METSÄVARATIETOJEN HANKINNAN JA METSÄSUUNNITTELUN TULEVAISUUDEN TOIMINTAMALLEJA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄVARATIETOJEN HANKINNAN JA METSÄSUUNNITTELUN TULEVAISUUDEN TOIMINTAMALLEJA"

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (16) METSÄVARATIETOJEN HANKINNAN JA METSÄSUUNNITTELUN TULEVAISUUDEN TOIMINTAMALLEJA Tiivistelmä Tässä dokumentissa on kuvattu erilaisia vaihtoehtoisia malleja toteuttaa yksityismetsien alueellisen kuvioittaisen metsävaratietokannan tietojen päivitystä sekä tilakohtaista metsäsuunnittelua. Mallit on laadittu maa- ja metsätalousministeriön käynnistämässä uuden sukupolven metsäsuunnittelujärjestelmän esiselvitysprojektissa. Mallien kehittelyn lähtökohtia ovat: - KMO:n metsäsuunnittelua koskevat linjaukset - MMM:n metsäsuunnittelustrategian visio ja tavoitteet - Projektissa asetetut perustavoitteet: - Metsäsuunnittelun vaikuttavuuden parantaminen - Eri tietolähteiden käyttö tiedon tuottamisessa - Kustannustehokkuus - Tuote- ja palveluvalikoiman laajentaminen - Neuvonnallisuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen suunnitteluprosessissa. Malleja kehitettiin kaikkiaan 5 ja ne nimettiin seuraavasti: 1a. Tehostettu nykymalli 1b. Tehostettu nykymalli kilpailutuksella 2. Kuvatulkinta-avusteinen alueinventointi 3. Tilakohtaisten suunnitelmien yleistys 4. VMI-pohjainen alueinventointi Malleista kuvattiin kuvioittaisen metsävaratietokannan tietojen päivitysmenetelmän periaatteet ja tietolähteet sekä tilakohtaisen metsäsuunnittelun toteutus. Malleja on analysoitu SWOT-tekniikalla. 1a. Tehostettu nykymalli Mallissa kehitetään nykyistä alue- ja tilakohtaista suunnittelumallia siten, että vanhaa suunnittelutietoa, kasvun päivitystä, visuaalista kuvatulkintaa ja kertynyttä toimenpidetietoa hyödynnetään entistä tehokkaammin metsävaratietojen päivityksessä. Kattavasta maastotyöstä välialueilla luovutaan ja keskitytään toimenpidetarpeiden määrittämiseen. Päivityskiertoa voidaan jonkin verran nopeuttaa. Mikäli päivitysmenetelmä edellyttää tarkemman Solmu-muotoisen tiedon lähtökohdakseen, kerätään puuttuvilta alueilta Solmu-muotoinen tieto nykyiseen tapaan. Tilakohtainen suunnittelu toteutetaan pääosin kuten nykyisinkin. Metsänomistajan tuote- ja palveluvalikoimaa laajennetaan ja asiakaslähtöisyyttä parannetaan. 1b. Tehostettu nykymalli kilpailutuksella Malli on muutoin kuin malli 1a, paitsi että alueellisen metsävaratietokannan päivitys ja tilakohtaisten suunnitelmien laadinta eriytetään ja kilpailutetaan. Mallin avulla on pyritty kuvaamaan yleisemminkin niitä vaikutuksia, mitä tilakohtaisen suunnittelun mahdollisella kilpailutuksella on metsäsuunnitteluun.

2 MUISTIO 2 (16) Alueellisen metsävaratietokannan päivitys hoidetaan metsäkeskuksen toimesta kuten mallissa 1a, mutta siinä yhteydessä ei markkinoida eikä tuoteta tilakohtaisia suunnitelmia. Tilakohtaisen suunnitelman tekevät metsänomistajan toimeksiannosta hänen valitsemansa toimijat. Metsälön kuviotiedot luovutetaan metsänomistajan käyttöön. 2. Kuvatulkinta-avusteinen alueinventointi Mallissa alueinventointi toteutetaan kevyemmin numeerisen kuvatulkinnan perusteella. Kuvatulkinnan tueksi kerätään otannalla kuvio- ja koealatietoa maastosta. Lisäksi joudutaan tarkistamaan ja määrittämään toimenpide-ehdotuksia maastotyönä. Alueellinen metsävaratieto saadaan näin kerättyä tehokkaasti mutta sen laatu on heikompaa. Tilakohtaista suunnittelua varten joudutaan tekemään täydentävä maastoinventointi. Tilakohtaisen suunnittelun kustannukset nousevat. 3. Tilakohtaisten suunnitelmien yleistys Mallissa keskitytään tilakohtaisten suunnitelmien laadintaan niitä ennakkoon tilanneille metsänomistajille. Välialueille metsävaratiedot tuotetaan tehokkaalla menettelyllä yleistämällä tilakohtaisten suunnitelmien kuviotiedot numeerisen kuvatulkinnan avulla. Tilakohtaisten suunnitelmien tiedonkeruu tehdään maastossa Solmutiedonkeruumallin mukaisesti. Tilakohtaisissa tuotteissa on laaja tuotevalikoima, jonka laatuluokat on etukäteen määritelty. Muiden alueiden (ns. välialueet) puustotiedot tuotetaan yleistysmenetelmällä kuvatulkinnan, vanhan kuvioaineiston sekä tilakohtaisen suunnittelun maastoaineiston avulla. Maastoaineistoa täydennetään otoksella välialueiden metsiköistä. Välialueille tuotetun tiedon laatu on huonompaa. 4. VMI-pohjainen alueinventointi Mallissa alueelliset metsävaratiedot (yhteenvedot)tuotetaan VMI:n monilähdeinventoinnin avulla. Tämän ohella metsäkeskukset keräävät kuviotietoja lainvalvonnan tai metsänhoidon edistämisen kannalta tärkeistä kohteista. Tiedonkeruu ei tuota kattavaa kuviointia. Tilakohtaista suunnittelua varten joudutaan tekemään erillinen kattava maastoinventointi. Tilakohtaisen suunnittelun kustannukset nousevat.

3 MUISTIO 3 (16) 1. Mallien kehittämisen lähtökohtia Mallien kehittelyn lähtökohdiksi määriteltiin seuraavia reunaehtoja/tavoitteita: 1. KMO:n metsäsuunnittelua koskevat linjaukset - Tilakohtaisten metsäsuunnitelmien määrän nostaminen 75 prosenttiin yksityismetsien pinta-alasta. - Tilakohtaisen suunnittelun pohjaksi metsäkeskukset kokoavat metsätietokannan alueellisen metsäsuunnittelun avulla. Aluesuunnittelun määrä nostetaan miljoonaan hehtaariin vuodessa. - Tietokantaa hyödynnetään tilakohtaisessa metsäsuunnittelussa, jota tekevät metsänomistajan toimeksiannosta hänen valitsemansa toimijat. - Metsälön kuviotiedot luovutetaan maksutta, toimitusmaksua lukuun ottamatta, metsänomistajan käyttöön. Metsänomistaja vastaa näin ollen tilakohtaisen suunnitelman koostamisen sekä mahdollisista erityistoivomuksista johtuvien lisätöiden kustannuksista. - Metsäsuunnittelun kehittämisessä tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä metsäkeskusten ja metsänomistajaorganisaatioiden kesken. 2. MMM:n metsäsuunnittelustrategian visio ja tavoitteet - Metsäsuunnitteluvisio 2010: Kaikki metsänomistajat tekevät päätöksiä tietoisina metsien erilaisista käyttömahdollisuuksista ja hoitotarpeista. - Strategian tavoitteet - Metsäsuunnittelun vaikuttavuutta ja tehokkuutta parannetaan - Suunnittelu on asiakaslähtöistä ja monitavoitteista - Menetelmät ovat tehokkaita ja vaikuttavia - Metsäsuunnittelutietojen laatu on hyvä. Strategiassa määritelty tietovarantoihin liittyvä avaintehtävä on pitää yllä kattava, riittävän tuore ja hyvälaatuinen metsävaratieto. 3. Projektiryhmässä asetettuja perustavoitteita: - Metsäsuunnittelun vaikuttavuuden parantaminen - Eri tietolähteiden käyttö tiedon metsävaratiedon tuottamisessa - Metsävaratiedon tuottamisen kustannustehokkuus - Tuote- ja palveluvalikoiman laajentaminen - Neuvonnallisuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen suunnitteluprosessissa. 4. Kerätyn alueellisen tiedon käyttömahdollisuudet metsäkeskusten eri toiminnoissa. 5. Toimintamallien vaikutukset eri toimijoiden tietotarpeiden täyttymiseen. Lähtökohtia ei pidetty mallien laadinnassa ehdottoman sitovina. Kehitettyjä malleja ei ole yksityiskohtaisesti arvioitu em. tekijöiden kannalta. Arviointi voidaan tehdä tarkemmin vasta sen jälkeen kun metsävaratiedon käyttäjien tietotarpeet on tarkemmin kartoitettu.

4 MUISTIO 4 (16) Tiedonkeruumenetelmissä lähtökohtana oletettiin, että - tulevien toimenpidetarpeiden määrittäminen edellyttää usein maastotarkistuksia - tilakohtaisen metsäsuunnitelman laadinta edellyttää pääsääntöisesti kattavaa maastokäyntiä tilalla, mikäli edellisestä suunnittelusta on kulunut yli 5 vuotta. Malleissa esitettyjä kuvatulkinnan yms. menetelmiä ei ole yksityiskohtaisesti määritelty, niiden valinta vaatii lisäselvityksiä ja -kehitystä. 2. Toimintamallien kuvaus Toimintamalli 1a. Tehostettu nykymalli Mallissa kehitetään nykyistä alue- ja tilakohtaista suunnittelumallia siten, että vanhaa (Solmu-muotoista) suunnittelutietoa, kasvun päivitystä, visuaalista kuvatulkintaa ja kertynyttä toimenpidetietoa hyödynnetään entistä tehokkaammin metsävaratietojen päivityksessä. Metsänomistajan tuote- ja palveluvalikoimaa laajennetaan ja asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Yleiskuvaus Alueellisen metsävaratietokannan ylläpito perustuu vanhan kuviotiedon päivitykseen. Päivitys toteutetaan kasvumallien, metsänkäyttö- ja perustamisilmoitusten, eri organisaatioista saatavan toteutustiedon ja visuaalisen kuvatulkinnan avulla. Kuvatulkinnassa käytetään hyväksi joko numeerisia ilmakuvia (ortoilmakuvatietokanta) tai korkean resoluution satelliittikuvia. Tulkintamenetelmä kehitetään esim. Mety-hankkeessa kehitetyn Visu-tulkintamenetelmän ja muiden lupaavimpien visuaalisen kuvatulkinnan menetelmien pohjalta. Päivitysmenetelmää varten määritetään laskennallisen kasvatuksen luotettavuusluokat puuston eri kehitysvaiheille. Luokitusta käytetään maastotyön kohdentamiseen epävarmoihin kohteisiin. Maastotyössä keskitytään niille tiloille, joilla metsänomistaja haluaa tilakohtaisen suunnitelman. Muiden ns. välialueiden maastotyössä keskitytään toimenpidetarpeiden määrittämiseen, puustomittauksia tehdään vain toimenpidetarpeiden määrittämistä varten sekä kuvatulkinnassa tai kasvunlaskennassa epävarmoiksi todetuissa kohteissa. Kattavampaa maastotyötä tehdään myös alueilla, joista ei ole saatavissa laadultaan asetettavat ehdot täyttävää tietoa päivityksen pohjaksi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että ne alueet, joista ei ole saatavissa Solmu-muotoista tietoa inventoidaan Solmu-tietosisällöllä. Tiedonkeruuta voidaan toteuttaa alihankintatyönä. Metsävaratietokannan päivityskiertoa voidaan nopeuttaa. Päivitysmahdollisuudet riippuvat mm. tuoreen kaukokartoitusmateriaalin saatavuudesta. Maan kattavat ilmakuvaukset (tai tarkan resoluution satelliittikuvaukset) tulisi tällöin toteuttaa järjestelmää varten säännöllisin väliajoin. Yksittäisen tilan tietojen päivitys voidaan metsänomistajan tilauksesta tehdä myös nopeammalla kierrolla erillisenä palveluna.

5 MUISTIO 5 (16) Koska kuviotietojen numeerisessa päivityksessä on useita virhelähteitä ja näillä virheillä on taipumus kumuloitua, kontrolloidaan päivitetyn tiedon laatua määrävälein monilähteisen VMI:n avulla ja/tai mittaamalla otannalla valittujen kuvioiden puustotietoja. Tähän kehitetään menetelmä. Metsävaratietojen päivityksen yhteydessä voidaan tehdä myös erilaisia alueellisia, tilanrajat ylittäviä tarkasteluja ja osallistaa alueen metsänomistajat tähän työhön. Tarkastelut voivat liittyä esim. vesistönsuojeluun, kunnostusojitusten tai puunkorjuun suunnitteluun sekä erilaisten elinympäristöjen hoitoon. Asiakastiedon keruu ja segmentointi tehdään aluetiedon keruun yhteydessä. Tilakohtaisten suunnitelmien laadinta tehdään alueellisen inventoinnin yhteydessä. Suunnitelmien ennakkomarkkinoinnissa käytetään apuna ennakkotulkittua tietoa tilan metsävaroista. Metsänomistajan tavoitteet selvitetään. Tiedonkeruuta voidaan tarkentaa metsänomistajien tarpeiden mukaisesti esim. uusituskypsissä metsissä. Metsänomistajan neuvontaa toteutetaan maastotyön yhteydessä, maastotyön jälkeen erillisenä neuvontatapahtumana sekä ryhmäneuvontana. Tilakohtaisissa tuotteissa on tuotevalikoima, jonka laatuluokat on etukäteen määritelty. Niille metsänomistajille, jotka eivät tilaa tilakohtaista suunnitelmaa, voidaan toimittaa tieto tilan hoitotarpeista metsänhoitotiedotteena. Suunnitelmatuotteisiin voidaan sisällyttää lisäosina tilakäynnit, päivityspalvelu, Internet- palvelu tai erillinen ohjelma tietojen käsittelyyn metsänomistajan omalla mikrolla. Lisäksi voidaan sopia vuosittaisesta metsien hoito- ja hakkuutarveilmoituksesta, jolla muistutetaan metsänomistajaa rästissä olevista töistä. Avainasiat Alueellisen kuviotietokannan kattavuus: Alueellisen tiedon tasalaatuisuus: Alueellisen tiedon ajantasaistuskierto: Alueellisen metsävaratietokannan päivityksessä käytettävät aineistot: Tilakohtaisen suunnittelun toteutus: Neuvonnan toteutus: Kattava Tasalaatuista noin 10 v (tilakohtaisesti voi joustaa) Vanha kuvioaineisto Toimenpidetiedot Kasvunlaskenta Kaukokartoitusmateriaali Metsäkeskus tekee alueellisen metsävaratiedon päivityksen yhteydessä Henkilökohtaista neuvontaa tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä ja sen jälkeen nykyisen kaltaisella tavalla. Lisäksi erillisenä ryhmä/henkilökohtaisena neuvontana sekä kirjein ja mhtiedottein (yms. kehitetyin väli-

6 MUISTIO 6 (16) nein) 1 3 vuoden kuluessa suunnittelusta. Mallin analyysi Vahvuuksia - Tilakohtaiset tuotteet standardoitu, tuotteiden sisältö ja laatu hallinnassa. - Kaikille halukkaille metsänomistajille tarjotaan mahdollisuus tilakohtaisiin suunnitelmatuotteisiin ja palveluihin. - Tuottavampi alueinventointimalli, maastotyö kevenee. - Mahdollistaa alueellisen metsävaratiedon keruun nykyistä suuremmalla pintaalalla. - Suunnittelutyö tulee monipuolisemmaksi, kun käytetään eri tietolähteitä hyväksi. - Koko ketju yksissä käsissä => tiedon laatu ja eheys turvattu. - Mahdollistaa tarvittaessa tilanrajojen yli menevät tarkastelut tilakohtaisten suunnitelmien laadinnan yhteydessä. - Mh-tiedotteen kaltaiset aktivointimenetelmät laajasti käytettävissä. - Tilakohtaisessa suunnittelussa kerättävä tarkempi tieto on myös lainvalvonnan, neuvonnan yms. käytettävissä ja se välitetään myös pääsääntöisesti metsänhoitoyhdistyksille. - Metsävaratietoa voidaan käyttää kohtuullisen luotettavasti viranomaistehtäviin, neuvontaan ja operatiiviseen suunnitteluun. Heikkouksia - Kilpailu vaillinaista tai puuttuu tilakohtaisten suunnitelmien laadinnassa. - On vaikeaa tuottaa luotettavia ajantasaisia aluelaskelmia vanhemmista alueista ilman tehtyjen toimenpiteiden kattavaa selvittämistä ja niiden jälkeisen puuston mittausta. Mahdollisuuksia - Toteutustiedon (perustamisilmoitukset, muu toteutustieto) hyödyntäminen päivityksessä (edellyttää tiedonvaihdon kehittämistä). - Ennakkovalmistelu tukee markkinointia => tilakohtaisten peittoa saadaan nostettua. - Tuottavuuden parantuminen. - Tiedonkeruu jatkuu vielä pitkään Solmu-muodossa => helpottaa siirtymistä. Uhkia - Ei voi ottaa aidosti käyttöön ennen kuin ryhdytään inventoimaan Solmu-alueita uudestaan, alkaen n (nykyisellä inventointivauhdilla). - Puustotietojen arvion (tulkinnan) luotettavuus välialueella heikkenee, riippuvuus tulkitsijasta. - Virheiden kumuloituminen päivityksessä.

7 MUISTIO 7 (16) Toimintamalli 1b. Tehostettu tiedon päivitys tilakohtaisen suunnittelun kilpailutuksella Malli on muutoin kuin malli 1a, paitsi että tilakohtaisten suunnitelmien laadinta kilpailutetaan; sitä tekevät metsänomistajan toimeksiannosta hänen valitsemansa toimijat. Metsälön kuviotiedot luovutetaan metsänomistajan käyttöön. Yleiskuvaus Alueellisen metsävaratietokannan ylläpito perustuu vanhan kuviotiedon päivitykseen. Päivitys toteutetaan kasvumallien, metsänkäyttö- ja perustamisilmoitusten, eri organisaatioista saatavan toteutustiedon ja visuaalisen kuvantulkinnan avulla. Kuvantulkinnassa käytetään hyväksi joko numeerisia ilmakuvia (ortoilmakuvatietokanta) tai korkean resoluution satelliittikuvia. Tulkintamenetelmä kehitetään esim. Mety-hankkeessa kehitetyn Visu-tulkintamenetelmän ja muiden lupaavimpien visuaalisen kuvatulkinnan menetelmien pohjalta. Päivitysmenetelmää varten määritetään laskennallisen kasvatuksen luotettavuusluokat puuston eri kehitysvaiheille. Luokitusta käytetään maastotyön kohdentamiseen epävarmoihin kohteisiin. Maastotyötä ei tehdä kattavana; kaikilla kuvioilla ei käydä. Maastotyössä keskitytään toimenpidetarpeiden määrittämiseen, puustomittauksia tehdään vain toimenpidetarpeiden määrittämistä varten tai kuvatulkinnassa epävarmoiksi todetuissa kohteissa. Kattavampaa maastotyötä tehdään myös alueilla, joista ei ole saatavissa laadultaan asetettavat ehdot täyttävää tietoa päivityksen pohjaksi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että ne alueet, joista ei ole saatavissa Solmu-muotoista tietoa inventoidaan Solmu-tietosisällöllä. Tiedonkeruuta voidaan toteuttaa alihankintatyönä. Päivityskiertoa voidaan nopeuttaa nykyisestä. Päivitystä voidaan nopeuttaa riippuen mm. henkilöresursseista ja tuoreen kaukokartoitusmateriaalin saatavuudesta. Koska kuviotietojen numeerisessa päivityksessä on useita virhelähteitä ja näillä virheillä on taipumus kumuloitua, kontrolloidaan päivitetyn tiedon laatua määrävälein monilähteisen VMI:n avulla ja/tai mittaamalla otannalla valittujen kuvioiden puustotietoja. Tähän kehitetään menetelmä. Asiakastiedon keruu ja segmentointi neuvontaa varten tehdään aluetiedon keruun yhteydessä. Alueellisen metsävaratiedon päivityksen yhteydessä ei kuitenkaan laadita tilakohtaisia metsäsuunnitelmia, vaan ne markkinoidaan ja koostetaan erillisenä työnä. Alueelliset metsävaratiedot ovat irrotettavissa tilakohtaisten suunnitelmien laadintaa varten ja metsänomistaja päättää kenellä teetättää suunnitelman. Tilakohtaisten suunnitelmien markkinointi tehdään pääasiassa alueellisen tiedon päivityksen jälkeen ja kilpailu on vapaata. Metsävaratietojen päivityksen yhteydessä voidaan tehdä myös erilaisia alueellisia, tilanrajat ylittäviä tarkasteluja. Niiden tuloksia ei kuitenkaan voida suoraan kytkeä tilakohtaisten suunnitelmien tuotantoon.

8 MUISTIO 8 (16) Tilakohtaisia tuotteiden ja palveluiden valikoima on palvelun tarjoajien päätettävissä. Alueellinen metsävaratieto on sisällöltään sellaista, että se periaatteessa mahdollistaa tilakohtaisten metsäsuunnitelmien laskennan ja koostamisen ilman erillistä maastokäyntiä. Käytännössä on kuitenkin tarve tehdä tarkistuksia ja lisämittauksia maastossa. Pelkän numeroina olevan tiedon varassa voi olla muuten vaikeaa täsmentää toimenpidetarpeita ja määrittää hakkuusuunnitetta sekä toimenpideohjelmaa tilalle. Henkilökohtaista neuvontaa ei tehdä alueinventoinnin yhteydessä. Metsäkeskus toimittaa metsänomistajille tietoa tilan hoitotarpeista metsänhoitotiedotteena ja tarjoaa erillisiä tilakohtaisia neuvontapalveluja alueellisen metsävaratietokannan tiedoilla. Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä neuvontaa tehdään palvelun tarjoajien toimesta. Avainasiat Alueellisen kuviotietokannan kattavuus: Alueellisen tiedon tasalaatuisuus: Alueellisen tiedon ajantasaistuskierto: Alueellisen metsävaratietokannan päivityksessä käytettävät aineistot: Tilakohtaisen suunnittelun toteutus: Neuvonnan toteutus: Kattava Tasalaatuinen Noin 10 v (mahdollisesti nopeampi) Vanha kuvioaineisto Toimenpidetiedot Kasvunlaskenta Kaukokartoitusmateriaali Erillisenä työnä alueellisen tiedon pohjalta, useita toimijoita. Ei vaadi välttämättä uutta maastokäyntiä. Pääosin erillisenä ryhmä/ henkilökohtaisena neuvontana sekä kirjein ja mh-tiedottein (yms. kehitetyin välinein) 1 3 vuoden kuluessa aluetiedon keruusta. Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä palveluntarjoajien toimesta. Mallin analyysi Vahvuuksia - Alueellinen kuviotietokanta ehyt ja tasalaatuinen. - Alueellisen metsävaratiedon päivityksen maastotyö kevenee. - Mahdollistaa alueellisen metsävaratiedon keruun nykyistä suuremmalla pintaalalla. - Metsävaratietojen päivitystyössä käytetään hyväksi eri tietolähteitä. - Metsänhoitotiedotteen kaltaiset aktivointimenetelmät laajasti käytettävissä.

9 MUISTIO 9 (16) - Metsävaratietoa voidaan käyttää kohtuullisen luotettavasti viranomaistehtäviin, neuvontaan ja operatiiviseen suunnitteluun. Heikkouksia - Tilakohtaisen markkinointi tapahtuu pääosin jälkikäteen. - Ei luo aitoa kilpailutilannetta, kilpailutetaan pääosin vain ms:n koostamista. - Miten määritellään tilakohtainen metsäsuunnitelma ja sen voimassaolo (ei ole enää selvää standardia). - Tilakohtaisen suunnitelman laatija on paperilla tai tiedostona olevan lähtötiedon varassa, kaikki tieto ei siirry tilakohtaisten tuotantoprosessiin. - On vaikeaa tuottaa luotettavia ajantasaisia aluelaskelmia vanhemmista alueista ilman tehtyjen toimenpiteiden kattavaa selvittämistä ja niiden jälkeisen puuston mittausta. Mahdollisuuksia - Mahdollisuus kilpailuttaa tilakohtainen suunnittelu. - Voi synnyttää yrittäjyyttä tilakohtaisiin metsäsuunnitelmapalveluihin. - Tiedonkeruu jatkuu vielä pitkään Solmu-muodossa => helpottaa siirtymistä. - Alueellisen inventoinnin tuottavuuden parantuminen. Uhkia - Ei voi ottaa aidosti käyttöön ennen kuin ryhdytään inventoimaan Solmu-alueita uudestaan, alkaen n (nykyisellä inventointivauhdilla). - Tilakohtaisten suunnitelmien laatu voi olla epätasaista. - Neuvonta tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä voi vähentyä ja on toimijasta riippuvaa. - Puustotietojen arvion (tulkinnan) luotettavuus välialueella heikkenee, riippuvuus tulkitsijasta. - Virheiden kumuloituminen päivityksessä. - Yhteys metsänomistajaan puuttuu metsävaratiedon päivitysvaiheesta, metsäkeskusten suunnittelijoiden motivaatio voi laskea. - Kaikille metsänomistajille ei enää välttämättä tarjota tilakohtaisia suunnittelupalveluja (ei löydy palvelun tarjoajia etenkin pienille tiloille). - Saattaa johtaa kaksinkertaiseen maastotyöhön. - Vaatii tilakohtaisen metsäsuunnitelman standardin määrittelyn ja laadunvarmistuksen menettelyjen kehittämisen. - Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä mahdollisesti kerätty täydentävä tieto ei automaattisesti palaudu alueelliseen metsävaratietokantaan ilman erillistä sopimista.

10 MUISTIO 10 (16) Malli 2: Kuvatulkinta-avusteinen alueinventointi Mallissa alueinventointi toteutetaan numeerisen kuvatulkinnan perusteella. Kuvatulkinnan tueksi kerätään otannalla kuviotietoa maastosta. Alueellinen metsävaratieto saadaan kerättyä tehokkaasti mutta sen laatu on heikompaa. Tilakohtaista suunnittelua varten joudutaan tekemään täydentävä maastoinventointi. Yleiskuvaus Mallissa alueellinen metsävarojen inventointi toteutetaan suunnittelualueittain kuvantulkinnan ja sen tueksi tehtävien maastomittausten (otosten) avulla. Maastomittausten kohdentaminen voidaan toteuttaa esim. visuaalisesti tai automaattisesti tuotettujen kuvasegmenttien avulla. Kuvasegmentit muodostetaan siten, että ne ovat spektrisesti homogeenisia ja keskimääräiseltä kooltaan perinteisiä metsikkökuvioita pienempiä. Kuvasegmentit ryhmitellään kuvatiedon avulla homogeenisiin ryhmiin, ja kustakin näin muodostetusta ryhmästä mitataan ennalta määrätyn suuruinen maasto-otos. Maasto-otosta voidaan painottaa inventointitehtävän kannalta tärkeimpiin kohteisiin. Kunkin maasto-otokseen valitun kuvasegmentin puustotiedot mitataan segmentin edustavalta alueelta kuvioittaisella arvioinnilla. Kuviotietojen arviointia varten kullekin kuvasegmentille perustetaan yksi tai useampia koealoja joiden puusto- ja sijaintitiedot tallennetaan. Maastossa mitattu tieto vastaa sisällöltään Solmu-tietosisältöä. Maastossa mitattu otos yleistetään kaikille suunnittelualueen kuvasegmenteille numeerisen kuvatulkinnan avulla. Yleistettävät tunnukset sisältävät metsätaloudellisen käytön kannalta oleelliset puusto- ja kasvupaikkatiedot. Toimenpide-ehdotuksia ei yleistetä, ne voidaan kuitenkin tarvittaessa ennustaa puustotunnuksista tai vanhan kuviotiedon ja toteutustiedon (perustamisilmoitukset) perusteella. Toimenpidetarpeiden varmistamiseksi tehdään maastotarkistuksia. Puuston inventointi kuvalta voidaan menetelmällisesti perustaa myös yksittäisten puiden latvuksiin kuvion homogeenisten osien sijasta. Menetelmässä käytetään apuna myös edellisen kierroksen suunnittelutietoa sekä kertynyttä toimenpidetietoa, esim. vanhoja kuviorajoja voidaan käyttää kuvan osituksen apuna. Kerättävä tietosisältö mahdollistaa lainvalvonnan ja metsänhoitotarpeista tiedottamisen, mutta ei mahdollista suoraa nykytasoisten tilakohtaisten metsäsuunnitelmien koostamista. Henkilökohtaista neuvontaa ei tehdä alueinventoinnin yhteydessä. Aluetason tarkasteluja voidaan tehdä alueellisen kuvatulkinnan valmistuttua tai käyttäen hyväksi edellisen inventoinnin tietoja ym. taustatietoja. Tilakohtaisia suunnitelmia varten joudutaan tekemään metsänomistajan tavoitteista lähtevä täydentävä maastoinventointi. Tilakohtaisten suunnitelmien tuotanto voi olla keskitetty tai siinä on useita toimijoita. Jälkimmäisessä tapauksessa tilakohtaisia tuotteiden ja palveluiden valikoima on pal-

11 MUISTIO 11 (16) velun tarjoajien päätettävissä. Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä neuvontaa tehdään palveluntarjoajien toimesta, mikäli kuuluu heidän palveluvalikoimaansa. Metsäkeskus toimittaa alueellisen metsävaratiedon perusteella metsänomistajille tietoa tilan hoitotarpeista metsänhoitotiedotteena ja tekee tilakohtaisia neuvontapalveluja alueellisen metsävaratietokannan tiedoilla. Neuvontaa varten voidaan joutua täydentämään ja tarkentamaan alueinventoinnista saatavia kuviotietoja, mikäli asiakkaalle ei laadita tilakohtaista suunnitelmaa. Avainasiat Alueellisen kuviotietokannan kattavuus: Alueellisen tiedon tasalaatuisuus: Kattava Periaatteessa tasalaatuinen, käytännössä menetelmästä johtuvaa vaihtelua Ajantasaistuskierto: 5-10 v. Alueellisen metsävaratietokannan keruussa käytettävät aineistot: Tilakohtaisen suunnittelun toteutus: Neuvonnan toteutus: Vanha kuvioaineisto Toimenpidetiedot (osittain) Kaukokartoitusmateriaali Maasto-otos Erillisenä työnä alueellisen tiedon pohjalta. Keskitetty tai useita toimijoita. Vaatii erillisen maastokäynnin. Pääosin erillisenä ryhmä/ henkilökohtaisena neuvontana sekä kirjein ja mh-tiedottein (yms. kehitetyin välinein) 1 3 kuluessa aluetiedon keruusta. Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä palveluntarjoajien toimesta. Mallin analyysi Vahvuuksia - Tehokas ja halpa alueellisen metsävaratiedon keruu. - Saadaan nopeasti ja kattavasti perustiedot metsistä. - Lyhyt inventointikierto. - Tilakohtaisten suunnitelmien vapaa räätälöitävyys. Heikkouksia - Tilakohtaisen suunnitelman laadinta vaatii erillisen maastokäynnin. - Vaatii runsaasti kuvatulkinnan menetelmäkehitystä. - Tulkinnan virheet voivat olla paikallisesti suuria.

12 MUISTIO 12 (16) Mahdollisuuksia - Voidaan haluttaessa luoda kilpailua ja synnyttää yrittäjyyttä tilakohtaiseen suunnitteluun. - Mahdollisuus siirtää metsäkeskuksen resursseja neuvontaan, jos henkilöresurssit säilyvät nykyisellään. - Mh-tiedotteen kaltaiset aktivointivälineet saattavat olla käytössä kattavasti. Uhkia - Alueinventoinnin tuottamien kuviotietojen käyttökelpoisuus toimenpiteiden suunnittelussa ja rajauksessa, metsänomistajien neuvonnassa sekä viranomaistoiminnassa. - Tilakohtaisen suunnittelun kustannukset nousevat. - Neuvonta tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä voi vähentyä ja on toimijasta riippuvaa. - Mikäli tilakohtainen suunnittelu kilpailutetaan: - Tilakohtaisten suunnitelmien laatu heikkenee ja laatua on vaikea kontrolloida - Tilatason metsävaratiedot voivat olla epäyhtenäisiä ja niitä hallitaan eri toimijoiden järjestelmissä. - Kaikille metsänomistajille ei enää tarjota tilakohtaisia suunnittelupalveluja. - On määriteltävä tilakohtaisen metsäsuunnitelman standardi ja laadun kontrollointimenettelyt. - Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä mahdollisesti kerätty täydentävä tieto ei automaattisesti palaudu alueelliseen metsävaratietokantaan ilman erillistä sopimista. - Neuvonta tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä toimijasta riippuvaa ja jää epämääräiseksi. Malli 3 : Tilakohtaisten suunnitelmien yleistysmalli Mallissa keskitytään tilakohtaisten suunnitelmien laadintaan niitä ennakkoon tilanneille metsänomistajille. Välialueille metsävaratiedot tuotetaan yleistämällä tilakohtaisten suunnitelmien kuviotiedot numeerisen kuvatulkinnan avulla. Yleiskuvaus Mallissa keskeistä on tilakohtaisten metsäsuunnitelmien tuotanto. Tilakohtaisia suunnitelmapalveluja ennakkomarkkinoidaan alueittain ja metsänomistajan tavoitteet selvitetään. Tilakohtaisten suunnitelmien tiedonkeruu tehdään maastossa Solmutiedonkeruumallin mukaisesti. Suunnitelmissa tehdään maastossa järkevä kuviointi, jossa koealat paikannetaan. Vanhaa kuviotietoa käytetään hyväksi inventoinnissa. Tiedonkeruuta voidaan tarkentaa metsänomistajien tarpeiden mukaisesti esim. uusituskypsissä metsissä.

13 MUISTIO 13 (16) Tilakohtaisissa tuotteissa on tuotevalikoima, jonka laatuluokat on etukäteen määritelty. Niille metsänomistajille, jotka eivät tilaa tilakohtaista suunnitelmaa, voidaan toimittaa tieto tilan hoitotarpeista metsänhoitotiedotteena. Tilakohtaisia suunnitelmia voivat laatia metsäkeskuksen ohella myös muut toimijat tai laadinta on keskitetty. Suunnitelmatuotteisiin voidaan sisällyttää lisäosina tilakäynnit, päivityspalvelu, Internet- palvelu tai erillinen ohjelma tietojen käsittelyyn metsänomistajan omalla mikrolla. Lisäksi voidaan sopia vuosittaisesta metsien hoito- ja hakkuutarveilmoituksesta, jolla muistutetaan metsänomistajaa rästissä olevista töistä. Muiden alueiden (ns. välialueet) puustotiedot tuotetaan yleistysmenetelmällä kuvantulkinnan, vanhan kuvioaineiston sekä tilakohtaisen suunnittelun maastoaineiston avulla. Maastoaineistoa täydennetään otoksella välialueiden metsiköistä. Yleistykseen kehitetään menetelmä, joka voi perustua esim. tilakohtaisten suunnitelmien kuvioista visuaalisesti tai automaattisilla menetelmillä tuotettaviin spektrisesti homogeenisiin, kuvioita pienempiin kuvasegmentteihin. Yleistettävät tunnukset sisältävät metsätaloudellisen käytön kannalta oleelliset puusto- ja kasvupaikkatiedot. Toimenpide-ehdotuksia ei yleistetä, ne voidaan kuitenkin tarvittaessa ennustaa puustotunnuksista tai vanhan kuviotiedon ja toteutustiedon (perustamisilmoitukset) perusteella. Toimenpidetarpeiden varmistamiseksi tehdään maastotarkistuksia. Jos tilakohtaisen suunnitelman laatii muu kuin metsäkeskus, toimitetaan tilakohtaisen suunnitelman tiedot metsäkeskukseen alueellista yleistystä varten. Yleistyksessä käytettävän kuvioaineiston laatu varmistetaan. Aluetason tarkasteluja voidaan tehdä pääsääntöisesti vasta alueellisen yleistyksen jälkeen tai käyttäen edellisen inventoinnin tietoja ym. taustatietoja. Metsänomistajan neuvonta toteutetaan osin maastotyön jälkeen erillisenä neuvontatapahtumana sekä ryhmäneuvontana. Avainasiat Alueellisen kuviotietokannan kattavuus: Alueellisen tiedon tasalaatuisuus: Kattava Tilakohtaisen suunnitelman tiloilla ja otosalueilla tarkempi laatu, muualla heikompi laatu. Ajantasaistuskierto: 5-10 v. Alueellisen metsävaratietokannan keruussa Vanha kuvioaineisto käytettävät aineistot: Tilakohtaisen suunn. aineisto + lisäotos Toimenpidetiedot (osittain) Kaukokartoitusmateriaali Tilakohtaisen suunnittelun toteutus: Tilausten perusteella, maastoinventointiin perustuen. Keskitetty tai useita toimijoita.

14 MUISTIO 14 (16) Neuvonnan toteutus: Henkilökohtaista neuvontaa tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä ja jälkeen nykyisen kaltaisella tavalla. Lisäksi erillisenä ryhmä/henkilökohtaisena neuvontana sekä kirjein ja mhtiedottein (yms. kehitetyin välinein) 1 3 kuluessa aluetiedon tuottamisesta. Mallin analyysi Vahvuuksia - Suunnittelijat voidaan helposti motivoida tilakohtaisten suunnitelmien tekoon. - Maastotyöresurssit suunnataan aktiivisille tiloille. - Välialueiden tiedot voidaan tuottaa tehokkaasti. - Suunnittelun vaikuttavuus hyvä. Heikkouksia - Alueellinen metsävaratieto ei ole tasalaatuista. - Kuviotason tieto ei välttämättä ole edustava maasto-otos kuvatulkintaa varten, jos käytetään kuviota pienempiä kuvatulkintayksikköjä. - Aluetason tarkasteluja ei voida tehdä ennen tilakohtaisten suunnitelmien laadintaa. - Vaatii runsaasti kuvatulkinnan menetelmäkehitystä. Mahdollisuuksia - Useat toimijat voi periaatteessa tehdä tilakohtaisia suunnitelmia, mutta tällöin on määriteltävä tilakohtaisen metsäsuunnitelman tiedonkeruu- ja tuotestandardi ja laadun kontrollointimenettelyt. - Jos metsäkeskukset tekevät tilakohtaista suunnittelua, suunnitelmien laatu pysyy nykyisellä tasolla. - Mahdollistaa laadultaan heikomman, halvan suunnitelman myynnin jälkikäteen välialuetiedosta. - Välialueille voidaan tuottaa sisällöltään vastaavat tiedot kevyemmällä maastotyöllä (mutta luotettavuus on kyseenalainen). Uhkia - Jos tilakohtaisia suunnitelmia tekee useat tahot, muiden kuin metsäkeskuksen tekemistä tilakohtaisista ei välttämättä tiedetä tiedon laatua eikä sitä miten tiedot saadaan metsäkeskuksen metsävaratietokantaan (edellyttää sopimista). - Välialueille yleistetyn tiedon käytettävyys neuvonnassa ym. toiminnassa. - Tilakohtaisten suunnitelmien harhaisuus otoksena (voidaan vähentää välialueiden otoksella).

15 MUISTIO 15 (16) Malli 4: VMI-pohjainen alueinventointi Mallissa alueelliset metsävaratiedot tuotetaan VMI:n monilähdeinventoinnin avulla. Tämän ohella metsäkeskukset keräävät kuviotietoja lainvalvonnan tai metsänhoidon edistämisen kannalta tärkeistä kohteista. Tilakohtaista suunnittelua varten joudutaan tekemään erillinen maastoinventointi. Yleiskuvaus Alueellista metsävaratietoa tuotetaan kahdella menetelmällä: 1. Aluetason perustiedot metsistä tuotetaan VMI:n monilähdeinventoinnin avulla. Tietoa käytetään eritasoissa alueellisissa laskelmissa maakunta-, kunta- ja kylätasolla. Tila- ja kuviotasolle voidaan monilähdeinventoinnin avulla tuottaa suuntaa-antavia metsävaratietoja, mutta niiden luotettavuus kuviotasolla on heikko. 2. Metsäkeskukset keräävät kuviotasolle paikannettua tietoa lainvalvonnan ja metsänhoidon edistämisen kannalta tärkeistä kohteista (ns. aktiivikuviot). Inventointi ei ole kattava. Tilakohtaisia suunnitelmia varten joudutaan tekemään metsänomistajan tavoitteista lähtevä erillinen maastoinventointi, jonka maksaa metsänomistaja. Samoin erillisiä neuvontatapahtumia varten jouduttaneen tekemään valmisteleva maastokäynti. Tilakohtaisten suunnitelmien tuotanto voi olla keskitetty tai siinä on useita toimijoita. Jälkimmäisessä tapauksessa tilakohtaisia tuotteiden ja palveluiden valikoima on palvelun tarjoajien päätettävissä. Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä metsänomistajien neuvontaa tehdään palveluntarjoajien toimesta, mikäli kuuluu palveluvalikoimaan. Metsäkeskus toimittaa alueellisen metsävaratiedon perusteella metsänomistajille tietoa tilan hoitotarpeista metsänhoitotiedotteena ja tekee tilakohtaisia neuvontapalveluja alueellisen metsävaratietokannan tiedoilla. Neuvontaa varten joudutaan täydentämään ja tarkentamaan alueinventoinnista saatavia kuviotietoja, mikäli asiakkaalle ei laadita tilakohtaista suunnitelmaa. Avainasiat Alueellisen kuviotietokannan kattavuus: Alueellisen tiedon tasalaatuisuus: Alueellisen tiedon ajantasaistuskierto: Alueellisen metsävaratietokannan keruussa käytettävät aineistot: Ei kattava Tasalaatuinen (VMI-tiedon osalta) Useita eri vaihtoehtoja riippuen VMI:n toteutuksesta. Metsäkeskusten tekemän tiedonkeruun osalta 5-10 v. Vanha kuvioaineisto Metsänkäyttö- ja perustamisilmoitukset Kaukokartoitusmateriaali VMI-koealatiedot

16 MUISTIO 16 (16) Tilakohtaisen suunnittelun toteutus: Neuvonnan toteutus: Erillisenä työnä alueellisen tiedon pohjalta, keskitetty tai useita toimijoita. Vaatii erillisen maastoinventoinnin. Neuvonta erillistyönä ja tilakohtaisen metsäsuunnittelun yhteydessä. Mallin analyysi Vahvuuksia - Tehokas alueellisen yhteenvetotiedon tuotanto, tilastollisesti luotettavat alueelliset laskelmat. - VMI-tulkintatiedon tasalaatuisuus. - Saadaan kerättyä tärkeiden kohteiden paikannettu tieto. Heikkouksia - Alueellisten metsävaratietojen käyttöarvo operatiivisessa toiminnassa (toimenpiteiden suunnittelu tms.) heikko. - VMI:stä tuotettujen perustietojen tarkkuus kuviotasolla ei ole riittävä. - Ei kattavaa alueittaista kuviotietoa. - Tilakohtaisen suunnitelman laadinta vaatii kattavan maastotyön. - Aikaviive VMI-maastotöistä monilähdetulkinnan valmistumiseen. (2 3 v). Mahdollisuuksia - Voidaan haluttaessa luoda kilpailua ja synnyttää yrittäjyyttä tilakohtaiseen suunnitteluun. - Mahdollisuus siirtää metsäkeskuksen resursseja neuvontaan tai muihin tehtäviin. - Mahdollisuus ajantasaisiin aluelaskelmiin (riippuen VMI:n toteutuksesta). Uhkia - Tilakohtaisten suunnitelmien laadintakustannukset nousevat. - Yksittäisten lainvalvonnan ja metsänhoidon edistämisen kannalta tärkeiden kohteiden erillisinventointi kallista. - Mikäli tilakohtainen suunnittelu kilpailutetaan: - Tilakohtaisten suunnitelmien laatu heikkenee ja laatua on vaikea kontrolloida - Tilatason metsävaratiedot voivat olla epäyhtenäisiä ja niitä hallitaan eri toimijoiden järjestelmissä. - Kaikille metsänomistajille ei enää tarjota tilakohtaisia suunnittelupalveluja. - On määriteltävä tilakohtaisen metsäsuunnitelman standardi ja sen kontrollointimenettelyt - Tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä mahdollisesti kerätty täydentävä tieto ei automaattisesti palaudu alueelliseen metsävaratietokantaan ilman erillistä sopimista. - Neuvonta tilakohtaisen suunnittelun yhteydessä voi vähentyä ja on toimijasta riippuvaa.

Metsäsuunnittelu tuotteineen ja palveluineen on

Metsäsuunnittelu tuotteineen ja palveluineen on Raito Paananen Uuden metsäsuunnittelujärjestelmän kehittämisen lähtökohtia ja tavoitteita Taustaa Metsäsuunnittelu tuotteineen ja palveluineen on yksi tärkeimmistä metsätalouden informaatioohjauksen keinoista.

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Kuortaneen ajantasaistushanke

Kuortaneen ajantasaistushanke Kuortaneen ajantasaistushanke 2006-2008 Eri-ikäisen metsävaratiedon ajantasaistaminen yksityismetsissä eri toimijoiden tuottaman toteutustiedon hyödyntäminen suuralueella Kuortaneen seminaari 10.9.2007

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsään peruskurssi. Sisältö Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

AJANTASAINEN METSÄVARATIETO NEUVONNAN JA OPERATIIVISEN SUUNNITTELUN VÄLINEEKSI

AJANTASAINEN METSÄVARATIETO NEUVONNAN JA OPERATIIVISEN SUUNNITTELUN VÄLINEEKSI AJANTASAINEN METSÄVARATIETO NEUVONNAN JA OPERATIIVISEN SUUNNITTELUN VÄLINEEKSI 2004-2007 1 Metsäsuunnitteluseminaari Kuortane 10.9.2007 Risto Helle, Pohjois-Savon metsäkeskus Hankkeen tausta ja tarve Nykyisten

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3. Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön

Lisätiedot

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen 22.3.2017 Magnus Nilsson, metsätietopäällikkö metsätieto- ja tarkastuspalvelut Metsäkeskuksen metsävaratieto Laserinventointi aloitettiin 2010

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu. Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät

Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu. Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät 26.11.2010 Metsävaratieto Julkisin varoin, kaukokartoituksella ja osittaisella

Lisätiedot

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet. 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet. 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi Sisältö 1. Julkisin varoin kerättävien metsävaratietojen keruun

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Metsävaratietolähteet

Metsävaratietolähteet Metsävaratietolähteet Metsätehon iltapäiväseminaari Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet 24.5.2011 Tapio Räsänen 1. Oston sekä puunhankinnan suunnittelun ja ohjauksen tietotarpeet Oston strategiat

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12. Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.2013 Metlan Metsäsuunnittelupäivä 27.11.2012 Raili Hokajärvi 28 November

Lisätiedot

Kaukokartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus

Kaukokartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus Kaukokartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.9. 2007 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 19.9.2007 1 Esityksen sisältö 1. Strategiset

Lisätiedot

Tiedonsiirtorajapinta ja hilatieto kuvioiden rinnalle Esko Välimäki ja Juha Inkilä

Tiedonsiirtorajapinta ja hilatieto kuvioiden rinnalle Esko Välimäki ja Juha Inkilä Tiedonsiirtorajapinta ja hilatieto kuvioiden rinnalle 15.4.2015 Esko Välimäki ja Juha Inkilä Tiedonsiirtorajapinta Metsäkeskuksella on tarjolla rajapinta, josta toimijat voivat hakea järjestelmäänsä metsävaratietoa

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaarin. Metsävaratiedon ajantasaistus

Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaarin. Metsävaratiedon ajantasaistus Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaarin retkeily Metsävaratiedon ajantasaistus Kuortane 10.9.2007 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Hannu Ala-Honkola Metsäsuunittelija Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Petteri Packalén Matti Maltamo Laseraineiston käsittely: Ohjelmistot, formaatit ja standardit Ei kovin monia ohjelmia laserpisteaineiston käsittelyyn» Terrasolid

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA Janne Uuttera UPM

METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA Janne Uuttera UPM METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA 15.4.2015 Janne Uuttera UPM Esityksen sisältö 1. Lähihistorian kehitysaskeleet 2. Seuraavan sukupolven järjestelmän visioita 3. Lähitulevaisuuden kehitysaskeleet UPM Metsäkeskuksen

Lisätiedot

MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia

MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia Anna Rakemaa Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Metsäpoliittiset lähtökohdat Kansallinen metsäohjelma 2010 Valtioneuvosto

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari - Yhteenveto Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio http://www.tapio.fi Metla/Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia

Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia 2008 2015 Helsinki 2008 Sisällysluettelo ALKUSANAT... 2 1. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT... 3 METSÄSUUNNITTELUSTRATEGIA 2001 2010:N

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.09.2007 Aki Suvanto, Joensuun yliopisto Petteri Packalén, Joensuun yliopisto Matti

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Kuvat Arbonaut Oy Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Laserkeilaus ja korkeusmallit Maanmittauslaitoksen seminaari 9.10.2009 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisältö Kuva Metla

Lisätiedot

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Selvitettiin numeeristen ilmakuva-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä. Tuukka

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Kesäseminaari 4.6.2015. Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella

Kesäseminaari 4.6.2015. Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä, Myyntijohtaja Metsä mukaasi Kantoon - sovelluksella Mobiililaajennus Metsään.Ai - palveluun

Lisätiedot

Jani Heikkilä, Myyntijohtaja, Bitcomp Oy. Kantoon -sovellus ja muut metsänomistajan palvelut

Jani Heikkilä, Myyntijohtaja, Bitcomp Oy. Kantoon -sovellus ja muut metsänomistajan palvelut Jani Heikkilä, Myyntijohtaja, Bitcomp Oy Kantoon -sovellus ja muut metsänomistajan palvelut Missio: Tietojärjestelmämme tuottavat asiakkaillemme aitoa arvoa ja rahassa mitattavia hyötyjä. Bitcomp Oy osaamista

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Tuula Nuutinen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa, Tikkurila 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnittelu/ Järjestäjä: Metsävaratietojärjestelmän

Lisätiedot

No millaista metsätietoa jj tarvitaan?

No millaista metsätietoa jj tarvitaan? Millaista metsätietoa tarvitaan monitavoitteisen metsäsuunnittelun pohjaksi? Metsätieteen päivä 2014 Jyrki Kangas No millaista metsätietoa jj tarvitaan? Metsäsuunnittelun tietotarve on tapauskohtaista:

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden ohjaus ja laadun hallinta. Metsänhoitoklubin seminaari Tapio Suutarla, Tornator Oyj

Metsänhoitotöiden ohjaus ja laadun hallinta. Metsänhoitoklubin seminaari Tapio Suutarla, Tornator Oyj Metsänhoitotöiden ohjaus ja laadun hallinta Metsänhoitoklubin seminaari 10.2.2017 Tapio Suutarla, Tornator Oyj Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä Tornator omistaa noin 650 000 hehtaaria metsiä

Lisätiedot

Laserkeilaus (Lapin) metsävarojen hyödyntämisessä. Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät

Laserkeilaus (Lapin) metsävarojen hyödyntämisessä. Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät metsävarojen hyödyntämisessä Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät 28.1.2016 -Metsävaratietojen tuottaminen -Metsävaratietojen hyödyntäminen -Mikä muuttuu 1.1.2016 alkaen 28.1.2016 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Artikkelin tässä osassa luodaan katsaus Metsämannut

Artikkelin tässä osassa luodaan katsaus Metsämannut Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Kari T. Korhonen Metsäsuunnittelun tietohuollon käytäntö ja tutkimus Metsäsuunnittelun tietohuolto metsähallituksen ja metsäyhtiöiden metsissä Artikkelin

Lisätiedot

Tuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto

Tuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto Tuuli- lumituhojen ennakointi Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto Tuuli- lumituhojen ennakointi 1. Ilmastonmuutos 2. Kaukokartoitusperusteinen metsien inventointi Laserkeilaus

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki

TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki TRESTIMA Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa 22.3.2017, Seinäjoki Simo Kivimäki simo.kivimaki@trestima.com 050 3872891 Trestima Oy Vuonna 2012 perustettu metsäsektorille erikoistunut

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Veikko Iittainen Pirkanmaan metsäkeskus Metsäkeskusten ja Tapion Sähköinen asiointi -projekti Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009 Sähköisten

Lisätiedot

Muutostunnistus ilmakuvilta

Muutostunnistus ilmakuvilta Muutostunnistus ilmakuvilta Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari Pekka Hyvönen Jaakko Heinonen Arto Haara Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto

Lisätiedot

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Alueelliset Metsäkeskuksen yhdistetään ja jaetaan kahtia 2012. Jaossa julkisten palveluiden

Lisätiedot

Erikoistutkija Mikko Kurttila Anssi Ahtikoski, Irja Löfström & Ron Store

Erikoistutkija Mikko Kurttila Anssi Ahtikoski, Irja Löfström & Ron Store Luonnosta voimaa ja hyvinvointia Metsäntutkimuslaitoksen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Yhteensovittaminen on mahdollista, mutta ei helppoa Erikoistutkija Mikko Kurttila

Lisätiedot

Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa

Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa Metsäkeskusten ja Tapion Metsävaratoiminnon neuvottelupäivät, Laukaan Peurunka 27.5.2010 MMT Teppo Hujala Vanhempi tutkija, Metla Joensuu teppo.hujala[at]metla.fi,

Lisätiedot

TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA

TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA : TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA Sivu 2 LiDAR -aineistoa. Vasemmanpuolisessa ikkunassa näkymä laserkeilauspistepilveen ylhäältä ja oikeanpuoleisissa lisäikkunoissa

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma seminaari Hämeenlinna, Aulanko 25.-26.3.2014. Mikko Nurmi

Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma seminaari Hämeenlinna, Aulanko 25.-26.3.2014. Mikko Nurmi Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma seminaari Hämeenlinna, Aulanko 25.-26.3.2014 Mikko Nurmi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kestävän ja kannattavan yksityismetsätalouden asiantuntemusta vuodesta 1907

Lisätiedot

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6. Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12. Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.2013 Raili Hokajärvi, Mikko Kurttila, Arto Haara, Anssi Ahtikoski

Lisätiedot

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metso tutkijaseminaari 9.11.2010 Lauri Suihkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Työryhmämuistio MMM 2001:13 Maa- ja metsätalousministeriön metsäsuunnittelustrategia Helsinki 2001

Työryhmämuistio MMM 2001:13 Maa- ja metsätalousministeriön metsäsuunnittelustrategia Helsinki 2001 Työryhmämuistio MMM 2001:13 Maa- ja metsätalousministeriön metsäsuunnittelustrategia 2001-2010 Helsinki 2001 Maa- ja metsätalousministeriön metsäsuunnittelustrategia 2001-2010 Työryhmämuistio MMM 2001:13

Lisätiedot

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve Metsänhoitoklubin kevätseminaari 21.4.217 Kari T. Korhonen Luke/VMI Sisältö 1. VMI 2. Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien tila 3. Rästit 4. Puulajit

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu 2.3.2012

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu 2.3.2012 Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus Ron Store Oulu 2.3.2012 Johdanto ja taustaa Taloudellisesti ja maisemallisesti on tarkoituksenmukaista tunnistaa maisemallisesti herkimmät alueet Maiseman herkkyys:

Lisätiedot

Oy Silvadata Ab. Yleisesittely Reijo Mykkänen

Oy Silvadata Ab. Yleisesittely Reijo Mykkänen Oy Silvadata Ab Yksityismetsätalouden tietojärjestelmien kehittämiseen erikoistunut ohjelmistotalo Perustettu 1985 Toimihenkilöitä 15, toimipaikka Espoo, etätoimipiste Kuhmoisissa Yhtiön toimiala Yhtiön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin metsät

Jyväskylän kaupungin metsät Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma

Lisätiedot

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Mikko Kurttila & Katri Korhonen 1 Tausta Vaihe 1: Arvioidaan nykyisiä yksityismetsien metsäsuunnittelun

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Metsien käytön monet mahdollisuudet

Metsien käytön monet mahdollisuudet Metsien käytön monet mahdollisuudet Rovaniemi 29.3.2017 Eeva-Liisa Repo, Ulla Huusko Suomen metsäkeskus, Uusia tuotteita metsästä -hanke Uusia tuotteita metsästä miksi? Metsäkeskus vastaa alueellisten

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet Tietolähteet maanpeitetiedon tuottamisessa

Lisätiedot

Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedon laatuseloste

Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedon laatuseloste Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Metsävaratiedon keruu... 4 2.1 Kuvioittainen arviointi maastossa... 4 2.2 Kaukokartoitusperusteinen metsien inventointi... 5 3 Metsävaratiedon ajantasaistus... 9 3.1 Metsävaratiedon

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus vuonna 2012

Suomen metsäkeskus vuonna 2012 Suomen metsäkeskus vuonna 2012 Keski-Suomen metsänhoitajien kevätkokous 19.3.2012 Raito Paananen Aluepäällikkö, metsätietopalvelut Keski-Suomen alueyksikkö Metsäkeskus elää ajassa. Nyt kyseessä painopisteen

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden metsänhoitotöiden työrästit,

Yksityismetsätalouden metsänhoitotöiden työrästit, Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Fred Kalland ja Pertti Harstela Ratkaisevatko yksityismetsien operatiivisen suunnittelun tarpeet metsäsuunnittelun kehittämisen suunnan? Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta Vahvuudet Hyvä, pitkä historia yhdessä tekemisestä Meillä on esimerkkejä interaatiosta esim. Saarikassa,

Lisätiedot

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014 Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan Taneli Kolström 5.6.2014 Mitä tuleman pitää Mikä on VMI? Miten tähän on päädytty? VMI kehityskaari ja muuntuminen

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

SUUNNITTELUTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN PUUNHANKINNASSA

SUUNNITTELUTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN PUUNHANKINNASSA SUUNNITTELUTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN PUUNHANKINNASSA Tapio Räsänen Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus 1 Aiheet 1. Puunhankinnan suunnittelun ja ohjauksen tietotarpeet strateginen

Lisätiedot

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena Jukka Malinen Pienpuupäivä Keskiviikko 17.11.2010 Mikpoli, auditorio, Patteristonkatu 2, 50100 Mikkeli Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Metsäkeskusten metsävaratieto käyttöön hyvillä palveluilla

Metsäkeskusten metsävaratieto käyttöön hyvillä palveluilla Metsäkeskusten metsävaratieto käyttöön hyvillä palveluilla Markkinointikonsultti Kirsi Greis Tapio Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Suuntaviivat tuotteiden kehittämiselle

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla Erillinen liite Metsätehon raporttiin 202 Ohje 1 Metsätien vaikutusalueen määritys ja puustotiedot Marko Keisala ALKUSANAT Oheinen ohjeisto on

Lisätiedot

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja?

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja? Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja? Suunnistuskartoittajien talvipäivä 5.2.2011 Jussi Peuhkurinen 2 Arbonaut lyhyesti Perustettu 1994 Päätoimisto Joensuussa Sivutoimistot Helsingissä ja Vermontissa Konsultointi-,

Lisätiedot

Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen 13.3.2012

Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen 13.3.2012 Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa Lauri Karvonen 13.3.2012 Toiminnan ohjeistuksen runkona Ympäristö- ja laatujärjestelmä (YLJ) Metsähallituksen YLJ perustuu ISO 14001- ja ISO 9001-

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

Metsänomistajien päätöksenteko ja suunnittelupalvelutarpeet

Metsänomistajien päätöksenteko ja suunnittelupalvelutarpeet Metsänomistajien päätöksenteko ja suunnittelupalvelutarpeet Mikko Kurttila Metsäpäivät 2010 Uudistuva ja monipuolistuva metsäsuunnittelu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

METSÄVARATIETO KOHTI 2020-LUKUA. Tietotarvekyselyn yhteenveto ja metsävaratiedon kehittämisnäkymiä Juho Heikkilä, Vantaa, 15.4.

METSÄVARATIETO KOHTI 2020-LUKUA. Tietotarvekyselyn yhteenveto ja metsävaratiedon kehittämisnäkymiä Juho Heikkilä, Vantaa, 15.4. METSÄVARATIETO KOHTI 2020-LUKUA Tietotarvekyselyn yhteenveto ja metsävaratiedon kehittämisnäkymiä Juho Heikkilä, Vantaa, 15.4.2015 Tietotarvekyselyn yhteenveto (1) Toimijakysely lähetettiin 87 henkilölle.

Lisätiedot

Laserkeilausaineistojen käyttöönotto metsävaratietojen

Laserkeilausaineistojen käyttöönotto metsävaratietojen Teppo Hujala ja Juha Inkilä Metsävaratiedon vaikuttava hyödyntäminen lunastuvatko lupaukset? e e m t a Metsätiedon keruun ja hallinnan kokonaisuudistus Yksityismetsien tietoreformin monet vaikuttimet Laserkeilausaineistojen

Lisätiedot

Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty

Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty Annika Kangas 19.10.2016 Käyttölisenssi: CC BY 4.0 1 Teppo Tutkija (Metsävara) tiedon arvo Informaatio tarkoittaa epävarmuuden vähenemistä

Lisätiedot

Metsäsuunnittelun kehitystyötä on leimannut

Metsäsuunnittelun kehitystyötä on leimannut Raili Hokajärvi Tietoteknologian ja suunnittelupalvelujen kehitys metsäsuunnittelijan työn muutoshaasteena e e m t a Johdanto Metsäsuunnittelun kehitystyötä on leimannut viimevuosina uusien teknologioiden

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Suunnittele, asioi ja löydä töille tekijä. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta.

Suunnittele, asioi ja löydä töille tekijä. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. Suunnittele, asioi ja löydä töille tekijä. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen metsäkeskuksen sähköinen asiointipalvelu. Palvelussa sinun

Lisätiedot