Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä.

Transkriptio

1 OULUN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 6/2005 Aika Tiistaina klo Paikka Linnanmaa, Snellmania neuvotteluhuone (YY301) Opintoasiainpäällikön esittelemät asiat A A 16/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus A 17/ Ilmoitusasiat A 18/ Tiedekuntaneuvoston täydentäminen A 19/ FT Eila Jerosen dosentuurihakemus A 20/ KT Vappu Sunnarin dosentuurihakemus A 21/ Tulosneuvotteluihin valmistautuminen Opintoasiainpäällikön esittelemät asiat B B 35/ KL Seppo Karppisen väitöskirjan arvostelu B 36/ KM Hanna Salovaaran väitöskirjan arvostelu B 37/ Jatkokäsittelyssä kasvatusalan valintayhteistyön kehittäminen valintojen kehittämishanke VAKAVA B 38/ Opetusministeriön lausuntopyyntö Yliopistojen yhteishakutyöryhmän muistiosta B39/ Ympäristöalan monitieteinen maisteriohjelma Opintoasiainpäällikön esittelemät asiat A 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä. Kutsu kokoukseen on lähetetty Neuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Arvosteltaessa opintosuoritusta on puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä oltava läsnä vähintään neljä. Todettiin. 2 Ilmoitusasiat Dekaanin esittelyssä tehdyt päätökset Suoritetut tutkinnot Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto Raappana, Mika Antti

2 2 Muut ilmoitusasiat liitteessä. esitys Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Esittelyn mukaisesti. 3 Tiedekuntaneuvoston täydentäminen Vaalijohtosäännön 38 :n mukaan mikäli tässä johtosäännössä tarkoitettuihin yliopiston hallintoelimiin ei muutoin saada riittävää määrää jäseniä tai hallintoelin tulee vajaalukuiseksi vaalikauden aikana, valitsee kyseessä oleva hallintoelin tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenet valitaan sen ryhmän keskuudesta, josta jäseniä puuttuu. Professori Leena Syrjälä ja professori Maija Fredrikson palaavat tiedekuntaneuvoston varsinaisiksi jäseniksi. Varajäsenet professori Heikki Ruismäki ja professori Eeva Hujala on nimitetty toisen yliopiston virkoihin ja professori Timo Järvikoski on virkavapaalla saakka. esitys Valitaan tiedekuntaneuvoston varajäseniksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi saakka: - professori Rauni Räsänen professori Leena Syrjälän varajäseneksi - professori Markku Varis professori Tapio Kerannon varajäseneksi - professori Leena Hyvönen professori Maija Fredriksonin varajäseneksi Päätettiin esittelyn mukaisesti. 4 FT Eila Jerosen dosentuurihakemus Tiedekuntaneuvosto päätti kokouksessaan FT Eila Jerosen dosentuurin alaksi kasvatustiede ja alan täsmennykseksi ympäristökasvatus. Dosentiksi ottamisesta säädetään Yliopistoasetuksen (115/98) 8 :ssä : Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön ja hyvä opetustaito. Hakijan tieteellisestä tai taiteellisesta pätevyydestä on hankittava lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, jollei lausunnon hankkimista pidetä erityisestä syystä tarpeettomana. Hakijan on annettava julkinen opetusnäyte, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana. Oulun yliopiston hallintojohtosäännön 42 :n 6) kohdan mukaan tiedekunta-

3 neuvoston tehtävänä on tehdä esitys dosentin nimittämisestä. 3 Tiedekuntaneuvosto nimesi asiantuntijoiksi emeritaprofessori Hannele Rikkisen ja professori Mauri Åhlbergin. Rikkisen (myönteinen) lausunto saapui ja Åhlbergin (kielteinen) lausunto Professori Mauri Åhlbergin, dekaani Pauli Siljanderin ja FT Eila Jerosen käymän keskustelun perusteella Jeronen lähetti täydennyksen hakemukseensa. Täydennyksen jälkeen professori Åhlberg on toimittanut uuden lausunnon. Liitteenä kopio Jerosen hakemuksesta ja tiedekuntaneuvoston nimeämien asiantuntijoiden lausunnot. Hakemusasiakirjat nähtävänä tiedekunnan kansliassa. esitys Tiedekuntaneuvosto toteaa, että Jerosella on dosentilta vaadittava hyvä opetustaito hakemusasiakirjojen ja Oulun yliopiston opettajana vuodesta 1974 lukien toimimisen perusteella toteaa, että Jerosella on dosentilta vaadittava tieteellinen pätevyys hakemusasiakirjojen sekä professori Åhlbergin ja emeritaprofessori Rikkisen lausuntojen perusteella toteaa, että Jeronen täyttää dosentilta vaadittavat kelpoisuusehdot esittää yliopiston rehtorille, että hän nimittäisi FT Eila Jerosen kasvatustieteen dosentiksi. Alan täsmennys ympäristökasvatus. Päätettiin esittelyn mukaisesti. 5 KT Vappu Sunnarin dosentuurihakemus KT Vappu Sunnari on esittänyt, että hänet nimitettäisiin kasvatustieteen dosentiksi Oulun yliopistoon. Alan täsmennys opetuksen ja oppimisen sosiaalinen ulottuvuus. Dosentiksi ottamisesta säädetään Yliopistoasetuksen (115/98) 8 :ssä : Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön ja hyvä opetustaito. Hakijan tieteellisestä tai taiteellisesta pätevyydestä on hankittava lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, jollei lausunnon hankkimista pidetä erityisestä syystä tarpeettomana. Hakijan on annettava julkinen opetusnäyte, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana. Oulun yliopiston hallintojohtosäännön 42 :n 6) kohdan mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on tehdä esitys dosentin nimittämisestä. Määrärahojen käytön kannalta on tiedekunnan ja laitosten kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaisuusharkintaan dosentteja kiinnitettäessä. Dosenttiopetuksen tulee pääsääntöisesti korvata opetussuunnitelman mukaista opetusta ylemmän

4 opettajakunnan opetusvelvollisuuksista tai muusta pakollisesta sivutoimisesta tuntiopetuksesta. 4 Liitteenä kopio hakemuksesta (hakemusasiakirjat ja arvioitavat julkaisut nähtävänä tiedekunnan kansliassa). esitys Tiedekuntaneuvosto keskustelee ja päättää onko Sunnarin (jos pätevyys todetaan) kiinnittäminen dosentiksi yliopistoon opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaista dosentuurin alasta asiantuntijaehdokkaista. 1. Tiedekuntaneuvosto totesi, että Sunnarin (jos pätevyys todetaan) kiinnittäminen dosentiksi yliopistoon on opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaista. 2. Tiedekuntaneuvosto päätti pyytää Sunnarilta täsmennystä alan määritykseen. 3. Dosentuurin alasta ja asiantuntijaehdokkaista päättäminen siirrettiin seuraavaan kokoukseen. 6 Tulosneuvotteluihin valmistautuminen Tulosyksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan vuosiksi Suunnitelma sisältää mm. tutkintotavoitteiden tarkistamisen perusteluineen uudelle sopimuskaudelle , yliopiston strategisten peruslinjausten ja painoalojen linjausten määrittelyn sekä vuoden 2007 talousarvioehdotuksen. Tulossopimus laaditaan ja tarkistetaan sisäisten tulosyksiköiden osalta vuodelle 2006 ja toiminnasta raportoidaan vuodelta Opetusministeriö on antanut tulosneuvotteluohjeensa ja Oulun yliopisto sisäiset ohjeensa Säilytä liitteenä olevat ohjeet tulosneuvottelujen valmistelun ajan. Asiapaperit tulee toimittaa yliopiston hallintopalveluihin mennessä. Tulevina vuosina merkittävä osa yliopistojen voimavarojen kehittymisestä tulee perustumaan kilpailtuun rahoitukseen, jota lisätään yliopistojen uudistumisen ja erikoistumisen tukemiseksi sekä tutkimuksen ja opetuksen laadun nostamiseksi. Yliopistoilta edellytetään siten aiempaa merkittävästi suurempaa aktiivisuutta ja reagointikykyä, huomattavia rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä ja sisäisiä siirtoja. Oulun yliopiston osalta tämä merkitsee sitä, että rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet tarkoittavat ensisijaisesti tutkimuksen osalta resurssien keskittämistä vahvuuksiin ja koulutuksessa lisääntyvää painottumista maisteri- ja tohtorikoulutukseen. Tulossopimuksissa sovitaan mm. seuraavat määrälliset tavoitteet: ylemmät korkeakoulututkinnot ja tohtorintutkinnot koulutusaloittain vuosittain keskimäärin kaudella Ylempien korkeakoulututkinnoista sovitaan

5 5 lisäksi eri koulutusalojen tutkintotavoitteeseen sisältyvien aineenopettajakoulutuksen saaneiden lukumäärä. alemmat korkeakoulututkinnot ja aloittavien opiskelijoiden määrä (alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat) keskimäärin vuosittain kaudella kansainväliseen opiskelijavaihtoon osallistuvien perusopiskelijoiden määrä ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä (eriteltynä perustutkinto-opiskelijat, jatkotutkinto-opiskelijat) vuoteen 2009 mennessä. tavoiteajassa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen osuus vuoteen 2009 mennessä. Tilastokeskuksen ja opetushallituksen laatiman valtakunnallisen opettajatilanneselvityksen tiedot valmistuvat vuoden 2005 loppupuolella. Näiden tietojen perusteella arvioidaan määrällisiä opettajankoulutustarpeita. Tiedot valtakunnallisesta opettajatilanteesta pyritään toimittamaan yliopistojen käyttöön heti kun ne ovat saatavilla. Opetusministeriö päättää tulosohjausjärjestelmään ja rahoitusmalliin tulevista muutoksista tammikuun 2006 loppuun mennessä. Tällöin tarkentuvat myös vuoden 2007 voimavaroja koskevat laskentaperusteet. Tiedekuntia ja muita tulosyksiköitä pyydetään toiminta- ja taloussuunnitelmissaan keskittymään omien strategisten linjausten edelleen vahvistamiseen, kohottamaan omaa profiloitumistaan ja kiinnittämään toiminnassaan huomiota yliopiston painoalojen kehittämiseen. Erityisesti tiedekuntia pyydetään toimintastrategioissaan ottamaan huomioon tieteenalansa ja koulutusalansa yliopistokohtaiset profiloinnit ja painotukset, joita voidaan hyödyntää vuodenvaihteessa käynnistyvässä koko yliopiston strategiatyön tarkistamisessa ja uudistamisessa. Tiedekuntien ja erillislaitosten toivotaan toiminta- ja taloussuunnitelmassaan/ toimintastrategiassaan esittävän näkemyksiään ja linjauksiaan seuraaviin kysymyksiin: - Minkälaisia rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä tarvitaan tukemaan profiloitumista, vahvuuksien kehittämistä sekä tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän tavoitteiden saavuttamista? - Millä toimenpiteillä saadaan lisätyksi synergiaetuja ja vaikuttavuutta sekä yliopiston sisällä että kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa? - Miten virkarakennetta kehitetään palvelemaan profiloitumista ja uusia linjauksia? Henkilöstösuunnitelmissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota yliopiston kehittämis- ja sopeuttamissuunnitelman toteuttamiseen. Siinä erityisesti virkapankkia koskevien suunnitelmien toteutuminen ja määräaikaisen henkilöstön määrän vähentäminen ovat seurannan kohteena. Henkilöstösuunnitelmissa tulee varautua opetusministeriön tuottavuusohjelman sisältämään strategisen henkilöstösuunnittelun periaatteisiin. Hankerahoitusta osoitetaan strategisesti keskeisiin valtakunnallisiin ohjelmiin ja yliopistojen oman profiloitumisen tukemiseen. Hankerahoitusta kohdennettaessa etusijalla ovat edelleen opiskeluprosessien kehittämiseen (uuden tutkintorakenteen toimeenpano, opiskelijavalintojen kehittäminen), rakenteelliseen kehittämiseen, toiminnan laatuun, kansainvälistymiseen, kehityspolitiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvät hankkeet.

6 6 Opetusministeriö lähettää yliopistoille ohjeistetun esityspyynnön vuonna 2006 käynnistettävistä maisteriohjelmista elokuun aikana. Esitysten määräaika tulee olemaan Opetusministeriö on kirjannut tulossopimusluonnokseen KASOPE:lle määrärahan maisteriohjelmaan Education and Globalisation ( ). esitys Tiedekuntaneuvosto käy lähetekeskustelun TTS:n ja tulossopimuskauden keskeisistä asioista. Esittelyn mukaisesti. Opintoasiainpäällikön esittelemät asiat B 1 KL Seppo Karppisen väitöskirjan arvostelu Tiedekuntaneuvosto myönsi painatusluvan KL Seppo Karppisen väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle "Seikkailullinen vuosi haastavassa luokassa. Etnografinen toimintatutkimus seikkailu- ja elämyspedagogiikasta". Väitöstilaisuus järjestettiin Vastaväittäjän lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta liitteenä. Yliopistoasetuksen (115/1998) 18 :n mukaan ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Karppinen on ilmoittanut, että hänellä ei ole huomauttamista vastaväittäjän lausuntoon. Väitöskirjan ja soveltuvin osin lisensiaatintutkimuksen hylkäämistä tai hyväksymistä ja arvolauseketta määrättäessä otetaan huomioon mm. seuraavat seikat: 1) tutkimusasetelman merkittävyys, omaperäisyys tai uutuus suhteessa muuhun asianomaisella alalla suoritettuun ja meneillään olevaan tutkimukseen, 2) valittujen tutkimusmenetelmien perustelu, menetelmien käytön omaperäisyys, uusien menetelmien kehittäminen, 3) saatujen tulosten teoreettinen tai käytännöllinen merkitys, 4) työn osoittama perehtyneisyys asianomaiseen tutkimusalaan ja kyky tarkastella omaa ja muuta tutkimusta kriittisesti, 5) esityksen johdonmukaisuus ja selkeys sekä muut tyyliseikat, 6) väitöskirjan tekijän kyky puolustaa tutkimustaan väitöstilaisuudessa. 7) Kasvatustieteiden tiedekunnan pysyväismääräysten mukaan väitöskirja arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty. Oulun yliopiston hallintojohtosäännön 64 :n mukaan esittelymenettelyä ei noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa. Hallintojohtosäännön 68 :n mukaan hallintoelin on

7 päätösvaltainen arvostellessaan opintosuoritusta kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään neljä. 7 Yliopistolain (645/1997) 42 :n mukaan opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka on nimitetty professorin virkaan. Tiedekuntaneuvosto hyväksyi KL Seppo Karppisen väitöskirjaksi tarkoittaman tutkimuksen " Seikkailullinen vuosi haastavassa luokassa. Etnografinen toimintatutkimus seikkailu- ja elämyspedagogiikasta " arvolauseella hyväksytty. 2 KM Hanna Salovaaran väitöskirjan arvostelu Tiedekuntaneuvosto myönsi painatusluvan KM Hanna Salovaaran väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle "Achievement goals and cognitive learning strategies in dynamic contexts of learning ". Väitöstilaisuus järjestettiin Vastaväittäjän lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta liitteenä. Yliopistoasetuksen (115/1998) 18 :n mukaan ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Salovaara on ilmoittanut, että hänellä ei ole huomauttamista vastaväittäjän lausuntoon. Väitöskirjan ja soveltuvin osin lisensiaatintutkimuksen hylkäämistä tai hyväksymistä ja arvolauseketta määrättäessä otetaan huomioon mm. seuraavat seikat: 1. tutkimusasetelman merkittävyys, omaperäisyys tai uutuus suhteessa muuhun asianomaisella alalla suoritettuun ja meneillään olevaan tutkimukseen, 2. valittujen tutkimusmenetelmien perustelu, menetelmien käytön omaperäisyys, uusien menetelmien kehittäminen, 3. saatujen tulosten teoreettinen tai käytännöllinen merkitys, 4. työn osoittama perehtyneisyys asianomaiseen tutkimusalaan ja kyky tarkastella omaa ja muuta tutkimusta kriittisesti, 5. esityksen johdonmukaisuus ja selkeys sekä muut tyyliseikat, 6. väitöskirjan tekijän kyky puolustaa tutkimustaan väitöstilaisuudessa. 7. Kasvatustieteiden tiedekunnan pysyväismääräysten mukaan väitöskirja arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty. Oulun yliopiston hallintojohtosäännön 64 :n mukaan esittelymenettelyä ei noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa. Hallintojohtosäännön 68 :n mukaan hallintoelin on päätösvaltainen arvostellessaan opintosuoritusta kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään neljä. Yliopistolain (645/1997) 42 :n mukaan opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka on nimitetty professorin virkaan.

8 8 Tiedekuntaneuvosto hyväksyi KM Hanna Salovaaran väitöskirjaksi tarkoittaman tutkimuksen " Achievement goals and cognitive learning strategies in dynamic contexts of learning " arvolauseella kiittäen hyväksytty. 3 Jatkokäsittelyssä kasvatusalan valintayhteistyön kehittäminen valintojen kehittämishanke VAKAVA Tiedekuntaneuvosto jätti asian pöydälle. Kasvatusalalla on ollut noin kaksikymmentä vuotta valintayhteistyötä. Luokanopettajien ja lastentarhanopettajien koulutusten valtakunnallista yhteishakua ja esivalintaa on hoitanut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatusalan valtakunnallisissa valintojen kehittämisseminaareissa on pohdittu opiskelijavalintojen valintamenettelyn uudistamista ja yhteishaun ja yhteisvalinnan suunnittelua ja toteutusta. Erityistä huomiota on kiinnitetty valintojen keventämiseen ja yksinkertaistamiseen sekä uusien ylioppilaiden mahdollisuuksien parantamiseen opiskelijavalinnoissa. Kasvatusalan valintayhteistyön kehittämishanketta varten on opetusministeriö myöntänyt euron määrärahan vuosille 2006 ja Valintojen kehittämishankkeen (Vakava) suunnittelukokous pidettiin Helsingin yliopistossa. Kokouksessa päätetyn mukaisesti valintojen kehittämisen seuraava vaihe on kevään 2006 opiskelijavalintojen valintakokeeseen suunniteltu pilottihanke, jonka mukaan valintakokeissa toteutetaan yhteinen valtakunnallinen kirjallinen koe. Esivalintajärjestelmä toteutetaan nykyiseen tapaan ja yliopistot päättävät opiskelijavalintojensa valintaperusteista. Luokanopettajien ja lastentarhanopettajien koulutusten yhteisvalintatyöryhmä päätti kokouksessaan suosittaa, että kasvatustieteiden tiedekunnat osallistuvat yhteistä kirjallista koetta koskevaan pilottihankkeeseen. Vakava-hankkeen ohjausryhmä on kokouksessaan vahvistanut valintayhteistyön pilotin valintakoepäivämääräksi Koe alkaa klo 8.00 ja sille varataan aikaa vähintään neljä tuntia. Valintakoekirjaksi on vahvistettu Rinne & Kivirauma & Lehtisen (2004) teos Johdatus kasvatustieteisiin. Tämän lisäksi eri yksiköt voivat halutessaan laatia lisätehtäviä yhteisen valintakokeen lisäksi. Yhteiseen kirjalliseen kokeeseen liittyvien tehtävien kustannukset katetaan opetusministeriön myöntämästä määrärahasta. VAKAVA-hankkeen ohjausryhmä on kokouksessaan päättänyt pyytää yhteistyöyliopistoilta vahvistusta vuoden 2006 valintapilottiin osallistumisesta 1.9. mennessä. Joensuun, Helsingin ja Lapin yliopistot ovat jo ilmaisseet osallisuutensa pilottiin. Yhteisvalintakokeen laatimista varten nimetään yliopistojen edustajista koostuva asiantuntijaryhmä. Ohjausryhmässä päätetyn mukaisesti yhteistä kirjallista koetta laativa työryhmä toimii avoimella periaatteella siten, että työryhmän työskentelyyn voivat osallistua kaikki siitä kiinnostuneet henkilöt. Yhteistyöyliopistoja on pyydetty ilmoittamaan mahdollinen edustajansa työryhmään mennessä.

9 9 Valintojen pilottihanketta on käsitelty keväällä kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön ja Kajaanin opettajankoulutusyksikön valintatyöryhmissä. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön valintatyöryhmät ovat esittäneet pilottiin osallistumista luokanopettajan koulutuksen, teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen, varhaiskasvatuksen koulutuksen ja kasvatustieteiden koulutuksen osalta. Yksikön opintoasiaintoimikunta on käsitellyt pilottihanketta pidetyssä kokouksessa ja esittää hankkeeseen osallistumista valintatyöryhmien esityksen mukaisesti. Kajaanin opettajankoulutusyksikön valintatoimikunta on esittänyt pilottiin osallistumista luokanopettajan koulutuksen, varhaiskasvatuksen koulutuksen ja ruotsin kielen kielikylpyyn painottuvan koulutuskokeilun osalta. esitys Pilottihanke on käsiteltävänä yksiköiden neuvostoissa Päätetään, että kevään 2006 opiskelijavalintojen pilottiin osallistuvat Oulun yksiköstä luokanopettajakoulutus, teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus ja varhaiskasvatuksen koulutus ja Kajaanin yksiköstä luokanopettajakoulutus, varhaiskasvatuksen koulutus ja ruotsin kielen kielikylpyyn painottuva koulutuskokeilu. Päätettiin esittelyn mukaisesti. 4 Opetusministeriön lausuntopyyntö Yliopistojen yhteishakutyöryhmän muistiosta Oulun yliopiston hallintopalvelut on pyytänyt tiedekunnan lausuntoa yliopistojen yhteishakutyöryhmän muistiosta ja sen ehdotuksista (OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:17) mennessä. Opetusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on ollut määritellä ja suunnitella Opetushallituksen ylläpitämän hakijarekisterin yhteyteen sähköisen haun sisältävän yhteishakujärjestelmän rakenne, sisältö ja toimintatavat sekä esittää miten yhteisvalintoja on mahdollista laajentaa ja tukea osana yhteishakujärjestelmää sekä huolehtia tarvittavasta tiedottamisesta yliopistoille ja muille sidosryhmille. Työryhmän työn lähtökohtana on ollut hallitusohjelman tavoite yliopisto-opintoihin sijoittumisen tehostamisesta ja opiskelijavalintojen rakenteellisesta kehittämisestä. Yhteishakutyöryhmä ehdottaa, että yliopistoille rakennetaan sähköisen haun sisältävä yhteishakujärjestelmä Opetushallituksen ylläpitämän hakijarekisterin yhteyteen. Yhteishakuun kuuluvat yliopistojen päävalinnat. Yhteishaun ulkopuolelle jäävät ainakin aluksi erillisvalinnat, jotka kuitenkin voidaan toteuttaa käyttämällä hyväksi sähköistä hakujärjestelmää. Yhteishaussa hakija voi hakea yhdellä hakulomakkeella enintään yhdeksään hakukohteeseen, jotka hakija laittaa ensisijaisuusjärjestykseen hakuaikana.

10 Hakeminen yliopistoihin voi tapahtua vahvaan tunnistamiseen perustuvan sähköisen hakupalvelun, vireillepanon mahdollistavan sähköisen hakulomakkeen tai perinteisen paperilomakkeen avulla. Tavoitteena tulisi olla, että sähköinen hakeminen yleistyy pääasialliseksi yliopistoihin hakutavaksi. Yhteishaku voidaan järjestää kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Yhteishakujärjestelmä esitetään toteutettavaksi kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe toteutetaan lv valinnoissa, jolloin otetaan käyttöön sähköinen haku. Toinen vaihe toteutetaan lv valinnoissa, jolloin otetaan käyttöön valtakunnallinen sijoittamisajon sisältävä kattava yhteishaku. Päävastuu opiskelijavalinnoista säilyy yliopistoilla. Yhteisvalintojen ja valintayhteistyön edistämiseksi työryhmä esittää, että yliopistojen valinnoissa yhtenäistetään valintapisteytyksiä, siirrytään aineryhmäkohtaisiin kokeisiin, karsitaan hakukohteita, lisätään soveltavia kokeita sekä perustetaan koulutusalakohtaiset yhteistyöryhmät yhteisvalintojen ja valintayhteistyön tiivistämiseksi. Yhteishakujärjestelmä tukee toteutuessaan yhteistyön lisääntymistä mm. yhtenäisten hakuaikojen ja toimintatapojen, yhteisen hakulomakkeen, ensisijaisuusmenettelyn sekä valintoja tukevien taustapisteiden laskentapalvelun ja yhteisten valinta-ajojen kautta. Yhteishakujärjestelmän rakentaminen edellyttää lainsäädännöllisiä uudistuksia. Lausunnoissa pyydetään erityisesti ottamaan kantaa seuraaviin ehdotuksiin ja tekemään niihin liittyen tarvittaessa kehittämisehdotuksia: - yhteishakujärjestelmän sisältöä, rakennetta ja toimintatapoja koskevat perusehdotukset - yhteisvalintojen ja valintayhteistyön lisäämistä koskevat ehdotukset ja näkemykset siitä miten valintayhteistyön lisäämien on mahdollista yliopistoissa sekä - opiskelijavalintojen kehittämisen kannalta muut keskeiset ehdotukset. Työryhmän muistio on nähtävissä tiedekunnan kansliassa ja sivulla Liitteenä olevan esityksen tiedekunnan lausunnoksi on valmistellut dekaanin nimeämä työryhmä professori Leena Hyvönen, professori Tapio Keranto, yliassistentti Veli-Matti Ulvinen (pj.), professori Rauni Räsänen, professori Esko Kalaoja, lehtori Seppo Kinnunen, lehtori Hans Peter Klintrup, lehtori Tapio Tenhu, amanuenssi Anja Hongisto, opintoasiainpäällikkö Raili Kramsu ja amanuenssi Merja Hillilä (siht.). esitys Hyväksytään liitteen mukainen lausunto. Päätettiin esittelyn mukaisesti. 5 Ympäristöalan monitieteinen maisteriohjelma Oulun yliopiston hallintojohtosäännön 67 :n mukaan kiireellisessä tapauksessa hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa 10

11 käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. 11 Yliopiston ympäristöopetuksen yhteinen koordinaatioryhmä on tiedustellut yliopiston laitoksilta halukkuutta jatkaa tai tulla mukaan ympäristöalan monitieteiseen maisteriohjelmayhteistyöhön ja sen suunnitteluun. Maisteriohjelma on jatkoa EnviroMap ohjelmalle. Uuden ohjelman suunnittelua varten on mahdollista palkata henkilö painoalan varoista. Myös kurssien suunnitteluun ja toteutukseen varataan erillistä rahoitusta. Maisterikoulu on ympäristöalan sektoritutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön eräs konkreettinen muoto. Yhteistyö toteutuu pohjoisessa Suomessa vuonna 2001 aloittaneen NorNet verkostoyhteistyön kautta. Ympäristöalalla aloitti vuoden 2003 syksyllä EnviroMaP, monitieteinen ympäristöasioiden hallintaan painottunut maisteriohjelma (muuntokoulutus), joka toteutettiin tiedekuntien yhteistyönä. Koulutukseen valittiin yhteensä 25 opiskelijaa seitsemään koulutusohjelmaan. Tavoitteena on rakentaa EnviroMaPin pohjalle pysyvä kaksivuotinen maisteriohjelma, jonka opetussuunnitelma perustuu kunkin mukaan tulevan koulutusohjelman vaatimuksiin. Lisäksi koulutukseen sisältyy yhteisiä ja monitieteisiä kursseja. Hakijalle tullaan kertomaan koulutuksen tavoite pyrkimisvaiheessa. Koulutukseen valinta tehdään erillisissä ryhmissä, jokaiselle ryhmälle on omat valintakriteerinsä ja kiintiönsä. Valittavilta voidaan vaatia tiettyjä alempia tutkintoja ja ne voivat vaihdella koulutusohjelmittain. Mikäli hakijoissa ei ole kriteerit täyttäviä opiskelijoita, voidaan osa paikoista jättää täyttämättä. Maisterikoulu järjestetään tiedekuntien yhteistyönä. Vuotuinen sisäänotto voisi olla esimerkiksi 30 opiskelijaa, jotka sijoittuvat teknilliseen, luonnontieteelliseen, humanistiseen, taloustieteiden ja kasvatustieteiden tiedekuntiin ja mahdollisesti lääketieteen tiedekuntaan. Koulutusohjelmat valitaan sen perusteella, ketkä ovat halukkaita osallistumaan. Koulutusohjelmia ja opintosuunnitelmia voidaan muuttaa tarvittaessa, tutkinnot ovat kuitenkin profiloituneet ympäristötieteisiin. Tutkintotodistuksen antaa se tiedekunta, jonka koulutusohjelmaan opiskelija on valittu. Koulutusta koordinoi Oulun yliopiston Thule-instituutti yhdessä tiedekuntien kanssa. Maisterikouluohjelma tuottaa kelpoisuuden jatkokoulutukseen niille aloille, jotka kuuluvat sen koulutusohjelmiin. Kelpoisuus varmistetaan henkilökohtaisten opintosuunnitelmien teon yhteydessä. Maisterikoulun opetus perustuu pitkälle olevaan koulutustarjontaan, jota täydennetään ympäristöalan monitieteisillä yhteisillä opinnoilla ja erikseen tuotettavilla kursseilla. Hallinnointi hoidetaan yhteistyössä pohjoisuus ja ympäristö painoalan, tiedekuntien ja mukana olevien laitosten kanssa. Opintojen ohjauksesta ja koordinoinnista vastaavat opetuskoordinaattori ja koulutusohjelmien opintoneuvonnasta vastaavat. Erikseen järjestettävät kurssit pyritään toteuttamaan siten, että niitä voidaan hyödyntää myös mukana olevien laitosten ja koko yliopiston muussa koulutuksessa.

12 Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö on esittänyt osallistumista maisteriohjelmayhteistyöhön. Opiskelijat voitaisiin valita kasvatustieteiden koulutukseen. 12 esitys 1. Otetaan asia käsiteltäväksi. 2. Kasvatustieteiden tiedekunta osallistuu ympäristöalan monitieteiseen maisteriohjelmayhteistyöhön. 1. Päätettiin ottaa asia käsiteltäväksi. 2. Päätettiin esittelyn mukaisesti. ====================================================================