITTAIN V Ääneseutu Saarijärven Viitasaaren seutu Laukaa, Multia ja Uurainen Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelta 2015; trendilaskelma 5

9 Kuntayhtymän alue on elinkeinorakenteeltaan maa- ja metsätalousvaltainen ja toisaalta palveluvaltainen. Saarijärven Viitasaaren seutukunnalla maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on keskimääräistä suurempi. Teollisuuden ja muun jalostuksen työpaikat ovat keskittyneet Äänekosken Suolahden seudulle. Teollisuus on pääasiassa suurteollisuutta. Eniten toiminta-alueella on palvelualan työpaikkoja, jotka suureksi osaksi ovat julkisissa palveluissa. Työpaikkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla Äänekosken ja Saarijärven Viitasaaren seutukunnilla yhteensä 19,2 %. Eniten ovat vähentyneet jalostuksen työpaikat, yhteensä 35,6 %. Ääneseudulla ovat vähentyneet myös palvelualan työpaikat ja Saarijärven Viitasaaren seutukunnalla maa- ja metsätalouden työpaikat. Muissa kunnissa työpaikkojen määrä on kasvanut, yhteensä 10,9 %. ELINKEINORAKENNE V Työpaikat Työpaikkojen osuus v Seutukunta yhteensä Maa- ja v Jalostus Palvelut Tuntematon metsätalous Saarijärvi Viitasaari ,1 19,3 63,8 1,8 Ääneseutu ,3 38,7 55,7 1,3 Muut 1) ,7 24,8 65,5 2,0 YHTEENSÄ ,6 27,0 61,7 1,7 Keski-Suomi 4,1 22,1 72,5 1,3 Koko maa 3,3 20,6 74,9 1,2 1) Laukaa, Multia ja Uurainen yhteensä TILASTOJEN LÄHDE: Tilastokeskus Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on arvioinut eri ammattialojen tulevaisuuden näkymiä Keski-Suomessa noin viiden vuoden päästä. Tulevaisuuden ennustamista hankaloittaa se, että eri toimialojen väliset rajat hämärtyvät koko ajan ja monet alat ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Myös kokonaisia ammatteja häviää esim. teknologisen kehityksen myötä, ja toisaalta tulee syntymään aivan uudenlaisia ammatteja. Tulevaisuudessa yrittäjämäinen lähestyminen työntekoon tulee olemaan yhä tärkeämpi tekijä työllistymisessä. Kaikilla aloilla tarvitaan entistä enemmän yrittäjiä. Kaikilla aloilla tullaan myös tarvitsemaan sekä perusosaajia että korkeasti kouluttautuneita asiantuntijoita. ELY-keskuksen arvion mukaan jatkossakin työllistävät energia-ala, kaupan ala, kone- ja metalliteollisuus, kuljetus- ja logistiikka-ala sekä matkailu- ja ravitsemisala. Kasvavia toimialoja ovat erityisesti hyvinvointiala ja siinä sosiaali- ja terveyspalvelut, ICT-ala, liike-elämän palvelut ja asiantuntijatyö sekä metsäala ja rakentaminen. Heikkeneviä toimialoja ovat elintarviketeollisuus ja maatalous. 6

10 Äänekoskelle rakenteilla olevalla biotuotetehtaalla on suuri merkitys työpaikkakehitykselle seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Rakennusvaihe tarjoaa töitä rakennus-, metalli- ja kuljetusalan yrityksille sekä majoitus- ja ravitsemusalan yrityksille. Biotuotetehtaan valmistuttua uusia työpaikkoja syntyy metsä- ja biotalouden aloille sekä logistiikka-alalle. Myös palvelualojen yrityksille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia. LÄHTEET: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ammattialojen tulevaisuuden näkymät Keski-Suomessa -nettisivut ja Keski-Suomen tulevaisuuskatsaus I ja II/

11 3. KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET Valtakunnalliset tavoitteet ja suunnitelmat Koulutukseen liittyvästä lainsäädännöstä ja koulutuspolitiikan yleisperiaatteista päättää eduskunta. Valtioneuvosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö sen osana vastaavat koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee koulutusta koskevan lainsäädännön sekä sitä koskevat valtion talousarvioesitykset ja valtioneuvoston päätökset. Työtä ohjaavat hallitusohjelma ja hallituksen toimintasuunnitelman kärkihankkeet. Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisista tavoitteista, tutkintojen rakenteesta sekä yhteisistä opinnoista päättää valtioneuvosto ja tarkemmin tutkinnoista ja niiden laajuudesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutuksen järjestämistä varten opetus- ja kulttuuriministeriö antaa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja siihen sisältyvän koulutustehtävän. Opetushallitus vastaa mm. ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen valtakunnallisista perusteista, joissa määrätään opintojen tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä. Perusteiden käsittelyä sekä ammatillisen koulutuksen suunnittelua ja kehittämistä varten opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa koulutusaloittain asiantuntijoiksi koulutustoimikuntia. Koulutuksen järjestäjä päättää käytännöistä Hallitusohjelma Useista käytäntöihin liittyvistä asioista päättävät koulutuksen järjestäjät, joiden toimintaa ohjataan järjestämislupien ohella mm. lainsäädännössä ja opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden kautta. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvissa määrätään mm. minkälaista koulutusta ja missä laajuudessa koulutuksen järjestäjä voi järjestää opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän puitteissa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat ammatillisen koulutuksen organisoinnista omalla alueellaan, koulutuksen suuntaamisesta alueensa elinkeino- ja työelämän tarpeiden mukaisesti sekä opetussuunnitelmien sisällöistä opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Järjestäjät päättävät itsenäisesti myös siitä, millaisia oppilaitoksia tai toimipisteitä ne ylläpitävät. Kuntien ja kuntayhtymien järjestämän koulutuksen hallintoon sovelletaan kuntalakia. Hallinnosta vastaavista viranhaltijoista, lautakuntien ja johtokuntien asettamisesta ja niiden tehtävistä päätetään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä johtosäännössä. Osaamisen ja koulutuksen uudistaminen on yksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisista tavoitteista. Hallitusohjelmalla tavoitellaan tilaa, jossa Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. 8

12 Hallituskauden tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. Hallituskauden kärkihankkeita Hallitusohjelman osaamiseen ja koulutukseen liittyviä kärkihankkeita ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Kärkihankkeessa ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperustaiseksi kokonaisuudeksi ja tehostetaan sitä. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan. Käyttöön otetaan uusi koulutussopimusmalli käytännönläheisen oppimisen edistämiseksi. Oppisopimuskoulutusta kehitetään. Ammatillisen koulutuksen rakenteet, rahoitus, ohjaus, säätely ja toimintatavat uudistetaan. Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä. 9

13 Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Kärkihankkeessa nuorisotakuusta kehitetään malli, jossa vastuu on yhdellä taholla (yhteisötakuu). Syvennetään yhteistyötä nuorten tukemisessa. Kaikille peruskoulun päättäville nuorille taataan koulutuspaikka Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja työllistämistä vahvistamalla sosiaalija terveyspalveluita osana nuorisotakuuta. Kerätään parhaat käytänteet kunnista ja laajennetaan toimivat mallit valtakunnalliseksi. Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla. Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. Vahvistetaan etsivää nuorisotyötä ja työnetsijätoimintaa sekä nuorten mielenterveyspalveluita. Kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi-korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan. 10

14 4. KUNTAYHTYMÄN STRATEGIAT JA TAVOITTEET Arvot ja strategiat Muuttuvassa toimintaympäristössä kuntayhtymän perustehtävänä, toimintaajatuksena on: Ammattitaidolla hyvinvointia seudun parhaaksi. Toimintaa ohjaavat arvoina yhdessä tekeminen, vastuullisuus sekä uudistuminen ja kehittyminen. Tavoitteena on, että kuntayhtymä ja POKE on vetovoimainen osaamisen kehittäjä. Keskeisiä perustehtävän toteuttamiseksi ja tavoitetilan saavuttamiseksi ovat asiakaslähtöisyys, toimiva työyhteisö ja motivoitunut henkilöstö sekä tuloksellinen toiminta ja talous. 11

15 Kuntayhtymän koulutustehtävä Kuntayhtymän toiminnassa näkyy vahvasti omistajien linjaukset koulutuksen merkityksestä seudullisesti. Maantieteellisesti tämä tarkoittaa Äänekosken sekä Saarijärven - Viitasaaren seutuja. Käytännössä seudullisuus näkyy POKEn toiminnassa siten, että kullakin koulutusalalla panostetaan erityisesti pohjoisen Keski-Suomen erityistarpeisiin. Panostukset tarkoittavat investointeja ja henkilöresursseja yhteistyössä seutujen muiden toimijoiden kanssa. EU-hankekauden myötä tämä näkyy myös yhteishankkeina seudun toimijoiden kanssa. Kuntayhtymä on mukana hankkeissa, jotka hyödyttävät Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston perustehtävää eli opetusta. Pohjoisessa Keski-Suomessa työikäisen väestön koulutustaso on alhaisempi kuin muualla Keski-Suomessa, ikäluokat pienenevät ja etäisyydet asutuskeskuksiin ovat pitkät. Siksi on korostetun tärkeää, että peruskoulun jälkeen kaikki saavat toisen asteen tutkinnon ja lisäksi mahdollisimman monella halukkaalla on mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen omalla seudulla. Suurin osa syntyvistä työpaikoista pohjoisen Keski-Suomen seuduilla vaatii toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ja työvoiman tarve tulee olemaan siellä myös suurin. Ammatillisen koulutuksen reformi, jossa uudistetaan laki ammatillisesta koulutuksesta sekä rahoituslaki, tulee voimaan Reformi muuttaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta nykyisestä enemmän tuloksellisuuden palkitsemiseen. Lisäksi aikuiskoulutus nykymuotoisena loppuu. Perustutkinnoissa on kahdenlaisia opiskelijoita, joilla joko on aikaisempi tutkinto tai ei ole aikaisempaa tutkintoa. Tärkeää on myös koulutuksen merkittävä tehtävä syrjäytymisen ehkäisyssä. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puuttuminen on tehokkain keino vaikuttaa asiaan. Koulumenestykseltään ja arjenhallintataidoiltaan heikoimmat jäävät usein omaan kuntaan ilman ammatillista koulutusta. Heidän lähtökynnyksensä hakeutua koulutukseen, varsinkin kauas kotipaikkakunnalta, on korkea. Heitä varten haetaan uudenlaisia tapoja koulutuksen järjestämiseksi ja elämänhallintataitojen vahvistamiseksi mm. yhteistyössä seudun työpajojen kanssa. Kaikkien opiskelijoiden kouluttaminen on seudun kannalta yhtä tärkeää (työvoiman turvaaminen, työllisyysohjelmat). POKEssa opiskelijasta huolehtiminen on yksi pysyvä painopistealue. Toiminnallisesti tämä on organisoitu opiskelijapalveluiden kautta. Opiskelijapalvelut käsittävät laajasti ottaen kaikki ne palvelut, joita opiskelija tarvitsee opiskelunsa aikana. Painopistealueita vuosina työhyvinvointi toisen asteen yhteistyö koulutusalojen erikoistuminen pohjoisen Keski-Suomen kuntien tarpeista (maakunnallinen erityisosaaminen) työelämäyhteistyö ammatillisen koulutuksen reformin toteuttaminen Äänekoskelle vuonna 2017 valmistuva biotuotetehdas tulee näkymään POKElle ainakin metsäkoneen- ja puutavara-autonkuljettajien tarpeena. Myös tehtaan huoltoon ja kunnossapitoon tarvitaan uusia osaajia. 12

16 Kuntayhtymä on mukana Tarvaalan Biotalouskampuksen kehittämisessä yhdessä Saarijärven kaupungin, SSYP Kehitys Oy:n ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa. Tarkoituksena on kehittää yhteistyössä Tarvaalan kampusalueella sijaitsevia fyysisiä rakenteita, maa-alueita ja alueella tehtävää toimintaa siten, että ne muodostavat valtakunnallisesti merkittävän biotalousalan uutta liiketoimintaa, osaamista ja tietoa tuottavan Tarvaalan Biotalouskampuksen. Koulutuksen määrälliset tavoitteet Ammatillinen peruskoulutus Kuntayhtymän järjestämän ammatillisen peruskoulutuksen määrällisen mitoituksen raamina on opetus- ja kulttuuriministeriön päättämä koulutustehtävä. Siinä määrätään koulutusaloista ja koulutusasteista sekä opiskelijamäärästä, johon kuntayhtymä saa ministeriöltä rahoituksen. Kuntayhtymä päättää itsenäisesti koulutuksen järjestämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön antamien koulutustehtävää koskevien määräysten rajoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on toteuttanut ammatillisessa peruskoulutuksessa säästötoimia vuosina supistamalla koulutuspaikkoja ja suuntaamalla koulutuksen tarjontaa alueellisesti uudelleen. Kuntayhtymän opiskelijapaikat ovat vähentyneet yhteensä 170 opiskelijalla vuodesta 2013 vuoteen 2016, jolloin vuotuinen opiskelijamäärä on enintään opiskelijaa. Keski- Suomen Kansanopiston kannatusyhdistys ry:n ammatillisen peruskoulutuksen koulutustehtävä siirtyy kuntayhtymälle , jolloin kuntayhtymän oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärä Suunnitelmakaudella toteutettavassa toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan. Jokaiselle opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus rakentaa itselleen sopivin opintopolku. Rahoituksen, ohjauksen ja sääntelyn lisäksi uudistetaan tutkintoja ja koulutuksen toteuttamismuotoja. Koulutuksen toimintaprosesseja uudistetaan osaamisperusteisiksi ja asiakaslähtöisiksi. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja lisätään. Kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen ja opiskelijoiden määrän arvioidaan kasvavan suunnitelmakaudella. Kun opintopolut muuttuvat joustaviksi ja yksilöllisiksi ja opiskeluajat lyhenevät, opiskelijoita voidaan ottaa koulutukseen nykyistä enemmän. Kuntayhtymä järjestää eniten tekniikan ja liikenteen alan koulutusta. Myös sosiaali- ja terveysalan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusta on muita aloja enemmän. Kuntayhtymä kouluttaa työntekijöitä pääasiassa teollisuuteen ja rakennusalalle sekä palvelualoille. Koulutustarjonta laajenee vuonna 2017, kun nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto siirtyy Keski-Suomen Opistolta kuntayhtymän järjestettäväksi. Perustutkintokoulutuksen lisäksi järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa VALMA-koulutusta. 13

17 Ammatilliseen koulutukseen pyritään saamaan suuri osa alueen peruskoulun päättävistä, ja opiskelijan ohjauksella vähennetään opintojen keskeyttämisiä. Opiskelu tehdään henkilökohtaiseksi huomioimalla opiskelija ja käyttämällä monipuolisia opiskelumenetelmiä. Kuntayhtymä toteuttaa yhteiskuntatakuuseen sisältyvän koulutustakuun peruskoulutuksen opiskelijamäärän puitteissa. Kurssi- ja lisäkoulutus Kurssi- ja lisäkoulutus koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja niiden osat) sekä työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamasta työvoimakoulutuksesta joka on sekä tutkintoon johtavaa että tutkintoon johtamatonta koulutusta. Lisäksi järjestetään erilaista henkilöstö- ja täydennyskoulutusta kuten räätälöityä henkilöstökoulutusta työyhteisöille, työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamaa moniala- ja rekrykoulutusta, ammattikohtaista passi- ja sertifikaattikoulutusta sekä muuta avointa ammatillista täydennyskoulutusta yksittäisille asiakkaille. Koulutusten lisäksi tarjontaan kuuluvat organisaatioille suunnatut kehittämispalvelut osaamiskartoituksineen. Koulutuksesta suurin osa on eri alojen ammattitutkintoja tai niiden osia. Koulutuksia kehitetään työelämälähtöisesti yhteistyössä muiden organisaatioiden, yritysten ja työvoimapalvelujen kanssa. Koulutustarpeita ennakoidaan ja kartoitetaan erilaisissa yhteistyöryhmissä sekä mm. osaamiskartoitusten avulla. Koulutuksia ja palveluja tuotteistetaan ja toteutetaan kysyntäja tarvelähtöisesti. Joustavien yksilöllisten opinpolkujen rakentaminen sekä organisaatioille räätälöitävät koulutukset mahdollistavat nopean reagoinnin työelämän osaamistarpeisiin. Kurssi- ja lisäkoulutuksen opiskelijatyöpäivät ovat vähentyneet viime vuosina. Vähennys on tapahtunut työvoimakoulutuksessa, jonka rahoitus on kiristynyt valtakunnallisesti vuodesta 2011 lähtien. Suunnitelmakaudella pääpaino on tutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa. Kokonaisten tutkintojen rinnalla tarjotaan työelämälähtöisesti entistä monipuolisemmin osatutkintoja. Eniten järjestetään liiketalouden ja kaupan alan koulutusta. Organisaatioille myytävien henkilöstön koulutus- ja kehittämispalvelujen määrää pyritään lisäämään. Vuoden 2017 alussa aloittaa toimintansa kuntayhtymän tytäryhtiö POKE Koulutus Oy, joka tuottaa ja myy ei-tutkintoon johtavan koulutuksen sekä koulutukseen liittyviä palveluja. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksena voidaan toteuttaa kaikkea toisen asteen ammatillista koulutusta. Oppisopimuskoulutus järjestetään kysyntälähtöisesti alueen työelämän tarpeisiin, ja sitä toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat määrälliset linjaukset ja laadulliset painopistealueet huomioiden. Oppisopimuksella toteutetaan tutkinto- ja osatutkintotavoitteista ammatillista perusja lisäkoulutusta (ammatti- tai erikoisammattitutkinnot). Valtakunnallisten määrällisten tavoitteiden toteuttamista aluetasolla ohjaa vuosittain haettava lisäkoulutuksen kiintiö. Ministeriö on myöntänyt kuntayhtymälle 210 lisäkoulutuspaikkaa vuodelle Kiintiöpaikkoja on käytetty 14

18 215 vuonna Äänekosken biotuotetehdas -hanke on vaikuttanut positiivisesti seudun elinkeinoelämän näkymiin. Se on lisännyt kiinnostusta erityisesti lisäkoulutukseen. Lisääntyneen kysynnän ja vuoden 2016 toteuman perusteella kuntayhtymälle on haettu 230 lisäkoulutuksen kiintiöpaikkaa vuodelle Lopullinen määrä tarkentuu kiintiöpäätöksessä loppuvuonna Perustutkintokoulutus ei ole kiintiöityä, ja sitä järjestetään kysynnän mukaan. Perustutkintojen määrä on keskimäärin sopimusta. Perustutkintokoulutuksen sopimukset ovat pidempiä kuin lisäkoulutuksen ja vaativat työnantajalta pidempää sitoutumista oppisopimuksen edellytyksenä olevaan työsuhteeseen. Peruskoulutuksen kysyntä on ollut edelleen vaimeaa yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja alueen työttömyystilanteesta johtuen. Kysyntää pyritään parantamaan yleisellä tiedottamisella ja hakevan vaiheen tehostamisella, yritysasiakkuuksien kokonaisvaltaisella hoidolla sekä yhteisellä koulutussuunnitelmatyöllä Aikuiskoulutuksen kanssa. Yhteiskuntatakuuseen liittyvään nuorten tuettuun oppisopimuskoulutukseen, korotettu koulutuskorvaus, on haettu rahoitusta perusopetuksen tai peruskoulun lisäopetuksen päättävien kohderyhmälle. Tähän kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita on oppisopimuskoulutuksessa 6. Näihin sopimuksiin haetaan jatkorahoitus sopimusten loppuun. POKE Oppisopimuskoulutus on mukana Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toteuttamassa OpsoDiili Länsi-Suomi -ESR-hankkeessa verkostokumppanina. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, joiden avulla parannetaan oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta, helpotetaan oppisopimuskoulutukseen ohjautumista sekä edistetään työpaikkojen ja nuorten kohtaamista. POKE Oppisopimuskoulutus toimii Itä-Suomen Oppisopimustoimijoiden edustajana valtakunnallisessa mentoripankissa. Mentoripankin toiminnan tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja yrittäjien oppisopimuskoulutusta sekä kehittää siihen liittyviä ohjauskäytäntöjä. Oppisopimuskoulutuksen tiedottamista on tehostettu mm. kehitysyhtiöiden, yrittäjäjärjestöjen ja oman aikuiskoulutuksen ja muun oppilaitosyhteistyön kautta. Tätä verkostoa vahvistetaan sidosryhmäyhteistyöllä, ja tiedottamisen kanavia kehitetään tulevina vuosina. Oppisopimuskoulutusta toteutetaan asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti alueen työelämän tarpeisiin. Koulutuksia suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaitosten ja työelämän toimijoiden kanssa. Yksilölliset opinpolut ja opiskelijan ja koko oppisopimustyöpaikan työyhteisön tukeminen ja ohjaaminen koko oppisopimuksen ajan on oppisopimustoiminnan perusperiaatteita. 15

19 KOULUTUKSEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET V TP AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS Aloituspaikat Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala VALMA-koulutus Opiskelijat 1 419, , Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 127,5 113, Luonnontieteiden ala 48,1 44, Tekniikan ja liikenteen ala 618,9 573, Luonnonvara- ja ympäristöala 247,1 230, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 255,9 246, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 117,7 100, VALMA-koulutus 4,6 15, KURSSI- JA LISÄKOULUTUS Opiskelijatyöpäivät ) OPPISOPIMUSKOULUTUS 299,0 295, Opiskelijat 1) Talousarvio

20 5. HENKILÖSTÖ Kuntayhtymällä on erillinen henkilöstöstrategia. Sen lähtökohtana ovat kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio, strategiset valinnat sekä arvot. Henkilöstöstrategia tukee kuntayhtymän strategisten tavoitteiden toteuttamista luomalla puitteet toteuttaa kuntayhtymän tehtäviä tavoitteellisesti, pitkäjänteisesti sekä toimintaa jatkuvasti uudistaen. Tavoitteena on luoda henkilöstölle kannustava ja uudistuva työpaikka, joka tukee osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymistä. Henkilöstöstrategia linjaa myös, minkälaista henkilöstöpolitiikkaa kuntayhtymä noudattaa pyrittäessä saavuttamaan tavoitteet. Henkilöstöstrategian tavoitteena on edistää työhyvinvointia. Sen kannalta keskeisiä ovat hyvä johtaminen, työn vaatima osaaminen ja toimiva työyhteisö. Tavoitteena on yhteiseen toimintaan sitoutunut osaava henkilöstö, joka voi hyvin. Osallistavan johtamisen kautta johto ja henkilöstö kantavat yhdessä vastuun toiminnan tuloksellisuudesta sekä työstä ja sen kehittämisestä. Johtoryhmä tekee vuosittain henkilöstöstrategian toteuttamissuunnitelman, jossa määritellään, aikataulutetaan ja vastuutetaan seuraavan vuoden aikana tehtävät toimenpiteet. Henkilöstövoimavarojen kehitystä ja henkilöstöstrategian toteutumista seurataan ja arvioidaan henkilöstökyselyllä ja kehityskeskusteluilla sekä henkilöstöraportilla. Henkilöstön määrä Henkilöstösuunnitelma sisältää kaikki kuntayhtymään päätoimisessa työ- tai virkasuhteessa olevat työntekijät. Tämän lisäksi on sivutoimista henkilökuntaa, josta valtaosa työskentelee opetustehtävissä. Henkilökunnan määrä on vähentynyt vuodesta 2011 lähtien, kun aikuisten työvoimakoulutus on vähentynyt oleellisesti ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on pienentynyt. Henkilökunnan vähentyminen on tapahtunut vähentämällä määräaikaisten opettajien määrää. Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa 236 päätoimista työntekijää, joista vakinaisia oli 196 (83,1 %) ja määräaikaisia 40 (16,9 %). Opetustehtävissä työskenteli 55,5 %, hallintotehtävissä 23,3 % ja tukipalveluissa 21,2 %. Hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstö on pääasiassa vakinaista. Opetushenkilöstön tarve vaihtelee järjestettävän koulutuksen mukaan, ja vakinaisten lisäksi tarvitaan määräaikaisia opettajia. Ammatillisen koulutuksen reformiin sisältyvät menosäästöt supistavat koulutuksen rahoitusta vuodesta 2017 lukien. Henkilöstön mitoituksessa väheneviin taloudellisiin resursseihin hyödynnetään eläkkeelle siirtymisten kautta tapahtuvaa luonnollista poistumaa ja sisäisiä tehtäväjärjestelyjä. Lähtökohtana on, että tehtävät hoidetaan jatkossa nykyisellä vakinaisella henkilökunnalla. Työntekijöiden eläköityessä uutta henkilökuntaa palkataan vain silloin, kun tarvittavaa osaamista ei löydy nykyisestä henkilökunnasta. Tehtäväjärjestelyjä toteutettaessa ja tarvittavaa uutta henkilökuntaa rekrytoitaessa turvataan kuntayhtymän strategian edellyttämä osaaminen. 17

21 Suunnitelmakaudella henkilökunnan määrä vähenee vuoden 2016 syksystä 5,7 % määräaikaisten tehtävien päättymisen ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena. Eläkkeelle jäävistä varsinkin opettajat ovat olleet osa-aikaeläkkeellä, ja heiltä vapautuvia tehtäviä voidaan jatkossa hoitaa sisäisillä tehtäväjärjestelyillä. Henkilökohtaisen eläkeiän perusteella vuosina eläkkeelle jäisi 20 henkilöä. Henkilöstökoulutuksen painopistealueena on vuosina ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon liittyvä koulutus. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA V Yksikkö Lukumäärä Lukumäärä Hallintopalvelut Äänekoski Piilola Viitasaari Äänekoski Opinahjo Saarijärvi Aikuiskoulutus Oppisopimuskoulutus HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ Muutos % -0,8-3,4-3,1-1,8-0,9 18

22 6. INVESTOINNIT Vuonna 2017 saadaan päätökseen Äänekoskella Piilolan E-rakennuksen peruskorjaus, ja Tarvaalassa valmistuu biotalouskampukseen liittyvä konehallirakennus ForesTori. Vuodelle 2018 on varattu määrittelemätön rakennusten peruskorjausvaraus. Irtaimen omaisuuden hankinnat käsittävät pääasiassa opetuksen koneita ja laitteita. Irtaimen omaisuuden investointihankinnat on mitoitettu vuodelle 2017 edellisvuoden tasolle. Investointeihin käytetään aikaisempien tilikausien ylijäämää. Varsinaisten investointihankintojen lisäksi toiminta edellyttää vuosittain kaluston käyttötaloushankintoja. Resurssien suunnittelussa pyritään varmistamaan laadukkaan perusopetuksen edellyttämä tila- ja laitevarustus. Nopeasti muuttuvien, suuria investointeja ja ylläpitoresursseja edellyttävien tila- ja laiteresurssien hyödyntämisessä kehitetään työpaikkakoulutusta ja muuta yhteistyötä yritysten kanssa. KUNTAYHTYMÄN RAKENTAMISOHJELMA JA IRTAIMEN OMAISUUDEN HANKINTAOHJELMA V RAKENTAMISOHJELMA Hankkeen nimi Kokonaiskustannusarvio (1 000 ) Määrärahojen käyttö (1 000 ) Piilolan, E-rakennus Rakennusten peruskorjaukset Tarvaalan biotalouskampus YHTEENSÄ IRTAIMEN OMAISUUDEN HANKINTAOHJELMA Määrärahat (1 000 ) INVESTOINTIHANKINNAT Irtain omaisuus KÄYTTÖTALOUSHANKINNAT YHTEENSÄ

23 7. TALOUS Kuntayhtymän taloudellisena tavoitteena on, että käyttömenot ja osa investointimenoista katetaan toiminnasta saatavilla tuloilla. Näitä tuloja ovat valtion maksamat ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yksikköhinnat ja muut koulutuksesta saatavat myyntituotot sekä maksullisena palvelutoimintana järjestettävästä koulutuksesta saatavat myyntituotot. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuntayhtymältä toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden merkittävää parantamista, koska opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa vuonna 2017 menosäästöt, jotka vähentävät ammatillisen koulutuksen rahoitusta noin 12,5 %. Peruskoulutuksen järjestämisluvan mukaiset opiskelijapaikat lisääntyvät vuonna 2017 Keski-Suomen Opiston ammatillisen koulutuksen siirrossa 70 paikalla, jolloin käytössä on paikkaa. Samanaikaisesti peruskoulutuksen yksikköhinta jäädytetään ja rahoitusta leikataan laskennallisella opiskelijamäärän 12,4 % leikkauksella ja kiky-sopimuksen leikkauksella 0,9 %. Vuodelle 2018 on odotettavissa yksikköhintarahoituksen pysyvän vuoden 2017 tasolla. Opiskelijapaikkojen muutoksen ja yksikköhinnan leikkaamisen yhteisvaikutus kuntayhtymän talouteen on 0,7 milj. euroa vuonna Myös työvoimakoulutusta ja oppilaitosmuotoista ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävää lisäkoulutusta vähennetään. Rahoituksen supistuminen edellyttää kuntayhtymältä toiminnan ja talouden sopeuttamistoimia. Vuoden 2018 alusta lukien tulevat voimaan ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä, joiden vaikutuksia on vielä mahdotonta ennakoida. Uudistuksen etenemistä seurataan, ja tarvittaessa laaditaan talouden sopeuttamisohjelma, jossa selvitetään henkilöstöresurssien ja muiden resurssien käyttö vuodesta 2018 eteenpäin. Vuoden 2018 rahoituksen on arvioitu toiminta- ja taloussuunnitelmassa olevan samaa tasoa kuin vuonna 2017 ja menojen 5 % alemmat. Kuntayhtymän tulot ovat alentuneet vuodesta 2011 ja alenevat vuonna 2017 seitsemättä vuotta peräkkäin. Rahoituksen supistumisen aiheuttamat sopeuttamistoimet on aloitettu jo vuonna 2012 aikuiskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa. Perustutkintokoulutuksen osalta sopeuttamisen suunnittelu sekä toimenpiteet on aloitettu syksyllä Toiminnan sopeuttamisessa ensisijaisia keinoja ovat mm. hankintojen hallittu leikkaaminen, määräaikaisten palvelussuhteiden vähentäminen sekä eläköitymisen hyödyntäminen. Kuntayhtymä rahoittaa kaikki investointinsa omalla tulorahoituksellaan ja rakennusinvestointeja myös edellisten vuosien ylijäämillä. Investointeihin ei saada erillisiä valtionosuuksia. Irtaimen omaisuuden hankintojen valtionrahoitus on huomioitu valtionosuuden perusteena olevassa yksikköhinnassa. Vuosittaiset irtaimistohankinnat sopeutetaan väheneviin tuloihin. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on arvioitu vuosikatteen jäävän vuonna 2017 noin puoleen vuoden 2016 tasosta ja investointien rahoitukseen käytettävän lähinnä aikaisempien vuosien ylijäämiä. Vuosikate nousee vuonna 2018 vuoden 2016 tasosta 50 %, ja vuonna 2019 kuntayhtymän talous tasapainottuu kestävälle tasolle 5 prosentin käyttömenojen leikkauksella. Toimintatuottojen arvioidaan vuosina 2018 ja 2019 pysyvän vuoden 2017 tasolla. 20

24 KUNTAYHTYMÄN KÄYTTÖTULOT JA -MENOT V Käyttötalous TP 2015 TA Tulot Muutos % -4,8-7,4-6,0 0 0 Menot Muutos % -1,0-2,8-4,5-3,6-4,3 Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Poistoeron vähennys Varausten vähennys Tilikauden tulos * Sisältää sisäiset erät KUNTAYHTYMÄN INVESTOINTIMENOT JA -TULOT V Investoinnit TP 2015 TA Menot Muutos % +53,3-4, Tulot Valtionosuudet Valtion avustukset Muut investointitulot Muutos % Nettomeno Kuntayhtymän tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma suunnitelmakaudelle ilmenevät liitteenä olevista taulukoista. Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2017 esitetään talousarviossa. Koulutusalojen toimenpiteet kuntayhtymän strategioiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään alakohtaisissa toimintasuunnitelmissa. 21

25 , liitetaulukot TULOSLASKELMA V TOIMINTATUOTOT TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 MYYNTITUOTOT LIIKETOIMINNAN MYYNTITUOTOT YKSIKKÖHINTARAHOITUS VALTIOLTA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT MUUT PALVELUMAKSUT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT MYYNNIN OIKAISUERÄT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT/MENOT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT HENKILÖSIVUKULUT HENKILÖSTÖKORVAUKSET 500 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT MUIDEN PALVELUJEN OSTOT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA VARASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET VUOKRAT MUUT KULUT VALTIONOSUUDET TOIMINTAKULUT/MENOT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT KÄYTTÖOMAISUUDESTA JA MUISTA SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT POISTOT KÄYTTÖOMAISUUDESTA JA MUISTA TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ

26 , liitetaulukot INVESTOINNIT V KUNTAYHTYMÄ INVESTOINTIMENOT 1000 TP 2015 TA Irtain omaisuus Osakkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet YHTEENSÄ INVESTOINTITULOT Käyttöomaisuuden myynti Valtionosuudet Valtion avustukset Muut investointitulot Kuntien osuudet YHTEENSÄ NETTOMENO RAHOITUSLASKELMA V KUNTAYHTYMÄ TP 2015 TA Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit, netto Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen