METSÄVARATIETOJEN HANKINNAN JA METSÄSUUNNITTELUN TULEVAISUUDEN TOIMINTAMALLEJA

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (16) METSÄVARATIETOJEN HANKINNAN JA METSÄSUUNNITTELUN TULEVAISUUDEN TOIMINTAMALLEJA Tiivistelmä Tässä dokumentissa on kuvattu erilaisia vaihtoehtoisia malleja toteuttaa yksityismetsien alueellisen kuvioittaisen metsävaratietokannan tietojen päivitystä sekä tilakohtaista metsäsuunnittelua. Mallit on laadittu maa- ja metsätalousministeriön käynnistämässä uuden sukupolven metsäsuunnittelujärjestelmän esiselvitysprojektissa. Mallien kehittelyn lähtökohtia ovat: - KMO:n metsäsuunnittelua koskevat linjaukset - MMM:n metsäsuunnittelustrategian visio ja tavoitteet - Projektissa asetetut perustavoitteet: - Metsäsuunnittelun vaikuttavuuden parantaminen - Eri tietolähteiden käyttö tiedon tuottamisessa - Kustannustehokkuus - Tuote- ja palveluvalikoiman laajentaminen - Neuvonnallisuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen suunnitteluprosessissa. Malleja kehitettiin kaikkiaan 5 ja ne nimettiin seuraavasti: 1a. Tehostettu nykymalli 1b. Tehostettu nykymalli kilpailutuksella 2. Kuvatulkinta-avusteinen alueinventointi 3. Tilakohtaisten suunnitelmien yleistys 4. VMI-pohjainen alueinventointi Malleista kuvattiin kuvioittaisen metsävaratietokannan tietojen päivitysmenetelmän periaatteet ja tietolähteet sekä tilakohtaisen metsäsuunnittelun toteutus. Malleja on analysoitu SWOT-tekniikalla. 1a. Tehostettu nykymalli Mallissa kehitetään nykyistä alue- ja tilakohtaista suunnittelumallia siten, että vanhaa suunnittelutietoa, kasvun päivitystä, visuaalista kuvatulkintaa ja kertynyttä toimenpidetietoa hyödynnetään entistä tehokkaammin metsävaratietojen päivityksessä. Kattavasta maastotyöstä välialueilla luovutaan ja keskitytään toimenpidetarpeiden määrittämiseen. Päivityskiertoa voidaan jonkin verran nopeuttaa. Mikäli päivitysmenetelmä edellyttää tarkemman Solmu-muotoisen tiedon lähtökohdakseen, kerätään puuttuvilta alueilta Solmu-muotoinen tieto nykyiseen tapaan. Tilakohtainen suunnittelu toteutetaan pääosin kuten nykyisinkin. Metsänomistajan tuote- ja palveluvalikoimaa laajennetaan ja asiakaslähtöisyyttä parannetaan. 1b. Tehostettu nykymalli kilpailutuksella Malli on muutoin kuin malli 1a, paitsi että alueellisen metsävaratietokannan päivitys ja tilakohtaisten suunnitelmien laadinta eriytetään ja kilpailutetaan. Mallin avulla on pyritty kuvaamaan yleisemminkin niitä vaikutuksia, mitä tilakohtaisen suunnittelun mahdollisella kilpailutuksella on metsäsuunnitteluun.

2 MUISTIO 2 (16) Alueellisen metsävaratietokannan päivitys hoidetaan metsäkeskuksen toimesta kuten mallissa 1a, mutta siinä yhteydessä ei markkinoida eikä tuoteta tilakohtaisia suunnitelmia. Tilakohtaisen suunnitelman tekevät metsänomistajan toimeksiannosta hänen valitsemansa toimijat. Metsälön kuviotiedot luovutetaan metsänomistajan käyttöön. 2. Kuvatulkinta-avusteinen alueinventointi Mallissa alueinventointi toteutetaan kevyemmin numeerisen kuvatulkinnan perusteella. Kuvatulkinnan tueksi kerätään otannalla kuvio- ja koealatietoa maastosta. Lisäksi joudutaan tarkistamaan ja määrittämään toimenpide-ehdotuksia maastotyönä. Alueellinen metsävaratieto saadaan näin kerättyä tehokkaasti mutta sen laatu on heikompaa. Tilakohtaista suunnittelua varten joudutaan tekemään täydentävä maastoinventointi. Tilakohtaisen suunnittelun kustannukset nousevat. 3. Tilakohtaisten suunnitelmien yleistys Mallissa keskitytään tilakohtaisten suunnitelmien laadintaan niitä ennakkoon tilanneille metsänomistajille. Välialueille metsävaratiedot tuotetaan tehokkaalla menettelyllä yleistämällä tilakohtaisten suunnitelmien kuviotiedot numeerisen kuvatulkinnan avulla. Tilakohtaisten suunnitelmien tiedonkeruu tehdään maastossa Solmutiedonkeruumallin mukaisesti. Tilakohtaisissa tuotteissa on laaja tuotevalikoima, jonka laatuluokat on etukäteen määritelty. Muiden alueiden (ns. välialueet) puustotiedot tuotetaan yleistysmenetelmällä kuvatulkinnan, vanhan kuvioaineiston sekä tilakohtaisen suunnittelun maastoaineiston avulla. Maastoaineistoa täydennetään otoksella välialueiden metsiköistä. Välialueille tuotetun tiedon laatu on huonompaa. 4. VMI-pohjainen alueinventointi Mallissa alueelliset metsävaratiedot (yhteenvedot)tuotetaan VMI:n monilähdeinventoinnin avulla. Tämän ohella metsäkeskukset keräävät kuviotietoja lainvalvonnan tai metsänhoidon edistämisen kannalta tärkeistä kohteista. Tiedonkeruu ei tuota kattavaa kuviointia. Tilakohtaista suunnittelua varten joudutaan tekemään erillinen kattava maastoinventointi. Tilakohtaisen suunnittelun kustannukset nousevat.

3 MUISTIO 3 (16) 1. Mallien kehittämisen lähtökohtia Mallien kehittelyn lähtökohdiksi määriteltiin seuraavia reunaehtoja/tavoitteita: 1. KMO:n metsäsuunnittelua koskevat linjaukset - Tilakohtaisten metsäsuunnitelmien määrän nostaminen 75 prosenttiin yksityismetsien pinta-alasta. - Tilakohtaisen suunnittelun pohjaksi metsäkeskukset kokoavat metsätietokannan alueellisen metsäsuunnittelun avulla. Aluesuunnittelun määrä nostetaan miljoonaan hehtaariin vuodessa. - Tietokantaa hyödynnetään tilakohtaisessa metsäsuunnittelussa, jota tekevät metsänomistajan toimeksiannosta hänen valitsemansa toimijat. - Metsälön kuviotiedot luovutetaan maksutta, toimitusmaksua lukuun ottamatta, metsänomistajan käyttöön. Metsänomistaja vastaa näin ollen tilakohtaisen suunnitelman koostamisen sekä mahdollisista erityistoivomuksista johtuvien lisätöiden kustannuksista. - Metsäsuunnittelun kehittämisessä tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä metsäkeskusten ja metsänomistajaorganisaatioiden kesken. 2. MMM:n metsäsuunnittelustrategian visio ja tavoitteet - Metsäsuunnitteluvisio 2010: Kaikki metsänomistajat tekevät päätöksiä tietoisina metsien erilaisista käyttömahdollisuuksista ja hoitotarpeista. - Strategian tavoitteet - Metsäsuunnittelun vaikuttavuutta ja tehokkuutta parannetaan - Suunnittelu on asiakaslähtöistä ja monitavoitteista - Menetelmät ovat tehokkaita ja vaikuttavia - Metsäsuunnittelutietojen laatu on hyvä. Strategiassa määritelty tietovarantoihin liittyvä avaintehtävä on pitää yllä kattava, riittävän tuore ja hyvälaatuinen metsävaratieto. 3. Projektiryhmässä asetettuja perustavoitteita: - Metsäsuunnittelun vaikuttavuuden parantaminen - Eri tietolähteiden käyttö tiedon metsävaratiedon tuottamisessa - Metsävaratiedon tuottamisen kustannustehokkuus - Tuote- ja palveluvalikoiman laajentaminen - Neuvonnallisuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen suunnitteluprosessissa. 4. Kerätyn alueellisen tiedon käyttömahdollisuudet metsäkeskusten eri toiminnoissa. 5. Toimintamallien vaikutukset eri toimijoiden tietotarpeiden täyttymiseen. Lähtökohtia ei pidetty mallien laadinnassa ehdottoman sitovina. Kehitettyjä malleja ei ole yksityiskohtaisesti arvioitu em. tekijöiden kannalta. Arviointi voidaan tehdä tarkemmin vasta sen jälkeen kun metsävaratiedon käyttäjien tietotarpeet on tarkemmin kartoitettu.

4 MUISTIO 4 (16) Tiedonkeruumenetelmissä lähtökohtana oletettiin, että - tulevien toimenpidetarpeiden määrittäminen edellyttää usein maastotarkistuksia - tilakohtaisen metsäsuunnitelman laadinta edellyttää pääsääntöisesti kattavaa maastokäyntiä tilalla, mikäli edellisestä suunnittelusta on kulunut yli 5 vuotta. Malleissa esitettyjä kuvatulkinnan yms. menetelmiä ei ole yksityiskohtaisesti määritelty, niiden valinta vaatii lisäselvityksiä ja -kehitystä. 2. Toimintamallien kuvaus Toimintamalli 1a. Tehostettu nykymalli Mallissa kehitetään nykyistä alue- ja tilakohtaista suunnittelumallia siten, että vanhaa (Solmu-muotoista) suunnittelutietoa, kasvun päivitystä, visuaalista kuvatulkintaa ja kertynyttä toimenpidetietoa hyödynnetään entistä tehokkaammin metsävaratietojen päivityksessä. Metsänomistajan tuote- ja palveluvalikoimaa laajennetaan ja asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Yleiskuvaus Alueellisen metsävaratietokannan ylläpito perustuu vanhan kuviotiedon päivitykseen. Päivitys toteutetaan kasvumallien, metsänkäyttö- ja perustamisilmoitusten, eri organisaatioista saatavan toteutustiedon ja visuaalisen kuvatulkinnan avulla. Kuvatulkinnassa käytetään hyväksi joko numeerisia ilmakuvia (ortoilmakuvatietokanta) tai korkean resoluution satelliittikuvia. Tulkintamenetelmä kehitetään esim. Mety-hankkeessa kehitetyn Visu-tulkintamenetelmän ja muiden lupaavimpien visuaalisen kuvatulkinnan menetelmien pohjalta. Päivitysmenetelmää varten määritetään laskennallisen kasvatuksen luotettavuusluokat puuston eri kehitysvaiheille. Luokitusta käytetään maastotyön kohdentamiseen epävarmoihin kohteisiin. Maastotyössä keskitytään niille tiloille, joilla metsänomistaja haluaa tilakohtaisen suunnitelman. Muiden ns. välialueiden maastotyössä keskitytään toimenpidetarpeiden määrittämiseen, puustomittauksia tehdään vain toimenpidetarpeiden määrittämistä varten sekä kuvatulkinnassa tai kasvunlaskennassa epävarmoiksi todetuissa kohteissa. Kattavampaa maastotyötä tehdään myös alueilla, joista ei ole saatavissa laadultaan asetettavat ehdot täyttävää tietoa päivityksen pohjaksi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että ne alueet, joista ei ole saatavissa Solmu-muotoista tietoa inventoidaan Solmu-tietosisällöllä. Tiedonkeruuta voidaan toteuttaa alihankintatyönä. Metsävaratietokannan päivityskiertoa voidaan nopeuttaa. Päivitysmahdollisuudet riippuvat mm. tuoreen kaukokartoitusmateriaalin saatavuudesta. Maan kattavat ilmakuvaukset (tai tarkan resoluution satelliittikuvaukset) tulisi tällöin toteuttaa järjestelmää varten säännöllisin väliajoin. Yksittäisen tilan tietojen päivitys voidaan metsänomistajan tilauksesta tehdä myös nopeammalla kierrolla erillisenä palveluna.

5 MUISTIO 5 (16) Koska kuviotietojen numeerisessa päivityksessä on useita virhelähteitä ja näillä virheillä on taipumus kumuloitua, kontrolloidaan päivitetyn tiedon laatua määrävälein monilähteisen VMI:n avulla ja/tai mittaamalla otannalla valittujen kuvioiden puustotietoja. Tähän kehitetään menetelmä. Metsävaratietojen päivityksen yhteydessä voidaan tehdä myös erilaisia alueellisia, tilanrajat ylittäviä tarkasteluja ja osallistaa alueen metsänomistajat tähän työhön. Tarkastelut voivat liittyä esim. vesistönsuojeluun, kunnostusojitusten tai puunkorjuun suunnitteluun sekä erilaisten elinympäristöjen hoitoon. Asiakastiedon keruu ja segmentointi tehdään aluetiedon keruun yhteydessä. Tilakohtaisten suunnitelmien laadinta tehdään alueellisen inventoinnin yhteydessä. Suunnitelmien ennakkomarkkinoinnissa käytetään apuna ennakkotulkittua tietoa tilan metsävaroista. Metsänomistajan tavoitteet selvitetään. Tiedonkeruuta voidaan tarkentaa metsänomistajien tarpeiden mukaisesti esim. uusituskypsissä metsissä. Metsänomistajan neuvontaa toteutetaan maastotyön yhteydessä, maastotyön jälkeen erillisenä neuvontatapahtumana sekä ryhmäneuvontana. Tilakohtaisissa tuotteissa on tuotevalikoima, jonka laatuluokat on etukäteen määritelty. Niille metsänomistajille, jotka eivät tilaa tilakohtaista suunnitelmaa, voidaan toimittaa tieto tilan hoitotarpeista metsänhoitotiedotteena. Suunnitelmatuotteisiin voidaan sisällyttää lisäosina tilakäynnit, päivityspalvelu, Internet- palvelu tai erillinen ohjelma tietojen käsittelyyn metsänomistajan omalla mikrolla. Lisäksi voidaan sopia vuosittaisesta metsien hoito- ja hakkuutarveilmoituksesta, jolla muistutetaan metsänomistajaa rästissä olevista töistä. Avainasiat Alueellisen kuviotietokannan kattavuus: Alueellisen tiedon tasalaatuisuus: Alueellisen tiedon ajantasaistuskierto: Alueellisen metsävaratietokannan päivityksessä käytettävät aineistot: Tilakohtaisen suunnittelun toteutus: Neuvonnan toteutus: Kattava Tasalaatuista noin 10 v (tilakohtaisesti voi joustaa) Vanha kuvioaineisto Toimenpidetiedot Kasvunlaskenta Kaukokartoitusmateriaali Metsäkeskus tekee alueellisen metsävaratiedon päivityksen yhteydessä Henkilökohtaista neuvontaa tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä ja sen jälkeen nykyisen kaltaisella tavalla. Lisäksi erillisenä ryhmä/henkilökohtaisena neuvontana sekä kirjein ja mhtiedottein (yms. kehitetyin väli-

6 MUISTIO 6 (16) nein) 1 3 vuoden kuluessa suunnittelusta. Mallin analyysi Vahvuuksia - Tilakohtaiset tuotteet standardoitu, tuotteiden sisältö ja laatu hallinnassa. - Kaikille halukkaille metsänomistajille tarjotaan mahdollisuus tilakohtaisiin suunnitelmatuotteisiin ja palveluihin. - Tuottavampi alueinventointimalli, maastotyö kevenee. - Mahdollistaa alueellisen metsävaratiedon keruun nykyistä suuremmalla pintaalalla. - Suunnittelutyö tulee monipuolisemmaksi, kun käytetään eri tietolähteitä hyväksi. - Koko ketju yksissä käsissä => tiedon laatu ja eheys turvattu. - Mahdollistaa tarvittaessa tilanrajojen yli menevät tarkastelut tilakohtaisten suunnitelmien laadinnan yhteydessä. - Mh-tiedotteen kaltaiset aktivointimenetelmät laajasti käytettävissä. - Tilakohtaisessa suunnittelussa kerättävä tarkempi tieto on myös lainvalvonnan, neuvonnan yms. käytettävissä ja se välitetään myös pääsääntöisesti metsänhoitoyhdistyksille. - Metsävaratietoa voidaan käyttää kohtuullisen luotettavasti viranomaistehtäviin, neuvontaan ja operatiiviseen suunnitteluun. Heikkouksia - Kilpailu vaillinaista tai puuttuu tilakohtaisten suunnitelmien laadinnassa. - On vaikeaa tuottaa luotettavia ajantasaisia aluelaskelmia vanhemmista alueista ilman tehtyjen toimenpiteiden kattavaa selvittämistä ja niiden jälkeisen puuston mittausta. Mahdollisuuksia - Toteutustiedon (perustamisilmoitukset, muu toteutustieto) hyödyntäminen päivityksessä (edellyttää tiedonvaihdon kehittämistä). - Ennakkovalmistelu tukee markkinointia => tilakohtaisten peittoa saadaan nostettua. - Tuottavuuden parantuminen. - Tiedonkeruu jatkuu vielä pitkään Solmu-muodossa => helpottaa siirtymistä. Uhkia - Ei voi ottaa aidosti käyttöön ennen kuin ryhdytään inventoimaan Solmu-alueita uudestaan, alkaen n (nykyisellä inventointivauhdilla). - Puustotietojen arvion (tulkinnan) luotettavuus välialueella heikkenee, riippuvuus tulkitsijasta. - Virheiden kumuloituminen päivityksessä.

7 MUISTIO 7 (16) Toimintamalli 1b. Tehostettu tiedon päivitys tilakohtaisen suunnittelun kilpailutuksella Malli on muutoin kuin malli 1a, paitsi että tilakohtaisten suunnitelmien laadinta kilpailutetaan; sitä tekevät metsänomistajan toimeksiannosta hänen valitsemansa toimijat. Metsälön kuviotiedot luovutetaan metsänomistajan käyttöön. Yleiskuvaus Alueellisen metsävaratietokannan ylläpito perustuu vanhan kuviotiedon päivitykseen. Päivitys toteutetaan kasvumallien, metsänkäyttö- ja perustamisilmoitusten, eri organisaatioista saatavan toteutustiedon ja visuaalisen kuvantulkinnan avulla. Kuvantulkinnassa käytetään hyväksi joko numeerisia ilmakuvia (ortoilmakuvatietokanta) tai korkean resoluution satelliittikuvia. Tulkintamenetelmä kehitetään esim. Mety-hankkeessa kehitetyn Visu-tulkintamenetelmän ja muiden lupaavimpien visuaalisen kuvatulkinnan menetelmien pohjalta. Päivitysmenetelmää varten määritetään laskennallisen kasvatuksen luotettavuusluokat puuston eri kehitysvaiheille. Luokitusta käytetään maastotyön kohdentamiseen epävarmoihin kohteisiin. Maastotyötä ei tehdä kattavana; kaikilla kuvioilla ei käydä. Maastotyössä keskitytään toimenpidetarpeiden määrittämiseen, puustomittauksia tehdään vain toimenpidetarpeiden määrittämistä varten tai kuvatulkinnassa epävarmoiksi todetuissa kohteissa. Kattavampaa maastotyötä tehdään myös alueilla, joista ei ole saatavissa laadultaan asetettavat ehdot täyttävää tietoa päivityksen pohjaksi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että ne alueet, joista ei ole saatavissa Solmu-muotoista tietoa inventoidaan Solmu-tietosisällöllä. Tiedonkeruuta voidaan toteuttaa alihankintatyönä. Päivityskiertoa voidaan nopeuttaa nykyisestä. Päivitystä voidaan nopeuttaa riippuen mm. henkilöresursseista ja tuoreen kaukokartoitusmateriaalin saatavuudesta. Koska kuviotietojen numeerisessa päivityksessä on useita virhelähteitä ja näillä virheillä on taipumus kumuloitua, kontrolloidaan päivitetyn tiedon laatua määrävälein monilähteisen VMI:n avulla ja/tai mittaamalla otannalla valittujen kuvioiden puustotietoja. Tähän kehitetään menetelmä. Asiakastiedon keruu ja segmentointi neuvontaa varten tehdään aluetiedon keruun yhteydessä. Alueellisen metsävaratiedon päivityksen yhteydessä ei kuitenkaan laadita tilakohtaisia metsäsuunnitelmia, vaan ne markkinoidaan ja koostetaan erillisenä työnä. Alueelliset metsävaratiedot ovat irrotettavissa tilakohtaisten suunnitelmien laadintaa varten ja metsänomistaja päättää kenellä teetättää suunnitelman. Tilakohtaisten suunnitelmien markkinointi tehdään pääasiassa alueellisen tiedon päivityksen jälkeen ja kilpailu on vapaata. Metsävaratietojen päivityksen yhteydessä voidaan tehdä myös erilaisia alueellisia, tilanrajat ylittäviä tarkasteluja. Niiden tuloksia ei kuitenkaan voida suoraan kytkeä tilakohtaisten suunnitelmien tuotantoon.

8 MUISTIO 8 (16) Tilakohtaisia tuotteiden ja palveluiden valikoima on palvelun tarjoajien päätettävissä. Alueellinen metsävaratieto on sisällöltään sellaista, että se periaatteessa mahdollistaa tilakohtaisten metsäsuunnitelmien laskennan ja koostamisen ilman erillistä maastokäyntiä. Käytännössä on kuitenkin tarve tehdä tarkistuksia ja lisämittauksia maastossa. Pelkän numeroina olevan tiedon varassa voi olla muuten vaikeaa täsmentää toimenpidetarpeita ja määrittää hakkuusuunnitetta sekä toimenpideohjelmaa tilalle. Henkilökohtaista neuvontaa ei tehdä alueinventoinnin yhteydessä. Metsäkeskus toimittaa metsänomistajille tietoa tilan hoitotarpeista metsänhoitotiedotteena ja tarjoaa erillisiä tilakohtaisia neuvontapalveluja alueellisen metsävaratietokannan tiedoilla. Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä neuvontaa tehdään palvelun tarjoajien toimesta. Avainasiat Alueellisen kuviotietokannan kattavuus: Alueellisen tiedon tasalaatuisuus: Alueellisen tiedon ajantasaistuskierto: Alueellisen metsävaratietokannan päivityksessä käytettävät aineistot: Tilakohtaisen suunnittelun toteutus: Neuvonnan toteutus: Kattava Tasalaatuinen Noin 10 v (mahdollisesti nopeampi) Vanha kuvioaineisto Toimenpidetiedot Kasvunlaskenta Kaukokartoitusmateriaali Erillisenä työnä alueellisen tiedon pohjalta, useita toimijoita. Ei vaadi välttämättä uutta maastokäyntiä. Pääosin erillisenä ryhmä/ henkilökohtaisena neuvontana sekä kirjein ja mh-tiedottein (yms. kehitetyin välinein) 1 3 vuoden kuluessa aluetiedon keruusta. Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä palveluntarjoajien toimesta. Mallin analyysi Vahvuuksia - Alueellinen kuviotietokanta ehyt ja tasalaatuinen. - Alueellisen metsävaratiedon päivityksen maastotyö kevenee. - Mahdollistaa alueellisen metsävaratiedon keruun nykyistä suuremmalla pintaalalla. - Metsävaratietojen päivitystyössä käytetään hyväksi eri tietolähteitä. - Metsänhoitotiedotteen kaltaiset aktivointimenetelmät laajasti käytettävissä.

9 MUISTIO 9 (16) - Metsävaratietoa voidaan käyttää kohtuullisen luotettavasti viranomaistehtäviin, neuvontaan ja operatiiviseen suunnitteluun. Heikkouksia - Tilakohtaisen markkinointi tapahtuu pääosin jälkikäteen. - Ei luo aitoa kilpailutilannetta, kilpailutetaan pääosin vain ms:n koostamista. - Miten määritellään tilakohtainen metsäsuunnitelma ja sen voimassaolo (ei ole enää selvää standardia). - Tilakohtaisen suunnitelman laatija on paperilla tai tiedostona olevan lähtötiedon varassa, kaikki tieto ei siirry tilakohtaisten tuotantoprosessiin. - On vaikeaa tuottaa luotettavia ajantasaisia aluelaskelmia vanhemmista alueista ilman tehtyjen toimenpiteiden kattavaa selvittämistä ja niiden jälkeisen puuston mittausta. Mahdollisuuksia - Mahdollisuus kilpailuttaa tilakohtainen suunnittelu. - Voi synnyttää yrittäjyyttä tilakohtaisiin metsäsuunnitelmapalveluihin. - Tiedonkeruu jatkuu vielä pitkään Solmu-muodossa => helpottaa siirtymistä. - Alueellisen inventoinnin tuottavuuden parantuminen. Uhkia - Ei voi ottaa aidosti käyttöön ennen kuin ryhdytään inventoimaan Solmu-alueita uudestaan, alkaen n (nykyisellä inventointivauhdilla). - Tilakohtaisten suunnitelmien laatu voi olla epätasaista. - Neuvonta tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä voi vähentyä ja on toimijasta riippuvaa. - Puustotietojen arvion (tulkinnan) luotettavuus välialueella heikkenee, riippuvuus tulkitsijasta. - Virheiden kumuloituminen päivityksessä. - Yhteys metsänomistajaan puuttuu metsävaratiedon päivitysvaiheesta, metsäkeskusten suunnittelijoiden motivaatio voi laskea. - Kaikille metsänomistajille ei enää välttämättä tarjota tilakohtaisia suunnittelupalveluja (ei löydy palvelun tarjoajia etenkin pienille tiloille). - Saattaa johtaa kaksinkertaiseen maastotyöhön. - Vaatii tilakohtaisen metsäsuunnitelman standardin määrittelyn ja laadunvarmistuksen menettelyjen kehittämisen. - Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä mahdollisesti kerätty täydentävä tieto ei automaattisesti palaudu alueelliseen metsävaratietokantaan ilman erillistä sopimista.

10 MUISTIO 10 (16) Malli 2: Kuvatulkinta-avusteinen alueinventointi Mallissa alueinventointi toteutetaan numeerisen kuvatulkinnan perusteella. Kuvatulkinnan tueksi kerätään otannalla kuviotietoa maastosta. Alueellinen metsävaratieto saadaan kerättyä tehokkaasti mutta sen laatu on heikompaa. Tilakohtaista suunnittelua varten joudutaan tekemään täydentävä maastoinventointi. Yleiskuvaus Mallissa alueellinen metsävarojen inventointi toteutetaan suunnittelualueittain kuvantulkinnan ja sen tueksi tehtävien maastomittausten (otosten) avulla. Maastomittausten kohdentaminen voidaan toteuttaa esim. visuaalisesti tai automaattisesti tuotettujen kuvasegmenttien avulla. Kuvasegmentit muodostetaan siten, että ne ovat spektrisesti homogeenisia ja keskimääräiseltä kooltaan perinteisiä metsikkökuvioita pienempiä. Kuvasegmentit ryhmitellään kuvatiedon avulla homogeenisiin ryhmiin, ja kustakin näin muodostetusta ryhmästä mitataan ennalta määrätyn suuruinen maasto-otos. Maasto-otosta voidaan painottaa inventointitehtävän kannalta tärkeimpiin kohteisiin. Kunkin maasto-otokseen valitun kuvasegmentin puustotiedot mitataan segmentin edustavalta alueelta kuvioittaisella arvioinnilla. Kuviotietojen arviointia varten kullekin kuvasegmentille perustetaan yksi tai useampia koealoja joiden puusto- ja sijaintitiedot tallennetaan. Maastossa mitattu tieto vastaa sisällöltään Solmu-tietosisältöä. Maastossa mitattu otos yleistetään kaikille suunnittelualueen kuvasegmenteille numeerisen kuvatulkinnan avulla. Yleistettävät tunnukset sisältävät metsätaloudellisen käytön kannalta oleelliset puusto- ja kasvupaikkatiedot. Toimenpide-ehdotuksia ei yleistetä, ne voidaan kuitenkin tarvittaessa ennustaa puustotunnuksista tai vanhan kuviotiedon ja toteutustiedon (perustamisilmoitukset) perusteella. Toimenpidetarpeiden varmistamiseksi tehdään maastotarkistuksia. Puuston inventointi kuvalta voidaan menetelmällisesti perustaa myös yksittäisten puiden latvuksiin kuvion homogeenisten osien sijasta. Menetelmässä käytetään apuna myös edellisen kierroksen suunnittelutietoa sekä kertynyttä toimenpidetietoa, esim. vanhoja kuviorajoja voidaan käyttää kuvan osituksen apuna. Kerättävä tietosisältö mahdollistaa lainvalvonnan ja metsänhoitotarpeista tiedottamisen, mutta ei mahdollista suoraa nykytasoisten tilakohtaisten metsäsuunnitelmien koostamista. Henkilökohtaista neuvontaa ei tehdä alueinventoinnin yhteydessä. Aluetason tarkasteluja voidaan tehdä alueellisen kuvatulkinnan valmistuttua tai käyttäen hyväksi edellisen inventoinnin tietoja ym. taustatietoja. Tilakohtaisia suunnitelmia varten joudutaan tekemään metsänomistajan tavoitteista lähtevä täydentävä maastoinventointi. Tilakohtaisten suunnitelmien tuotanto voi olla keskitetty tai siinä on useita toimijoita. Jälkimmäisessä tapauksessa tilakohtaisia tuotteiden ja palveluiden valikoima on pal-

11 MUISTIO 11 (16) velun tarjoajien päätettävissä. Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä neuvontaa tehdään palveluntarjoajien toimesta, mikäli kuuluu heidän palveluvalikoimaansa. Metsäkeskus toimittaa alueellisen metsävaratiedon perusteella metsänomistajille tietoa tilan hoitotarpeista metsänhoitotiedotteena ja tekee tilakohtaisia neuvontapalveluja alueellisen metsävaratietokannan tiedoilla. Neuvontaa varten voidaan joutua täydentämään ja tarkentamaan alueinventoinnista saatavia kuviotietoja, mikäli asiakkaalle ei laadita tilakohtaista suunnitelmaa. Avainasiat Alueellisen kuviotietokannan kattavuus: Alueellisen tiedon tasalaatuisuus: Kattava Periaatteessa tasalaatuinen, käytännössä menetelmästä johtuvaa vaihtelua Ajantasaistuskierto: 5-10 v. Alueellisen metsävaratietokannan keruussa käytettävät aineistot: Tilakohtaisen suunnittelun toteutus: Neuvonnan toteutus: Vanha kuvioaineisto Toimenpidetiedot (osittain) Kaukokartoitusmateriaali Maasto-otos Erillisenä työnä alueellisen tiedon pohjalta. Keskitetty tai useita toimijoita. Vaatii erillisen maastokäynnin. Pääosin erillisenä ryhmä/ henkilökohtaisena neuvontana sekä kirjein ja mh-tiedottein (yms. kehitetyin välinein) 1 3 kuluessa aluetiedon keruusta. Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä palveluntarjoajien toimesta. Mallin analyysi Vahvuuksia - Tehokas ja halpa alueellisen metsävaratiedon keruu. - Saadaan nopeasti ja kattavasti perustiedot metsistä. - Lyhyt inventointikierto. - Tilakohtaisten suunnitelmien vapaa räätälöitävyys. Heikkouksia - Tilakohtaisen suunnitelman laadinta vaatii erillisen maastokäynnin. - Vaatii runsaasti kuvatulkinnan menetelmäkehitystä. - Tulkinnan virheet voivat olla paikallisesti suuria.

12 MUISTIO 12 (16) Mahdollisuuksia - Voidaan haluttaessa luoda kilpailua ja synnyttää yrittäjyyttä tilakohtaiseen suunnitteluun. - Mahdollisuus siirtää metsäkeskuksen resursseja neuvontaan, jos henkilöresurssit säilyvät nykyisellään. - Mh-tiedotteen kaltaiset aktivointivälineet saattavat olla käytössä kattavasti. Uhkia - Alueinventoinnin tuottamien kuviotietojen käyttökelpoisuus toimenpiteiden suunnittelussa ja rajauksessa, metsänomistajien neuvonnassa sekä viranomaistoiminnassa. - Tilakohtaisen suunnittelun kustannukset nousevat. - Neuvonta tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä voi vähentyä ja on toimijasta riippuvaa. - Mikäli tilakohtainen suunnittelu kilpailutetaan: - Tilakohtaisten suunnitelmien laatu heikkenee ja laatua on vaikea kontrolloida - Tilatason metsävaratiedot voivat olla epäyhtenäisiä ja niitä hallitaan eri toimijoiden järjestelmissä. - Kaikille metsänomistajille ei enää tarjota tilakohtaisia suunnittelupalveluja. - On määriteltävä tilakohtaisen metsäsuunnitelman standardi ja laadun kontrollointimenettelyt. - Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä mahdollisesti kerätty täydentävä tieto ei automaattisesti palaudu alueelliseen metsävaratietokantaan ilman erillistä sopimista. - Neuvonta tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä toimijasta riippuvaa ja jää epämääräiseksi. Malli 3 : Tilakohtaisten suunnitelmien yleistysmalli Mallissa keskitytään tilakohtaisten suunnitelmien laadintaan niitä ennakkoon tilanneille metsänomistajille. Välialueille metsävaratiedot tuotetaan yleistämällä tilakohtaisten suunnitelmien kuviotiedot numeerisen kuvatulkinnan avulla. Yleiskuvaus Mallissa keskeistä on tilakohtaisten metsäsuunnitelmien tuotanto. Tilakohtaisia suunnitelmapalveluja ennakkomarkkinoidaan alueittain ja metsänomistajan tavoitteet selvitetään. Tilakohtaisten suunnitelmien tiedonkeruu tehdään maastossa Solmutiedonkeruumallin mukaisesti. Suunnitelmissa tehdään maastossa järkevä kuviointi, jossa koealat paikannetaan. Vanhaa kuviotietoa käytetään hyväksi inventoinnissa. Tiedonkeruuta voidaan tarkentaa metsänomistajien tarpeiden mukaisesti esim. uusituskypsissä metsissä.

13 MUISTIO 13 (16) Tilakohtaisissa tuotteissa on tuotevalikoima, jonka laatuluokat on etukäteen määritelty. Niille metsänomistajille, jotka eivät tilaa tilakohtaista suunnitelmaa, voidaan toimittaa tieto tilan hoitotarpeista metsänhoitotiedotteena. Tilakohtaisia suunnitelmia voivat laatia metsäkeskuksen ohella myös muut toimijat tai laadinta on keskitetty. Suunnitelmatuotteisiin voidaan sisällyttää lisäosina tilakäynnit, päivityspalvelu, Internet- palvelu tai erillinen ohjelma tietojen käsittelyyn metsänomistajan omalla mikrolla. Lisäksi voidaan sopia vuosittaisesta metsien hoito- ja hakkuutarveilmoituksesta, jolla muistutetaan metsänomistajaa rästissä olevista töistä. Muiden alueiden (ns. välialueet) puustotiedot tuotetaan yleistysmenetelmällä kuvantulkinnan, vanhan kuvioaineiston sekä tilakohtaisen suunnittelun maastoaineiston avulla. Maastoaineistoa täydennetään otoksella välialueiden metsiköistä. Yleistykseen kehitetään menetelmä, joka voi perustua esim. tilakohtaisten suunnitelmien kuvioista visuaalisesti tai automaattisilla menetelmillä tuotettaviin spektrisesti homogeenisiin, kuvioita pienempiin kuvasegmentteihin. Yleistettävät tunnukset sisältävät metsätaloudellisen käytön kannalta oleelliset puusto- ja kasvupaikkatiedot. Toimenpide-ehdotuksia ei yleistetä, ne voidaan kuitenkin tarvittaessa ennustaa puustotunnuksista tai vanhan kuviotiedon ja toteutustiedon (perustamisilmoitukset) perusteella. Toimenpidetarpeiden varmistamiseksi tehdään maastotarkistuksia. Jos tilakohtaisen suunnitelman laatii muu kuin metsäkeskus, toimitetaan tilakohtaisen suunnitelman tiedot metsäkeskukseen alueellista yleistystä varten. Yleistyksessä käytettävän kuvioaineiston laatu varmistetaan. Aluetason tarkasteluja voidaan tehdä pääsääntöisesti vasta alueellisen yleistyksen jälkeen tai käyttäen edellisen inventoinnin tietoja ym. taustatietoja. Metsänomistajan neuvonta toteutetaan osin maastotyön jälkeen erillisenä neuvontatapahtumana sekä ryhmäneuvontana. Avainasiat Alueellisen kuviotietokannan kattavuus: Alueellisen tiedon tasalaatuisuus: Kattava Tilakohtaisen suunnitelman tiloilla ja otosalueilla tarkempi laatu, muualla heikompi laatu. Ajantasaistuskierto: 5-10 v. Alueellisen metsävaratietokannan keruussa Vanha kuvioaineisto käytettävät aineistot: Tilakohtaisen suunn. aineisto + lisäotos Toimenpidetiedot (osittain) Kaukokartoitusmateriaali Tilakohtaisen suunnittelun toteutus: Tilausten perusteella, maastoinventointiin perustuen. Keskitetty tai useita toimijoita.

14 MUISTIO 14 (16) Neuvonnan toteutus: Henkilökohtaista neuvontaa tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä ja jälkeen nykyisen kaltaisella tavalla. Lisäksi erillisenä ryhmä/henkilökohtaisena neuvontana sekä kirjein ja mhtiedottein (yms. kehitetyin välinein) 1 3 kuluessa aluetiedon tuottamisesta. Mallin analyysi Vahvuuksia - Suunnittelijat voidaan helposti motivoida tilakohtaisten suunnitelmien tekoon. - Maastotyöresurssit suunnataan aktiivisille tiloille. - Välialueiden tiedot voidaan tuottaa tehokkaasti. - Suunnittelun vaikuttavuus hyvä. Heikkouksia - Alueellinen metsävaratieto ei ole tasalaatuista. - Kuviotason tieto ei välttämättä ole edustava maasto-otos kuvatulkintaa varten, jos käytetään kuviota pienempiä kuvatulkintayksikköjä. - Aluetason tarkasteluja ei voida tehdä ennen tilakohtaisten suunnitelmien laadintaa. - Vaatii runsaasti kuvatulkinnan menetelmäkehitystä. Mahdollisuuksia - Useat toimijat voi periaatteessa tehdä tilakohtaisia suunnitelmia, mutta tällöin on määriteltävä tilakohtaisen metsäsuunnitelman tiedonkeruu- ja tuotestandardi ja laadun kontrollointimenettelyt. - Jos metsäkeskukset tekevät tilakohtaista suunnittelua, suunnitelmien laatu pysyy nykyisellä tasolla. - Mahdollistaa laadultaan heikomman, halvan suunnitelman myynnin jälkikäteen välialuetiedosta. - Välialueille voidaan tuottaa sisällöltään vastaavat tiedot kevyemmällä maastotyöllä (mutta luotettavuus on kyseenalainen). Uhkia - Jos tilakohtaisia suunnitelmia tekee useat tahot, muiden kuin metsäkeskuksen tekemistä tilakohtaisista ei välttämättä tiedetä tiedon laatua eikä sitä miten tiedot saadaan metsäkeskuksen metsävaratietokantaan (edellyttää sopimista). - Välialueille yleistetyn tiedon käytettävyys neuvonnassa ym. toiminnassa. - Tilakohtaisten suunnitelmien harhaisuus otoksena (voidaan vähentää välialueiden otoksella).

15 MUISTIO 15 (16) Malli 4: VMI-pohjainen alueinventointi Mallissa alueelliset metsävaratiedot tuotetaan VMI:n monilähdeinventoinnin avulla. Tämän ohella metsäkeskukset keräävät kuviotietoja lainvalvonnan tai metsänhoidon edistämisen kannalta tärkeistä kohteista. Tilakohtaista suunnittelua varten joudutaan tekemään erillinen maastoinventointi. Yleiskuvaus Alueellista metsävaratietoa tuotetaan kahdella menetelmällä: 1. Aluetason perustiedot metsistä tuotetaan VMI:n monilähdeinventoinnin avulla. Tietoa käytetään eritasoissa alueellisissa laskelmissa maakunta-, kunta- ja kylätasolla. Tila- ja kuviotasolle voidaan monilähdeinventoinnin avulla tuottaa suuntaa-antavia metsävaratietoja, mutta niiden luotettavuus kuviotasolla on heikko. 2. Metsäkeskukset keräävät kuviotasolle paikannettua tietoa lainvalvonnan ja metsänhoidon edistämisen kannalta tärkeistä kohteista (ns. aktiivikuviot). Inventointi ei ole kattava. Tilakohtaisia suunnitelmia varten joudutaan tekemään metsänomistajan tavoitteista lähtevä erillinen maastoinventointi, jonka maksaa metsänomistaja. Samoin erillisiä neuvontatapahtumia varten jouduttaneen tekemään valmisteleva maastokäynti. Tilakohtaisten suunnitelmien tuotanto voi olla keskitetty tai siinä on useita toimijoita. Jälkimmäisessä tapauksessa tilakohtaisia tuotteiden ja palveluiden valikoima on palvelun tarjoajien päätettävissä. Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä metsänomistajien neuvontaa tehdään palveluntarjoajien toimesta, mikäli kuuluu palveluvalikoimaan. Metsäkeskus toimittaa alueellisen metsävaratiedon perusteella metsänomistajille tietoa tilan hoitotarpeista metsänhoitotiedotteena ja tekee tilakohtaisia neuvontapalveluja alueellisen metsävaratietokannan tiedoilla. Neuvontaa varten joudutaan täydentämään ja tarkentamaan alueinventoinnista saatavia kuviotietoja, mikäli asiakkaalle ei laadita tilakohtaista suunnitelmaa. Avainasiat Alueellisen kuviotietokannan kattavuus: Alueellisen tiedon tasalaatuisuus: Alueellisen tiedon ajantasaistuskierto: Alueellisen metsävaratietokannan keruussa käytettävät aineistot: Ei kattava Tasalaatuinen (VMI-tiedon osalta) Useita eri vaihtoehtoja riippuen VMI:n toteutuksesta. Metsäkeskusten tekemän tiedonkeruun osalta 5-10 v. Vanha kuvioaineisto Metsänkäyttö- ja perustamisilmoitukset Kaukokartoitusmateriaali VMI-koealatiedot

16 MUISTIO 16 (16) Tilakohtaisen suunnittelun toteutus: Neuvonnan toteutus: Erillisenä työnä alueellisen tiedon pohjalta, keskitetty tai useita toimijoita. Vaatii erillisen maastoinventoinnin. Neuvonta erillistyönä ja tilakohtaisen metsäsuunnittelun yhteydessä. Mallin analyysi Vahvuuksia - Tehokas alueellisen yhteenvetotiedon tuotanto, tilastollisesti luotettavat alueelliset laskelmat. - VMI-tulkintatiedon tasalaatuisuus. - Saadaan kerättyä tärkeiden kohteiden paikannettu tieto. Heikkouksia - Alueellisten metsävaratietojen käyttöarvo operatiivisessa toiminnassa (toimenpiteiden suunnittelu tms.) heikko. - VMI:stä tuotettujen perustietojen tarkkuus kuviotasolla ei ole riittävä. - Ei kattavaa alueittaista kuviotietoa. - Tilakohtaisen suunnitelman laadinta vaatii kattavan maastotyön. - Aikaviive VMI-maastotöistä monilähdetulkinnan valmistumiseen. (2 3 v). Mahdollisuuksia - Voidaan haluttaessa luoda kilpailua ja synnyttää yrittäjyyttä tilakohtaiseen suunnitteluun. - Mahdollisuus siirtää metsäkeskuksen resursseja neuvontaan tai muihin tehtäviin. - Mahdollisuus ajantasaisiin aluelaskelmiin (riippuen VMI:n toteutuksesta). Uhkia - Tilakohtaisten suunnitelmien laadintakustannukset nousevat. - Yksittäisten lainvalvonnan ja metsänhoidon edistämisen kannalta tärkeiden kohteiden erillisinventointi kallista. - Mikäli tilakohtainen suunnittelu kilpailutetaan: - Tilakohtaisten suunnitelmien laatu heikkenee ja laatua on vaikea kontrolloida - Tilatason metsävaratiedot voivat olla epäyhtenäisiä ja niitä hallitaan eri toimijoiden järjestelmissä. - Kaikille metsänomistajille ei enää tarjota tilakohtaisia suunnittelupalveluja. - On määriteltävä tilakohtaisen metsäsuunnitelman standardi ja sen kontrollointimenettelyt - Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä mahdollisesti kerätty täydentävä tieto ei automaattisesti palaudu alueelliseen metsävaratietokantaan ilman erillistä sopimista. - Neuvonta tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä voi vähentyä ja on toimijasta riippuvaa.