Sisällys 2 MAATALOUS PIENTILOJEN VARASSA POLIITTINEN LAPPEE Jaana Juvonen. Alina Kuusisto. Marko Tikka
|
|
- Oskari Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisällys 1 SUOMEN TOISEKSI SUURIN MAALAISKUNTA Talonpoikaisyhteisö Maatalouden ja teollisuuden Lappee Esikaupunkiliitos ja Lauritsalan ero Heinää, karjaa, koneita maatalous uudistuu Talonpoikaista tuotantoa ja pienyrityksiä Alina Kuusisto: Lauritsalan kartanon maatalous Saimaan rannan suurteollisuus Maakaupat kaupunkien varjossa Työväen ja maalaisten osuuskaupat Alina Kuusisto 2 MAATALOUS PIENTILOJEN VARASSA Tilakehitys ja peltoviljely Ensimmäisen maailmansodan aikainen elintarvikepula...60 Itsenäisten pientilojen Lappee asutustoimintaa ja pellonraivausta Ruis väistyy rehukasvien tieltä Koneet ja väkilannoitteet yleistyvät Maatalouden rahoitus ja yhdistystoiminta Osuuskassat maatalouden luotonantajina Osuuskassojen merkitys maataloudelle Maamiesseura ja martat maaseudun aktiiviset toimijat Karjatalouden merkitys kasvaa Maitotaloustuotteiden kauppa 1920-luvun vaihteessa Pientilojen karjatalous Karjanjalostuksen esiinnousu Neuvontatyö ja jalostus tuottavat tulosta lypsymäärät kasvavat Maatalousnäyttelyt oppia ja markkinahulinaa Hevoset ja pienkarja Maitokaupan keskittyminen osuusmeijeriin Kriisiajat koettelevat maataloustuotantoa Pulakausi ja maatalouden ongelmat Sota katkaisee maatalouden suotuisan kehityksen Marko Tikka 3 POLIITTINEN LAPPEE Johdanto Säätyvaltiopäivistä uuden vuosisadan kynnykselle Lappeelaiset aatelis- ja pappissäädyssä Valtiopäivämies Kalle Oittinen Usko keisariin murtuu Kansalaisyhteiskunta syntyy Juomalakkoliike ja vastalauseadressi Suurlakko 1905 ja poliittiset ryhmät Lappeen ensimmäiset sosialistit Suurlakko Lappeella
2 Kaukaan punainen kaarti Laukauksia tehtaalla Politiikan nousu Suomalainen puolue Vanhasuomalaisuudesta Kokoomukseen Nuorsuomalaisuus Sosialidemokraatit Maalaisliitto Ruotsalainen puolue ja Kristillinen työväenpuolue Saimaan kanavan rahat ja valtiopäivävaalit Politiikan ilmiöitä Ensimmäiset valtiolliset vaalit Lappeella Kunnallispolitiikan alku Yhdistysten ja osastojen verkko Anarkiaa Kaukaalla Kruununvouti Cajander, laillisuustaistelija I maailmansota ja kehitys kohti sisällissotaa Maailmansota puhkeaa Laiton senaatti ja laiton eduskunta Lappeen ja Kaukaan elintarvikelautakunnat Maaliskuun vallankumous Lakkojen ja levottomuuden kesä Väkivallan leimahduksia Vastavoimien mobilisointia Kohti sotaa Sisällissota Lappeella Taavetin kahakka Vallankumoukselliset Valkoinen kansa Elämää sisällissodan Lappeella Sota vyöryy yli pitäjän Kenttäoikeuden aika Lappeen menetykset sisällissodassa Tarja Ignatius 4 RIKOLLISUUTTA JA OIKEUDENHOITOA Kunta asukkaiden moraalinvartijana Käräjiä istumassa Josef Jäkön Siperian tie Autonomian ajan nainen ja oikeus Kieltolain aika Lappeella Raittiusvalvojat väkijuomain turmelusta torjumassa Rapakaljan pahennus Juomatavat raaistuvat ja valvontaa lisätään Raittiusväen pulmat Rikostilastoja ja poliisin arkipäivää 1920-luvulta 1960-luvulle Nimismiesten työsarkaa Kihlakunnantuomarit Lautamiehet Pehr Edvind Svinhufvud kalterien takaa tasavallan presidentiksi Lappeen laillisuusmiehet: tuomarit, kruununvoudit ja nimismiehet
3 5 PITÄJÄSTÄ KUNNAKSI Kuntakokousten aika Varhaisvaltuustosta kunnalliseen kansanvaltaan Kiistaa suojeluskunnan avustuksista Veroilla ja lainalla Pahan päivän varalle makasiini ja säästöpankki KUNNAN ALAT KOULUT JA KÖYHÄT Koulun vastustajat Alina Kuusisto: Vilken kansanopisto koulu jota ei koskaan perustettu Komeita kouluja Hyvien harrastusten parissa Vaivaiset kunnan vaivana Pelastuakseen yleisestä anarkiasta Vaivaishoidosta huoltotoimeen Rupulinpanijasta kunnanlääkäriin Valtateiden varrella Imatran voimaa SANAA JA SAKRAMENTTEJA Valtiopäiväpappeja ja muita kirkonpalvelijoita Kirkonkokousten ja kirkkoraadin aikaan Kirkko, pappilat ja hautausmaa kuntoon Kaupunki ja maalaiskunta omiksi seurakunnikseen Vanhaa entisöidään, uutta rakennetaan Kirkossa ja kinkereillä Useita uskonnollisia liikkeitä Jukka Partanen Juha Pohjonen Matti Kosonen 8 MAANPUOLUSTUS JA SOTAVUODET Lappeen suojeluskunta Lappeen lotat Lappee talvisodassa Juha Pohjonen: Urho Kekkonen lähes lappeelainen Lappee rajakunnaksi Rajan vartiointia ja linnoitustöitä Uusi sota Ilmasuojelujoukot Lappeen turvana Lappee vakoilun kohteena jatkosodassa Juha Pohjonen: Simolan pommitukset kesäkuussa Uusi rauha
4 9 MAASEUTUA JA TAAJAMIA Syntyvyys alenee, muutto lisääntyy Elintaso kohoaa Maaseutu ja taajamat vastakkain Taajamien liitoshankkeita ja 1950-luvulla Alina Kuusisto 10 JÄLLEENRAKENNUKSESTA MAASEUDUN MURROKSEEN Poikkeusoloista kohti ylituotantoa Siirtolaisten ja rintamamiesten asuttaminen Tilojen lukumäärän ja peltoalan kasvu pysähtyy Rehuviljely valtaa alaa Maitotalouden kehittyminen Traktori korvaa hevosen, sikalat ja kanalat kasvavat Lappeen metsätalous Maataloutta oppimassa maamieskoulu ja karjanhoitokoulu PERUSPALVELUJA JA UUSIA VÄYLIÄ Onni, Yhtymä ja yksityiset kaupat Lamposaaren saha ja pienteollisuutta Viipuria korvaavia yhteyksiä Vainikkala väylä Neuvostoliittoon M o m karj 12 KUNTA HYVINVOINNIN RAKENTAJANA Maalaisliitto valtapuolueena Valtakunnan vaikuttajia valitsemassa Alina Kuusisto: Kunnallisneuvos Elias Tukia ja muita lappeelaisia kansanedustajia Kunnan paras kaikissa suhteissa Rahaa rakentamiseen Terveydenhuolto edistyy Sosiaalisen huollon monet tarpeet Pelkolassa ja Parkulassa Koulujen rakentamisesta niiden lakkauttamiseen Kentille ja laduille Nuorisoseuroja ja kotiseututyötä VARAKAS LAPPEEN SEURAKUNTA Arvokkaat pappiloiden maat Uusia rakennuksia Kolmen papin seurakunta Ihmisten keskuuteen
5 13 KOLMEN L:N YHDISTYMINEN KUNTALIITOS Alueliitossuunnitelma 1960-luvun alussa Lappeella kahta mieltä Suur-Lappeenranta syntyy Lähdeviitteet Lähteet ja kirjallisuus Henkilöhakemisto Kylämaisemaa Vilkjärvellä hallitsivat 1950-luvulla maatalojen pihapiirit sekä mutkitteleva hiekkatie. Lappeen Kotiseutuyhdistys ry. 10
Suomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotKustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010
Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa
LisätiedotLeppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä. Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.
Leppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.fi Leppävirta 1917 Yksi Suomen suurimpia maalaiskuntia Muuttoliike
LisätiedotHenkilöhistoriaa Suomen Pankissa
Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan
LisätiedotRautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa
Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään
LisätiedotSUOMEN MAATALOUDEN HISTORIA II
Toimittanut MATTI PELTONEN SUOMEN MAATALOUDEN HISTORIA II KASVUN JA KRIISIEN AIKA 1870-luvulta 1950-luvulle SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI 2004 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE MODERNISOITUVA MAATALOUS
LisätiedotMAAKUNNAN SYNTY. Pohjois-Karjalan historia 1809-1939. Toimittaneet Kimmo Katajala Jaana Juvonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki
MAAKUNNAN SYNTY Pohjois-Karjalan historia 1809-1939 Toimittaneet Kimmo Katajala Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki SISÄLLYS SAATTEEKSI 9 ii TALOUSMAAKUNTA I HALLINNOLLISET JUURET Kimmo Katajala
LisätiedotSuomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.
Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotSUOMEN MAATALOUDEN HISTORIA Hl
Toimittanut PIRJO MARKKOLA SUOMEN MAATALOUDEN HISTORIA Hl SUURTEN MUUTOSTEN AIKA Jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI 2004 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 5 Pirjo Markkola
LisätiedotSANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI
Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm
LisätiedotEeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue
Kotiseutukokoelma Kansio: POLITIIKKA Taulukot puolueittain Taulukko 1: Liberaalit, sinisessä Kankaanpää kehittyvä kaupunki -kansiossa 1. Vaalimainos (2 kpl): Liisa Liisa Jussila; Liberaalinen Jussila 147
LisätiedotMiksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen?
Miksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen? Helsingin työväenopisto Irma.tapaninen@pp.inet.fi Lue diat osoitteessa http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Sisältö Untolan kiinnekohtana
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotKinnunen Mika, filosofian maisteri 10.000 Urho Kekkosen poliittisia suhdeverkostoja kokoomukseen v. 1956-1968 käsittelevän väitöskirjatyön kuluihin.
2013 MYÖNNETYT TIEDE-, TAIDE- JA KULTTUURITOIMINNAN APURAHAT TIEDEAPURAHAT Böök Netta, arkkitehti 21.700 Toista maailmansotaa edeltäneen ajan rakennusperinnön käyttöä luovutetulla Kurkijoella käsittelevään
LisätiedotYH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta
YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen
LisätiedotRakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus
Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto
LisätiedotArvoisa valtioneuvos Kunnioitettu varapuhemies Hyvät presidentti P. E. Svinhufvudin sukulaiset Hyvät kutsuvieraat Mina damer och herrar
Arvoisa valtioneuvos Kunnioitettu varapuhemies Hyvät presidentti P. E. Svinhufvudin sukulaiset Hyvät kutsuvieraat Mina damer och herrar Tänään 15. joulukuuta Suomi katsoo sekä taaksepäin että eteenpäin
LisätiedotMannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen
Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti
LisätiedotPäivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus
Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotKustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa
Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen
LisätiedotMitä teollinen biotekniikka oikein on?
1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
LisätiedotEemil Korhosen elämä. Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä
Eemil Korhosen elämä Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä Sisältö Vanhemmat ja sisarukset Opinnot Oma perhe Osuustoiminnan alku Vesannon säästöpankki Humalapuron isäntä Harrastukset Isä Vilhelm Korhonen s. 1831,
LisätiedotSISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45
SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto
LisätiedotJuoksuhaudoista uussuomettumiseen
Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotTuomiovalta kansalle. Vallankumousoikeudet sisällissodassa vuonna 1918
J u k k a Siro Tuomiovalta kansalle Vallankumousoikeudet sisällissodassa vuonna 1918 Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti
Lisätiedot- Infraa on rakennettu aina
- Infraa on rakennettu aina - Varhaiset rakenteet (kivikaudelta 1800-luvulle) - Teollistuvan Suomen rakentaminen (1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen) - Kaupungistuvan Hyvinvointi-Suomen rakentaminen (1950-)
LisätiedotIKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I
IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I VUOTEEN 1640 PENTTI ALHONEN PENTTI PAPUNEN SEIJA SARKKI-ISOMAA JULKAISIJAT HONKAJOEN KUNTA IKAALISTEN KAUPUNKI JÄMIJÄRVEN KUNTA KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KIHNIÖN KUNTA
LisätiedotAlberga vuosisadan alussa
Alberga vuosisadan alussa Albergassa oli 1900 -luvun alussa 300 asukasta Kolme isoa maatilaa: Alberga, Mäkkylä ja Bergans Suomi teollistui ja kaupungistui nopeasti Rautatie 1904 toi Helsingin lähelle Palstoitus
LisätiedotLiikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto
Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat
LisätiedotSuomen puoluehajaannusten historiaa. luento Tauno Saarela: 1918: työväenliikkeen jakautuminen
Suomen puoluehajaannusten historiaa luento 4.11.2010 Tauno Saarela: 1918: työväenliikkeen jakautuminen Työväenliike 1899 1917 -työväenpuolue 1899, SDP 1903 -valtakunnallinen organisaatio eduskuntavaalien
LisätiedotMinkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma
Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu
LisätiedotSISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN
SISÄLTÖ JA RAKENNE SISÄLTÖ JA RAKENNE 1 2 3 4 5 6 7 8 MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PILOTOINTI PILOTOINNIN KARTAT MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHDANTO MALLIN KEHITTÄMIS- Maapaikka-hallintamallin JA
LisätiedotMiten olemme hyötyneet Pohjois- Savossa hyötyneet Eu-tuista ja mitä niillä on saatu aikaan?
Miten olemme hyötyneet Pohjois- Savossa hyötyneet Eu-tuista ja mitä niillä on saatu aikaan? Juha Kaipiainen Pohjois-Savon ELY-keskus 27.3.2016 Sivu 1 Maaseudun rahoitus Pohjois-Savossa - ELY-keskus (EU
LisätiedotHyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014
Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,
LisätiedotAmmatilliset yhdistykset: Jyty Pieksämäki ry. Jäppilän taksit ry. Keski-Savon kieltenopettajat ry. Keski-Suomen kieltenopettajat ry
Ammatilliset yhdistykset: Jyty Pieksämäki ry Jäppilän taksit ry Keski-Savon kieltenopettajat ry Keski-Suomen kieltenopettajat ry Loukolammin Tekniset ry Pieksämäen ammattioppilaitoksen opettajayhdistys
LisätiedotLIITE 1. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja maankäyttöön (ympäristöteemakartat)
LIITE 1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja maankäyttöön (ympäristöteemakartat) Kartta 1/12 Luumäki Kartta 2/12 Luumäki/Lappeenranta Kartta 3/12 Lappeenranta Kartta 4/12 Lappeenranta Kartta 5/12 Lappeenranta
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotMaa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen
Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2 / Lappeenrannan kaupungintalo, KRISTIINA neuvotteuhuone, 1.krs Villimiehenkatu 1, Lappeenranta
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2 / 2017 1 AIKA Ti klo 17:30 18:50 PAIKKA rannan kaupungintalo, KRISTIINA neuvotteuhuone, 1.krs Villimiehenkatu 1, 53100 ranta KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asianro Sivu 1-1 Kokouksen
LisätiedotRauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi
Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava
LisätiedotSUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA
SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA JUURET 1695 Hallen laitosten perustaminen merkitsi luterilaisen pietismin parissa syntyneelle lähetysherätykselle voimakasta tukikohtaa. Lähetystyöhön johtaneet
LisätiedotMyös ministeri ja maanviljelysneuvos Kusti Eskola hankki valmiudet yhteiskunnallisiin toimiinsa juuri Jyringin nuorisoseuran kautta.
Yhdistykset Nuorisoseurat Jyringin nuorisoseura aloitti kuten Järvikyläkin toimintansa aluksi lukuseurana. Heti 1910-luvulla toiminta vakiintui ja nimeksi tuli Sarastus. Toiminta lakkasi 1960-luvulla,
LisätiedotLukutilan sanomalehtien mikrofilmiluettelo 25.9.2015
Lukutilan sanomalehtien mikrofilmiluettelo 25.9.2015 Aamulehden iltalehti 18.09.1914-16.11.1914 Aamulehti 03.12.1881 jatkotilaus Aamuviesti 24.11.1924-05.01.1925 Ajan sana 11.10.1930-15.10.1932 Ajan suunta
LisätiedotE12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä
E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Kolmosta pitkin Suomeen ja maailmalle Kaupunkiseudut, Suomen menestys globaalissa toimintaympäristössä Kasvava
LisätiedotYlä-Savon. kulttuuristrategia. Kulttuuria. tehhään yhessä
Kulttuuria tehhään yhessä Vieremä Ylä-Savo Kiuruvesi Sonkajärvi Iisalmi Pielavesi Lapinlahti Keitele 3 Ylä-Savo: risteyspaikka Savon, Kainuun ja Pohjanmaan rajamailla sijaitsee 56 000 asuk kaan Ylä-Savo.
LisätiedotSadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK
Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren
LisätiedotAPUA SINUN AVULLASI. Suomen Punainen Risti ja puoluepolitiikka. Periaatteet ja poliittinen vaikuttaminen
APUA SINUN AVULLASI Suomen Punainen Risti ja puoluepolitiikka Periaatteet ja poliittinen vaikuttaminen Suomen Punainen Risti 2013 1 Hyväksytty laajennetussa johtoryhmässä 5.3.2013 9.5.2016 2 Sisältö Suomen
LisätiedotHyödykkeet ja tuotannontekijät
Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,
LisätiedotEurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset
Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla
Lisätiedot1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?
A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotHistoria. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)
Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä
LisätiedotToivo on perusteltua ja muutos kutsuva. Arkkihiippakunnan johtavien vastuunkantajien päivä Kaarlo Kalliala
Toivo on perusteltua ja muutos kutsuva Arkkihiippakunnan johtavien vastuunkantajien päivä Kaarlo Kalliala Taivasten valtakunnan logiikka Jeesuksen elämänfilosofian ensimmäinen tekijä näyttää olevan ehdottoman
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotToimintakertomus vuodelta 2013
Toimintakertomus vuodelta 2013 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 Hallitus, jäsenmäärä puheenjohtaja
LisätiedotKansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789
Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset
LisätiedotJussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?
P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotModernin rakennusperinnön inventointi ja arvottaminen
Modernin rakennusperinnön inventointi ja arvottaminen Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen -hankkeen Etelä-Savon tulosseminaari 24.05.2019 Rakennusinventoija Laura Vikman Modernin rakennusperinnön
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 848. Asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1999 N:o 848 855 SISÄLLYS N:o Sivu 848 Asetus entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen sotarikostuomioistuimen
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotKysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen
Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä
LisätiedotSUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS
SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto
LisätiedotTolstoi hinnat
Moskovaan 2.lk (4 hlö osasto) Helsinki/Pasila/Tikkurila - Moskova aikuinen 98,44 88,60 78,75 59,07 88,60 78,75 lapsi 68,97 62,02 55,13 41,36 62,02 55,13 ryhmä 78,75 78,75 78,75 78,75 78,75 78,75 Lahti
LisätiedotNainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA
Nainen sodassa KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA SISÄLLYS Saatteeksi Kodin Vartijat 12 Naiset sodassa 14 I Kotirintaman selkäranka 18 Maan Äiti 19 "Vihreät lesket" 26 Kaksi taloa huolen
LisätiedotHISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8
HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
LisätiedotKulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen
Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus
LisätiedotNiukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää
TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien
LisätiedotMTV3 - Kunnallisvaalikone Ehdokaskortti Kuvasi. Lyhyt kuvaus itsestäsi: Ikä: Sukupuoli. Puolue: Linkki omalle nettisivustolle: Kunta
MTV3 - Kunnallisvaalikone 2012 Valm Koskinen Tommi kortti Kuvasi Lyhyt kuvaus itsestäsi: Olen Tommi Koskinen, 36-vuotias insinööri. Asun Lempäälän Kuljun Ketunmäessä yhdessä avovaimoni ja maaliskuussa
LisätiedotPoliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset
Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus
LisätiedotKahden herran palvelija
Kahden herran palvelija Herätyspappi vai kansankirkon palvelija? TEEMU KAKKURI Tarkastelukulmia herätysliikkeisiin Body Influence Cargo Flow body Organisaatio Vastuunkantajat Jäsenistö Puolestapuhujat
LisätiedotVuoksenranta. Pitäjäesittely Karjalatalolla
Vuoksenranta Historia Verkkolöytö - 8570 ekr. - Korpilahden kalastaja 1913 verkon löysi pellostaan talollisenpoika Antti Virolainen (Ämm-Mattilan talosta) 26.-30.7.1914 Sakari Pälsin tutkimukset muinainen
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
LisätiedotPuhe Helsingin Työväentalon kolmannessa" avajaisjuhlassa 31/1. Toisena puhujana esiintyi juhlassa Väinö Tanner, Joka alussa huo
Puhe Helsingin Työväentalon kolmannessa" avajaisjuhlassa 31/1 Suomen Sos.dem. selostus 1/2-31 t aas pp f t y oy;.n ku r f ih ip.r e a l l e. "Isoviha" kestetty, "pikkuviha" murrettu. Helsingin Työväentalo
LisätiedotAineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. Lähde; Editan ja Otavan oppimateriaali muokannut Vilho Partanen
Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. ROOMAN VALTAKUNTA Lähde; Editan ja Otavan oppimateriaali muokannut Vilho Partanen tasavallasta keisarikunnaksi Historioitsija Liviuksen
LisätiedotKirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu
Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan
LisätiedotSUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA
SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA Toimittanut Pertti Kolari 1 Etelä-Karjala-instituutti Lappeenrannan teknillinen yliopisto ISSN 2243 3384 ISBN 978-952-265-397-0 ISBN
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotNaisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta. Kari Prättälä
Naisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta Kari Prättälä 14.12.2017 Naiset kunnallisessa päätöksenteossa Naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden laajentaminen oli osa kamppailua valtiollisen
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotVastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa
Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914
LisätiedotRikoksiin syyllistyneitä tulee rangaista
JARMO EDUSKUNTAAN! Rikoksiin syyllistyneitä tulee rangaista Valtiollinen ja taloudellinen itsenäisyys Vastustan keskittävää politiikkaa Järkevä maahanmuuttopolitiikka Kohtuullinen elintaso kuuluu kaikille
LisätiedotEduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0
10 Vaalit (Luvun lähde: Keskusvaalilautakunta) 10.1 Äänioikeutetut ja äänioikeuden käyttö vuosina 1999-2011 Äänioikeutettuja Äänestysprosentti (%) Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003
LisätiedotMAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ
MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen
LisätiedotUntolan poliittinen aktivoituminen vuoden 1916 vaalien alla. Helsingin työväenopisto
Untolan poliittinen aktivoituminen vuoden 1916 vaalien alla Helsingin työväenopisto irma.tapaninen@pp.inet.fi Sisältö Untolan toiminta torppariasiassa Vuoden 1916 lehtikirjoitukset & eduskuntavaalit 1.
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 852. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2002 N:o 852 858 SISÄLLYS N:o Sivu 852 Laki Kroatian kanssa tehdyn sijoitusten vastavuoroista edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotCAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013
CAP 2020 tilannekatsaus Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 1 Tilanne Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa käytössä isossa maatalouspolitiikan uudistuksessa Poliittinen sopimus
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen
LisätiedotKANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri
KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri Yhteiskuntakokonaisuus Perhe Julkinen Yksityinen Sektori Ihminen sektori Rajapinnat Tunkeutumiset Kansalaisyhteiskunta
Lisätiedot