Valtuusto 2/ liite 4

Transkriptio

1 Valtuusto 2/ liite 4

2 Sisällys 1. Yleisperustelut Talousarvio- ja suunnitelmarakenne Valtionosuusjärjestelmä Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion sitovuus STRATEGISET TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT SEKÄ TAVOITTEET VUONNA Uudistettu strategia Strategiset linjaukset Vuoden 2017 tavoitteet... 7 KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA... 9 TALOUSARVIO TULOSALUEITTAIN INVESTOINNIT TOIMINTATUOTOT/KULUT INVESTOINNIT, VUOSIKATE JA POISTOT RAHOITUSLASKELMA MENOT JA TULOT SEKÄ KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN VUOSINA TOIMINTATULOT JA -MENOT PERUSKOULUTUKSEN TULOT JA MENOT HALLINNON KUSTANNUSTEN JAKO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT

3 1. Yleisperustelut 1.1 Talousarvio- ja suunnitelmarakenne Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain (410/2015) 110 :ään. Siinä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Talousarvion rakennetta koskevilla säännöksillä pyritään yhtenäiseen talousarvio- ja suunnitelmakäytäntöön. Kunnan ja kuntayhtymän talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Lisäksi talousarviossa tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Seuraavalla sivulla on kuntayhtymän yleinen talousarvio- ja suunnitelmarakenne. Talousarvio ja -suunnitelma sisältävät sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen sekä talousarviossa että taloussuunnitelmassa perustuu kuntalain 65 :n säännökseen. Se edellyttää valtuuston sitoutumista asettamiinsa tavoitteisiin. Valtuusto päättää käyttötalousosan tehtävät, joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä päättää investointiosan hankkeista tai hankeryhmistä. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat voimavarat koko suunnitelmakaudelle. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntayhtymän talousarvio on jaettu käyttötalouden osalta kymmeneen tulosalueeseen, jotka ovat seuraavat: - Yleishallinto - Hallintopalvelut - Äänekoski Piilola - Viitasaari - Äänekoski Opinahjo - Saarijärvi - Aikuiskoulutus - Oppisopimuskoulutus - Yhteiset hankkeet Yksikköhintaisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus käsitellään talousarviossa tulosaluekohtaisesti suunniteltuun opiskelijamäärään perustuvana. Valtuusto hyväksyy tulosalueille tulo- ja menoarviot sekä määrittelee toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hallitus jakaa valtuuston hyväksymät tulo- ja menoarviot pienempiin osiin käyttösuunnitelmilla. 1

4 KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIO- JA -SUUNNITELMARAKENNE YLEISPERUSTELUT KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIN C TOIMIELIN B TOIMIELIN A Tehtävä 2 Tehtävä 1 Toiminnalliset tavoitteet Toimintamenot Toimintatulot Netto INVESTOINTIOSA TOIMIELIN C TOIMIELIN B TOIMIELIN A Hanke 2 Hanke 1 Menot Tulot Netto TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA Varsinainen toiminta Toimintatulot Toimintamenot Käyttökate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Suunnitelmapoistot Satunnaiset tulot ja menot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymän toiminta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntituotot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen LIITTEET 2

5 Kun kuntayhtymässä on siirrytty soveltamaan kirjanpitolakia, on samalla otettu käyttöön suunnitelman mukaiset poistot. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistona kuluksi. Kuntayhtymän poistosuunnitelmaa on tarkistettu vuoden 2012 aikana ja sitä sovelletaan vuoden 2013 aikana ja sen jälkeen tehtäviin hankintoihin. Poiston ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot esitetään myös talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosassa. Investointiosan valtuusto hyväksyy hankkeittain tai hankeryhmittäin. Investointiosaan sisällytetään hankkeet, joiden veroton hinta on yli euroa. 1.2 Valtionosuusjärjestelmä Kuntayhtymä saa pääosan rahoituksestaan opetus- ja kulttuuritoimesta annetun lain perusteella. Laki määrittelee peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen rahoituksen. Kuntien maksuosuutta yksittäisen oppilaitoksen menoihin ei nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä pystytä määrittelemään, koska kunnat osallistuvat koko opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukseen laskennallisella asukaslukuun pohjautuvalla maksuosuudella. Peruskoulutuksen rahoitus tulee suoraan valtiolta, ja se perustuu koulutusaloittain laskettujen oppilaskohtaisten yksikköhintojen painotettuun keskiarvoon ja vuotuiseen opiskelijamäärään. Valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen keskihinta v on vahvistettu olevan , joka on 1,7 % pienempi kuin vuonna Vuoden 2017 talousarviossa kuntayhtymän saama painotettu yksikköhinta on kuitenkin valtion ammatilliseen koulutukseen kohdistaman rahoituksen perusteena olevan laskennallisen opiskelijamääräleikkauksen vuoksi noin 12,5 % vähemmän kuin laskennallinen yksikköhinta ja sen on arvioitu olevan kuntayhtymässä euroa/opiskelija. Vuoden 2017 arvioitu yksikköhinta on euroa eli n. 10,5 %:a pienempi kuin vuoden 2016 lopullinen yksikköhinta, joka oli /opiskelija. Järjestämisluvan mukaiset opiskelijapaikat nousevat 1 320:stä 1 390:een eli 70 opiskelijapaikkaa Keski-Suomen Opiston ammatillisen koulutuksen siirtyessä kuntayhtymään. Yksikköhinnan pieneneminen ja opiskelijapaikkojen lisäys huomioiden kuntayhtymän kokonaisrahoitus vähenee yhteensä eurolla (-5,7 %). Oppisopimuskoulutusta rahoitetaan peruskoulutuksen osalta eurolla/opiskelija, ammattitutkintoon johtavan koulutuksen osalta eurolla/opiskelija ja muun koulutuksen osalta eurolla/opiskelija. Ammatillinen lisäkoulutus rahoitetaan opetusministeriön toimesta laskennallisen, koulutusaloittaisiin yksikköhintoihin ja opiskelijatyövuosiin perustuvan valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuuden suuruus on vuonna 2017 keskimäärin euroa/opiskelija/työvuosi omaehtoisessa koulutuksessa. Opetus- ja kulttuuritoimesta annetun lain mukainen rahoitus on vuoden 2017 talousarviossa arvioitu yhteensä 14,5 milj. euroksi, mikä on 87 %:a kuntayhtymän arvioiduista tuloista. 1.3 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Opiskelijamäärä Talousarvion laadinnassa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu Opiskelijamäärä jakautuu yksiköittäin seuraavasti: - Äänekoski Piilola Viitasaari 170 3

6 - Äänekoski Opinahjo Saarijärvi Aikuiskoulutus 135 Lisäkoulutuksen opiskelijatyöpäivien määräksi on arvioitu Työvoimakoulutuksen arvioitu määrä on opiskelijatyöpäivää ja muun kurssikoulutuksen opiskelijatyöpäivää. Lisäkoulutuksen ja työvoimakoulutuksen kokonaismäärä on budjetoitu opiskelijatyöpäivillä mitattuna pienemmäksi kuin vuonna Oppisopimuskoulutuksen osalta talousarvio perustuu 305 vuotuiselle opiskelijalle. Palkkaus-, henkilöstö- ja tarvikemenot Palkkoihin on laskettu työ- ja virkaehtosopimusten sisältämät lomarahaleikkauksesta tulevat vähennykset. Yleiskorotuksia palkkoihin ei tule vuonna Sijaisten palkkausta pyritään välttämään ja henkilöstön vähennykset toteutetaan eläköitymisten ja määräaikaisten sopimusten päättyessä. KIKY-sopimuksen vuoksi sivukulut alenevat ja sosiaalimaksut on laskettu 4,3 %:n ja palkkaperusteiset eläkevakuutusmaksut 16,9 %:n mukaisesti. Eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu ja ns. varhemaksu on budjetoitu yleishallinnon tulosalueelle yhteensä euron suuruisena. Sivukulujen vähennys on yhteensä noin kuntayhtymän talousarviossa. Tästä 75 % tulee eläkemenoperusteisen maksun ja varhemaksun pienenemisestä. Aineiden ja tarvikkeiden sekä palveluiden ostoon on varattu määrärahat arvonlisäverottomin hinnoin, koska kuntayhtymä saa palautuksen lähes kaikesta maksamastaan arvonlisäverosta. Opiskelijoilta kerättävät maksut Opiskelijoilta ei ole suunniteltu kerättäväksi yleisiä maksuja. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa olevilta opiskelijoilta kuntayhtymä perii lainsäädännön edellyttämät maksut. Investoinnit ja rakentaminen Vuoden 2017 talousarvion investointimäärärahat ovat 3,0 milj. euroa. Suurimmat yksittäiset investoinnit ovat Piilolan E-rakennuksen keskiosan saneerauksen 0,8 milj. euroa ja biotalouskampuksen 1,5 milj. euroa. Kuntien maksuosuudet Kuntayhtymän kaikki käyttötalous- ja investointimenot katetaan vuoden 2017 aikana omalla tulorahoituksella tai edellisten vuosien ylijäämällä. Kunnilta ei peritä maksuosuuksia. 1.4 Talousarvion sitovuus Talousarvio on valtuustoon nähden sitova nettotavoitteiltaan tulosaluetasolla, investointiosan osalta nettomäärillä hankeryhmittäin ja järjestämisluvan osalta perusopiskelijamääriltään. Hallitus määrittelee muut sitovuustasot ja tarkemmat talousarvion toimeenpano-ohjeet käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. 4

7 2. STRATEGISET TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT SEKÄ TAVOITTEET VUONNA 2017 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille määrittää kuntayhtymän toimintaympäristön, tehtävät ja tavoitteet suunnitelmakaudelle. Strategiset tavoitteet ja niiden toteutumisen edellyttämät menestystekijät mittareineen on määritelty talousarviossa koko kuntayhtymälle. Koulutusalojen toimenpiteet kuntayhtymän strategioiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään alakohtaisissa toimintasuunnitelmissa. 2.1 Uudistettu strategia Kuntayhtymän edellinen strategia ja toimintasuunnitelma otettiin käyttöön vuonna Koulutusalakohtaisten toimintasuunnitelmien päivittäminen vastaamaan entistä paremmin koko kuntayhtymän tavoitteita aloitettiin syksyllä Hallitus päätti uudistaa strategian yhdessä johtoryhmän kanssa vastaamaan paremmin nykyistä tilannetta pohjoisessa Keski-Suomessa. Työ aloitettiin syksyllä 2010, ja uudistettu strategia otettiin käyttöön vuonna Seuraavan kerran strategian uudistamisen tarvetta arvioidaan uuden valtuustokauden alkaessa vuonna Strategiset linjaukset Yleistä Kuntayhtymän toiminnassa näkyvät vahvasti omistajien linjaukset koulutuksen merkityksestä seudullisesti. Maantieteellisesti tämä tarkoittaa Äänekosken sekä Saarijärven - Viitasaaren seutuja. Käytännössä seudullisuus näkyy POKEn toiminnassa siten, että kullakin koulutusalalla panostetaan erityisesti pohjoisen Keski-Suomen erityistarpeisiin. Panostukset tarkoittavat investointeja ja henkilöresursseja yhteistyössä seutujen muiden toimijoiden kanssa. EU-hankekauden myötä tämä näkyy myös yhteishankkeina seudun toimijoiden kanssa. Valtakunnallisia linjauksia, jotka vaikuttavat ammatilliseen koulutukseen myös seudullisesti, ovat hallitusohjelma sekä opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset. Yksittäisistä painopistealueista valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä on ammatillisen koulutuksen reformi. Siinä uudistetaan mm. laki rahoitusjärjestelmästä sekä yhdistetään lait ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Nuorten koulutus Pohjoisen Keski-Suomen elinvoimaisuuden elinehtona on työpaikkojen säilyminen alueella sekä osaavan työvoiman saannin varmistaminen. Tämä edellyttää omaa, seudun työvoimatarpeesta lähtevää, lähellä asiakasta tapahtuvaa koulutusta. Erityisesti painotetaan koko ikäluokasta huolehtimista. Muita keinoja ovat toisen asteen koulutuksen yhteistyö seudulla, nivelvaiheen erityinen huomiointi sekä toimiva opiskelijahuolto ja viranomaisyhteistyö (yhteiskuntatakuu). Koulutuksella on myös merkittävä tehtävä syrjäytymisen ehkäisyssä. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puuttuminen on tehokkain keino vaikuttaa asiaan. Koulumenestykseltään ja arjenhallintataidoiltaan heikoimmat jäävät usein omaan kuntaan ilman ammatillista koulutusta. Heidän lähtökynnyksensä hakeutua koulutukseen, varsinkin kauas kotipaikkakunnalta, on korkea. Heitä varten haetaan uudenlaisia tapoja koulutuksen järjestämiseksi ja elämänhallintataitojen vahvistamiseksi mm. yhteistyössä alueen muiden viranomaisten kanssa. 5

8 Aikuiskoulutus Pohjoisessa Keski-Suomessa työikäisen väestön koulutustaso on edelleen alhaisempi kuin muualla Keski-Suomessa, nuorten ikäluokat pienenevät ja etäisyydet asutuskeskuksiin ovat pitkät. Siksi on korostetun tärkeää, että mahdollisimman monella on peruskoulun jälkeinen tutkinto ja lisäksi jokaisella halukkaalla on mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen omalla seudulla. Suurin osa syntyvistä työpaikoista pohjoisen Keski-Suomen seuduilla vaatii toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ja työvoiman tarve tulee olemaan siellä myös suurin. Aikuiskoulutuksen rooli seudulla tulee olemaan edelleen merkittävä ratkaistaessa em. haasteita. Kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt aikuiskoulutuksen näkyvyyttä ja palvelukykyä pohjoisessa Keski-Suomessa parantavan suunnitelman. Suunnitelman mukaisia uusia käytänteitä on otettu käyttöön ja kehittämistyötä jatketaan edelleen. Vuosi 2017 on viimeinen vuosi, jolloin aikuiskoulutusta on nykymuodossaan alkaen perustutkintoa opiskelee kahdenlaisia opiskelijoita; joilla ei ole aikaisempaa tutkintoa ja joilla aikaisempi tutkinto jo on. Oppisopimuskoulutus Useita vuosia jatkunut koulutuksen laadun kehittämistyö jatkuu. Perustutkintokoulutuksen lisääminen niin nuorten kuin aikuistenkin osalta on edelleen keskeinen tavoite. Oppisopimuskoulutukselle on asetettu valtakunnallisesti ja seudullisesti suuria odotuksia tuleville vuosille. Henkilöstö Vuonna 2013 valmistunut henkilöstöstrategia linjaa tulevaa henkilöstövoimavarojen kehittämis- ja hyödyntämistyötä. Strategiassa on kolme aluetta, joihin tulevina vuosina keskitytään: hyvä johtaminen, työn vaatima osaaminen sekä toimiva työyhteisö. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on edellytys kaikelle toiminnalle. Henkilöstön kehittämissuunnittelua tehostetaan. Työterveyshuoltoa kehitetään henkilökohtaisen terveydenhuollon ja työpaikkakäyntien avulla. Henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ja työkykyä ylläpitävää aktiivista TYKY -toimintaa jatketaan aikaisempien vuosien kokemusten pohjalta. Talous Talouden perustavoitteena on poistoja suurempi vuosikate. Vuoden 2016 ja 2017 talousarvioiden valmistelussa tästä tavoitteesta on poikettu, koska toimintaa ei ole mahdollista sopeuttaa riittävän nopeasti leikkausten aiheuttamiin tulovähennyksiin ja kuntayhtymällä on aikaisempien vuosien ylijäämää käytettävissä alijäämien kattamiseen. Opiskelijamäärä sekä opetusresurssien tarkoituksenmukainen käyttö ovat niin laadukkaan koulutuksen, yksikköjen toimintakykyisyyden kuin taloudenkin keskeisiä varmistajia. Edellisten ja tulevien vuosien kohtuullisen suurilla investoinneilla parannetaan laadukkaan koulutuksen edellytyksiä, ja poistojen määrä tulee lähivuosina edelleen kasvamaan. Merkittävät investoinnit jatkuvat vuonna

9 2.3 Vuoden 2017 tavoitteet Strategisista tavoitteista ja menestystekijöistä sekä niiden mittareista vuodelle 2017 johdetut tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa. STRATEGISET TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT SEKÄ NIIDEN MITTARIT STRATEGISET TAVOITTEET Menestystekijät Mittarit Tavoitteet 2017 TA 2016 TP 2015 ASIAKASLÄHTÖISYYS Laadukas opetus Opiskelijoiden arvio opetuksen/koulutuksen kokonaislaadusta, arviointiasteikko 1-5 (opiskelijakyselyt) * nuorten peruskoulutus * aikuiskoulutus * oppisopimuskoulutus * 4,2 * 4,2 * 4,2 * 4,2 * 4,2 * 4,2 * 4,0 * 4,1 * 4,4 Sidosryhmätyytyväisyys Sidosryhmien arvio toiminnasta ja koulutuksesta, arviointiasteikko 1-5 (sidosryhmäkysely) * 4 * Kyselyä ei toteuteta vuonna 2016 * 3,9 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ Toimiva työyhteisö Henkilöstön arvio työyhteisön toimivuudesta, arviointiasteikko 1-5 (henkilöstökysely) * Kyselyä ei toteuteta vuonna 2017 * tiedonkulku johdon ja henkilöstön välillä *vaikutusmahdollisuudet työtä ja itseä koskeviin asioihin * työpaikan ilmapiiri * henkilökunnan valmius edistää POKEn menestymistä * - * - * - * - * 4 * 4 * 4 * 4 * - * - * - * - Ammattitaitoinen ja kehittyvä henkilöstö Muodollisesti pätevien opettajien osuus 85 % 85 % 83,2 % Koulutuspäivät/ päätoiminen henkilöstö Keskimäärin 4 päivää/henkilö Keskimäärin 4 päivää/henkilö 3,8 päivää/henkilö 7

10 STRATEGISET TAVOITTEET Menestystekijät Mittarit Tavoitteet 2017 TA 2016 TP 2015 TULOKSELLINEN TOIMINTA JA TALOUS Tuloksellinen toiminta Koulutuksen keskeyttäminen, % * nuorten peruskoulutus * aikuisten peruskoulutus * oppisopimuskoulutus * < 8 % * < 12 % * < 8 % * < 8 % * < 12 % * < 8 % * 8,9 % * 12,0 % * 9,7 % Koulutuksen läpäisy, % * nuorten peruskoulutus * oppisopimuskoulutus * 65 % * 85 % * 65 % * 85 % * 61,0 % * 91,8 % Aikuiskoulutus, suoritetut tutkinnot Työllistyminen, % * nuorten peruskoulutus * oppisopimuskoulutus * 50 % * 70 % * 50 % * 70 % * 33,5 % * 70,3 % Uusiutumisen edellyttämä taloudellinen tulos Vuosikate, Vuosikate, % 2,1 % 3,9 % 8,5 % 8

11 KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA TA 2017 TA 2016 Muutos % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT LIIKETOIMINNAN MYYNTITUOTOT ,9 YKSIKKÖHINTARAHOITUS VALTIO ,5 MYYNTITUOTOT ,4 MAKSUTUOTOT ,9 TUET JA AVUSTUKSET ,7 VUOKRATUOTOT ,8 MUUT TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTAKULUT/MENOT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT ,0 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT ,2 MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,7 HENKILÖSIVUKULUT ,7 HENKILÖSTÖKORVAUKSET HENKILÖSTÖKULUT ,7 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT ,8 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT ,4 PALVELUJEN OSTOT ,4 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA ,8 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,8 AVUSTUKSET ,9 VUOKRAT ,0 MUUT KULUT ,8 TOIMINTAKULUT/MENOT ,5 TOIMINTAKATE ,2 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT KORKOTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE ,6 POISTOT JA ARVONALENNUKSET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,7 TILIKAUDEN TULOS ,9 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ ,3 9

12 TALOUSARVIO TULOSALUEITTAIN TA 2016 TA 2017 Muutos-% YLEISHALLINTO toimintatuotot ,2 toimintakulut ,9 poistot ,9 tilikauden tulos 0 0 HALLINTOPALVELUT toimintatuotot ,5 toimintakulut ,2 poistot ,1 tilikauden tulos 0 0 ÄÄNEKOSKI PIILOLA OPETUS toimintatuotot ,7 toimintakulut ,5 poistot ,9 tilikauden tulos ,6 OPPILASHUOLTO toimintatuotot ,5 toimintakulut ,3 poistot ,8 tilikauden tulos ,9 KIINTEISTÖPALVELUT toimintatuotot ,9 toimintakulut ,9 poistot ,5 tilikauden tulos ,2 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA toimintatuotot ,8 toimintakulut ,9 tilikauden tulos ,2 ÄÄNEKOSKI PIILOLA YHTEENSÄ toimintatuotot ,6 toimintakulut ,8 poistot ,5 tilikauden tulos ,5 10

13 VIITASAARI OPETUS toimintatuotot ,1 toimintakulut ,9 poistot ,6 tilikauden tulos ,7 OPPILASHUOLTO toimintatuotot ,0 toimintakulut ,3 tilikauden tulos ,3 KIINTEISTÖPALVELUT toimintatuotot ,0 toimintakulut ,7 poistot ,0 tilikauden tulos ,9 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA toimintatuotot ,3 toimintakulut ,1 tilikauden tulos ,6 VIITASAARI YHTEENSÄ toimintatuotot ,8 toimintakulut ,5 poistot ,6 tilikauden tulos ,9 ÄÄNEKOSKI OPINAHJO OPETUS toimintatuotot ,4 toimintakulut ,8 poistot ,6 tilikauden tulos ,5 OPPILASHUOLTO toimintatuotot ,6 toimintakulut ,4 tilikauden tulos ,8 KIINTEISTÖPALVELUT toimintatuotot ,2 toimintakulut ,1 poistot ,9 tilikauden tulos ,6 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA toimintatuotot ,7 toimintakulut ,4 tilikauden tulos ,6 ÄÄNEKOSKI OPINAHJO YHTEENSÄ toimintatuotot ,7 toimintakulut ,0 poistot ,8 tilikauden tulos ,9 11

14 SAARIJÄRVI (LUONNONVARA-ALA) OPETUS toimintatuotot ,1 toimintakulut ,5 poistot ,3 tilikauden tulos ,5 OPPILASHUOLTO toimintatuotot ,1 toimintakulut ,2 poistot ,9 tilikauden tulos ,2 KIINTEISTÖPALVELUT toimintatuotot ,2 toimintakulut ,1 poistot ,7 tilikauden tulos ,9 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA toimintatuotot ,1 toimintakulut ,1 poistot ,5 tilikauden tulos ,7 SAARIJÄRVI YHTEENSÄ toimintatuotot ,4 toimintakulut ,9 poistot ,1 tilikauden tulos ,5 AIKUISKOULUTUS HALLINTO toimintakulut ,0 poistot ,7 tilikauden tulos ,9 KIINTEISTÖPALVELUT toimintakulut ,0 tilikauden tulos ,0 KOULUTUS toimintatuotot ,0 toimintakulut ,5 poistot ,2 tilikauden tulos ,7 AIKUISKOULUTUS YHTEENSÄ toimintatuotot ,0 toimintakulut ,6 poistot ,4 tilikauden tulos ,7 OPPISOPIMUSKOULUTUS toimintatuotot ,4 toimintakulut ,8 tilikauden tulos ,2 KUNTAYHTYMÄ toimintatuotot ,0 toimintakulut ,0 poistot ,7 tilikauden tulos ,3 12

15 INVESTOINNIT 2017 Yhteiset hankinnat YHTEISET HANKINNAT 7500 Irtain omaisuus Äänekoski Piilola E-RAKENNUS 7555 Kiinteät rakenteet ja laitteet LVI 7500 Irtain omaisuus KIINTEISTÖ 7500 Irtain omaisuus METALLI 7500 Irtain omaisuus AUTO 7500 Irtain omaisuus SÄHKÖ 7500 Irtain omaisuus RAKENNUS/PUU 7500 Irtain omaisuus RAVINTOTALOUS 7500 Irtain omaisuus SUURKEITTIÖ 7500 Irtain omaisuus PROSESSI 7500 Irtain omaisuus Äänekoski Piilola yhteensä Viitasaari AUTO-OSASTO 7500 Irtain omaisuus METALLI 7500 Irtain omaisuus Viitasaari yhteensä Äänekoski Opinahjo Opinahjontie 7500 Irtain omaisuus (nettoinvestointi) Äänekoski Opinahjo yhteensä

16 Saarijärvi TARVAALA / ATK 7500 Irtain omaisuus MAATALOUS OPETUS 7500 Irtain omaisuus TARVAALA/KIINTEISTÖ 7555 Kiinteät rakenteet ja laitteet METSÄOPETUS 7500 Irtain omaisuus Biotar -hanke (netto investointi) 7500 Irtain omaisuus Saarijärvi yhteensä Aikuiskoulutus AIKUISKOULUTUS 7500 Irtain omaisuus Aikuiskoulutus yhteensä Yhteenveto investoinneista: 7500 Irtain omaisuus Kiinteät rakenteet ja laitteet Investointimenot yhteensä (netto)

17 TOIMINTATUOTOT/KULUT INVESTOINNIT, VUOSIKATE JA POISTOT

18 RAHOITUSLASKELMA 2017 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit netto Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntituotot Tulorahoitus ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

19 MENOT JA TULOT SEKÄ KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN VUOSINA TP 2015 TA 2016 TA 2017 YLEISHALLINTO tulot menot poistot tilikauden tulos peruskoulutuksen opiskelijoiden määrä 1 419, menot /opiskelija HALLINTOPALVELUT tulot menot poistot tilikauden tulos menot /opiskelija Henkilöstön määrä ÄÄNEKOSKI PIILOLA tulot menot poistot tilikauden tulos Peruskoulutus opiskelijoiden määrä 457, käyttöaste 94, aloittavat täyttöaste 73, keskeyttävät keskeyttämisprosentti 7,2 7 7 valmistuvat nuoret nuorten koulutuksen läpäisy (%) 66, valmistuvista nuorista sijoittuu työelämään (%) 40, opetustunnit/opiskelija 73, menot /opiskelija Aikuiskoulutus suoritettavat tutkinnot opiskelijatyöpäivät Henkilöstön määrä 66 58,5 58 VIITASAARI tulot menot poistot tilikauden tulos Peruskoulutus opiskelijoiden määrä 173, käyttöaste 91, aloittavat täyttöaste 80, keskeyttävät keskeyttämisprosentti 16,7 6 6 valmistuvat nuoret nuorten koulutuksen läpäisy (%) 59, valmistuvista nuorista sijoittuu työelämään (%) 40, opetustunnit/opiskelija 96, menot /opiskelija Aikuiskoulutus suoritettavat tutkinnot opiskelijatyöpäivät Henkilöstön määrä Sisältää sisäiset erät. 17

20 TP 2015 TA 2016 TA 2017 ÄÄNEKOSKI OPINAHJO tulot menot poistot tilikauden tulos Peruskoulutus opiskelijoiden määrä 369, käyttöaste 104, aloittavat täyttöaste 77, keskeyttävät keskeyttämisprosentti 8,9 6 6 valmistuvat nuoret nuorten koulutuksen läpäisy (%) 46, valmistuvista nuorista sijoittuu työelämään (%) 12, opetustunnit/opiskelija menot /opiskelija Aikuiskoulutus suoritettavat tutkinnot opiskelijatyöpäivät Henkilöstön määrä 41 38,5 45 SAARIJÄRVI tulot menot poistot tilikauden tulos Peruskoulutus opiskelijoiden määrä 247, käyttöaste 120, aloittavat täyttöaste 100, keskeyttävät keskeyttämisprosentti 6,5 6 7 valmistuvat nuoret nuorten koulutuksen läpäisy (%) 75, valmistuvista nuorista sijoittuu työelämään (%) 36, opetustunnit/opiskelija 67, menot /opiskelija Aikuiskoulutus suoritettavat tutkinnot opiskelijatyöpäivät Henkilöstön määrä Sisältää sisäiset erät. 18

21 TP 2015 TA 2016 TA 2017 AIKUISKOULUTUS tulot menot poistot tilikauden tulos Peruskoulutus opiskelijoiden määrä 172, käyttöaste 111, aloittavat täyttöaste 107, keskeyttävät keskeyttämisprosentti 16, valmistuvat nuoret nuorten koulutuksen läpäisy (%) valmistuvista nuorista sijoittuu työelämään (%) opetustunnit/opiskelija 35, menot /opiskelija Aikuiskoulutus suoritettavat tutkinnot opiskelijatyöpäivät Henkilöstön määrä OPPISOPIMUSKOULUTUS tulot menot poistot tilikauden tulos opiskelijoiden määrä aloittavat keskeyttävät valmistuvat menot /opiskelija Henkilöstön määrä YHTEISET HANKKEET tulot menot poistot tilikauden tulos PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN MYYNTITUOTOT tulot tilikauden tulos KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ tulot menot poistot tilikauden tulos Sisältää sisäiset erät. Tulosalueen sitovat tavoitteet ovat tilikauden tulos ja peruskoulutuksen opiskelijamäärä. 19

22 TOIMINTATULOT JA -MENOT TP 2015 TA 2016 TA 2017 tulot menot Perus- toimintakate koulutus opiskelijoita menot /opiskelija tulot menot Lisäkoulutus toimintakate opiskelijatyöpäivät menot /optpv tulot menot Kurssi- toimintakate koulutus opiskelijatyöpäivät menot /optpv tulot menot Oppisopimus- toimintakate koulutus opiskelijat menot /opiskelija TP 2015 TA 2016 TA 2017 tulot Yhteensä menot toimintakate

23 PERUSKOULUTUKSEN TULOT JA MENOT TP 2015 TA 2016 TA 2017 Äänekoski Piilola tulot menot toimintakate ,09 % ,06 % ,49 % Viitasaari tulot menot toimintakate ,94 % ,51 % ,18 % Ä:ki Opinahjo tulot menot toimintakate ,47 % ,32 % ,68 % Saarijärvi tulot menot toimintakate ,43 % ,21 % ,56 % Aiko tulot menot toimintakate ,29 % ,07 % ,91 % KAIKKI YHT. tulot menot toimintakate ,43 % ,77 % ,05 % 21

24 HALLINNON KUSTANNUSTEN JAKO 2017 Jaettavat kustannukset: Yleishallinto Hallintopalvelut Kustannukset jaetaan eri tulosyksiköille niiden menojen suhteessa, kuitenkin niin että hallinnon jaettavasta summasta kohdistetaan suoraan Äänekosken Piilolan yksikölle. Äänekoski Piilola Viitasaari Äänekoski Opinahjo Saarijärvi Aikuiskoulutus Oppisopimuskoulutus

25 TOIMINTATUOTOT 2017 Yksikköhintatulot/pk 74 % Yksikköhintatulot/opso 7 % Yksikköhintatulot/lisäkoul. 5 % Tvp-koul./myyntituotot 3 % Muut myyntituotot 6 % Maksutuotot 1 % Tuet ja avustukset 2 % Vuokratuotot 2 % Yksikköhintatulot/opso Yksikköhintatulot/lisäkoul. Tvp-koul./myyntituotot Muut myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Yksikköhintatulot/pk TOIMINTAMENOT 2017 Palvelujen ostot 17,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 13,1 % Henkilöstökulut 68,2 % Vuokrat 0,2 % Muut kulut 1,2 % Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut kulut Henkilöstökulut 23