Terveisiä Pohjois- Karjalasta

Transkriptio

1 Terveisiä Pohjois- Karjalasta

2

3 LASTEN JA NUORTEN YLIPAINON JA LIHAVUUDEN ALUEELLINEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJASSA Yhdessä rakennettu, yhteisessä käytössä vuodesta 2012 alkaen

4 Hoitoketju käytännön työvälineenä Neuvokas perhe -juhlaseminaari Helsinki Marketta Dalla Valle Pohjois-Karjalan keskussairaala Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

5 Hoitoketjujen tavoitteena on yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja ohjata niitä näyttöön perustuviksi. Hoitoketjut pohjautuvat päivitettyihin asiantuntijoiden laatimiin hoitosuosituksiin. (M. Nuutinen Duodecim, 2017)

6 Hoitoketjutyö shp:issä alkoi luvun lopulla marketta dalla valle (M Nuutinen Duodecim 2017;133: )

7 MIKSI JOKIN TIETTY HOITOKETJU ON TARPEEN? Miksi lasten lihavuuden hoitoketju? A Hoitoketjulle on tilaus. Haaste ajassa ja paikassa. Lasten lihavuusepidemia. Hoidon kehittäminen P-K:ssa. = jotta me osaisimme paremmin ehkäistä, paremmin hoitaa + jotta saisimme muita toimijoita mukaan asiaan. Ylipainoisuus ja lihavuus on lisääntynyt lihavuusepidemiaksi. Lihavuuteen liittyy fyysisiä ja psykososiaalisia seuraamuksia. Lihavuus on komplisoitunut; liitännäissairaudet yleistyvät. Lihavuudella on vaikutuksensa paitsi lapsen ja nuoren nykyterveyteen myös vahvasti aikuisiän terveydentilaan. Lasten lihavuusepidemialla tulee olemaan kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset vaikutuksensa. Lihavuus siirtyy sukupolvelta toiselle - ketju olisi saatava katkaistua Haastajina ovat myös isät ja äidit, perheiden sukutarinat, sairastaminen, varhentunut kuolleisuus, mutta toisaalta myös selviytymiskertomukset. -> Kliinisessä työssä nähty ja koettu, tutkimuksin osoitettu: ASIALLE TARTTEE TEHDÄ JOTAIN

8 TULOKSIA ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET -TUTKIMUKSESTA Aineisto: 900 itäsuomalaista erikoissairaanhoidossa (PKKS, MKS, KYS) vuosina lihavuuden vuoksi tutkittua ja hoidettua 2-18-vuotiasta lasta ja nuorta Aineiston lapsista 44%:a oli vaikeasti tai sairaalloisesti lihavaa, alle kouluikäisistä (n=120) 82%:a. Nuorimmat lapset (2-7-vuotiaat) olivat kaikkein lihavimpia BMI-SDS:lla määritellen. Pojilla oli tyttöjä enempi vaikeata ja sairaalloista lihavuutta (X2-testi, p < 0.001). Koholla oleva paastoverensokeri 33%:lla, tyypin 2 sokeritaudin esiaste 36%:lla, 6:lla DM 2. Koholla oleva seerumin insuliini viitteenä huonontuneesta insuliiniherkkyydestä 43%:lla. Poikkeavia veren rasva-arvoja: korkea triglyseridi 39%:lla, matala HDL-kolesteroli 34%:lla. Rasvamaksaviitteet (ALAT tai UÄ) 24%:lla, uusin suositetuin viitearvoin pojilla 60%:lla. Systolinen verenpaine oli yli viitearvojen 50%:lla, diastolinen verenpaine 14%:lla. Pojilla oli vuotiaina samanikäisiin tyttöihin verrattuna merkittävästi enempi vaikeata ja sairaalloista lihavuutta, korkeita verenpainearvoja, sokeritaudin esiasteita, rasvamaksaa ja poikkeavia kolesteroliarvoja. Ainakin yksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä (koholla oleva verenpaine, sokeritaudin esiaste, poikkeavat veren rasvat) oli todettavissa 80%:lla = 649 lapsella ja nuorella. Niiden joukossa, joilta oli katsottu kaikki aineenvaihdunnalliset muuttujat (verensokeri, insuliini, kaikki rasva-arvot, maksaentsyymi ALAT) (n 360) oli vain 12 (3%) sellaista, joilla kaikki arvot olivat normaalit. Näistä normaaleista vain neljällä oli myös normaali verenpaine. (Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care - searching for a healthy obese child. Annals of Medicine 2015;47:

9 Miksi lasten lihavuuden hoitoketju on tarpeellinen? B KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS LASTEN LIHAVUUDESTA HAASTAA TEKEMÄÄN HOITOPOLKUJA tai HOITOKETJUJA Valtakunnallinen Lihavuus (lapset) Käypä hoito -suositus vuodesta 2005, päivitetty kesällä 2012, viimeinen versio vuodelta 2013, nyt päivityksessä. Suosituksen tavoitteena on ehkäistä lasten lihavuutta sekä edistää lihavuuden hoitoa ja siten vähentää lapsuusiän lihavuutta ja siihen liittyviä ongelmia. Hoitosuositus antaa tieteelliset perusteet hoidolle - Hoitoketju siirtää ne ja niihin perustuvan hoidon toteutuksen kentälle ja huomioi, tutkii, määrittää paikallisia olosuhteita, tilannetta, tarpeita, resursseja. Suosituksen kohderyhmänä ovat lihavia lapsia hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset. + Päivähoidon sekä opetus- ja liikuntatoimen työntekijät, jotka ovat avainasemassa ylipainoisuuden ja lihavuuden ehkäisyssä.

10 KÄYPÄ HOITO -suositus sanoo: 1. LASTEN LIHAVUUDEN HOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ JA TYÖNJAOSTA Lasten lihavuuden ehkäisy, seulonta ja hoito ovat perusterveydenhuollon keskeistä osaamisaluetta: Päävastuu lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toteuttamisesta kuuluu perusterveydenhuollolle. Erikoissairaanhoidossa erotusdiagnostiset tutkimukset ja vaikean ja komplisoituneen lihavuuden hoito. = Moniportainen hoito 2. HOIDOSTA: Lapsuusiän lihavuuden hoito on organisoitava paikallisesti ja alueellisesti siten, että se on: - moniammatillista - tavoitteellista - yksilö- ja/tai ryhmämuotoista - perhekeskeistä - riittävän pitkäkestoista - jatkuvaa toimintaa

11 LASTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS -HOITOKETJUTYÖN TAVOITTEET Saada toimintamalli lasten ja nuorten ylipainon ehkäisyyn ja hoitoon = > prosessoida asian moniportainen, moniammatillinen, suunnitelmallinen ja perhekeskeinen hoito. Saada käytännön työvälineitä: asian puheeksi ottaminen, tutkiminen, ohjaus ja hoito = Hoitoketju tutuksi maakunnan ammattilaisille = edellyttää hyvää jalkautusta koko maakuntaan. Saada perheille, lapsille ja nuorille sujuva, tavoitteellinen ja onnistuva hoito. Selkeyttää työnjakoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, kunkin hoitoportaan sisällä ja luoda eri tahojen toimivat kohtaamispinnat. Erikoissairaanhoitoon lähettämisen yhtäläiset kriteerit. Jatkohoidon huomiointi. Saada asian painopistettä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon. Varhainen puuttuminen. Riskiperheiden tunnistus. Kouluttaminen, kouluttautuminen. Yleisen tietoisuuden lisääminen lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden asiassa: koulutukset, jalkautus, media, opinnäytetyöt, tutkimus, saadut yhteistyökumppanit - > olla äänessä ja yhteistyössä mukana. Tärkeää saada terveydenhuollon rinnalle muita osaajia julkiset palvelut, varhaiskasvatus, koulu, 3.sektori. Yhteistyö. Yhteinen vastuu. Painopiste 2: Perheiden aktivoiminen, aktivoituminen, motivoituminen ja sitoutuminen hoitoon.

12 Suunnit-- telu Toteutus Tekoprosessi Jalkautus Ylläpito YHDESSÄ TEHTY > JOKAISEN TYÖVÄLINEEKSI Mille ja minkälaiselle hoitoketjulle on tarve? - mitä, ketä palvelee, kenen näkökulma Organisaatio(t)/asiakas (perhe) / molemmat Kuka tekee? Kuka käyttää? Vetovastuu ja tiimi - moniportainen, moniammatillinen, perhe - kuka tuottaa sisällön, kuka kokoaa - substanssiosaaminen Mihin muotoon tehdään? - jo olemassa oleva ohjeistus? - millaisesta on jo hyvä kokemus - juurrutus; mihin sijoitetaan, mistä löytyy Kuka jalkauttaa ja miten? -suunnitelma - saatava käytännön työvälineeksi Kuka vastaa ylläpidosta, päivityksestä? Miten? Kuka vastaa hoitoketjun pysyvyydestä? Miten? Millä mitataan käyttöä, vaikuttavuutta, tulosta? Kuka hallinnoi hoitoketjua?

13 Pohjois-Karjalan lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden alueellinen hoitoketju Lähtölaukaus: Erikoissairaanhoidon lasten- ja nuortentautien strategiatavoitteena oma lihavan lapsen ja nuoren hoitoprosessi v Omat nurkat kuntoon. Esh työryhmä: pkl lääkäri ja sh, osasto 10 sh, ravitsemusterapia, fysioterapia. LPS, NPS mukaan Perheterapeutti Oma prosessi ja Painotiimin synty. Perusterveydenhuolto mukaan v > pth ja esh -rakennustyöryhmä. Tausta: Lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden lisääntyminen ja vaikeutuminen Tilanteen muutos näkyi potilastyössä -> lihavuuden hoidon tarve lisääntyi Käypä hoito -suositus Lihavuus lapset (2005, 2012) Laatutyön aika: Lasten lihavuuden moniammatillinen ja moniportainen hoito tarvitsi suunnitelman ja prosessin. Oikea ajankohta. Hoitoketju valmistui v 2012, päivitetty -14, -16 ja Hoitoketjun julkistus maakunnallinen Kasvun paikka koulutuspäivä Jakelut ja tiedotteet esimiehille esh:ssa ja perusterveydenhuollossa, kunnissa.

14 HK:n juurruttaminen ja jalkauttaminen: Kick-off -tapahtumana maakunnallinen Kasvun paikka I -koulutus yhdessä Duodecimin kanssa HK:n jalkautus kuntiin koulutuksellisissa iltapäivissä - jalkautustyöryhmä (ESH, PTH) Esillä: seinillä, shp intrassa, mediatrissa, valtimokartassa, terveysportissa, työpöydillä. Lehtiartikkelit, radiohaastattelut. Opinnäytetyöt. Te loissa, koulutuspäivillä. HK:n ylläpito ja pysyvyydestä huolehtiminen Aluetyöryhmä korvasi rakennustyöryhmän. Yhteyshenkilöt kunnista ja järjestöistä. Painotiimi Kokousmuistioiden ym. materiaalin jakelut osallistujille ja muille halukkaille maakuntaan Hoitoketju 5 vuotta: Maakunnallinen Kasvun paikka II koulutus yhdessä Suomen Sydänliiton Neuvokas perheen kanssa. HK on esillä ja käytössä; päivitykset 2014, 2016, 2018 Hk monessa asiassa mukana.

15 Mitä hoidon prosessointi tuo käytännön työhön Lisää tietoisuutta ja tajua hoitokokonaisuudesta, hoidon tavoitteellisuudesta, sitoutumisen tärkeydestä ja pitkäjänteisyydestä hoidossa Tarkentaa kunkin ammattilaisen työn sisältöä Vahvistaa työn tärkeyttä elämäntapaohjauksessa olen oikealla asialla Helpottaa asian esille ottamista perheen kanssa Antaa käytännön työkaluja ohjauksen tueksi, tarjoaa ja päivittää tietoa Parantaa hoidon sujuvuutta Parantaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Painotiimi. Alueryhmä. Onnistumisen / parantamisenvaran arviointi. Esteet. Riskikohdat. Antaa mahdollisuuden seurata, arvioida hoidon onnistumista Hoitoketju on jatkuvan hoidon kehittämisen pohja ja työkalu

16 HOITOKETJUN ALUETYÖRYHMÄ Tärkeä osa hoitoketjutyötä Aluetyöryhmässä mukana: Kuntien aluevastaavat, erikoissairaanhoidon painotiimi, perusterveydenhuollon hoitoketjurakentajat Vierailijat mm. Käypä hoito Raija Sipilä, THL Tiina Laatikainen, Neuvokas perhe Terhi Koivumäki, Joensuun hyvinvointi Riitta Huurinainen, opinnäytetöiden tekijät SEKÄ Kunnallinen liikuntatoimi (Joensuu, Ilomantsi) Hyvinvoinnin toimiala (Joensuu) Pohjois-Karjalan liikunta ry (Pokali/lasten ja nuorten liikunta) Varhaiskasvatus - eri päiväkotien edustus tullut pysyväksi osaksi aluetyöryhmää. Ilo. Koulun edustajat - harvoin mukana; koulupäivästä irrottautuminen on opettajille vaikeaa. Neuvokas perhe - yhteistyönä Kasvun paikka II maakunnallinen koulutuspäivä Kokoontuu 8 kk välein; = koulutukselliset keskustelevat ohjelmalliset iltapäivät koollekutsujana ja asioiden ohjelmoijana toimii hoitoketjuvastaava aluekuulumiset, tietovartit, ajankohtaiset asiat, hoitoketjun kehittäminen muistiot, jakelut oma jakelulista, jolle voit liittyä - ilmoita marketta.dallavalle@siunsote.fi

17 M Dalla Valle Aktiivi hoitoketju Maakunnallisesti: HK:n aluetyöryhmä, koulutuspäivät, media (Karjalainen, paikallislehdet), maakuntaradio Valtakunnallisesti: THL (esitelty kansallisen Lihavuus laskuun kampanjan II kauden kick off:ssa), kutsuvierailut eri sairaanhoitopiireissä niiden omien hoitopolkujen rakennustyön tueksi. Luennointi eri koulutuksissa ja kokouksissa (tkl:lle, th:lle, fysioterapeuteille, ravitsemuspäivillä, sivistysjohtajille ) Hoitoketjun aluetyöryhmässä on mukana ESH:n painotiimi, PTH:sta kuntien edustajat (tkl ja tai th), kunnan liikuntatoimi (Jns, Ilomantsi), Jns hyvinvointi, Pokali ry, varhaiskasvatus, vierailijoita HK:n yhteistyö mm. paikallisen Pokali ry:n ja valtakunnallisen Neuvokas perheen kanssa ja varhaiskasvatuksen kanssa Artikkelit valtakunnallisissa lehdissä (lääkärilehti, terveydenhoitajalehti, lastenhoitoalanlehti SLALLI) Tutkimus ja opinnäytetyöt 2 kpl (PAMK/Karelia), väitöskirjatyö itäsuomalaisista vaikeasti lihavista lapsista (UEF) Maakunnallinen Syödään! Ideakilpailu kouluille Maakuntaan haettu hanketta liittyen pienten lasten lihomisen ehkäisyyn; hoitoketju mukana

18 M Dalla Valle S Toropainen

19 ALUEELLINEN LASTEN JA NUORTEN YLIPAINON JA LIHAVUUDEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJALASSA * Avaa ja etene aina tähdestä klikkaamalla

20 Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus * Avaa tähdestä klikkaamalla ALUEELLINEN LASTEN JA NUORTEN YLIPAINON JA LIHAVUUDEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJALASSA * Huom! Avaa seuraava dia ja etene aina tähdestä tai sanasta klikkaamalla Perheelle * Perusterveydenhuollon työryhmä: Lääkäri: Katri Räsänen Lastenneuvola th:t Sirpa Honkanen, Taina Paakkunainen Kouluth th Hanna Määttänen Opiskeluth th:t Päivi Tuunanen, Sanna Nenonen Ravitsemusterapeutit Tuula Juvonen, Heikki Mattila Fysioterapeutti Raija Hurri Erikoissairaanhoidon työryhmä: Lastenlääkäri Marketta Dalla Valle Lastentautien sh:t Sari Toropainen, Satu Kinnunen Ravitsemusterapeutti Satu Pölönen Fysioterapeutit Päivi Aspelund, Elina Gröhn, Mervi Hietala Perheterapeutti Riitta Gröhn LPS sh:t Tuula Tuomainen, Sara Piiroinen NPS psykologit Tiina Tuupainen, Anna-Maria Eskelinen Kuntoutusohjaajat: Tanja Hyytiä, Anne Rautiainen * Lyhysti hoitoketjun historia, tarkoitus ja tavoitteet Tekninen toteutus ja päivitys: hoitoketjuvastaava Marketta Dalla Valle 11/2018

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33 Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus * Avaa tähdestä klikkaamalla ALUEELLINEN LASTEN JA NUORTEN YLIPAINON JA LIHAVUUDEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJALASSA * Huom! Avaa seuraava dia ja etene aina tähdestä tai sanasta klikkaamalla Perheelle * Perusterveydenhuollon työryhmä: Lääkäri: Katri Räsänen Lastenneuvola th:t Sirpa Honkanen, Taina Paakkunainen Kouluth th Hanna Määttänen Opiskeluth th:t Päivi Tuunanen, Sanna Nenonen Ravitsemusterapeutit Tuula Juvonen, Heikki Mattila Fysioterapeutti Raija Hurri Erikoissairaanhoidon työryhmä: Lastenlääkäri Marketta Dalla Valle Lastentautien sh:t Sari Toropainen, Satu Kinnunen Ravitsemusterapeutti Satu Pölönen Fysioterapeutit Päivi Aspelund, Elina Gröhn, Mervi Hietala Perheterapeutti Riitta Gröhn LPS sh:t Tuula Tuomainen, Sara Piiroinen NPS psykologit Tiina Tuupainen, Anna-Maria Eskelinen Kuntoutusohjaajat: Tanja Hyytiä, Anne Rautiainen * Lyhysti hoitoketjun historia, tarkoitus ja tavoitteet Tekninen toteutus ja päivitys: hoitoketjuvastaava Marketta Dalla Valle 11/2018

34 Keskeisin hoitoketjun dia, jolta hoitoketjua operoidaan klikkaamalla sisällöt * :stä auki

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46 Hoitoketju-projektin ulkopuolinen asiantuntija Raija Sipilä Duodecim, Käypä hoito -osasto: Hoitoketjun nykyvaiheen haaste on sen PYSYVYYS PROSESSIN PYSYVYYS KAIKKIEN HOITOKETJUJEN TÄRKEIN HAASTE NHS - National Health Service of England - High quality care for all, now and for future generations: ASIAA VOIDAAN MITATA JA ENNAKOIDA 1. Itse prosessin (hoitoketju) 2. Henkilökunnan 3. Organisaation näkökulmasta 1. Hoitoketju näkökulma - pysyvyysmittarit: - Hoitoketjusta on hyötyä muillekin kuin vain potilaille = hyöty henkilökunnalle -- On selkeyttänyt itse kunkin työnkuvaa ja roolia moniammatillisessa hoidossa - Hoitoketjun tuomia muutoksia esim. hoitokäytännöissä pystytään kuvaamaan pkl:n, neuvolan ja kouluth:n työntekijät muutosten kuvaajina -- Selkiintyneet lähetekriteerit, hoidon kulku, uusia työkaluja esim. puheeksi ottamiseen - Hoitoketju kestää vaikka organisaatiossa tapahtuu muutoksia esim. ei ole kenenkään yksittäisen henkilön varassa -- Painotiimin ja alueryhmän säännölliset tapaamiset, sovitut vastuuhenkilö, yhteinen toiminta - Hoitoketjun tuomat muutokset ovat mitattavissa Työn evaluointi; tulokset näkyvät ensin omassa toiminnassa toimiva tiimityö, vasta myöhemmin hoitotuloksissa -- Tälle ei ole aikaa riittävästi. Asioita huomioidaan jatkuvasti esim. painotiimissä. - Resurssit on olemassa ja niiden muutoksille reagoidaan henkilö- ja materiaali -- Henkilökunta järjestelyt, prosessityö pystytään tekemään työaikana - Hoitoketjun mukanaan tuomat uudet vaatimukset, muutokset (esim. työntekijän toimenkuvassa ) on huomioitu ja kuvattu -- Painotiimin sairaanhoitajan toimenkuva ja omat vastaanotot on huomioitu kehityskeskusteluissa 46

47 2. Henkilökunta näkökulma -mittarit - Muu henkilökunta on huomioitu = tiedotus, koulutukset, jalkautukset, hoitoketjun esillä olo, infotaulut = uudet työntekijät huoli, tulevatko tietoisiksi hoitoketjusta? - Muut kuin prosessitiimi pystyvät vaikuttamaan hoitoketjun sisältöön = muutosehdotukset otetaan huomioon kokouksissa, päivityksissä, vastuu ja yhteyshenkilöt ovat tiedossa = huoli, miten toteutuu? Perustasossa asiat vaikeammin hallinnoitavissa. - Työntekijät kokevat, että ko. toimintamalli on parempi tapa tehdä ja toimia = Hoitoketju on otettu käyttöön 3. Organisaatio näkökulma -mittarit - Ylempi johto on sitoutunut asiaan = Kliininen johto on sitoutunut prosessiin, seuraa ja antaa tuen - Organisaation kannalta prosessin tavoitteet ovat selkeät = Organisaation ja hoitoketju -prosessin tavoitteet tukevat toisiaan = Organisaatio huomioi prosessien tilannetta jatkuvasti - Organisaation muutoskulttuuri valmius muutoksiin ajattelutavoissa, toiminnoissa = Muut onnistuneet hankkeet ja prosessit. Mitä niistä opittu? Hyvä mitata aika-ajoin projektin pysyvyyden tilaa em. mittareilla ja reagoida 47

48 Hoitoketjun rakentamisesta Kuka lähtee kehittämään ja rakentamaan prosessia - johdon/esimiehen merkitys vastuuhenkilön nimeämisessä. Innostus ja mielenkiinto asiaan hyväksi. Tehdään tiimityönä. Mietittävä mitä jo on, mitä tarvitsemme? Paikallinen hoitopolku, alueellinen hoitoketju? Mihin muotoon tehdään? Miten yhdistettävissä muihin organisaation käytäntöihin? Mihin prosessi/ketju sijoitetaan, mistä se helposti löytyy? Esille! Oman työyhteisön koulutus ja kuuleminen on tärkeää -> Tällä voimme vaikuttaa! Organisaation johdon tuki, kannustus ja vastuu hoitoketjun olemassaolosta. Jalkauttaminen kentälle käytännön työvälineeksi; tiedotus, koulutus, yhdyshenkilöt. Pysyvyydestä huolehtiminen: hoitoketjun päivittäminen, yhteyksistä huolehtiminen (esim. painotiimi, aluetyöryhmä), pysyvyyden mittaaminen (valmiit mittarit). Tiedottaminen, esilläolo työpaikat, lehdistö, paikallislehdet, maakuntaradio, kampanjat Yhteistyö varhaiskasvatus, koulu, järjestöt Aluetyöryhmä: mitä tehdään, miten tehdään. Kokemuksen ja osaamisen jakamista. Tavoitteena varhainen vaikuttaminen ja hyvä hoito.

49 Riskejä Hoitoketjun käytön esteet - hoitoketju ei löydy helposti, se on vaikeaselkoinen, ei ole potilaskeskeinen ja sisältö jää irralliseksi. Hoitoketju keskittyy liikaa eri toimijoiden väliseen työnjakoon ja potilaan polku unohtuu. Ei ole kenenkään vastuulla. Tiimi tarvitsee vetäjän, johtajan. Hoitoketju toteutuu eri portaissa epätasaisesti - esh / perustaso / sos.toimi / lastensuojelu Hallinnoinnista ei ole sovittu. Juurruttaminen, jalkauttaminen ei onnistu - nämä on kirjattava prosessin tekovaiheessa yhdessä. Ylläpito jää tekemättä. Päivitykset, koulutukset, yhteisön muodostuminen. Hoitoketjun mahdollisuus ja velvollisuus on ohjata myös potilas luotettavan tiedon ääreen ja oikeisiin hoitovalintoihin.

50 Haasteita lasten lihavuuden hoidossa ja hoitoketjutyössä Varhainen asian huomiointi, ennaltaehkäisy = painopisteen siirto Hoidon kehittäminen tutkimukseen ja näyttöön perustuvasti = jatkuva kouluttautuminen, tietojen päivittäminen, tutkimus Työn tuloksen mittaaminen olisi saatava mahdollisimman helpoksi - tarvitaan hyvät rekisterit ja valmiit mittarit, Valtakunnallisten rekistereiden hyödyntäminen Paikallisen tiedon saanti helpoksi, esim. kasvukäyrät datalähteenä Perhe aktiivisemmin mukaan hoitoketjuprosessiin. Perhe on asiantuntija asioissansa. Päästävä irti organisaatiolähtöisestä ajattelutavasta asiakaslähtöiseen ajatteluun Nuorten terveys - nuorten lihavuuden hoidon kehittäminen Uusien työvälineiden ideoiden löytäminen - ajatusten ravistelu Uusien tekniikkojen hyödyntäminen - innovatiivisuus! Uusi sairauskertomusjärjestelmä, uudet kasvukäyrät - maakunnallinen yhteinen toiminta-alusta = rikkaus, mahdollisuus, kehittyvä, kehitettävä Siun sote - uusi toiminta-alusta, jossa hoitoketjut ovat hyvin tarpeen jatkossakin. Saada ylipainoluvut laskuun Miten olisi ennaltaehkäisyn oma hoitoketju?

51 Hoitoketju ei ole koskaan valmis Suurin lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus -hoitoketjutyön haaste on potilastyössä Miten saada lasten lihavuusluvut laskuun? Perheet sitoutumaan ja motivoitumaan hoitoon? Miten saada perheiden voimavarat riittämään? Miten perheet pystyisivät parhaiten muuttamaan omaa arkeaan? Eri toimijoiden ja palveluntuottajien yhteistyön lisääminen tärkeää Painopiste varhaiseen huomiointiin ja ennaltaehkäisyyn Kuntien hyvinvointi, maakunta, varhaiskasvatus, koululaitos, järjestöt Oma ammattitaito tärkeää hoitoketju on sen tukena. Työväline. Kouluttava, keskusteleva. Hoitoketjun jokainen osanen on tärkeä. Olet itse tärkein oma työvälineesi.

52 KASVUN PAIKKA II Joensuu M Dalla Valle S Toropainen