NIEMIKOTISÄÄTIÖ. UUSIA TUULIA -PROJEKTI Palveluohjauksellinen malli mielenterveyskuntoutujan opintojen tueksi Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NIEMIKOTISÄÄTIÖ. UUSIA TUULIA -PROJEKTI 2006 2008 Palveluohjauksellinen malli mielenterveyskuntoutujan opintojen tueksi Loppuraportti"

Transkriptio

1 Katja Pöllänen ja Tiina Rauhala UUSIA TUULIA -PROJEKTI Palveluohjauksellinen malli mielenterveyskuntoutujan opintojen tueksi Loppuraportti Opinnot suunnitteilla Opinnot keskeytyneet Opinnot alkamassa Opinnot päättymässä? Otetaan yhdessä selvää NIEMIKOTISÄÄTIÖ

2 SISÄLLYS ESIPUHE TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO PROJEKTIN TAVOITTEET TOTEUTUS Projektin käynnistäminen Asiakastyö alkaa Käytäntöä ja kouluttautumista Aktiivista asiakastyötä Juurruttamistyöryhmä Projektin käytännöt kirjalliseen muotoon PALVELUOHJAUKSELLINEN TYÖTAPA NELJÄN KOHDAN MALLISTA POMOON ASIAKASPROSESSIN KUVAUS PALAUTE JA ARVIOINTI TULOKSET Asiakkuudet Kehittämistavoite Palveluohjauksellisen työotteen toimivuus Vaikutukset ja näkyvyys Ohjausryhmän jäsenen puheenvuoro POHDINTAA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ OPPIA IKÄ KAIKKI LÄHTEET LIITE

3 ESIPUHE Tässä loppuraportissa kerrotaan Niemikotisäätiön RAY:n tuella toteuttamasta Uusia Tuulia -projektista, jossa kehitettiin palveluohjauksellista mallia mielenterveyskuntoutujan opintojen tueksi vuosina Projekti osuu mielenkiintoiseen vaiheeseen, aikaan, jolloin maassa vallitsee työvoimapula ja jolloin myös osatyökykyisten ihmisten paluuta työelämään on valtiovallan taholta haluttu helpottaa ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Paluu työelämään on aina suuri haaste osatyökykyisten ihmisten kohdalla. Motivaation ja aktiivisen oman yrittämisen lisäksi tarvitaan myös paljon osaamista ja ammattitaitoa. Sopivan koulutuksen merkitys työnhaussa kasvaa entisestään ja tämä pitää paikkaansa myös osatyökykyisten kohdalla. Loppuraportissa käydään läpi eri käytännön tukitoimenpiteistä koostuvaa mallia, jolla mielenterveyskuntoutujan opintoja pyritään tukemaan, olivatpa he missä tahansa opintojensa vaiheessa. Projektin työntekijät määrittelivät itse työtapansa palveluohjaukselliseksi. Tässä työskentelytavassa ehkä keskeisintä oli kuitenkin ihmisen kohtaaminen ihmisenä ilman kiirettä ja tiukkaa tavanomaista työntekijä-kuntoutuja -roolijakoa. Projektin tulokset ovat rohkaisevat, yli puolet mukana olleista kuntoutujista hyötyi projektista. Toimintamallia pyrittiin myös juurruttamaan osaksi Niemikotisäätiön vakiintunutta toimintaa. Projektissa kehitelty malli on kaikkien alan toimijoiden vapaasti käytettävissä. Omasta puolestani haluan kiittää projektin työntekijöitä, ohjausryhmän jäseniä ja kaikkia muita projektiin osallistuneista tahoja. Antoisia lukuhetkiä, Seppo Eronen Espoossa

4 TIIVISTELMÄ Uusia Tuulia -projektissa kehitettiin palvelumallia mielenterveyskuntoutuksen tueksi. Projektissa autettiin asiakkaita palveluohjauksellisella työskentelyotteella opintoihin liittyvissä asioissa. Projekti toteutettiin vaiheittain: tiedottaminen ja kenttään tutustuminen, asiakastyö, asiakastyöstä saadun kokemuksen pohjalta mallin hahmotteleminen ja juurruttamisvaihe. Asiakastyövaihe kesti pisimpään, koska asiakkuudet vaihtelivat pituudeltaan ja alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen puolen vuoden asiakkuus osoittautui käytännössä useimmiten liian lyhyeksi. Puolet projektin asiakkaista pääsi tavoitteeseensa (esim. opiskelemaan tai kurssille), joten tulos on hyvä. Palveluohjauksellinen työtapa on asiakaslähtöinen, tehokas ja soveltuu mainiosti mielenterveyskuntoutuksen kentälle. Asiakaspalautteetkin puoltavat käytetyn työtavan toimivuutta. Projektin aika ei täysin riittänyt mallin juurruttamiseen kentälle, koska se olisi vaatinut vanhojen toimintamallien ja -rakenteiden osittaista muuttamista tai resurssien lisäämistä. Juurruttaminen saatiin kuitenkin hyvälle alulle tiedottamisen, juurruttamistyöryhmän ja Opiskelemalla osalliseksi -esitteen muodossa. Hankkeen tavoitteena oli madaltaa kuntoutujien työllistymisen kynnystä kouluttautumisen kautta. Projektin kokemuksen ja saadun palautteen myötä uudeksi hankeideaksi nousi palveluohjaukselliseen työotteeseen liitettävien tukitoimien kehittäminen työmarkkinoille pääsemiseksi. 4

5 1. JOHDANTO Muuttuvat työelämän haasteet ovat olleet paljon esillä viime vuosina. Uhkaava työvoimapula ja osatyökykyisten kasvava joukko yhteiskunnassamme sekä koko työvoiman käyttöönotto puhututtavat. Mitkä toimet auttavat osatyökykyisiä kansalaisia etenemään avoimille työmarkkinoille? Uusia ratkaisuja ollaan hakemassa; toivotaan muutosta asenteisiin ja joustavia käytäntöjä. Ilman koulutusta tai/ja riittävää työkokemusta omaavan työnhakijan mahdollisuus työllistyä ei ole paras mahdollinen ja mahdolliset mielenterveyteen liittyvät haittatekijät huonontavat tilannetta entisestään. Niemikotisäätiö tekee työtä helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien hyväksi. Toiminnan painopistealueita ovat asumispalvelut, työ- ja päiväkeskustoiminta sekä koulutus- ja valmennustoiminta pääpainon ollessa asumiskuntoutuksessa. Asiakkaita on n ja henkilökuntaa 85. Uusia Tuulia -projekti sai alkunsa tarpeesta, joka oli havaittu Niemikotisäätiön työntekijöiden keskuudessa. Kaikissa toimintalohkoissa oli havaittu asiakaskunnan muuttuminen ja kuntoutuspalveluiden monipuolistamisen tarve. Kuntoutujien toimintakyky vaihtelee paljon ja he tarvitsevat erilaisia tukitoimia. Niemikotisäätiön perusperiaatteisiin kuuluu asiakkaan mahdollisuus tulla kuulluksi ja vaikuttaa omiin asioihinsa. Nuorten kuntoutujien määrä kasvaa ja monipuolistuu. Säätiön tarjoaman nykyisen toiminnan lisäksi asiakkaat tarvitsevat ammatillista kouluttautumista tukevaa ja ohjaavaa toimintaa, joka keskittyy opintojen aloittamiseen ja loppuunsaattamiseen. Ammattitaidon ja koulutuksen merkitys kasvaa työnhaussa. Ilman ammattitutkintoa mielenterveysongelmista toipuvan on vaikeaa päästä työmarkkinoille. Kuntoutujat tarvitsevat yksilöllistä tukea pyrkimyksissään päästä opiskelemaan ja tämä taas vaatii riittävästi aikaa ja paneutumista työntekijöiltä; palveluohjauksellista työotetta. Raha-automaattiyhdistys myönsi kehittämishankkeelle avustuksen vuosiksi Hankkeen tarkoituksena oli kehittää työmalli mielenterveyskuntoutujien opintojen tueksi. Malli olisi valmistuttuaan Niemikotisäätiön ohella muiden toimijoiden käytettävissä. 5

6 2. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin tavoitteena oli auttaa niitä kuntoutujia, jotka tarvitsevat ammatillista kouluttautumista tukevaa ja ohjaavaa toimintaa. Kuka tahansa helsinkiläinen mielenterveyskuntoutuja saattoi hakeutua palveluun kokiessaan tarvitsevansa tukea opintojen aloittamiseksi ja loppuunsaattamiseksi. Projektista tiedotettiin Niemikotisäätiön lisäksi psykiatrisen avohoidon toimipisteisiin, kolmannen sektorin toimijoille ja työvoimatoimistoon. Sanallinen sopimus yhteistyöstä solmittiin Keskuspuiston ammattiopiston kanssa tarkoituksena löytää ammattiopistosta valmistuville, heikosti työllistyville mielekästä työtoimintaa. Projektille asetetut alkuperäiset tavoitteet olivat 1) mielenterveyskuntoutujan elämänlaadun ja arjenhallinnan parantaminen, 2) ammatilliseen koulutukseen ohjaaminen ja opinnoissa tukeminen, 3) työllisyysmahdollisuuksien selvittäminen, 4) taloudellisen tilanteen kohentumiseen vaikuttaminen, 5) luoda tukijärjestelmä, joka sisältäisi henkilökohtaista ohjausta, vertaistukea sekä ammatillisten valmiuksien parantamista, 6) yhteistyön tiivistäminen työkeskusten ja oppilaitosten välillä sekä 7) opetusmahdollisuuksien järjestäminen Niemikotisäätiön työkeskuksissa. Mutta kuten projektityölle on luontaista, tavoitteet elävät projektin mukana ja muuttuvat uudelleensuunnittelun, rajauksen sekä kokemuksen myötä. Näin kävi osittain myös Uusia Tuulia -projektin alkuperäisille tavoitteille. Muutoksia tehtiin aluksi sen suhteen, mitä palveluja asiakkaille tarjotaan. Pääpaino siirrettiin opinnoissa tukemiseen sekä opintoasioissa ohjaamiseen. Tämä rajaus oli oivallinen, sillä esim. Jussi Onnismaa on perehtynyt opintojen ohjaamiseen ja toteaa teoksessaan Ohjaus- ja neuvontatyö, että aikuisten ohjauksessa, neuvonnassa ja tiedotuksessa on puutteita, vaikka ne ovat osa elinikäisen oppimisen politiikkaa. Onnismaan mukaan ohjauksellista tukea ei ole kattavasti saatavissa ennen koulutuspäätöksen tekemistä. (Onnismaa 2007, 69.) Käytännössä huomattiin yhteiskunnan palvelurakenteesta puuttuvan tahon, jossa paneudutaan yksilöllisesti pohtimaan asiakkaan kanssa valmiuksia ja mahdollisuuksia hakeutua opintojen pariin. Koska suurin osa asiakkaista tuli muualta kuin säätiön työkeskuksista, yhteistyön muotoja työkeskusten ja oppilaitosten välillä kehitettiin kutsumalla työkeskusten ohjaajat ja Keskuspuiston ammattiopiston edustaja yhteiseen 6

7 palaveriin pohtimaan yhteistyön eri mahdollisuuksia. Kokouksessa todettiin väylien olevan avoinna ammattiopiston opiskelijoille tulla suorittamaan työssäoppimisjaksoja työkeskuksiin tilanteissa, joissa avoimille työmarkkinoille ei ollut realistista päästä. Kaavailtiin Uusia Tuulia -projektin toimivan tarvittaessa yhteistyölenkkinä ja lisäresurssina Niemikotisäätiön työkeskusten ja Keskuspuiston ammattiopiston välillä. Myöhemmin todettiin yhteistyön sujuvan myös suoraan työkeskusten ja ammattiopiston välillä. Päätettiin syventää Uusia Tuulia -projektin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Projektin käynnistyttyä ja asiakkuuksien lisäännyttyä, todettiin myös, että työllistymiskysymyksiin ei ollut riittävästi aikaa perehtyä syvemmin. Yksilöllinen, palveluohjauksellinen työtapa ja asiakkaiden hyvinkin erilaiset tilanteet pelkästään opintoihin liittyen vaativat pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Koska projektin tarkoituksena oli auttaa asiakkaita mm. opintojen käynnistymisessä tai jatkamisessa, opiskelukyvyn jonkinasteinen määrittely oli keskeistä. Mitä kykyjä ja valmiuksia opiskeleminen vaatii ja mitkä tekijät tuottavat suurimmat solmukohdat? Eroavatko ne kyseisen asiakasryhmän kohdalla opiskelijoista yleensä? Opiskelijan opiskelukykyyn kuuluu omat voimavarat, joihin vaikuttavat psyykkinen ja fyysinen terveydentila, sosiaaliset suhteet, persoonallisuus, elämäntilanne ja -olosuhteet, identiteetti ja käyttäytyminen (Kunttu 2005.) Uusia Tuulia -projektissa asiakkailla oli usein kulunut pitkä aika aktiivisesta opiskelusta tai koulunkäynnistä. Opinnot kiinnostivat ja pelottivat yhtä aikaa. Kykenenkö vielä oppimaan, opiskelemaan? -kysymys tuotiin esille hyvin usein. Kysymykseen haettiin yhdessä vastausta miettimällä mitä voimavaroja (pääomaa) asiakkaalla on ja mihin mahdolliset aiemmat opinnot olivat kaatuneet. Usein opiskelutyöt olivat aikanaan kasaantuneet erilaisista terveydellisistä tai olosuhteista johtuvista syistä, eikä niitä saanut yksin purettua. Epäonnistuminen taas oli laskenut itsetunnon ja vieraantumisen kierre oppilaitoksesta/opiskelusta oli käynnistynyt. Tukea ei ollut saatavilla tai sitä ei ollut osattu hakea. Joissain tilanteissa äkillinen sairastuminen oli katkaissut opiskelun aikanaan. Teoksessa Aikuisen oppijan kirja katsotaankin, että oppiminen on pääasiassa oppijan omalla vastuulla ja jokainen oppija vastaa omasta oppimisestaan (Kokkinen 2008, 13). Uusia Tuulia -projektin tavoitteena oli mahdollistaa riittävä pohdinta sisältäen opiskelun tavoitteen sekä merkityksen ja motivaation (sisällöllisen ja välineellisen) tarkastelua ennen opintoihin hakeutumista. 7

8 Yksi suurista tavoitteista oli projektin juurruttaminen, mallintaminen ja asiakasprosessin kuvaaminen, jotta muutkin toimijat voisivat myöhemmin hyötyä projektista saadusta tiedosta, kokemuksista ja käytetystä työtavasta. Nämä tavoitteet olivat koko projektin ajan punaisena lankana, vaikkakin asiakastyö nousi etusijalle projektin toisena toimintavuotena. Projektin mallintamiseen ja juurruttamiseen keskityttiin toden teolla projektin viimeisenä toimintavuotena. Kyseisiä asioita on avattu tarkemmin edempänä raportissa. Tulostavoitteeksi oli asetettu tukipalvelujen järjestäminen 40 henkilölle vuosittain. Tähän ei projektissa päästy, mutta kokonaisasiakasmäärä oli 52. Tämä on projektin aikatauluun, resursseihin ja työmäärään nähden hyvä tulos. Seuraavassa taulukossa näkyy asiakasmäärän jakautuminen eri toimintavuosina: * Asiakasmäärän selvä väheneminen v on selitettävissä sillä, että uusia asiakkaita ei otettu. Keskeneräiset asiakassuhteet vietiin päätökseen ennen loppuraportin kokoamista. ** Yhteensä 52 asiakasta, joista osan asiakkuus kesti yli vuoden. 8

9 3. TOTEUTUS 3.1 Projektin käynnistäminen Uusia Tuulia -projekti käynnistettiin vuonna 2006 Raha-automaattiyhdistykseltä varmistuneen rahoituksen turvin. Saman vuoden huhtikuussa projektiin palkattiin kaksi työntekijää ja myös työtilat Pasilan työkeskuksen yhteydessä kohennettiin. Niemikotisäätiön mikrotuen avulla hankittiin projektille tietotekniset laitteet. Tämän jälkeen työskentely päästiin kunnolla aloittamaan. Projektia ohjaamaan ja arvioimaan asetettiin ohjausryhmä, joka kokoontui vuosittain kolmesta neljään kertaan. Ohjausryhmään kuuluivat: Mervi Heikkilä-Aula, Auroran kuntoutuskodit Raili Hulkkonen, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Juha Hörhä, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto -> Saija Niinimäki, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Miika Keijonen, Keskuspuiston Ammattiopisto Reija Narumo, Mielenterveyden Keskusliitto Sauli Suominen, Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Ellen Vogt, VATES-säätiö Jouni Nisula, Niemikotisäätiö, puheenjohtaja Projektin aluksi ryhdyttiin kartoittamaan yhteistyömahdollisuuksia ja entisiin yhteistyötahoihin luotiin uudelleen kontakteja. Niemikotisäätiön omiin toimipaikkoihin, psykiatrian poliklinikoille, työvoimaviranomaisille, ammatinvalintapsykologeille, sosiaalitoimistoille ja kolmannen sektorin toimijoille (mm. Mielenterveyden Keskusliitto, Mielenterveysyhdistys HELMI ry, Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys) lähetettiin sekä postitse että sähköpostitse esite, jossa lyhyesti kuvattiin projektin tavoitteita, kohderyhmää ja aikataulu. Työpari kutsuttiin kertomaan projektista esim. sosiaalitoimeen, ammatinvalinnan ohjaajien/psykologien palavereihin, päiväsairaaloihin ja Niemikotisäätiön eri yksiköiden kokouksiin. Projektista ja sen etenemisestä tiedotettiin Niemikotisäätiön sisäisessä tiedotelehdessä. 9

10 3.2 Asiakastyö alkaa Kesäkuussa 2006 projektin työntekijät vastaanottivat ensimmäiset asiakkaansa. Vakiintuneeksi työtavaksi muodostui nopeasti alkuhaastattelu ja rauhassa keskusteleminen asiakkaan kanssa hänen tilanteestaan ja siitä, mitä Uusia Tuulia -projekti voi tarjota. Haastattelun ja keskustelun lopuksi asiakas sai päättää, lähteekö mukaan toimintaan. Jos asiakkuus jatkui, tapaamisia oli noin kerran viikossa. Jokaisessa tapaamisessa kirjattiin ylös päätavoitteen suuntaisia osatavoitteita, joita kohti asiakas halusi mennä. Opintotavoitetta ja mahdollisuuksia selviteltiin asiakkaan kanssa yhdessä, ei puolesta. Tämä on olennaista palveluohjauksellisessa työtavassa, muttei aina niin itsestään selvää. Työtekijä saattaa joskus huomaamattaan tehdä asiat puolesta työn nopeuttamiseksi, helpottamiseksi tai siksi, että hän kokee itseltään odotettavan sitä. Kaarina Mönkkönen toteaa dialogisuutta käsittelevässä kirjassaan, että roolit vaikuttavat olennaisesti ihmisen käyttäytymiseen niin, että hän vastaa helposti toisten odotuksiin (Mönkkönen 2007, 23). Uusia Tuulia -projektissa tavoite oli kuitenkin se, että asiakassuhteessa molemmat osapuolet olisivat ennakkoasetelmista huolimatta aktiivisia toimijoita ja ratkaisujen etsijöitä. Asiakkaan itsensä asettamia tavoitteita tarkistettiin säännöllisesti ja niitä muutettiin tarvittaessa. Alkuhaastattelun yhteydessä asiakasta pyydettiin täyttämään perustietolomake, jolla kartoitettiin asiakkaan tilannetta. Lomake muokattiin projektiin sopivaksi Niemikotisäätiön Mieli Töihin -valmennusyksikön käyttämän lomakkeen pohjalta. Kysytyt tiedot kerättiin tietokantaan, asiakasrekisteriin. Tietoja käytettiin toiminnan parantamiseen, seurantaan sekä kävijöiden tilastoimiseen. 3.3 Käytäntöä ja kouluttautumista Projektin edetessä työntekijät osallistuivat ammattitaidon vahvistamiseksi erilaisiin koulutuksiin. Työpari aloitti opiskelun Aura-instituutin koordinoimassa AKO (ammatillisen kuntoutuksen ohjaajan täydennyskoulutus) -ryhmässä. Koulutus alkoi maaliskuussa 2006 ja päättyi lokakuussa Kyseiseen koulutukseen kuului osatyökykyisyyteen, kuntoutukseen ja työelämään liittyvien asiantuntijaluentojen ja tehtävien ohella Imba/Melba arviointivälineiden käyttäjäkoulutus. Imba/Melba arviointimenetelmien avulla laaditaan kvantitatiivisesti ominaisuuksia ilmaisevat profiilit, jotka mahdollistavat asiakkaan työkyvyn ja työn vaativuuden vertailun. Arviointi- ja dokumentointivälineet on 10

11 kehitetty Saksassa, Siegenin yliopistossa ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö on tuonut sen Suomeen Ota Työ Elämääsi -projektin puitteissa. Imbassa painottuvat ergonomiset ja Melbassa kognitiiviset tekijät. Menetelmiä voitiin hyödyntää Uusia Tuulia -projektissa pohdittaessa asiakkaan kanssa opiskelualan ja työn vaatimia valmiuksia. Projektin työntekijät kuuluivat myös Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistyksen järjestämään palveluohjauksen dialogiseen opintopiiriin. Opintopiiri kokoontui neljästi syksyn 2006 aikana. Opintopiirin tavoitteena oli vahvistaa palveluohjaajien osaamista ja lisätä työssä jaksamista. Opintopiiri toimi työparille työnohjauksellisena foorumina. Opintopiiri jatkui vuonna 2007 kokoontumalla jälleen neljä kertaa. Projektista osallistuttiin myös Mielenterveys ja opintie -verkostoon. Se kokoaa yhteen nuorten ja aikuisten ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen kuntoutuksen toimijoita. Verkosto on perustettu vuonna 2005 ja siihen kuuluu lähes 200 yhdyshenkilöä eri oppilaitoksista. Verkostossa käsitellään opiskelijoiden mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Verkosto järjestää seminaareja ja koulutustilaisuuksia, tekee esityksiä opiskelijoiden mielenterveyteen liittyvistä teemoista sekä kerää tietoa aiheeseen liittyvistä tutkimuksista ja julkaisuista. Verkoston toimintaa koordinoi työryhmä, jossa on mukana Mielenterveyden keskusliiton, Opetushallituksen ja oppilaitosten edustus. Toinen työntekijöistä valmentautui projektin alkutaipaleella Aarrekarttamenetelmän käyttäjäksi. Ohjaajana toimi työ- ja koulutusvalmentaja Mielenterveyden Keskusliiton ammatillisen kuntoutuksen yksiköstä. Myös projektin asiakkailla oli mahdollisuus osallistua valmennukseen, mutta ryhmämuotoinen työskentely oli heille asiakkuuden alussa vielä vaikea paikka. Aarrekarttamenetelmää käytettiin ryhmässä myöhemmässä projektin vaiheessa. Menetelmän avulla käsitellään omia toiveita, unelmia ja voimavaroja ja oma tavoite voi nousta selkeämmin esiin. Kouluttautumisen ja henkilökohtaisen palveluohjauksen lisäksi projektissa tehtiin myös asiakkaiden toiveista tutustumiskäyntejä. Tutustumisia oli mm. Merikosken ammatilliseen koulutuskeskukseen, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskukseen, Keskuspuiston Ammattiopistoon, Oppisopimusinfoon ja Diakoniaopiston valmentavaan koulutukseen. Yhdessä Mieli Töihin -valmennuksen kanssa toteutettiin kaksi yhteistyöpalaveria ja yhteinen sieniretki Luukkiin. 11

12 Myös yhteistyö eri tahojen kanssa käynnistyi. Niemikotisäätiön omien yksiköiden kanssa yhteistyö alkoi heti mukavasti. Lisäksi projektissa verkostoiduttiin pääkaupunkiseudun kolmannen sektorin toimijoiden, erityisammattioppilaitosten sekä nk. virallisen tahon kanssa. Tätä kautta asiakkaan tarvitsemia palveluita voitiin keskittää ja strukturoida järkevämmin. Kaikkinaisen yhteistyön perustana oli asiakkaan etu ja hänen tilanteensa huomioiminen kokonaisvaltaisesti. Yhteistyötä tehtiin myös Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kanssa. Terveysalan toimintaterapeuttiopiskelijat toteuttivat erilaisia opintoihinsa liittyviä harjoittelutöitä Uusia Tuulia -projektissa. Ryhmä opiskelijoita tuotti projektille tietopaketin asiakaspalautteen kehittämiseen, kaksi opiskelijaa suoritti projektissa kahdeksan viikon mittaiset käytännön harjoittelujaksot ja opiskelijapari toteutti opinnäytetyönsä projektin hyväksi tehden kahdelle projektin asiakkaalle teemahaastattelut. Työn tavoitteena oli saada asiakkaan ääni kuuluville, palautetta projektista ja asiakaslähtöisyyden pohdinta. Kaikki opiskelijat toivat monipuolista lisäresurssia projektille. 3.4 Aktiivista asiakastyötä Uusia Tuulia -projektin tunnettuus kasvoi ensimmäisen vuoden aikana ja palvelua kysyttiin enenevässä määrin. Kiinnostuneimmat tahot olivat psykiatrian poliklinikat, Niemikotisäätiön asumiskuntoutus ja asiakkaat itse. Projektin tärkeä tehtävä oli jakaa tietoa erilaisista kuntoutumista tukevista palveluista kaupungissa. Mielenterveyden Keskusliiton Tietopalvelu Propellissa käytiin tarvittaessa yhdessä asiakkaiden kanssa tutustumassa. Mikäli Uusia Tuulia -projektin opintoihin liittyvä palvelu ei ollut asiakkaan tilanteessa ajankohtaista, tavoitteena oli löytää jokin sopivampi taho tai palvelu vastaamaan tilanteeseen. Asiakkailta kerätyn palautteen perusteella yksilöllisesti räätälöityä palvelua, riittävää aikaa ja matalaa kynnystä palveluun pääsemiseksi arvostettiin (Asiakaspalautteet 2006). Myös Onnismaa toteaa, että aika on ohjaajan ja ohjattavan resurssi ja väline. Ohjauksessa tuleekin Onnismaan mukaan olla riittävästi aikaa ja tilaa kuunnella, koska tunne kiireestä pudottaa pohjan ohjausprosessin uskottavuudelta ja sen rauhalliselta suunnittelulta. (Onnismaa 2007, 39.) Uusia asiakkaita olisi ollut tulossa projektiin juuri em. työskentelytapojen vuoksi. Projektista tiedottamista kuitenkin vähennettiin suunnitellusti vuoden 2007 kuluessa, koska uusia asiakkaita ei ollut mahdollista enää loppuvuodesta ottaa. Toinen projektin työntekijöistä siirtyi uusiin tehtäviin ja syyskuusta vuoden loppuun projektissa työskenteli yksi työntekijä. 12

13 Toisena toimintavuotena projektityötä toteutettiin 33 asiakkaan kanssa henkilökohtaisen palveluohjauksen, tutustumiskäyntien, tiedotustilaisuuksien ja virastokäyntien muodossa. Lisäksi kehitettiin edelleen palveluohjauksellista mallia opintojen tueksi ja kuvattiin asiakasprosessi. Tutustumiskäyntejä tehtiin asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan: Helsingin seudun erilaiset oppijat ry (HERO), Työ&Toiminta, Helsingin Klubitalo, Kumppanuustalo Horisontti, Invalidiliiton SEESAM Työhönvalmennus, Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) Ammatillisen kuntoutumisen tukipiste, Tietopalvelu Propelli ja Pallo Haltuun -projekti, Ammattiopisto Luovi, Diakoniaopisto, Keskuspuiston Ammattiopisto, Toimintakeskus Aurora, Osuuskunta Toivo, Naisten valmennuskeskus Valma, Uusixverstas ja Kotelotyö. Yhteistyön vahvistamiseksi ja tiedon lisäämiseksi osassa käynneistä oli mukana muitakin säätiön työntekijöitä. Projektissa toteutettiin asiakkaiden kanssa myös virkistystoimintaa kuntoutumisen tueksi. Tavoitteena oli tarjota asiakkaille vertaistukea ja uusia kokemuksia liikkumisen sekä yhdessäolon puitteissa. Yhdessä käytiin retkellä Pihlajasaaressa, keilaamassa, Toimintakeskus Auroran kirpputoritapahtumassa ja osallistuttiin Mielenterveyttä Malmilla -tapahtumaan. Asiakkaat kokivat retket voimaannuttavina. 3.5 Juurruttamistyöryhmä Uusia Tuulia -projekti oli kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli luoda uusi toimintamalli Niemikotisäätiön sisälle, mutta myös muiden toimijoiden käyttöön. Tavoitteena oli hyödyntää projektityön tuloksia käytännön asiakastyössä. Jotta projektissa käytetty palveluohjauksellinen malli tulisi eri tahoille tutuksi, kutsuttiin vuoden 2007 lopulla toimijoita eri yhteisöistä nk. juurruttamistyöryhmään. Tämän tarkoituksena oli yhteisen keskustelun kautta saada malli muidenkin käyttöön ja saada palautetta siitä, miten muissa verkostoissa opiskelevia mielenterveyskuntoutujia ohjataan ja mitä uutta projektista saatu kokemus voisi tuoda omaan työskentelyyn. Juurruttamistyöryhmässä oli edustajia Helsingin kaupungin psykiatrisesta avokuntoutuksesta, kolmannelta sektorilta sekä Niemikotisäätiön asumis- ja toiminnallisen kuntoutuksen puolelta. Työryhmän tapaamiset toteutettiin projektin viimeisenä toimintavuotena. Juurruttamistyöstä kerrotaan enemmän tuonnempana raportissa. 13

14 3.6 Projektin käytännöt kirjalliseen muotoon Vuoden 2008 keväällä vietiin projektin 13 jäljellä olevaa asiakkuutta päätökseen. Asiakastyö tehtiin kuten projektin aiempina vuosina, mutta uusia asiakkaita ei enää otettu. Tarvittaessa annettiin neuvoa ja ohjausta puhelimitse. Projektin tässä vaiheessa työntekijät keskittyivät työtavan mallintamiseen, asiakasprosessin kuvaamiseen, juurruttamistyöhön sekä loppuraportin kirjoittamiseen. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että ilman asiakkaitakin projektin loppuunsaattamisessa tavoitteiden mukaisesti riitti työtä. Työntekijät tekivät tarkan suunnitelman, jota noudattaen jäljellä olevat tehtävät ja loppuraportti valmistuisivat ajallaan. 14

15 4. PALVELUOHJAUKSELLINEN TYÖTAPA Palveluohjausta toteutetaan eri organisaatioissa ja palveluohjaajan nimikkeellä toimivia sosiaali- ja terveysalan toimijoita on Suomessa tällä hetkellä noin sata. Raportissa Palveluohjaus portti itsenäiseen elämään määritellään palveluohjaus lyhyesti: Palveluohjaus perustuu asiakkaan todelliseen kohtaamiseen ja hänen mahdollisimman itsenäisen elämänsä tukemiseen. (Suominen&Tuominen 2007, 13.) Palveluohjausta voidaan siis toteuttaa erilaisista rakenteista käsin, asiakkaan eri elämäntilanteissa ja eri tasoilla. Asiakkaan elämäntilannetta ja palveluita kartoitetaan ja järkiperäistetään, toisinaan asiakas autetaan palvelun piiriin, toisinaan palveluita karsitaan. Palveluohjaajan rooli on toimia yhdessä asiakkaan kanssa hänen tarpeidensa ja palvelujen tuottajien välillä. Uusia Tuulia -projektin tarkoitus oli auttaa asiakkaita opintoasioissa, laajemmin nähtynä ihmisen toiminnallisella alueella. Koska projektissa ei ollut tarkoitus keskittyä laaja-alaisesti esimerkiksi itsestä huolehtimisen tai asumisen tukemiseen, määriteltiin työtapa palveluohjaukselliseksi, ei palveluohjaukseksi, mikä tarkoittaa kokonaisvaltaista ohjausta. Alkukeskusteluissa kartoitettiin asiakkaan verkostoa, terveyspalveluita, sosiaaliturvaa/taloutta ja asuinympäristöä ennen keskittymistä opiskeluun liittyviin asioihin. Matkan varrella luonnollisesti käsiteltiin edellä mainittuja asioita, tarpeen ja tilanteen mukaan, kuitenkaan hävittämättä varsinaista opintoihin liittyvää tavoitetta. Fyysistä ja psyykkistä vointia sekä toimintakykyä pohdittiin myös tarvittaessa. Käsiteltiin myös toiminnallista identiteettiä; millaisena toimijana sekä missä toiminnan muodoissa ja rooleissa asiakkaat itsensä näkivät tai toivoivat näkevänsä. Asiakkaan hakeutuessa projektiin, hänellä oli yleensä jo herännyt muutoksen tarve. Opintoasioista oli usein keskusteltu alustavasti hoitovastaanotolla tai asumiskuntoutusyksikössä tai asiakas oli miettinyt asioita itsekseen ja halusi tulla Uusia Tuulia -projektiin voidakseen käsitellä tilannettaan työntekijöiden kanssa. Jotain oli siis jo muuttunut asiakkaan elämässä. Liikkeellelähtö oli tapahtunut. Tilanteissa, joissa asiakas itse oli hakeutunut projektiin, päästiin yleensä työskentelyn alkuun nopeasti. 15

16 5. NELJÄN KOHDAN MALLISTA POMOON Projektin alkutaipaleella kehitettiin palveluohjauksellista työotetta kuvaamaan ns. kolmen kohdan malli, joka oli tarkoitus siirtää muiden toimijoiden koekäyttöön sellaisenaan. Mallia kuitenkin hahmoteltiin lisää ja pian projektissa puhuttiinkin neljän kohdan mallista asiakkaiden erilaisten tilanteiden mukaisesti. Ajateltiin kehittää opintoja suunnitteleville, opinnot aloittaville, opinnot keskeyttäneille ja opintoja päättäville omat mallinnettavat polkunsa. Seuraavassa esitellään neljän kohdan malli: Mallin viitekehys on asiakaslähtöinen ja työote palveluohjauksellinen sisältäen neuvontaa, yksilöllistä ohjausta ja tukea. Käytännön asiakastyön myötä on hahmottunut neljän kohdan malli. Projektiin hakeudutaan Niemikotisäätiön eri toimipisteistä, psykiatrian poliklinikoiden, päiväsairaaloiden, työvoimahallinnon, muiden mielenterveysalan toimijoiden tai oppilaitosten kautta. Opintoasioihin liittyvä nykytilanne kartoitetaan ja kunkin tilanteen mukaisesti aloitetaan yhteistyö asiakkaan ja mahdollisesti hänen muun tukiverkostonsa kanssa. 16

17 Opintoja suunnittelevien kanssa työskennellään oman alan löytymiseksi, haetaan tietoa ja mahdollisuuksia, käydään tutustumassa oppilaitosten tarjontaan tai muiden toimijoiden palveluihin. Autetaan hakumenettelyssä ja edetään sovitun aikataulun ja asetettujen tavoitteiden mukaan. Tavoitteita tarkastetaan säännöllisesti ja tarvittaessa muutetaan. Asiakkaan mahdollinen muu tukiverkosto otetaan prosessiin mukaan. Opintonsa aloittavien kanssa korostuu oppilaitosyhteistyö. Yhteydenpito ja taustatuki jatkuvat myös opintojen alettua Keskeytyneitä opintojaan jatkavien kanssa käsitellään opintojen etenemiseen liittyviä asioita säännöllisesti yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti (esim. viikko-ohjelmat) Opintojaan päättävien asiakkaiden kanssa suunnitellaan jatkopolkuja ja kartoitetaan valmistumisen jälkeisiä mahdollisuuksia Asiakastyö kuitenkin osoitti, että neljä mainittua kohtaa kuvasivat ainoastaan karkeasti asiakkaan lähtötilannetta, eikä työtä haluttu raamittaa kulkevaksi tietyn ennalta määrätyn tien mukaiseksi. Myöhemmin kaikkia asiakaspolkuja tarkasteltaessa joitain yleistettäviä asioita oli kuitenkin havaittavissa ja niiden pohjalta tehtiin Opiskelemalla osalliseksi -esite, jossa kolmen kuvitteellisen esimerkin myötä kerrotaan asiakkuuden kulusta ja tehdyistä asioista lyhyesti. Esimerkeissä yritetään tuoda näkyväksi myös se, että jokainen polku ja toteutettavat asiat ovat erilaisia ja rakentuvat luovasti jokaisen asiakkaan näköiseksi. Kaikkia esimerkeissä kuvattuja asioita oli toteutettu käytännössä, mutta esimerkkien ulkopuolelle jää lukuisa määrä muita asiakkaiden kanssa toteutettuja asioita. (Liite) Neljän kohdan malli päätettiin muuttaa enemmän työtapaa kuvaavaksi, Pomoksi eli Palveluohjauksellinen malli opintojen tueksi. Masennus, kuten muutkin mielenterveyteen liittyvät ongelmat, vaikeuttavat myös oppimista. Opiskelijan oppimista taas edistävät arkirutiinien noudattaminen, positiivinen palaute ja kannustaminen, tukea ja keskusteluapua tarjoavat ihmissuhteet sekä itsemääräämisoikeus ja vastuu omasta työstä ja opiskelusta (Kokkinen 2008, 69). Pomo nimenä kuvaakin asiakkuutta, jossa prosessi etenee pomon eli asiakkaan määrittelemien tavoitteiden suuntaan ja hänen tahdissaan. 17

18 6. ASIAKASPROSESSIN KUVAUS Projektin aikana kuvattiin asiakasprosessin kulku. Prosessikuvauksilla on haluttu avata projektin palveluohjauksellista työtapaa ja tuoda sitä esiin selkeänä kokonaisuutena. Prosessikuvausten avulla työtapa on kaikessa laajuudessaan paremmin hahmotettavissa. Prosessikuvaus kuvaa selkeämmin kuin neljän kohdan malli projektissa kehitettyä työtapaa. Lisäksi projektin asiakas kuvansi asiakasprosessin oman kokemuksensa kautta PowerPoint -esityksen muotoon. Prosessikuvausta esiteltiin ensimmäisen kerran Helsingissä Mielenterveysmessuilla Opiskelemalla osalliseksi -esitteen ohella. 18

19 19

20 Yhteydenotto Asiakkuus alkaa asiakkaan itsensä tai hoito/kuntoutusverkoston työntekijän yhteydenotolla; yleensä puhelinsoitolla tai sähköpostitse. Alustavassa keskustelussa kerrotaan lyhyesti projektista, kuullaan asiakkaan tilanteesta ja lopuksi sovitaan tapaaminen. Yleensä tapaamispaikka on Uusia Tuulia -projektin toimisto tai muu sopiva paikka esim. koti, kuntoutusyksikkö, koulu tai kahvila. Asiakkuus alkaa Ensimmäisellä tapaamisella projektin työntekijät kertovat lisää projektista ja työskentelytavoista sekä esitellään projektin käyttämä perustietolomake. Alkuperäisen suunnitelman mukaan asiakkaan kanssa tehtäisiin kolmen kuukauden yhteistyösopimus. Käytännössä asiakkuuden tiiviimpi työskentelyvaihe kestää kuitenkin useimmiten 0,5 1 vuotta. Keskustellaan asiakkaan elämäntilanteesta, opintojen nykytilasta ja toiveista. Yleensä kartoitetaan mm. asumista, taloutta, vointia, sitoutumista, motivaatiota, palvelun oikea-aikaisuutta, hoitotahoa ja elämän siihenastista kulkua; kuullaan asiakkaan tarina. Lopuksi sovitaan seuraava tapaaminen, mikäli palvelu ja tarve näyttäisivät kohtaavan. Suunnitelma ja yhteinen polku Toinen ja kolmas tapaaminen sinetöivät asiakkuuden; perustietolomaketta käydään yhdessä läpi, opiskeluun liittyviä toiveita ja nykytilannetta käsitellään. Aletaan rakentaa suunnitelmaa jo tiedossa olevien tavoitteiden suuntaan tai niiden löytymiseksi. Jokaisen asiakkaan tilanne on omannäköisensä ja sen mukaisesti kulkee prosessin polku. Yleensä tavataan kerran viikossa, varsinkin prosessin alkuvaiheessa. Myöhemmin tapaamistiheys määräytyy jokaisen omaa suunnitelmaa parhaiten palvelevasti. Palveluohjaukselliseen työtapaan kuuluu dialogisuus, tasavertainen vuoropuhelu ja kokemuksellisuus. Nämä edellyttävät aidon kohtaamisen myötä syntynyttä luottamusta. Asiakasta koskeva tieto rakentuu vuorovaikutuksessa hänen kanssaan ja asiantuntijan tieto on vain yksi näkökulma tutkittavassa kokonaisuudessa (Mönkkönen 2007, 106). Asiakkaan kohtaamiseen ei kuitenkaan ole olemassa tekniikkaa. Projektissa oli työskentelyn tueksi käytettävissä erilaisia lomakkeita esim. ajankäytön/kiinnostuksen kohteiden kartoittamiseen ja Imba/Melba-arviointimenetelmä, jonka avulla voi tarkastella omia tavoitteitaan ja niiden realistisuutta. Esimerkiksi vuonna 2007 kaikkien asiakkaiden kanssa rakennettiin yhdessä viikko-ohjelmaa ja yhden asiakkaan kanssa tehtiin myös laaja Melba-arviointi. Muutaman asiakkaan kanssa käytettiin omaa toivealaa pohdittaessa Melbalomaketta suppeammin, suuntaa antavana. 20

21 Asiakkuus päättyy Asiakkuuden päättymisvaiheeseen varataan riittävästi aikaa, jotta erotyöskentely mahdollistuu. Tässä vaiheessa varmistetaan asiakkaan jatkopolku ja tarkastetaan sekä tuen että verkoston olemassaolo ja riittävyys. Mahdollisuus ottaa yhteyttä jätetään aina auki. 21

22 7. PALAUTE JA ARVIOINTI Projektia voidaan arvioida suhteessa sen toimintaan, tuloksiin ja palautteeseen. Uusia Tuulia -projektista kerättiin toimintavuosien aikana useaan otteeseen sekä kirjallista että suullista palautetta eri tahojen työntekijöiltä sekä luonnollisesti projektin asiakkailta. Palautteen avulla palvelua pyrittiin kehittämään sekä löytämään työtavasta toimivat, asiakkaiden arvostamat elementit. Osaltaan palautteet kertoivat myös projektin vaikuttavuudesta ja hyödystä. Projektissa toteutettu palveluohjauksellinen työskentelytapa on työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta vaativa ja mielekäs. Mahdollisuus toteuttaa asiakaslähtöistä työtapaa on tyydyttävää, koska hallinnan tunnetta lisää asiakasprosessien tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus. Asioita ei voi jättää vellomaan ja tilanteissa, joissa palvelu ei ole oikea-aikaista, asiakkuus päätetään suunnitellusti. Työskentelytavan mielekkyyttä kuvaa asiakkaan toteamus: Tääl ei oo pakotettu mihinkään, mut tääl on kannustettu hirveesti. Psykiatrian poliklinikan työntekijä sanoo projektista palautteessaan: Tosi mahtavaa, että mielenterveyskuntoutujiin panostetaan. Palveluohjaus on mielestäni erittäin vaikuttavaa mielenterveyskuntoutujien kohdalla. Tarkasteltaessa projektin saavuttamia tuloksia sen lähtökohtaisiin tavoitteisiin, tulos on vähintään tyydyttävä. Puolelle projektin piirissä olleista asiakkaista löytyi opiskelupaikka, opiskelut saatiin päätökseen tai päästiin muun mielekkään kurssi-, harrastus- tai päivätoiminnan piiriin. Asiakkaat ovat palautteissaan kuvanneet projektista saatua hyötyä mm. seuraavasti: Mä en itse asiassa oikein uskonu, että mä voisin edes opiskella koskaan, tai ku mä en tienny noista mistään, että on mukautettua opiskelua. Projektin saama asiakaspalaute oli kiitettävää. Yksilöllistä paneutumista arvostettiin suuresti. Asiakaspalautteissa ja ammattilaisten kommenteissa juuri tähän asiaan oli erityisesti kiinnitetty huomiota. No parasta on ehkä se, että tää on niinkun omaan elämäntilanteeseen sovitettu, mun mielestä tää on ollu ihan niinku semmonen räätälöity paketti. 22

23 Tää on ollu kyllä semmosta yksilöllistä, että siinä on otettu niinku kaikki oikeestaan huomioon. Pidän projektia hyvänä ja tarpeellisena sekä toivon sille jatkoa. Erityisesti kaipaan asiakkaiden yksilöohjausta. Verrattuna muuhun tavoitteeltaan vastaavaan palvelutarjontaan kaupungissa, juuri Uusia Tuulia -projektin mallin mukaista toimintaa ei ole saatavissa. Ryhmämuotoista vertaisuuteen perustuvaa kurssitoimintaa on enemmän tarjolla, yksilöllisesti asiakkaan kanssa jalkautuvaa työskentelytapaa on tarjolla palveluohjausta tarjoavissa paikoissa. Kuitenkaan juuri opintoihin tai muuhun mielekkääseen tekemiseen rajoittuvaa palvelua on vähemmän tarjolla. Psykiatrian poliklinikoilla oli huomattu sama. Työmallissa on parasta sen helppo saavutettavuus näin asiakkaan eli yhteistyökumppanin näkökulmasta. Mielenterveyskuntoutujan kuntoutuksen suunnittelussa on aina tärkeää oman motivaation herättäminen ja kun voidaan tavata helposti ja vailla suuria muodollisuuksia, se vaikuttaa positiivisesti kuntoutujan motivoitumiseen. Samalla toteutuu saattaen vaihto eli täällä aloitettu opiskelurooliin tukeminen pääsee jatkumaan yksilöllisenä tukena projektinne kautta. On muitakin malleja opiskeluroolin tukemiselle, mutta tämä malli on helposti saatavilla meidän näkökulmasta. On myös hyvä, että keskitytte opiskeluun liittyviin asioihin; kuntoutustarjonta ja siihen liittyvät tuet ovat niin laajoja alueita, että niiden perässä pysyminen ei onnistu helposti meidän perustyössä. Palvelulle on ehdottomasti tarvetta. Nyt tarkoitan erityisesti nuoria aikuisia, joiden tulevaisuudesta on kyse. Heitä ohjataan ja kuntoutetaan avohoidon poliklinikoilla; erilaisia palveluita ja toimintoja tarvitaan siis vaihtoehtoja. Myös asiakaspalautteissa tuli ilmi projektin omaleimaisuus: Uusia Tuulia -projekti oli minulle henkilökohtaisesti yksi niistä harvoista projekteista, jotka ovat sopineet ja osuneet kohdalleen. Olen aikuisopiskelija ja MTK (mielenterveyskuntoutuja), joka on opiskellut viimeksi noin 20 vuotta sitten, joten prosessin aloittaminen oli haasteellista. Tähän Uusia Tuulia kuitenkin sopi erittäin hyvin, enkä ole samanlaista projektia löytänyt muualta. Mielenterveyskuntoutujille on tarjolla monenlaistakin päiväpuuhaa, mutta näiden puuhien hyöty elämänlaadun edistämisen ja tulevaisuuden kannalta 23

24 on mitätön. Uusissa Tuulissa hyöty oli realistinen, koska se keskittyi ammattiin, opiskeluun tai muuten ihmisen asioiden todelliseen hoitamiseen. Olen siis siirtynyt opiskelemaan 10 v. puuhastelujen jälkeen ja ammatti (kiviseppä/ kultaseppä) näyttää ensimmäistä kertaa jopa mahdolliselta. Uusien Tuulien vahvin puoli oli sen mahdollisuus muuntua asiakkaan tarpeita vastaamaan. Itse olen melko pettynyt, ettei projekti jatku, mutta on hyvä huomata, että välillä yleisestä sohlauksesta kasvaa jotain käyttökelpoistakin. 24

25 8. TULOKSET Projekti onnistui seuraavissa alkuperäisissä tavoitteissaan hyvin: elämänlaadun ja arjenhallinnan parantaminen ammatilliseen koulutukseen ohjaaminen ja opinnoissa tukeminen tukijärjestelmän luominen (henkilökohtainen ohjaus, vertaistuki sekä ammatillisten valmiuksien parantaminen) yhteistyön kehittäminen Muiden asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei ollut projektin aikataulun puitteissa mahdollista. Uusia Tuulia -projektille asetettu tärkeä tavoite oli, että projektissa kehitetty palveluohjauksellinen malli olisi muidenkin toimijoiden käytettävissä projektin päätyttyä. Työtapa oli tarkoitus ns. juurruttaa kentälle. Tähän tavoitteeseen päästiin ainakin osittain, mutta se vaati paljon ajatus- ja suunnittelutyötä, luovuutta sekä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tässä luvussa käsitelläänkin tarkemmin kaikkia projektissa saavutettuja tuloksia Asiakkuudet Projektin kokonaisasiakasmäärä oli vuosien aikana 52. Tämä oli, kuten aiemmin todettiin, projektin aikatauluun, resursseihin ja työmäärään nähden hyvä tulos. Asiakassuhteet kestivät muutamasta tapaamisesta yli vuoteen. Miehiä asiakkaista oli yli puolet. Asiakkaiden keskiikä laski toimintavuosien aikana 35 vuodesta 32 vuoteen. (Vuosiraportit ) Tämä on osittain selitettävissä sillä, että projektin edetessä Niemikotisäätiön asumisyksiköistä ohjattiin asiakkaiksi lähinnä alle 30-vuotiaita nuoria. Kaikki projektin asiakkaat olivat hankkineet peruskoulutuksen, jota kuvataan seuraavassa kuviossa. 25

26 * Muu -sarakkeessa voi olla esim. yhdistelmäopintoja lukio-ammattikoulu (Vuosiraportit ) Osalla asiakkaista oli takanaan myös ammatillisia tai korkeakouluopintoja. Toisilla oli vuosien saatossa keskeytyneet useammatkin opinnot. 26

27 *Kursseja: Mieli Töihin -valmennus, Mielenterveyden keskusliitto, Kuntoutussäätiö, SEESAM työhönvalmennus Projektin 52 asiakkaasta yli puolet hyötyi saamastaan palvelusta. Asiakkailta ja yhteistyötahoilta saadun palautteen puitteissa tätä pidettiin hyvänä tuloksena. Kaiken kaikkiaan projektin päätyttyä asiakkaiden tilanne oli seuraava: Asiakkaista kaksi ohjautui erityisammattioppilaitoksen valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen aloitti neljä asiakasta. Maisteritutkinnon taas sai päätökseen kolme asiakasta ja yhden yliopistoopinnot käynnistyivät uudelleen. Asiakkaista neljä lähti Niemikotisäätiön työkeskuksiin. Yhteensä kahdeksan asiakasta ohjautui säätiön Mieli töihin -valmennusyksikköön, Mielenterveyden Keskusliiton Toiveista Totta -kurssille sekä Kuntoutussäätiön työhönvalmennuskursseille. Muun toiminnan, kuten uuden harrastuksen pariin löysi neljä asiakasta ja kaksi hakeutui sairaalan hoitojaksolle. Projektin päättyessä yhden asiakkaan projektin aikana käynnistyneet opinnot ovat sittemmin keskeytyneet. Siihen, ettei projekti kyennyt vastamaan kaikkien tarpeisiin, on löydettävissä joitakin perusteita. Lähtökohtaisesti projekti palveli parhaiten niitä asiakkaita, joilla oli herännyt muutoksen tarve ja motivaatio. Myös oikea-aikaisuus nousi tärkeäksi tekijäksi prosessin onnistumisen kannalta. Merkittävää oli, että asiakas tarpeineen ja palvelu kohtasivat oikeaan aikaan. 27

28 Joidenkin asiakkaiden kohdalla opintoasiat eivät olleet ajankohtaisia tai asiakkaan odotukset ja palvelu eivät kohdanneet. Moniongelmaisen asiakkaan kohtaaminen onkin haaste, joka helposti siirretään jonkun muun tahon vastattavaksi. Myös tässä projektissa raamit eivät antaneet riittävästi periksi, kun hoitokontaktien luominen, akuutin päihdeongelman hoito, hoidon varmistaminen sekä asumis- ja taloudellisten asioiden selvittäminen olivat etusijalla. Projektissa perehdyttiin myös näihin asioihin asiakkaan edun vuoksi, vaikka pääsääntöisesti tarkoitus olikin keskittyä opintoihin. Näin ollen voidaan todeta, että jokainen mukana ollut sai projektilta jotakin: vähintään kuntoutujien elämänlaatu parani, elämäntilanne hahmottui ja elämä muuttui mielekkäämmäksi. Tätä kuvaa asiakkaan antama palaute: On saanu päiviin taas sitä mielekkyyttä, on niinku jaksanu lähteä kotoa, ei oo jääny sinne sängynpohjalle. 8.2 Kehittämistavoite Tavoitteena oli kehittää palvelumalli kuntoutujien tueksi. Malli oli tarkoitus siirtää myös muiden kuin Niemikotisäätiön työntekijöiden hyödynnettäväksi. Palveluohjauksellinen malli on asiakaslähtöisyydessään ja tehokkuudessaan laadukas työmalli. Mallin kuvatussa työtavassa asiakkaan asioihin paneudutaan riittävällä ajalla ja intensiteetillä, josta käyttäjäasiakkaat hyötyvät. Mallin juurruttamisessa käytännön kentälle on omat haasteensa. Asiakasmäärät ovat yleensä mielenterveyskuntoutujia palvelevissa toimipaikoissa suuria ja työntekijöitä on vähän. Valmiiseen rakenteeseen asiakkaalle enemmän aikaa tarjoavan mallin istuttaminen vaatii muutoksia asenteissa ja rakenteissa. Mallin käyttäminen ei voi luvata lisää aikaa. Tosin sen tavoitteellinen ja loppuunviety asiakasprosessi tuo aikaa lisää myöhemmin, koska asiakkaat tulevat autetuiksi tavoitteissaan ja siirtyvät suunnitellusti usein itselleen mielekkään toiminnan piiriin. Asumiskuntoutusyksiköissä asukkaiden palvelujen räätälöinti yksilöllisen tarpeen mukaisesti on tuttua toimintaa. Uusia Tuulia -projektin saaman palautteen mukaan nähdään kuitenkin hyvänä erillinen palveluyksikkö, joka paneutuu auttamaan asukasta opintoihin liittyvissä kysymyksissä. On aivan mahtava ajatus, että nyt kaupungissa on yksi taho, joka hoitaa tätä puolta kokonaan ja keskitetysti. 28

29 Asumiskuntoutuspaikoissa ohjaajan rooli on laaja pitäen sisällään asumiseen, itsestä huolehtimiseen, psyykkiseen ja fyysiseen vointiin liittyvien tekijöiden hoitamista, lääkehoidon seuraamisen sekä hoitotahon että omaisten kanssa tehtävän yhteistyön. Opiskeluun liittyvät valmiudet, laajemmin nähtynä toiminta- ja työkykyyn liittyvät seikat sekä palvelutarjonta kaupungissa ovat iso kokonaisuus ja niihin perehtyminen vaatii aikaa. On koettu tervetulleena yksikkö, jolla on valmiudet paneutua juuri em. kysymyksiin. Asiakkaan kannalta on ollut perusteltua se, ettei kaikissa auttamisrooleissa toimi yksi ja sama henkilö. Yhteistyötä tehdään joka tapauksessa. Työ- ja päivätoiminnan piirissä työntekijöiden resurssit kuluvat toimipisteen sisällä tarjotun toiminnan organisoimiseen, toteuttamiseen ja usein isojen yhteisöjen hallinnointiin. Uusissa Tuulissa käytetyn työtavan (mallin) siirtäminen onnistuu kyllä, mikäli ollaan valmiita ja nähdään tarpeellisena muuttaa olemassa olevaa toimintaa enemmänkin ulospäin ohjaavaksi. Esimerkiksi yhtenä toimipaikan tarjoamana tuotteena voisi olla palveluohjaus, rajattuna paikan yleisen toimialan mukaisesti. Psykiatrisessa avohoidossa kyllä pohditaan asiakkaan kanssa eri toimintamahdollisuuksia ja opiskelijaroolia. Suuret asiakasmäärät usein vain rajoittavat mahdollisuutta jalkautua tutustumaan oppilaitostarjontaan paikan päälle yksittäisten asiakkaiden kanssa ja yksistään opiskeluun liittyvän tuen antamista. Hoitovastaanoton pääasia voi olla lääkitykseen tai oireisiin liittyvät seikat, jotka luonnollisesti tarvitsevat oman riittävän aikansa. Kysyttäessä Uusia Tuulia -projektissa tarjotun palvelun tarvetta, psykiatrian poliklinikan työntekijät totesivat: Vähemmän sairaat opiskelijat voisivat hyötyä teidän nopeasta mukaan tulosta, sillä mielenterveysongelmat usein vaikuttavat opiskeluun. Kyllä, tarvetta on. Kuten sanottua, paikkojen etsiminen on työlästä. Siihen menee paljon hoidollista aikaa, varsinkin, kun potilailta puuttuu se motivaatio. Näkisin, että projektilla on toisenlainen ote. Siis ei hoidollinen lääketieteellisessä merkityksessä, mutta hoidollinen kuntouttavassa mielessä, joka voi viedä kuntoutujia eteenpäin. Juurruttamisen osalta voidaan todeta, ettei mallia sellaisenaan voitu siirtää jo edellä käsitellyistä syistä muiden käyttöön. Parhaiten projektissa käytettyä työtapaa on juurrutettu juuri yhteisen keskustelun puitteissa juurruttamistyöryhmässä sekä esittelemällä projektia ja palveluohjauksellista työotetta eri tilaisuuksissa. Eri tahoille jaettava Opiskelemalla osalliseksi -esite on myös osa 29

30 juurrutustyötä. Esitteessä kuvataan lyhyesti sitä, kuinka palveluohjauksellinen työtapa voi auttaa kuntoutujaa opintoasioissa. Asiakasesimerkein pyritään antamaan vinkkejä opintoasioista innostuneille kuntoutujille sekä kyseisten asioiden parissa työskenteleville. Esitteen loppuun on koottu käytännön työmenetelmiä ja linkkejä työskentelyn tueksi. Juurruttamistyöryhmän jäseniltä sekä muilta ammattilaisilta ja kuntoutujilta saadun palautteen perusteella esite koetaan hyväksi apuvälineeksi. 8.3 Palveluohjauksellisen työotteen toimivuus Palveluohjauksellinen työote toimi mielenterveyskuntoutujien kanssa ja heidän opintoasioihinsa perehtymiseen pääsääntöisesti hyvin. Sanna Blomgren on koonnut kirjallisuuskatsaukseen Toimivia palveluohjauksen elementtejä etsimässä, suomalaisista palveluohjaustutkimuksista niitä seikkoja, jotka yleisesti mutta myös erityisesti mielenterveyskuntoutujan kanssa tehdyssä palveluohjauksessa toimivat. Aiemmin on jo tuotu asiakkaiden ja yhteistyötahojen palautteissa esiin heidän mielestään Uusia Tuulia -projektin toimivia puolia. Niissä sekä projektin työntekijöiden kokemuksissa on useita yhtäläisyyksiä Sanna Blomgrenin löytämien palveluohjauksen toimivien elementtien kanssa. Niitä ovat: henkilökohtainen ja paneutuva palvelu palveluohjaajan helppo tavoitettavuus sekä henkinen että fyysinen palveluohjaus hyvä käynnistää muutostilanteessa tai siirtymävaiheessa kokonaisvaltainen asiakkaan tilanteen peruskartoitus alussa kannattaa lähteminen asiakkaan omista haaveista ja kiinnostuksen kohteista useiden vaihtoehtojen etsiminen ja esittäminen rauhallinen eteneminen asiakasta kuunnellen eteneminen pienten konkreettisten osatavoitteiden kautta saattaminen palvelujen piiriin ja saattaen vaihtaminen epävirallinen/ei virastomainen palvelupiste, epäviralliset toimintatavat pitkäkestoinen, askel askeleelta etenevä palveluprosessi (Blomgren 2005, ) Projektin työntekijät seisovat sen takana, että palveluohjaus on tuloksellista, kunhan on riittävästi aikaa ja edetään pienin askelin asiakasta kuunnellen. Erään asiakkaan palautteessa tulee myös hyvin ilmi em. palveluohjauksen toimivia elementtejä ja asiakkaan kokema hyöty: 30

31 Tulin Uusia Tuulia -projektiin keväällä Tapaamiseen otin mukaan todistuksia ja lausuntoja sekä cv:n ja vanhan opintorekisteriotteen, koska ajattelin, että pitää täyttää kaavakkeita ja jotenkin pyrkiä projektiin. Ojensin työntekijöille mukana tuomani paperit, mutta ei heillä ollutkaan mitään monimutkaista byrokratiaa. Kukaan ei asettunut yläpuolelleni. Hienointa tässä projektissa on ollut se, että minulle ei ole asetettu tavoitteita tai vaatimuksia, vaan olen itse alkanut asettaa tavoitteita itselleni ja vähitellen ne ovat muuttuneet vaativammiksi. Blomgrenin kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin lyhyesti CASETTI-projektia, joka toteutettiin vuosina Projektin tarkoituksena oli kokeilla ja rinnakkain kehittää mielenterveyskuntoutujien palveluohjausta ja tuettua työllistymistä. CASETTI-projektissa tärkeänä pidettiin työelämään ja koulutukseen liittyviä muutoksia, itsetuntemuksen kasvamista ja sitä, että asiakas on oppinut hoitamaan asioitaan ja pitämään puoliaan. Lisäksi arvostettiin totutun vastaanottoajan pituudesta luopumista sekä kellon ja paperin puuttumista. Näihin näkökulmiin peilaten voidaan todeta, että Uusia Tuulia -projektissa käytetty palveluohjauksellinen työtapa soveltuu hyvin mielenterveyskuntoutukseen. Mainittavaa on ollut projektin asiakkaiden sitoutuminen. Käyntejä peruutettiin äärimmäisen vähän ja asiakkaat ilmoittivat esteistä saapua paikalle. Useammin kuin asiakkaan omasta syystä, käynti peruttiin oman ohjaajan esteen vuoksi tilanteissa, joissa oli sovittu yhteistapaaminen. Syyt olivat ymmärrettäviä, esim. asuinyksiköstä ei ollut mahdollista poistua jonkun akuutin tilanteen tai töiden kasautumisen vuoksi. Tällöin jää pohdittavaksi ei niinkään asiakkaan, vaan työyksikön valmiudet toimia tukena ja yhteistyökumppanina. Pienet yhden kahden työntekijän työyksiköt ovat haavoittuvaisia. 8.4 Vaikutukset ja näkyvyys Yksilötasolla projektissa saavutetut tulokset näkyvät opiskelupaikan saamisen tai opintojen loppuun saattamisen myötä osallisuuden lisääntymisenä. Opiskelumaailma ja uudet verkostot kohottavat itsetuntoa ja arjen mielekkyyttä. Samalla toiveikkuus tulevaisuudesta lisääntyy. Mahdollisesti vältytään myös kuntoutustuelta eläkkeelle siirtymiseltä. Mikäli koulutettu työvoima pääsee vielä työmarkkinoille, vähenee syrjäytyneisyys yhteiskunnassa ja rahaa säästyy. Projektin arviointi tehtiin sisäisenä ja osittain ammattikorkeakouluopiskelijoiden avustuksella palautetta ja mielipiteitä kysymällä. 31

Palveluohjauksesta tukea

Palveluohjauksesta tukea Opiskelemalla osalliseksi Palveluohjauksesta tukea Opinnot suunnitteilla Opinnot keskeytyneet Opinnot alkamassa Opinnot päättymässä? Otetaan yhdessä selvää NIEMIKOTISÄÄTIÖ Tässä esitteessä kuvataan lyhyesti

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA

VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA Polkuja työelämään seminaari 20.3.2007 Seija Eskola Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tapani Hiltunen Keravan ammattiopisto Sisältö Ammatillisen

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Anttinen

Projektipäällikkö Minna Anttinen 2010-2013 Projektipäällikkö Minna Anttinen MIKÄ IHMEEN OSAAVA OHJAUS? Osaava ohjaus on projekti. Sen tavoitteena on luoda moniammatillinen yhteistyö- ja osaamisvaihtomalli, jolla bongata putoavia eli syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? SYKSYN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS SYKSYN 2012 KURSSIT Harppaa elämäsi muutokseen ja ota tietokonetaidot

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi NUORI2017 28.3.2017 Tampere Susanna Palo, TPY Ville Koikkalainen, Helsinki Pauliina Koljonen, Äänekosken kaupunki 28.3.2017 Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

HOITO- JA PALVELUTARPEEN KARTOITUS

HOITO- JA PALVELUTARPEEN KARTOITUS A S I A K A S L Ä H T Ö I S T Ä J A V A I K U T T A V A A P A L V E L U A M I E L E N T E R V E Y S - J A P Ä I H- D E A S I A K K A I L L E - M O N I A M M A T I L L I S E T T I I M I T P E R U S T A

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot