TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA

2

3 ALKUSANAT Tampereen keskusta-alueen esteettömyyssuunnitelmassa on tarkasteltu keskustaalueen esteettömyyttä. Esteettömässä liikkumisympäristössä on kaikkien jalankulkijoiden helppo liikkua, mikä parantaa keskusta-alueen viihtyisyyttä. Esteetön liikkumisympäristö tukee asukkaiden omatoimista ja itsenäistä liikkumismahdollisuutta. Esteettömyyden tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Liikkumisympäristön fyysisten puutteiden lisäksi on arvioitu esteettömyyden näkökulmasta eri sidosryhmien toimintakäytäntöjä, jotka vaikuttavat esteettömyyteen. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen parantaa jalankulkijoiden koettua turvallisuutta, palvelujen saavutettavuutta ja tasa-arvoisia liikkumismahdollisuuksia. Keskusta-alueen esteettömyyssuunnitelman tilaajana on ollut Tampereen kaupungin Yhdyskuntapalvelut. Esteettömyyssuunnitelma on laajan yhteistyön tulos. Suunnitelmaa on laadittu laajaalaisessa vuorovaikutuksessa lasten, nuorten, ikääntyneiden ja vammaisjärjestöjen edustajien kanssa. Esteettömyyssuunnitelman laatimista on ohjannut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet: Jukka Kyrölä Katri Jokela Juha Mäkinen Taru Kuosmanen Erkki Teinilä Aulikki Kuusela Tuija Seppänen Markku Kailanto Toivo Enqvist hankeryhmän puheenjohtaja, Yhdyskuntapalvelujen suunnitteluyksikkö suunn.insinööri, Yhdyskuntapalvelujen suunnitteluyksikkö opiskelija, Yhdyskuntapalvelujen suunnitteluyksikkö lapsiasiamies, Hallintopalvelukeskus sosiaalipalvelupäällikkö, Sosiaali- ja terveystoimi eläkeläisneuvoston sihteeri, Sosiaali- ja terveystoimi vammaisneuvoston sihteeri, Tampereen Näkövammaiset ry rakennuttamispäällikkö, Tilakeskus yhdyskuntasluryhmän pj, Vammaisneuvosto Konsulttina työssä on toiminut Tieliikelaitoksen Konsultointi, jossa suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet Ari Vandell, projektipäällikkönä, Heljä Aarnikko, pääsuunnittelijana ja Mari Sipilä, suunnittelijana sekä erikoisasiantuntijana Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy. Tampereella huhtikuussa 2005 Yhdyskuntapalvelujen suunnitteluyksikkö; Tampereen kaupunki

4

5 TIIVISTELMÄ Suunnitelmassa on tarkasteltu Tampereen keskusta-alueen jalankulkuympäristön esteettömyyttä. Esteettömyyden merkitystä ja puutteita on arvioitu laajassa vuorovaikutuksessa mm kävelykierroksella tehtyjen havaintojen ja esteettömyyden työpajassa käytyjen keskustelujen perusteella. Lisäksi suunnitelman aikana tehtiin lapsille, nuorille, ikääntyneille ja vammaisjärjestöille suunnattu kysely. Keskeisimmäksi esteettömyyden laatutavoitteeksi muodostui palvelujen saavutettavuus ainakin yhtä esteetöntä reittiä pitkin. Esteettömyyden pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettiin esteetön keskusta-alue. Jalankulkuympäristön esteettömyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm suojateiden, jalkakäytävien, linja-autopysäkkien ja sisäänkäyntien esteettömyys, inva-paikat, työnaikaiset kevyen liikenteen järjestelyt ja talvihoito. Suojateiden, kulkureittien ja linjaautopysäkkien puutteiden parantamiseksi on esitetty toimenpideluettelot, joissa toimenpiteet on asetettu kiireellisyysjärjestykseen. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet perustuvat malliratkaisuihin, jotka on tavoitteena ottaa laajemmin käyttöön keskustaalueella. Liikenneympäristön suunnittelusta, hoidosta ja ylläpidosta vastaaville tahoille pitäisi kaupungin sisällä järjestää koulutusta ja tiedottamista esteettömyyden huomioimiseksi. Kiireellisimmiksi priorisoitujen suojateiden ongelmat liittyvät reunakiven korkeuteen, johdattavuuteen ja havaittavuuteen. Liian korkea reunakivi katkaisee matkanteon tai johtaa vaarallisille kiertoreiteille rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuville. Reunakivien madaltaminen vaikuttaa laajemman ryhmän liikkumiseen esimerkiksi kulkeminen lastenvaunujen tai matkalaukun kanssa helpottuu. Näköesteiselle suojatien puutteellinen johdattavuus tai havaittavuus voi estää kadun ylittämisen tai pahimmillaan ohjata ajoneuvoliikenteen keskelle. Kulkupintojen epätasaisuuksien korjaaminen ja tilan jäsentely jalkakäytävälle sijoitettavien laitteiden ja kalusteiden osalta pienentää kaikkien jalkakäytävällä liikkuvien kaatumis- tai törmäämisvaaraa. Tilan jäsentely lisää jalankulkijoiden viihtyisyyttä esimerkiksi helpottaen lastenvaunuilla liikkuvan kohtaamista muiden jalankulkijoiden kanssa. Kävelykatu ja sillä sijaitsevien liikkeiden sisäänkäyntien esteettömyys on kävelykadun imagon näkökulmasta olennaista. Nykytilassa kävelykadun tilanjako ei ole selkeä, mikä vaikeuttaa liikkumisympäristön hahmottamista näköesteisillä. Tilan jäsentäminen ja käytettävien materiaalien selkeyttäminen lisää viihtyisyyttä ja liikkumisen helppoutta kävelykadulla. Sisäänkäyntien esteettömyys on usein liikkumis- tai toimimisesteisen näkökulmasta sama kuin palvelun saavutettavuus. Apteekkiin, pankkiin tai silmälasien ostoon ei pääse, jos sisäänkäynti muodostaa esteen. Kaupungin ja muiden viranomaisten tarjoamat palvelut on oltava esteettömästi saavutettavissa kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun takaamiseksi. Yksityisyrittäjien motivoiminen mukaan esteettömän liikkumisympäristön luomiseen on olennaista. Selvityksessä on esitetty sisäänkäyntien esteettömyyttä parantavia esimerkkiratkaisuja ja ideakilpailua sisäänkäyntien parantamiseksi. Fyysisten toimenpiteiden lisäksi esteettömyyteen vaikuttaa palvelukulttuurilla esimerkiksi linja-autoissa, julkisissa palveluissa ja liikkeissä. Jalankulkuympäristön esteettömyyttä voidaan parantaa myös valvontaviranomaisten yhteistyötä tehostamalla esimerkiksi talvihoidon ja mainosten sijoittelun valvonnassa.

6

7 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 10 3 ESTEETTÖMYYDEN TAVOITTEET Valtakunnallinen esteettömyysstrategia Tampereen kaupungin esteettömyystavoitteet Esteettömyyden laatutavoitteet ja -kriteerit 11 4 ESTEETTÖMYYDEN NYKYTILA Aiemmat selvitykset Haastattelut Kysely esteettömyyden tilasta Kävelykierros Aivoriihi Esteettömyyden nykytila Yhteenveto aivoriihestä MAASTOTARKASTELU 39

8 8 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA

9 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 9 1 JOHDANTO Esteetön ympäristö parantaa jokaisen elämänlaatua ja luo asukkaille mahdollisuuden elää itsenäisesti ja omatoimisesti. Esteettömän liikkumisympäristön aikaansaaminen edellyttää usean tahon yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Liikennesektorin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa liikenneympäristö siten, että myös lapset, iäkkäät ja toimimisesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisistä liikkumistarpeistaan. Panostukset esteettömään ympäristöön koskettavat suoraan noin % väestöstä. Väestön ikääntyminen lisää esteettömyyden merkitystä tulevaisuudessa entisestään. Esteetön liikkumisympäristö tukee etenkin ikääntyneiden ja toimimisesteisten itsenäistä ja tasavertaista suoriutumista. Tampereen kaupunki on toiminnassaan pyrkinyt edistämään liikennejärjestelmän esteettömyyttä jo aikaisemminkin. Toimenpiteistä esimerkkejä ovat palvelubussit, matalalattiabussit ja esteettömyyskartoitukset. Uusissa kohteissa kuten Frenckellin P-luolassa ja muissa suunnitelmissa esteettömyys on jo osa normaalia suunnittelua. Esteettömän liikkumisympäristön tarvetta ja vaikutuksia on Tampereella aiemmin selvitetty mm hissiselvityksessä ja ikäihmisten turvallisuushankkeissa. Hissiselvityksessä verrattiin hissin rakentamiskustannuksia suhteessa kotiin tuotetun sosiaali- tai terveyspalvelun tuottamiskustannuksiin. Hissien rakentamiskustannukset todettiin edullisiksi verrattuna palvelun tuottamiskustannuksiin. Aiemmissa selvityksissä on todettu, että jalankulkualueiden tehostettu liukkaudentorjunta on edullista verrattuna liukastumistapaturmien kustannuksiin. Kaatumistapaturman seurauksena ikääntyneillä voi olla seurauksena jopa elinikäisen hoidon tai laitospaikan tarve. Liikkumis- ja toimimisesteisiin kuuluvat esimerkiksi liikkumista helpottavia apuvälineitä käyttävät. Apuvälineitä ovat esimerkiksi rollaattori, kävelykeppi, pyörätuoli. Liikkumisrajoitteinen on myös lasten tai lastenvaunujen kanssa liikkuva henkilö. Liikkumista voi rajoittaa myös sairaus, joka alentaa liikkumiskykyä. Näköesteisiin kuuluu sokeiden lisäksi henkilöt, joiden näkökyky on heikentynyt merkittävästi. Täysin sokeita on näköesteisistä vain murto-osa.

10 10 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Esteettömyysselvityksessä on muodostettu esteettömyyden laatutavoitteet ja esteettömyyskriteerit keskusta-alueelle (ks. 3.3). Esteettömyyskriteerit kuvaavat, miten laatutavoitteiden toteutumista käytännössä arvioidaan suunnittelualueen merkittävimmillä reiteillä ja sisäänkäynneissä. Laatutavoitteet ja esteettömyyskriteerit on muodostettu laaja-alaisessa vuorovaikutuksessa, jolloin niitä voidaan jatkossa soveltaa muuallakin kuin keskusta-alueen suunnittelussa. Vuorovaikutus on ollut olennaista myös merkittävimpien reittien tunnistamiseksi ja nykytilan esteettömyysongelmien kartoittamisessa. Ydinkeskustan parannuskohteista on esitetty toimenpideohjelma (ks. liite 3), jossa puutteet on priorisoitu ja korjaustoimenpiteille arvioitu kustannukset. Lisäksi selvityksessä on esitetty muutamia malliratkaisuja keskustan aluetta koskien (ks. luku 5.2). Kuva 1. Suunnittelualue käsittää Tampereen keskusta-alueen (punaisella rajattu alue kartalla). Suunnittelualueen rajoina ovat Hämeenkatu Hämeenpuisto Satakunnankatu Tammerkoski. Tarkastelukohteena ovat alueen yleiset jalankulkukulkuväylät ja -alueet. Lisäksi selvitykseen sisältyy neljän alueella sijaitsevan julkisen rakennuksen ja toimipisteen sisäänkäyntien esteettömyyskartoitus.

11 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 11 3 ESTEETTÖMYYDEN TAVOITTEET 3.1 Valtakunnallinen esteettömyysstrategia Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut esteettömyysstrategiansa Kohti esteetöntä liikkumista. Keskeisenä tavoitteena on kaikille soveltuva liikennejärjestelmä, mikä merkitsee kaikkien väestöryhmien liikkumistarpeiden huomioimista liikennejärjestelmän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Liikennejärjestelmää tulee toteuttaa siten, että myös lapset, ikääntyneet ja toimimisesteiset henkilöt pystyvät suoriutumaan päivittäisistä liikkumistarpeistaan. Esteettömän liikkumisympäristön tarpeen todetaan kasvavan tulevaisuudessa yhä voimakkaammin väestön ikääntyessä. Esteettömällä ympäristöllä ja liikennejärjestelmällä tuetaan ikääntyvän väestön omatoimista liikkumista ja vähennetään erilliskuljetusten ja hoivapalvelujen tarvetta. Esteettömän ympäristön todetaan parantavan useimmiten kaikkien ihmisten liikkumista. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii vaikuttamaan myös muihin toimijoihin esteettömän liikkumisympäristön edistämiseksi. Yhtenä toimijana ovat kunnat, joilla on keskeinen rooli esteettömän liikkumisympäristön ja liikennepalvelujen luomisessa. Lähtökohtana on nykytilanteen kartoittaminen ja päättäminen tavoista, joilla esteettömyyttä parhaiten edistetään. 3.2 Tampereen kaupungin esteettömyystavoitteet Esteettömyyden merkitystä on käsitelty yleisellä tasolla strategiassa Kaikem paree Tampere. Monissa toimialakohtaisissa strategioissa on esteettömät ratkaisut ja palvelut tavoitteena. Erillistä esteettömyysstrategiaa ei ole laadittu. 3.3 Esteettömyyden laatutavoitteet ja -kriteerit Työn alkuvaiheessa tarkasteltiin, mitkä tekijät esteettömyyden kannalta koetaan merkittävimmiksi. Laatutavoitteet ja esteettömyyskriteerit on muodostettu laaja-alaisessa vuorovaikutuksessa, jolloin niitä voidaan jatkossakin soveltaa muuallakin kuin keskustaalueen suunnittelussa. Vuoropuhelun perusteella esteettömyyden laatutavoitteiksi muodostuivat: Asiat pitää saada hoidettua! Toimintaesteisyydestä riippumatta kaikki palvelut pitäisi olla saavutettavissa ainakin yhtä reittiä pitkin. Esteetön keskusta pitkän aikavälin tavoitteena. Keskustaa on parannettava toimenpidekokonaisuuksittain yksittäisten reittien sijaan. Esteettömyyskriteerit kuvaavat, miten laatutavoitteiden toteutumista käytännössä arvioidaan suunnittelualueella. - suojateiden esteettömyys malliratkaisujen mukaisella tavalla - palvelujen sisäänkäyntien esteettömyys - inva-paikat sijoittaminen, riittävyys ja saavutettavuus

12 12 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA - jalkakäytävien esteettömyys pintojen tasaisuus, A-mainosten, myyntikojujen, terassien, pysäköintimittarien yms sijoittelu - jalankulun ja pyöräilyn selkeä erottelu - linja-autopysäkkien esteettömyys malliratkaisun mukaisella tavalla. Joukkoliikenteen esteettömyyteen vaikuttaa myös matalalattiabussien käyttäminen ja matkan aikana annettava informaatio (pysäkkikuulutukset). - työnaikaiset kevyen liikenteen järjestelyt - kulkureittien esteettömyys joka säällä liukkaudentorjunta jalkakäytävillä ja suojateillä, oikein ajoitettu ja kohdennettu lumenauraus Esteettömyyskriteerien toteutumisella on vaikutus koettuun turvallisuuteen, joka on osa esteettömyyttä. Muita koettuun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä edellä mainittujen lisäksi on esimerkiksi valaistus.

13 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 13 4 ESTEETTÖMYYDEN NYKYTILA 4.1 Aiemmat selvitykset Yhdyskuntapalvelujen suunnitteluyksikössä on aiemmin teetetty mm Tammelan ja Hervannan alueita koskevat esteettömyysselvitykset. Hervannan ja Tammelan esteettömyyskartoitusten yhteydessä tehdyssä kyselyssä ikääntyneet pitivät kulkuväylien ongelmallisimpina esteinä - ajoneuvojen pysäköintiä jalkakäytävälle - pyöräilyä - mainostelineitä - katutöitä - Tammela - kulkuväylien kapeutta - maastoesteitä - Hervanta - talviajan liukkautta - korkeita portaita - Hervanta - kesäterasseja - Tammela - pylväitä ja kaiteita - posti- ja lehtilaatikoita -Tammela - kasvillisuutta Pyöräily aiheuttaa turvattomuuden tunnetta, mikäli jalankulkua ja pyöräilyä ei ole erotettu toisistaan. Risteysalueilla ongelmia aiheuttavat ajonopeudet, liikennevalojen puuttuminen, reunakiven korkeus, suojatien puute ja vihreän valon pituus. Talviajan liukkaus rajoittaa merkittävästi ikääntyneiden liikkumista. Talviajan hoidossa ongelmia aiheuttavat puutteellinen hiekoitus, jäätyneet rännivedet, lumikasat kulkureiteillä, puutteellinen lumenauraus ja jäiset portaat. Pysäkkien puutteiksi koettiin pysäkkikatoksen puuttuminen ja pysäkkien liian suuret etäisyydet. Liikkumista helpottavista välineinä toivottiin lisää penkkejä, kaiteita mäkisiin kohtiin ja katuvalaisimia. Ikäihmisten turvallinen Tampere turvallisuuskyselyssä päädyttiin samankaltaisiin tuloksiin: - annetuista vastausvaihtoehdoista turvattomuuden tunnetta tai ongelmia liikkumisessa aiheutti ylivoimaisesti eniten jalkakäytävien kunto talvisin (38%). - Muita merkittäviä (14-15%) turvattomuuden tunteen aiheuttajia olivat liikennevalojen vaihtumisnopeus, portaat ulkotiloissa ja korkeat rotvallit. - Käyttäytymiseen ja mielikuviin liittyvistä tekijöistä eniten turvattomuuden tunnetta aiheuttivat ilkivalta ja polkupyöräilijät, myös autoilijoiden liikennekäyttäytyminen. Pitoa ikävuosiin - kokeilu Tampereen palveluliikenteessä Työn pääasiallisena tavoitteena oli selvittää palveluliikenteen henkilökunnan mahdollisuuksia liikenneturvallisuustyöhön ja luoda siihen tarvittavat välineet. Kokeilun yhteydessä haastateltiin palvelubussien matkustajia ja kysyttiin liikkumista rajoittavista tekijöistä ja ongelmista. - matkustajien haastatteluissa ilmeni, että jalkaisin liikkuvien liikkumista rajoittavia tekijöitä ovat: lumi ja liukkaus, rullaluistelijat ja pyöräilijät jalkakäytävällä. Muita rajoittavia tekijöitä olivat sairaudet, vaikeudet risteyksissä, liian lyhyt vihreä jalankulkuvalo ja kaduilla olevat nuoret. Kolmannes jalkaisin liikkuvista koki penkkien puutteen rajoittavan liikkumista.

14 14 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA - Kuljettajien ja avustajien haastatteluissa ilmenneitä ongelmia olivat: talvella jalkakäytävän reuna täyttyy lumella, jolloin hyöty matalalattiabussista katoaa ja linja-autoon nousu ja poistuminen vaikeutuvat. - hiekoituksen puute pysäkillä. Vastaajat kokivat, ettei heidän muistutuksensa ja yhteydenottonsa vastuullisiin toimijoihin ole tuottaneet tulosta. 4.2 Haastattelut Osana selvitystä tehtiin asiantuntija- ja käyttäjähaastatteluja liittyen palvelubusseihin, pysäköintilaitoksiin, lapsiperheisiin ja ikääntyneisiin. Palvelubussien kiinteiden pysäkkien talvihoidossa ja saavutettavuudessa on ollut ongelmia. Jalkakäytävältä kasatut lumet ovat saattaneet estää pääsyn pysäkiltä linjaautoon tai siitä pois. Ongelmia on ratkaistu keskustelemalla liikkeenharjoittajien kanssa. Palvelubussien käyttäjät ovat toivoneet penkkejä pysäkeille ja autoon nousua helpottavia kaideratkaisuja. Aiemmin valmistuneita esteettömyyskartoituksia pidettiin hyvinä ongelmana on ollut toteuttamisen viivästyminen. Aiempien selvitysten perusteella tiedetään, että Hämeenkadun ylittäminen esimerkiksi rollaattorilla on hankalaa ja ikääntyneet kokevat olonsa turvattomaksi yhdistetyillä jalankulun ja pyöräilyn väylillä. Pysäköintitalojen ongelmana ovat usein kävelyreittien puutteet. Joidenkin keskustaalueen pysäköintilaitosten ongelmana oli inva-paikkojen sijoittelu; inva-paikkojen tulisi sijaita lähellä hissejä. Inva-paikkojen sijoittelussa on myös epäloogisuutta. Paikalla on saattanut aiemmin sijaita jokin nykyisin muualla sijaitseva toiminto, jonka tueksi invapaikat on osoitettu. Liikenneympäristön esteettömyyttä heikentäviä tekijöitä haastattelujen ja aiempien selvitysten perusteella Pyöräily, jos jalankulkua ja pyöräilyä ei ole erotettu toisistaan (myös rullaluistelijat) Kesäterassit, mainokset ja muut senkaltaiset esteet rajoittaessaan vapaata kulkutilaa jalkakäytävällä Katutyöt / tietyöt korvaavien kulkureittien ja opastuksen järjestäminen myös kevyelle liikenteelle Talvihoito liukkauden torjunnan (hiekoittamisen) onnistuminen, lumivallien poisto, sulamisvesien jäätyminen jalkakäytävälle, linja-autopysäkkien talvihoito Suojateillä vihreän valon pituus, painonappien sijoittelu, autoilijoiden liikennekäyttäytyminen ja reunakivien korkeus. Kulkuyhteydet kävellen P-taloon sosiaalinen turvattomuuden tunne, invapaikkojen puutteellinen sijoittelu, sisäänkäyntien esteettömyys Inva-paikkojen sijoittelun tarkoituksenmukaisuus niin katualueella kuin pysäköintitaloissa

15 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA Esteettömyyskysely Kysely kohdennettiin ikääntyneille, liikunta- ja toimintaesteisille sekä lapsille ja nuorille. Kysely postitettiin vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston jakelulistalla oleville järjestöille. Lisäksi kysely toimitettiin keskusta-alueella sijaitsevaan näköesteisten asuinkerrostaloon sekä Lasten parlamentin ja Nuorisofoorumin edustajille. Kyselyt postitettiin ja palautuspäivämääränä oli Lisäksi kyselylomakkeita oli avoimessa jakelussa Ikäpisteessä, joka on keskusta-alueella sijaitseva ikäihmisten neuvontapiste. Kuinka usein käytte keskusta-alueella kpl krt/kk kerran vko:ssa 1-3 krt/vko useammin asun keskustassa Kuva 2. Kuinka usein käytte keskusta-alueella Kyselyyn vastasi yhteensä 131 lasten, nuorten, ikääntyneiden, liikunta- ja tomintaesteisten edustajaa. Lasten ja nuorten edustajia oli 54 kpl. Eläkeläis- ja vammaisjärjestöt vastasivat osin järjestöinä eli yksi vastaus edusti useampaa kuin yhtä henkilöä. Vastaajista noin 23%:n liikkumiskykyä rajoitti jokin sairaus tai he käyttivät jotain apuvälinettä liikkuessaan. Useimmin liikkumiskykyä rajoittavana tekijänä mainittiin näkövamma (15 kpl), toinen merkittävä tekijä oli jalkoihin tai lonkkiin liittyvät ongelmat (8kpl). Valtaosa vastaajista edustaa säännöllisesti keskusta-alueella asioivia (useammin kuin kerran viikossa asioivat). Saapumistapa keskustaan 1 % 3 % Kuva 3. Saapumistapa keskustaan 26 % 31 % 11 % 10 % 6 % 12 % kävellen pyörällä taksilla ha kuljettaja ha matkustaja linja-auto palvelubussi muu Vastaajajoukossa oli edustettuna kaikkien kulkutapojen käyttäjiä, mutta suosituimmat kulkutavat keskustaan saavuttaessa olivat linja-auto ja kävely.

16 16 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA Merkittävimmät asiointikohteet ja reitit Vastaajia pyydettiin määrittelemään merkittävimmät reitit ja kohteet suunnittelualueella. Suosituimpia asiointikohteita (= kohteet, jotka saivat eniten mainintoja) olivat Anttilan ja Sokoksen tavaratalot, Kela, Yliopiston apteekki ja Kauppahalli, Keskusvirastotalo ja Nordean pankkikonttori. Merkittävimmiksi kaduiksi mainittiin Hämeenkatu, Aleksis Kiven katu, Kuninkaankatu, Kauppakatu ja Puutarhakatu. Useimmissa vastauksissa ei ollut yksilöity tiettyä osuutta kadusta, jolloin ao. kadut huomioitiin koko pituudeltaan (kuva 4). Kuva 4. Merkittävimmät asiointikohteet ja reitit

17 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 17 Suojatiet Noin puolet vastaajista ehtii ylittää suojatien vihreän valon palaessa. Joka toisella sen sijaan on joskus tai aina ongelmia vihreän valon pituuden osalta. Hämeenkadulla kaikki suojatiet koettiin vaarallisiksi, mutta eniten mainintoja saivat Keskustorin ja Sokoksen kohdan suojatiet. Ehdittekö ylittää suojatien vihreän valon aikana? 9 % 47 % kyllä 44 % melkein aina en Kuva 5. Ehdittekö ylittää suojatien vihreän valon aikana? Noin kolmasosa vastanneista (31%) tunsi olonsa turvattomaksi katua ylittäessään. Näköesteisille suojatien tekee vaaralliseksi valojen tai äänisummerin toimimattomuus. Ikääntyneiden turvattomuuden syynä on mainittu myös liikennevalojen puuttuminen tai liian lyhyt vihreän valon pituus. Nuorten turvattomuuden tunteeseen vaikutti autoilijoiden varomattomuus tai liikenteen vilkkaus. Pysäköinti Rajoittaako pysäköintipaikkojen sijainti Onko p-paikkojen varustuksessa puutteita? liikkumistanne? ei kyllä ei kyllä % 9 % 90 % 10 % Taulukko 1. Pysäköintipaikkojen sijainti ja varustelu. Pysäköintipaikkojen sijainti ja varustelu rajoitti joka kymmenennen liikkumista. Invapaikkojen mitoitusta pidettiin ahtaana ja liian kapeana. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvilla on hankaluuksia päästä autosta ulos invapaikoilla. Pysäköintialueilla olevat lumivallit hankaloittavat liikkumista. Keskusta-alueen linja-autopysäkit Joka kolmannen vastaajan mielestä linja-autopysäkkien varustelussa on puutteita. Penkkejä oli vastaajien mielestä liian vähän. Lisää penkkejä toivottiin Sokoksen lisäksi

18 18 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA Hämeenpuistoon, Anttilan eteen ja Keskustorille. Vastaajat toivoivat lisää roska-asioita ja pysäkkejä pidetään likaisina. Aikataulujen ja pysäkissä olevien linjanumeroiden tekstikokoja pidettiin liian pienenä. Reittikarttoja pitäisi olla kaikilla pysäkeillä. Joissakin vastauksissa tuotiin esille usean linja-auton samanaikaisen pysäkille saapumisen aiheuttamat ongelmat. Ikääntyneillä oli linja-autoon nousemisessa ja poisjäämisessä korkeisiin askelmiin ja kuljettajien ajokäyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Matalalattiabussin on vastaajien mielestä helppo nousta. Toinen merkittävä tekijä oli se, miten nopeasti kuljettaja lähtee pysäkiltä liikkeelle ehtiikö hitaampi penkille istumaan tai linja-autosta ulos. Kuljettajasta myös riippuu, kuinka hyvin bussin niiaamista hyödynnetään. Puutteet Pysäkkien puutteet Pysäkkien erotettavuus Liukkaus Reittikarttojen puuttuminen Korkeusero reunakiven ja bussin välillä Aikataulujen tekstikoko Usean linja-auton samanaikainen pysähtyminen Likaisuus Ahdas sijoittelu Numerot liian pienellä / liian ylhäällä Aikataulut Roskikset Penkit Kuva 6. Linja-autopysäkkien puutteet. Liikkeiden ja palvelujen sisäänkäynnit Joka neljännellä vastaajalla oli palvelujen sisäänkäynneissä ongelmia. Eniten mainintoja ongelmallisina sisäänkäynteinä keskusta-alueella saivat Nordean konttorin ja Kauppahallin sisäänkäynnit. Tekijät, jotka sisäänkäynneissä aiheuttavat ongelmia, ovat raskaat ovet ja portaat. Näköesteiselle sisäänkäynneissä olennaista on niiden hahmotettavuus.

19 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 19 Mitkä tekijät rajoittavat liikkumista? Taulukko 2. Mitkä tekijät rajoittavat liikkumistanne? ei % kyllä % Pyöräily Pyörien pysäköinti Rullaluistelu Kesäterassit / myyntikojut Autojen pysäköinti Pysäköintimittarit, liikennemerkit tai pylväät, roska- tai postilaatikot tms Mainoskyltit ja -taulut Portaat Pinnan epätasaisuus, kuopat tai pintamateriaalit Keskustan jalankulkualueilla merkittävimpänä liikkumista rajoittavana tekijänä pidettiin pyöräilyä. Etenkin pyöräily Hämeenkadulla oli mainittu ongelmana lähes kaikissa vastauksissa. Nykyisin Hämeenkadulla pyöräily on sallittu jalkakäytävällä vain kesäisin. Pyörien pysäköinti kaipaisi järjestelyjä kaikkialla keskustassa liikkeiden edustalla. Näköesteiset kokevat liikkumista rajoittavaksi jalkakäytävälle sijoittuvat muut toiminnot. Erityisesti ikääntyneet ja näköesteiset mainitsivat autojen pysäköinnin rajoittavan liikkumista jalankulkualueilla Hämeenkadulla ja Puutarhakadulla. Mainoskyltteihin ja tauluihin liittyvät ongelmat vaikuttavat koko keskustan alueella, eniten mainintoja kohdistui Hämeenkadulle. Lähes kaikki näköesteiset kokivat mainoskyltit ja taulut ongelmaksi. Pinnan epätasaisuus ja pintamateriaalit koetaan liikkumista haittaavaksi esteeksi Keskustorilla. Pintamateriaaleista mukulakiveä pidetään hyvin epätasaisena ja kivikirjaston pintaa liukkaana. Kuopista, epätasaisuuksista, vesikourujen toteuttamisratkaisuista yms aiheutuvia yksittäisiä haittatekijöitä sijaitsee eri puolilla keskusta-aluetta.

20 20 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA Keskusta-alueen talvihoito Talvihoidon aiheuttamat liikkumisrajoitukset Lumikasat kyllä 36 ei 64 Pysäkeillä kyllä 44 ei 56 Jalkakäytävällä kyllä ei Suojatiellä kyllä ei Kuva 7. Onko keskusta-alueen talvihoito rajoittanut tai haitannut liikkumistanne? Kuvassa 7 on esitetty prosentteina kysymykseen vastanneiden jakautuminen kyllä ja ei vastauksiin. Lumi ja jäätyneet sulamisvedet aiheuttivat vastaajien mielestä eniten ongelmia jalkakäytävillä. Yli 60% vastaajista koki, että lumi tai jää oli rajoittanut tai haitannut heidän liikkumistaan. Ikääntyneiden ja liikunta- ja toimimisesteisten lisäksi lapsista ja nuorista merkittävä osa piti jalkakäytävien lumisuutta ja liukkautta ongelmana. Suojateillä lähes puolella ja pysäkeillä yli 40. prosentilla vastaajista oli ollut ongelmia talvella. Lumen ja jään aiheuttaman liukkauden kohteena mainittiin useimmin Hämeenkatu välillä Keskustori-Sokos. Lumikasoista koettiin olevan eniten haittaa niiden sijaitessa linjaautopysäkkien läheisyydessä. Rakennustöiden aikaiset järjestelyt Joka neljäs vastaaja arvioi keskustan rakennustäiden vaikeuttaneen liikkumista. Keskustan alueella oli keväällä 2004 poikkeuksellisen monta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteisiin vaikuttavaa rakennustyömaata. Esimerkkeinä Satakunnankadun siltaremontti, Kauppakadun kaksi työmaata, Kuninkaankadun ja Puutarhakadun kulmatalon remontti sekä Raatihuoneen remontti. Työmaa-alueet ovat usein vaikeasti havaittavia näköesteisille ja pyörätuolilla tai rollaattorilla kulkevalle työmaa-alue voi aiheuttaa huomattavan kiertolenkin.

21 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 21 Merkittävimpinä pidetyt parannustoimenpiteet Merkittävimpinä pidetyt toimenpiteet % erillinen pyöräily vihreä valo hiekoitus lumenauraus matalat reunakivet penkit esteet pois valaistus autoliikenteen rajoittaminen tunnistelaatat opastus invapaikat muu korkeat reunakivet Kuva 8. Merkittävimmin liikkumismahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät. Kyselyyn vastanneita pyydettiin nimeämään kolme merkittävimmin liikkumismahdollisuuksia parantavaa tekijää. Annetuista vaihtoehdoista erottui selkeästi vaihtoehto pyöräilyn erottaminen jalankulusta, joka sai 20%:n kannatuksen. Toinen merkittävänä pidetty parannustoimenpide koski vihreän ajan pidentämistä suojatiellä. Näiden kahden toimenpiteen kohdalla vastaajien kesken vallitsi yksimielisyys. Kolmanneksi suosituin vaihtoehto oli talvihoitotoimenpiteet eli liukkaudentorjunta ja lumenauraus. Nuoret ja lapset sen sijaan asettivat vastauksissaan penkit ja matalat reunakivet talvihoidon edelle. Vastaajat ottivat avoimissa vastauksissa esille palvelutasoon ja viihtyisyyteen vaikuttavana tekijänä keskusta-alueen liian vähäiset inva-wc-tilat. Lisäksi toivottiin työmaaalueiden selkeää merkitsemistä, ääniselosteiden käyttöä linja-autossa ja inva-paikkojen sijainnin tarkistamista.

22 22 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 4.4 Kävelykierros Kuva 9. Kävelykierroksen kulkureitti (tarkastelukohteet numeroitu) Kävelykierros järjestettiin ja siihen osallistui 21 henkilöä. Kierrokselle kutsuttiin lasten, nuorten, ikääntyneiden, liikkumis- ja toimimisesteisten edustajia sekä yrittäjien ja eri hallinnonalojen edustajia. Kävelykierroksella havainnoitiin liikkumisympäristön esteettömyyttä erilaisten liikkujaryhmien näkökulmista. KOHDE 1. FRENCKELLIN AUKIO (kuvassa 9. merkitty numerolla 1) Frenckellin aukion portaat Satakunnan sillalle (kuva10) Materiaalien värikontrasti: Frenckellin aukiolla sijaitsevat portaat ja luiska eivät erotu riittävästi. Portaiden seassa kulkevan luiskan reunoja on vaikea pyörätuolissa hahmottaa ja luiskan jyrkkyys on melkoisen kova ylämäkeen mentäessä. Koska luiska kulkee koko portaikon keskellä, aiheuttaa se ongelmia näköesteisille. Portaiden tasainen yksivärisyys vaikeuttaa portaiden muodon hahmottamista. Lisäksi joka 3. askelma on muita leveämpi. Portaiden kaide on kohtuullisen hyvä kaiteessa olevista pömpylöistä oltiin kahta mieltä. Näköesteisiä pömpylät hämmentävät, mutta toisaalta ne estävät kaiteella liukumisen. Kaidetta ei kuitenkaan ole ihan helppo löytää, koska portaat ovat niin leveät. Kahvila-alueen reuna pitäisi ympäröidä turvakaiteella portaiden suunnalta saavuttaessa.

23 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 23 Kuva 10. Frenckellin aukion portaat. Frenckellin aukion penkit (kuva 11) Penkkien hyvänä puolena on niiden sijoittelu näköesteisten kannalta sijaitsevat viivasuorassa rivissä, joten kulkusuuntaa on helppo hahmottaa. Penkkien ja kiveyksen materiaaleissa on riittävästi kontrastia väreissä. Penkeissä havaittuja puutteita - ei roskiksia - matalat, ei selkänojaa tai tukikaidetta - vaikeakäyttöisyys jossain väleissä puiden sijoittelu heikensi käytettävyyttä, samoin puiden ympärillä maassa olevat metallirakennelmat -> korko tai jalka jää kiinni - penkkien välissä paikoin n. 15 cm korkeita kivipyörylöitä, joihin kompastuu helposti

24 24 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA Kuva 11. Frenckellin aukion penkit. Jalankulkuväylät ja reunakivet Frenckellin aukiolla Kulkureittien esteettömyys: Pysäköintialueen reunoilla kulkevilta jalankulkualueilta ei ole kohtaa, jossa reunakivi olisi madallettu tai luiskattu P-alueelle. Frenckellin aukiolle pitäisi osoittaa inva-paikkoja ja näiltä esteetön kulkuyhteys jalkakäytävälle. Tilanne tarkasteluhetkellä oli osin keskeneräinen ja paranee, kun P-alueen viimeinen päällystekerros tehdään. Jalankulkureittien reunakivien korkeuksien vaihtelu hankaloittaa reittien käyttämistä. Johdattavuus: Näköesteisen on vaikea hahmottaa esim kulkuyhteyttä aukiolta Aleksis Kiven kadun suojatien suuntaan, koska johde puuttuu. Aukiolle voisi sijoittaa esim suihkulähteen tai tuulikellon, jonka mukaan kulkusuuntia voisi hahmottaa. Materiaalien värikontrasti: Suojateillä pitäisi olla äänimerkki ja seepraraidoitus, jossa on selkeät kontrastit, jotta näköesteiset havaitsisivat ne. Samansävyisistä kivipinnoista koostuvat suojatiet eivät hahmotu lainkaan. Palvelupiste Frenckelliiin (Frenckell 2B) johtavat portaat ovat askellukseltaan sopivan matalat, näköesteisen pitää vain tietää ennakkoon, että ne ovat pyöreät. Kaidetta ei erota seinästä, koska värikontrasti puuttuu, ovi sen sijaan erottuu hyvin. Suojatie: Satakunnan kadun yli Finlaysonin alueelle johtavaa suojatietä pidettiin materiaalien tasaisuuden osalta erinomaisena. Pyörätuolilla vihreällä valolla ehtii puoliväliin, rollaattorilla liikkuminen on vielä hitaampaa. Ongelmallista suojatiessä on kapea, toispuoleinen keskisaareke, jossa ei ole riittävästi odotustilaa. Normaalisti liikkuva ehtii ylittää suojatien vihreällä valolla. Liikennevalojen varoaika huomioiden suurin osa liikkujista ehtii ylitse. Huomattava osa jalankulkijoista kokee luvallisen ylittämisajan päättyvän punaisen valon syttyessä.

25 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 25 Kuva 12. Suojatie Satakunnankadun yli Finlaysonin alueelle. KOHDE 2. SUOJATIE ALEKSIS KIVEN KADULLA VIRASTOTALON KOHDALLA Suojatiestä tehdyt havainnot: - tasainen kulkupinta - talvella johteet on lämmitettävä - suojatien kohdalla kaartuva, pyöreä reunakivi ei anna suuntaa tien ylitykseen - terävät reunakivet, selkeä raidoitus puuttuu Inva-paikat: Keskusvirastotalon edessä sijaitsevilta pysäköintipaikoilta ei pääse invataksista pois korkean reunakiven vuoksi. Kulkureittien esteettömyys: Virastotalon edestä kuljetaan paljon pyörillä, vaikka siinä ei ole pyörätietä. Tämä aiheuttaa muille liikkujille turvattomuuden tunnetta.

26 26 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA Kuva 13. Suojatie Aleksis Kiven kadulla virastotalon kohdalla. Kelan sisäänkäynti Sisäänkäynnit: Kelan sisäänkäyntiä pidettiin hyvänä siinä on kaiteet, sopiva luiska ja liukuovet (ks. 5.1 Hyvät esimerkit). Ainoastaan oven lasi on hieman ongelmallinen, oven teksteissä ei ole näköesteiselle riittävää kontrastia. Inva-paikat: KELA:an saapuminen on ongelmallista taksilla tai palvelubussilla, koska osoitetuilta invapaikoilta on liian korkea reunakivi jalkakäytävälle. Osallistujien mielestä invapaikat voisivat olla mieluummin vinoparkkeja (ulosnousun kannalta parempi) kuin kadun suuntaisesti osoitettuja. Invapaikat pitäisi ottaa huomioon myös talvihoidossa. Puutarhakadun / Aleksis Kiven kadun kulman suojatie Suojatiestä tehdyt havainnot: - Tilan ahtaus, liikennemerkkitolppien sijoittelu rajoittaa vapaata kulkutilaa, jalkakäytävän jyrkkä sivukaltevuus suojatien kohdalla. - Pyörätietä ei erota jalkakäytävästä pitää tietää missä se kulkee, näkeväkin kulkee missä sattuu - Opaskoira ei tunnista pyörätietä, tieto siitä pitäisi välittää näkövammaiselle jotenkin. - Viemärinkansi on syvennyksessä, nilkka nuljahtaa helposti. Suojatien kohdalla jalkakäytävä on talvella liukas, jolloin pyörätuolilla kulkeminen on mahdotonta. Aleksis Kiven katu välillä Keskustori-Puutarhakatu on pyörätuolilla liikkuvalle hankala, koska jalkakäytävä on kapea, mikä vaikeuttaa kohtaamista vastaantulijoiden kanssa.

27 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 27 Kuva 14. Suojatie Puutarhakadun ja Aleksis Kiven kadun kulmassa. KOHDE 3. PUUTARHAKATU Kulkureittien esteettömyys: Osallistujien mielestä pyöräilyn ja jalankulun erottelu on toimivasti toteutettu, kunhan autot eivät parkkeeraa pyörätieosuudelle. Kevyen liikenteen väylällä häiritsevimpiä tekijöitä ovat kuopat, halkeamat, leveät vesikourut ja liukkaus. Puutarhakadun kevyen liikenteen väylän pintamateriaali oli pyörätuolilla liikkuvien mielestä hyvä. Puutarhakadun ja kävelykadun välillä huomio kiinnitettiin palvelujen sisäänkäyntien esteettömyyteen: - Suomalaisen Klubin kohdalla on yritetty sisäänkäynnin kohdalle tehdä luiska, johon kuitenkin on jäänyt kynnys. Lisäksi ovi aukeaa eteen luiskan suunnasta saavuttaessa. - Asuntotorilla (kuva 15) on erillinen inva-sisäänkäynti, johon opastetaan pääovessa olevalla opasteella. Näköesteisen on vaikea lukea opastetta johtuen kontrastien puutteesta. Pääsisäänkäynnissä rako ritilöiden välissä on 10 cm, mikä on liian paljon. Inva-sisäänkäyntiä ei ratkaisuna pidetty kovin onnistuneena, koska luiskassa on kallistusta taaksepäin oven kohdalla, ovi on melko raskas avata ja lisäksi sisäänkäynnissä on kaksi peräkkäistä kynnystä. Ovelle tehty asfalttiluiska viettää alaspäin, mikä hankaloittaa oven aukaisua. - virastotalon Puutarhakadun puoleista sisääntulon ritilää toivottiin madallettavaksi siten, että etureuna olisi alempana (kuva 16). Sähköpyörätuolilla matka katkeaa ritilän korkeuseroon ja oven kynnykseen. - Puutarhakadun liikkeistä esimerkiksi Lorellaan on mahdoton päästä pyörätuolilla. Johdattavuus: Työmaa-aluetta Kuninkaankadun ja Puutarhakadun kulmassa pidettiin hyvin aidattuna.

28 28 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA Kuva 15. Asuntotorin inva-sisäänkäynti. Kuva 16. Virastotalon sisäänkäynti Puutarhakadun puolella.

29 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 29 KOHDE 4. KUNINKAANKATU / KÄVELYKATU välillä Kauppakatu - Satakunnankatu Johdattavuus: Reittien hahmottaminen kävelykatualueella on näköesteisille ongelmallista puutteellisen johdattavuuden vuoksi. Kulkureittiä ohjaavia valoja kävelykadulla pidettiin hieman haaleina johdattavuuden kannalta. Suojatiejärjestelyt kävelykadulla: - Suojateillä ja niiden ympäristössä on pintamateriaalien sillisalaatti. Suojatietä on kesälläkin vaikea ja talvella mahdotonta erottaa. Risteysalueella leveän suojatien reunassa ei ole korkeuseroa, mikä aiheuttaa hahmottamisongelmia näköesteisille. - Kävelykadun ratkaisuihin toivottiin johdonmukaisuutta - Autoilijat eivät väistä riittävästi suojatiellä ylittävää jalankulkijaa. Kulkureittien esteettömyys: Esteet: istutukset, kojut - Torimyyjien sijoittuminen satunnaista. - Näköesteiset ovat kaatuilleet kävelykadulla oleviin telineisiin. Kävelykierroksella havaittiin mm. yhden mainoskyltin sijaitsevan keskellä jalkakäytävää. - Ilman yhtenäistä logiikkaa sijaitsevat myyntikojut vaikeuttavat näköesteisten liikkumista. - Kävelykadun jalankulkureittiin toivottiin johdonmukaisuutta, osallistujat ehdottivat kadun keskitilan jättämistä tyhjäksi ja myyntikojujen sijoittamisesta riviin sen laidoille. - Yksi seinämainos sijaitsi niin alhaalla, että siihen lyö päänsä. Kuva 17. Koju kävelykadulla. Sisäänkäynnit - Anttilan ja Sokoksen sisäänkäynnit ovat pyörätuolilla liikkuvien näkökulmasta hyviä. Näköesteisiä Anttilan ovet säikäyttävät, mutta ovat muutoin hyviä. Kengänkorko jäi kiinni Anttilan eteismattoon. - Useimpien liikkeiden sisäänkäynneissä olisi korjattavaa esim välillä Puutarhakatu Satakunnankatu pyörätuolilla ei pääse sisälle yhteenkään liikkeeseen. Palvelubussin pysäkki Anttilan kohdalla - Palvelubussi pysähtyy aina oven eteen - Palvelubussista poistuminen on hankalaa mm. pyörätien kohdalla.

30 30 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA KOHDE 5. NÄSILINNANKATU Kulkureittien esteettömyys: - Mittari, tolpat ja mainokset jalkakäytävällä muodostavat esteitä kulkureitillä - Jalkakäytävälle ulottuvat portaat rajoittavat vapaata kulkutilaa - Jakeluautojen ja pyörien pysäköinti kapealle jalkakäytäväalueelle haittaa liikkumista entisestään. - Jyrkkä pituuskaltevuus ongelmana etenkin pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuvien näkökulmasta - Kesäterassin kohdalla tuoleja on epäloogisesti molemmin puolin jalkakäytävää, samoin ständejä. Aidattu terassialue erottuu näköesteisten kannalta helpommin. Pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvat ihmettelivät, miksi kaikki kesäterassit ovat korokkeella, jonne on mahdoton päästä? Johdattavuus: vinopysäköintijärjestelyistä johtuen kulkureitin johdattavuus on näköesteiselle puutteellinen. Sen sijaan Näsilinnankadun jalkakäytävän ja ajoradan välinen reunakivilinja on hyvä, koska se on suora. Kuva 18. Jalkakäytävä Näsilinnankadulla. Kuva 19. Terassi Näsilinnankadulla.

31 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 31 KOHDE 6. HÄMEENPUISTO Kulkureittien esteettömyys: - Näköesteinen törmää jalkakäytävällä oleviin parkkimittareihin. - Hämeenpuistossa puisto-osuudella käytetty kiveys on liian rosoinen pyörätuolilla liikkuvalle. Sisäänkäynnit: Pääkirjasto Metson sisääntulon portaissa näköesteisen kannalta ongelmallista on pyöreä muoto, muutoin mitoitus on hyvä. Suojatiet: Hämeenpuiston suojatiet - Näköesteiset ylittävät Hämeenpuiston valo-ohjaamattomat suojatiet vain pakosta. Suojatien ylitys tapahtuu kuulon perusteella tai muiden avustamana. Tavallisesti näköesteiset kiertävät lähimmän valoristeyksen kautta. - Pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvan on suojatietä ylittäessään oltava nopea. - Autoilijoiden ylinopeus aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Kuva 20. Kauppakadun ja Hämeenpuiston kulmassa sijaitseva suojatie. Kauppakadun ylittävä suojatie Hämeenpuistossa - Suojatien toisessa reunassa reunakivi on madallettu, toisessa reunassa liian korkea. Tämä aiheuttaa todella vaaralliseen ylitysreitin, jossa pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuva joutuu koukkaamaan Hämeenpuiston ajoradan puolelle. - Olennaisena rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkuvien näkökulmasta pidettiin suojateiden reunakiviratkaisujen huolellista toteuttamista ja talvihoitoa ylityskohdassa. Reunakiviratkaisuissa havaittiin pientä fiksaamista monessa kohdassa. Autojen pysäköinti - Kadunvarsipysäköinti haittaa jalankulkijan havaitsemista suojatien kohdalla. Erityisesti tämä on ongelma, jos katua ylittävä jalankulkija on matalalla kuten lapset ja pyörätuolilla liikkuvat.

32 32 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA KOHDE 7. KAUPPAKATU Kulkureittien esteettömyys: - Kauppakadulla liikennemerkki oli betoniporsaassa keskellä jalkakäytävää. Myös kiinteä liikennemerkki oli sijoitettu keskelle jalkakäytävää. - Jalkakäytävän poikki johtavat sadevesikourut hankaloittavat pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuvan kulkemista. - Kesäisin auki olevat liikkeiden ulko-ovet ovet aiheuttavat törmäämisvaaran näköesteisille. Työnaikaiset kevyen liikenteen järjestelyt: - Työmaa-alueiden kohdalla ei pyörätuolilla liikkuvilla yleensä ole muuta mahdollisuutta kuin kääntyä takaisin, koska siirtyminen kadun toisen puolen jalkakäytävälle ei onnistu korkeiden reunakivien ylitse. - Kauppakadulla jalkakäytävää pitkin kulkeva näköesteinen puolestaan joutuu suoraan työmaalle, koska aluetta ei ole aidattu. Usein työmaalla työskentelevät tulevat ohjaamaan näköesteisen työmaan ohi. - Näköesteisen kannalta työmaan kohdalla olisi hyvä olla aita johdattavana elementtinä. Kuva 21. Kauppakatu: työmaaalue, pysäköintimittari ja A- mainos kulkureitin esteinä. KOHDE 8. KUNINKAANKATU Sisäänkäynnit: - Kävelykatualueella pitäisi liikkeisiin olla esteetön sisääntulo. Uusia kävelypainotteisia katuja toteutettaessa voisi tarkastella ajoradan nostamista esim Kauppakadulla esteettömien sisäänkäyntiratkaisujen mahdollistamiseksi. - Nykyisin lähes kaikkiin liikkeisiin on useampi porras. Luiskaratkaisujen toteuttaminen historialliseen ympäristöön soveltuvina on vaikeaa. Kulkureittien esteettömyys: - Kävelykadulla kulkureitin esteinä mm. mainosteline ja liikennemerkki. - Pankkiautomaatit ovat keskusta-alueella pyörätuolilla kulkevalle liian korkealla. - Kävelykadun ja Hämeenkadun pintamateriaaleja pidettiin hyvinä.

33 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 33 Sisäänkäynnit: - Kappahlin esteettömän sisäänkäynnin pilaa kynnysritilä. Ritilöihin pitäisi muuallakin kiinnittää huomiota ja kehittää niitä sisäänmenon apuvälineeksi liikkumisesteen sijaan. Suojatiet: - Kävelykatualueelle ehdotettiin korotettua suojatietä autojen väistämisvelvollisuuden korostamiseksi. Johdattavuus: - Näköesteiset seuraavat kävelykadulla liikkuessaan keskikourua; kävelykadun johdatteisiin kaivataan yhtenäistä logiikkaa. KOHDE 9. HÄMEENKATU Sisäänkäynnit: - Tutkaterveyspalvelut - liian jyrkkä luiska, huono toteutus - Kirjatori liian jyrkkä luiska - Yliopiston apteekin luiskaratkaisu on kohtuullinen, mutta oven kynnys heikentää kulkumahdollisuuksia jopa ratkaisevasti. Ongelman poistaisi kynnyksen madaltaminen tai luiskaus ja sähköovi. Kuva 22. Palvelujen sisäänkäyntien puutteena on usein liian jyrkät luiskat. Hämeenkadun suojatiet - Suojateiden vihreän valon pituus on liian lyhyt. - Kappahlin / Sokoksen suojatien kohdalla puu ja summeritolppa ovat liian lähekkäin. Lisäksi näköesteisen kannalta väärässä järjestyksessä: puu on lähempänä suojatietä kuin summeritolppa. - Suojatiet ovat painuneet kuopille, mikä hankaloittaa kaikkien ryhmien liikkumista. - Suojatien pintamateriaali on liukas (luonnonkivi) parempi olisi käyttää samaa materiaalia kuin jalkakäytävällä. Liukkausongelma korostuu talvella. - Roskakorien sijainti ylityskohdan läheisyydessä aiheuttaa törmäysvaaran.

34 34 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA Kuva 23. Suojatie Sokoksen kohdalla, Hämeenkatu. Linja-autopysäkit - Pysäkkien mitoitusta pidettiin riittävän väljänä - Pysäkkikoroke on liian matalalla matalalattiabussin niiaamisen hyödyntämiseksi. Keskustorilla korotus on vähän parempi, mutta edelleen jää noin 10 sentin korkeusero. Lisäksi bussi ei useinkaan uskalla ajaa reunakiven viereen, jolloin rako on niin suuri, että pyörätuolin pyörä putoaa siihen. Kuva 24. Keskustorin pysäkiltä matalalattiabussiin nouseminen on hankalaa. Kävelykierroksella mukana olevat totesivat, että suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevassa Sokoksen pysäköintihallissa liikkuminen on hankalaa ja sisäänpääsy esteellinen. KOHDE 10. KESKUSTORI Johdattavuus: - Keskustorilla torin reuna on näköesteisten kannalta hyvin merkitty. - Suihkulähde on hyvä johdate keskellä toria.

35 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 35 Yhteenveto KÄVELYKIERROKSESTA merkittävimmät ongelmat ja havainnot Sisäänkäyntien esteettömyys mahdollistaa palvelujen saavutettavuuden Suojatiet - ongelmina esimerkiksi liian korkea reunakivi, puutteellinen johdattavuus, liian lyhyt vihreän valon pituus - ylitysmahdollisuus olisi turvattava kaikille liikkujaryhmille Materiaalien värikontrastit - puutteelliset värierot portaissa, suojateissä, kalusteissa jne aiheuttavat ongelmia näkoesteisille Penkkien, pylväiden, reunalinjojen ym kalusteiden sijoittelussa on huomioitava johdattavuus Aukioilta ja muilta laajoilta jalankulkualueilta puuttuvat johdattavat elementit - esimerkiksi tuulikello tai suihkulähde voisi toimia johdattavana elementtinä näköesteiselle. Inva-paikat - riittämätön määrä ja puutteellinen inva-paikkojen sijoittelu keskusta-alueella - esteetön kulkuyhteys inva-paikalta jalankulkualueelle puuttuu monissa tapauksissa 4.5 Aivoriihi Aivoriihi järjestettiin 27. toukokuuta Pääkirjasto Metson tiloissa. Tilaisuuteen oli kutsuttu samat tahot kuin kävelykierroksellekin Esteettömyyden nykytila Suurimpina esteettömyyden ongelmina pidettiin sisäänkäyntejä, suojateitä (maalauksia, reunakiviä ja pinnan tasaisuutta), talvikunnossapitoa sekä jalkakäytävien esteitä (erityisesti pyöräilijät). Myös turvallisuus koettiin merkittäväksi tekijäksi. Turvallisuuteen vaikuttaa etenkin jalankulkuympäristön liukkaus talvella sekä konfliktit autoliikenteen kanssa. Osallistujien kokemusten mukaan edellisenä talvena (v ) Hämeenkadulla oli yksi ainoa suojatie, josta kadun pääsi ylittämään pyörätuolilla. Liikkumisen kannalta ongelmana on sekä liukkaus että lumi. Lumikasat erottuvat huonosti, jolloin heikkonäköisen on vaikea erottaa reitillä olevia lumikasoja. Talvihoito todettiin yleiseksi ongelmaksi myös keskusta-alueen ulkopuolella. Esimerkiksi Hervannassa lumi kasataan joskus jopa keskelle jalkakäytävää talvihoitovastuurajan kohdalle. Talvihoidon toteuttamisessa kaupunki pyrkii siihen, että jokaisella olisi mahdollisuus liikkua työmatkansa

36 36 TAMPEREEN KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA ilman suurempia ongelmia kaikkina vuorokaudenaikoina. Ajorata aurataan ensin, koska ajorataa aurattaessa lumi lentää jalkakäytävälle, joka pitää kuitenkin aurata ajoradan aurauksen jälkeen. Sisäänkäyntien ongelmiksi todettiin erityisesti korkeat kynnykset ja portaat sekä painavat ja kapeat ovet. Hämeenkadun Taivaanlinnan (Hämeenkatu 28) kiinteistö sai kiitosta siitä, että sisäänkäynnin toteuttamisessa on tehty yhteistyötä kiinteistön ja jalkakäytävästä vastaavan kaupungin välillä. Jalkakäytävien korjauksissa toivottiin kaupungin urakoitsijoiden noudattavan voimassaolevia ohjeistuksia lopputuotteen laadusta ja työnaikaisten järjestelyjen osalta. Puutteita järjestelyissä ilmenee etenkin lyhytaikaisten työmaiden kohdalla esimerkkinä erilaiset kaivojen tarkastukset. Näköesteiselle lyhytaikainenkin työmaa suojaamattomana muodostaa melkoisen riskitekijän. Kävelykatu sai kiitosta talviajan hoidosta lämmitys pitää kulkupinnan esteettömänä myös talvella. Myyntikojujen, terassien ja A-mainosten sijoitteluun toivottiin parannusta. Erityisesti näköesteisten ongelmiksi jalkakäytävillä todettiin avoimina pidettävät liikkeiden ulko-ovet, tolpat ja mainostelineet. Pyöräily pitäisi erottaa selkeästi jalankulusta, myös pyörien pysäköintipaikkoihin ja niiden pysäköintiin toivottiin selkeytystä. Reunakivet sekä pinnan epätasaisuudet koettiin merkittäviksi epäkohdiksi. Reunakivistä todettiin, että näköesteiset eivät voi arvioida jalkakäytävän ja suojatien välistä korkeuseroa. TÄRKEIMMÄT KOHTEET JA REITIT Keskusteltaessa kyselystä (ks. kpl 4.3) todettiin, ettei tärkeimpinä reitteinä voida pitää nyt kyselyssä ilmenneitä reittejä. Vastaukset kertovat kyllä sen, missä käydään, mutta eivät sitä, missä ihmiset haluaisivat käydä. Kyselyssä korostuneet reitit kertovat myös osaltaan siitä, missä kohteissa kyetään käymään ja mitä reittejä kulkemaan. Keskustaalue on nähtävä kokonaisuutena, eikä sen erillisiä kulkuväyliä voida priorisoida. Liikkujilla tulee olla, toimintaesteisyydestään huolimatta, riippumaton vapaus valita reittinsä ja mahdollisuus liikkua joka paikassa. Osallistujien näkemysten mukaan yksittäisten reittien sijaan tulisi parantaa koko aluetta toimenpidekokonaisuuksittain. Tärkeimpinä toimenpiteinä pidettiin suojateiden, reunakivien, suojatiemaalausten sekä jalankulkuväylien esteiden (terassit, tolpat ym.) poistamista. Jalankulkureiteillä sijaitseville työmaille tulisi esittää yhtenäinen ohjeistus, jota rakentajien ja suunnittelijoiden tulisi myös noudattaa. Keskustelussa todettiin, että useat parantamistoimenpiteet liittyvät laajempiin katujen tai kiinteistöjen parantamishankkeisiin. Suunnittelualueella on paljon kohteita, joiden tulisi olla esteettömästi saavutettavia palveluja liikkumisen tasa-arvon ja syrjimättömyysperiaatteen toteutumiseksi. Esimerkiksi vanha kirjastotalo, Hämeenkatu 18, Kulttuuritoimisto, Kauppahalli, virastot, pankit, Tampereen Teatteri, Lipari, mutta myös pikkuliikkeet ja ravintolat tulisi olla saavutettavissa. Kiinteistön omistajia tulisi pikemminkin motivoida kuin velvoittaa esteettömien ratkaisujen toteuttamiseen. Jokaisella liikkeellä voisi olla esimerkiksi siirrettävä luiska, jota pitkin liikkeeseen pääsisi myös pyörätuolilla. Ulko-oven läheisyydessä voisi olla ovikello, jota soittamalla yrityksen työntekijä tulisi asentamaan luiskan ja auttamaan asiakkaan sisään liikkeeseen. Kokemuksesta todettiin, että jopa uusissa rakennuksissa on valmiina kulkua vaikeuttavat kynnykset.