METSÄVARATIETO KOHTI 2020-LUKUA. Tietotarvekyselyn yhteenveto ja metsävaratiedon kehittämisnäkymiä Juho Heikkilä, Vantaa, 15.4.

Transkriptio

1

2 METSÄVARATIETO KOHTI 2020-LUKUA Tietotarvekyselyn yhteenveto ja metsävaratiedon kehittämisnäkymiä Juho Heikkilä, Vantaa,

3 Tietotarvekyselyn yhteenveto (1) Toimijakysely lähetettiin 87 henkilölle. Vastauksia 20 kpl. Vastaukset toimijoittain Firmat/MH MHY Kaikki (toimijoiden lkm) (vastaukset) 48% 18% 30% (vastaus%) Vastausprosenttiin ei laskettu samaa firmaa useaan kertaan Pienimuotoisempi kysely myös muilta valtionhallinnon organisaatioilta (4) ja kunnilta (10). Lisäksi Metsään.fi kautta metsänomistajapalautetta Suomen metsäkeskus 3

4 Mv-tiedon käyttötarkoitus nyt ja jatkossa (2) Markkinointi, puunhankinta (mv-tiedosta reservipankki), metsäpalvelut, metsä/leimikko/toimenpidesuunnittelu, työnohjaus, työvaikeusluokitus, hakkuukertymän ja puuston kehityksen ennustaminen, metsäomaisuuden arvonmääritys, tilastolliset yhteenvedot. Mv-tieto on mukana operatiivisen työn vaiheissa markkinoinnista töiden toteutukseen. Nykyinen mv-tieto on perus/pohjatietona, jota täsmennetään tarvittaessa (metsä- ja leimikkosuunnittelu, tila-arviot jne.). Tulevaisuudessa Käytetään samoihin tarkoituksiin, mutta hyödyntämisastetta nostetaan merkittävästi sekä käyttö täsmällisemmin. Tiedon laatu ja ajantasaisuus tulisi mahdollistaa suuressa osassa kohteista sähköisen asioinnin. Olisi tärkeää saada tietoa korjuuolosuhteista. Tavoitteena on myös esim. parempi katkonnanohjaus, joka edellyttäisi puuston järeys- ja laatutekijöitä Suomen metsäkeskus 4

5 Mv-tiedon jakelukanavat (3) Mv-tietoa käytetään sekä M.fi:n että tiedonsiirtorajapinnan kautta. Jälkimmäistä hyödyntävät tällä hetkellä isommat toimijat. Palautteen perusteella palvelu toimii hyvin ja ratkaisuja on haettu yhteistyössä. Metsään.fi roadmap olisi hyvä, jotta tiedetään mitä on tulossa ja osataan varautua omissa järjestelmissä. Palautetta: kuvionumerointi vaihtelee, tilojen lohkomiset nopeammin, kuvioilla topologiavirheitä. SMK:n tulisi yhdessä toimijoiden kanssa kehittää kuviokohtaista päivitystä. Tiedonsiirtorajapinnan osalta muutosten ennustettavuuteen ja standardinhallintaan toivotaan edelleen parannusta. Lisäksi tarvittaisiin tarkemmat tiedot muutoksista (esim. mv-tietojen päivittyessä, mille tiloille kohdistuu) Suomen metsäkeskus 5

6 Mitä muita tunnuksia mv-tietoon, tarvitaanko kaikki kehitysluokat (4) Kyselyn liitteenä oli listattu vain puustomuuttujat. Maapohja- ja kasvupaikkatiedot on viety myös hilalle (perustuvat pääosin edeltävään kuv.arviointiin). Useissa vastauksissa todetaan, että puuston tietosisältö on riittävä. Selkeä kanta on, että mv-tiedon pitää kattaa kaikki kehitysluokat. Kehitettävää Kattavammat historiatiedot, momuille tarkempi sijainti (esim. lähde). Puuston laatua kuvaavien tunnusten kehittäminen tärkeää. Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyalue? SMK:ssa se on kuvio. Tietosisältö ei tarvitse olla sama kaikissa (esim. taimikoissa oleellista hoidon kiireellisyys). Mahd. uusia tunnuksia: puuston pituusvaihtelu, tarkempi rulusumma lpm-jakaumaan, ositteiden min/max-lpm, kuivaoksaraja Suomen metsäkeskus 6

7 Mitä muita tunnuksia mv-tietoon, tarvitaanko kaikki kehitysluokat (4) Nuorten metsien (T2/02) puustotulkintaa pitäisi edelleen kehittää. Energiapuukertymä (pienpuut ja ainespuiden latvat). Maaston korjuukelpoisuus, arvio lahon määrästä. Kaikkea tarvittavaa ei saada ilmasta, osa tunnuksista maastoarvioinnin tai 1. toimenpiteen toteutuksen yhteydessä. Visiota: Siirrytään puukohtaiseen tietoon. Yksittäisestä puusta ainakin puulaji, lpm, pituus ja sijainti. Tulevaisuudessa runkomuoto ja oksikkuus. Lisäksi entistä tarkempi maaperätieto Suomen metsäkeskus 7

8 Hilamuotoinen mv-tieto tai mikrokuviointi (5) Useat totesivat, että hilatiedolle on käyttöä metsäsuunnittelussa. Lisäksi mv-tiedon ylläpidon kannalta hilamuoto on toimiva. Myös nykyisen kaltainen toimenpidekuvio ja sille yleistetty mv-tieto nähtiin tärkeänä. Mikrokuvioillekin hieman kannatusta, mutta jos inv.yksikkö on hilaruutu, niin ei kannata yleistää erikseen mikrokuvioile. Suht. selkeä linjaus: SMK:n mv-tieto hilalle sekä toimenpidekuvioille (esim. metsänomistajan tarpeisiin). Mikrokuvioita ei oteta tässä vaiheessa yleisesti jaettavaksi mvtiedoksi. Toimija voi hankkia hallinnoimiltaan mailta mikrokuviot ja tarvittaessa niille yleistetyt puustotulkintatiedot osallistumalla laserinventointiin yhteistyökumppanina Suomen metsäkeskus 8

9 Runkolukusarjat (8-9) Yleinen jako vastauksissa oli, että isojen yritysten puolella runkolukusarjat (hilatasolla) nähtiin tärkeänä. Vastaavasti esim. mhy-puolella puutavaralajeja pidettiin riittävänä. Jos puustotulkinnan runkolukusarjat parantavat teoreettisista jakaumista tuotettuja puutavaralajiennusteita, tiedosta olisi hyötyä. Epäselvää nykymenetelmällä. Pitäisikö tieto tuottaa 1. käsittelyn yhteydessä tulevaisuudessa esim. maalasertekniikalla. SMK:n järjestelmäkehityksessä varaudutaan ns. empiirisiin runkolukusarjoihin (tulevat ne jatkossa ilmasta tai maasta). Yksittäisenä mainintana esitettiin myös, että energiapuukertymät saisivat olla puutavaralajitiedoissa Suomen metsäkeskus 9

10 Mv-tiedon tarkkuus, puu- ja puutavaralajit (10) Toimenpiteiden määrityksen/ajoituksen kannalta nykyiset kokonaispuuston tunnukset ovat inventointihetkellä riittävät oikeiden päätösten tueksi. Nykyisellä inventointikierrolla kasvumallien virheellä on isompi vaikutus kuin inventointihetken laadulla. Toimenpiteiden ajoittamisen kannalta tulisi panostaa nopeampaan inventointikiertoon, kasvumallien laatuun tai kasvun alueelliseen kalibrointiin. SMK on kehittänyt näistä viimeistä. Operatiivisessa toimenpidesuunnittelussa tarkemmat lähtötiedot (puu- ja puutavaralajit) korostuvat. Molemmat ovat yhtä tärkeitä, ei voi erottaa. Tulevaisuudessa sähköiset puukauppa- ja metsäpalvelut vaativat myös pohjaksi tarkemman tiedon (ilman maastokäyntiä). Tervetulleita päätöstukitietoja olisivat myös työvaikeutta, puuston laatua ja korjuuolosuhteita kuvaavat tunnukset. Puuston iän määrittämisen ongelmat (laserinventoinnin haastavin tunnus). Vaikeutena on ollut myös se, ettei ensiharvennuskohteet nouse tarpeeksi hyvin esille. Pyritään edelleen kehittämään nuorten metsien inventointia sekä tulkinnan että laskennan keinoin Suomen metsäkeskus 10

11 Mv-tiedon tarkkuus, puu- ja puutavaralajit (10) Pystyisikö erottamaan taloudellisesti huomattavan eriarvoiset lehtipuulajit. Tämä ei onnistu nykyisin ja tod.näk. ilmasta käsin hankalaa myös jatkossa. Mv-tiedon tarkkuudesta puhuttaessa on syytä muistaa, että kuvioittaisen relaskooppiarvioinninkin virhe on keskimäärin %. Alla esimerkki laserinventoinnin mikrokuviotason laatukontrollista Suomen metsäkeskus 11

12 Yksinpuin - tiedonkeruun kustannukset (11) Yksinpuin tulkinta tai kustannuksiin osallistuminen ei saanut kannatusta. Todettiin myös, että tässä vaiheessa on turhaa puhua kustannuksista, vaan pitäisi selvittää onko yksinpuin tulkinta mahdollista. Ei ole tietoa parantaisiko yksipuin tulkinta laatua ja tehostaisi sitä kautta toimintaa. Moninkertaiset tiedonkeruun kustannukset eivät ole perusteltuja. Laitekehityksen myötä kustannukset laskevat ja kaukoaineiston laadun parantuessa osa yksinpuin tulkinnan nykyisistä laatuongelmista voitaisiin mahdollisesti myös ratkaista. Menetelmiä ei pitäisi myöskään jakaa jyrkästi alue- tai puukohtaisiin. Jatkossa voi olla myös hybridimenetelmiä, joissa hyödynnetään molempien ominaisuuksia Suomen metsäkeskus 12

13 Alueelliset yhteenvetotiedot (6) Aluetason tiedolle on tarvetta esim. puunhankinnan strategisessa suunnittelussa. Metinfo/VMI-aineistoa on käytetty. Todettiin myös, että mikäli parempaa aineistoa on tarjolla, käyttökohteita on olemassa. Kuntatasolla hakkuumahdollisuudet (hakkuu/ostopotentiaali), hankinta-alueiden jako, kestävä hakkuusuunnite. Kuntatason tiedoilla olisi käyttöä myös esim. hoito/harvennusrästien kampanjoinnissa tai metsäenergian käytön edistämisessä. Todettiin, että data saisi olla helposti muokattavissa (esim. excel) Suomen metsäkeskus 13

14 Toteutustieto mv-tiedon ylläpidossa (12-14) Toimijoilla on laajasti paikkaan sidottua tietoa sekä metsänhoitotöistä että hakkuista. Toteutustiedon lähettäminen yhteiseen tietokantaan sai lähes yksimielisen kannatuksen, jos koko toimiala saadaan mukaan. Tässä pitää toteutua metsänomistajan oikeusturva, toiminnan lainmukaisuus, toimijoiden tasapuolinen kohtelu sekä mahdollisten kustannusten tasapuolinen jakaminen. Käytännön toteutus ja käyttöönotto voi olla haasteellista, mutta jos suurista linjoista voidaan sopia, on toteutus tietotekninen kysymys. Tahtotila on ja SMK:lla valmiudet kehittää mv-tiedon ylläpitoa Suomen metsäkeskus 14

15 Mv-tiedon keruu kaikilta omistajaryhmiltä ja tiedon julkisuus (7,15) Kattava laserinventointi sai yleisesti kannatusta. Yrityspuolen vastauksissa tuotiin pääasiassa esille, että julkisin varoin kerätyt aineistot tulisivat olla avoimia. Esitettiin vaihtoehtoa, että mv-tiedot olisivat julkaisunsa jälkeen toimijoiden käytettävissä, jos omistaja ei määräaikaan mennessä kiellä käyttöä nimeämiltään toimijoilta. Lisäksi metsää omistavat toimijat totesivat, että tiedon luovutus pitäisi olla samoilla periaatteilla kuin yksityismailta. Mhy-puolen vastausten perusteella mielipide on, että metsänomistaja päättäköön jatkossakin omaisuustietojensa luovuttamisesta Suomen metsäkeskus 15

16 Mv-tiedon keruu kaikilta omistajaryhmiltä ja tiedon julkisuus (7,15) Yleisesti tähän liittyy metsätietolaki, julkisuuslaki ja henkilötietolaki. SMK:lla on metsätietolakiin perustuva oikeus kerätä mv-tietoa ja käyttää sitä laissa säädettyihin tarkoituksiin. SMK:n mv-tiedot ovat julkisuuslain mukaisesti julkisia omistajasta riippumatta, eikä SMK:lla ole harkintavaltaa sen suhteen annetaanko julkinen tieto vai ei. Se onko tieto henkilötietoa, on eri asia kuin tiedon julkisuus. Jos mv-tieto on henkilötietoa, se vaikuttaa siihen miten tietoa voidaan luovuttaa. Vain luonnollisten henkilöiden osalta tarvitaan omistajan suostumus (yksityismetsät). Lisäksi mv-tietoa voidaan luovuttaa monilla muilla perusteilla, kuten sopimus, toimeksianto, asiakkuussuhde, jäsenyys, tutkimus, viranomaistehtävä Suomen metsäkeskus 16

17 Mv-tiedon keruu kaikilta omistajaryhmiltä ja tiedon julkisuus (7,15) Todettakoon, että mv-tieto jalostetaan toimenpidekuviotasolle vain yksityismailta. Lisäksi jos julkisyhteisö (esim. kunta) haluaa M.fi asiakkaaksi, niin tuotetaan mikrokuvioista automaattisesti yhdistetty kuviotason aineisto ilman viimeistelyä ja kohdennettua maastoinventointia. Näin ollen kattava laserinventointi olisi käytännössä jaettavissa tiedonsiirtorajapinnan kautta vain hilatasolla ja xml-muodossa. Jos toimija osallistuu hankintaan hallinnoimiensa maiden osalta, voidaan sopimuksellisesti osoittaa aineiston oikeudet hankintaosapuolille. Toisaalta hankkiiko SMK lainkaan sellaista tietoa, jonka käyttöoikeuksia on rajattu muutoin kuin mitä laissa säädetään. SMK käyttää mv-tietoa omassa lainvalvonnassa. Kysyntää kattavalle tiedonkeruulle on esim. kuntien ja seurakuntien taholta. SMK on tehnyt hankintayhteistyötä myös metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen kanssa. Lisäksi kattava tiedonkeruu toimiva omistajan muuttuessa. Selvitetään vielä kattavaa tiedonkeruuta ja pyritään luomaan tähänkin yhdenmukaiset ja tasapuoliset toimintatavat Suomen metsäkeskus 17

18 Mv-tiedon keskeiset kehittämiskohteet ja visiot tai muu palaute (16-17) Muutama koottu palaute Kehittämiskohteina taimikkoinventointi, puulajitulkinta, tarkempi runkolukusarja ja sitä kautta puutavaralajijakauma. Parannusta voidaan saada instrumenttien kehityksen myötä tai yhdistämällä eri menetelmiä. Ajantasaistukseen on Suomessa kaikki tieto olemassa. Laitetaan paukut tähän. Metsäkeskus on puolueeton toimija, joka sopii erinomaisesti metsävaratiedon operaattoriksi. Integroidun metsävaratiedon keruujärjestelmän luominen ja käyttöönotto luvulla meillä pitää olla yksi ja yhteinen metsävaratietokanta, joka on kaikkien toimijoiden käytössä Suomen metsäkeskus 18

19 Valtionhallinto ja kunnat Lähetettiin pienimuotoisempi kysely 10 kunnalle (2 vastausta) sekä Luke, Syke, MML, Mavi (1 vastaus). Kuntien osalta ajankohtaisten tietojen saatavuus ja omien tietojen päivittäminen kiinnostaa. Mm. puulajisuhteiden ja taimikoiden tarkempaan määritykseen nähtiin kehitystarvetta. MML: Käyttökohteita esim. kauppahintatutkimukset, metsien kiinteistörakenneselvitykset, metsätilusjärjestelyn ja muiden kiinteistötoimitusten (kuten halkomiset) pohjamateriaalina. MML: Mv-tiedon käyttö kiinteistöarvioinnin kehittämisessä olisi yksi tärkeä askel (lainsäädäntö rajaa tiedon hyödyntämistä). Maastotyön luonne muuttuisi perustietojen keruusta tietojen tarkistamiseen, mikä toisi kustannussäästöjä. Mv-tiedon käytön mahdollistaminen parantaisi maanmittaustoimituksissa tehtävän arvioinnin laatua, tarkkuutta ja oikeudenmukaisuutta Suomen metsäkeskus 19

20 Metsänomistajapalaute M.fi kautta Mv-tietoon liittyen on noussut esille mm: Metsänkäyttöilmoituksen jälkeen tietojen päivittyminen, vaikka metsää ei olisi vielä hakattu. Metsänomistajan huomioimia eroja (vertaa metsäsuunnitelmaan tai muihin tietoihin) kuvioiden numerot ovat muuttuneet ja kuviointi on erilainen puustotiedoissa on eroa (esim. puuston ikä tai väärä puulaji) Lisäksi toteutuneista toimenpiteistä tulee toiveita, mm. tietojen näkyminen pidemmältä ajalta (erityisesti kemera) tai tarkka toimenpide (esim. lannoitus). Metsään.fi:n palautteita tulee kymmeniä joka kuukausi ja ne käsitellään palvelulupauksen mukaisesti. Itse palvelun teknisestä toimivuudesta tulee vähän palautetta Suomen metsäkeskus 20

21 Metsävaratiedon kehittämisnäkymiä (1) Tiedonkeruu Metsävaratiedon keruu kaikilta omistajaryhmiltä. Hilamuotoisen metsävaratiedon jakelu tiedonsiirtorajapinnassa. Kuviointiprosessin automatisointi ja tehostaminen. Empiiriset runkolukusarjat puustotulkinnassa, tietokannassa, laskennassa. Mahdollisuuksien mukaan uutta mv-tietosisältöä, kuten korjuuolosuhteet, puuston laatutieto, kunnostusojitustarve, metsäteiden kunto, kaavoituksen huomioonottaminen, bioenergia, luonto tms Suomen metsäkeskus 21

22 Metsävaratiedon kehittämisnäkymiä (2) Kaukoinventointi Laadusta ei voi tinkiä yhtään (päinvastoin), jotta tieto soveltuu käytäntöön. Laserinventointi kehittyy uusien keilainten myötä, jolloin pistetiheys ja pulssien laatu paranee. Kustannusten kannalta on oleellista lentämisen määrä, eli miltä korkeudelta keilataan. Puuston määrän (runkolukusarjat/puutavaralajit) lisäksi kehittämistä on edelleen puulajitunnistuksessa. Ilmakuvien kautta parannusta ei ole odotettavissa. Aaltomuotolaser (full waveform), uudet monikanavakeilaimet (multispectral lidar), hyperspektrikuvat (puulajit, metsätuhot) Suomen metsäkeskus 22

23 Metsävaratiedon kehittämisnäkymiä (3) Ajantasaistus Vuodessa koko maasta n metsänkäyttöilmoitusta (mki) ja kemera-hakemusta (v tieto). Jatkuva ajantasaistus onnistuu mki-, kemera- ja muilla käytettävissä olevilla tiedoilla. Mki:n toteutusajankohta ja leimikon rajaus on kuitenkin epävarma. Ajantasaistukseen merkittävä parannus, jos saadaan hakkuutietoa ja esim. omavalvonnan kautta hoitotietoa. Omavalvontaan ensi vaiheessa kemera. Hakkuukonetiedosta vähintään leimikon rajaus, ajankohta sekä onko harvennus vai päätehakkuu. Hakkuukonetiedosta Metsätehon Forest Big Data-hanke, jossa mukana mm. SMK ja HY. Toimijoiden toteutustiedon vienti ajantasaistusprosessiin edellyttää yhteistä tahtotilaa, standardia ja järjestelmäkehitystä Suomen metsäkeskus 23

24 Kiitos!