Salon suunnitteluhaasteet kyläalueilla

Transkriptio

1 Maankäyttö kylissä kyläsuunnitteluseminaari Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke Salon suunnitteluhaasteet kyläalueilla Hajakeskitettyä vai hajanaista maaseutuasutusta 1

2 Yleiskaavallisen ohjelman visio Salon kuntarakenne muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden, jossa eri osa-alueita kehitetään niiden luontaisista edellytyksistä ja tarpeista lähtien. Kaupungilla on vahva keskusta ja selkeät aluekeskukset, joiden palveluista huolehditaan asutusta ja elinkeinoelämää kehittämällä. Maaseutualueilla turvataan maatalouselinkeinojen toimintamahdollisuudet. Salon kaupungin rooli eteläisen Suomen elinkeinorakenteessa on tarjota jatkossakin valtakunnallisesti merkittävälle elinkeinoelämälle sen edellyttämiä toimintamahdollisuuksia hyödyntämällä seudun hyviä yhteyksiä ja osaamista 2

3 Maaseutuasutus ja haja-asutus Perustuslain mukaan saamme vapaasti valita asuinpaikkamme. Sitä, minne asuntoja saa rakentaa ohjataan kuitenkin MRL:ssa. Ennen maaseudun asutus oli sidoksissa maaseudun elinkeinoihin sitten tuli henkilöauto, jolla pääsee Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka haluavat asua maaseudulla ja maksaa kulkemisesta ja kuljettamisesta. Kaupungilla ei ole syytä edistää asutusta joka paikkaan - mutta ei Salo ole sitä estänytkään. Maaseudun elinkeinoihin liittyvä asuminen oma juttunsa. 3

4 Periaatetasolla hyväksytään: Maaseudun uutta asutusta syytä ohjata Tiettyjen kuntapalvelujen tuottaminen hajallaan olevalle väestölle on kallista (esim. kotipalvelut, koulukyyti). Maaseutuhakuinen uusi asutus pitäisi saada ohjattua alueille, joissa asuu muitakin ja koululle ei ole pitkä matka, tai bussi kulkee. Salon olemassa oleva palvelu- ja koulukyläverkko tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Väljä haja-asutus, jossa kaverit on kaukana, sitoo vanhemmat autonkuljettajiksi. Kaikkialle sinkoutuva haja-asutus haittaa myös maa- ja metsätaloutta, luontoarvoja, metsästystä ja jokamiehen oikeutta. Haja-asutustontin minimikoko (4000 m 2 ) näyttää synnyttävän kyseenalaista maan jatkojalostusta 4

5 Teesit Kehysalueen lähipalveluiden säilyttäminen edellyttää rakentamista palvelujen tuntumaan. Maatalouselinkeinon harjoittamista ei saa vaikeuttaa Etäällä palveluista olevat loma-asuntoalueet tulee säilyttää lomakäytössä alueet, joissa ei ennenkään ole asuttu. Maaseutuasumista pitää ohjata kyläkeskuksiin sekä palvelujen ja joukkoliikenteen kannalta edullisille vyöhykkeille. Suunnittelematonta asutusta ei tule suosia kaavoitettujen taajamien lievealueilla. 5

6 Asemakaavoitetut alueet Salossa 6

7 Asuinrakentaminen luvulla 7

8 Asuinrakentaminen luvulla 8

9 Asuinrakentaminen luvulla 9

10 Asuinrakentaminen

11 Keskusverkko väestön perusteella Timo Alhoke 11

12 Suunnittelutarve- alueet Salossa Timo Alhoke 12

13 Timo Alhoke 13

14 Väestön rakenteellinen sijoittuminen Väestön jakautuminen eri aluevyöhykkeillä Muu lievealue 3 % Maaseutu 24 % Keskustaajama 55 % Keshysal. taajamat 17 % Keskust. lievealue 1 % Timo Alhoke 14 Väestörekisterikeskus

15 Yritysten sijoittuminen 2009 (Yrityksen kotipaikka) Timo Alhoke 15

16 Maatilojen tilakeskukset ja EU-tuettu peltoala Timo Alhoke 16

17 Ikä Uusi Salo Naisia Miehiä Hlö Ikärakenne Ikä Naisia Miehiä Hlö Ikä Naisia Miehiä Hlö Ikä Naisia Miehiä Hlö Keskustaajama Kehysal. taajamat Maaseutu

18 Väestönkehitys Hlö Väestön kokonaismuutos Vuosi Väkiluku Salon väkiluvun kehitys Eri aluetyypeillä tapahtunut väestönkehitys Hlö Keskustaajama Muut asemakaavataajamat Maaseutu

19 Hajautuva maaseutu Väkiluvun kehitys maaseudun haja-asutusalueella hlö Väkiluvun ja asutun alueen kehityksen välinen suhde maaseudun haja-asutusalueella Ajankohta Väestönmuutos, %/5-vuotiskausi -4,3-0,2 0,0-2,0-1,5 Asutun alueen muutos, %/5-vuotiskausi -2,2 0,9 1,8 0,4 0,7

20 Nykyiset kiinteät palvelupisteet kartalla Timo Alhoke 20

21 Mallivaihtoehdot KESKUSTAPAINOTTEINEN MALLI Keskusta kasvaa (Salo-Halikko) Pertteli ja Muurla hyvässä vanavedessä Kerrostalorakentamisen osuus suuri HAJAKESKITETTY MALLI Aktiivista tonttitarjontaa kaikissa kuntakeskuksissa Turvaa palveluja kunnan kaikissa osissa Perniön keskustan, Suomusjärven ja Teijon kehityspotentiaalien hyödyntäminen Joka niemeen notkoon MALLI Jos kaupungin ohjaus vähäistä Johtaa palvelujen heikkenemiseen Tehtyjen investointien heikko hyödynnettävyys Timo Alhoke 21

22 22

23 Hajakeskitetyn keskeiset piirteet Loma-asuminen rakennetekijänä Vanhat kuntakeskukset aluekeskuksina ja palvelukylinä Vahva seutukeskus, kohtaamispaikka STAGE Suomusjärvi on portti Perniössä palveluita ja työpaikkoja Märy, Muurla ja Perttelin taajamat ulompaa keskustaa Moottoritie rakennetekijänä? Teijon seutu monitoimialueena Pientaloja aluekeskuksiin ja palvelukyliin Koulukylien turvaaminen Kerrostalorakentamista, palveluasumista Monipuolinen elinkeinoelämä Seutukaupungin julkiset ja kaupalliset palvelut Timo Alhoke 23

24 TAAJAMIEN VÄESTÖTAVOITTEET - - SUHTEELLINEN VÄESTÖNKASVU Timo Alhoke 24

25 Asuntotuotannon tavoitteet Salon taajamissa %-osuus taajamien kasvusta n. 10 v taakse Taajama ASUNTOTUOTANTOTAVOITTEET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA SALON TAAJAMISSA Väestö 2010 %-osuus taajamien kasvusta Kasvu 20 v eteen Kasvu/v Kasvun edellyttämä asuntojen lisäys Asuntokunnan keskikoon pienenemisen edellyttämä asuntojen lisäys Asuntoje n lisäys Asuntoa/v 91,0 Keskustaajama (Salo, Halikko) ,0 % ,0-4,2 Perniön keskusta ,0 % ,3-1,2 Märy ,5 % ,3 4,5 Perttelin(Kaivola) 741 2,0 % ,8 4,9 Perttelin(Hähkänä, Inkere) ,0 % ,0 4,7 Muurla 750 4,0 % ,5-0,6 Kisko, Toija+kk 632 1,0 % ,5 0,3 Suomusjärvi 574 3,5 % ,0 0,6 Kiikala kk 336 1,0 % ,0-0,8 Kuusjoki, Kurkela 369 0,5 % ,0 0,0 Teijo 337 1,5 % ,8 1,6 Matilda 123 0,5 % ,5 0,2 Särkisalo kk 148 0,5 % ,5-0,6 Förby 52 0,0 % ,3-1,0 Kuusjoenperä 79 0,0 % ,3-1,0 Vaskio 248 0,0 % ,8-0,2 Perniön asema 114 0,0 % , ,0 Härjänvatsa Timo Alhoke 63 0,0 % ,3 25 1,8 Vartsala 77 0,0 % ,3

26 Yleiskaavoitetut alueet Salossa 26

27 Kyläkaavoitus Hajalan kylä Kaupunkisuunnitteluosasto Kehysalueyksikön päällikkö Timo Alhoke

28 Mitä on kyläkaavoitus? Kylien maankäytön suunnittelu voi olla vapaamuotoista, esim. kylätoimikunnan tekemä, jolloin sillä ei ole oikeusvaikutuksia. Kyliä voidaan kaavoittaa laatimalla lain (MRL) mukaisia kaavoja kuten asemakaava tai yleiskaava. Asemakaava on yksityiskohtainen, tuo monia velvoitteita kunnalle Yleiskaava on yleispiirteinen, tavoitteellinen suunnitelma, tavallisesti kyläkaavat ovat ns. kylien osayleiskaavoja.

29 Hajalan projektin luonne Pilottiprojektin sisällä emme voineet tehdä kylän osayleiskaavaa eli kyläyleiskaavaa Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen on päätetty aloittaa Salon kaupungin vuoden 2012 kaavoitusohjelmassa (KH ) Pilottiprojektissa on puhuttu kyläkaavaluonnoksesta tai kyläkaavan laatimisesta Projektin yksi lopputulos oli, että esitettiin kaupungille kyläyleiskaavan laatimista.

30 Suunnittelun edistymisestä Hajalan kyläkaavoituksessa Pilottiprojektin luonne Ei voinut olla kunnan virallista kaavoitusta Asukaslähtöisyys ohjenuorana Tiedottaminen monipuolista Kaikkia vaikea tavoittaa, vaikka tahtoa ei varmasti puuttunut Ulkokuntalaisia ei tavoitettu Asia korjataan yleiskaavatyössä Asukkaiden aktivointia Kyläkokouksissa Kirjeitse Suunnitteluryhmän taholta Sanomalehdissä Aluksi vaikeata saada kantoja Maanomistajilta Suunnitteluryhmältä mutta kun vauhtiin päästiin Ammattilaisen rohkaisua ja luonnoksia kuitenkin myös kaivattiin

31 Ote Hajalan kyläkaavasta

32 Ote Hajalan kyläkaavasta

33 Kyläyleiskaava Kyläyleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena yleiskaavana Kaavoitus on määrämuotoista Vapaamuotoisen kyläkaavan laatimisessa olisi järkevä noudattaa yleiskaavan luonteisia toimintatapoja, jotta työtä voidaan hyödyntää mahdollisesti laadittavassa kyläyleiskaavassa Kaavoitusta seuraavat viranomaistahot olisi hyvä kytkeä mukaan projektiin jo varhaisessa vaiheessa mukaan (tarvitaan aikaa) Näin menetellen kaavaluonnoksesta tulee mahdollisimman toteuttamiskelpoinen ja suoraan yleiskaavoituksessa hyödynnettävä Mahdollista tietenkin lähteä myös suoraan virallisen kyläyleiskaavan laatimiseen ilman erillistä asukaslähtöistä kyläkaavavaihetta

34

35 Maankäyttö-ja rakennuslain 44 2 momentti Yleiskaavallinen ohjelma / Yhdistyneen Salon Rakennemalli / Yritysaluiden sijoittuminen ja yhteydet, E-18 kehityskäytävän vahvistaminen Meriniityn liikenneyhteydet Asemanseudun kehittäminen Sucroksen alueen kehittäminen Saloran alueen yritys- ja kulttuurintuotannon alue

36 Kyläkaavaesimerkki

37

38 Salon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista Kyläsuunnittelija Sarita Humppi

39 Kyläsuunnitteluhankkeen taustaa Kyläsuunnittelua on käytetty paikallisen kehittämisen välineenä 1970-luvulta lähtien, ja siinä korostetaan paikallisen tason roolia Hankkeessa kyläsuunnittelu tarkoitti sekä toiminnallista suunnittelua että maankäytön suunnittelua kyläkaavoituksen muodossa Hankkeen tavoitteena on ollut Kehittää kylien toiminnallista suunnittelua ja maankäytön suunnittelua Kehittää asukaskeskeistä yhteistyötoimintamallia Laatia kyläsuunnitelmat ja epäviralliset kyläkaavaluonnokset pilottikyliin Luoda kyläsuunnittelun malli, jota voidaan soveltaa seudun muissa kylissä

40 Toiminnallinen kyläsuunnittelu ja kyläkaavoitus Toiminnallinen kyläsuunnittelu on strategista kyläyhteisön toiminnan suunnittelua Suunnittelussa tarkastellaan laaja-alaisesti kylän kehittämistarpeita kyläläisten näkökulmasta Siinä huomioidaan kylän nykytilanne ja historia, jotka muodostavat lähtökohdat kylän kehittämiselle Suunnitelmassa määritellään kehittämispäämäärien lisäksi tarvittavat toimenpiteet, rahoitus ja toteuttajat Hankkeessa kyläkaavoitus oli epävirallista maankäytön suunnittelua

41 Kyläsuunnittelumalli Suunnitteluryhmä - asukkaat - yhdistykset - maanomistajat Kyläkokoukset Kysely vuorovaikutus Tavoitteiden ja päämäärien asettelu Kaupunki - kehittäminen Toimenpiteiden määrittely Toiminnallinen suunnittelu Maankäytön suunnittelu Kylätoiminta Hankkeet Ulkopuolinen tuki Käytännön kehittämistyö Kaavoitus Yhteistyötahot

42 Kyläsuunnittelu kehittämisen välineenä Kehittämistarpeet vaihtelevat alueittain, mutta eri kylissä on myös samanlaisia tarpeita Suunnitteluun ryhtyminen vaatii aikaa ja kiinnostusta asukkailta Suunnittelu on työkalu, jonka avulla kehittämistyötä voi jatkaa tulevaisuudessa Seurannaisvaikutukset kylissä riippuvat siitä, millä tavalla kyläläiset lähtevät asioita viemään eteenpäin ja minkälaista ulkopuolista tukea on tarjolla Toiminnallinen kyläsuunnittelu ja kyläkaavoitus tukevat toisiaan

43 Osallisuus, lähidemokratia ja vuorovaikutus Kylä asukkaiden aluekehittämisen pienempänä yksikkönä: miten voidaan hyödyntää lähidemokratian edistämisessä? Kyläsuunnittelu onnistuessaan edistää asukkaiden osallisuutta ja osallistumista oman elinympäristönsä kehittämiseen Suunnittelussa vuorovaikutus perustui erityisesti suunnitteluryhmän toimintaan: mahdollisti pitkäjänteisen ja tiiviin vuorovaikutuksen Vuorovaikutus kaupungin kanssa voi auttaa luomaan uusia yhteyksiä kaupunkiorganisaation ja asukkaiden välille kuntamuutostilanteessa

44 Suunnittelusta opittua Suunnittelun aloittaminen edellyttää todellista tarvetta ja asukkaiden sitoutumista alueensa kehittämiseen Suunnittelu ei tarkoita vain lyhyttä hanketta vaan jatkuvaa prosessia Hankkeessa suunnitteluun käytetty aika oli lyhyt suunnitteluvaiheen ajallisen keston tulisi olla pidempi Kylien suunnittelu ja kehittäminen jatkossa vaatii myös kylien ulkopuolisia resursseja Epävirallisessa kyläkaavoituksessa asukkailla mahdollisuus vaikuttaa ennen virallisen kaavoitusprosessin käynnistymistä

45 Kyläsuunnittelun tulevaisuus Salon seudulla Asukasyhdistykset ja kyläyhdistykset voivat olla aktiivisia kyläsuunnittelun käynnistämisessä omalla alueellaan Yhdessä oppimalla ja tekemällä voidaan saavuttaa enemmän Millaisia resursseja kyläsuunnittelulle varataan? Miten laaditut suunnitelmat tulisi ottaa huomioon kaupungin toiminnassa?

46 Kylätoiminta on elämää Kaupunki kaavoittajana ei pelasta maailmaa (=kyläasutusta), mutta voi tukea järkevää toimintaa Kaupunki voi edistää yhteistoimintaa 46

47 Hajalan suunnitelmat ovat nähtävissä osoitteessa: n/kaavoitus/vireillaolevatkaavat/yleiskaavat/hajala/ default.aspx Häntälän kyläkaava löytyy osoitteessa: a/hantalankylasuunnittelu/