Kokousaika: klo 18.00, kahvit klo alkaen Kokouspaikka: Lauttasaaren kirkon seurakuntasali, Myllykallionrinne 1 A

Transkriptio

1 PL 117, Myllykallionrinne 1 F Helsinki (09) lauttasaari.srk@evl.fi SEURAKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 5/2012 Kokousaika: klo 18.00, kahvit klo alkaen Kokouspaikka: Lauttasaaren kirkon seurakuntasali, Myllykallionrinne 1 A Osallistujat: Rintamäki Juha, puheenjohtaja Sihvonen Juha-Pekka, varapuheenjohtaja Andersson Maria, jäsen Haavisto-Hyvärinen Maija, jäsen Heinonen Aila, jäsen Lehtinen Sanna, jäsen, 54 alkaen Reinilä Laura, jäsen Saario Pirre, varajäsen Väisänen Seppo, jäsen Nieminen Merja, sihteeri Este: Gripenberg Pia, jäsen Kotamäki Kati, jäsen Malm Ville, jäsen Mattila Kari, jäsen Merenlahti Petri, jäsen Neuvonen Vuokko, jäsen Sorjonen Annukka, jäsen 53. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja pidettiin yhteinen alkuhartaus 54. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun kutsu on lähetetty viittä päivää aikaisemmin ja kokouksessa on läsnä puheenjohtaja ja vähintään puolet valituista jäsenistä tai heidän varamiehensä. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 55. Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Maija Haavisto-Hyvärinen ja Aila Heinonen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maija Haavisto-Hyvärinen ja Aila Heinonen. 56. Asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Asiat käsiteltäneen esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

2 2 57. Edellisen kokouksen pöytäkirja 4/2012 tiedoksi / Liite 57A Edellisen kokouksen tarkastettu pöytäkirja 4/2012, (liite 57A), merkitään tiedoksi Merkittiin tiedoksi. 58. Ilmoitusasioita Lauttasaaren kirkon kahvila Seurakunnan uusi toiminnallinen tila otetaan käyttöön vapun jälkeen ja on koekäytössä juhannukseen asti. Viralliset avajaiset pidetään Merkitään tiedoksi ja käydään tutustumassa valmistuviin tiloihin. Tutustuttiin tiloihin ja merkittiin tiedoksi kahvilan olevan koekäytön ajan auki maanantaista perjantaihin klo Puheenjohtajan tekemät päätökset Puheenjohtajan (kirkkoherra) tekemät päätökset, jotka hän on tehnyt seurakunnan johtavana viranhaltijana toimivaltansa puitteissa, saatetaan tiedoksi seurakuntaneuvostolle mahdollista siirtämistä varten. Merkitään tiedoksi kirkkoherran päätökset 33 39/2012 Merkittiin tiedoksi. 60. Palaute seurakuntien rakennemuutoksen ohjausryhmän loppuraportista /Liite 60 A Kirkkohallituksessa vuosien aikana toiminut seurakuntien rakennemuutoksen ohjausryhmä on päättänyt työnsä ja julkaissut loppuraporttinsa. Kirkkohallitus lähetti seurakuntiin palautekierrokselle seurakuntien rakennemuutosprosessin ohjausryhmän loppuraportin. Kirkkohallitus asetti keväällä 2008 seurakuntien rakennemuutosprosessia varten ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli koota muutosprosessin kehityslinjat ja tehdä niistä johtopäätökset, tukea muutosprosessia kirkon eri tasoilla sekä suunnitella ja ohjeistaa muutosprosessia koskevaa viestintää. Lähtökohtana työskentelylle ovat olleet kirkon strategian tavoitteet: kirkon jäsenyyden vahvistaminen, seurakuntayhteisöjen tukeminen ja niiden itsekannattavuuden lisääminen. Loppuraportin mukaan kirkon paikallistason rakenteita haastavat monet seikat kuten yleinen talouskehitys, kirkon jäsenmäärän kehitys ja nykyisessä hallitusohjelmassa oleva tavoite kuntarakenteiden uudistamisesta hallituskauden aikana. Loppuraportti on julkaistu osoitteessa: ja siellä otsikon uudistuva kirkko alla kohdassa rakennemuutos. Mallit, niiden peruselementit, keskeiset vastuut ja tehtävät sekä vahvuudet ja heikkoudet on esitelty loppuraportin sivuilla Ohjausryhmä on loppuraportissa katsonut, että kirkon paikallistason rakenteita on syytä kehittää, jotta kirkon ja seurakuntien perustehtävän toteuttaminen turvataan. Raportissa tuodaan esille kolme vaihtoehtoa:

3 3 *Seurakuntarakenteissa seurataan edelleen kuntarakenteiden kehittymistä *Kirkon rakennetta kehitetään uuden, raportissa luonnostellun rovastikuntarakennemallin mukaisesti *Kirkon rakennetta kehitetään uuden, raportissa luonnostellun hiippakuntarakennemallin mukaisesti Loppuraportissa kuvatut uudet rakennemallit ovat rovastikuntamalli ja hiippakuntamalli. Malleille on yhteistä se, että seurakunta säilyisi kirkon perusyksikkönä. Seurakunta olisi edelleen alueellisesti määritelty, mutta sen rajojen ei tarvitsisi enää noudattaa kuntarajoja, vaan kuntien rajat otettaisiin huomioon suuremmassa kokonaisuudessa. Rakennemalleista esitetään loppuraportissa peruslähtökohdat, jotta niitä voidaan arvioida suhteessa tulevaan kuntauudistukseen. Helsingin seurakuntayhtymän valmistelussa yhteiselle kirkkoneuvostolle on nähty hiippakuntamallin sisältämät haasteet vahvuuksia merkittävästi suuremmat. Hiippakuntamallia ei yhtymälle valmistellun näkemyksen mukaan tule ottaa jatkovalmistelun pohjaksi. Rovastikuntamallin osalta Helsingin seurakuntayhtymän kannanoton pohjalta on todettu sen tuovan seuraavia muutoksia seurakuntayhtymänmalliin verrattuna: *Hallinto muuttuisi mm. siten, että luottamuselimiä olisivat rovastikuntavaltuusto ja seurakuntien kirkkoneuvostot. Tällöin rovastikuntavaltuusto hoitaisi nykyisen yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston tehtävät. Rovastikuntavaltuusto tulisi olla kooltaan selvästi nykyistä yhteistä kirkkovaltuustoa pienempi, että se olisi toimintakykyinen. Malli edellyttäisi ollakseen toimiva myös päätösvallan delegoimista viranhaltijoille. Yhtymämalliin verrattuna muutos vähentäisi luottamushenkilöiden määrää ja mandaattia, mikä kaventaisi demokratiaa. *Mallin lähtökohtana oleva yhden seurakuntavaalin järjestelmä kaventaa edustuksellisuutta. Mikäli vaihtoehtona olisi, että rovastikuntavaltuusto valitaan vaalilla ja se valitsee seurakuntien kirkkoneuvostot, etääntyy seurakuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa oman seurakunnan luottamushenkilöiden valintaan olennaisesti. Rovastikuntavaltuuston vaali ei todennäköisesti herättäisi erityistä kiinnostusta, sillä siinä seurakuntalaiset valitsisivat 1-2 valtuutettua/seurakunta. *Mallissa lääninrovasti olisi kirkkoherrojen esimies. Tämä toisi rovastikunnalle toiminnallista roolia suhteessa seurakuntiin, mikä kaventaisi seurakuntien toiminnallista itsenäisyyttä yhtymämalliin verrattuna. *Esitetyn mallin mukaan johtoryhmästä tulisi Helsingissä suuri, kun siihen kuuluisi 21 kirkkoherraa. Toisaalta rovastikunnan toiminnoista vastaavilla viranhaltijoilla ei olisi edustusta johtoryhmässä. *Kaikki työntekijät olisivat rovastikunnan työntekijöitä. Tämä toisaalta lisäisi mahdollisuuksia siirtää työntekijöitä seurakunnasta toiseen. Toisaalta rekrytointikysymys olisi haasteellinen. Yhtymän valmistelussa olevan arvion mukaan rovastikunnalla ei ole mahdollisuuksia eikä edellytyksiä hoitaa työntekijöiden rekrytointeja myös seurakuntien työntekijöiden osalta. *Lisäksi rovastikuntamallissa ruotsinkielisten seurakuntien asemaa ei ole ratkaistu. Malli ei takaa taloudellisissa vaikeuksissa oleville seurakunnille taloudellista vakautta, vaan se jää edelleen koko kirkon ratkaistavaksi. Hallintomallin pitää olla sellainen, et-

4 4 tä se kiinnostaa jäsenistöä ja heitä saadaan luottamushenkilöiksi. Mikäli siirrytään yhden vaalin järjestelmään, pitää paikalliset luottamuselimet valita vaalilla ja nämä valitsevat ylemmän elimen. Uuden mallin rakentaminen olisi erittäin mittava lainsäädäntöhanke. Uuden hallintomallin rakentaminen vaatisi moneksi vuodeksi merkittävän panostuksen alueellisesti ja paikallisesti. Edellä olevien näkökohtien takia Helsingin seurakuntayhtymän valmistelussa on katsottu, että kehittämisen lähtökohtana tulee pitää olemassa olevaa seurakuntayhtymämallia. Nykyisin seurakuntayhtymiä koskee puitelaki, joka on joustava ja mahdollistaa monenlaiset hallintomalliratkaisut. Nykyistä lainsäädäntöä voidaan kehittää mm. siten, että henkilöstön siirtomahdollisuuksia yhtymän seurakuntien kesken lisätään. Helsingin kirkkoherrat ovat kokouksissaan ja käyneet keskustelua kirkon rakennemuutoksesta. Käydyn keskustelun pohjalta Helsingin seurakuntien näkökulmasta tarkasteltuna kirkon rakennemuutoksessa tulee ottaa huomioon pääkaupunkiseudun kunnalliset ja seurakunnalliset erityispiirteet ja kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä esitetyt näkemykset Uudenmaan maakunnan alueella sijaitsevien kuntien tulevaisuuden rakenteesta. Jos Helsingin osalta kuntarakenteessa ei tapahtuisi muutosta nykytilanteeseen nähden, lukuun ottamatta mahdollista Sipoon liittämistä Helsinkiin, olisi perusteltua ajatella, että seurakuntarakenteessa ei Helsingin seurakuntien osalta tarvitsisi tehdä muutosta. Helsingin seurakuntien kannalta tarkasteltuna keskeinen kysymys on, miten kirkon rakenneuudistus asemoituu tulevaan kuntarakenteeseen, jos kuntarakennetyöryhmän esitys Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisen ja Sipoon osalta toteutuisi kokonaisuudessaan tai edes osittain? Lauttasaaren seurakunnan lausuntoa on valmisteltu työvaliokunnan kokouksessa sekä palautetta on kerätty johtoryhmän kokouksessa Lauttasaaren seurakunnan palaute on koottuna liitteenä 60 A. Hyväksytään liitteenä oleva palaute rakennemuutosprosessista. Esitys hyväksyttiin kohtaan 12 tehtävällä lisäyksellä: Muutosprosessissa tulee huomioida työntekijöiden hyvinvointi ja heidän mahdollisuudet toteuttaa muutosta seurakunnassa. 61. Työntekijöiden vuosilomat / Liite 61 A Työntekijöiden vuosiloma-anomukset ovat oheisena liitteenä. Papiston vuosilomat päättää kirkkoherra, joten niitä ei käsitellä seurakuntaneuvostossa. Hyväksytään vuosilomat ehdotuksen mukaisesti ja merkitään papiston vuosilomat tiedoksi.

5 5 62. Talousarvion muutos/ varaus syyskauden tiedottamiseen Seurakunnan strategia 2015 painotuksissa on päätetty lisätä vuorovaikutusta viestinnässämme ja tukea hengellistä elämää myös median välityksellä. Laadittaessa TA2012 ei ollut selvillä tarkkoja painotuksia näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Kuluvan vuoden aikana on lähetetty yhteisvastuupostituksen yhteydessä kevät esite kaikkiin jäsentalouksiin. Palautteen pohjalta johtoryhmä on päättänyt, että kokeilu on tarpeellista laajentaa koko vuodeksi ja näin myös syksyllä jaetaan joka kotiin seurakunnan esite. Lisäksi keväällä toteutettiin kutsumessu uusille seurakuntalaisille, joka on tarkoitus toteuttaa syksyllä uudelleen Lauttasaari-päivän yhteydessä. Tiedotussuunnitelmien toteuttamiseksi tulee talousarvioon tehdä sisäisiä siirtoja: 5500,00 euroa momentilta postikulut momentille ja 4500,00 euroa momentilta painatukset ja ilmoitukset momentille Hyväksytään tiedotuksen suunnitelman toteuttamiseksi sisäiset talousarvio siirrot. 63. Vastuuryhmä jäsenyys/ vapaaehtoistoiminnan vastuuryhmä / sijaisjärjestely Vapaaehtoistoiminnan vastuuryhmään kuuluva Walter Pomell on ilmoittanut, että hän muuttaa Lappeenrantaan. Muutonsa ajaksi partiolaisten kesken on valmisteltu ehdotusta, jossa Luotsityttöjen lippukunnanjohtaja Katariina Aaltonen jatkaisi vastuuryhmässä. Vastuuryhmiin ei ole nimetty edustuspaikkoja yhdistyksille tai eri tahoille, mutta partiolaisten edustuksen mukana olo vapaaehtoistoiminnan vastuuryhmässä on perusteltu. Lisäksi Katariina Aaltosen nimittämistä puoltaa hänen oma aktiivisuutensa. Valitaan Katariina Aaltonen vapaaehtoistoiminnan vastuuryhmään Walter Pomelin sijasta. 64. Pääsuntio-taloussihteerin virka/aukijulistaminen Lauttasaaren seurakunnan pääsuntio-taloussihteerin virka tulee avoimeksi , kun viran nykyinen haltija Seppo Kataila jää eläkkeelle. Seurakuntaneuvosto on kokouksessaan 4/ myöntänyt eron virasta. Seurakuntaneuvoston kokouksessaan 8/ päättämän linjauksen mukaisesti on suoritettu kartoitus ko. viran tarpeellisuudesta, kun virka on tulemassa avoimeksi eläkkeelle siirtymisen takia. Asiaa on valmisteltu henkilöstötoimikunnan kokouksessa ja työvaliokunnan kokouksessa Lisäksi asiaa on käsitelty johtoryhmän kokouksessa ja asiasta on myös keskusteltu henkilökunnan kesken Käyttölaskelman mukaisesti Lauttasaaren seurakunnan toimintakulut olivat ,00. Seurakunta sai seurakuntayhtymältä toimintamäärärahaa ,00 ja seurakunnan omat tuotot olivat ,00. Seurakunnan säästövarat ovat ,00, josta ,00 kertyi vuoden 2011 aikana.

6 6 Lauttasaaren seurakunnan TA 2012 kehys on yhteensä TA 2012 sisältää 77% menoista henkilöstön ja kiinteistön kuluihin. TA 2012 joudutaan tasapainottamaan käyttämällä säästövaroja, jolloin olisi säästövaroja jäljellä ,00. Tavoitteeksi talousarvion käsittelyn yhteydessä on otettu turvata riittävät rersurssit tulevien vuosien toimintamenojen lisääntymiseen. Talouslinjausten osalta on sovittu siirrettävän määrärahan painopistettä entistä enemmän toiminnan rahoittamiseen henkilöstömenojen sijaan. Tämä onnistuu joko palkka- ja toimintamäärärahan lisääntymisellä tai henkilöstö- tai kiinteistökulujen karsimisella. Lisäksi ennakoitavasti on tarkoitus sopeuttaa henkilöstökuluja varautuen tulevien vuosien määrärahatason laskuun. Vuodelle 2012 on sovittu jätettävän toistaiseksi II kappalaisen virka täyttämättä vuodeksi kerrallaan, tästä seuraa vuositasolla noin ,00 säästöt. Laskelmassa ei ole mukana mahdollista keikkapapin käyttöä. Keskeisin Lauttasaaren seurakunnan omissa käsissä oleva mahdollisuus on turvata oman jäsenistön pysyminen. Nykyisen kaltainen järjestely, jossa jäsenyys on sidottu jäsenmaksuun verotuksen kautta tarkoittaa seurakunnan toiminnan arvioimista jokaisena vuotena. Jäsenyyden on oltava mielekäs ja tuettava seurakuntalaisten erilaisia tarpeita. Mahdollisimman hyvin hoidettu perustehtävä antaa mahdollisuudet hyvään kehitykseen. Helsingin seurakuntayhtymän talous on kiristymässä, kun verotulojen kehitys on hidasta jäsenkehityksen seurauksena. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Käyttötalouden menot ovat kasvaneet viime vuosina palkan tarkistusten myötä tuntuvasti ja verotulojentaso on laskenut taantuman vuoksi. Yleinen taloudellinen tilanne on poikkeuksellisen epävarma ja tulevaisuuden arviointi on sen vuoksi haasteellista. Jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän verotulojen odotetaan joka tapauksessa kasvavan hidastuvaan tahtiin. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjen ja henkilöstön määrää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Henkilöstövähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Lauttasaaren seurakunnan henkilöstö kuuluu seurakuntayhtymän henkilöstöön. Tämän mukaisesti mahdolliset virkojen tai toimien lopetukset tulee koordinoidusti tehdä seurakuntayhtymän tasolla. Vuoden 2013 talousarvioehdotusta on lähdetty valmistelemaan alustavasti -1% vähennykselle, joka kohdistuisi myös seurakunnille myönnettäviin toimintamäärärahatasoon. Lauttasaaren osalta tämä tarkoittaa noin ,00 määrärahatason pienentymistä. Pääsuntio-taloussihteerin viran osalta on käytännössä mahdollisuus päättää viran täyttämisestä nykyisellään tai sitä muuttaen tai viran määräaikaisesta täyttämisestä tai virka voidaan jättää täyttämättä ja pyritään löytämään keinot, miten työtehtävät voidaan siirtää muulle henkilökunnalle. Viran täyttämistä puoltaa viimevuosien hyvät kokemukset Lauttasaaren seurakunnan taloudenpidosta ja hallinnon sujuvuudesta. Vakituinen virka saa lähtökohtaisesti parhaat hakijat, kuin määräaikaiseen virkaan. Toisaalta Lauttasaaren seurakunnan talouden pitkäaikaiset näkymät eivät puolla viran täyttämistä.

7 7 Kysymys kilpistyy lopulta kysymykseen: miten viran tehtävät voitaisiin tässä tapauksessa hoitaa? Mikäli tehtävät siirretään olemassa olevan henkilökunnan kesken törmätään väistämättä tilanteeseen, jossa papisto ja diakonaattiin kuuluvat tekisivät enenevässä määrin työtehtäviä, jotka eivät palvele seurakunnan perustehtävän toteutumista. Toisaalta vähentyvien määrärahojen trendissä tulee satsata enemmän perustehtävän toteuttajiin kuin tukitoimintoihin. Tukitoiminnot on taas toisaalta toimittava, jotta seurakunta voi toimia. Tehdyn arvion perusteella pääsuntio-taloussihteerin viran täyttäminen on perusteltua. Seurakunnan henkilöstön rakennetta on kuitenkin jatkossakin tarkasteltava, jotta varautuminen talouskehityksen antamiin raameihin tehdään ennakoivasti ottaen huomioon seurakunnan painopisteet. Päätetään julistaa haettavaksi pääsuntio-talousihteerin virka (vaativuusryhmä 501) alkaen , 6 kuukauden koeajalla. Päätettiin julistaa virka haettavaksi kuuden (6) kuukauden koeajalla. 65. Kahden iltapäiväkerhonohjaajan määräaikaisten toimien auki julistaminen Lauttasaaressa on tarvetta laajentaa iltapäiväkerhotoimintaa. Ensimmäisen luokan oppilaille iltapäiväkerhopaikka on varmistettava ja tarkoitus on saada myös 2- luokkalaisille paikkoja kerhoihin. Helsingin kaupungin rahoitus toiminnan järjestämiseen on olemassa. Helsingin seurakuntayhtymästä Rauno Vänskä on käynyt seurakunnassamme tiedustelemassa kantaamme kerhon laajentamiseen. Tässä vaiheessa on sovittu 15 lisäpaikan perustamisesta kerhoon. Tällä hetkellä kerhossa on 60 paikkaa ja syksystä 2012 lähtien 75 paikkaa. Tilat ovat kokemuksen perusteella riittävät. Kerhon käytössä on ollut tilat D- ja E- portaassa, Kryptaa on käytetty ruokailun lisäksi muuhun kerhon toimintaan sekä liikuntasalia on mahdollista käyttää päivittäin. Ryhmän jakaminen on näin suuren kerhon kohdalla olennaista. Vuonna on ohjaajia ollut kerhossa 5 ja lisäksi yksi siviilipalvelusmies. Ryhmäkoon kasvaessa tarvitaan ip-kerhoon kaksi ohjaajaa lisää. Kolme määräaikaista työsuhdetta päättyy ja heistä kahdella on mahdollisuus jatkaa ensi syksynä iltapäiväkerhossa jouluun saakka. Iltapäiväkerhotoiminta seurakunnassa on erittäin suosittua. Toiminnan laadun ja käytännön järjestelyjen vuoksi, uusien toimien avaaminen on perusteltua. Päätetään julistaa haettavaksi kaksi osa-aikaista 71% iltapäiväkerhonohjaajan (vaativuusryhmä 303 tai koulutettu 401) määräaikaista tointa alkaen, 4 kuukauden koeajalla. Työsuhde kestää asti.

8 8 66. Muut mahdolliset asiat Luottamushenkilöiden edustajana messussa on Aila Heinonen ja 2.9. Seppo Väisänen Seurakunnan vuosikertomus 2011 on valmistunut, jaettiin läsnäolleille Seurakunta on mukana Lauttasaaren kylätalkoissa Valitusoikeus ja kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo ja antoi kokouksen päätöksistä oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoituksen Juha Rintamäki puheenjohtaja Merja Nieminen sihteeri Pöytäkirjan tarkastaminen Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi / 2012 Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä välisenä aikana Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherranvirastossa. Juha Rintamäki kirkkoherra