Humanistinen ja kasvatusala. OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov NUORISO JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutusohjelma

Transkriptio

1 Humanistinen ja kasvatusala OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov NUORISO JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutusohjelma NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAAJA Tämä opetussuunnitelma on voimassa Salpauksessa jälkeen alkavassa opetuksessa. Käsittelyt: Päivitetty (koulutusjohtaja, Hyvinvointipalvelujen ja liiketalouden tulosyksikkö, viranhaltijapäätös 8, ) Salpauksen johtokunnan hyväksymä Salpauksen ammattiosaamisen toimikunta Valtakunnallinen voimaantuloaika (Opetushallituksen määräys)

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINNON, NUORISO- JA VAPAA- AJANOHJAAJA, AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammattialan kuvaus ja arvoperusta Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon tavoitteet Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, muodostuminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot Jatko-opintokelpoisuus NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINNON, NUORISO- JA VAPAA- AJANOHJAAJA, AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Kaikille pakolliset tutkinnon osat Ohjaajuus Ohjaus eri toimintaympäristöissä Ohjauksen menetelmät, eriytyvä kaikille pakollinen tutkinnon osa Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus Projektitoiminnan ohjaus Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Monikulttuurisen toiminnan ohjaus Ikääntyvien ohjaus Palvelujen tuottaminen Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista Tutkinnon osa ammattitutkinnoista Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa: Erityisryhmien ohjaus Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Yrittäjyys, 10 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) Lukio-opinnot Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta Tutkinnon osat ammatillisista tutkinnoista Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Opinnäyte ammatillisessa peruskoulutuksessa AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Pakolliset tutkinnon osat Äidinkieli, suomi (4 ov) Kirjallinen viestintä (1 ov)... 67

3 Suullinen viestintä (1 ov) Kieli ja kulttuuri (1 ov) Työelämän asiakirjat (1 ov) Venäjä, oma äidinkieli venäjänkielisillä opiskelijoilla (4 ov) Oma äidinkieli ja sen käyttö (1 ov) Kielitieto ja oikeakielisyys (1 ov) Kielialueen kulttuuri. Viestintä ja yhteiskunta (1 ov) Kaunokirjallisuus ja muut taidelajit (1 ov) Suomi toisena kielenä (4 ov) Kirjallinen viestintä (1 ov) Suullinen viestintä (1 ov) Kieli ja kulttuuri (1 ov) Työelämän asiakirjat (1 ov) Toinen kotimainen kieli, ruotsi (1 ov) Englanti (2 ov) Englanti 1 (1 ov) Englanti 2 (1 ov) Matematiikka (3 ov) Matematiikka 1 (1 ov) Matematiikka 2 (1 ov) Matematiikka 3 (1 ov) Fysiikka ja kemia (2 ov) Fysiikka (1 ov) Kemia (1 ov) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto (1 ov) Liikunta (1 ov) Terveystieto (1 ov) Taide ja kulttuuri (1 ov) Valinnaiset tutkinnon osat VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV, AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Työssäoppiminen ja työturvallisuus Ammatillinen erityisopetus Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Oppisopimuskoulutus Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijahuolto Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa LIITTEET

4 1 1 NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINNON, NUORISO- JA VAPAA- AJANOHJAAJA, AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKIN- NON MUODOSTUMINEN 1.1 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammattialan kuvaus ja arvoperusta Ammattialan kuvaus Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla järjestetään toimintoja ja tuotetaan palveluja eri-ikäisten monipuolista ja yhteisöllistä vapaa-aikaa varten. Tavoitteena on kansalaistoiminnan ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilöllisen kasvun ja yhteisöllisyyden tukeminen. Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla tarvitaan valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön ja kykyä luottamukselliseen ja luovaan vuorovaikutukseen sekä ohjattavien että muiden alojen ammattilaisten kanssa. Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla keskeisenä tehtävänä on suunnitella ja ohjata eri-ikäisten vapaa-ajan toimintaa ja harrastuksia sekä luoda edellytyksiä toiminnalle sekä nuorten tasapainoiselle kasvulle. Ohjauksessa ja toiminnan edellytysten järjestämisessä on otettava huomioon nuorten, aikuisten ja ikääntyvien erilaiset tarpeet ja heidän vapaaaikatoimintaa koskevat odotuksensa. Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, kyky ottaa taustaltaan erilaisten ohjattavien tarpeet huomioon sekä pyrkimys yhteisöllisen vuorovaikutuksen ja yksilöllisen kasvun tukemiseen ovat eri-ikäisten ohjauksessa tarvittavia taitoja. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaus on ihmissuhdetyötä, joka edellyttää hyvää tietämystä ihmisen kasvusta, kehityksestä, elämänkaaresta, sosiaalisesta kanssakäymisestä sekä kulttuurista ja yhteiskunnan rakenteista. Se on eri-ikäisten ja kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten parissa tehtävää ohjaus-, opastus- ja tukityötä. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten vapaaehtoista ja yhteisöllistä kansalais-, kulttuuri-, liikuntatoimintaa ja muuta vapaa-ajan toimintaa. Hän työskentelee järjestön, kunnan, yrityksen tai muun yhteisön palveluksessa tai itsenäisenä ammatin harjoittajana. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja tuntee ja osaa käyttää erilaisia toiminnan rahoitusmuotoja toimintojen organisoimiseksi ja toteuttamiseksi. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajalta vaaditaan monipuolisia taitoja sekä suunnittelu-, toteutus- ja arviointikykyä toiminnan ohjauksen lisäksi erilaisten toimintakokonaisuuksien ja palvelujen tuottamisessa. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja tiedostaa kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön yhteiskunnallisen merkityksen. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammatillisten vaatimusten kasvusta huolimatta vapaaehtoistyöllä ja kansalaisaktiivisuudella on alalla merkittävä asema. Nuoriso-ohjauksessa painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaami-

5 nen ja laajentaminen. Lisäksi nuoriso-ohjauksessa on keskeistä yhteistyö kodin, koulun ja sosiaalitoimen sekä muiden viranomaisten kanssa. 2 Arvoperusta Nuoriso- ja vapaa-aika-alan arvoperustana on humanistinen ihmiskäsitys. Siinä on keskeistä, yhteisöllisyys, inhimillisyys, sosiaalisuus, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, väkivallattomuus ja muut ihmisten yhteistoiminnalle välttämättömät ulottuvuudet. Käytännön ohjaustoiminnassa painottuvat vastuu ohjattavien henkisestä kasvusta, turvallisuudesta ja yhteistoiminnasta, ystävällisyys, luotettavuus, avarakatseisuus ja rehellisyys sekä yksilöllisten lähtökohtien huomioon ottaminen. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajalla on terve ammattiylpeys ja hyvän itsetunnon tuomaa varmuutta kohdata ja ohjata erilaisia ihmisiä. Työssään nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja pyrkii laadullisesti parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnalla luodaan edellytyksiä kansalaisten henkiselle, sosiaaliselle ja fyysiselle hyvinvoinnille sekä elämänilolle ja elämän mielekkyydelle. Monipuolinen kulttuuri-, kansalais-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikatoiminta kartuttaa kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Tulevaisuudenusko, monipuolinen osaaminen ja menestyminen rakentuvat yhä enemmän ihmisten henkisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden varaan. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan keskeinen yksilöllinen lähtökohta on oikeus oman elämän rakentamiseen kasvattavassa ja tasavertaisessa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Alan yhteiskunnallisina arvopäämäärinä ovat nuorisolain ( /72) mukaan yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisotyön peruslähtökohtia ovat 1) voluntarismi eli ihmisen tahdonvapauden ja vapaaehtoisuuden periaate, 2) nuorten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, 3) sitoutuminen nuorten kansalaisuuden lujittamiseen, 4) aikuisen kasvatusvastuun ja -oikeuden kunnioittaminen sekä 5) suhteellinen ja moniarvoinen arvoperusta. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vastuu yhteisestä tulevaisuudesta kuuluvat keskeisesti nuoriso- ja vapaa-aika-alan arvoperustaan. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminta ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnan kasvatuksellisena tavoitteena on selviytymiskykyinen, aktiivinen ja osallistuva ihminen, joka kykenee vastaamaan muutoksiin oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kunnioittavasti. Alan osaamistarpeet Yhteiskunnan rakennemuutos, väestön ikärakenteen muutos, kansainvälistyminen, kulttuurien välisen vuorovaikutuksen vilkastuminen ja tarpeet tukea nuorten kasvua luovat uusia haasteita nuoriso- ja vapaa-aika-alalle. Alan palvelujen yhä laajempi ja monipuolisempi tuottaminen, uudet toimintaympäristöt ja palvelujen laadun varmista-

6 3 minen korostuvat. Palvelujen tuottaminen erilaisissa toimintaympäristöissä vaatii joustavuutta ja sopeutumiskykyä sekä taitoa käyttää hyväksi erilaisia mahdollisuuksia niin toiminnan rahoituksessa kuin muissakin järjestelyissä osalta. Lisäksi moniammatillinen verkostotyö korostuu. Vireä kansalaistoiminta on aina ollut nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnan perusta. Kansalaistoiminnan rooli ja kansalaisuuden merkitys ovat muuttumassa. Kansainvälinen yhteistyö, nationalismi ja jopa rasismi etenevät rinta rinnan Euroopassa. Uhkana on suvaitsemattomuuteen ja ehdottomuuteen perustuvien arvojen korostuminen. Ihmisten elinmahdollisuudet ja hyvinvointi ovat yhä enemmän riippuvaisia koko maapallon kehityksestä. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja kohtaa työssään näiden muutosten aiheuttamia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä seurauksia. Kansalaiseksi kasvattaminen ja nuorten kuulemis- ja vaikuttamismenetelmien kehittäminen ovat edelleen nuorisotyön perustehtäviä. Voimakkaasti kehittyvät tietoverkot ja nuorten lisääntyvä internetin käyttö lisäävät tarvetta virtuaalisen ohjauksen menetelmien kehittämiselle nuorisotyössä. Verkko-ohjaus uutena työmuotona kehittyy ja mediakasvatus sekä kriittiseen tiedonhankintaan ohjaaminen korostuu entisestään tulevaisuudessa. Virikkeiden tulva korostuu myöhäismodernin ajan valintojen, elämysten ja yksilöllistymisen aikakaudella, jossa nuorisokulttuurien sirpaloituminen ja elämäntyylien eriytyminen on tosiasia. Nuoret luovat omia elämänarvojaan yhä enemmän itse. Nuorisoohjaaja on myöhäismodernin yhteiskunnan asiantuntija, jonka tulee kyetä kohtaamaan nuorten elämään liittyvien sosiaalisten ongelmien kirjo. Nuorisotyön perinteinen tehtävä on ollut edesauttaa nuorten omaa toimintaa siten, että yksilöllisyys ja yhteisöllisyys voivat elää rinnakkain. Toimintamallit heijastelevat sitä ajankuvaa, joka kulttuurissa vallitsee. Vaatimus yhteisöllisyyden säilymisestä nykyisen ja tulevan ajan jatkuvasti liikkeessä olevan nuorisosukupolven ohjauksessa on haaste, johon alalla toimivat ammattilaiset joutuvat tulevaisuudessa vastaamaan. 1.2 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon tavoitteet Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen osaa työskennellä monipuolista ammattitaitoaan käyttäen alan eri toimintaympäristöissä työntekijänä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä alan arvopohjan edellyttämällä tavalla. Hän osaa ohjata, innostaa, motivoida ja osallistaa sekä järjestää tavoitteellista ja elämyksiä tuottavaa toimintaa kaikenikäisille, mutta erityisesti nuorille. Hän hallitsee ryhmien ohjaamisen ja osaa työssään rakentaa luottamuksellisia sosiaalisia ja toiminnallisia verkostoja sekä tukea ohjattaviensa yhteisöllistä ja yksilöllistä kasvua heidän tarpeensa huomioon ottaen.

7 4 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja toimii eri-ikäisten ihmisten parissa ja ohjaa heidän vapaa-aikatoimintaansa yhteisökasvatuksellisia periaatteita ja menetelmiä soveltaen. Hän ymmärtää aktiivisen kansalaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden sekä virikkeellisen vapaa-ajan merkityksen ihmisten hyvinvoinnille, viihtyvyydelle sekä työssä ja arkielämässä jaksamiselle ja elinoloille. Hän osaa luovasti ottaa huomioon eri-ikäisten ja taustoiltaan erilaisten ohjattavien yksilölliset tarpeet ja suunnitella toimintakokonaisuuksia ohjattavien toiveita kuunnellen. Nuorisotyö ja nuorisokasvatus ovat tutkinnossa perusviitekehyksenä, mutta ammatillisten valintojen kautta on mahdollista suunnata osaamista myös muihin ikäryhmiin. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa käyttää nuoriso- ja vapaa-aika-alan keskeisiä ohjausmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä valitsemiensa opintojen ja työelämän vaatimusten mukaisesti. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ohjausmenetelmien monipuolinen soveltaminen on hänen työnsä erityisosaamista. Hänellä on vankka toiminnanohjausja osallistumistaito, hyvä ilmaisukyky sekä hyvät vuorovaikutustaidot. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen osaa työssään edistää suomalaista kulttuuriperinnettä ja sen kehitystä. Hän osaa ottaa huomioon ohjattavien erilaiset kulttuuriset ja sosiaaliset taustat sekä osaa kehittää toimintaa niiden mukaisesti. Hän osaa toimia luontevasti monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja luoda eri etnisten ryhmien yhteisymmärrystä vahvistavia tilanteita ja tulee työssään toimeen vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Hän osaa työskennellä työryhmän jäsenenä ja toimia myös moniammatillisissa verkostoissa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa olla oma-aloitteinen ja luova sekä tehdä itsenäisiä ratkaisuja työntekijänä tai ammatinharjoittajana. Hän osaa ottaa huomioon kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet sekä vastuullisen kuluttamisen periaatteet työssään ja kansalaisena. Hän pyrkii omassa toiminnassaan aina laadullisesti parhaaseen mahdolliseen suoritukseen sekä arvostaa toimintaympäristön viihtyisyyttä ja kulttuurisia kauneusarvoja. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen toimii vastuullisesti, oikeudenmukaisesti, taloudellisesti ja sopimusten mukaisesti. Hän noudattaa työssään nuoriso- ja vapaa-aikaalan ammattietiikkaa ja pyrkii aina oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. Hän noudattaa hyviä käytöstapoja kaikissa tilanteissa. Hän toimii sovittelevasti kaikissa työhönsä liittyvissä ongelmatilanteissa. Alan ammattilainen osaa käsitellä ja ratkaista eettisiä ongelmia työelämän tarpeiden mukaisesti. Hän on avarakatseinen ja tasa-arvoinen toisia ihmisiä kohtaan. Hän ottaa toiset ihmiset huomioon ja ymmärtää ihmisten erilaisia elämäntilanteita, mielipiteitä ja tunteita. Hän hallitsee omat tunteensa ohjaus- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Hän arvostaa omaa ammattiaan, on motivoitunut kehittämään itseään

8 ja työtään ja osaa arvioida ammatillista kasvuaan ja kehittämistarpeitaan. Hänellä on elinikäisen oppimisen taidot. 5 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa pitää huolta ohjattavien turvallisuudesta ja terveydestä, ja hän noudattaa työsuojelumääräyksiä ja ohjeita. Hän on perehtynyt riskien ja vaarojen arviointiin sekä toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana. Hän kiinnittää huomiota työhyvinvointiinsa, noudattaa terveellisiä elintapoja sekä pitää yllä toiminta- ja työkykyään. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammattilainen osaa ottaa huomioon työnsä ympäristövaikutukset ja toimia ympäristöä säästäen. Hän myös hallitsee menetelmiä käsitellä ympäristökysymyksiä ohjattavien kanssa. Hän osaa käyttää nykyaikaisen teknologian välineitä ja laitteita. Hän osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tiedon hankinnassa, viestinnässä, palvelujen markkinoinnissa sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Hän tiedostaa verkko-ohjauksen haasteet nuorisotyössä ja osaa huolehtia käytettävien varusteiden, välineiden ja menetelmien turvallisuudesta sekä ympäristön viihtyisyydestä ja järjestyksestä. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98, 5 ). Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnossa on yksi koulutusohjelma: nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutusohjelma. 1.3 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, muodostuminen Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, 120 ov Ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat Ohjaajuus, 20 ov Ohjaus eri toimintaympäristöissä, 30 ov Ohjauksen menetelmät 20 ov, eriytyvä kaikille pakollinen tutkinnon osa, menetelmäalueet: Kulttuuriohjaus (2-4 ov) Liikunnanohjaus (2 ov) Luonto- ja elämystoiminta (2-4 ov) Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut (2 ov) Media- ja verkko-ohjaus (2-4 ov) Teknisten ja käden taitojen ohjaaminen (2-4 ov) Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, Valittava yhteensä 20 ov Nuorten sosiaalinen vahvistaminen, 10 ov

9 6 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat: Erityisryhmien ohjaus, 10 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 0-10 v, Yrittäjyys, 10 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Lukio-opinnot 4.4 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta, 10 ov Tutkinnon osat ammatillisista tutkinnoista (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset valinnaiset Äidinkieli 4 ov 0-4 ov Toinen kotimainen kieli 1 ov 0-4 ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov 0-4 ov Toinen kotimainen kieli, suomi 2 ov * 0-4 ov Vieras kieli 2 ov 0-4 ov Matematiikka 3 ov 0-4 ov Fysiikka ja kemia 2 ov 0-4 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov 0-4 ov Liikunta 1 ov 0-4 ov Terveystieto 1 ov 0-4 ov Taide ja kulttuuri 1 ov 0-4 ov 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat ov Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta 0-4 ov 6 ov 4 ov *Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov, ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov. Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä

10 7 vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon muodostuminen -taulukossa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5, Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. 1.4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille

11 8 aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja toimintakyky aloitekyky ja yrittäjyys kestävä kehitys estetiikka viestintä ja mediaosaaminen matematiikka ja luonnontieteet teknologia ja tietotekniikka aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan.

12 9 Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään.

13 10 Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.5 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 2 NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEEN- PANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Opetussuunnitelman yhteinen osa Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää: tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan

14 11 suunnitelman ammattiosaamista syventävien tutkinnon osien (tutkintoa yksilöllisesti laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää ammattiosaamisen toimikunnan hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin niitä ei ole tutkinnon perusteissa määritelty Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Se on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan, ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukea ja lisäohjausta. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää mm. opiskelijan yksilölliset valinnat laajentaa, monipuolistaa ja syventää opintojaan sekä opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat ja ammattiosaamisen näytöt. 3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA Koulutuskeskus Salpauksella on (syyskuussa 2012) voimassa oleva näyttötutkinnon järjestämissopimus Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkintoon. Ammattialan perustutkinto suoritetaan näyttötutkintona osoittamalla tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen hyväksytysti tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Perustutkinnon suorittaminen arvioidaan asteikolla 1-3.

15 12 Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta ei pääsääntöisesti mitoiteta opintoviikkoina niitä aloja lukuun ottamatta, joilla opintojen laajuudesta on säädetty lailla. Opintojen laajuus on jokaisen tutkinnon suorittajan kohdalla yksilöllinen (henkilökohtaistettu). Näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen liittyy olennaisena osana henkilökohtaistaminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kaikissa vaiheissa: hakeutumisvaiheessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Näyttötutkintotoiminta perustuu lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Tutkintojen järjestäminen on luvanvaraista. Jokaisella tutkinnolla on Opetushallituksen nimittämä tutkintotoimikunta, jonka kanssa tutkinnon järjestäjä tekee näyttötutkintojen järjestämisestä sopimuksen. Tutkintotoimikunta tekee lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta, tutkintosuorituksen arvioinnista ja tutkinnon tai sen osan hyväksymisestä. Perustutkinnon voi suorittaa näyttötutkintoperusteisesti myös oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään Koulutuskeskus Salpauksen järjestämillä tietopuolisilla opinnoilla. Koulutuskeskus Salpauksen pedagogisen strategian osassa III Aikuiskoulutus ja näyttötutkintotoiminta kuvataan työelämälähtöisten näyttötutkintojen järjestämisen periaatteet Koulutuskeskus Salpauksessa. Asiakirjan liitteenä on näyttötutkintoprosessin kuvaus, jossa määritetään Koulutuskeskus Salpauksen prosessin toimijat, tehtävät ja vastuut yksityiskohtaisesti. 4 NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINNON, NUORISO- JA VAPAA- AJANOHJAAJA, AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Ohjaajuus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja: osaa käyttää työssään omaa ohjaajuuttaan ja toimia nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammatillisten periaatteiden ja arvopohjan mukaan toimii ohjaustyössään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti soveltaa ohjaussuunnitelmia yksilön ja ryhmän ohjauksessa tarkoituksenmukaisella tavalla

16 13 toimii toteuttaen kasvatusvastuuta ja kasvatuksellisia tavoitteita tiedostaa oman ammatillisen kasvunsa ja sen merkityksen nuoriso- ja vapaaaikatyössä ottaa huomioon ohjattavien erilaisuuden sekä erityisen tuen tarpeen huolehtii ohjattavien kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta ja ottaa huomioon nuoriso- ja vapaa-aikatyön työturvallisuuteen liittyvät tekijät toteuttaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavia ohjaustilanteita yksilö- ja ryhmänohjauksessa tuntee ihmisen elämänkaaren ja eri ikävaiheisiin liittyvät kehityshaasteet osaa kohdata ja ohjata eri-ikäisiä osaa auttaa ohjattavia vaikeissa elämäntilanteissa ja kykenee toimimaan tukena myös laajempaa yhteisöä koskettavissa kriiseissä tuntee sosiaalisen vahvistamisen periaatteet ja osaa soveltaa niitä omassa työssään ymmärtää ryhmädynamiikan lainalaisuudet toimii työssään ja ohjaustilanteissa ammattieettisesti. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havaitsee ja nimeää yksilön tai ottaa huomioon sosiaaliset ja ryhmän kehitystä tukevia tavoitteita kasvatukselliset tavoitteet. ja toteuttaa yhdessä suun- nittellun ohjauskokonaisuuden niiden mukaisesti. arvioi ryhmän jäsenenä oman ohjaustoimintansa vaikutuksia arvioi omaa työtään, ottaa vastaan palautetta ja muuttaa toimintaa ohjeiden mukaisesti. suunnittelee ja toteuttaa yksilölle tai ryhmälle tavoitteiden mukaisen ohjauskokonaisuuden. arvioi yksittäisen ohjaustoiminnan vaikutuksia ja tuloksellisuutta arvioi omaa työtään ja hyödyntää palautetta muuttaakseen tarvittaessa toimintaansa Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää omia persoonallisia tapojaan ja vahvuuksiaan ohjauskokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. ymmärtää ohjattavan kanssa yhdessä asetettujen tavoitteiden merkityksen. arvioi itsenäisesti ohjaustoiminnan vaikutuksia ja tuloksellisuutta hankkii itsearvioinnin lisäksi palautetta, jonka pohjalta arvioi ja kehittää omaa työtään

17 14 Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen ohjauksessa Ohjattavan kohtaaminen Ryhmänohjauksen ja motivoinnin hallinta Osallistava ohjaaminen Kriiseihin varautuminen Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Ryhmädynaamisen osaamisen hallinta Nuorisotyön kasvatuksellinen ja sosiaalinen perusta Elämänkaarivaiheiden hallinta Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen Seksuaalisuuskasvatuksen tukeminen Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmaratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö käyttää ohjaajuuttaan tavanomaisissa tilanteissa ja jäsentää sekä käsittelee omat tunnetilansa. kohtaa ohjattavat arvostavasti ja luo myönteisen ohjaustilanteen. ottaa huomioon ohjattavien erilaisuuden ja erityisen tuen tarpeen. Tarvitsee ajoittain opastusta. ottaa huomioon yksittäiset ryhmäläiset ja tunnistaa heidän valmiutensa ja tarpeensa. ohjaa ryhmää tietoisesti. kohtaa ohjattavat oman elämänsä toimijoina ymmärtäen osallisuuden merkityksen. ottaa huomioon toiminnassa kriisityön vaiheet. käyttää ohjaajuuttaan uusissa ja vaihtelevissa tilanteissa. käsittelee ja jäsentää omat tunnetilansa ja havaitsee oman ammatillisen kasvunsa kehittämistarpeet. toimii vakuuttavasti ja työskentelee vastuullisena ohjaajana. ottaa huomioon erilaiset ohjattavat ja heidän lähtökohtansa ohjaustoiminnassaan. soveltaa ryhmän ohjauksessa kuuntelua ja kysymyksiä, hyödyntää puitteita ja sopimuksia. motivoi ja ylläpitää ohjattavien omaa aktiivisuutta. asettaa yksilön tai ryhmän kanssa yhdessä tavoitteita ja vahvistaa heidän itseohjautuvuuttaan. toimii moniammatillisesti kriisitilanteissa. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassa huomioon ryhmien kehitysvaiheita. ohjaa ymmärtäen nuorisotyön ja ohjauksen kasvatusmerkityksen. toimii ohjeiden mukaan etsivässä nuorisotyössä. tuntee ja ottaa huomioon eriikäisten ihmisten fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset valmiudet osallistua ohjattuun toimintaan. antaa myönteistä palautetta ja tukee onnistumista toimii ymmärtäen nuoren seksuaalisuuteen liittyvät peruskysymykset. Arviointikriteerit tunnistaa ryhmän kehitysvaiheen ja ottaa huomioon yksilön sekä ympäristön vaikutuksen ryhmän toimintaan. käyttää nuorisotyössä ja ohjauksessa kasvatuksellisia ja sosiaalisia näkökulmia. toimii yhdessä muiden kanssa etsivän nuorisotyön toimintatapoja tuntien. ottaa ohjaustoiminnassa huomioon ohjattavien yksilölliset ja ikäkauteen liittyvät tarpeet. tukee ohjattavien yksilöllistä kasvua. tukee ohjattavien myönteisen minäkuvan muotoutumista ja ylläpitoa. edistää nuorten tietoisuutta seksuaalikysymyksistä Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ratkaisee ongelmatilanteita yhteistyössä muiden kanssa kommunikoi vuorovaikutustilanteissa asiallisesti ohjattavan tai ohjattavien kanssa. oppii työprosessista ja ratkaisee itsenäisesti tavallisimpia ongelmatilanteita. toimii tilanteita ennakoiden. kommunikoi vuorovaikutustilanteissa asiallisesti, selkeästi ja tilanteen vaatimalla tavalla. Edistää ohjauksellaan myönteisen ammattikuvan syntymistä omasta ammatistaan. Toimii omien voimavarojensa rajoissa. Huolehtii omasta työssä jaksamisestaan. tukee ohjaustoiminnallaan monipuolisesti erilaisten ohjattavien tavoitteiden saavuttamista ottaa huomioon ohjattavien yksilöllisten mahdollisuuksien vaihtelun. asettaa tavoitteita, jotka tukevat ohjattavien sosiaalista kanssa käymistä ja vuorovaikutusta. käyttää ryhmän toimintaa hyväkseen yksilön tukemisessa ja kannustamisessa. innostaa ohjattavia ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja toimimaan itseohjautuvasti. tukee ohjattavaa eri tavoin kriisitilanteissa. soveltaa monipuolisesti ohjaustilanteissa ryhmien yhteisölliseen kehitykseen liittyviä tietojaan. tekee nuorisotyötä ja ohjausta kasvatuksellisista ja sosiaalisista lähtökohdista. soveltaa monipuolisesti etsivää nuorisotyötä. hyödyntää kehityspsykologista tietämystään tavoitteellisen ohjaustilanteen suunnittelussa ja toteutuksessa. valitsee eri- ikäisten ihmisten muodostamille ryhmille sopivia ohjausmenetelmiä. tukee ohjattavia samalla ymmärtäen, että eri elämänalueiden kokonaisuus on ohjattaville merkityksellinen. kehittää tapoja terveellisten elämäntapojen edistämiseen. toimii tilanteen mukaisesti ja luontevasti tukien nuorten seksuaalista kasvua. soveltaa työprosessista saamaansa tietoa ja ratkaisee itsenäisesti ongelmatilanteita. toimii tilanteita ennakoiden ja osaa tehdä varasuunnitelmia. toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa.

18 15 Ammattietiikka toimii ottaen huomioon nuorisotyön ammattieettiset perusteet ja toimintatavat. noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja lastensuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta. toimii vastuullisesti omissa työtehtävissään. toimii ottaen huomioon nuorisotyön ammattieettiset perusteet ja toimintatavat. noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja lastensuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta. toimii vastuullisesti omissa työtehtävissään. toimii rakentavasti ohjattavien tunnekonflikteissa toimii ottaen huomioon nuorisotyön ammattieettiset perusteet ja toimintatavat. noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja lastensuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta. toimii vastuullisesti omissa työtehtävissään. tukee ohjattavien eettistä pohdintaa ja toimii rakentavasti arvojen ristiriitatilanteessa. Opetuksen toteuttaminen Ohjaajuus, NUO01, 20 ov, on jaettu opintojaksoihin opetuksen rytmittämiseksi, mahdollisten toiseen oppilaitokseen siirtymisen ja /tai opintojen keskeytymisen ja myöhemmin jatkamisen sisältöasioiden helpottamiseksi sekä lukujärjestyksen lukemisen ja tekemisen helpottamiseksi. Ammatillinen kasvu, NUO01A, 4 ov, josta 2 ov toteutetaan työssäoppimalla. Ryhmän ohjaaminen, NUO01B, 4 ov Elämän kulku, NUO01C, 4 ov Kasvattaminen, NUO01D, 4 ov Ohjaajana kehittyminen, NUO01E, 4 ov, joka toteutetaan työssäoppimalla. Opintojaksot ja niissä käsiteltävät sisällöt: Ammatillinen kasvu, NUO01A, 4 ov (arviointi AOS näyttö ja muulla osaamisella esim. tehtävillä, tenteillä ja portfolioilla) Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista o nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammatilliset periaatteet, tavoitteet ja arvopohja o ohjaamisen prosessi; suunnittelu, toteutus ja arviointi Tuloksellinen toiminta o oman toiminnan vaikutukset arviointitaidot Oman työn kehittäminen o palautteen antaminen ja vastaanottaminen o itsearviointi o itseohjautuvuus Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen ohjauksessa o työhyvinvointi, työssäjaksaminen ja työyhteisötaidot o vastuun ottaminen ja kantaminen o sisäinen yrittäjyys o stressinhallinta o joustavuus

19 16 Vuorovaikutus ja yhteistyö o tunneosaaminen o sanallinen ja sanaton viestintä Ammattietiikka o vaitiolovelvollisuus / salassapitoasiat o lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus o lastensuojelulaki o työmoraali o ihmiskäsitys ja arvopohdinta Ryhmän ohjaaminen, NUO01B, 4 ov (Arviointi AOS näyttö ja muu osaaminen esim. tehtävät, tentit ja portfoliot) Ohjattavan kohtaaminen o erilaiset ohjattavat (yksilöt, ryhmät, taustat, jne.) o erityisen tuen tarpeet Ryhmänohjauksen ja motivoinnin hallinta o ohjausharjoitukset => suunnittelu, toteutus ja arviointi Ryhmädynaamisen osaamisen hallinta (arvioidaan AOS näytössä) o ryhmäyttäminen o ryhmien kehitysvaiheet o yksilön ja ympäristön vaikutukset ryhmän toimintaan Elämän kulku, NUO01C, 4 ov (osaamisen arviointi esim. tehtävillä, tenteillä ja portfolioilla.) Kriiseihin varautuminen o kriisit o kriisisuunnitelma o turvallisuusohjeet Elämänkaarivaiheiden hallinta o kehityspsykologian perusteet o eri ikävaiheiden kehityshaasteet o sosiaalinen pääoma o perheet o sosiaaliset verkostot o yksinäisyys, kaveruus o yhteisöt, yhteisöllisyys Seksuaalisuuskasvatuksen tukeminen o seurustelu o rakkaus

20 17 Kasvattaminen, NUO01D, 4 ov (arviointi AOS näyttö ja muu arviointi esim. tehtävillä, tenteillä ja portfolioilla.) Kasvattamisen perusteet (arviointi AOS näytössä) o ihmiskäsitykset o oppimiskäsitykset Osallistava ohjaaminen (arviointi AOS näytössä) o sosiaalipedagogiikan perusteet o osallistaminen, innostaminen ja motivointi o sosiokulttuurinen innostaminen o kriittinen pedagogiikka Nuorisotyön kasvatuksellinen ja sosiaalinen perusta o nuorisotyön historia sekä arvopohja o kohdennettu nuorisotyö o kasvatusvastuu o sosiaalisen vahvistamisen periaatteet Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen o ratkaisukeskeinen ohjaamistapa o positiivisen ja korjaavan palautteen merkitys o myönteisen minäkuvan tukeminen Oppiminen ja ongelmaratkaisu (arviointi AOS näytössä) o suunnitelmallisuus ja ennakointi (varasuunnitelma) o ongelmatilanteet Ohjaajana kehittyminen, NUO01E, 4 ov, joka toteutetaan työssäoppimalla (arviointi AOS näytössä). Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista (arviointi AOS näytössä) o Työssäoppimisjakson alussa opiskelija laatii yhdessä ohjaajansa kanssa työssäoppimis- ja näyttösuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan jakson tavoitteet ja konkreettiset työtehtävät ja prosessit, joihin opiskelija osallistuu. Suunnitelmassa tulee näkyä sosiaaliset ja kasvatukselliset tavoitteet. Suunnitelmaa voidaan täydentää työssäoppimisjakson aikana. o Opiskelija työskentelee suunnitelman mukaisesti ja kasvatusvastuunsa kantaen. Ohjattavan kohtaaminen (arviointi AOS näytösä) o Yhtenä perustehtävänä työssäoppimisjaksolla on ohjattavien kohtaaminen erilaisissa tilanteissa, sekä aktiivisissa ohjaustilanteissa, että normaalissa kanssakäymisessä arkipäivän tilanteissa.

21 18 o Opiskelija huomioi työssäoppimisjaksonsa aikana ohjattavien erilaisuuden ja mahdolliset tuen tarpeet, esimerkiksi yksilökeskeisillä työmuodoilla. Ryhmänohjauksen ja motivoinnin hallinta (arvioidaan AOS näytössä) o Ensisijaisesti opiskelija suunnittelee ryhmänohjaustilanteet etukäteen, samalla varautuen ohjaamaan tarvittaessa ryhmiä ja yksilöitä myös ilman ennakkovalmistelua. o Tavoitteena on saada mahdollisimman moni osallistumaan toimintaan mikäli mahdollista o Ryhmänohjauksessa tulee aina huolehtia kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta ja ottaa huomioon nuoriso- ja vapaa-aikatyön työturvallisuuteen liittyvät tekijät. Ryhmädynaamisen osaamisen hallinta (arvioidaan AOS näytössä) o Opiskelija hyödyntää ja kehittää ryhmädynamiikan tuntemustaan ja osaamistaan ryhmä ohjaustilanteissa. Opiskelijan tulee huomioida käytettävissä olevanaika, suhteessa ryhmädynaamisiin tavoitteisiinsa. Oppiminen ja ongelmaratkaisu (arvioidaan AOS näytössä) o Opiskelija tiedostaa oman ammatillisen kasvunsa ja sen merkityksen nuorisoja vapaa-aikatyössä. Opiskelija tunnistaa omat kehitysalueensa ja hakee aktiivisesti tietoa muilta työntekijöiltä, mutta miettii myös itse ratkaisutapoja vastaantuleviin kysymyksiin. Elinikäisen oppimisen periaate on yksi tämän kohdan kulmakivistä. Vuorovaikutus ja yhteistyö (arvioidaan AOS näytössä) o Opiskelija on aktiivinen ja hakeutuu erilaisiin työryhmiin ja työtilanteisiin. Opiskelija hyödyntää työpaikoilla olevaa osaamista ja kokemusta esim. näyttöä suunnitellessaan. Opiskelija hakeutuu vuorovaikutustilanteisiin työyhteisönsä ihmisten kanssa. Ammattietiikka (arvioidaan AOS näytössä) o Opiskelija toimii nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammatillisten periaatteiden ja arvopohjan mukaan. Opiskelijan on tärkeää myös selvittää mahdolliset työpaikkakohtaiset periaatteet ja mahdollisuuksien mukaan noudattaa niitä. Jos ne ovat jostain syystä ristiriidassa lakien tai omien periaatteiden kanssa, tulee opiskelijan keskustella niistä asiallisesti ja rakentavasti. Asiakkaita ja työkavereita tulee kohdella aina arvostavasti ja kunnioittaen. Toteutustapa yhteistoiminnalliset oppimismenetelmät

22 19 Ajoitus hyödynnetään opetusteknologiaa (atk-laitteet, kamerat ym.) ja käytetään työhön soveltuvaa ohjelmistoa itsenäinen työskentely (suunnitelmat, raportit, tentteihin valmistautuminen, portfolio) ammattialan työtehtävät työssäoppien tai oppilaitoksessa tarkennetun moduulisuunnitelman mukaan opintojen alkuvaiheessa. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa ohjaustoiminnassa, jossa keskeinen taito on kasvatusvastuuseen ja tavoitteellisuuteen perustuva ohjaavuus. Ammattiosaamisen näytössä hän suunnittelee ja toteuttaa kohderyhmän tarpeiden mukaisen ohjaustilanteen ja valitsee siihen sopivat ohjausmenetelmät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Lisäksi hän työskentelee erilaisissa työ- ja ohjaustilanteissa ja laatii työskentelystään raportin ja hyödyntää muuta dokumentaatiota (kuvia, palautteita, tekemiään asiapapereita jne.) Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan työprosessin hallinnasta oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ohjattavan kohtaaminen sekä ryhmänohjauksen ja motivoinnin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinnasta ryhmädynaamisen osaamisen hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidoista oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä ammattietiikka. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa kohderyhmän tarpeiden mukaisia ohjaustilanteita ja niihin sopivia ohjausmenetelmiä työssäoppimispaikalla 2-4 viikon aikana. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättää ammattiopettaja. Muulla arvioinnilla osoitetaan työprosessin hallinnasta tuloksellinen toiminta ja oman työn kehittäminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta, oman persoonan tunteminen ja käyttäminen ohjauksessa osallistava ohjaaminen sekä kriiseihin varautuminen

23 20 työn perustana olevan tiedon hallinnasta nuorisotyön kasvatuksellinen ja sosiaalinen perusta, elämänkaarivaiheiden hallinta, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen sekä seksuaalisuuskasvatuksen tukeminen Muu osaaminen arvioidaan esim. tehtävin, tentein ja portfolion. Etenemisehto Työssäoppimiseen voi osallistua, kun opiskelija on oppinut pääsääntöisesti ne asiat, joiden varaan työssäoppiminen perustuu. Opettajaryhmä harkitsee kriittisissä tapauksissa opiskelijan osallistumisen työssäoppimisjaksolle. Ammattiosaamisen näyttöön voi osallistua vasta, kun osaaminen on sillä tasolla, että näyttö on mahdollista suorittaa hyväksytysti Ohjaus eri toimintaympäristöissä Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja: osaa työskennellä nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöissä (valtio/kunta/yksityinen/kolmas sektori) työyhteisön jäsenenä toteuttaa eri toimintaympäristöjen mukaista tavoitteellista toimintaa erilaisille kohderyhmille tuntee alan erityiset ja työn yleiset säädökset ja turvallisuus- ja laatutekijät sekä osaa noudattaa ja soveltaa niitä työssään tuntee yhteistyökumppaneita ja osaa moniammatillisen yhteistyön menetelmiä tuntee työn päätöksentekorakenteet ja rahoitusmahdollisuuksia ja osaa ottaa toiminnassaan huomioon taloudelliset edellytykset. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla Toiminnan taloudellisuus Työpaikan sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ja toteuttaa annettujen suunnittelee ja toteuttaa oma- suunnittelee ja toteuttaa toi- ohjeiden mukaan omaa aloitteisesti omaa työtään mintaa tavoitteellisesti ja itse- työtään näisesti toimii ennalta laaditun budjetin mukaisesti noudattaa työaikoja ja toimii työohjeiden mukaisesti toimii suunnitelmallisesti ja seuraa talouden toteutumista työssään noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita omatoimisesti erilaisissa tilanteissa hyödyntää kokonaistaloudellisimman tavan järjestää toimintaa ja selvittää eri rahoituslähteitä toimii joustavasti työtehtävien vaatimusten mukaan sääntöjä ja ohjeita noudattaen.

24 21 Työpaikan rakenteet ja päätöksenteko Työyhteisön jäsenenä toimiminen Tiedottaminen ja markkinointi Kokous- ja neuvottelutaitojen hallinta Työn arviointi ja - laadun kehittäminen Työn kokonaisuuden hallinta Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Moniammatillinen toimiminen Projektityössä toimiminen Monikulttuurinen työskentely Kouluyhteistyön toteuttaminen Kansainvälinen toimiminen Toimiminen yhteistyössä kotien kanssa Ympäristökasvatus Tietotekniikan osaaminen Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen Ammatillinen viestintä Alakohtaisen kielitaidon hallinta toimii tiedostaen oman asemansa organisaatiossa osallistuu työyhteisön vuorovaikutukseen hakee tukea muilta työyhteisön jäseniltä ja tukee toisia tarvittaessa. tekee ohjeen mukaan asiakirjoja ja tiedotteita noudattaa kokouksen ja neuvottelun toimintaperiaatteita suoriutuu rutiineista ja arvioi pyydettäessä työnsä onnistumista tarvitsee ajoittain ohjausta työn suunnittelussa ja neuvottelee poikkeamista ottaa toiminnassaan huomioon päätöksenteon vaiheet ja niihin vaikuttamisen mahdollisuudet toimii aktiivisesti ja luontevasti työyhteisön vuorovaikutustilanteissa toimii toimintaympäristön tiedotusja markkinointisuunnitelman ja - tavan mukaisesti aloittaa ja ylläpitää keskustelua, perustelee mielipiteensä ja ottaa toiset osallistujat huomioon. toimii sihteerinä kokouksessa ja neuvottelussa. arvioi oma-aloitteisesti työnsä onnistumista. tuntee työympäristön arvioimisen periaatteet. etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen ja työskentelee omatoimisesti Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ottaen huomioon lähialojen toimintatapoja ja palveluja. toimii projektityön vaiheiden mukaisesti, tarvitsee ajoittain opastusta. ottaa työskenetelyssä huomioon erilaisten kulttuurien merkityksen. toimii kouluyhteistyön mahdollisuuksia hyödyntäen ottaa toiminnassaan huomioon nuorisotyön kansainvälisiä toimijoita ohjaa ymmärtäen perheen merkityksen nuoren elämässä. ottaa huomioon ympäristökasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä. käyttää keskeisiä sovellusohjelmia (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, sähköposti ja internet). laskee ammatissa tarvittavia peruslaskutoimituksia ilmaisee itseään selkeästi suullisesti ja kirjallisesti ja tuntee perusammattisanaston selviytyy työtilanteissa suomen kielen lisäksi auttavasti toisella kotimaisella tai jollakin vieraalla kielellä. toimii ottaen huomioon työympäristön yhteistyöverkostoja ja yhteistyömuotoja. toimii projektissa oma-aloitteisesti. ottaa työskentelyssä huomioon eri kulttuureista nousevat haasteet ja mahdollisuudet omassa ympäristössään. tukee nuoria erilaisissa koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä ottaa huomioon kansainvälisen toiminnan merkityksen ja mahdollisuudet ottaa ohjauksessa huomioon vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuudet omassa työympäristössään. soveltaa toiminnassaan tietoa ympäristökasvatuksen sisällöistä ja tavoitteista. hyödyntää sovellusohjelmia työssään. käyttää tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattiin liittyen käyttää hyvää yleiskieltä, ammattisanastoa ja kirjallisuutta käyttää suomen kielen lisäksi toista kotimaista tai jotain vierasta kieltä oman alan työtilanteissa vaikuttaa päätöksentekoon oman työtehtävänsä puitteissa toimii rakentavasti ja tavoitteellisesti vuorovaikutustilanteissa. edistää omalla toiminnallaan työyhteisön yhteisöllisyyttä. hyödyntää työssään sekä sisäistä että ulkoista markkinointia toimii tasa-arvoisesti kokouksissa ja neuvottelutilanteissa johtaa kokousta tai neuvottelua. hakee aktiivisesti palautetta ja esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia hoitaa työnsä itsenäisesti, järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen sen työympäristön muuhun toimintaan toimii luontevasti viranomaistai yhteistyöverkostossa. toteuttaa itsenäisesti projektimaisen työn ja arvioi sitä. toimii kulttuurien välistä yhteisymmärrystä tukevalla tavalla. tekee moniammatillista kouluyhteistyötä toimii kansainvälisessä verkostoissa tai yhteistoiminnassa. on mukana tavoitteellisessa toiminnassa, johon osallistuu vanhempia soveltaa ympäristökasvatuksen teoriatietoa käytäntöön ja perustelee sillä tekemiään ratkaisuja. käyttää ja hyödyntää monipuolisesti erilaisia sovellusohjelmia työssään tekee ja soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä työssään ilmaisee itseään monipuolisesti tilanteeseen sopivalla tavalla ja hyödyntää ammattisanastoa ja -kirjallisuutta käyttää suomen kielen lisäksi toista kotimaista tai jotain vierasta kieltä vaihtelevissa työtilanteissa.

25 22 Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnan erityispiirteiden tunteminen Alan keskeinen lainsäädännön hallinta (nuorisolaki, lastensuojelulaki, yleissopimus lasten oikeuksista, nuoria koskeva muu olennainen lainsäädäntö, yhdistyslaki, henkilötietolaki, työlainsäädäntö) Päihdetiedon hyödyntäminen Terveyttä edistävä toiminta Tukipalvelujen hyödyntäminen Nuorisokulttuurien tunteminen Julkisen hallinnon päätöksentekojärjestelmän ja rahoituksen tunteminen Yhteiskunnan muutoksen ja nuorten elinolojen tunteminen Osallistaminen Alan ajankohtaisja tutkimustiedon käyttäminen Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii niin, että tuntee kaikkien kolmen sektorin toimintaperiaatteet ja toimintamuodot pääpiirteittäin. toimii tuntien alaa koskevat perussäädökset. käyttää ohjauksessa tietoja päihteiden haittavaikutuksista. toimii myönteisenä esimerkkinä ohjattaville. noudattaa terveellisiä elämäntapoja. huomaa tarpeen tukipalveluille ja ottaa tarvittaessa tukipalveluita selville. työskentelee ottaen huomioon nuorisokulttuurien erityispiirteitä tietää, miten julkisessa hallinnossa (kunnassa) tehdään päätöksiä ja miten toiminta rahoitetaan. tuntee nuorisotyön historian pääpiirteet ja työn yhteiskuntasidonnaisuuden. toimii lasten ja nuorten elinoloja kehittävien tavoitteiden ja lastensuojelun kunnallisen suunnitelman mukaisesti. Tarvitsee ajoittain opastusta. ottaa toiminnassaan huomioon aktiivisen kansalaisuuden, osallisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen periaatteita. ottaa huomioon alan ammattilehdissä ja tiedotusvälineissä käytävää keskustelua. toimii niin, että tuntee erityisesti yhden sektorin organisaation rahoituksen, toiminnan ja päätöksenteon tuntee kunnan ja kolmannen sektorin tärkeimmät yhteistyötavat toimii alaa koskevan lainsäädännön mukaisesti ja hyödyntää sen keskeisiä kohtia työssään. välittää ohjattaville tietoa päihteiden sosiaalisista, psykologisista ja taloudellisista vaikutuksista. neuvoo tarvittaessa päihdealan asiantuntijan puoleen. opastaa ohjattavia terveellisten elämäntapojen noudattamiseen ja toimii itse niiden mukaisesti ylläpitää aktiivisesti tietojaan tukipalveluista. työskentelee ottaen nuorisokulttuurin merkityksen nuoren kehityksen kannalta huomioon. käyttää toiminnassaan kunnan ja valtion päätöksentekomuotoja ja - vaiheet sekä julkisen rahoituksen periaatteita. toimii ottaen huomioon jonkin alueen tai paikkakunnan elinolojen ja yhteiskuntarakenteen erityispiirteet ja niiden vaikutuksen nuorten elinoloihin. toimii lasten ja nuorten elinoloja kehittävien tavoitteiden ja lastensuojelun kunnallisen suunnitelman mukaisesti. järjestää kohderyhmälle mahdollisuuksia tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. käyttää hyödykseen alan tiedonhakuportaaleja ja päivittää tietojaan ammattialan keskeisistä kysymyksistä. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ohjaa vastuullisesti niin, ettei ohjattavien tai ohjaajien fyysinen eikä henkinen turvallisuus vaarannu. ennakoi toimintaympäristön turvallisuusriskejä ja muuttaa ohjaustaan niin, että vaaratilannetta ei synny käyttää työssään eri sektoreiden toimintamuotoja, rahoitusta ja yhteistyötä erityisesti kunnan ja kolmannen sektorin välillä. toimii alan lainsäädännön mukaisesti ja kehittää työskentelyään sen mukaisesti. toimii päihteiden käyttöä ehkäisevällä tavalla. toimii itsenäisesti ongelmatilanteissa ja ohjaa tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin. käyttää erilaisia menetelmiä terveyttä edistämään ja ottaa siitä vastuuta työssään yksilöja ryhmätasolla. käyttää työssään hyväkseen palveluja ja ohjaa tarjolla olevien tukipalvelujen piiriin. hyödyntää työssään tietojaan nuorisokulttuurin näkemyksistä ja selittää nuorten toimintaa tiedon avulla hyödyntää monipuolisesti päätöksenteon ja rahoituksen osaamistaan käytännön työtilanteissa. vaikuttaa nuorten elinoloihin paikallisesti tai valtakunnallisesti. toimii lasten ja nuorten elinoloja kehittävien tavoitteiden ja lastensuojelun kunnallisen suunnitelman mukaisesti. kannustaa ja opastaa ohjattavia osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon ja tekemään aloitteita. osallistuu käytännössä jollain paikallisella tai valtakunnallisella foorumilla käytävään alan ajankohtaiseen keskusteluun arvioi toiminnan riskejä turvallisuuden kannalta ja muuttaa sekä kehittää kokonaistoimintaa turvallisemmaksi.

26 23 on suorittanut hygieniapassin sekä omaa ensiavussa II tason on suorittanut hygieniapassin sekä omaa ensiavussa II tason on suorittanut hygieniapassin sekä omaa ensiavussa II tason Opetuksen toteuttaminen Ohjaus eri toimintaympäristöissä, NUO02, 30 ov, on jaettu opintojaksoihin opetuksen rytmittämiseksi, mahdollisten toiseen oppilaitokseen siirtymisen ja /tai opintojen keskeytymisen ja myöhemmin jatkamisen sisältöasioiden helpottamiseksi sekä lukujärjestyksen lukemisen ja tekemisen helpottamiseksi. Työelämätaidot, NUO02A, 4 ov, joka toteutetaan työssäoppimalla Terveys, NUO02B, 4 ov Viestintätaidot, NUO02D, 4 ov Työyhteisöosaaja, NUO02C, 4 ov, joka toteutetaan työssäoppimalla Moniammatillisuus, NUO02E, 4 ov Nuva-alan työkentät, NUO02F, 4 ov Ohjaajana toimiminen, NUO02G, 4 ov, joka toteutetaan työssäoppimalla Opinnäyte, NUO02H, 2 ov Opintojaksot ja niissä käsiteltävät sisällöt: Työelämätaidot, NUO02A, 4 ov, joka toteutetaan työssäoppimalla o Työpaikan sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen Opiskelijalle tulee tutuksi työpaikan toimintaprosessit ja hänellä on mahdollisuus tutustua myös toiminnan sääntelyyn, hallintoon ja talouteen. Työelämän pelisäännöt ja mahdollisuus toimia työyhteisön aktiivisen jäsenenä ovat myös yhtenä tavoitteena. o Työyhteisön jäsenenä toimiminen o Opiskelija tutustuu nuoriso- ja vapaa-aika-alan työympäristöön, toimijoihin ja organisaatioon. Opiskelijalla on mahdollisuus verkostoitua alan toimijoihin ja saada tuntumaa moniammatilliseen työtapaan. Työelämätaidot-työssäoppimisen sisältö Opiskelija osallistuu työyhteisön toimintaan ohjaajan roolissa. Hän tutustuu työyhteisön toimintaan tehden työssäoppimiseen liittyviä tehtäviä ja työskennellen työyhteisössä. Työelämätaidot-työssäoppimisen oppimistehtävät: 1) Oppimispäiväkirja: pidä kokemuksistasi oppimispäiväkirjaa päivittäin. Kirjaa siihen myös tunnelmia, havaintoja ja ajatuksiasi ohjaajan työstä sekä mahdollisia oivalluksiasi. 2) Oppimistehtävä(t): Selvittele työssäoppimisjakson aikana seuraavia asioita työssäoppimispaikassasi:

27 24 a) Selvitä paikkasi ja toimipaikkasi sijainti organisaatiossa. Kuka on ohjaajasi esimies? Miten toiminta rahoitetaan? Minkä lautakunnan/johtoryhmän tms. alainen to-paikkasi on? To-paikan katto-organisaatio? Esimerkiksi keskusjärjestö? Millaisella koulutuksella varustettuja ihmisiä organisaatiosta löytyy? b) Mitä tekee ohjaaja eli nuoriso-ohjaaja, vapaa-ajanohjaaja, iltapäiväkerhon ohjaaja jne. Millaisia hommia organisaatiosta löytyy? Millainen koulutus on ohjaajilla/-jalla Vastaukset löytyvät kyllä niin MLL iltapäiväkerhosta, kuin Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksestakin. Piirrä kuva ja kartta, miten asiat on järjestetty tai kirjoita pötköön. c) Millaisia asiakkaita työssäoppimispaikassasi käy? Laadi perusprofiili lapsesta, nuoresta tai aikuisesta joka on ko. paikan asiakas. Piirrä vaikka kuva ja laita ominaisuuksia. Miten työtä suunnitellaan, millaisia aikatauluja suunnittelussa ja toteutuksissa on? Kuinka usein on työkokouksia? Mitä niissä käsitellään? Onko työnohjausta? d) Mitkä ovat sinun seuraavat kehityshaasteesi ohjaajana? Terveys, NUO02B, 4 ov (arvioidaan AOS näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla esim. tehtävillä, tenteillä ja portfolioilla) Päihdetiedon hyödyntäminen (arvioidaan AOS) o ehkäisevän päihdetyön perusteet Terveyttä edistävä toiminta (osaamisen arviointi) o työkyvyn kymppiympyrä (alpo.fi) o terveellinen ravinto Terveys, turvallisuus ja toimintakyky (hygieniapassi, todettava aon:ssä) Terveys, turvallisuus ja toimintakyky (EA1 ja EA2, todettava aon:ssä) Terveys, turvallisuus ja toimintakyky (ohjattavien ja ohjaajan fyysinen ja henkinen turvallisuus) o Itsesuojelu (irrottautuminen otteesta) Viestintätaidot, NUO02D, 4 ov (arvioidaan AOS näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla esim. tehtävillä, tenteillä ja portfolioilla.) Tiedottaminen ja markkinointi (osaamisen arviointi) o sisäinen sekä ulkoinen markkinointi ja tiedottaminen Kokous- ja neuvottelutaitojen hallinta (osaamisen arviointi) o kokousasiakirjat o kokousten ja neuvottelutilanteiden toimintaperiaatteet Tietotekniikan osaaminen (osaamisen arviointi) o yleisimmät toimisto-ohjelmat

28 25 Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen (osaamisen arviointi) o pienimuotoinen talouskirjanpito o tilastojen sekä tutkimusten ymmärtäminen ja soveltaminen käytäntöön (sotkanet) Ammatillinen viestintä (arvioidaan AOS) o suullinen ja kirjallinen viestintä o ammattisanasto Alakohtaisen kielitaidon hallinta (osaamisen arviointi) o vieraan kielen käyttö ohjaustilanteissa Työyhteisöosaaja, NUO02C, 4 ov, joka toteutetaan työssäoppimalla (arviointi hyväksytty/hylätty) Työn arviointi ja -laadun kehittäminen (osaamisen arviointi) o arvioi työnsä onnistumista o korjaa toimintaansa palautteen perusteella Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla o omatoimisuus o itseohjautuvuus o tavoitteellisuus Toiminnan taloudellisuus (osaamisen arviointi) Työpaikan rakenteet ja päätöksenteko (osaamisen arviointi) o tuntee organisaation ja sen päätöksentekojärjestelmän o toimii organisaation rakenteen mukaan Tiedottaminen ja markkinointi (osaamisen arviointi) o sisäinen sekä ulkoinen markkinointi ja tiedottaminen o tiedotteiden tekeminen Kokous- ja neuvottelutaitojen hallinta (osaamisen arviointi) o kokousasiakirjat o kokousten ja neuvottelutilanteiden toimintaperiaatteet o kokouksessa tai neuvottelussa toimiminen (kokousvirkailija) Moniammatillisuus, NUO02E, 4 ov (arvioidaan AOS näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla esim. tehtävillä, tenteillä ja portfolioilla) Moniammatillinen toimiminen (arvioidaan AOS näytöllä) o yhteistyöverkostojen tunteminen o käsitteiden avaaminen ja niihin liittyvät harjoitteet Projektityössä toimiminen (arvioidaan AOS näytöllä) o projektiprosessin oppiminen

29 26 o suunnittelu, toteutus ja arviointi Monikulttuurinen työskentely (osaamisen arviointi) Eri kulttuurien merkitykset vapaa-aika-alalla Kouluyhteistyön toteuttaminen (osaamisen arviointi) Kansainvälinen toimiminen (osaamisen arviointi) o kansainvälisen toiminnan mahdollisuudet Nuva-alalla Toimiminen yhteistyössä kotien kanssa (osaamisen arviointi) o kotien kanssa tehtävän yhteistyön eri muodot Ympäristökasvatus (osaamisen arviointi) o ympäristökasvatuksen perusteet Tukipalvelujen hyödyntäminen o eri tukipalvelujärjestelmät Nuorisokulttuurien tunteminen (osaamisen arviointi) o nuorisokulttuurien historia o nuorisokulttuurien ilmiöt nykyajassa Osallistaminen (osaamisen arviointi) (arvioidaan AOS näytöllä) o osallisuus o aktiivinen kansalaisuus o osallistumisen ja vaikuttamisen periaatteet Nuva-alan työkentät, NUO02F, 4 ov (arvioidaan AOS näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla esim. tehtävillä, tenteillä ja portfolioilla) Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla (arvioidaan AOS näytöllä) o järjestöt o kunnat ja valtio o yksityiset Toiminnan taloudellisuus (osaamisen arviointi) o taloussuunnitelman laadinta o rahoituslähteet Työpaikan rakenteet ja päätöksenteko o kunnallinen päätöksentekojärjestelmä o järjestöjen päätöksentekojärjestelmä o yrittäjyys ja yritysmuodot Työn arviointi ja -laadun kehittäminen (osaamisen arviointi) o palautejärjestelmät ja niiden hyödyntäminen o itsearviointi Työn kokonaisuuden hallinta (osaamisen arviointi) (arvioidaan AOS näytöllä) o sitoutuminen työaikoihin

30 27 o sitoutuminen työpaikan yhteisiin pelisääntöihin o sovitat oman tekemisesi muihin tekijöihin o oma-aloitteellisuus o etenee sujuvasti työtehtävistä toiseen Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnan erityispiirteiden tunteminen (arvioidaan AOS näytöllä) Alan keskeinen lainsäädännön hallinta (nuorisolaki, lastensuojelulaki, yleissopimus lasten oikeuksista, nuoria koskeva muu olennainen lainsäädäntö, yhdistyslaki, henkilötietolaki, työlainsäädäntö) (osaamisen arviointi) Julkisen hallinnon päätöksentekojärjestelmän ja rahoituksen tunteminen (osaamisen arviointi) Yhteiskunnan muutoksen ja nuorten elinolojen tunteminen (osaamisen arviointi) o nuorisotyön historia o nuorten elinolot paikallisesti ja valtakunnallisesti Alan ajankohtais- ja tutkimustiedon käyttäminen (osaamisen arviointi) o alan tiedonhakuportaalit (Allianssi, Cimo) o EU:n nuorisoportaali o mediaseuranta o kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin o nuorisobarometri o kouluterveyskyselyt o Sotkanet Ohjaajana toimiminen, NUO02G, 4 ov, joka toteutetaan työssäoppimalla ja arvioidaan AOS näytöllä työskentelee valitsemassaan toimintaympäristössä valmistautuen ammattiosaamisen näyttöön eli: toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla työyhteisön jäsenenä toimiminen moniammatillinen toimiminen projektityössä toimiminen ammatillinen viestintä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnan erityispiirteiden tunteminen päihdetiedon hyödyntäminen tukipalvelujen hyödyntäminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveys, turvallisuus ja toimintakyky sekä aloitekyky ja yrittäjyys, viestintä ja media-osaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka, aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.

31 28 Opinnäyte, NUO02H, 2 ov Esimerkiksi kokoava portfolio omasta osaamisesta. Ammattitaidon osoittamistavat (arviointi hyväksytty / hylätty) Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa ainakin yhden toimintaympäristön toiminnan toteuttamisessa, moniammatillisesti tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hän perehtyy valitun toimintaympäristön toimintaan, organisaatioon ja päätöksentekojärjestelmään sekä käyttää ympäristöön soveltuvia ohjausmenetelmiä. Hän selvittää toimintaympäristön yhteistyökumppanit ja toiminnan roolit. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan työprosessien hallinnasta toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla ja työyhteisön jäsenenä toimiminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta, moniammatillinen toimiminen, projektityössä toimiminen ja ammatillinen viestintä työn perustana olevan tiedon hallinnasta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnan erityispiirteiden tunteminen, päihdetiedon hyödyntäminen ja tukipalvelujen hyödyntäminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa ainakin yhden toimintaympäristön toiminnan toteuttamisessa moniammatillisesti tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hän perehtyy valitun toimintaympäristön toimintaan, organisaatioon ja päätöksentekojärjestelmään sekä käyttää ympäristöön soveltuvia ohjausmenetelmiä. Hän selvittää toimintaympäristön yhteistyökumppanit ja toiminnan roolit. Ammattiosaamisen näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä noin neljän viikon aikana. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättää ammattiopettaja. Muulla arvioinnilla osoitetaan työprosessien hallinnasta toiminnan taloudellisuus, työpaikan sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen, työpaikan rakenteet ja päätöksenteko, tiedottaminen ja markkinointi, kokous- ja neuvottelutaitojen hallinta, työn arviointi ja -laadun kehittäminen sekä työn kokonaisuuden hallinta

32 29 työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta monikulttuurinen työskentely, kouluyhteistyön toteuttaminen, kansainvälinen toimiminen, toimiminen yhteistyössä kotien kanssa, ympäristökasvatus, tietotekniikan osaaminen, matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen sekä alakohtaisen kielitaidon hallinta työn perustana olevan tiedon hallinnasta alan keskeinen lainsäädännön hallinta (nuorisolaki, lastensuojelulaki, yleissopimus lasten oikeuksista, nuoria koskeva muu olennainen lainsäädäntö, yhdistyslaki, henkilötietolaki, työlainsäädäntö), terveyttä edistävä toiminta, nuorisokulttuurien tunteminen, julkisen hallinnon päätöksentekojärjestelmän ja rahoituksen tunteminen, yhteiskunnan muutoksen ja nuorten elinolojen tunteminen, osallistaminen sekä alan ajankohtais- ja tutkimustiedon käyttäminen Muu osaaminen arvioidaan esim. tehtävin, tentein ja portfolioin. Etenemisehto Työssäoppimiseen voi osallistua, kun opiskelija on oppinut pääsääntöisesti ne asiat, joiden varaan työssäoppiminen perustuu. Opettajaryhmä harkitsee kriittisissä tapauksissa opiskelijan osallistumisen työssäoppimisjaksolle. Ammattiosaamisen näyttöön voi osallistua vasta, kun osaaminen on sillä tasolla, että näyttö on mahdollista suorittaa hyväksytysti Ohjauksen menetelmät, eriytyvä kaikille pakollinen tutkinnon osa Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja: tuntee yleisesti ohjauksen eri ohjausmenetelmien periaatteita ja soveltuvuutta nuoriso- ja vapaa-aika-alalla työskentelyyn osaa työskennellä käyttäen yhtä valittua ohjausmenetelmää: valittu menetelmäalue voi olla kulttuuriohjaus, liikunnanohjaus, luonto- ja elämystoiminta, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, media- ja verkko-ohjaus tai teknisten ja käden taitojen ohjaaminen käyttää valittua ohjausmenetelmää luodakseen virikkeellistä ja tavoitteellista (kasvatus)toimintaa, jossa kohtaaminen ja vuorovaikutus mahdollistuvat tuntee yhteisöllisyyden ja yhteisöohjauksen merkityksen ja käyttää eri ohjausmenetelmien mahdollisuuksia yhteisöllisessä ohjauksessa kiinnittää huomiota työskentely-ympäristön viihtyisyyteen ja kulttuuriarvoihin ohjaa ottaen huomioon eri-ikäisten ja erityistä tukea tarvitsevien osallistujien odotukset ja valmiudet. tietää ohjausmenetelmien mahdollisuudet yhteisöllisessä ohjauksessa; kulttuuriohjaus, liikunnanohjaus, luonto- ja elämystoiminta, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, media- ja verkko-ohjaus sekä teknisten ja käden taitojen ohjaaminen.

33 Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Menetelmän soveltaminen yhdessä ohjattavien kanssa motivoi ja kannustaa ohjattavia osallistumaan virikkeelliseen, hyvinvointia edistävää toimintaan. Toimintakokonaisuuksien arviointi Riskien ja vaarojen arviointi Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimiminen Terveyttä edistävän liikunnan tukeminen Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Kaikissa menetelmäalueissa yhteiset arvioinnin kohteet: Yhteisöllisyyden edistäminen Estetiikan huomioon ottaminen työssä Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Seuraavista hallitaan yksi menetelmäalue (a-f). Arvioinnin kohteet ovat valitun menetelmäalueen kohdalla: a. Kulttuuriohjaus Välineiden ja menetelmien tunteminen b. Liikunnanohjaus Välineiden ja menetelmien tunteminen Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaa yhdessä suunnittelee itsenäisesti nuorten suunnittelee erilaisia tavoitteellisia ryhmän kanssa kanssa toimintakokonaisuuden toimintakokonaisuuksia seuraa ja toteuttaa tehtyä suunnitelmaa ja suorittaa annetut työtehtävät keskustelee ryhmän kanssa toiminnasta ohjaustilanteen päätteeksi. kartoittaa työn suunnittelussa toiminnan riskejä suhtautuu myönteisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen toimintaan kertoo ohjattaville liikunnan terveysvaikutuksista ja ohjaa heitä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan pariin Arviointikriteerit ohjaa ryhmää itsenäisesti valitulla ohjausmenetelmällä. keskustelee ryhmän kanssa kokemuksesta ja omasta työpanoksestaan. ottaa huomioon menetelmiin liittyvät riskit ja vaaratilanteet ottaa työn suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon kestävän kehityksen periaatteet valitsee ohjattaville sopivia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä aktiivisia menetelmiä ja työtapoja Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja kohtaa ohjattavansa aidosti ja hyvässä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. ottaa huomioon estetiikkaan ja viihtyvyyteen liittyviä tekijöitä valitsemallaan ohjausalueella noudattaa annettuja ohjeita eikä aiheuta toiminnallaan vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa hyödyntää keskeisiä kulttuuriohjauksen välineitä ja menetelmiä. hyödyntää keskeisiä liikunnassa tarvittavia välineitä ja menetelmiä luo tilanteita, joissa yhteisöllisyys toteutuu suunnittelee ohjausalueensa toimintaa esteettisten ja viihtyvyyttä edistävien periaatteiden mukaisesti noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön muut jäsenet valitsee toimintaan sopivat välineet ja menetelmät sekä ohjaa niiden käytössä. valitsee toimintaan sopivat välineet ja menetelmät sekä ohjaa niiden käytössä. 30 kehittää ohjaustoimintaa sovittaen sen työympäristön muuhun toimintaan kehittää yhteistyössä muiden kanssa menetelmiä ja vähentää riskitilanteita arvioi ja kehittää toimintaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti perustelee ohjattaville liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä hyvinvoinnille ja suunnittelee heille liikuntaa käyttää yhteisöllisyyttä tavoitteiden saavuttamiseksi. kehittää ohjausalueensa toimintaa esteettisten ja viihtyvyyttä edistävien periaatteiden mukaisesti havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä suunnittelee ja ohjaa tavoitteellista toimintaa sekä ottaa huomioon olosuhteet välineitä ja menetelmiä valitessaan suunnittelee ja ohjaa tavoitteellista toimintaa sekä ottaa huomioon olosuhteet välineitä ja menetelmiä valitessaan

34 31 c. Luonto- ja elämystoiminta Välineiden ja menetelmien tunteminen Seikkailutoiminta Leiritoiminta hyödyntää luonto- ja elämystoiminnan mahdollisuudet. hyödyntää keskeisiä seikkailutoiminnan välineitä ja menetelmiä toimii leirin ohjaajana annettujen ohjeiden mukaan ottaa huomioon ympäristön ja sen mahdollisuudet ohjauksessa. valitsee toimintaan sopivat välineet ja menetelmät sekä ohjaa niiden käytössä. on mukana leirin suunnittelussa ja hyödyntää omaa osaamistaan leiritoiminnassa. suunnittelee ja ohjaa tavoitteellista toimintaa sekä ottaa huomioon olosuhteet välineitä ja menetelmiä valitessaan suunnittelee ja ohjaa tavoitteellista toimintaa sekä ottaa huomioon olosuhteet välineitä ja menetelmiä valitessaan suunnittelee ja ohjaa tavoitteellista leiritoimintaa sekä soveltaa muuttuvissa olosuhteissa väline- ja menetelmätietämystään d. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Välineiden ja menetelmien tunteminen e. Media- ja verkko-ohjaus Välineiden ja menetelmien tunteminen f. Teknisten ja käden taitojen ohjaaminen Välineiden ja menetelmien tunteminen Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Kaikissa menetelmäalueissa yhteiset arvioinnin kohteet: Ohjausmenetelmien tuntemus a. kulttuuriohja us b. liikunnanohj aus c. luonto- ja elämystoimi nta d. nuorten tieto- ja neuvontapal velu e. media- ja verkkoohjaus f. teknisten ja käden taitojen ohjaaminen tuntee ja toteuttaa nuorisotiedotuksen periaatteita ja annettuja ohjeita hyödyntää yleisimpiä media- ja verkko-osaamisen välineitä. noudattaa ohjattuna alaa koskevia lakeja ja asetuksia käyttää valittujen teknisten ja kädentaitojen menetelmien keskeisintä tekniikkaa sekä käden taitojen materiaaleja ja välineitä. valitsee tiedottamisessa ja neuvonnassa sopivat välineet ja ohjaa niiden käytössä. valitsee toimintaan sopivat välineet ja tekniikan sekä ohjaa niiden käytössä. käyttää tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia sosiaaliseen verkostoitumiseen, osallistamiseen sekä luovuuteen valitsee toimintaan sopivat välineet ja materiaalit sekä ohjaa monipuolisesti niiden käytössä. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää tietoa eri ohjausmenetelmien (a-f) merkityksestä yhteiskunnalle ja ihmisen hyvinvoinnille valitsee perustellusti ohjausmenetelmiä, jotka tukevat yksilön ja ryhmän kehitystä suunnittelee ja ohjaa tavoitteellista toimintaa sekä ottaa huomioon olosuhteet välineitä ja menetelmiä valitessaan soveltaa muuttuvissa olosuhteissa teknistä ja välinetietämystään. käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa sosiaaliseen verkostoitumiseen, osallistamiseen sekä luovuuden välineenä suunnittelee ja ohjaa tavoitteellista toimintaa sekä ottaa olosuhteet huomioon välineitä ja menetelmiä valitessaan. arvioi toiminnan merkitystä ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta

35 32 Kohderyhmän tunteminen Seuraavat arvioinnin kohteet arvioidaan edellä valitun menetelmäalueen mukaisesti (a-f): a. Kulttuuriohjaus Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen Taide- ja kulttuurituntemuksen hyödyntäminen sovittaa ohjauksen menetelmät ja tehtävät kohderyhmän ikään sopiviksi ohjeiden mukaan ottaa toiminnassa huomioon toimintaympäristön kulttuuriharrastuksia ja kulttuurijärjestöjä kertoo ohjattaville kulttuurin ja eri taiteenlajien merkityksestä ohjaa eri-ikäisiä osallistumaan harrastustoimintaan tai yhteisölliseen aktiviteettiin heidän psyykkiset ja fyysiset valmiutensa huomioon ottaen hyödyntää monipuolisesti toimintaympäristön mahdollisuuksia kulttuuritoiminnan toteuttamisessa perustelee käytännön toiminnassa kulttuurin ja taiteen harrastamisen merkitystä ohjattavilleen mukauttaa ohjauksen ryhmän osallistujien psyykkisten ja fyysisten valmiuksien sekä sosiaalisten tarpeiden mukaan edistää ohjattavien kulttuuriharrastuksia ja innostaa heitä tutustumaan uusiin kulttuurimuotoihin analysoi ja perustelee taiteen ja kulttuurin vaikutusta yksilön ja yhteisön hyvinvoinnille toteuttaa kulttuurista toimintaa, joka tukee kohderyhmän kasvua ihmisenä. b. Liikunnanohjaus Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen Liikunnan merkityksen hyödyntäminen c. Luonto- ja elämystoiminta Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen Luonto- ja elämystoiminnan merkityksen hyödyntäminen d. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen Nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan merkityksen hyödyntäminen e. Media- ja verkko-ohjaus Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen Median vaikutusmahdollisuuksien hyödyntäminen f. Teknisten ja käden taitojen ohjaaminen Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen ottaa toiminnassa huomioon toimintaympäristön liikuntaharrastuksia ja liikuntajärjestöjä kertoo ohjattavilleen liikunnan ja terveiden elämäntapojen merkityksestä ottaa toiminnassa huomioon toimintaympäristön luonto- ja elämystoiminnan mahdollistajana ja on tietoinen alan toimijoista. välittää myönteisiä luonto- ja elämystoiminnan kokemuksia ohjattaville. ottaa toiminnassa huomioon toimintaympäristön mahdollisuudet nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen toiminnan kannalta perustelee nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen merkitystä ottaa toiminnassa huomioon media- ja verkkoympäristön soveltuvuuden ohjaukseen eri toimintaympäristöissä. toimii ymmärtäen median ja Internetin vaikutuksia jokapäiväiseen elämään ottaa toiminnassa huomioon toimintaympäristön soveltuvuuden ohjaustoimintaan hyödyntää monipuolisesti toimintaympäristöä ja sen mahdollisuuksia liikunnan toteuttamisessa. perustelee käytännön toiminnassa liikunnan merkitystä terveydelle hyödyntää monipuolisesti ympäristöä ja sen mahdollisuuksia luonto- ja elämystoiminnan toteuttamisessa perustelee luonto- ja elämystoiminnan merkitystä yksilön hyvinvoinnille hyödyntää monipuolisesti toimintaympäristöä ja sen mahdollisuuksia nuorten neuvonnassa ja osallistamisessa. käyttää nuorten tieto- ja neuvontapalvelua tavoitteellisesti nuoren tai nuorten tukemiseen hyödyntää monipuolisesti media- ja verkkoympäristöä ja sen mahdollisuuksia ohjauksessa. keskustelee nuorten kanssa suhtautumisesta mediaan ja internetiin hyödyntää monipuolisesti toimintaympäristöä ja sen mahdollisuuksia toiminnan toteuttamisessa. edistää ohjattavien liikuntaharrastuksia sekä innostaa heitä tutustumaan uusiin liikuntamuotoihin analysoi ja perustelee liikunnan merkityksen sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. edistää ohjattavien omaehtoista luonto- ja elämystoimintaa ympäristökasvatuksen periaatteet huomioiden. analysoi ja perustelee luontoja elämystoiminnan merkityksen sekä yksilön että sekä yhteiskunnan kannalta. edistää ohjattavien omaehtoista tieto- ja neuvontapalvelujen hyödyntämistä analysoi ja perustelee nuorisotiedotuksen ja neuvonnan käyttömahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta edistää ohjattavien osallistumista sekä innostaa ja aktivoi heitä käyttäen apuna media- ja verkko-ohjausta analysoi ja perustelee median ja internetin vaikutuksia yksilön sekä yhteiskunnan kannalta. arvioi ohjattavien suosimia muun ohjauksen toimintamuotoja sekä innostaa heitä tutustumaan uusiin toimintamuotoihin

36 33 Tekniikan ja käden taitojen merkityksen hyödyntäminen Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky valitsee toimintaympäristöön sopivat menetelmät ja tekniikat innostaa ohjattavia tutustumaan menetelmiin ja vahvistaa aiemmin opittua Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Kaikissa menetelmäalueissa samat tuntee ohjausmenetelmäänsä liittyvät erityiset turvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. ottaa huomioon toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisen työssään valitsee itsenäisesti laitteet, varusteet ja välineet, jotka ovat turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaisia, ja testaa ne ennen käyttöä. säätelee työn kuormitusta ja on motivoitunut terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen. soveltaa menetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisille asiakasryhmille laatii turvallisuussuunnitelman huomioiden toimintaympäristön erityispiirteet. edistää toiminnallaan terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämistä Opetuksen toteuttaminen Ohjauksen menetelmät, NUO03, 20 ov on jaettu opintojaksoihin eriytyvien menetelmien hahmottamiseksi, opetuksen rytmittämiseksi, mahdollisten toiseen oppilaitokseen siirtymisen ja /tai opintojen keskeytymisen ja myöhemmin jatkamisen sisältöasioiden helpottamiseksi sekä lukujärjestyksen lukemisen ja tekemisen helpottamiseksi. Kulttuuriohjaukseen tutustuminen, NUO03A, 2 ov Kulttuuriohjaukseen syventyminen, NUO03G, 2 ov Liikunnanohjaukseen tutustuminen, NUO03B, 2 ov Luonto- ja elämystoimintaan tutustuminen, NUO03C, 2 ov Luonto- ja elämystoimintaan syventyminen, NUO03H, 2 ov Nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin tutustuminen, NUO03D, 2 ov Media- ja verkko-ohjaukseen tutustuminen, NUO03E, 2 ov Media- ja verkko-ohjaukseen syventyminen, NUO03I, 2 ov Teknisten ja kädentaitojen ohjaukseen tutustuminen, NUO03F, 2 ov Teknisten ja kädentaitojen ohjaukseen syventyminen, NUO03J, 2 ov Ohjauksen menetelmät käytännössä (top), NUO03K, 4 ov, joka toteutetaan työssäoppimalla Opintojaksot ja niissä käsiteltävät sisällöt: Kulttuuriohjaukseen tutustuminen, NUO03A, 2 ov (arviointi suoritettu / ei suoritettu) Kulttuuriohjauksen välineiden ja menetelmien tunteminen o tutustutaan esimerkkeihin kulttuuriohjauksen välineenä ja menetelminä o kulttuurinen nuorisotyö työmuotona o kulttuuri ja taide o luova ongelmanratkaisu Yhteisöllisyyden edistäminen

37 34 o toimijalähtöinen yhteisöllinen kulttuuriprosessi o kulttuuri yhteisöllisyyden rakentajana o demokratiakasvatus kulttuurin keinoin Estetiikan huomioon ottaminen työssä o taitamisen, taidon ja kauneuden omakohtainen oivaltaminen o mikä tekee jostakin esimerkiksi kaunista, ylevää, vastenmielistä, humoristista, traagista, sievää, viihdyttävää, mahtailevaa tai epäsointuista Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen o luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri o kulttuuritoiminnan vaikutus työ- ja toimintakykyyn sekä elinoloihin Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen o kulttuuri-identiteetin ylläpitäminen ja jatkaminen o prosessinomainen toimijalähtöinen työskentely o kulttuurienvälinen työ o työpajatyöskentely esim. kuvataiteen saralla o esim. Nuori Kulttuuri, Elävä kirjasto ja muita mahdollisuuksia Taide- ja kulttuurituntemuksen hyödyntäminen o ohjaajan omien vahvuuksien löytäminen Ohjausmenetelmien tuntemus o esim. draamaprosessiin tai foorumiteatteriin tutustuminen o musiikin mahdollisuudet nuoriso- ja vapaa-aika alalla Kulttuuriohjaukseen syventyminen, NUO03G, 2 ov (arviointi suoritettu / ei suoritettu) Kulttuuriohjauksen välineiden ja menetelmien tunteminen o o draaman ja teatterin mahdollisuudet valokuvatyöskentely Yhteisöllisyyden edistäminen o o o o toimijalähtöinen yhteisöllinen kulttuuriprosessi kulttuuri yhteisöllisyyden rakentajana (esim. yhteisöteatteri) demokratiakasvatus kulttuurin keinoin kohtaamisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet Estetiikan huomioon ottaminen työssä o o o taitamisen, taidon ja kauneuden omakohtainen oivaltaminen oivallus tekemisen, tarkastelun ja harjaantumisen myötä ohjaaminen taitamiseen ja kauneuden havainnointiin Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen o o luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri kulttuuritoiminnan vaikutus työ- ja toimintakykyyn sekä elinoloihin Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen

38 35 o vakava leikillisyys o esteettinen kahdentuminen o keskeneräisyyden estetiikka Taide- ja kulttuurituntemuksen hyödyntäminen o ohjaajan omien vahvuuksien vahvistaminen ja hyödyntäminen Toimintakokonaisuuksien suunnittelu o oman toimintakokonaisuuden suunnittelu esim. draamaprosessi Menetelmän soveltaminen o omakohtaisen prosessin suunnittelu ja toteutus o yhteistyö koulun sisällä o koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa toimiminen Toimintakokonaisuuksien arviointi o prosessi vai produktio o oman toimintakokonaisuuden arviointi Riskien ja vaarojen arviointi o ohjaajan omien rajojen tiedostaminen o riskien kartoittaminen suunnitteluvaiheessa o riskitilanteiden vähentäminen o terapeuttinen ><terapia Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimiminen o kierrätysmateriaalien hyväksikäyttö Terveyttä edistävän liikunnan tukeminen o liikunnallisen ilmaisun käyttäminen o hyötyliikuntaan ohjaaminen Ohjausmenetelmien tuntemus o esim. draamaprosessin tai foorumiteatterin käyttäminen o musiikin mahdollisuudet nuoriso- ja vapaa-aika alalla Kohderyhmän tunteminen (kohderyhmän ikä, psyykkiset ja fyysiset valmiudet sekä sosiaaliset tarpeet) o menetelmien ja välineiden valinta suhteessa kohderyhmän mahdollisuuksiin, kykyihin ja taitoihin Liikunnanohjaukseen tutustuminen, NUO03B, 2 ov (arviointi suoritettu / ei suoritettu) Liikunnanohjauksen välineiden ja menetelmien tunteminen o Opiskelija tutustuu eri lajeihin ja lajeissa käytettäviin välineisiin. Yhteisöllisyyden edistäminen o opiskelija ymmärtää yhdessä liikkumisen yhteishenkeä tukevat vaikutukset. o Joukkuelajit sekä ryhmäliikuntalajit esim kamppailulajit, jumpat ja jooga.

39 36 Estetiikan huomioon ottaminen työssä Esteettiset liikuntamuodot, mm. o voimistelu, joukkuevoimistelu, taiji, kamppailulajien liikesarjat jne. o Tutustutaan tai tehdään harjoitteita. Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen o Terveysliikunnan oltava helppoa ja turvallista toteuttaa. o Liikunnan terveyttä edistävät vaikutukset. o Liikuntavammojen ennaltaehkäisy ja turvalliset suorituspaikat sekä menetelmät. o Erilaiset sovellutukset lajeille esim. liikuntarajoitteisille. o Opiskelija ymmärtää, miksi liikunnan harrastamisessa säännöllisyys on tärkeää ja näkee liikunnan vaikutukset myös kansataloudellisesti. Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen o Opiskelija ymmärtää fyysisen harjoittelun haasteet ja hyödyt. o Opiskelija tuntee seuratoimintaa ja osaa ohjata ihmisiä sen pariin. Liikunnan merkityksen hyödyntäminen o Opiskelija oppii tapoja hyödyntää liikunnanohjausta konkreettisesti. Esim ryhmähenkeä edistävänä pelituokioilla tai fyysisen kunnon kohoamisesta johtuvaa yleisen hyvinvoinnin paranemista. Ohjausmenetelmien tuntemus o Käydään läpi menetelmiä, erilaisten lajien ohjaamisen näkökulmasta. Luonto- ja elämystoimintaan tutustuminen, NUO03C, 2 ov (arviointi suoritettu / ei suoritettu) Yhteisöllisyyden edistäminen o ohjaustyössä tutustuttaa oman alueen luontokohteisiin o luontoon liittyvät ohjausmenetelmät yleensäkin yhteisöllisyyttä korostavia. Yhdessä tekemistä Estetiikan huomioon ottaminen työssä o luonto täynnä estetiikkaa. opiskelijat opettelevat havainnoimaan esteettisiä yksityiskohtia esim. valokuvaustehtävät ja oma paikka -harjoitus, jossa opiskelija etsii metsästä oman rauhoittumis- ja voimautumispaikan joka miellyttää silmää ja tuntuu rauhoittavalta Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen o luonto- ja elämystoiminnan fyysiset ja psyykkiset vaikutukset o turvallisuussuunnitelman tekeminen esim. luontopolulle o leiri- ja retkitoiminnan turvallisuus Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen o tutustumisretket, haastattelut, ympäristökasvatuksen tehtävät ja teoriat

40 37 Luonto- ja elämystoiminnan merkityksen hyödyntäminen o päiväretkien ohjelmien valmistaminen ja toteuttaminen Luonto- ja elämystoimintaan syventyminen, NUO03H, 2 ov (arviointi suoritettu / ei suoritettu) Yhteisöllisyyden edistäminen (käydään tutustumisessa läpi) Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen, riskien ja vaarojen arviointi, kohderyhmän tunteminen o turvallisuussuunnitelmat kuluttajaviraston ohjeiden mukaan. Opiskelijat tekevät turvallisuussuunnitelman retkelle o terveystietolomakkeet, ennakkotiedot osallistujille (esim. uimataito). Ohjelmissa tai retkissä joissa vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa tai vaativissa olosuhteissa toimimista, tulee olla nämä. o luonto- ja elämystoiminnan mahdollistaminen erityisryhmille (liikuntarajoitteet, seniorit jne), psyykkiset tekijät. Reflektointi Välineiden ja menetelmien tunteminen (luonto- ja elämystoiminnan mahdollisuudet ympäristön mahdollisuudet ja olosuhteet) o luontotietous, marjat, yrtit, linnut Seikkailutoiminta / menetelmän soveltaminen o seikkailun lajit, koulutusjärjestelmät, järjestävät tahot o seikkailuretken suunnittelu ja toteuttaminen Leiritoiminta, Toimintakokonaisuuksien suunnittelu, Toimintakokonaisuuksien arviointi o leirikoulun järjestäminen Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen (toimintaympäristön luonto- ja elämystoiminnan mahdollisuudet, alan toimijat, omaehtoinen toiminta, ympäristökasvatus) Luonto- ja elämystoiminnan merkityksen hyödyntäminen o luonto- ja elämystoiminta retki Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimiminen Terveyttä edistävän liikunnan tukeminen Ohjausmenetelmien tuntemus o syvennetään aiemmin opittua Kohderyhmän tunteminen (kohderyhmän ikä, psyykkiset ja fyysiset valmiudet sekä sosiaaliset tarpeet) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin tutustuminen, NUO03D, 2 ov (arviointi suoritettu / ei suoritettu) Tiedottamisen ja neuvonnan välineiden ja menetelmien tunteminen

41 38 o Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden eurooppalaiset periaatteet (ERYICA) o Nuorten tieto- ja neuvontapalvelun yhteiskunnallinen merkitys, lainsäädännöllinen perusta ja suositukset työmuodosta o Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinointi o Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden verkkopalvelut Suomessa Yhteisöllisyyden edistäminen o Vertaisnuorisotiedotus o Osallisuus Estetiikan huomioon ottaminen työssä o Tutustuminen erilaisiin nuorisotiedotusaiheisiin tuotoksiin, niiden selkeyteen ja esteettisyyteen: flyerit, netti, esitteet, julisteet, videot, dvd, oppaat, ppt eri teemoista, ilmoitustaulut, tiedon jakaminen ja esillepano, hyllyt o Nuorten tieto- ja neuvontapisteiden esteettisyys: intimiteettisuoja, sisustuksen viihtyisyys Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen o Nuorten tasavertaisuus, yksityisyyden kunnioitus ja nuorten oikeus olla kertomatta henkilöllisyyttään o Nuorisotiedotus- ja neuvontatyötä tekevän henkilön oikeudet, velvollisuudet, työturvallisuustekijät ja asiakaspalvelutaidot Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen (toimintaympäristön mahdollisuudet, ohjattavan omaehtoinen hyödyntäminen) o Nuorten oma osallistuminen työmuodon sisältöjen ja toiminnan kehittämiseen, esimerkkinä vertaisryhmätoiminta, uusien menetelmien kehittäminen, palvelujen arviointi Nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan merkityksen hyödyntäminen (käyttää nuorten tieto- ja neuvontapalvelua tavoitteellisesti nuoren tai nuorten tukemiseen) o Tiedon perustuminen nuorten toiveisiin ja nuoria kiinnostaviin aiheisiin o Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden yhteistyö muiden nuorille suunnattujen palveluiden ja rakenteiden kanssa o Nuorten omien toimintamahdollisuuksien, itsemäärämisoikeuden ja tiedon soveltamisen huomioiminen nuorisotiedotustyössä Ohjausmenetelmien tuntemus o Nettineuvonta o Neuvonta ja ohjaus kasvokkain o Puhelin o Verkkoyhteisöjen hyödyntäminen (Habbo, Facebook, IRC-Galleria, yms. ) o Pulmakulma o Uusiin työmuotoihin tutustuminen ja mahdollinen kehittäminen

42 39 Media- ja verkko-ohjaukseen tutustuminen, NUO03E, 2 ov (arviointi suoritettu / ei suoritettu) Media- ja verkko-ohjaamisen välineiden ja menetelmien tunteminen o lait ja asetukset omassa toiminnassa ja ohjaamisessa o tieto- ja viestintätekniikoiden käyttäminen sosiaalisen verkostoitumisen, osallistumisen ja luovuuden välineenä Yhteisöllisyyden edistäminen o mediakasvatus yhteisökasvatuksen välineenä Estetiikan huomioon ottaminen työssä o estetiikka mediassa ja verkoissa Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen o annettujen ohjeiden noudattaminen ja oikean toimintakulttuurin välittäminen ohjattaville o media- ja verkkovälineiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja ehkäisy o onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa toimiminen oikein Välineiden ja menetelmien tunteminen o yleisimmät media- ja verkko-osaamisen välineet o mediaa ja verkkoja koskevat lait ja asetukset sekä niiden noudattaminen o joidenkin tieto- ja viestintätekniikoiden käyttö sosiaalisen verkostoitumisensa, osallistumisen sekä luovuuden välineenä Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen o media- ja verkkoympäristön soveltuvuus ohjaukseen eri toimintaympäristöissä Median vaikutusmahdollisuuksien hyödyntäminen o mediakasvatus ja sen toiminnalliset muodot Ohjausmenetelmien tuntemus o mediakasvatus ja joidenkin mediavälineiden käytön osaaminen Media- ja verkko-ohjaukseen syventyminen, NUO03I, 2 ov (arviointi suoritettu / ei suoritettu) Yhteisöllisyyden edistäminen o yhteisöllisten tilanteiden luominen o yhteisöllisyyden käyttäminen tavoitteiden saavuttamisessa Estetiikan huomioon ottaminen työssä o suunnittelee ja kehittää media- ja verkko-ohjausta esteettisten ja viihtyvyyttä edistävien periaatteiden mukaan Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen o annettujen ohjeiden noudattaminen ja oikean toimintakulttuurin välittäminen ohjattaville o media- ja verkkovälineiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja ehkäisy

43 40 o onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa toimiminen oikein Välineiden ja menetelmien tunteminen o media- ja verkko-ohjaukseen sopivat välineet ja tekniikka o media- ja verkko-ohjaukseen sopivien välineiden ja tekniikan käytön ohjaaminen o teknisen ja välinetietämyksen soveltaminen muuttuvissa olosuhteissa o uusimpia tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia sosiaalisessa verkostoitumisessa, osallistumisessa sekä luovuudessa Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen o media- ja verkkoympäristön ja sen mahdollisuuksia hyödyntäminen monipuolisesti ohjauksessa o ohjattavien osallistumisen sekä innostamisen edistäminen ja aktivointi mediaja verkko-ohjauksen avulla Median vaikutusmahdollisuuksien hyödyntäminen o mediakasvatukselliset hankkeet o median ja verkkoviestinnän vaikutuksien analysointia ja perustelua yksilön ja yhteiskunnan kannalta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu o yhteisölliset mediakasvatushankkeet Menetelmän soveltaminen o suunnittelun toteutuksen ja arvioinnin prosessi mediakasvatuksessa o ohjattavien motivointi ja kannustaminen virikkeelliseen ja hyvinvointia edistävään toimintaan Toimintakokonaisuuksien arviointi o keskustelee ryhmän kanssa kokemuksesta ja omasta työpanoksestaan o ohjaustoiminnan kehittäminen työympäristön muu toiminta huomioiden Riskien ja vaarojen arviointi o media- ja verkko-ohjaukseen liittyvät riskit o riskien kartoittaminen suunnittelussa o riskitilanteiden vähentäminen Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimiminen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky o ergonomiset työskentelytavat o turvallinen tietoverkon ja muiden verkkovälineiden käyttö, erityisesti sosiaalisesta näkökulmasta Ohjausmenetelmien tuntemus o media- ja verkko-ohjauksen mahdollisuudet tukea yksilön ja ryhmän kehitystä o kuinka media ja verkot vaikuttavat ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin

44 41 Kohderyhmän tunteminen o kohderyhmän ikä, psyykkiset ja fyysiset valmiudet sekä sosiaaliset tarpeet Teknisten ja käden taitojen ohjaukseen tutustuminen, NUO03F, 2 ov (arviointi suoritettu / ei suoritettu) Valituissa teknisissä- ja kädentaidoissa tarvittavien välineiden, materiaalien ja menetelmien tunteminen o Piirustuksen, maalauksen ja muovailun aineet ja välineet, sekä pienaskartelu, askartelunomainen puu- ja metallityö, kodin pienet kunnostus- ja huoltotyöt mukaan lukien kulkuvälineet. Materiaalien hankinta, kustannustietoinen toiminta, välineiden huolto. Yhteisöllisyyden edistäminen o Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot yhteisöllisyyden rakentajana Estetiikan huomioon ottaminen työssä o sommittelu ja värioppi, kauneus käsitteenä Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen o työturvallisuuden huomioiminen työn suunnittelussa ja toteutuksessa, erityisesti käyttöohjeiden ja -tiedotteiden hyödyntäminen Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen o kädentaitojen mahdollisuudet kasvatuksessa ja sosiaalisessa toiminnassa Tekniikan ja käden taitojen merkityksen hyödyntäminen o käsityökasvatuksen merkitys luovuuden ja motoristen taitojen kehittämisessä Ohjausmenetelmien tuntemus o kädentaitojen ohjaamisen erityispiirteet, vapaa ja strukturoitu ohjaustilanne, prosessiohjaus Teknisten ja käden taitojen ohjaukseen syventyminen, NUO03J, 2 ov (arviointi suoritettu / ei suoritettu) Yhteisöllisyyden edistäminen o tekemisen prosessi osallistavana toimintana Estetiikan huomioon ottaminen työssä o sommittelu ja värioppi, kauneus käsitteenä Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen o työturvallisuuden huomioiminen työn suunnittelussa ja toteutuksessa, erityisesti käyttöohjeiden ja -tiedotteiden hyödyntäminen Välineiden ja menetelmien tunteminen o pehmeiden ja kovien materiaalien tekniikoita esim. keramiikka, huovutus, kankaankoristelu, pienoismallirakentaminen, punontatekniikat, naamiot, puutyö Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen

45 42 o työturvallisuuden huomioiminen työn suunnittelussa ja toteutuksessa, erityisesti käyttöohjeiden ja -tiedotteiden hyödyntäminen Menetelmäalueen erityispiirteiden tunteminen o prosessiomainen ja pitkäjänteinen työskentely, materiaalien ja tekniikoiden yhdistely Tekniikan ja käden taitojen merkityksen hyödyntäminen o käsityökasvatuksen merkitys luovuuden ja motoristen taitojen kehittämisessä, pitkäjänteinen työskentely Toimintakokonaisuuksien suunnittelu o kädentaitojen mahdollisuudet kasvatuksessa ja sosiaalisessa toiminnassa, materiaalien ja välineiden hankinta ja huolto Menetelmän soveltaminen o Toimintaympäristön hyödyntäminen ohjauksessa Toimintakokonaisuuksien arviointi o matka vai päämäärä, käsin tekeminen ja taidon oppiminen suhteessa tuotokseen Riskien ja vaarojen arviointi o tilojen, laitteiden ja osallistujien mahdollisuuksien arviointi Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimiminen o materiaalien uusiokäyttö, taloudellinen toimintatapa, jätehuolto. Välineiden huolto ja kunnossapito. Ohjausmenetelmien tuntemus o kädentaitojen ohjaamisen erityispiirteet, vapaa ja strukturoitu ohjaustilanne, prosessiohjaus Kohderyhmän tunteminen (kohderyhmän ikä, psyykkiset ja fyysiset valmiudet sekä sosiaaliset tarpeet) o materiaalien tekniikoiden valinta suhteessa kohderyhmän mahdollisuuksiin Ohjauksen menetelmät käytännössä (top), NUO03K, 4 ov, joka toteutetaan työssäoppimalla (arvioidaan AOS näytöllä) työskentelee valitsemallaan menetelmäalueella valmistautuen ammattiosaamisen näyttöön Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa ohjaamalla ryhmää yhdellä valitsemallaan menetelmäalueella (a-f). Hän työskentelee ryhmän tai ryhmien kanssa ja toimii rakentaen yhteisöllisyyttä ja hyödyntäen menetelmien erityispiirteet. Hän laatii menetelmien soveltamista varten turvallisuussuunnitelman ja kartoittaa mahdolliset toiminnan riskit.

46 Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 43 Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan koko tutkinnon osa seuraavasti: työprosessin hallinta kokonaisuudessaan (kaikissa menetelmäalueissa samat kriteerit) työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaisuudessaan (arvioinnin kohteet yhteisöllisyyden edistäminen, estetiikan huomioon ottaminen työssä ja terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen ovat kaikissa menetelmäalueissa sama, muut kohteet eriytyvät valitun menetelmäalueen mukaan) työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan siten, että kaikissa menetelmäalueissa arvioinnin kohteet ohjausmenetelmien tuntemus ja kohderyhmän tunteminen ovat yhtäläiset, muut arvioinnin kohteet eriytyvät valitun menetelmäalueen mukaan elinikäisen oppimisen avaintaidoista (kaikissa menetelmäalueissa sama) terveys, turvallisuus ja toimintakyky sekä kestävä kehitys, estetiikka, viestintä- ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa ohjaamalla ryhmää yhdellä valitsemallaan menetelmäalueella (a-f). Hän työskentelee ryhmän tai ryhmien kanssa ja toimii rakentaen yhteisöllisyyttä ja hyödyntäen menetelmien erityispiirteet. Hän laatii menetelmien soveltamista varten turvallisuussuunnitelman ja kartoittaa mahdolliset toiminnan riskit. Ammattiosaamisen näyttö annetaan työssäoppimispaikalla 4 viikon aikana. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättää ammattiopettaja. Etenemisehto Opiskelijan tulee olla perehtynyt kaikkiin ohjausmenetelmiin ennen ammattiosaamisen näyttöä. 4.2 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus Tutkinnon osaa ei toteuteta Koulutuskeskus Salpauksessa. Jos opiskelija on suorittanut / suorittaa muualla tutkinnon osan, osaaminen tunnustetaan tutkinnon osasta hänelle.

47 Projektitoiminnan ohjaus Tutkinnon osaa ei toteuteta Koulutuskeskus Salpauksessa. Jos opiskelija on suorittanut / suorittaa muualla tutkinnon osan, osaaminen tunnustetaan tutkinnon osasta hänelle Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja: tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai nuorten ryhmän hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa yhteistyössä osaa työskennellä erityistä tukea tarvitsevan nuoren ja hänen perheensä kanssa ymmärtää nuoriso- ja vapaa-aikatyön ja järjestötyön osana ehkäisevää lastensuojelua tuntee nuorisotyöntekijän velvollisuudet ja toiminnan rajat tuntee auttamisjärjestelmän ja osaa ohjata nuoren ja hänen perheensä oikeiden palvelujen piiriin Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Sosiaalista vahvistamista tarvitsevien nuorten tunnistaminen Työn tavoitteiden asettaminen Erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentely Työprosessin kehittäminen Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Nuorten kohtaaminen Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tunnistaa sosiaalista vahvistamista tuntee erilaisia sosiaalista vahvismioon tarvitsevat nuoret ja ottaa huotusta tukevia työmenetelmiä ja nuorten erityisen tuen tarpeeseen osaa työryhmän jäsenenä arvioida vaikuttavia tekijöitä erityisen tuen tarvetta. parantamiseksi osallistuu suunnitteluun ja toiminnan tavoitteiden asettamiseen toimii työryhmän jäsenenä erityistä tukea tarvitseville nuorille kohdennetussa työssä nuoriso- ja vapaa-aikatyön toimintaympäristössä arvioi toimintaa ja ottaa vastaan palautetta omasta toiminnastaan tuo nuoriso- ja vapaa-aikatoimen menetelmät ja oman osaamisensa toiminnan suunnitteluun. suoriutuu työryhmässä itsenäisesti toiminnan ohjaamisesta ja nuorten kohtaamisesta. ottaa huomioon omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ymmärtää aikuisen merkityksen nuoren tai nuorten ryhmän tukemisessa ja toimii ohjattuna erityistä tukea tarvitsevien nuorten parissa. ottaa kontaktin erityistä tukea tarvitsevan nuoreen tai nuorten ryhmään ja kohtaa heidät itsenäisesti. toimii moniammatillisessa verkostossa nuoren tai nuorten ryhmän elämäntaitojen suunnittelee itsenäisesti tavoitteellista toimintaa kohderyhmälle toimii ohjaustilanteessa tavoitteellisesti ja arvioi tavoitteiden toteutumista. muuttaa toimintaansa itsearvioinnin ja palautteen pohjalta. toimii aktiivisesti ja onnistuu luomaan vuorovaikutuksellisen ja luottamuksellisen ilmapiirin erityistä tukea tarvitsevan nuoren tai nuorten ryhmän kohtaamiseen.

48 45 Nuoren läheisverkoston huomioon ottaminen Moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuminen Yhteisöllisen toiminnan luominen toimii ottaen huomioon nuoren ja hänen perheensä tavoitteet ja tarpeet. käyttää työssään hyödykseen syrjäytymisen ehkäisyyn ja korjaaviin palveluihin osallistuvia viranomaisia sekä muita toimijoita käyttää ohjauksessa ryhmän ja vertaistuen voimaa yksilöä tukevana Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Yhteiskuntarakenteiden tunteminen Lastensuojelulain mukaan toimiminen Auttamis- ja tukijärjestelmän tunteminen sekä viranomaisten oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka kohtaa nuoren ja hänen perheensä kunnioittavasti tuntee viranomaisten avohuollon tukitoimia ja ohjaa tarvittaessa nuoren tai perheen niiden piiriin. käyttää ryhmän tukea osallistujien apuna Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 ottaa toiminnassa huomioon syrjäytymistä aiheuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä. ottaa toiminnassa huomioon lastensuojelulain keskeisimmän sisällön nuoriso- ja vapaaaikatyön kannalta. hyödyntää tarvittaessa keskeisimpiä lastensuojelun ja nuorisohuollon palveluja, työpajatoimintaa, koulun järjestämiä tukitoimia ja päihdehuolto- sekä mielenterveyspalveluja. varmistaa, että mainittujen palvelujen yhteystiedot ovat saatavilla. käyttää työssä apuna ehkäisevän nuorisotyön palveluja ja hyödyntää sosiaalisen vahvistamisen eri muotoja. toimii lastensuojelulain velvoitteen mukaisesti. toimii tuntien sosiaalityöntekijöiden velvollisuuden ja vastuun lastensuojelulain mukaisten toimien koordinoijana ottaa huomioon lastensuojelulain velvoitteet suhteessa omaan käytännön työhönsä Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ymmärtäen nuoren vaikeuksia ja havaitsee avun tarpeen toimii vastuullisesti nuorta tukien nuorisotyön periaatteiden mukaisesti tukee omalla toiminnallaan nuoren ja hänen perheensä sosiaalista vahvistumista osallistuu moniammatilliseen verkostotyöhön ottaen huomioon moniammatillisen työskentelyn periaatteet auttaa ohjattaviaan luomaan turvallisen ryhmän, jonka tukeen he voivat luottaa käyttää työssään eri vaikuttamiskanavia ja tuntee auttamisjärjestelmän eri mahdollisuudet korjaavassa työssä. toimii lastensuojelun periaatteiden mukaisesti ja ottaa huomioon julkisen sektorin ja nuorisotyön osana ehkäisevää lastensuojelua opastaa kokonaisvaltaisesti nuorta hänen tarvitsemissaan tukitoimissa ja ymmärtää perheen kanssa tehtävän yhteistyön merkityksen. tuntee omat rajansa ja toimii niiden pohjalta lapsen ja nuoren edun mukaisesti. työskentelee sitoutuen sovittuihin tukitoimenpiteisiin myös vaihtelevissa tilanteissa Opetuksen toteuttaminen Nuorten sosiaalinen vahvistaminen, NUOVA01, 10 ov, on jaettu opintojaksoihin opetuksen rytmittämiseksi, mahdollisten toiseen oppilaitokseen siirtymisen ja /tai opintojen keskeytymisen ja myöhemmin jatkamisen sisältöasioiden helpottamiseksi sekä lukujärjestyksen lukemisen ja tekemisen helpottamiseksi. Nuoren tukeminen, NUOVA01A, 5 ov Palvelujärjestelmä, NUOVA01B, 1 ov Sosiaalinen vahvistaminen työnä, NUOVA01, 4 ov, suoritetaan työssäoppimalla Opintojaksot ja niissä käsiteltävät sisällöt: Nuoren tukeminen, NUOVA01A, 5 ov (Arviointi AOS näyttö ja muu osaamisen arviointi tehtävillä, tenteillä ja portfolioilla) Sosiaalista vahvistamista tarvitsevien nuorten tunnistaminen (arviointi AOS näytössä) o erityisnuorisotyö nuoren kohtaaminen

49 46 o sukupuolisensitiivinen työ o etsivä työ Moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuminen (arviointi AOS näytössä) o sovittelu o työmenetelmiä mm: aggression portaat, vastuun portaat, ratkaisukeskeisyys, motivoiva puhe o nuori lainrikkoja Työn tavoitteiden asettaminen (arviointi AOS näytössä) Nuoren läheisverkoston huomioon ottaminen (arviointi AO näytössä) Lastensuojelulain mukaan toimiminen (osaamisen arviointi) o lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet o nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työ sijaishuollossa Palvelujärjestelmä, NUOVA01B, 1 ov (tämä opinto on toisella ryhmällä 2. vuonna, ja toisella 3. vuonna lukioyhteistyön vuoksi) (arvioidaan AOS näytössä) Yhteiskuntarakenteiden tunteminen o syrjäytymisen prosessi ja palvelujärjestelmät o kuntouttava toiminta mielenterveys- ja päihdetyö, riippuvuudet Auttamis- ja tukijärjestelmän tunteminen sekä viranomaisten oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen o työpajatoiminta o toimeentuloon, työhön ja koulutukseen liittyvät asiat o koulun oppilashuolto ja nivelvaihetyö Sosiaalinen vahvistaminen työnä, NUOVA01, 4 ov, lähiopetusta ja työskentelyä aidoissa ympäristöissä ohjattuna (Arvioidaan AOS näytössä) Työprosessin kehittäminen o Sosiokulttuurisen innostamisen projektin vaiheet Nuorten kohtaaminen Työn tavoitteiden asettaminen Erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentely (uhkaavat tilanteet) Yhteisöllisen toiminnan luominen Ammattietiikka Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa järjestämällä toimintaa erityisryhmälle tai yhteistyössä erityisryhmän kanssa, opastamalla ryhmää vapaaaikatoiminnoissa tai työskentelemällä laitoksessa. Hän käyttää ohjausta ja menetelmiä,

50 jotka vahvistavat sosiaalisesti erityistä tukea tarvitsevaa nuorta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 47 Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan työprosessin hallinnasta sosiaalista vahvistamista tarvitsevien nuorten tunnistaminen sekä erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentely työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaisuudessaan työn perustana olevan tiedon hallinta: yhteiskuntarakenteiden tunteminen ja auttamis- ja tukijärjestelmän tunteminen sekä viranomaisten oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen. elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammattietiikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Opiskelija järjestää toimintaa erityisryhmälle tai yhteistyössä erityisryhmän kanssa. Toiminta liittyy sosiaalisten taitojen vahvistamiseen, toisen huomioonottamiseen ja suvaitsevaisuuteen. Näyttö koostuu useammasta toimintakerrasta (esim. viisi) opinnon loppuvaiheessa. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättää ammatin opettaja. Muulla arvioinnilla osoitetaan työprosessin hallinnasta työn tavoitteiden asettaminen ja työprosessin kehittäminen työn perustana olevan tiedon hallinta lastensuojelulain mukaan toimiminen Muu osaaminen arvioidaan esimerkiksi tehtävin ja tentein. Etenemisehto Työssäoppimiseen voi osallistua, kun opiskelija on oppinut pääsääntöisesti ne asiat, joiden varaan työssäoppiminen perustuu. Opettajaryhmä harkitsee kriittisissä tapauksissa opiskelijan osallistumisen työssäoppimisjaksolle. Ammattiosaamisen näyttöön voi osallistua vasta, kun osaaminen on sillä tasolla, että näyttö on mahdollista suorittaa hyväksytysti

51 Monikulttuurisen toiminnan ohjaus Tutkinnon osaa ei toteuteta Koulutuskeskus Salpauksessa. Jos opiskelija on suorittanut / suorittaa muualla tutkinnon osan, osaaminen tunnustetaan tutkinnon osasta hänelle Ikääntyvien ohjaus Tutkinnon osaa ei toteuteta Koulutuskeskus Salpauksessa. Jos opiskelija on suorittanut / suorittaa muualla tutkinnon osan, osaaminen tunnustetaan tutkinnon osasta hänelle Palvelujen tuottaminen Tutkinnon osaa ei toteuteta Koulutuskeskus Salpauksessa. Jos opiskelija on suorittanut / suorittaa muualla tutkinnon osan, osaaminen tunnustetaan tutkinnon osasta hänelle Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tai useampia ammatillisia tutkinnon osia kaikista ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkintojen perusteet Opetushallitus on päättänyt. Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen perustutkinnon osan suorittamisesta antaa aina kyseisestä tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta. Nuoriso- ja vapaaajanohjauksen tutkintotoimikunta hyväksyy todistuksen perusteella kyseisen perustutkinnon osan osaksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa todistuksen perusteella. Opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista olemassa olevasta toiseen ammatilliseen perustutkintoon kuuluvasta tutkinnon osasta (opintokokonaisuudesta) tai hän voi suorittaa sen oppilaitoksessa 4. vuonna, kun nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opinnot ovat muutoin suoritettu Tutkinnon osa ammattitutkinnoista Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa kaikista ammattitutkinnoista, joiden tutkintojen perusteista Opetushallitus on päättänyt. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. ammattitutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla on järjestämissopimus.

52 49 Ammatillisessa peruskoulutuksessa todistuksen ammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. ammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja koulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnon osan opiskelijan tutkintotodistukseen. Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen kyseisen osan suorittamisesta antaa aina kyseisestä ammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta. Nuoriso- ja vapaaajanohjauksen tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen ammattitutkinnon osan osaksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa todistuksen perusteella. Opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista olemassa olevasta ammattitutkintoonsa kuuluvasta tutkinnon osasta tai hän voi suorittaa sen oppilaitoksessa 4. vuonna, kun nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opinnot ovat muutoin suoritettu Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa kaikista erikoisammattitutkinnoista, joiden tutkintojen perusteista Opetushallitus on päättänyt. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. erikoisammattitutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla on järjestämissopimus. Ammatillisessa peruskoulutuksessa todistuksen erikoisammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. erikoisammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja koulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnon osan opiskelijan tutkintotodistukseen. Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen kyseisen osan suorittamisesta antaa aina kyseisestä tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen erikoisammattitutkinnon osan osaksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa todistuksen perusteella. Opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista olemassa olevasta erikoisammattitutkintoonsa kuuluvasta tutkinnon osasta tai hän voi suorittaa sen oppilaitoksessa 4. vuonna, kun nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opinnot ovat muutoin suoritettu Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa: Erityisryhmien ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja: osaa ohjata erityisryhmien asiakkaita virikkeellisessä toiminnassa luo edellytyksiä erityisryhmien elämänilolle ja elämän mielekkyyden säilyttämiselle toimii erityisryhmien psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämiseksi

53 ottaa toiminnassaan huomioon vastuun ohjattavien henkisestä hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja yhteistoiminnasta. 50 Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Asiakaslähtöinen toiminta Erilaisissa toimintaympäristöissä työskenteleminen Oman toiminnan arviointi ja kehittäminen Moniammatillinen toiminta Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Viriketoiminnan järjestäminen Vapaaehtoistyön ja vertaisohjauksen käyttäminen Kuntouttavan työotteen toteuttaminen (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) Toimiminen vuorovaikutuksessa erityisryhmiin kuuluvien kanssa Erityisryhmiin kuuluvien omien oikeuksien arvostaminen Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Lääkehoidon perusteita koskevan tiedon hyödyntäminen Terveydentilan huomioon ottaminen Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. suunnittelee itsenäisesti tavoitteellista toimintaa kohde- Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii suunnittelussa työryhmän vaikuttaa toiminnan suunnitteluun jäsenenä ja tunnistaa kohderyhmän kohderyhmän tarpeet huo- tarpeet mioon ottaen. ryhmälle. työskentelee erityisryhmien toimintaympäristöissä ohjatusti. osallistuu toimintansa arviointiin ja kehittämiseen ottaa huomioon moniammatillisen toiminnan mahdollisuuksia järjestää tavoitteellista vapaaajan toimintaa ympäristössään toimii tavoitteiden mukaisesti ja arvioi itsenäisesti toimintaansa. toimii moniammatillisesti erityisryhmien ohjaukseen liittyvissä asioissa. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja järjestää mielekästä arjen toimintaa käyttää vapaaehtoistyön mahdollisuuksia erityisryhmiin kuuluvien ohjauksessa tiedostaa kuntouttavan työotteen merkityksen kommunikoi erityisryhmiin kuuluvien kanssa ymmärtäen vuorovaikutuksen merkityksen toimii arvostaen erityisryhmiin kuuluvan omia toiveita ja tarpeita toteuttaa itsenäisesti monipuolista, virikkeellistä toimintaa organisoi vapaaehtoistyötä sekä vertaisohjaajien toimintaa toimii kuntouttavan työotteen näkökulmasta luo luottamuksellisia suhteita yksilöiden ja ryhmien kanssa. sekä ottaa huomioon vuorovaikutukseen liittyvät haasteet toiminnassa ottaa ohjaustoiminnassa huomioon erityisryhmiin kuuluvan toiveet ja tarpeet Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Huomioi ohjauksessa lääkkeiden aiheuttamia vaikutuksia ottaa erityisryhmiin kuuluvien terveydentilan huomioon ohjauksen näkökulmasta Osaa ohjattuna antaa tarvittavat lääkkeet asiakkaalle ja huomioi ohjauksessa lääkkeiden aiheuttamia vaikutuksia suunnittelee ohjattavien terveydentilan huomioon ottavaa toimintaa Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ja toteuttaa tavoitteellista vapaa-ajan toimintaa ottaen huomioon toimintaympäristön erityispiirteet tiedostaa omat vahvuutensa, kehittämisalueensa ja kehittää toimintaansa. yhdistää oman osaamisensa muiden asiantuntijoiden osaamiseen kannustaa ja motivoi erityisrymiin kuuluvia toimimaan ja osallistumaan tukee ja innostaa vapaaehtoistyöntekijöitä ja vertaisohjaajia toimii tavoitteellisesti kuntouttavan työotteen näkökulmasta kohtaa arvostavalla tavalla erityisryhmiin kuuluvien ohjattavien tunnekokemuksia sekä käsittelee niitä tarvittaessa vahvistaa erityisryhmiin kuuluvan oma-aloitteisuutta ja tukee hänen mielipiteitään ja toiveitaan Osaa ohjattuna antaa tarvittavat lääkkeet asiakkaalle ja tarkkailee lääkehoidon vaikutuksia toiminnassa ja tiedottaa niistä toteuttaa toimintaa kuntouttavasta näkökulmasta huomioiden eritysiryhmiin kuuluvien terveydentilan

54 51 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa ohjauksessa ja toiminnassa annettuja turvallisuusohjeita varmistaa materiaalien ja työvälineiden turvallisuuden käyttää turvallisia ja sopivasti kuormittavia työmenetelmiä ottaen ergonomian huomioon Opetuksen toteuttaminen Erityisryhmien ohjaus, 10 ov, on jaettu opintojaksoihin opetuksen rytmittämiseksi, mahdollisten toiseen oppilaitokseen siirtymisen ja /tai opintojen keskeytymisen ja myöhemmin jatkamisen sisältöasioiden helpottamiseksi sekä lukujärjestyksen lukemisen ja tekemisen helpottamiseksi. Ohjaajana erityisryhmissä, NUOVA02A, 3 ov, lähiopetusta ja työskentelyä aidoissa ympäristöissä ohjattuna Kuntouttava toiminta, NUOVA02B, 3 ov Työskentely erityisryhmässä (top), NUOVA02C, 4 ov, toteutetaan työssäoppimalla Opintojaksot ja niissä käsiteltävät sisällöt: Ohjaajana erityisryhmissä, NUOVA02A, 3 ov, lähiopetusta ja työskentelyä aidoissa ympäristöissä ohjattuna (arviointi AOS näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla esim. tehtävillä ja tenteillä.) Asiakaslähtöinen toiminta (Arvionti AOS näytöllä) Tunnistaa kohderyhmän erityispiirteet ja osaa järjestää toimintaa eri kohderyhmien tarpeet huomioiden Erilaisissa toimintaympäristöissä työskenteleminen Esim. asuntola, avotyöskentely, kuntoutuslaitokset, työpajat, koulut, kerhotoiminta, leiritoiminta jne Oman toiminnan arviointi ja kehittäminen (arvioidaan AOS näytössä) Itseohjautuvuus, virheistä oppiminen, tilannetaju Moniammatillinen toiminta (arvioidaan AOS näytössä) Yhdistää oman osaamisensa muiden asiantuntijoiden osaamiseen => vuorovaikutus, palautteen anto ja vastaanottaminen Viriketoiminnan järjestäminen (arvioidaan AOS näytössä) Kuntouttavan työotteen toteuttaminen (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) (arvioidaan AOS näytössä) Käytännön toimintana kohderyhmästä riippuen käyttäen soveltuvia menetelmiä. Kuntouttava toiminta, NUOVA02B, 3 ov, lähiopetusta (arviointi tehtävillä ja tenteillä) Vapaaehtoistyön ja vertaisohjauksen käyttäminen Vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien ohjaaminen ja kouluttaminen Kuntouttavan työotteen toteuttaminen (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) Kuntoutuksen perusteet ja peruskäsitteet Toimiminen vuorovaikutuksessa erityisryhmiin kuuluvien kanssa

55 52 Vaihtoehtoiset kommunikaatiotaidot. Tutustutaan erilaisiin erityisryhmiin käytännössä. Mahdolliset tutustumiskäynnit Erityisryhmiin kuuluvien omien oikeuksien arvostaminen Erityistuen tarpeessa olevien oikeudet, itsemäärääminen ja sen tukeminen. Ikääntyminen elämänvaiheena Uhat ja mahdollisuudet ohjauksen näkökulmasta Lääkehoidon perusteita koskevan tiedon hyödyntäminen Lääkehoidon perustee, todistus lääkehoidon perusteista. Terveydentilan huomioon ottaminen Ymmärtää ottaa huomioon ohjattavan terveydentilan Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Haastavasti käyttäytyvän asiakkaan kanssa työskentely. Ergonomia. Työskentely erityisryhmässä (top), NUOVA02C, 4 ov, toteutetaan työssäoppimalla (arvioidaan AOS näytössä) Asiakaslähtöinen toiminta Viriketoiminnan järjestäminen Kuntouttavan työotteen toteuttaminen Toimiminen vuorovaikutuksessa erityisryhmiin kuuluvien kanssa Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa ohjaamalla erityisryhmiin kuuluvien tavoitteellista vapaa-ajan toimintaa. Hän järjestää viriketoimintaa erityisryhmiin kuuluvien tarpeiden mukaisesti ja varmistaa menetelmien turvallisuuden. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan työprosessin hallinnasta asiakaslähtöinen toiminta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta viriketoiminnan järjestäminen, kuntouttavan työotteen toteuttaminen (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) ja toimiminen vuorovaikutuksessa erityisryhmiin kuuluvien kanssa elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveys, turvallisuus ja toimintakyky sekä aloitekyky ja yrittäjyys ja aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

56 53 Ammattiosaamisen näytön kuvaus Opiskelija järjestää viriketoimintaa johonkin erityisryhmään kuuluvalle/kuuluville työssäoppimisen yhteydessä tai lähiopetusjakson aikana aidoissa ympäristöissä 2-4 viikon aikana. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättää ammattiopettaja. Muulla arvioinnilla osoitetaan työprosessin hallinnasta erilaisissa toimintaympäristöissä työskenteleminen, oman toiminnan arviointi ja kehittäminen sekä moniammatillinen toiminta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta vapaaehtoistyön ja vertaisohjauksen käyttäminen, kuntouttavan työotteen toteuttaminen (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) sekä erityisryhmiin kuuluvien omien oikeuksien arvostaminen työn perustana olevan tiedon hallinnasta lääkehoidon perusteita koskevan tiedon hyödyntäminen ja terveydentilan huomioon ottaminen. Muu osaaminen arvioidaan esimerkiksi tehtävin ja tentein. Etenemisehto Työssäoppimiseen voi osallistua, kun opiskelija on oppinut pääsääntöisesti ne asiat, joiden varaan työssäoppiminen perustuu. Opettajaryhmä harkitsee kriittisissä tapauksissa opiskelijan osallistumisen työssäoppimisjaksolle. Ammattiosaamisen näyttöön voi osallistua vasta kun osaaminen on sillä tasolla, että näyttö on mahdollista suorittaa hyväksytysti. 4.3 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Koulutuksen järjestäjä tarjoaa hyväksymässään opetussuunnitelmassa valinnaisia tutkinnon osia, jotka voivat olla ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja) tai lukio-opintoja. Syventävät ja laajentavat tutkinnon osat voivat sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia, osia muista ammatillisista tutkinnoista sekä työssä hankittua osaamista. Tutkinnon osat on nimettävä ja niihin on laadittava ammattitaitovaatimukset, tavoitteet ja arviointia varten arviointikriteerit sekä ammatillisiin tutkinnon osiin ammattitaidon osoittamistavat. Muiden valinnaisten tutkinnon osien tarjonnassa koulutuksen järjestäjä voi tehdä yhteistyötä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelija voi valita näitä tutkinnon osia myös muiden koulutuksen järjestäjien tarjonnasta. Ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja) ja lukio-opintoja voi olla enintään 10 opintoviikkoa muissa valinnaisissa tutkinnon osissa.

57 Yrittäjyys, 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa yhteistyössä ryhmän kanssa arvioida tuotteistamismahdollisuuksia arvioida perustettavan yrityksen toimintaedellytyksiä täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean sekä kehittää toiminta-ajatuksen hankkia toimivan yhteistyö- tai partneriyrityksen laatia alustavan liiketoiminta- ja taloussuunnitelman esitellä liiketoiminta- ja taloussuunnitelman yritysneuvontapalveluiden tuottajille ja rahoittajille neuvotella yrityksen toimintamahdollisuuksista ja rahoituksesta perustaa yrityksen suunnitella ja käynnistää yrityksen toiminnan toimia perustetussa yrityksessä ja tehdä yrityksen ydintehtäviä toimia yrityksen toimintaa tukevia palveluja tuottavien tahojen kanssa lopettaa yrityksen toiminnan opintojen päättyessä tai jatkaa yrityksen toimintaa yritystoiminnan (10 ov) opintojen yhteydessä tavoitteenaan perustaa oma yritys. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. 1. Työprosessien hallinta Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laadukas toiminta 2. Työ-menetelmien, -välineiden ja materi- Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään sopimusten mukaisesti etenee opastettuna työssään järjestelmällisesti osallistuu sovittuihin yhteistyöverkostojen tapaamisiin toimii työlleen asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja muuttaa omaa toimintaansa annetun palautteen perusteella toimii palveluhenkisesti suunnittelee yrityksen toimintaa ja toimii ryhmän jäsenenä omaaloitteisesti ja vastuullisesti ottaa vastuun sovituista töistä yhteisvastuullisesti etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti hankkii yhteistyötahoja ja toimii yhteistyöverkostoissa toimii yhdessä asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja arvioi omaa toimintaansa niiden saavuttamisessa toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee yrityksen toimintaa innovatiivisesti ja toimii ryhmän jäsenenä omaaloitteisesti, vastuullisesti ja kannustavasti ottaa vastuuta koko ryhmän toiminnasta ja sovittujen töiden tekemisestä yhteisvastuullisesti etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä ryhmän toimintaan hankkii yhteistyötahoja ja hyödyntää yhteistyöverkostoja toiminnan kehittämisessä toimii yhdessä asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi

58 55 aalin hallinta Työvälineiden käyttö 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tuotteistamismahdollisuuksien ja toimintaedellytysten arviointi Liikeidean täsmentäminen Yrityksen toiminnan suunnittelu ja toimiminen yrityksessä käyttää tavanomaisia yrityksen käytössä olevia työvälineitä, kuten työpaikan laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti käyttää yrityksen käytössä olevia työvälineitä, kuten työpaikan laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija hyödyntää tuotteistamisessa yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan kartoittaa ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa toimialalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan seuraa ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa toimialan kehitystä yritystoiminnan kannalta arvioi opastettuna yhteistyössä ryhmän kanssa mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää opastettuna yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia valitsee ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat osallistuu ohjattuna toiminnan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankintaan, mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan osallistuu ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankkimiseen hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut soveltaa ohjattuna sovittujen tehtävien hoitamisessa tarvittavaa tietopohjaa selvittää opastettuna, mitä lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta tiedostaa yritystoiminnan olevan kirjanpitolain alaista ja ymmärtää hyödyntää tuotteistamisessa yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan etsii erilaisista verkostoista saatavaa tietoa kartoittaa yhteistyössä ryhmän kanssa toimialalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan seuraa yhteistyössä ryhmän kanssa toimialan kehitystä yritystoiminnan kannalta arvioi yhteistyössä ryhmän kanssa mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää ja raportoi yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia valitsee yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat osallistuu tiedon hankintaan keskeisiltä viranomaisilta osallistuu yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen toiminnan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankintaan, mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan osallistuu yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankkimiseen hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut soveltaa yrityksen toiminnassa tarvittavaa tietopohjaa selvittää, mitä lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta tiedostaa yritystoiminnan olevan kirjanpitolain alaista ja käyttää itsenäisesti yrityksen käytössä olevia työvälineitä, kuten työpaikan laitteita ja koneita sekä tietokonetta ja ohjelmistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti hyödyntää tuotteistamisessa yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan hyödyntää eri verkostoista saatavaa tietoa kartoittaa yhteistyössä ryhmän kanssa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan seuraa yhteistyössä ryhmän kanssa alan kehitystä ja kehitysnäkymiä yritystoiminnan kannalta arvioi itsenäisesti mahdollisuuksiaan yrittäjänä ja asettaa itselleen kehittymistavoitteita selvittää ja raportoi yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia valitsee yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat hakee itsenäisesti tietoa keskeisiltä viranomaisilta hyödyntää yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa siitä, miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan hyödyntää yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tietoa hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut soveltaa itsenäisesti yrityksen toiminnassa tarvittavaa tietopohjaa selvittää, mitä ja miksi lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta

59 56 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelman-ratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky kirjanpidon tarkoituksen säilyttää ohjattuna tarvittavat kuitit ja tositteet kirjanpitoa varten ymmärtää kirjanpidon tarkoituksen säilyttää kirjanpidossa tarvittavat kuitit ja tositteet tulkitsee esim. tilitoimiston avulla yrityksen tulosta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija hakee ohjattuna tietoa keskeisistä tuotteista, palveluita ja sopimuksia koskevista säädöksistä osallistuu ryhmän valintojen ja päätösten valmisteluun arvioi opastettuna omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä osallistuu yhteistyöneuvotteluihin ryhmän jäsenten ja sidosryhmien kanssa noudattaa ohjattuna yritystoiminnassa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelutilanteissa. suojautuu opastettuna työhön ja työympäristöön liittyviltä vaaroilta varmistaa opastettuna oman, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuuden tutuissa tilanteissa. hakee tietoa keskeisistä tuotteista, palveluita ja sopimuksia koskevasta lainsäädännöstä ja säädöksistä tekee ryhmässä ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä arvioi omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä neuvottelee yhteistyöstä ryhmän jäsenten kanssa ja osallistuu yhteistyöneuvotteluihin sidosryhmien kanssa noudattaa yritystoiminnassa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelutilanteissa suojautuu työhön ja työympäristöön liittyviltä vaaroilta varmistaa ohjeiden mukaan oman, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuuden eri tilanteissa. säilyttää kirjanpidossa tarvittavat kuitit ja tositteet tulkitsee esim. tilitoimiston avulla yrityksen tulosta ja tasetta soveltaa keskeisiä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevaa lainsäädäntöä ja muita säädöksiä tekee ryhmässä perusteltuja ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä yrityksen toiminnan kehittämiseksi arvioi omaa toimintaansa ja työnsä sekä yritystoiminnan etenemistä neuvottelee yhteistyöstä ryhmän jäsenten ja sidosryhmien kanssa noudattaa yritystoiminnassa taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelutilanteissa suojautuu työhön ja työympäristöön liittyviltä vaaroilta varmistaa oman, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuuden eri tilanteissa kehittää ryhmänsä turvallisuutta ja työkykyä kehittämällä omia työkäytäntöjään ja työympäristöään opastaa muita toimimaan terveellisesti ja turvallisesti toimiessaan ryhmän jäsenenä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyö- tai partneriyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan kokonaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta työnperustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta.

60 57 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov Tämä tutkinnon osa toteutetaan vain ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja osaa selvittää niiden arviointikohteet ja -kriteerit neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksessa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin esitellä alansa työ -ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti Arvioinnin kohde 1. Työprosessien hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija - valmistelee ohjattuna työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia - tarvitsee ajoittaista ohjausta - valmistelee annettujen ohjeiden mukaan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia - tekee annetut tehtävät omatoimisesti 2. Työmenetelmien, Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 - valmistelee itsenäisesti ja aloitteellisesti työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia - etenee työssään sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön toimintaan

61 58 välineiden ja materiaalin hallinta Opiskelijalähtöinen ohjaaminen Opiskelijan arviointi 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen Tutkinnon perusteiden tunteminen 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Opiskelija - perehdyttää ohjattuna muita opiskelijoita - vastaanottaa ja antaa ohjattuna palautetta työtehtävistä sekä itsearvioi ohjattuna työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan - perehdyttää ohjeiden mukaisesti muita opiskelijoita ja käy ohjauskeskusteluja - vastaanottaa ja antaa palautetta työtehtävistä ja itsearvioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija - esittelee joitakin alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia - tunnistaa ohjattuna työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen - esittelee alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia - tunnistaa ohjeiden mukaisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija - arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii työturvallisuusohjeiden mukaisesti - arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii työturvallisuusohjeiden mukaisesti - perehdyttää muita opiskelijoita, toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa ja sovittelee näkemyseroja - käy rakentavia palautekeskusteluja sekä itsearvioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan - esittelee itsenäisesti ja monipuolisesti alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia - tunnistaa itsenäisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen - arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii ja ohjaa myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö annetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen ja osaamisen arviointi työn perustana olevan tiedon hallinnasta tutkintojen perusteiden tunteminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

62 59 Toteuttamisesimerkkejä, ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi: Tämä tutkinnon osa toteutetaan opiskelun loppupuolella, jolloin opiskelijalla on ollut mahdollisuus oppia tutkinnon osaan liittyviä ammattitaitovaatimuksia. Lisäksi opiskelija on saanut tarvitsemaansa kokemusta työpaikkaohjaajan tehtävistä ollessaan itse ohjattavana. Parhaimmillaan tämän tutkinnon osan antama tieto ja osaaminen toimivat siltana opiskelijan siirtyessä työelämään alan työtehtäviin ja mahdollisesti toimimaan hyvinkin pian työpaikkaohjaajana. Esimerkki 1 Opiskelija osallistuu työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen tutkinnon osan opetukseen tai soveltuvin osin (ammatillisen koulutuksen rakenne, opiskelijalähtöinen ohjaaminen ja opiskelijan arviointi työpaikalla) työpaikkaohjaajille tarkoitettuun koulutukseen. Opiskelija kokoaa ja laatii portfolion tutkinnon osaan kuuluvasta itse tuottamastaan sekä jaetusta materiaalista (tpo-kansio) opettajan ohjauksessa. Osaamisen arviointi: Opiskelija osoittaa osaamisensa portfolion sisällön perusteella (ammattiosaamisen näyttö). Ammattiosaamisen näyttöä täydennetään jatkuvan seurannan, haastattelujen ja itsearvioinnin perusteella. Tutkinnon perusteiden tuntemus arvioidaan tarvittaessa tietopuolisella kokeella. Esimerkki 2 Opiskelija suorittaa työpaikkaohjaajan koulutuksen verkko-opintoina. Osaamisen arvioinnissa voidaan soveltaa esimerkin 1 toteutusmalleja. Osaamisen arviointi: Opiskelija osoittaa osaamisensa portfolion sisällön perusteella (ammattiosaamisen näyttö). Ammattiosaamisen näyttöä täydennetään jatkuvan seurannan, haastattelujen ja itsearvioinnin perusteella. Tutkinnon perusteiden tuntemus arvioidaan tarvittaessa tietopuolisella kokeella. Esimerkki 3 Opiskelija osallistuu työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen tutkinnon osan opetukseen tai soveltuvin osin (ammatillisen koulutuksen rakenne, opiskelijalähtöinen ohjaaminen ja opiskelijan arviointi työpaikalla) työpaikkaohjaajille tarkoitettuun koulutukseen. Opiskelija perehdyttää muita opiskelijoita työssäoppiseen ja/tai ammattiosaamisen näyttöön oppilaitoksessa tai työssäoppimisjaksolla sekä osallistuu arviointikeskusteluun.

63 60 Osaamisen arviointi: Opiskelija osaamista arvioidaan hänen tekemiensä suunnitelmien, perehdyttämisen ja arviointikeskustelun perusteella arviointikriteerien mukaisesti (ammattiosaamisen näyttö). Ammattiosaamisen näyttöä täydennetään jatkuvan seurannan, haastattelujen ja itsearvioinnin perusteella. Tutkinnon perusteiden tuntemus arvioidaan tarvittaessa tietopuolisella kokeella. Esimerkki 4 Opiskelija suorittaa työpaikkaohjaajaksi valmentautumisen tutkinnon osan pääasiasiassa oman työssäoppimisensa yhteydessä, jolloin 2ov työpaikkaohjaajaksi valmentautumisesta luetaan vapaasti valittaviin opintoihin tai paikallisesti tarjottavasta tutkinnon osasta (10 ov) otetaan 2 ov tähän tai opiskelija suorittaa yksilöllisesti syventävänä opiskeluna 2 ov yli 120 opintoviikon. Myös seuraava vaihtoehto on mahdollista toteuttaa: Tutkintoon sisältyy (kohtaan muut valinnaiset tutkinnon osat) ammattitaitoa syventävä tai laajentava tutkinnon osa, joka muodostuu työpaikkaohjaajaksi valmentautumisen tutkinnon osasta 2 ov sekä ammattitaitoa syventävästä osuudesta työssäoppien 3 ov tai 8 ov. Osaamisen arviointi: Työpaikkaohjaajaksi valmentautuvan opiskelijan osaamisen arvioi ohjaava opettaja ja työpaikan koulutettu työpaikkaohjaaja arviointikriteerien mukaisesti. Arvioinnin dokumentteja ovat mm. opiskelijan laatimat omaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöä koskevat sopimukset ja suunnitelmat sekä itsearviointi. Lisäksi opiskelija osoittaa osaamisensa perehdyttämällä ja ohjaamalla toista opiskelijaa oppilaitoksessa tai työssäoppisjaksolla. Ammattiosaamisen näyttöä täydennetään jatkuvan seurannan, haastattelujen ja itsearvioinnin perusteella. Tutkinnon perusteiden tuntemus arvioidaan tarvittaessa tietopuolisella kokeella Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Koulutuksen järjestäjä tarjoaa hyväksymässään opetussuunnitelmassa ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat on nimettävä työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta, niihin on laadittava ammattitaitovaatimukset ja arviointia varten arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat perusteiden liiteosan kohdassa 9.3 olevaa ohjetta Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit noudattaen. Koulutuksen järjestäjä voi tehdä yhteistyötä näiden tutkinnon osien tarjonnassa työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

64 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) Lukio-opinnot Koulutuksen järjestäjä tarjoaa opetussuunnitelmassaan ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), jotka lisäävät opiskelijan mahdollisuutta valita luvussa 5 olevia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja). Tutkinnon osat voivat olla pakollisten tutkinnon osien valinnaisia lisäosia (ks. tutkinnon perusteiden kohta 5.2.1). Koulutuksen järjestäjä määrittää näiden tutkinnon osien tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin. Tutkinnon osat voivat olla myös tutkinnon perusteiden kohdissa esitettyjä ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) valinnaisia tutkinnon osia. Koulutuksen järjestäjä voi tehdä niiden tarjonnassa yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelija voi valita näitä tutkinnon osia myös muiden koulutuksen järjestäjien tarjonnasta. Koulutuksen järjestäjä tarjoaa opetussuunnitelmassaan opiskelijalle mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa lukioiden järjestämiä lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, ja joista lukio antaa todistuksen. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä opiskelija voi valita lukio-opintoja (esimerkiksi verkkoopintoja) eri lukiokoulutuksen järjestäjien tarjonnasta. 4.4 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän osia silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista Yritystoiminta Ammatillista osaamista syventävät tutkinnon osat tulee mahdollisimman laajasti toteuttaa yhdessä työelämän kanssa työpaikoilla. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa arvioida oman osaamisensa, (tuotteen tai palvelun) tuotteistamismahdollisuuksia selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä kartoittaa ja hankkia yhteistyöyrityksiä ja -kumppaneita etsiä, tunnistaa ja arvioida yrityksen toimintamahdollisuuksia valita taloudellisesti kannattavan liikeidean sekä kehittää toiminta-ajatuksen laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman suunnitella yrityksen talouden hoidon ja selvittää yrityksen toiminnan edellyttämät resurssit

65 62 esitellä liiketoiminta- ja taloussuunnitelman yritysneuvontapalveluiden tuottajille ja rahoittajille neuvotella yrityksen toimintamahdollisuuksista ja rahoituksesta suunnitella yrityksen tuotteiden valmistamisen tai palvelun tarjonnan tehdä ja raportoida markkinointisuunnitelman ja päättää markkinointitoimenpiteistä tehdä yrityksen tarvitsemat logistiset ratkaisut tehdä yrityksen riskienhallinta-analyysin suunnitella kannattavan liiketoiminnan toteutuksen ja ydintehtävät valita yritysmuodon, perustaa yrityksen ja lopettaa sen toiminnan 1. Työprosessien hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Laadukas toiminta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Teknologia ja tietotekniikka 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tuotteistamismahdollisuuk-sien arviointi Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee opastettuna yrityksen toiminnan etenee opastettuna työssään järjestelmällisesti hankkii opastettuna yhteistyöyrityksen toimii työlleen asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja muuttaa omaa toimintaansa annetun palautteen perusteella toimii palveluhenkisesti suunnittelee yrityksensä toimintaa ja toimii oma-aloitteisesti ja vastuullisesti etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti hankkii yhteistyötahoja ja toimii yhteistyöverkostoissa toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja arvioi omaa toimintaansa niiden saavuttamisessa toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää tavanomaisia yrityksensä perustamisessa tarvittavia työvälineitä, kuten laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti käyttää yrityksen perustamisessa tarvittavia työvälineitä, kuten laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää opastettuna tuotteistamisessa oman alan mahdollisuuksia yritystoimintaan etsii opastettuna erilaisista verkostoista saatavaa tietoa kartoittaa ohjattuna alalla toimivia yrityksiä ja tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan hyödyntää tuotteistamisessa oman alan tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan etsii erilaisista verkostoista saatavaa tietoa kartoittaa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan suunnittelee yrityksensä toimintaa innovatiivisesti ja toimii omaaloitteisesti, vastuullisesti ja kannustavasti etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti hankkii yhteistyötahoja hyödyntää yhteistyöverkostoja toiminnan kehittämisessä toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi käyttää itsenäisesti yrityksen perustamisessa tarvittavia työvälineitä, kuten laitteita ja koneita sekä tietokonetta ja ohjelmistoja. toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti hyödyntää tuotteistamisessa oman alan tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan hyödyntää eri verkostoista saatavaa tietoa kartoittaa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan

66 63 Liiketoimintaympäristön selvittäminen Liikeidean valinta Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta sekä yrityksen perustaminen ja lopettaminen 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky seuraa ohjattuna alan kehitystä yritystoiminnan aloittamisen kannalta arvioi opastettuna mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää opastettuna, perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia hakee ohjattuna tietoa keskeisiltä viranomaisilta hankkii ohjattuna yrityksensä toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan, myydään ja talous hoidetaan hankkii ohjattuna yrityksensä logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tietoa käyttää ohjattuna yrityksensä riskienhallinta-analyysissä tarvittavaa tietoa hankkii ohjattuna tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut hankkii ohjattuna tietoa yrittäjän osuudesta kirjanpidossa ja tuloksen tulkinnasta hakee ohjattuna tietoa keskeisistä, tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevista säädöksistä valitsee ohjattuna yritykselle yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamis- ja lopettamisasiakirjat seuraa alan kehitystä yritystoiminnan aloittamisen kannalta arvioi mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää ja raportoi perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia hakee tietoa keskeisiltä viranomaisilta hankkii yrityksensä toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa hankintaan mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan, markkinoidaan, myydään ja talous hoidetaan hankkii yrityksensä logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tietoa käyttää yrityksensä riskienhallinta-analyysissä tarvittavaa tietoa hankkii tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut hankkii tietoa yrittäjän osuudesta kirjanpidossa ja yrityksen tuloksen tulkinnasta hakee tietoa keskeisistä, tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevasta lainsäädännöstä ja säädöksistä valitsee yritykselle yritysmuodon, laatii yrityksen perustamis- ja lopettamisasiakirjat Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja seuraa alan kehitystä ja kehitysnäkymiä yritystoiminnan aloittamisen kannalta arvioi itsenäisesti mahdollisuuksiaan yrittäjänä ja asettaa itselleen kehittymistavoitteita selvittää ja raportoi perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia hakee itsenäisesti tietoa keskeisiltä viranomaisilta hyödyntää yrityksensä toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa siitä, miten tuote tai palvelu tuotetaan, markkinoidaan, myydään ja talous hoidetaan hyödyntää yrityksensä logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tietoa soveltaa yrityksensä riskienhallinta-analyysissä tarvittavaa tietoa hankkii tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut hankkii tietoa yrittäjän osuudesta kirjanpidossa ja yrityksen tuloksen ja taseen tulkinnasta soveltaa keskeistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevaa lainsäädäntöä ja muita säädöksiä valitsee yritykselle yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamis- ja lopettamisasiakirjat tekee ohjattuna päätöksiä tekee valintoja ja päätöksiä tekee perusteltuja ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä yrityksen toiminnan kehittämiseksi arvioi opastettuna omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä neuvottelee opastettuna yhteistyöstä sidosryhmien kanssa noudattaa ohjattuna yritystoiminnan suunnittelussa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja tekee ohjattuna suunnitelmia alansa työturvallisuusohjeiden noudattamisesta yrityksessään tekee ohjattuna suojautumissuunnitelmia työhön ja työympäristöön liittyvistä vaaroista arvioi omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä neuvottelee yhteistyöstä sidosryhmien kanssa noudattaa yritystoiminnan suunnittelussa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja tekee suunnitelmia alansa työturvallisuusohjeiden noudattamisesta yrityksessään tekee suojautumis suunnitelmiayrityksessä tehtävään työhön ja työympäristöön liittyvistä vaaroista arvioi oma-aloitteisesti omaa toimintaansa ja työnsä sekä yritystoiminnan etenemistä neuvottelee innovatiivisesti yhteistyöstä sidosryhmien kanssa noudattaa yritystoiminnan suunnittelussa taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja tekee oma-aloitteisesti suunnitelmia alansa työturvallisuusohjeiden noudattamisesta yrityksessään tekee suojautumissuunnitelmia oma-aloitteisesti yrityksessä tehtävän työhön ja työympäristöön liittyvistä vaaroista

67 64 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla oman yrityksen toiminnan ja toimimalla yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan kokonaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta työ perustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Tutkinnon osat ammatillisista tutkinnoista 1. Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkintoon voidaan opiskelijan tai tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kautta yksilöllisesti sisällyttää tutkinnon osia ammatillisista perustutkinnoista. Todistuksen perustutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. perustutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen perustutkinnon osan osaksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa todistuksen perusteella. Näyttötutkintojärjestelmässä on tarkistettava ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon muodostumisesta, että tutkintoon tulee vähintään 10 ov:n laajuisesti tutkinnon osia. 2. Tutkinnon osat ammattitutkinnoista Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoon voidaan opiskelijan tai tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kautta yksilöllisesti sisällyttää tutkinnon osia ammattitutkinnoista. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. ammattitutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla on järjestämissopimus. Ammatillisessa peruskoulutuksessa todistuksen ammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. ammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja koulutuksen järjestäjä hyväksyy kyseisen ammattitutkinnon osan opiskelijan tutkintotodistukseen. Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen kyseisen ammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. ammatitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja nuoriso- ja va-

68 paa-ajanohjauksen tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen ammattitutkinnon osan osaksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa todistuksen perusteella Tutkinnon osat erikoisammattitutkinnoista Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoon voidaan opiskelijan tai tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kautta yksilöllisesti sisällyttää osia erikoisammattitutkinnoista. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. erikoisammattitutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla on järjestämissopimus. Ammatillisessa peruskoulutuksessa todistuksen erikoisammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. erikoisammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja koulutuksen järjestäjä hyväksyy kyseisen erikoisammattitutkinnon osan opiskelijan tutkintotodistukseen. Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen kyseisen erikoisammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. erikoisammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen tutkintotoimikunta tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen erikoisammattitutkinnon osan osaksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa todistuksen perusteella Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Koulutuksen järjestäjä voi tarjota hyväksymässään opetussuunnitelmassa opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa ammatillista osaamista yksilöllisesti syventäviä tutkinnon osia, jotka vastaavat työelämän alueellisiin ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeisiin. Tutkinnon osat on nimettävä ja niihin on laadittava ammattitaitovaatimukset, arviointia varten arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat. 4.5 Opinnäyte ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitoa osoittava opinnäyte (vähintään 2 ov) sisältyy vain ammatilliseen peruskoulutukseen. Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte, portfolio tai esitys. Opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää opinnäytettä tehdessään luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen. Opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään.

69 66 Koulutuksen järjestäjä päättää opinnäytteen toteutustavan. 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TA- VOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Äidinkieli, suomi (4 ov) Tavoitteet Opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin hallitsee nuoriso- ja vapaa-aika-alan työelämässä tarvittavat tekstitaidot osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä ymmärtää nuoriso- ja vapaa-aika-alaan liittyvien tekstien keskeiset käsitteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti tulkitsee erilaisia tekstilajeja ja kaunokirjallisuutta arvioi omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatkuvasti osaa toimia erilaisissa nuoriso- ja vapaa-aika-alan vuorovaikutustilanteissa hallitsee nuoriso- ja vapaa-aika-alan erilaiset puheviestintätilanteet esimerkiksi työsuorituksen ja opinnäytteen esittelyn osaa laatia ohjausalan ja työyhteisönsä tavallisimmat kirjalliset työt osaa toimia työnhakutilanteessa ja laatia työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat hyödyntää nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilehtiä ja muita viestintävälineitä käyttää mediaa kriittisesti ja tuntee lähteiden käytön periaatteet kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja osallistuu rakentavasti työpaikkansa viestintään. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Arvioinnin kohde Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä ymmärtää ammattitaidon kannalta keskeisen tekstin päätarymmärtää tekstin tarkoituksen ja pääsisällön sekä osaa yhdistää ja hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman että yksi-

70 67 Kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen koituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa kirjoittaa ohjatusti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä tuntee oikeinkirjoituksen perusasioita laatii ohjatusti ja mallin mukaan asiakirjat käyttää mallin mukaan tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia toimii asiallisesti vuorovaikutustilanteissa mm. työnhakutilanteessa osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoroja perustelee mielipiteensä osaa pitää lyhyen esityksen tuntee ammattialansa keskeiset mediat noudattaa ohjatusti tekijänoikeuksia tunnistaa oman kielen ja kulttuurienvälisen viestinnän merkityksen käyttää kirjallisuutta ja muita taidemuotoja elämyksellisesti. vertailla sen yksityiskohtia omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa suhteuttaen kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä laatii asianmukaiset asiakirjat käyttää tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia ja muutakin tekstilajitietämystään toimii asiallisesti ja kohteliaasti vuorovaikutustilanteissa mm. työnhakutilanteessa osallistuu keskusteluun ja vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin perustelee monipuolisesti mielipiteensä ja väitteensä saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa ja osaa rakentaa puheenvuoronsa niin, että sitä on helppo seurata käyttää keskeisiä viestintävälineitä ja osaa arvioida mediatekstejä tuntee tekijänoikeudet oikeutena ja velvoitteena, noudattaa tekijänoikeuksia mm. ilmoittamalla lähteensä ottaa huomioon kulttuurienvälisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan osaa eritellä kirjallisuutta ja muita taidemuotoja. tyiskohtien merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa kirjoittaa tavoitteellisesti ja työstää tekstejään oman arvion ja palautteen pohjalta hallitsee kielenkäytön perusnormit sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua laatii asianmukaisia asiakirjoja ja osaa soveltaa asiakirjamalleja soveltaa tekstilajin vaatimuksia omissa teksteissään toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ja kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä perustelee monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioi vaikuttamispyrkimyksiä pystyy puhuessaan ylläpitämään vuorovaikutusta, osaa havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä osaa viitata käyttämiinsä lähteisiin ja tarvittaessa pyytää niihin käyttöluvan soveltaa kulttuurienvälistä viestintää ja omaa kulttuuriosaamistaan sekä toimii suvaitsevasti osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta ja muita taidemuotoja. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 7. Estetiikka, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä jokin seuraavista Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3), Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) tai Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) korvaavat Äidinkieli, suomi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Kirjallinen viestintä (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus)

71 68 Opiskelija osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti sekä kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä. Hän pystyy soveltamaan oppimaansa (suulliset harjoitukset). hakee tietoa monipuolisesti ja ymmärtää lähdekritiikin merkityksen (kirjastoon ja sen käyttöön tutustuminen). ymmärtää tekstin tarkoituksen ja sisällön, tekee johtopäätöksiä ja osaa soveltaa niitä esimerkiksi työselitysten tulkitsemisessa kirjoittaa ammattialansa kirjalliset harjoitukset itsenäisesti sekä työstää tekstejään oman arvion ja palautteen pohjalta. Hän hallitsee kielenkäytön perussäännöt sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua. Hän käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä (suulliset harjoitukset). Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös äidinkielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kirjallisen viestinnän arvioinnin kohteet: Tiedonhankinta hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa (T1) hakee ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia lähteitä (H2) hakee tietoa monipuolisesti ja ymmärtää lähdekritiikin merkityksen (K3) Tekstin ymmärtäminen löytää ohjatusti tekstin keskeisen ajatuksen ja tuntee nuoriso- ja vapaaajanohjauksen ammattilehdet sekä tutustuu niihin (T1) ymmärtää tekstin keskeisen ajatuksen ja osaa yhdistää tekstin tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa ja osaa hyödyntää nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammattilehtiä ja muita alan julkaisuja (H2) ymmärtää tekstin tarkoituksen ja sisällön, tekee johtopäätöksiä ja osaa soveltaa niitä työtehtävissään. Hän osaa tutkia kriittisesti nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammattilehtiä ja julkaisuja sekä hyödyntää niitä monipuolisesti (K3). Kirjallinen viestintä kirjoittaa ohjatusti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä, tuntee oikeinkirjoituksen perusasioita ja käyttää ymmärrettäviä lause- ja virkerakenteita(t1)

72 69 kirjoittaa itsenäisesti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä, tuntee hyvin oikeinkirjoituksen perusasiat, käyttää sujuvia lause- ja virkerakenteita ja jaksottaa tekstejä. Hän osaa kirjoittaa tekstilajin edellyttämällä tyylillä (H2). kirjoittaa itsenäisesti sekä työstää tekstejään oman arvion ja palautteen pohjalta, hallitsee kielenkäytön perussäännöt, käyttää sujuvia lause- ja virkerakenteita ja jaksottaa tekstiä taitavasti. Hän hallitsee tekstilajin sopivan tyylin (K3). Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Suullinen viestintä (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti. Hän osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun sekä ilmaisee monipuolisesti näkemyksiään osaa työpaikalla ja asiakastilanteissa ottaa luontevasti huomioon sanattoman viestinnän eri osa-alueet. suunnittelee esityksensä huolellisesti. Hän saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa ja osaa havainnollistaa esitystään sekä rakentaa sen sisällön loogiseksi Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös äidinkielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Suullisen viestinnän arvioinnin kohteet: Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen

73 70 toimii asiallisesti vuorovaikutustilanteissa mm. asiakaspalvelutilanteissa, osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoroja ja osaa ilmaista mielipiteensä. Hän tietää sanattoman viestinnän eri osa-alueet ja osaa valmistella lyhyen esityksen (T1). toimii asiallisesti ja kohteliaasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Hän osallistuu keskusteluun ja vie sitä eteenpäin. Hän ilmaisee ja perustelee mielipiteensä ymmärrettävästi sekä osaa useissa eri yhteyksissä ottaa huomioon sanattoman viestinnän. Hän valmistaa sisällöltään ja rakenteeltaan johdonmukaisen esityksen sekä ottaa kuulijat huomioon esiintyessään (H2). toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti. Hän osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ja ottaa siitä vastuuta. Hän ilmaisee monipuolisesti näkemyksiään ymmärrettävästi, monipuolisesti ja taitavasti perustellen. Hän osaa työyhteisössä ja asiakastilanteissa ottaa luontevasti huomioon sanattoman viestinnän eri osa-alueet. Hän suunnittelee huolellisesti sisällöltään ja rakenteeltaan johdonmukaisen esityksen. Hän havainnollistaa esityksensä ja saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa (K3). Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Kieli ja kulttuuri (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija osaa käyttää luontevasti erilaisia kulttuurimuotoja (kirjallisuus, elokuva, teatteri jne.). osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta (myös lähdemateriaaleja) ja muita taiteen lajeja. haluaa toimia ihmisten kanssa, joilla on erilainen kulttuuritausta ja kieli ja suhtautuu suvaitsevasti kaikkiin kanssaihmisiin. haluaa verkostoitua ammattialalla ja on kiinnostunut alan ja itsensä kehittämisestä (esim. jatko-opinnot).

74 hallitsee hyvin ammattialansa ammattisanaston ja hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä. 71 Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös äidinkielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kielen ja kulttuurin arvioinnin kohteet: Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen osaa toimissaan ottaa huomioon erilaiset ihmiset, on kiinnostunut nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksesta ja tuntee alansa ammattisanastoa (T1). osaa toimia luontevasti monikulttuurisessa ympäristössä, tuntee olevansa oikealla alalla ja pohtii oman alansa näkymiä sekä osaa käyttää oikein ammattialansa ammattikieltä (H2) haluaa toimia ihmisten kanssa, joilla on erilainen kulttuuritausta ja kieli, suhtautuu suvaitsevasti kaikkiin työtovereihinsa, haluaa verkostoitua ammattialalla ja on kiinnostunut alan ja itsensä kehittämisestä sekä hallitsee hyvin ammattialansa ammattisanaston (K3) Mediaosaaminen tietää ammattialansa keskeiset mediat ja noudattaa ohjatusti tekijänoikeuksia (T1) tuntee ammattialansa keskeiset mediat, tuntee tekijänoikeudet oikeutena ja velvoitteena noudattaa tekijänoikeuksia mm. ilmoittamalla lähteensä (H2) hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä. Hän kunnioittaa tekijänoikeuksia ja osaa noudattaa niitä kaikissa toimissaan (K3). Kielen ja kulttuurin tunteminen tunnistaa oman kulttuurinsa piirteitä ja tiedostaa kulttuurin moninaisuuden, löytää ohjauksen avulla esim. kirjallisuudesta, elokuvasta tai teatterista itseään kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa (T1) oppii arvostamaan omaa kulttuuriaan ja sen säilyttämistä sekä ymmärtää kulttuurin moninaisuuden ja osaa ottaa sen huomioon työskentelyssään. Hän osaa eritellä kirjallisuutta ja muita taidemuotoja (H2). arvostaa kulttuurin moninaisuutta ja käyttää luontevasti erilaisia kulttuurimuotoja sekä kartuttaa kulttuuriosaamistaan ja hyödyntää sitä työskentelyssään. Hän osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta ja muita taiteenlajeja (K3).

75 72 Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Työelämän asiakirjat (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija hallitsee työnhaun eri menetelmät ja toimii työelämän erilaisissa tilanteissa luontevasti ja tilanteenmukaisesti (vierailut esim. työvoimatoimistoon, videoituja harjoituksia tarvittaessa, esim. työhaastattelujen kuvaaminen). osaa laatia itsenäisesti harkittuja ja kielellisesti hyviä työelämän asiakirjoja (esimerkiksi ammattialansa työselitteet, raportit, työhakemus, CV ja työsopimus). hallitsee keskeiset kokous- ja neuvottelutekniikan taidot sekä osallistuu harjoituksiin aktiivisesti. miettii ja ideoi oman opinnäytetyönsä aihetta ja tekee siitä alustavan suunnitelman. Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös äidinkielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Työelämän asiakirjojen arvioinnin kohteet: Kirjallinen viestintä selviytyy tyydyttävästi työelämän tavallisista kielenkäyttötilanteista, kuten esittäytyminen, työhönottohaastattelu ja kysymyksiin vastaaminen, osaa laatia työelämän perusasiakirjoja ohjeiden mukaan ja tietää ammatillisen dokumentin rakenteen (T1) tuntee työnhaun eri menetelmiä ja selviytyy hyvin työelämän keskeisistä kielenkäyttötilanteista, laatii käyttökelpoisia työelämän asiakirjoja, osaa tehdä dokumentointiin liittyviä harjoituksia ja osaa raportoida oman työnsä hyvällä suomen kielellä (H2)

76 73 hallitsee työnhaun eri menetelmät ja toimii työelämän erilaisissa tilanteissa luontevasti ja tilanteenmukaisesti, laatii itsenäisesti harkittuja ja kielellisesti hyviä työelämän asiakirjoja sekä miettii ja ideoi oman dokumentin aihetta ja tekee siitä alustavan suunnitelman ja osaa raportoida monipuolisesti oman työnsä (K3) Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen ymmärtää keskustelun ja kuuntelun merkityksen työelämän eri tilanteissa sekä tuntee kokouksen ja neuvottelun erot, seuraa keskustelua häiritsemättä ja asiallisesti. Hän harjoittelee kokous- ja neuvotteluasiakirjojen laatimista (T1). osaa kuunnella ja keskustella taitavasti työelämän eri tilanteissa ja pystyy toimimaan asiallisesti kokouksessa ja neuvottelussa, käyttää puheenvuoroja ja osaa laatia keskeiset kokous- ja neuvotteluasiakirjat (H2) hallitsee kuuntelun ja keskustelun taidon kiitettävästi työelämän eri tilanteissa sekä hallitsee keskeiset kokous- ja neuvottelutekniikan taidot sekä osallistuu harjoituksiin aktiivisesti. Hän osaa laatia hyvin keskeiset kokous- ja neuvotteluasiakirjat (K3). Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Venäjä, oma äidinkieli venäjänkielisillä opiskelijoilla (4 ov) Tavoitteet Opiskelija lukee, kirjoittaa ja ilmaisee itseään oman äidinkielen avulla ymmärtää kielellisiä juuriaan ja oman kielellisen identiteettinsä kehittymistä käyttää sekä omaa kieltään että suomen kieltä eri yhteyksissä hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti osaa kielellisesti viestiä ja olla vuorovaikutuksessa, jotta hän voi osallistua työelämään, toimia aktiivisena kansalaisena ja harjoittaa jatko-opintoja osaa toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa sekä nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammatillisissa yhteyksissä arvostaen omaa kieltään ja samalla suomalaisuutta.

77 74 Arviointi Venäjä, oma äidinkieli venäjänkielisillä opiskelijoilla, 1-4 ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan opintojaksojen arviointikriteerit on tehty kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet ja ne löytyvät ammattialansa opetussuunnitelman perusteista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Arvioinnin kohde Kielen ja kulttuurin tunteminen Tiedonhankinta ja mediaosaaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija hahmottaa oman kielensä kirjoitustavat osaa kertoa oman kieliympäristönsä ja kulttuurinsa keskeisistä piirteistä osaa nimetä oman kielensä kulttuurisia juuria tuntee oman kielensä tärkeimpiä viestintäkanavia lukee ja kirjoittaa omalla kielellään lyhyitä tekstejä tutustuu käytännössä oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen tuntee oman kielensä kulttuurisia juuria ja kielisukulaisuussuhteita tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään (esim. sanakirjat, tietoverkot) lukee monipuolisia tekstejä omalla kielellään ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten tuntee oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä saavuttaa vahvan kulttuurisen identiteetin ja säilyttää kulttuurisiteensä siihen ympäristöön, jossa on kasvanut on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään ja vertailee kriittisesti eri lähteitä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen osaa pitää lyhyen esityksen omalla äidinkielellään tuntee puheilmaisun muotoja omassa ja suomalaisessa kulttuurissa ilmaisee itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa. osaa viestiä ymmärrettävästi omalla äidinkielellään ammattialan asioista vertailee oman kielensä ja suomen kielen käyttöä käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen. laatii erilaisia tekstejä oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen ja käyttää suullista äidinkielen taitoaan aktiivisesti vertailee omaa kieltään ja suomen kieltä puhuvien kommunikaatiota osaa toimia oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa laajentaa sanavarastoaan ammattialalla ja kehittää ammattitaitoaan tarvittaessa omalla kielellään. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Oma äidinkieli ja sen käyttö (ÄIM1) ja Kielialueen kulttuuri (ÄIM3), Viestintä ja yhteiskunta (ÄIM4), Tiedon maailma (ÄIM6) korvaavat Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).

78 Oma äidinkieli ja sen käyttö (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija erittelee venäjän kielen osaamistaan sekä aikaisempia tietojaan kielestään ja kulttuuristaan sekä tuntee kielen historian ja nykytilanteen tutustuu venäjän kielen käyttöön ja kielen vaihteluun asianomaisella kielialueella sekä kuuntelee äidinkieltä eri tilanteissa kartuttaa sanastoa ja määrittelee eri alojen käsitteitä venäjän kielellä tuntee venäjän kielen sanaluokat ja niiden ominaisuudet Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös venäjän kielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Oma äidinkieli ja sen käyttö -arvioinnin kohteet: Kielen ja kulttuurin tunteminen hahmottaa oman kielensä kirjoitustavat, osaa kertoa oman kieliympäristönsä ja kulttuurinsa keskeisistä piirteistä ja osaa nimetä oman kielensä kulttuurisia juuria (T1) lukee ja kirjoittaa omalla kielellään lyhyitä tekstejä, tutustuu käytännössä oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen, tuntee oman kielensä kulttuurisia juuria ja kielisukulaisuussuhteita sekä tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan (H2) lukee monipuolisia tekstejä omalla kielellään ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, tuntee oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä, saavuttaa vahvan kulttuurisen identiteetin ja säilyttää kulttuurisiteensä siihen ympäristöön, jossa on kasvanut, on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan sekä on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen (K3) Tiedonhankinta ja mediaosaaminen tuntee oman kielensä tärkeimpiä viestintäkanavia (T1) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään (esim. sanakirjat, tietoverkot) (H2) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään ja vertailee kriittisesti eri lähteitä (K3)

79 76 Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen osaa pitää lyhyen esityksen omalla äidinkielellään, tuntee puheilmaisun muotoja omassa ja suomalaisessa kulttuurissa ja ilmaisee itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa (T1) osaa viestiä ymmärrettävästi omalla äidinkielellään ammattialansa asioista, vertailee oman kielensä ja suomen kielen käyttöä, käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan, ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen (H2) laatii erilaisia tekstejä oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen ja käyttää suullista äidinkielen taitoaan aktiivisesti, vertailee omaa kieltään ja suomen kieltä puhuvien kommunikaatiota, laajentaa sanavarastoaan ammattialalla ja kehittää ammattitaitoaan tarvittaessa omalla kielellään ja osaa toimia oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Kielitieto ja oikeakielisyys (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija perehtyy tarkemmin venäjän kielen rakenteeseen ja erityispiirteisiin suomen kieleen verrattuna ja harjoittelee kielen kirjallista käyttöä hallitsee venäjän kielen oikean kirjoitustekniikan sekä käsin että tietokoneella osaa taivuttaa sanoja venäjän kielellä ja hallitsee rektion ominaispiirteet venäjän kielellä sekä osaa tuottaa tekstiä aiheen mukaan Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös venäjän kielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t).

80 77 Kielitieto ja oikeakielisyyden arvioinnin kohteet: Kielen ja kulttuurin tunteminen hahmottaa oman kielensä kirjoitustavat, osaa kertoa oman kieliympäristönsä ja kulttuurinsa keskeisistä piirteistä ja osaa nimetä oman kielensä kulttuurisia juuria (T1) lukee ja kirjoittaa omalla kielellään lyhyitä tekstejä, tutustuu käytännössä oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen, tuntee oman kielensä kulttuurisia juuria ja kielisukulaisuussuhteita sekä tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan (H2) lukee monipuolisia tekstejä omalla kielellään ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, tuntee oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä, saavuttaa vahvan kulttuurisen identiteetin ja säilyttää kulttuurisiteensä siihen ympäristöön, jossa on kasvanut, on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan sekä on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen (K3) Tiedonhankinta ja mediaosaaminen tuntee oman kielensä tärkeimpiä viestintäkanavia (T1) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään (esim. sanakirjat, tietoverkot) (H2) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään ja vertailee kriittisesti eri lähteitä (K3) Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen osaa pitää lyhyen esityksen omalla äidinkielellään, tuntee puheilmaisun muotoja omassa ja suomalaisessa kulttuurissa ja ilmaisee itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa (T1) osaa viestiä ymmärrettävästi omalla äidinkielellään ammattialansa asioista, vertailee oman kielensä ja suomen kielen käyttöä, käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan, ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen (H2) laatii erilaisia tekstejä oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen ja käyttää suullista äidinkielen taitoaan aktiivisesti, vertailee omaa kieltään ja suomen kieltä puhuvien kommunikaatiota, laajentaa sanavarastoaan ammattialalla ja kehittää ammattitaitoaan tarvittaessa omalla kielellään ja osaa toimia oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa (K3) Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa

81 78 Ajoitus mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Kielialueen kulttuuri. Viestintä ja yhteiskunta (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija tutustuu venäläisiin kulttuuriperinteisiin, myös suulliseen kansanperinteeseen, uskontoon ja uskomuksiin sekä vertaa oman kulttuurin piirteitä suomalaiseen kulttuuriin perehtyy venäjän ajankohtaisiin mediateksteihin kuten uutisiin, mainoksiin, artikkeleihin ja reportaaseihin Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös venäjän kielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kielialueen kulttuuri. Viestintä ja yhteiskunta arvioinnin kohteet: Kielen ja kulttuurin tunteminen hahmottaa oman kielensä kirjoitustavat, osaa kertoa oman kieliympäristönsä ja kulttuurinsa keskeisistä piirteistä ja osaa nimetä oman kielensä kulttuurisia juuria (T1) lukee ja kirjoittaa omalla kielellään lyhyitä tekstejä, tutustuu käytännössä oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen, tuntee oman kielensä kulttuurisia juuria ja kielisukulaisuussuhteita sekä tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan (H2) lukee monipuolisia tekstejä omalla kielellään ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, tuntee oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä, saavuttaa vahvan kulttuurisen identiteetin ja säilyttää kulttuurisiteensä siihen ympäristöön, jossa on kasvanut, on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan sekä on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen (K3) Tiedonhankinta ja mediaosaaminen tuntee oman kielensä tärkeimpiä viestintäkanavia (T1)

82 79 hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään (esim. sanakirjat, tietoverkot) (H2) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään ja vertailee kriittisesti eri lähteitä (K3) Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen osaa pitää lyhyen esityksen omalla äidinkielellään, tuntee puheilmaisun muotoja omassa ja suomalaisessa kulttuurissa ja ilmaisee itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa (T1) osaa viestiä ymmärrettävästi omalla äidinkielellään ammattialansa asioista, vertailee oman kielensä ja suomen kielen käyttöä, käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan, ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen (H2) laatii erilaisia tekstejä oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen ja käyttää suullista äidinkielen taitoaan aktiivisesti, vertailee omaa kieltään ja suomen kieltä puhuvien kommunikaatiota, laajentaa sanavarastoaan ammattialalla ja kehittää ammattitaitoaan tarvittaessa omalla kielellään ja osaa toimia oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Kaunokirjallisuus ja muut taidelajit (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija tuntee venäjän kulttuurin ja taiteen yleisesti sekä tutustuu venäjän kielen joihinkin tunnettuihin kirjailijoihin ja taiteilijoihin lukee ja referoi haluamansa teoksen tai syventyy johonkin taidelajiin ja kertoo siitä kykenee sopivissa tilaisuuksissa esittelemään venäjän kulttuuria, taidetta ja kirjallisuutta

83 80 Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös venäjän kielen valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kaunokirjallisuus ja muut taidelajit -arvioinnin kohteet: Kielen ja kulttuurin tunteminen hahmottaa oman kielensä kirjoitustavat, osaa kertoa oman kieliympäristönsä ja kulttuurinsa keskeisistä piirteistä ja osaa nimetä oman kielensä kulttuurisia juuria (T1) lukee ja kirjoittaa omalla kielellään lyhyitä tekstejä, tutustuu käytännössä oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen, tuntee oman kielensä kulttuurisia juuria ja kielisukulaisuussuhteita sekä tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan (H2) lukee monipuolisia tekstejä omalla kielellään ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, tuntee oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä, saavuttaa vahvan kulttuurisen identiteetin ja säilyttää kulttuurisiteensä siihen ympäristöön, jossa on kasvanut, on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan sekä on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen (K3) Tiedonhankinta ja mediaosaaminen tuntee oman kielensä tärkeimpiä viestintäkanavia (T1) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään (esim. sanakirjat, tietoverkot) (H2) hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään ja vertailee kriittisesti eri lähteitä (K3) Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen osaa pitää lyhyen esityksen omalla äidinkielellään, tuntee puheilmaisun muotoja omassa ja suomalaisessa kulttuurissa ja ilmaisee itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa (T1) osaa viestiä ymmärrettävästi omalla äidinkielellään ammattialansa asioista, vertailee oman kielensä ja suomen kielen käyttöä, käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan, ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen (H2) laatii erilaisia tekstejä oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen ja käyttää suullista äidinkielen taitoaan aktiivisesti, vertailee omaa kieltään ja suomen kieltä puhuvien kommunikaatiota, laajentaa sanavarastoaan ammattialalla ja kehittää

84 ammattitaitoaan tarvittaessa omalla kielellään ja osaa toimia oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa (K3) 81 Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Suomi toisena kielenä (4 ov) Tavoitteet Opiskelija hallitsee sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hänellä on riittävät valmiudet työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja jatko-opintoihin ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt esimerkiksi asiakastilanteissa ja seuraa vaivattomasti ammattialan opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kykenee osallistumaan työskentelyyn ymmärtää kirjallisen oppimateriaalin keskeiset sisällöt ja pystyy käyttämään niitä opinnoissa etenemiseen saa virikkeitä ja elämyksiä tutustuessaan nuoriso- ja vapaa-aika-alan kirjallisuuteen ja erilaisiin tekstilajeihin suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään tuottaa ammattialallaan tarpeellisia ja muita tekstejä hallitsee suomen kielen keskeiset rakenteet sekä ammattialansa sanaston ja sanontatavat osaa toimia ammatissaan suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan keskeisten toimintatapojen mukaan hakee tietoa eri lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tekee muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietoverkoissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edistämiseksi. Arviointi Suomi toisena kielenä 1-4 ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan pakollisten opintojaksojen arviointikriteerit on tehty kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet ja ne löytyvät ammattialan opetussuunnitelman perusteista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

85 Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. 82 Arvioinnin kohde Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen Kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Kielen ja kulttuurin tunteminen Kielenopiskelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä ymmärtää lyhyitä käytännönläheisiä tekstejä, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia sekä ammattialansa sisältöjä käsitteleviä tekstejä kirjoittaa lyhyen, sidosteisen tekstin tutuista aiheista tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa sekä hallitsee yleisissä ja ammatillisissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet ymmärtää opiskelua tai oman alansa työtä käsittelevän puheen ja tavallista sanastoa sisältävän keskustelun kertoo tutuista asioista ja selviytyy epävirallisista keskusteluista sekä viestii ammattialaansa liittyvissä erilaisissa tilanteissa tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen tuntee erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteita. hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä ymmärtää tekstejä oman alansa tai yleisistä aiheista sekä jonkin verran päättelyä vaativia tekstejä, osaa etsiä ja yhdistellä tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä kirjoittaa tekstejä sekä tutuista abstrakteista ja oman ammattialansa aiheista, käyttää monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita sekä kirjoittaa ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä ymmärtää yleisiä aiheita ja asiatietoa sisältävät sekä omaan ammattialaansa liittyvät keskustelut ja hallitsee sanaston kertoo tavallisista, konkreeteista aiheista ja selostaa alansa työtehtäviin liittyviä aiheita sekä viestii ja käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa, monenlaisia rakenteita ja mutkikkaita lauseita ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan normeja ja työelämän toimintatapoja sekä ottaa huomioon kulttuurien välisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan soveltaa erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä ymmärtämisen avuksi. hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta ymmärtää itsenäisesti tekstejä myös abstrakteista aiheista, jotka voivat liittyä myös oman alan työhön ja työturvallisuuteen, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön ja sen tarpeellisuuden ja soveltaa sitä erilaisiin tehtäviin kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä myös abstrakteista aiheista sekä työtehtävistään, yhdistelee tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja tekstiinsä, hallitsee laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi ymmärtää konkreetin ja abstraktin sekä omaa ammattialaa käsittelevän puhutun kielen, erottaa erilaiset puhetyylit ja osaa tiivistää kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat viestii selkeästi kokemuspiiriinsä ja ammattialaansa liittyvissä tilanteissa sekä useimmissa käytännöllisissä ja sosiaalisissa tilanteissa sekä muodollisissa keskusteluissa, käyttää kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa soveltaa tietoaan suomalaisen yhteiskunnan normeista ja työelämän toimintatavoista sekä soveltaa kulttuurienvälistä viestintää ja omaa kulttuuriosaamistaan soveltaa opiskelussaan erilaisia kielenopiskelun strategioita sekä käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä tuottamistehtävien apuna. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Suomen kielen opintojen tavoitteiden määrittelyssä käytetään Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikkoa, jonka B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa pääpiirteittäin opiskelijan kiitettävää osaamista koulutuksen lopussa. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja

86 83 arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Perusteet hallintaan (S21), Kieli käyttöön (S22), Syvemmät tekstitaidot (S24) ja Suomalainen kulttuuri (S25) korvaavat Äidinkieli, suomi toisena kielenä -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Kirjallinen viestintä (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti sekä kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä. pystyy soveltamaan oppimaansa ja hakee tietoa monipuolisesti ja ymmärtää lähdekritiikin merkityksen. ymmärtää tekstin tarkoituksen ja sisällön, tekee johtopäätöksiä ja osaa soveltaa niitä esimerkiksi ammattialansa työselitysten tulkitsemisessa (ammattialansa kirjalliset ja suulliset harjoitukset) Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös suomi toisena kielenä valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kirjallisen viestinnän arvioinnin kohteet: Tiedonhankinta hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa (T1) hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia lähteitä (H2) hakee tietoa monipuolisesti ja ymmärtää lähdekritiikin merkityksen (K3) Tekstin ymmärtäminen löytää ohjatusti tekstin keskeisen ajatuksen (T1) ymmärtää tekstin keskeisen ajatuksen ja osaa yhdistää tekstin tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa (H2) ymmärtää tekstin tarkoituksen ja sisällön, tekee johtopäätöksiä ja osaa soveltaa niitä työtehtävissään (K3)

87 84 Kirjallinen viestintä kirjoittaa ohjatusti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä, tuntee oikeinkirjoituksen perusasioita ja osaa kirjoittaa mallin mukaan erilaisia tekstejä (T1) kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä, käyttää sujuvia lause- ja virkerakenteita ja jaksottaa tekstiä sekä laatii asianmukaisesti erilaisia tekstejä (H2) kirjoittaa itsenäisesti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä ja hallitsee kielenkäytön perussäännöt (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Suullinen viestintä (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija hallitsee sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hänellä on riittävät valmiudet työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja jatko-opintoihin ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja seuraa vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kykenee osallistumaan työskentelyyn Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös suomi toisena kielenä valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Suullisen viestinnän arvioinnin kohteet: Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen toimii asiallisesti vuorovaikutustilanteissa, osaa ilmaista mielipiteensä ja osaa valmistella lyhyen esityksen (T1) toimii asiallisesti ja kohteliaasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, osallistuu keskusteluun ja osaa esittää asiansa ymmärrettävästi, valmistautuu esitykseen ja ottaa huomioon kuulijat (H2)

88 85 toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa joustavasti, osallistuu aktiivisesti keskusteluun, suunnittelee esityksensä huolellisesti, saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa sekä osaa havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Kieli ja kulttuuri (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija osaa käyttää erilaisia kulttuurimuotoja (kirjallisuus, elokuva, teatteri jne.). haluaa toimia ihmisten kanssa, joilla on erilainen kulttuuritausta ja kieli ja suhtautuu suvaitsevasti kaikkiin kanssaihmisiin. on kiinnostunut alan ja itsensä kehittämisestä (esim. jatko-opinnot) ja hallitsee hyvin ammattialansa ammattisanaston. Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös suomi toisena kielenä valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Kielen ja kulttuurin arvioinnin kohteet: Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen osaa toimissaan ottaa huomioon erilaiset ihmiset, on kiinnostunut ammattialasta, tuntee ammattialansa ammattikielen ja käyttää sitä (T1) osaa toimia luontevasti monikulttuurisessa ympäristössä, osaa kirjoittaa oikein ammattialansa ammattikieltä (H2)

89 86 haluaa toimia ihmisten kanssa, joilla on erilainen kulttuuritausta ja kieli, suhtautuu suvaitsevasti kaikkiin työtovereihinsa, on kiinnostunut alan ja itsensä kehittämisestä ja hallitsee ammattialansa ammattisanastoa (K3) Mediaosaaminen tietää ammattialansa keskeiset mediat ja noudattaa ohjatusti tekijänoikeuksia (T1) tuntee ammattialansa keskeiset mediat (H2) hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä (K3) Kielen ja kulttuurin tunteminen tiedostaa kulttuurin moninaisuuden ja löytää ohjauksen avulla esim. kirjallisuudesta, elokuvasta tai teatterista itseään kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa (T1) oppii arvostamaan omaa kulttuuriaan ja sen säilyttämistä (H2) käyttää luontevasti erilaisia kulttuurimuotoja (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Työelämän asiakirjat (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija hallitsee työnhaun eri menetelmät ja toimii työelämän erilaisissa tilanteissa luontevasti ja tilanteenmukaisesti sekä hakee tietoa työselityksistä, käyttöohjeista ja muista lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tekee muistiinpanoja itsenäisesti ja tuottaa työsuunnitelmia ja raportteja. osaa toimia ammatissaan suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan keskeisten toimintatapojen mukaan. Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (4 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaa myös suomi toisena kielenä valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Työelämän asiakirjojen arvioinnin kohteet:

90 87 Kirjallinen viestintä selviytyy tyydyttävästi työelämän tavallisista kielenkäyttötilanteista, kuten esittäytyminen, työhönottohaastattelu ja kysymyksiin vastaaminen, osaa laatia työelämän perusasiakirjoja ohjeiden mukaan (T1) tuntee työnhaun eri menetelmiä ja selviytyy työelämän keskeisistä kielenkäyttötilanteista, laatii käyttökelpoisia työelämän asiakirjoja (H2) hallitsee työnhaun eri menetelmät ja toimii työelämän erilaisissa tilanteissa luontevasti ja tilanteenmukaisesti ja laatii itsenäisesti harkittuja työelämän asiakirjoja (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Toinen kotimainen kieli, ruotsi (1 ov) Tavoitteet Opiskelija selviytyy ammattialansa rutiininomaisista työtehtävistä ja arkipäivän tilanteista toisella kotimaisella kielellä ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Arvioinnin kohde Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen ja kirjallinen viestintä Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet ymmärtää apuvälineitä käyttäen lyhyiden ja yksinkertaisten omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyvien kirjallisten viestien sisällön käyttää sanakirjoja ja jonkin verran myös muita, kuten esimerkiksi sähköisiä tietolähteitä kirjoittaa mallin mukaan lyhyitä työhön liittyviä tekstejä kuten työ- ja turvallisuusohjeet käyttää sanakirjoja, myös sähköisiä, ja muuta lähdeaineistoa hankkiakseen lisätietoa omaa alaa käsittelevistä vieraskielisistä yksinkertaisista ohjeistuksista kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä muistiinpanoja, ohjeita tai tilauslistoja

91 88 Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Kielen ja kulttuurin merkitys Kielenopiskelu kertoo muutamalla sanalla itsestään tai tutuista asioista omassa työssään on tietoinen ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksestä tunnistaa omat oppimisstrategiansa. selviytyy rutiininomaisista päivittäiseen elämään liittyvistä puhetilanteista, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja käyttää yksinkertaista, keskeistä sanastoa ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksen kohdatessaan pohjoismaalaisia tunnistaa omien oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia. toimii tavanomaisimmissa viestintätilanteissa sekä kasvotusten että puhelimessa ja tarvittaessa pyytää tarkennusta tai selvennystä ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin aseman monikulttuurisessa Suomessa kokeilee uusia strategioita ja oppimistapoja. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A1.3 A2.1 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A1.3 A2.1. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) tai Koulu ja vapaa-aika (RUB1) korvaa Toinen kotimainen kieli, ruotsi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Toteutustapa Opiskelu monipuolisissa oppimisympäristöissä erilaisia menetelmiä ja välineitä käyttäen (esim. tieto- ja viestintäteknisen autenttisen materiaalin hyödyntäminen, onlinesanakirjojen käyttö, DVD:t jne.) Opiskelija osaa käyttää itsenäisesti ja monipuolisesti eri tietolähteitä ja hakea lisätietoa (esim. keskeiset työvälineet, laitteet ja materiaalit sekä alan työmenetelmien nimitykset, työturvallisuusmääräykset ja -varusteet) ymmärtää pääpiirteittäin omaan ammattialaan liittyvien tekstien sisällön ja osaa kertoa ammattialastaan osaa kertoa itsestään ja kirjoittaa lyhyitä omaan elämään ja työhön liittyviä tekstejä selviytyy vaativammistakin viestintätilanteista (esim. puhelinkeskustelut, neuvonta, opastus) ja osaa tarvittaessa pyytää tarkennusta osaa hyödyntää kielten yhtäläisyyksiä sekä ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksen Suomessa ja Pohjoismaissa Ruotsin kielen arvioinnin kohteet toteutustavan mukaan on avattu arviointikriteerittaulukkoon.

92 89 Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Englanti (2 ov) Tavoitteet Opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin hallitsee nuoriso- ja vapaa-aika-alan työtehtävissä tarvittavan kielitaidon, esim. ohjaus-, neuvonta- ja oman työn esittelytilanteissa osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Arvioinnin kohde Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen sekä kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija hakee tietoa työhönsä liittyvistä materiaaleista ja ohjeista ohjattuna ja sanakirjoja käyttäen ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia oman alansa työhön liittyviä kirjallisia viestejä kirjoittaa ohjattuna mallin mukaan työhönsä liittyviä yksinkertaisia ja lyhyitä tekstejä ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia oman alansa työhön liittyviä suullisia viestejä ja osaa toimia niiden mukaan hakee omaa alaa koskevaa tietoa sanakirjoja ja jonkin verran myös muita, kuten esimerkiksi sähköisiä, tietolähteitä käyttäen ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita apuvälineitä käyttäen ja tekee tarkentavia kysymyksiä sekä osaa toimia niiden mukaan kirjoittaa mallin mukaan työhönsä liittyviä yksinkertaisia ja lyhyitä tekstejä ymmärtää tavanomaisimpia työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä suullisia ohjeita ja osaa toimia niiden mukaan hakee monipuolisesti omaa alaa koskevaa tietoa, soveltaa tietojaan ja taitojaan sekä perustelee ratkaisunsa ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita sekä työstä annettua palautetta kirjoittaa tavanomaisia henkilökohtaisia viestejä ja lyhyitä tekstejä sekä täyttää yksinkertaisia työhönsä liittyviä asiakirjoja ymmärtää keskeiset ajatukset tavanomaisesta normaalitempoisesta puheesta ja toimii niiden mukaan

93 90 Kielen ja kulttuurin tuntemus Kielenopiskelu kertoo lyhyesti itsestään ja alansa työtehtävistä vastaamalla hänelle esitettyihin kysymyksiin ennakoitavissa olevissa ja tutuissa työtilanteissa on tietoinen opiskelemansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksestä tunnistaa omat oppimisstrategiansa. kertoo itsestään ja työtehtävistään siten, että tulee ymmärretyksi ja osallistuu keskusteluun, mikäli keskustelukumppani puhuu hitaasti ja käyttää yksinkertaisia rakenteita ymmärtää opiskelemansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksen arvioi oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia. kertoo tutuissa tilanteissa työpaikastaan ja työstään ja siihen liittyvistä normeista ja tavoista sekä tarvittaessa ottaa selvää muiden maiden vastaavista asioista sekä hankkii kysymällä työhönsä liittyviä lisäohjeita soveltaa vieraan kielen ja kulttuurin tietojaan ja taitojaan vahvistaa oppimistaan kokeilemalla uusia strategioita ja oppimistapoja. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A2.2 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A2.1. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion A-kielen kurssit Nuori ja hänen maailmansa ja Opiskelu ja työ korvaavat Vieras kieli, A-kieli -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Englanti 1 (1 ov) Toteutustapa Opiskelu monipuolisissa oppimisympäristöissä erilaisia menetelmiä ja välineitä käyttäen (esim. tieto- ja viestintäteknisen autenttisen materiaalin hyödyntäminen, onlinesanakirjojen käyttö, DVD:t jne.) Opiskelija osaa hakea ja soveltaa tietoa monipuolisesti sekä arvioida löytämäänsä tietoa kriittisesti, mm. osaa kertoa itsestään, omasta alastaan ja koulutuksestaan ja tulevasta ammatistaan ymmärtää ammattialansa kirjallisia tekstejä (esim. autenttiset ohjeet ja työnkuvaukset), osaa luetella keskeisimmät ammattialansa työvälineet, laitteet ja materiaalit englanniksi osaa edellisten lisäksi kirjoittaa muita omaan työhön liittyviä tekstejä (esim. työvaiheet ), kertoa ammattialansa työmenetelmistä, tunnistaa työturvallisuusmääräykset englanniksi, osaa opastaa ja neuvoa erilaisissa tilanteissa

94 91 Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (2 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttavat myös englannin valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Englanti 1 arvioinnin kohteet: Tiedonhankinta osaa käyttää tietolähteitä (esim. sanakirjoja) ja hakea tietoa ohjatusti (T1) osaa käyttää itsenäisesti ja monipuolisesti eri tietolähteitä ja hakea lisätietoa (H2) osaa hakea ja soveltaa tietoa monipuolisesti sekä arvioida löytämäänsä tietoa kriittisesti (K3) Tekstin ymmärtäminen sekä kirjallinen viestintä ymmärtää lyhyiden ja yksinkertaisten ammattialaansa liittyvien viestien sisällön (esim. työturvallisuus), osaa kirjoittaa itsestään ja opinnoistaan sekä mallin mukaan helppoja ja lyhyitä työhön liittyviä ohjeita ja viestejä (esim. turvallisuusohjeita) (T1) ymmärtää työhönsä ja alansa prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita (esim. työvaiheet), osaa edellisten lisäksi kirjoittaa mallin mukaan lyhyitä omaan työhön liittyviä tekstejä (esim. työvaiheet) (H2) ymmärtää ammattialansa kirjallisia tekstejä (esim.autenttiset ohjeet ja työnkuvaukset), osaa edellisten lisäksi kirjoittaa muita omaan työhön liittyviä tekstejä (esim. työvaiheet ja työnhaku) K3) Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen selviytyy yksinkertaisista päivittäiseen työ- ja arkielämään liittyvistä viestintätilanteista (T1) selviytyy päivittäiseen työ- ja arkielämään liittyvistä viestintätilanteista (esim. opastaminen) asianmukaisesti (H2) selviytyy asianmukaisesti ja kohteliaasti vaativammistakin viestintätilanteista (esim. työpaikan ja työtehtävien esittelyistä) ja osaa tarvittaessa pyytää tarkennusta (K3) Kielen ja kulttuurin tuntemus on tietoinen englannin kielen asemasta maailmankielenä (T1) ymmärtää englannin kielen ja angloamerikkalaisen kulttuurin vaikutuksen (H2) soveltaa ja hyödyntää englannin kielen ja angloamerikkalaisen kulttuurin tuntemustaan (K3)

95 92 Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Englanti 2 (1 ov) Toteutustapa Opiskelu monipuolisissa oppimisympäristöissä erilaisia menetelmiä ja välineitä käyttäen (esim. tieto- ja viestintäteknisen autenttisen materiaalin hyödyntäminen, onlinesanakirjojen käyttö, DVD:t jne.) Opiskelija osaa edellisten lisäksi kirjoittaa muita omaan työhön liittyviä tekstejä (esim. työnhaku, CV, ohjeet ja ymmärtää mm. manuaalit) selviytyy asianmukaisesti ja kohteliaasti vaativammistakin viestintätilanteista (esim. työhaastatteluista, työpaikan ja työtehtävien esittelyistä) ja osaa tarvittaessa pyytää tarkennusta osaa soveltaa ja hyödyntää englannin kielen ja angloamerikkalaisen kulttuurin tuntemustaan (esim. yritysesittelyt, erilaiset asiakastilanteet) Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (2 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttavat myös englannin valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Englanti 2 arvioinnin kohteet: Tiedonhankinta osaa käyttää tietolähteitä (esim. sanakirjoja) ja hakea tietoa ohjatusti (T1) osaa käyttää itsenäisesti ja monipuolisesti eri tietolähteitä ja hakea lisätietoa (H2) osaa hakea ja soveltaa tietoa monipuolisesti sekä arvioida löytämäänsä tietoa kriittisesti (K3) Tekstin ymmärtäminen sekä kirjallinen viestintä ymmärtää lyhyiden ja yksinkertaisten ammattialaansa liittyvien viestien sisällön (esim. työturvallisuus), osaa kirjoittaa itsestään ja opinnoistaan sekä mallin mu-

96 93 kaan helppoja ja osaa edellisten lisäksi kirjoittaa mallin mukaan lyhyitä omaan työhön liittyviä tekstejä (esim. työvaiheet) (H2) ymmärtää ammattialansa kirjallisia tekstejä (esim.autenttiset ohjeet ja työnkuvaukset), osaa edellisten lisäksi kirjoittaa muita omaan työhön liittyviä tekstejä (esim. työvaiheet ja työnhaku) K3) lyhyitä työhön liittyviä ohjeita ja viestejä (esim. turvallisuusohjeita) (T1) ymmärtää työhönsä ja alansa prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita (esim. työvaiheet), Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen selviytyy yksinkertaisista päivittäiseen työ- ja arkielämään liittyvistä viestintätilanteista (T1) selviytyy päivittäiseen työ- ja arkielämään liittyvistä viestintätilanteista (esim. opastaminen) asianmukaisesti (H2) selviytyy asianmukaisesti ja kohteliaasti vaativammistakin viestintätilanteista (esim. työpaikan ja työtehtävien esittelyistä) ja osaa tarvittaessa pyytää tarkennusta (K3) Kielen ja kulttuurin tuntemus on tietoinen englannin kielen asemasta maailmankielenä (T1) ymmärtää englannin kielen ja angloamerikkalaisen kulttuurin vaikutuksen (H2) soveltaa ja hyödyntää englannin kielen ja angloamerikkalaisen kulttuurin tuntemustaan (K3) Kielenopiskelu tunnistaa omat oppimisstrategiansa (T1) arvioi oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia (H2) vahvistaa oppimistaan kokeilemalla uusia strategioita ja oppimistapoja (K3) Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Ajoitus Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana. Etenemisehto Suositus: Englanti 1 suoritettu hyväksytysti.

97 Matematiikka (3 ov) Tavoitteet Opiskelija hallitsee peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset ja käyttää niitä nuoriso- ja vapaa-aika-alaan liittyvissä laskutoimituksissa laskee pinta-aloja ja tilavuuksia sekä soveltaa geometriaa nuoriso- ja vapaa-aikaalan vaatimassa laajuudessa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattitehtäviin liittyvien ongelmien ratkaisussa ilmaisee muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla muodostaa ja laatii nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattitehtäviin liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia sekä ratkaisee työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä, kuvaajien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä. Arvioinnin kohde Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta ja mittayksikkömuunnokset sekä matemaattiset peruskäsitteet ja esitystavat Matemaattiset menetelmät ja ongelmanratkaisu sekä tulosten arviointi Laskimen ja tietokoneen käyttäminen Numeerisen tiedon käsittely, analysointi ja tuottaminen Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suorittaa työtehtäviin liittyvät rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee keskeisimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat ratkaisee työtehtäviin liittyvät keskeiset matemaattiset ongelmat joko päättelemällä, graafisesti tai laskennallisesti sekä osaa arvioida tulosten suuruusluokkaa käyttää laskinta ja tietokonetta työtehtäviin liittyvien matemaattisten perustehtävien ratkaisemiseen käyttää tiedonlähteenä tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä suorittaa sujuvasti ammattiin liittyvät laskutoimitukset ja käyttää jossakin määrin matemaattisia käsitteitä ja esitystapoja ilmaisussaan ratkaisee ammattiin liittyviä ongelmia matemaattisten menetelmien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta käyttää sujuvasti laskinta ja tietokonetta ammattiin liittyvien matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen käyttää tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattiin liittyvien ongelmien ratkaisuun soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia ja arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä esittää tuottamiaan matemaattisia tuloksia tilastoina, taulukkoina ja graafisina esityksinä

98 95 laskee ohjeen mukaan aineiston keskilukuja. laskee keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja. laskee tai määrittää annetusta aineistosta keskeisimmät tilastolliset tunnusluvut. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 9. Matematiikka ja luonnontieteet. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) ja Geometria (MAB2) tai Funktiot ja yhtälöt (MAA1) ja toinen seuraavista lukion kursseista Polynomifunktiot (MAA2) tai Geometria (MAA3) korvaavat Matematiikan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Matematiikka 1 (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia (peruslaskutoimitukset kokonais-, murto- ja desimaaliluvuilla) ja arvioi tulosten tarkkuutta (pyöristää ja käyttää järkevästi likiarvoja ammattialallaan, yksikönmuunnokset) hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat soveltaa matemaattisia menetelmiä (ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen, suhde ja verranto) ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (3 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttavat myös matematiikan valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Matematiikka 1 arvioinnin kohteet: Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta ja mittayksikkömuunnokset sekä matemaattiset peruskäsitteet ja esitystavat suorittaa työtehtäviin liittyvät rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee keskeisimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat (T1) suorittaa sujuvasti ammattiin liittyvät laskutoimitukset ja käyttää jossakin määrin matemaattisia käsitteitä ja esitystapoja ilmaisussaan (H2) soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia ja arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat (K3)

99 96 Matemaattiset menetelmät ja ongelman ratkaisu sekä tulosten arviointi ratkaisee työtehtäviin liittyvät keskeiset matemaattiset ongelmat joko päättelemällä, graafisesti tai laskennallisesti sekä osaa arvioida tulosten suuruusluokkaa (T1) ratkaisee ammattiin liittyviä ongelmia matemaattisten menetelmien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta (H2) soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta (K3) Laskimen ja tietokoneen käyttäminen käyttää laskinta ja tietokonetta työtehtäviin liittyvien matemaattisten perustehtävien ratkaisemiseen (T1) käyttää sujuvasti laskinta ja tietokonetta ammattiin liittyvien matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen (H2) käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen (K3) Numeerisen tiedon käsittely, analysointi ja tuottaminen käyttää tiedonlähteenä tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä, laskee ohjeen mukaan aineiston keskilukuja (T1) käyttää tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattiin liittyvien ongelmien ratkaisuun, laskee keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja (H2) soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä esittää tuottamiaan matemaattisia tuloksia tilastoina, taulukkoina ja graafisina esityksinä, laskee tai määrittää annetusta aineistosta keskeisimmät tilastolliset tunnusluvut (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Matematiikka 2 (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus)

100 97 Opiskelija soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia (taso- ja avaruusgeometriaa ammattialan vaatimuksia vastaavasti, suorakulmaisen kolmion geometriaa, trigonometriaa, Pythagoraan lauseen käytön ammattialallaan) arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (3 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttavat myös matematiikan valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Matematiikka 2 arvioinnin kohteet: Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta ja mittayksikkömuunnokset sekä matemaattiset peruskäsitteet ja esitystavat suorittaa työtehtäviin liittyvät rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee keskeisimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat (T1) suorittaa sujuvasti ammattiin liittyvät laskutoimitukset ja käyttää jossakin määrin matemaattisia käsitteitä ja esitystapoja ilmaisussaan (H2) soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia ja arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat (K3) Matemaattiset menetelmät ja ongelman ratkaisu sekä tulosten arviointi ratkaisee työtehtäviin liittyvät keskeiset matemaattiset ongelmat joko päättelemällä, graafisesti tai laskennallisesti sekä osaa arvioida tulosten suuruusluokkaa (T1) ratkaisee ammattiin liittyviä ongelmia matemaattisten menetelmien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta (H2) soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta (K3) Laskimen ja tietokoneen käyttäminen käyttää laskinta ja tietokonetta työtehtäviin liittyvien matemaattisten perustehtävien ratkaisemiseen (T1) käyttää sujuvasti laskinta ja tietokonetta ammattiin liittyvien matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen (H2)

101 98 käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen (K3) Numeerisen tiedon käsittely, analysointi ja tuottaminen käyttää tiedonlähteenä tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä, laskee ohjeen mukaan aineiston keskilukuja (T1) käyttää tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattiin liittyvien ongelmien ratkaisuun, laskee keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja (H2) soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä esittää tuottamiaan matemaattisia tuloksia tilastoina, taulukkoina ja graafisina esityksinä, laskee tai määrittää annetusta aineistosta keskeisimmät tilastolliset tunnusluvut (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Matematiikka 3 (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia (mm. prosentti-, korko- ja kustannuslaskenta) ja arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä esittää tuottamiaan matemaattisia tuloksia tilastoina, taulukkoina ja graafisina esityksinä laskee tai määrittää annetusta aineistosta keskeisimmät tilastolliset tunnusluvut

102 99 Arviointi Jokaisesta opintojaksosta annetaan arvosana. Opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (3 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttavat myös matematiikan valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Matematiikka 3 arvioinnin kohteet: Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta ja mittayksikkömuunnokset sekä matemaattiset peruskäsitteet ja esitystavat suorittaa työtehtäviin liittyvät rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee keskeisimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat (T1) suorittaa sujuvasti ammattiin liittyvät laskutoimitukset ja käyttää jossakin määrin matemaattisia käsitteitä ja esitystapoja ilmaisussaan (H2) soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia ja arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat (K3) Matemaattiset menetelmät ja ongelman ratkaisu sekä tulosten arviointi ratkaisee työtehtäviin liittyvät keskeiset matemaattiset ongelmat joko päättelemällä, graafisesti tai laskennallisesti sekä osaa arvioida tulosten suuruusluokkaa (T1) ratkaisee ammattiin liittyviä ongelmia matemaattisten menetelmien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta (H2) soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta (K3) Laskimen ja tietokoneen käyttäminen käyttää laskinta ja tietokonetta työtehtäviin liittyvien matemaattisten perustehtävien ratkaisemiseen (T1) käyttää sujuvasti laskinta ja tietokonetta ammattiin liittyvien matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen (H2) käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen (K3) Numeerisen tiedon käsittely, analysointi ja tuottaminen käyttää tiedonlähteenä tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä, laskee ohjeen mukaan aineiston keskilukuja (T1) käyttää tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattiin liittyvien ongelmien ratkaisuun, laskee keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja (H2) soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä esittää tuottamiaan matemaattisia tuloksia tilastoina, taulukkoina ja graafisina esityksinä, laskee tai määrittää annetusta aineistosta keskeisimmät tilastolliset tunnusluvut (K3)

103 100 Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Fysiikka ja kemia (2 ov) Tavoitteet Opiskelija soveltaa ammattialansa kannalta keskeisiä fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, käsitteitä ja lainalaisuuksia osaa työssään ja muussa toiminnassaan ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäristöä ja energiaa säästäen tarkastelee keskeisiä ympäristöongelmia luonnontieteelliseltä kannalta soveltaa ammattialansa kannalta keskeisiä fysiikan lakeja ja käsitteitä hallitsee ammattialansa kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja ilmiöitä niin, että hän osaa käsitellä ammattialalla tarvittavia laitteita ja järjestelmiä turvallisesti ja taloudellisesti sekä työskennellä ergonomisesti ottaa huomioon työssään ympäristön ja ammattialan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä, ja sitä varten hänen on tunnettava tavallisimpien alkuaineiden ja sekä epäorgaanisten että orgaanisten yhdisteiden kemiallisia ominaisuuksia säilyttää, käyttää oikein ja hävittää asianmukaisesti ammattialalla tarvittavia aineita sekä laskee ainemääriä ja pitoisuuksia esim. pintakäsittely- ja viimeistelyaineissa osaa tulkita aineiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät tuotteiden merkinnöistä ja ottaa työskentelyssään huomioon aineiden erityisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta tekee havaintoja ja mittauksia ammattialansa kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä tutustuu kemian ja fysiikan luonnontieteelliseen toimintatapaan Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

104 Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. 101 Arvioinnin kohde Lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä Kemiallisten aineiden ja yhdisteiden sekä niiden ominaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä Havainnointi ja mittaaminen Turvallinen ja ergonominen työskentely Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tuntee fysiikan lainalaisuuksia niin, että pystyy työtehtävissään ottamaan huomioon niihin liittyvät ilmiöt, mutta tarvitsee joissakin kohdin ohjausta käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit työssään, mutta tarvitsee osin ohjausta tulkitsee osin ohjattuna tavallisimpia tuotemerkintöjä laskee ohjattuna pitoisuuksia ja aineiden määriä sekä hankkii ohjeen mukaan tietoa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista toteuttaa mittaukset käyttäen tavallisimpia mittausmenetelmiä ja -välineitä ohjatussa työtilanteessa tallentaa mittaukset ja havainnot ohjeiden mukaisesti ja esittää ne taulukoina ja graafeina sekä laskee tarvittaessa tuloksia, mutta tarvitsee joiltakin osin ohjausta työskentelee työturvallisuusohjeiden mukaisesti, mutta vaatii ohjausta ergonomiseen työskentelyyn. osaa ottaa huomioon fysiikkaan liittyvät ilmiöt työtehtävissään käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit tutuissa työtilanteissa tulkitsee tavallisimpia tuotemerkintöjä laskee pitoisuuksia ja aineiden määriä sekä hankkii tietoa käyttöturvallisuustiedotteista toteuttaa mittaukset käyttäen tavallisimpia mittausmenetelmiä ja -välineitä omatoimisesti ja osaa arvioida mittaustulosten luotettavuutta osaa analysoida mittauksia ja havaintoja sekä tehdä tuloksista johtopäätöksiä työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti. osaa itsenäisesti soveltaa fysiikan lainalaisuuksia työssään käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit muuttuvissakin työtilanteissa tulkitsee itsenäisesti erilaisia alan tuotemerkintöjä laskee pitoisuuksia ja aineiden määriä joustavasti erilaisissa työtilanteissa eri tietolähteistä hankkimansa tiedon mukaan käyttää mittauksiin sopivimpia menetelmiä ja välineitä sujuvasti, toteuttaa mittaukset järjestelmällisesti ja huolellisesti ja osaa arvioida havaintojen ja mittausten tarkkuutta ja luotettavuutta osaa raportoida ja esittää tuloksia sekä arvioida tulosten ja johtopäätösten tarkkuutta ja luotettavuutta työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti ja ottaa omatoimisesti huomioon työympäristössä olevat riskitekijät. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 4. Terveys, turvallisuus ja työkyky, 6. Kestävä kehitys, 9. Matematiikka ja luonnontieteet, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) korvaavat Fysiikan ja kemian opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Fysiikka (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija soveltaa ammattialansa kannalta keskeisiä fysikaalisia ilmiöitä, käsitteitä ja lainalaisuuksia

105 102 käyttää mittauksiin sopivimpia menetelmiä ja välineitä sujuvasti, toteuttaa mittaukset järjestelmällisesti ja huolellisesti ja osaa arvioida havaintojen ja mittausten tarkkuutta ja luotettavuutta osaa raportoida ja esittää tuloksia sekä arvioida tulosten ja johtopäätösten tarkkuutta ja luotettavuutta työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti ja ottaa omatoimisesti huomioon työympäristössä olevat riskitekijät. osaa työssään ja muussa toiminnassaan ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäristöä ja energiaa säästäen tarkastelee keskeisiä ympäristöongelmia luonnontieteelliseltä kannalta soveltaa ammattialansa keskeisiä fysiikan lakeja ja käsitteitä hallitsee ammattialansa kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja ilmiöitä niin, että hän osaa käsitellä ammatissaan tarvitsemiaan laitteita ja järjestelmiä turvallisesti ja taloudellisesti sekä työskennellä ergonomisesti osaa tulkita aineiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät tuotteiden merkinnöistä ja ottaa työskentelyssään huomioon aineiden erityisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta Arviointi Fysiikan ja kemian opintojaksoista annetaan arvosana. Fysiikan ja kemian pakollisten opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (2 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttavat myös fysiikan ja kemian valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t). Fysiikan arvioinnin kohteet: Lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä tunnistaa olomuodon muutokset ja lämpölaajenemisen omassa ammatissaan, osaa välttävästi ammattinsa kannalta keskeisimmät mekaniikan lainalaisuudet, osaa ottaa sähköturvallisuuden huomioon, osaa välttävästi sähköopin peruskäsitteistöä (T1) ymmärtää olomuodon muutokset ja lämpölaajenemisen omassa ammatissaan, osaa ammattinsa kannalta keskeisimmät mekaniikan lainalaisuudet, osaa hyödyntää tietojaan ergonomisessa työskentelyssä, osaa hyvin sähköturvallisuuteen liittyvät asiat ja tuntee sähköopin peruskäsitteistön (H2) ymmärtää olomuodon muutokset ja lämpölaajenemisen omassa ammatissaan ja osaa soveltaa oppimaansa, osaa ammattinsa kannalta keskeisimmät mekaniikan

106 103 lainalaisuudet ja osaa soveltaa oppimaansa, osaa hyvin sähköturvallisuuteen liittyvät asiat ja tuntee sähköopin peruskäsitteistön ja osaa soveltaa oppimaansa (K3) Havainnointi ja mittaaminen avustettuna laatii raportin tutkimastaan asiasta ja mittaa luotettavasti ammatissaan (T1) osaa laatia raportin tutkimastaan asiasta ja mittaa luotettavasti ammatissaan ja muodostaa graafisia kuvaajia (H2) osaa laatia sujuvan raportin tutkimastaan asiasta, mittaa luotettavasti ja osaa arvioida mittaustuloksien luotettavuutta (K3) Energiatalouden perusteet tuntee välttävästi energiantuotanto- ja säästötapoja ammattinsa kannalta tuntee energiantuotanto- ja säästötavat (H2) tuntee energiantuotanto- ja säästötavat, osaa arvioida laitteiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia (K3) Tuotteen elinkaari avustettuna muodostaa tuotteen elinkaaren (T1) muodostaa itsenäisesti tuotteen elinkaaren (H2) muodostaa itsenäisesti tuotteen elinkaaren, pystyy soveltamaan oppimaansa (K3) Turvallinen ja ergonominen työskentely osaa ottaa sähköturvallisuuden huomioon, osaa välttävästi sähköopin peruskäsitteistöä (T1) osaa hyvin sähköturvallisuuteen liittyvät asiat ja tuntee sähköopin peruskäsitteistön (H2) osaa hyvin sähköturvallisuuteen liittyvät asiat ja tuntee sähköopin peruskäsitteistön ja osaa soveltaa oppimaansa (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana.

107 Kemia (1 ov) Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (verkkoavusteinen opetus ja etäopetus) Opiskelija käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit muuttuvissakin työtilanteissa laskee pitoisuuksia ja aineiden määriä joustavasti erilaisissa työtilanteissa eri tietolähteistä hankkimansa tiedon mukaan käyttää mittauksiin sopivimpia menetelmiä ja välineitä sujuvasti, toteuttaa mittaukset järjestelmällisesti ja huolellisesti ja arvioi havaintojen ja mittausten tarkkuutta ja luotettavuutta raportoi ja esittää tuloksia sekä arvioi tulosten ja johtopäätösten tarkkuutta ja luotettavuutta työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti ja ottaa omatoimisesti huomioon työympäristössä olevat riskitekijät. soveltaa ammattialansa kannalta keskeisiä kemiallisia ilmiöitä, käsitteitä ja lainalaisuuksia osaa työssään ja muussa toiminnassaan ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäristöä ja energiaa säästäen tarkastelee keskeisiä ympäristöongelmia luonnontieteelliseltä kannalta ottaa huomioon työssään ympäristön ja ammatin kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä, ja sitä varten hänen on tunnettava tavallisimpien alkuaineiden ja sekä epäorgaanisten että orgaanisten yhdisteiden kemiallisia ominaisuuksia säilyttää, käyttää oikein ja hävittää asianmukaisesti ammattialalla tarvittavia aineita sekä laskee ainemääriä ja pitoisuuksia tulkitsee aineiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät tuotteiden merkinnöistä ja ottaa työskentelyssään huomioon aineiden erityisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta Arviointi Fysiikan ja kemian opintojaksoista annetaan arvosana. Fysiikan ja kemian pakollisten opintojaksojen arvosanat muodostavat yhdessä tutkinnon osan kokonaisarvosanan (2 ov). Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttavat myös fysiikan ja kemian valinnaisten lisäosien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosana(t).

108 105 Kemian arvioinnin kohteet: Kemiallisten aineiden ja yhdisteiden sekä niiden ominaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit työssään, mutta tarvitsee osin ohjausta, tulkitsee osin ohjattuna tavallisimpia tuotemerkintöjä (T1) käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit tutuissa työtilanteissa, tulkitsee tavallisimpia tuotemerkintöjä (H2) käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit muuttuvissakin työtilanteissa, tulkitsee itsenäisesti erilaisia alan tuotemerkintöjä (K3) Havainnointi ja mittaaminen toteuttaa mittaukset käyttäen tavallisimpia mittausmenetelmiä ja välineitä ohjatussa työtilanteessa, avustettuna laatii raportin tutkimastaan asiasta ja mittaa luotettavasti ammatissaan (T1) osaa analysoida mittauksia ja havaintoja sekä tehdä tuloksista johtopäätöksiä, osaa laatia raportin tutkimastaan asiasta ja mittaa luotettavasti ammatissaan ja muodostaa graafisia kuvaajia (H2) laskee pitoisuuksia ja aineiden määriä joustavasti erilaisissa työtilanteissa eri tietolähteistä hankkimansa tiedon mukaan, osaa laatia sujuvan raportin tutkimastaan asiasta, mittaa luotettavasti ja osaa arvioida mittaustuloksien luotettavuutta (K3) Turvallinen ja ergonominen työskentely hankkii ohjeen mukaan tietoa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista (T1) hankkii tietoa käyttöturvallisuustiedotteista (H2) työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti ja ottaa omatoimisesti huomioon työympäristössä olevat riskitekijät (K3) Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osat toteutetaan tutkinnon aikana.

109 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto (1 ov) Tavoitteet Opiskelija osallistuu oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa yhteisten asioiden hoitamiseen arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja tekee suunnitelman oman taloutensa hoitamisesta arvioi yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä Suomen kansantaloudelle hakee tietoa ammattialansa työpaikoista sekä Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa tietoa. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Arvioinnin kohde Osallistuminen oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa Toimintamahdollisuuksien arviointi Yhteiskunnan palvelujen käyttö Oman talouden hoitaminen Kansantalouteen keskeisesti vaikuttavien tekijöiden arviointi Tiedon haku ammattialan työpaikoista ja Euroopan unionista Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija osallistuu ohjattuna yhteisten asioiden hoitamiseen arvioi ohjattuna toimintamahdollisuuksiaan kansalaisena ja kuluttajana tuntee opiskelijan vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet hakee tietoa kuluttajan keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista käyttää opiskelijan tarvitsemia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa tekee ohjattuna suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii ohjattuna tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja niistä aiheutuvista kuluista arvioi ohjattuna yrittäjyyden keskeiset vaikutukset työllisyyteen hakee tietoa ammattialansa työpaikoista paikallisesti osallistuu sovitulla tavalla yhteisten asioiden hoitamiseen sekä tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin arvioi toimintamahdollisuuksiaan kansalaisena ja kuluttajana tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset vaikuttamismahdollisuudet oikeudet, edut ja velvollisuudet tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja niistä aiheutuvista kuluista arvioi yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen työllisyyteen hakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja kansallisesti osallistuu itsenäisesti yhteisten asioiden hoitamiseen sekä tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset demokraattiset vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet, edut ja velvollisuudet tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet käyttää itsenäisesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii tietoa rahoituslähteistä ja vertailee niistä aiheutuvia kuluja arvioi itsenäisesti yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen kansantalouteen hakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja kansallisesti ja Euroopan unionin maista

110 107 hakee ohjattuna Euroopan unionin kansalaisia koskevaa tietoa. hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa tietoa. hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 5. Aloitekyky ja yrittäjyys, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) korvaavat Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Toteutustapa Lähiopetus/ATK -opetus sekä verkkoavusteinen opetus ja mahdolliset vierailut esim. Kela, työvoimatoimisto, sovittelutoimisto jne. Opiskelija osallistuu itsenäisesti yhteisten asioiden hoitamiseen tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset demokraattiset vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet, edut ja velvollisuudet tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet käyttää itsenäisesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii tietoa rahoituslähteistä ja vertailee niistä aiheutuvia kuluja arvioi itsenäisesti yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen kansantalouteen hakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja kansallisesti ja Euroopan unionin maista hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon arvioinnin kohteet toteutustavan mukaan on avattu arviointikriteerit-taulukkoon. Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana.

111 Liikunta (1 ov) Tavoitteet Opiskelija edistää liikunnan avulla terveellistä ja aktiivista elämäntapaa ymmärtäen liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle osana vapaa-aikaa tutustuu monipuolisesti terveyttä, psyykkistä vireystilaa ja jaksamista edistävään liikuntaan pitää yllä fyysistä toimintakykyään liikunnan avulla liikkuu ja toimii vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä edistää toiminnallaan ryhmän toimintaa ja turvallisuutta. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Arvioinnin kohde Fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja vahvistaminen Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen liikunnan avulla Vuorovaikutus ja yhteistyö Terveyden, turvallisuuden sekä toimintakyvyn huomioon ottaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja pitää ohjattuna yllä fyysistä toimintakykyään ymmärtää ohjattuna liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille osallistuu liikuntatilanteisiin annettujen ohjeiden mukaan sekä noudattaa reilun pelin periaatteita noudattaa yleensä turvallisuutta liikunnassa. käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja monipuolisesti pitää yllä fyysistä toimintakykyään ymmärtää liikunnan merkityksen omalle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnilleen osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti reilun pelin periaatteita noudattaen toimii liikuntatilanteissa turvallisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä. käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja ja liikunnan lajitaitoja monipuolisesti seuraa, arvioi ja pitää yllä fyysistä toimintakykyään ymmärtää liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti edistäen reilun pelin periaatteita edistää toiminnallaan ryhmän turvallisuutta. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Taitoa ja kuntoa (LI1) tai Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI 2) korvaa Liikunnan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Toteutustapa Lähiopetus, itsenäinen työskentely yhteisesti laaditun suunnitelman mukaisesti Opiskelija

112 109 käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja ja liikunnan lajitaitoja monipuolisesti seuraa, arvioi ja kehittää fyysistä toimintakykyään ymmärtää liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti, käyttäen omia taitojaan koko ryhmän taitojen kehittämiseen sekä edistäen reilun pelin periaatteita edistää toiminnallaan ryhmän toimintaa ja turvallisuutta. osallistuu opintojakson lähiopetukseen sekä itsenäiseen työskentelyyn yhteisesti laaditun suunnitelman mukaisesti Liikunnan arvioinnin kohteet toteutustavan mukaan on avattu arviointikriteerittaulukkoon. Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (läsnäolon säännöllisyys, tuntiaktiivisuus, asenne, käytös, omista liikuntavarusteistaan huolehtiminen) pyrkimys ylläpitää ja kehittää toimintakykyään opettajapalautteen sekä mahdollisten testien pohjalta kyky huomioida muu ryhmä kyky huomioida yksilölliset eroavuudet eri liikuntatilanteissa mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Terveystieto (1 ov) Tavoitteet Opiskelija osoittaa toiminnallaan ja tiedoillaan halua ja kykyä ylläpitää ja edistää terveyttä ymmärtää fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään tietää mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille tietää tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset ja osaa ehkäistä terveyttä kuluttavia tekijöitä tietää terveyttä edistävistä elintavoista ja tottumuksista ymmärtää liikunnan, ravinnon, levon, unen, virkistyksen, ihmissuhteiden ja terveyden väliset yhteydet ja ottaa ne huomioon toiminnassaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajana

113 110 tunnistaa nuoriso- ja vapaa-aika-alan keskeiset terveyttä ja työkykyä kuormittavat tekijät ja osaa kehittää työskentelytapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä yhteistyössä muiden kanssa osaa ehkäistä tapaturmia, hallitsee tavallisimmat ensiaputilanteet ja avun hakemisen ja osaa toimia ergonomisesti tietää väestön terveyseroista ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöistä ja niiden ennaltaehkäisystä tunnistaa omaan jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaa toimia jaksamista edistävällä tavalla osaa tarvittaessa käyttää opiskeluterveyden- ja muita terveydenhuoltopalveluja, hyödyntää terveysliikuntaa ja ymmärtää niiden merkityksen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Arvioinnin kohde Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintaympäristön turvallisuutta edistävien toimintatapojen noudattaminen Terveysliikunnan ja terveydenhuoltopalvelujen hyödyntäminen Tapaturmien ehkäisy ja ensiapu sekä ergonominen toiminta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija ottaa ohjattuna huomioon tavallisimpia terveyttä edistäviä elintapoja ja tottumuksia (kuten liikunta, ravinto, lepo, uni, virkistys, mielenterveys, ihmissuhteet, seksuaaliterveys) ja on halukas edistämään omaa terveyttään ja jaksamistaan noudattaa yhteisössä sovittuja terveyttä ja turvallisuutta edistäviä toimintatapoja, mutta tarvitsee ohjausta uusissa tilanteissa suunnittelee ja toteuttaa ohjattuna terveyttä edistävää liikuntaa ja osaa tarvittaessa hakea apua terveydenhuollon palveluista tunnistaa mahdollisia tapaturmariskejä, osaa hakea ja antaa ensiapua tavallisimmissa ensiapua vaativissa tilanteissa sekä noudattaa tutuissa tilanteissa ergonomisia toimintatapoja ottaa huomioon terveyttä ja hyvinvointia edistävät elämäntavat ja tottumukset, osallistuu niitä ja omaa jaksamistaan edistävään toimintaan ottaa toiminnassaan huomioon terveyttä ja toimintakykyä kuormittavia tekijöitä ja haluaa edistää toimintansa ja toimintaympäristönsä terveellisyyttä ja turvallisuutta toteuttaa terveyttä edistävää liikuntaa laatimansa ohjelman mukaan ja käyttää tarvittaessa terveydenhuollon palveluja ehkäisee toiminnallaan tapaturmien syntymistä, osaa hakea ja antaa ensiapua sekä noudattaa ergonomisia toimintatapoja toimii terveyttä, hyvinvointia ja omaa jaksamistaan edistävällä tavalla, ehkäisee terveyttä kuluttavia tekijöitä ja perustelee toimintansa elintapojen ja terveyden välisellä tutkitulla tiedolla ja kokemuksella ottaa toiminnassaan monipuolisesti huomioon terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja edistää omalla toiminnallaan koko yhteisön hyvinvointia hyödyntää itsenäisesti terveysliikunnan mahdollisuuksia oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja osaa hyödyntää terveydenhuoltopalveluja tilanteen vaatimalla tavalla toimii huolellisesti ja ennalta ehkäisee tapaturmien syntymistä, osaa hakea ja antaa ensiapua sekä työskentelee ergonomisesti ja itseään säästäen

114 111 Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä edistävien, kansansairauksia ennaltaehkäisevien ja terveyttä kuluttavien tekijöiden sekä ammatin haittavaikutuksia koskevan tietoperustan hallinta tietää tavallisimmista terveyshaitoista (kuten tupakointi ja päihteiden käyttö) sekä tavallisimmista terveyttä ja toimintakykyä kuormittavista tekijöistä ja kansansairauksista, mutta tarvitsee ohjausta terveyttä edistävän tiedon hankinnassa. hyödyntää omassa toiminnassaan terveyttä ja toimintakykyä edistävää tietoperustaa, tuntee terveyttä kuluttavat tekijät sekä elintavoista johtuvat terveyshaitat ja on tietoinen mahdollisista ammattiinsa liittyvistä kuormitustekijöistä. hyödyntää monipuolisesti omassa toiminnassaan terveyttä ja toimintakykyä edistävää tietoa ja hakee itsenäisesti tietoa mahdollisista ammattinsa haittavaikutuksista. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 3. Ammattietiikka, 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky, 6. Kestävä kehitys, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Terveyden perusteet (TE1) korvaa Terveystiedon opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Toteutustapa Lähiopetus, tarvittaessa monimuoto-opetuksena (tietokonetyöskentely, verkkoavusteinen opetus ja etäopetus). Tutkinnon osa on suoritettavissa joko osittain tai kokonaan verkossa (Moodle). Opiskelija toimii terveyttä, hyvinvointia ja omaa jaksamistaan edistävällä tavalla, ehkäisee terveyttä kuluttavia tekijöitä ja perustelee toimintansa elintapojen ja terveyden välisellä tutkitulla tiedolla ja kokemuksella ottaa toiminnassaan monipuolisesti huomioon terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja pyrkii edistämään omalla toiminnallaan koko yhteisön hyvinvointia hyödyntää itsenäisesti terveysliikunnan mahdollisuuksia oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja osaa hyödyntää terveydenhuoltopalveluja tilanteen vaatimalla tavalla toimii huolellisesti ja ennalta ehkäisee tapaturmien syntymistä, osaa hakea ja antaa ensiapua sekä työskentelee ergonomisesti ja itseään säästäen hyödyntää monipuolisesti omassa toiminnassaan terveyttä ja toimintakykyä edistävää tietoa ja hakee itsenäisesti tietoa mahdollisista ammattinsa haittavaikutuksista. Terveystiedon kohteet toteutustavan mukaan on avattu arviointikriteerit-taulukkoon. Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (läsnäolon säännöllisyys, tuntiaktiivisuus, tehtävien suorittaminen, asenne, käytös, opiskeluvälineistään huolehtiminen) pyrkimys ylläpitää ja edistää omaa terveyttään, hyvinvointia ja jaksamista, hankkimalla ja hyödyntämällä monipuolisesti terveyttä ja toimintakykyä edistävää sekä ammattinsa haittavaikutuksia ehkäisevää tietoa osoittaa opiskeluun liittyvissä toimissaan pyrkivänsä edistämään omaa sekä ryhmänsä terveyttä, hyvinvointia ja jaksamista.

115 112 Ajoitus mahdollinen kirjallinen tai suullinen koe mahdollinen itse- tai vertais- sekä ammatinopettaja-arviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana Taide ja kulttuuri (1 ov) Tavoitteet Opiskelija ymmärtää taiteen ja kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja hyödyntää niiden ilmenemismuotoja monikulttuurisessa yhteisössä osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin, kehittää kouluyhteisön kulttuuria ja ylläpitää sen esteettistä ilmettä ilmaisee ajatuksia, kokemuksia ja tunteita esimerkiksi musiikin, tanssin, teatterin, kirjallisuuden tai kuvataiteen keinoin ja arvostaa muiden ilmaisua ja näkemyksiä noudattaa kestävän kehityksen periaatteita materiaalien valinnassa ja työskentelyssään. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) kustakin opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t) yhdessä. Arvioinnin kohde Taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen Tuotoksen tekeminen Muiden ilmaisun ja näkemysten arvostaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin suunnittelee ja toteuttaa ohjattuna itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan ilmaisevan tuotteen ottaa ohjeiden mukaan huomioon luonnon ja energian säästämisen materiaalien käytössä ja työskentelyssään kertoo muiden ilmaisussa tunnistamistaan kulttuurisista piirteistä. huolehtii kouluyhteisön kulttuurista ylläpitäen sen esteettistä ilmettä suunnittelee ja toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan ilmaisevan tuotteen, teoksen tai esityksen toimii luontoa ja energiaa säästäen materiaalien käytössä ja työskentelyssään antaa rakentavaa palautetta muiden ilmaisusta ja näkemyksistä. uudistaa kouluyhteisön kulttuuria kehittämällä sen esteettistä ilmettä suunnittelee ja toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan soveltavan ja ilmaisevan tuotteen, teoksen tai esityksen valitsee työskennellessään materiaalit luontoa ja energiaa säästäen kehittää omaa ilmaisuaan arvostaen muiden näkemyksiä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 6. Kestävä kehitys, 7. Estetiikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit: Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) tai Ympäristö, paikka ja tila (KU2) tai Musiikki ja minä (MU1) tai Moniääninen Suomi (MU2) korvaavat

116 113 Taide ja kulttuuri -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Toteutustapa Lähiopetus ja mahdollisesti verkkoavusteinen opetus, mahdolliset vierailut teatteriin tai muuhun vastaavaan kulttuurikokemusten hankkimiseksi. Opiskelija uudistaa kouluyhteisön kulttuuria kehittämällä sen esteettistä ilmettä suunnittelee ja toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan soveltavan ja ilmaisevan tuotteen, teoksen tai esityksen valitsee työskennellessään materiaalit luontoa ja energiaa säästäen kehittää omaa ilmaisuaan arvostaen muiden näkemyksiä tekee eri kuvataiteen aloihin liittyviä töitä mahdollisesti omaan alaansa integroiden Taiteen ja kulttuurin arvioinnin kohteet toteutustavan mukaan on avattu arviointikriteerit-taulukkoon. Ajoitus Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, asenne, käytös, opiskeluvälineistään huolehtiminen) mahdolliset kirjalliset tuotokset ja suulliset esitykset mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Tutkinnon osa toteutetaan tutkinnon aikana. 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat Oheisessa linkissä Salpauksen johtokunnan hyväksymät ammattitaitoa täydentävät tutkinnon valinnaiset osat > > > 1 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV, AMMATILLISESSA PERUSKOULU- TUKSESSA Opiskelijan tulee sisällyttää tutkintoonsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia, joiden tavoitteet ja arviointi tulee myös sisällyttää opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen tai jatko-opintoihin valmentavia opintoja, työko- 1 Opetussuunnitelmaan sisältyvät ammattitaitoa täydentävät tutkinnon valinnaiset osat on opsin lopussa.

117 114 kemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. Salpauksessa vuosittain tarjottavat vapaasti valittavat opinnot esitellään koulutusaloilla. Näistä opiskelijat voivat valita ja suosituimmat opinnot järjestetään. Käytännössä nuoriso- ja vapaa-aika-alalla tarjotaan alan ammattitaitoa laajentavia ja syventäviä opintoja. Vaihtoehtoisena Salpauksessa pyritään mahdollistamaan kaikille opiskelijoille ylioppilastutkinnon suorittaminen ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Lukiokursseja voi suorittaa joko yhteistyölukioissa tai Salpauksen omassa lukiossa, Orimattilassa lukioopinnot suoritetaan pääsääntöisesti Erkko-lukiossa. Lukiossa opiskellaan neljää kirjoitettavaa ainetta. On myös mahdollista suorittaa ammatillisen tutkinnon yhteydessä koko lukion oppimäärä pidentämällä opiskeluaikaa. Lisäksi valinnaisuuden voi suunnata mm. urheilijoiden koulutusohjelmaan. Usein ylioppilas, toisen tutkinnon suorittanut, työkokemusta omaava tai ohjatussa harrastuksessa säännöllisesti oleva hakee osaamisen tunnustamista vapaasti valittaviin opintoihin. 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisen osan liitteessä: Arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisperiaatteet 2/ MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 8.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opinto-ohjauksen yleiset periaatteet ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman sisältö (HOPS) on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisen osan liitteessä: Opinto-ohjauksen suunnitelma. 8.2 Työssäoppiminen ja työturvallisuus Työssäoppimiseen ja työturvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisen osan liitteessä: Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma. 8.3 Ammatillinen erityisopetus Ammatillisen erityisopetuksen järjestäminen on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisen osan liitteessä: Erityisopetuksen suunnitelma.

118 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestäminen on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisessä osassa. 8.5 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisessä osassa. 8.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön järjestäminen on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisessä osassa. 8.7 Opiskelijahuolto Opiskelijahuollon järjestäminen on kuvattu Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisen osan liitteessä: Opiskelijahuollon suunnitelma. 8.8 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta ammatillisessa peruskoulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b :ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tämä edellyttää, ettei opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia voida täyttää ja sitä, ettei estettä voida kohtuullisin toimin esimerkiksi opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla, apuvälineillä tai muulla tuella poistaa. Mikäli toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen tai liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ammatilliseen perustutkintoon hakeutumisen yhteydessä. Edellä mainitun perusteella tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset tulee ottaa huomioon ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ne sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1032/ 2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara - ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-alan ammatillisten perustutkintojen perusteisiin.

119 116 Opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä tiedonsaannista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 b :ssä. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä hakuoppaissa, muussa hakutiedotuksessa sekä opiskelijavalintatilanteiden yhteydessä esimerkiksi pääsy- ja soveltuvuuskokeissa. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Koulutuksen järjestäjien tulee tehdä yhteistyötä eri koulutusasteiden tai viranomaisten kanssa opiskelijavalinnassa välttämättömien tietojen saannissa ja antamisessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa selvittää yhdessä opiskelijan, hänen huoltajansa ja opiskelijahuollon henkilöstön kanssa opiskelijan mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn muuttuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Terveydentilan tai toimintakyvyn muuttumisesta koulutuksen aikana johtuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaisella opiskelusuunnitelmalla. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn muuttuessa opiskelijahuollon, opiskeluterveydenhuollon ja työpaikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Tutkinnon terveydentilavaatimukset Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksissa (1032 ja 1033/2011) määritellyissä humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoissa tarkoitettuihin opintoihin liittyvät

120 117 turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellainen psyykkinen tai fyysinen sairaus tai vamma, joka estää käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen kuten psykoottistasoinen oireilu tai vakavasti toimintakykyä laskeva masennus, vakava sosiaalisten tilanteiden pelkotila tai viittomisen estävä sairaus tai vamma (viittomakielisen ohjauksen perustutkinnossa) muu sairaus tai vamma, joka vaarantaa opiskelijan oman tai muiden käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistuvien tai niissä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus 9 LIITTEET Liite 1a: Tutkinnon muodostuminen, Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutusohjelma Liite 2a1: Moduulisuunnitelma NUVANAKO, yo 80 Liite 2a2: Moduulisuunnitelma, NUVANAKO Liite 2a3: Moduulisuunnitelma, NUVANOKO Liite 3: Arvioinnin toteuttamissuunnitelma Liite 4: Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma NUVANOKO Liite 5: Ammattiosaamisen näyttöjen kuvaukset

121 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutusohjelma, 120 ov Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ( alkavassa opetuksessa) Opetussuunnitelman liite 1 TUTKINNON MUODOSTUMINEN TUTKINNON OSITTAIN AMMATILLISET TUTKINNON OSAT Kaikille pakolliset tutkinnon osat Ohjaajuus Ohjaus eri toimintaympäristöissä Ohjauksen menetelmät 20 ov, eriytyvä kaikille pakollinen tutkinnon osa, menetelmäalueet Kulttuuriohjaus (2-4 ov) Liikunnanohjaus (2 ov) Luonto- ja elämystoiminta (2-4 ov) Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut (2 ov) Media- ja verkko-ohjaus (2-4 ov) Teknisten ja käden taitojen ohjaaminen (2-4 ov) Lisäksi seuraavista valittava 20 ov: Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa: Erityisryhmien ohjaus Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Yrittäjyys Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Lukio-opinnot AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT Pakolliset tutkinnon osat Valinnaiset lisäosat opintoviikkoa VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutusohjelma Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Valtakunnallinen voimaantulopäivä

122 Moduulisuunnitelma, yo ( alkavassa opetuksessa) Opetussuunnitelman liite 2a1 Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Ohjaavuus (7 ov) Ohjaavuus (1 ov) Ohjaajuus (7 ov) Ohjaavuus (1 ov) Ohjaus eri toimintaympäristöissä (8 ov) Ohjaajuus (4 ov) NÄYTTÖ Ohjaus eri toimintaympäristöissä (4 ov) Ohjauksen menetelmät (8 ov) 2 Ohjauksen menetelmät (8 ov) Ohjauksen menetelmät (4 ov) NÄYTTÖ Ohjaus eri toimintaympäristöissä (4 ov) NÄYTTÖ Ohjaus eri toimintaympäristöissä (8 ov) Valinnainen A: Nuorten sosiaalinen vahvistaminen (8 ov) Ohjaus eri toimintaympäristöissä (4 ov) Valinnainen A: Nuorten sosiaalinen vahvistaminen (4 ov) NÄYTTÖ Työssäoppiminen Oppilaitos Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutusohjelma Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Valtakunnallinen voimaantulopäivä

123 Moduulisuunnitelma (OKO) ( alkavassa opetuksessa) Opetussuunnitelman liite 2a2 Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Jakso V 1 Ohjaajuus (7 ov) Ohjaajuus (1 ov) Ohjaajuus (7 ov) Ohjaajuus (1 ov) Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (5 ov) Vapaasti valittavat (3 ov) Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (5 ov) Ohjauksen menetelmät (8 ov) Vapaasti valittavat (3 ov) 2 Ohjauksen menetelmät (4 ov) Ohjauksen menetelmät (4 ov) Ohjaajuus (4 ov) NÄYTTÖ Ohjaus eri toimintaympäristöissä (4 ov) Valinnainen B: Erityisryhmien ohjaus (4 ov) Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (4 ov) Ohjaus eri toimintaympäristöissä (8 ov) Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (2 ov) Valinnainen B: Erityisryhmien ohjaus (2 ov) Ohjaus eri toimintaympäristöissä (4 ov) 3 Valinnainen B: Erityisryhmien ohjaus (4 ov) NÄYTTÖ Ohjaus eri toimintaympäristöissä (4 ov) Ohjaus eri toimintaympäristöissä (4 ov), portfolio Ohjauksen menetelmät (4 ov) Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (4 ov) Ohjaus eri toimintaympäristöissä (4 ov) NÄYTTÖ Valinnainen A: Nuorten sosiaalinen vahvistaminen (4 ov) Valinnainen A: Nuorten sosiaalinen vahvistaminen (4 ov) NÄYTTÖ (tässä tai) Vapaasti valittavat (2 ov) Valinnainen A: Nuorten sosiaalinen vahvistaminen (2 ov) NÄYTTÖ (tässä) Ohjaus eri toimintaympäristöissä (2 ov), portfolio Vapaasti valittavat (2 ov) Työssäoppiminen Oppilaitos Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (voi korvata lukio-opinnoilla) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutusohjelma Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Valtakunnallinen voimaantulopäivä