ASUKKAIDEN VANTAA. Terveyskeskuksia puolustava. Kansanliike asukkaiden terveydeksi. Vantaan sosiaali- ja terveysasemat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUKKAIDEN VANTAA. Terveyskeskuksia puolustava. Kansanliike asukkaiden terveydeksi. Vantaan sosiaali- ja terveysasemat"

Transkriptio

1 ASUKKAIDEN VANTAA MARRASKUU 2009 SKP:N VANTAAN KAUPUNKIJÄRJESTÖN LEHTI JUHA KOVANEN Katriinan Martinlaakson Myyrmäen Vantaan t Marja-rata Uhanalaiset Korson Koivukylän Tikkurilan Hakunilan Länsimäen Vantaa-sopimuksessa ehdotetaan, että kahdeksan terveyskeskusta keskitettäisiin kolmeen laajan palvelun an. Lapsiperheet säästötalkoiden maksajiksi s. 2 Vantaa-sopimus on kaadettava s. 4 Terveysasemista terveyskioskeja s. 4 Yhteisöllisyyttä täytyy tukea s. 5 Sipoosta mallia s. 5 Itellassa Suomen valtio on suomalaisten uhkana s. 6 Rasismin monet kasvot s. 7 Terveyskeskuksia puolustava kansanliike avasi kaupunginvaltuustolle osoitetun adressikampanjan. Kansaliike vaatii kaikkien terveyskeskusten säilyttämistä ja toiminnan kehittämistä lähipalveluna. Niiden kehittämisessä on otettava käyttöön kaupungin oman henkilöstön valtava voimavara ja tietotaito. Vantaan terveydenhuolto on ollut vuosia jatkuneessa pyörityksessä. Ratkaisut on tehty ihmisten päiden yli. Kriisiin ajautuneen Peijas - Rekolan päivys yksityistettiin MedOne:lle, jonka keikkalääkärit muodostivat 70 prosenttia päivystyksen entisestä lääkärikunnasta. Vuosi sitten Myyrmäki Ensimmäinen katukeräystapahtuma oli Tikkuraitilla lauantaina 21. marraskuuta. Pariskunta Milla Maavesi ja Mauri Tolvanen Ruskeasannasta keräsivät muutamassa päivässä toista sataa nimeä. Kansanliike asukkaiden terveydeksi sai iltavastaanoton hyvityksenä päivystyksen lopettamisesta. Nyt se on lopetettavien listalla. Nimiä kerätään toritapahtumien ohella apteekeissa, terveyskeskuksissa, kirjastoissa, palvelupisteissä, kerhotiloissa ja kaikkialla missä ihmiset päivittäin liikkuvat. KANSANLIIKKEEN KOTISIVUT: NETTIADRESSI: FACEBOOK: Lähiterveyspalvelut turvattava Vantaalla

2 2 ASUKKAIDEN VANTAA MARRASKUU / 09 PÄÄKIRJOITUS Lapsen oikeuksien polkeminen maan tapa? Suomi ratifioi 1991 YK:n lapsen oikeuksien hallituksia sitovan sopimuksen varauksitta. Silloin hyvinvointivaltio vielä toimi ja arvioitiin, että omat lait turvaavat lapsen oikeudet sopimusta paremmin. Heti tämän jälkeen tapahtui dramaattinen käänne, kun pieni pelurien joukko ajoi maan kotikutoiseen pankkikriisiin. Esko Ahon johdolla aloitettiin hyvinvointivaltion alasajo ja kuntien saneeraus sosialismin jäänteenä. Lapsilta riistettiin tasa-arvo ja tulevaisuus. Koulut, terveyskeskukset, päivähoito, opetus-, terveydenhuolto kriisiytyi. Lapsille jäi suuret ryhmäkoot, homekoulut ja yksipuolinen ruoka luvulla kansantalous on kasvanut ennätysmäisesti, mutta kun tien osuus siitä on supistunut. Yritysten voitot ja osingot omistajille ovat kasvaneet, mutta kuntien velat kolminkertaistuneet. Uuden lastensuojelulain ja kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet sivuutetaan. Lapsiköyhyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat pysyvä ilmiö ja köyhyyden lähde. Nykyisissä lamatalkoissa maan hallitus syytää silmät ummessa miljarditukia pankeille. Rahaa siirretään köyhiltä rikkaille. Tolkutonta suuri on kaunista -mallia ajetaan kuntiin ohi poliittisen päätöksenteon ja lainsäädännön. Kokoomuksen demokratian runttaustekniikkaa sovelletaan myös Vantaan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kaavailussa. Kokoomukselle uskollisten muutosjohtajien kaarti toteuttaa ideologis-poliittista vyörytystä. Vantaa-sopimus ja samansisältöiset ns. budjettisopimukset Tampereella ja Helsingissä ovat peräisin tästä sylttytehtaasta. Kokoomus on ottamassa valtaa käsiinsä valtion ja kuntien hallitsemien laitosten ja organisaatioiden omistusta yksityistämällä ja hallintoa pilkkomalla. Maan ohjaksiin näyttää asettuneen radikaali rahavalta. Kansalaiskeskustelulle ja suunnittelulle ei jää sijaa. Lainsäädäntö ohitetaan. Seurauksena on työntekijöiden epävarmuus ja pahoinvointi. Jakob Södermania vapaasti siteeraten Olisi hyvä noudattaa perustuslakia. Kansanliikettä tarvitaan. Vantaalle muodostettu terveysasemien puolustajien liike on vastaus tähän tarpeeseen. MAURI PERÄ Mielenosoitus Eduskuntalolla 19. marraskuuta riittävän perusturvan ja huolenpidon puolesta Katriinan sairaalan ahdingosta Olin elokuun puolivälissä suuressa jalkaleikkauksessa Peijaksen sairaalassa, ja muutaman päivän päästä minut siirrettiin vantaalaisena Katriinan sairaalaan kuntoutettavaksi. Sain jo Peijaksessa ollessani kuulla Katriinan sairaalan maineesta, ja totesin, että olot olivat miltei kafkamaiset. Omalla osastollani ortopedisten kuntoutettavien lisäksi oli pahasti dementoituneita ja täysin liikuntakyvyttömiä, siis monin tavoin raskaasti hoidettavia. Potilaita on ylipaikoilla, ja henkilöstöstä on vajausta. Varsinkin viikonloppuisin joudutaan turvautumaan potilaiden diagnooseja tuntemattomiin keikkatyöläisiin, joiden motivaatiossa on toivomisen varaa. Ortopedisesti kuntoutettavien potilaiden hoitoon ei ole riittävästi resursseja. Henkilökohtaista fysioterapiaa on viidestä viiteentoista minuuttiin arkipäivisin, muu aika on hoidon kannalta tyhjäkäyntiä. Myöskään minkäänlaista viriketoimintaa viikoittaista bingoa lukuun ottamatta ei järjestetä. Mitä muuhun hoitoon tulee, soittokello osoittautui usein hädän hetkellä turhaksi välineeksi. Periaatteena osastolla on omatoimisuus, vaikka useimmat potilaat tarvitsevat selviytyäkseen paljon apua. Tunnen suurta kunnioitusta raskasta ja vaativaa, mutta huonosti palkattua hoitohenkilöstöä kohtaan, heihin eivät nämä moitteeni kohdistu. Sairaalassa oloaikana ehdin tehdä räikeimmistä epäkohdista kaksi valitusta potilasasiamiehelle. Valtaosa näistä ihmispoloisista ei kuitenkaan kykene tai uskalla valittaa, ja he, kuten minäkin olin vielä pitkään, ovat muiden armoilla. Kadotamme subjektin asemamme, ja meistä tulee objekteja, itsemääräysvaltansa ja arvokkuutensa menettäneitä. On silmänlumetta, että Vantaan terveyslautakunta käy tapaamassa sairaalan johtoa ja kuulee heiltä, miten hyvin asiat hoidetaan. Tämä hätähuuto on tarkoitettu muun muassa myös Vantaan terveystoimenjohtajalle Timo Aronkydölle. Mutta kuntapäättäjät eivät kokonaan ole syyllisiä tähän kurjuuteen, vaan syyllistä pitää hakea kuntia kuristavasta hallituksesta. Kaikki ao. päättäjät pitäisi panna sairaalaan vaikkapa viikoksi vaippoihinsa makaamaan, niin eiköhän prioriteetit muuttuisi. Vaikka tämä terveydenhuollon eriarvoisuus on heidän tiedossaan, ja siitä puhutaan kaikilla foorumeilla, mitään ei näytä tapahtuvan. Suu puhuu yhtä ja kädet tekevät toista. Tiedän, että Vantaan taloudellinen tila on katastrofaalinen, mutta vanhojen ja vaivaisten hoitoon tulee satsata, se on sivistysvaltion tehtävä numero yksi. Kahden kerroksen terveydenhoito maksukykyisiä suosivine palveluseteleineen, puhumattakaan lääkäreistä, jotka tekevät yksityispotilailleen leikkauksia julkisen terveydenhoidon tiloissa, on vähintäänkin kyseenalainen kehityssuunta. Kansalaisten välinen taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus on tässäkin suhteessa revähtänyt jo liian suureksi. Suomi esiintyy vielä hyvinvointivaltiona, mutta näin ei enää ole, kun kaikkein heikoimmat jätetään oman onnensa varaan. Rahaa kyllä sittenkin olisi, jos vain prioriteetit olisivat kohdallaan ja vähäiset resurssit ohjattaisiin sinne, missä niitä eniten tarvitaan, eli ihmisten terveydenhuoltoon. ANJA WELIN Korso Lapsiperheet Vantaan säästötalkoiden maksajiksi Vantaan sanomat kirjoitti kaupungin lapsiperheitä kaltoin kohtelevasta säästö politiikasta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Korson yhdistys on selvittänyt tehtyjen päätösten vaikutuksia lasten ja lapsiperheiden elämään. Lapset ja perheet ovat joutumassa taas laman maksajiksi aivan kuten 1990-luvullakin. Lapsiperheiden asemaa heikentäviä päätöksiä on runsaasti, mutta tietoja niistä ei ole helppo löytää. Siksi MLL:n Korson yh- distyksen selvitys on arvokasta työtä. Voidaankin kysyä, onko kaupungin tiedotustoiminnassa jotain vialla, kun ihmiset eivät saa helpommin tietoa itseään koskevista päätöksistä. Vantaan Sanomien artikkelissa todetaan, että peruspalveluiden leikkaukset saattavat tulla sekä inhimillisesti että taloudellisesti kalliiksi, koska niillä on kielteiset vaikutukset lasten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. Päättäjien luulisi ymmärtävän lasten hyvinvoinnista huolehtimisen luovan parhaat edellytykset hyvälle yhteiskunnalliselle kehitykselle ja tulevaisuudelle. Neuvoloita ja päiväkoteja karsitaan, uusien valmistumista lykätään - Seuraavat neuvolat lopetetaan: Nikinmäki (vuonna 2012), Leppäkorpi (vuonna 2012), Korso (vuonna 2012), Hakunila (2012), Nissas (2016). - Nikinmäen päivähoitoalueelta lopetetaan Jokipihan päiväkoti. - Kaikki pienet ryhmäperhepäiväkodit lopetetaan: Pikku Mehiläinen, Näätäkuja, PikkuLauri, Muskotti, Kivitasku ja Puistonpesä. Osa toiminnasta tapahtuu vuokratiloissa, joista halutaan eroon. - Rekolan päiväkodin tiloissa ei tehdä enää peruskorjausta ja toiminta loppuu Rekolan päiväkoti puretaan Uutta ei rakennetta vaan lapset siirtynevät lähialueen muihin tarhoihin. - Jokivarren koulun yhteydessä oleva päiväkoti otetaan opetuskäyttöön kesällä Vallinojan päiväkodin rakentaminen siirtyy vuoteen 2018, - Leinelän päiväkoti siirtyy vuoteen 2016, - Jokiniemen päiväkodin rakentaminen siirtyisi vuoteen 2015, samoin Hiekkaharjun päiväkodin - Rekolanmäen koulun laajennus siirtyy vuoteen 2018 ja Nikinmäen koulun laajennus siirtyy vuoteen Päiväkodeissa ja kouluissa säästetään - Laitossiivoja tulee vastaamaan yhden sijasta kahden tarhan siivoamisesta. - Ruoka on myös keventynyt edelleen. - Piha- ja askartelutarvikkeissa sekä juhlapäivien kahvitukissa säästetään - Koulujen yhdistämisillä ja rakennemuutoksilla haetaan tilasäästöjä. Koulumatkat pitenevät, luokkakoot kasvavat. Vantaan Sanomien artikkeli on luettavissa osoitteessa Uutiset/Paikalliset-kumppanit/ MLL-Korso/Lapsiperheet- Vantaan-saastotalkoidenmaksajiksi

3 MARRASKUU / 09 ASUKKAIDEN VANTAA 3 Kommunistit vastustavat Vantaa-sopimusta SKP:n Vantaa kaupunkijärjestö ei hyväksy kuntalaisten oikeuksia kaventavaa ja palveluja radikaalisti heikentävää sopimusta. SKP:n Vantaa kaupunkijärjestö vaatii, että kaupungin on säilytettävä ja kehitettävä palvelutuotantoa omana tuotantona ja ryhdyttävä palauttamaan yksityisille luovutettuja palvelutehtävä takasin kaupungin haltuun. Kaikki peruspalveluihin kuuluvat palvelut tulee tuottaa kaupungin toimesta ja kiinteistöt pidettävä kaupungin omaisuutena. Vantaan kaupungin on käytettävä kaikki arvovaltansa valtiovallan suuntaan valtionosuuksien palauttamiseksi 90-luvun alun tasolle ja veropolitiikan muuttamiseksi niin, että nyt kunnallisveroista vapaita pääomatuloja ryhdytään verottamaan kuten palkkatuloja. Ajankohtainen kirja talouskriisistä Maailmanlaajuinen finanssikriisi saavutti yhden lakipisteensä vuoden 2008 syyskuussa, kun yhdysvaltalaiset investointipankit ilmoittivat konkursseista ja valtiovalta mittavista tukitoimista. Eipä aikaakaan kun talouskriisin aallot saavuttivat myös Suomen rannat. TA-Tiedon julkaisema Nykyinen kriisi ja Marx -artikkelikokoelma tuo valoa edelleen jatkuvan talouskriisin syihin, taustoihin ja seurauksiin eri näkökulmista. Kirjassa arvioidaan kriisiä kapitalismille luonteenomaisena, mutta samalla monessa suhteessa erityisenä ja erilaisena kriisinä. Marxia voidaan pitää ensimmäisenä taloustieteilijänä, joka piti erilaisia kriisejä kapitalismille ominaisina ilmiöinä. Kriisissä piilee myös toisenlaisen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Oman osansa kirjassa saa vasemmiston aseman ja vaihtoehtoisen politiikan hahmottaminen. Hannu Taanila suosittelee Tunnettu ja arvostettu politiikan toimittaja Hannu Taanila piti Helsingin Kirjamessuilla lokakuussa Taanilan tunti -keskustelusarjaa, jossa hän esitteli kuusi omasta mielestään syksyn mielenkiintoisinta kirjauutuutta. Eräs näistä kirjoista oli Nykyinen kriisi ja Marx -kirja. Taanilan kanssa kirjasta olivat Kirjamessuilla keskustelemassa SKP:n varapuheenjohtaja Lena Húlden Vantaalta sekä Tiedonantajan toimittaja Marko Korvela Helsingistä. Tilaisuus keräsi pitkästi toista sataa kuulijaa Messukeskuksen Ainosaliin. Hannu Taanila totesi, että meillä on materiaalisessa mielessä historiallinen mahdollisuus taata kaikille ihmisille toimeentulo ja ihmisarvoinen elämä, mutta ideologisesti se vaikuttaa olevan mahdoton ajatus. Hänen mukaansa kapitalismilla on vahva ote ihmisten mieleen muun muassa median kautta. Nykyinen kriisi ja Marx on eräs osoitus siitä, että kapitalistista ideologiaa voidaan kaikesta huolimatta horjuttaa ja esittää sille vaihtoehtoja. Tikkurilan Terveyskeskus. Tästäkö yli asukasta palvelemaan? Hannu Taanila (vas.), Lena Huldén ja Marko Korvela keskustelemassa Helsingin Kirjamessuilla Nykyinen kriisi ja Marx -kirjasta. Yrjö Hakanen (toim.): Marx ja nykyinen kriisi. 235 sivua. Hinta 20 euroa. Tilaukset: TA-Tieto (09) , Nykyinen kriisi ja Marx ja Nykyinen kriisi Marx Omaisuus ja palvelut eivät saa päätyä yritysmaailman käsiin Vantaan kaupungin tilakeskus perustettiin pääosin oikeiston toimesta vuonna 2006 aikana. Alussa siihen kuului ateria-, siivous-, hanke-, kiinteistö-, talous- ja hallintopalvelut sekä kiinteistöjohto. Työntekijöitä on noin 1200, joista noin tuhat on tuotannossa esim. sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen kohteissa. Alkajaisiksi selvitettiin eri toimintojen ulkoistamiset. Arkkitehteina toimivat kaupunginhallituksen ja valtuuston kokoomusryhmät. Matkan varrella osa ateriapalveluista karkasi erikoisen kilpailutuksen kautta yksityiselle sektorille. Ulkoistamisen läpimurto oli tapahtua jo keväällä Tuo hanke torjuttiin ainakin tilapäisesti valtuuston vasemmiston ja ay-väen yhteistyöllä. Vantaa-sopimuksen myötä tilakeskuksen yksityistäminen etenee kokoomukselle mieleiseen suuntaan. Tilakeskuksen ateria-, siivous- ja kiinteistöpalveluista perustetaan omat osakeyhtiöt, joissa ainakin alussa omistajana on kaupunki. Tilakeskuksen korjausrakennusyksikkö lopetetaan vuoteen 2013 mennessä. Osa työntekijöistä eläköityy, osa siirtyy uuteen osakeyhtiöön. Kaupungin kiinteistöjä aletaan myydä ja vuokrata takaisin. Mielestäni kaupungin kiinteistöomaisuus ja tukipalvelut eivät saisi päätyä pääomatulojen sokaisemien kokoomuslaisten toimesta yritysmaailman käsiin. Laajalla vasemmistoyhteistyöllä olisi tässäkin tapauksessa enemmän kuin tilausta. MICHAIL MISKA FOKIN (sd) Kaupunginvaravaltuutettu, luottamusmies Saksittua Mummo ja murkku kunnan puurolla Kunnissa eletään kummallisia aikoja Koulutuskeskuksessa murkku jonottaa turhaan koulukuraattorin oven takana. Kuraattorin virka on taas täyttämättä. Viereisessä vanhainkodissa mummo kilkuttaa soittonappulaa pyrkiessään vessaan, mutta turhaan. Hoitajia on lomautettu, eikä heitä ole alun perinkään ollut riittävästi. Murkku ja mummo lohduttautuvat, että sentään saadaan ruokaa yhteisestä keskuskeittiöstä. Kouluruokalassa murkku nyrpistää nokkaansa viikon toiselle puuroannokselle. Vuodeosastolla mummolle puuro maistuisi, mutta kukaan ei ehdi tänäänkään syöttämään. Murkun ja mummon odotushorisontit ovat yhteneväiset. Kumpikaan ei kaipaa tieteellistä jargonia eikä virkamiesslangia. He tarvitsevat ihmisen, yksikin riittäisi. Sillä ihmisellä olisi kuulevat korvat, näkevät silmät. auttavat kädet ja tunteva sydän. ULLA JÄRVI, päätoimittaja Tesso, Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti SKP ja VAS Euroopan vasemmiston jäseneksi Suomen kommunistinen puolue ja Vasemmistoliitto hyväksyttiin viikonvaihteessa Euroopan vasemmiston jäseneksi. Samalla Euroopan vasemmistoon liittyivät myös Kyproksen turkkilaisia edustava Uuden Kyproksen puolue, Unkarin työväenpuolue 2006 ja Valkovenäläisten kommunistien puolue. Euroopan vasemmistoon kuuluu nyt 24 sosialistista, kommunistista ja punavihreää puoluetta. Lisäksi tarkkailijajäsenenä tässä eurooppalaisten vasemmistopuolueiden verkostossa on 10 puoluetta. SKP on osallistunut Euroopan vasemmiston toimintaan alusta alkaen, tähän asti tarkkailijajäsenenä. Täysjäseneksi liittymällä SKP haluaa tiivistää eurooppalaista yhteistyötä ja edistää kaikille vasemmistolaisille ja punavihreille puolueille avointa yhteistyötä uusliberalismia ja kapitalismia vastaan. Samalla SKP panostaa myös kommunististen puolueiden kansainväliseen yhteistyöhön. Genevessä pidettyyn Euroopan vasemmiston kokoukseen osallistui SKP:n edustajana puheenjohtaja Yrjö Hakanen. Vasemmistoliittoa edusti poliittinen sihteeri Jussi Saramo. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa kapitalistisen talouden kriisiä, valmistautumista Kööpenhaminan ilmastokokoukseen, Naton vastaista toimintaa, yhteistyötä Latinalaisen Amerikan vasemmiston kanssa ja valmistautumista Euroopan vasemmiston kolmanteen kongressiin, joka pidetään ensi vuoden lopulla. Talouskriisin ohella kokous otti kantaa Kyproksen yhdistämisen puolesta ja Moldovan epädemokraattiseen kehitykseen. ASUKKAIDEN VANTAA Marraskuu Päätoimittaja Mauri Perä, p Taitto Pia Laulainen Painatus TA-Tieto Oy, Helsinki

4 4 ASUKKAIDEN VANTAA MARRASKUU / 09 Barrikadeille lähipalveluiden puolesta Viime keväänä valtuustoseminaarissa esiteltiin suunnitelma Vantaan terveysasemien rajusta karsimisesta kahdeksasta kolmeen. Leikkauslistalla oli paljon muutakin etenkin sosiaali- ja terveyspuolella. Syksyllä kokoomus kopioi samat listat ehdotukseksi valtuustoryhmien väliseksi Vantaa-sopimukseksi. Kyse ei ollut pelkästä leikkauslistasta, vaan ideologisesta Vantaan palveluiden jättiyksityistämisestä. Osa toimenpiteistä oli sellaisia, että ne olisivat tulleet taloudellisesti todella kalliiksi. Neuvotteluissa näytti varmalta, etteivät vasemmistopuolueet allekirjoita sopimusta. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että kokoomuksen esitysten takana olivat kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta. He taas ovat jatkuvasti puhuneet jopa kaikkien tukipalveluiden yksityistämisestä ja kunnan omaisuuden myynnistä. Teimme listan kynnyskysymyksiä ja saimme sopimuksesta poistettua terveysasemien vähentämisen, palvelusetelien laajan käyttöönoton ja Hakunilan terveyspalveluiden yksityistämisen. Näitä ei siis sopimuksen varjolla tulla tekemään, ja voimme yhä saada muita puolueita, etenkin vihreät taaksemme. Se vaatii kuitenkin laajaa kansalaisliikehdintää. Juuri perustettu Vantaan terveysasemia puolustava kansanliike ja sen adressikeräys lisännee painetta valtuustossa. JUSSI SARAMO kaupungin valtuutettu vas Vantaa-sopimus kaadettava kansalaistoiminnalla Miksi kokoomus halusi sopimuksen, jolla valtuustoryhmät sidotaan kolmeksi vuodeksi palvelujen leikkauksiin ja yksityistämiseen eli porvarihallituksen kuntapolitiikkaan? Ja miksi valtuustoryhmät yhtä lukuun ottamatta hyväksyivät sen? LAMA KEPPIHEVOSENA. Kokoomus halusi pitkän, seuraavien eduskunta- ja jopa kunnallisvaalien yli vaikuttavan sopimuksen. Se on vakuutus vaalitappioiden varalta. Vantaa-sopimuksessa kaikkea perustellaan lamalla, oli v lamaa tai ei. VASEMMISTON VASTARIN- TA. Pelko uusliberaalin kuntapolitiikan kohtaamasta vastarinnasta sai kokoomuksen etsimään uusia keinoja. Pelko on aiheellinen. Helsingissä ja Tampereella ei koko vasemmisto ole taipunut budjettisopimuksiin. SDP:n puoluehallitus onkin ohjeistanut omiaan oppositiopolitiikkaan kunnissa. KUNTADEMOKRATIAN ALASAJO. Valtuustoryhmien sitoutuminen sopimukseen hämärtää valtuuston ja lautakuntien roolia. Aluetoimikuntien kokouksissa on kyselty virkamiehiltä, tuleeko Vantaa-sopimuksessa mainittu/sovittu asia edes muodolliseen käsittelyyn valtuustossa tai lautakunnassa. Virkamiesten vaikutusvallan kasvu on kokoomuksen tavoite. KANSALAISTOIMINTA PE- LOTTAA OIKEISTOA. Vantaalaisten enemmistö kannattaa lähipalveluja. Nykyvoimasuhteilla ne säilyvät vain kansalaistoiminnan kautta, sen kokoomuskin tietää ja lietsoo siksi asuinalueita toisiaan vastaan. Keväällä Länsimäen a puolustettiin laajapohjaisesti. Syksyllä Korson n kerättiin yli nimeä. Marraskuussa syntyi kansanliike kaikkien Vantaan terveysasemien puolustamiseksi. Vantaalaisten enemmistön ääni voi kuulua kansalaistoiminnassa paremman Vantaan ja Vantaa-sopimuksesta irtautumisen puolesta ja muuttaa kuntapolitiikan suuntaa. JUHA KOVANEN Vantaa-sopimus linjassa Vantaan ja Helsingin yhdistämishankkeen kanssa Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen (kok) mukaan Helsingin ja Vantaan yhdistymisestä koituisi miljoonan euron säästöt. Kokoomukselle säästö tarkoittaa yleensä henkilövähennyksiä, tässä enimmillään työntekijää. Vantaan talousjohtaja Kristiina Tikkanen kommentoi Pajusta (HS ). Hänen mukaansa tuo säästö saadaan vain jos terveysasemien ja koulujen määrää sekä henkilöstöä vähennetään. Toisin sanoen Pajunen ilmaisi kokoomuksen mestaroiman Vantaa-sopimuksen olevan linjassa yhdistämishankkeen kokoomuslaisten tavoitteiden kanssa. Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok) pitikin Pajusen sanomisia harkitsemattomina ja yhdistämishanketta haittaavina. Ilmeisesti Mäkisen mielestä rehellisyys ei peri maata (Vantaalta). Korson a puolustamassa Pentti Nurminen (vas.), Erkki Matinlassi ja Mauri Perä. Vantaan terveysasemista terveyskioskeja Olette hysteriaa luomassa. Näin vastasi 19. lokakuuta kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Häkkinen korsolaiselle kuntalaislähetystölle, joka luovutti ihmisen allekirjoittaman adressin Vantaan kaupunginvaltuustolle Korson terveys aseman tulevaisuudesta ja kunnallisten terveyspalveluiden saatavuudesta. Vantaa sopimuksessa sovittiin, että kolmesta sta, joita ei ole nimeltä mainittu, muodostetaan laajan palvelun yksiköitä, joissa olisi myös erikoissairaanhoitoon kuuluvia erikoislääkäreiden palveluita. Muiden osalta palvelutasoa ei ole tarkemmin määritelty. Terveyskioski Kysyessäni valtuustossa 21. syyskuuta apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salmiselta (kok.) mm. Korson n kohtalosta ja palveluista, hän totesi, että se voitaisiin muodostaa eräänlaiseksi terveyskioskiksi, joissa terveydenhoitaja arvioisi, onko tarvetta lääkärissäkäyntiin. Näin siis olisi mahdollista asukkaan asuma-alueella. Vastaanottaessaan korsolaislähetystön hän lievensi kantaansa. Valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) totesi olevan aivan selvää, että kunnallisia lääkäripalveluita tarvitaan Korsossa jatkossakin. Vasemmistoliitto ja SDP samassa valtuustossa 19. lokakuuta totesivat, että verkostoa ei supisteta eikä Vantaa sopimusta voida muulla tavoin tulkita. Jos niin olisi, sopimus raukeaisi. Erityisen kohtalokasta ja tuhoisaa kunnallisten terveyspalveluiden alasajo olisi eläkeläisille, työttömille ja lapsiperheille. Kokoomuksen ajama terveyspolitiikka johtaisi entistä räikeämpään eriarvoisuuteen. Varakkailla on mahdollisuus käyttää yksityissektorin palveluita, joita niitäkin tuetaan Kela-korvauksin. Korson n lakkauttaminen tai toimintojen supistaminen parantaisi ainakin Korson terveystalon bisneksentekoa. Salmiselle pantiin ohjeistuksena valtuustossa pöytäkirjamerkintänä esityksestäni, johon vasemmistoliitto ja SDP ryhminä yhtyivät: Laboratorioverkoston laajuuteen ja toiminnan sisältöön kuuluvat asiat tulee ratkaista luottamushenkilöelimessä, vähintään sosiaa li- ja terveyslautakunnassa. Vasemmisto yhteistyöhön Vasemmiston on oltava yksituumaisnen taisteltaessa kokoomuksen ajamia kunnallisen julkisen terveydenhuollon heikennyspyrkimyksiä vastaan. Liekö tämä sitä hysteriaa, johon Juha Häkkinen viittasi adressin luovutustilaisuudessa? ILMARI HEINONEN, kaupunginvaltuutettu (vas.)

5 MARRASKUU / 09 ASUKKAIDEN VANTAA 5 Yhteisöllisyys ei kehity, jos ei sitä tueta Sikainfluensarokotusjono Hakunilan terveyskeskuksen ulkopuolella. Palveluja kehittämään vasemmiston yhteistyöllä Tikkurilan Metropolian tiloissa järjestettiin lokakuun alussa paneelikeskustelu muutama viikko aiemmin solmitusta Vantaa-sopimuksesta. Se sitouttaa valtuustoryhmät perussuomalaisia lukuun ottamatta tiukkaan talouteen, lähipalvelujen karsimiseen ja työntekijöiden vähentämiseen aina vuoteen 2013 asti. Keskustelun aluksi Sipoon johtava lääkäri Kati Liukko kertoi kokemuksia Sipoosta, missä perusterveydenhuolto on järjestetty kunnan omana palveluna. Vasemmiston yhteistyölle näköaloja Sipoossa terveyspalvelut tuotetaan kunnan omana työnä Kati Liukko Sipoon kunnan ylilääkäri Kati Liukko kertoo, että vuosituhannen alussa kunnan terveyskeskuksen lääkäritilanne oli huono ja jonot pitkiä. Avoinna olevia lääkärivikoja ei saatu täytettyä, koska työ oli raskasta ja epämielekästä. Kunta oli pakotettu käyttämään vuokralääkäreitä. Tilanne kärjistyi vuonna Kunnanhallitus totesi uuden terveyskeskuslääkärin viran perustamisen turhaksi, koska entisiäkään virkoja ei saatu täytettyä. Kunnanhallitus ja valtuusto päättivät järjestää työt Sipoon terveyskeskuksissa uudella tavalla. Johtoajatuksena oli tuottaa palvelut kunnan SDP:n puoluehallitus on antanut teesit siitä, miten sosialidemokraattien kuntapolitiikan pitää olla linjassa yleisen oppositiopolitiikan kanssa. Tilakeskuksen luottamusmiehen ja demareiden varavaltuutetun Michail Fokinin mielestä oli todella ikävää, että teesit julkaistiin vasta Vantaa-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Itse hän ei olisi sopimusta allekirjoittanut. Fokin oli huolissaan kuntapalvelujen liikelaitostamisista ja yhtiöittämisistä. - Jäljelle jää vain muutama yhtiö, joissa on näivettyviä kaupungin toimintoja. Pikkuhiljaa ne surkastuvat ja yksityistetään lopullisesti. SKP:n Juha Kovanen korosti Saksan esimerkkiä: jatkuvat sosiaaliturvan heikennykset syövät vasemmiston uskottavuuden ja johtavat kannatuksen romahtamiseen. - Kansalaistoiminta ja yhteydet asukkaisiin ovat vasemmiston nousun avain, totesi Kovanen. Vasemmistoliiton valtuutettu Jussi Saramo oli valmis puolustamaan vasemmiston yhteisvoimin peruspalvelujen säilyttämistä. Mistä on sovittu? Onko vantaalainen toisen luokan kansalainen? Kokoomuslainen kunnallispoliitikko selitti Vantaan perusterveydenhoidon keskittämisen tarvetta, siis nykyisen toiminnan supistamista. Ihmettelin hänelle, eikö Sipoosta voisi ottaa mallia. Kokoomuslainen vastasi: eihän Vantaalla ole varaa sellaiseen! Saramo puolusteli ryhmänsä allekirjoittamaa Vantaa-sopimusta ja väitti sen olevan vain sopimus talousraameista, eikä siinä ole sovittu yksityistämisiä eikä ulkoistuksia. Hän luonnehti sopimusta voitoksi kokoomuksen ajamasta linjasta. Kuitenkin yleisöstä huomautettiin sopimuksen tähtäävän terveyspalveluiden keskittämiseen kolmeen yksikköön ja yksityistämisen edistämiseen. Esille nousi vaatimus koko vasemmiston irtisanoutumisesta Vantaa-sopimuksesta. Asukkaitten etujen puolustaminen tärkeintä Vasemmiston kannatusta on nostettava ja se tapahtuu asukkaiden ja heikompien asemaa parantamalla. - Yhteistyö on tärkeää. Vasemmiston on sanouduttava irti terveyspalvelujen yksityistämisprojektista, sanoi Juha Kovanen. - Kunnan tehtävä on huolehtia peruspalveluista. Pitäkää niistä huolta ja tehkää yhteistyötä, kehotti Kati Liukko. MARKO KORVELA omana työnä. Työmuotoja uudistettiin luomalla lääkärin ja sairaanhoitajan parityö, uudistettiin palkkausta ja työaika- ja sijaisuusjärjestelyjä. Toimenpiteet tehtiin henkilöstön esityksistä. Nyt Sipoon terveyskeskukset ovat houkuttelevia työpaikkoja. Vuokralääkäreitä ei enää tarvita. Säästöä syntyy, sillä vuokralääkärin palkkakustannukset ovat noin neljänneksen omaa lääkäriä kalliimmat. Kunnan palkkalistoilla olevan henkilöstön työ tuo tuloksia: Työ on muuttunut mielekkäämmäksi jajonot käytännössä poistuneet, henkilöstön ja asiakkaitten tyytyväisyys on lisääntynyt ja menoissa säästetty. Sipoon kokemus on, että tällaisen uudistuksen toteuttaminen edellyttää kunnan poliittiselta johdolta ennakkoluulottomuutta ja johdon täydellistä tukea. - Sipoon kokemus on herättänyt laajaa mielenkiintoa. Sipoossa vierailee eri kuntien asiantuntijoita ja meitä kutsutaan kertomaan kokemuksistamme, sanoo Kati Liukko. MAURI PERÄ Sipoon terveyspalvelut ovat kuten yleensä Suomessa. Vuokralääkäreistä on kuitenkin luovuttu kalliimpina kuin oma henkilökunta. Vantaalla on varaa käyttää vuokralääkäreitä. Kokoomuksen mielestä monta kertaa Sipoota suurempi kaupunginosa Vantaalla ei ansaitse omia perusterveyspalveluita. Ei ole varaa. Missä logiikka? Ideologiassa. JUHA KOVANEN Osallistuin 1990-luvun puolivälissä opintomatkalle Manchesteriin. Tutustuimme alueisiin, joissa revittiin alas vanhoja teollisuuskiinteistöjä. Samalla saivat kyytiä isot asuinkerrostalot. Meille kerrottiin, että nämä asuinalueet hiipuivat ja ränsistyivät sitä mukaa, kun tehtaiden toiminta hiipui. Palvelut kaikkosivat vähitellen niin julkiset kuin yksityisetkin. Euroopan yhteisöön liittymisen jälkeen Englanti sai sosiaaliprojekteja EU:sta. Silloin rakennettiin matalampia taloja, joihin alettiin sijoittaa projektin sosiaalisia palveluja. Väki oli kuitenkin jo niin kyllästynyttä ja pettynyttä, että se ei enää luottanut yhteenkään viranomaiseen. Sitä mukaa, kun palveluja tarjottiin ja rakennettiin, sitä mukaa asukkaat rikkoivat ja polttivat palvelun tarjoajien talot. Vantaalla ei onneksi ole tätä vielä! Palveluja kuitenkin keskitetään surutta. Palveluja vedetään erityisesti köyhiltä ja sosiaalisesti herkiltä alueilta. Onkohan päättäjillä tullut edes mieleen, että tällä saattaa ennen pitkää olla vaikutusta yhteiskuntarauhaan? Ideologinen valinta Keskittäminen on ideologinen valinta. Usein keskittämisestä seuraa tehottomuutta. Suuremmassa yksikössä tarvitaan enemmän väliportaan esimiestä, asioiden osastoimista, ainaisia neuvotteluja ja kokouksia. Johtamis- ja laatujärjestelmät vaativat valtavan ponnistelun syntyäkseen. Ja kun ne viimein ovat valmiita, onkin jo uusi projekti ovella! Tehokkainta työ on silloin, kun työyhteisö on sopivan pieni, sillä on riittävästi haasteita, niitä saavutetaan ponnistellen ja jäsenillä on mahdollista vaikuttaa uusiin innovaatioihin. Hakunila oli EU-rahoitteisen Urban projektin kohdealue Yhteisökasvatusprojekteista menestyksekkäin toteutettiin Hakunilassa. Se perustui yhteisölliseen ideaan, jossa viranomaisverkosto, koulut, kirkko ja järjestöt tekivät asukkaiden kanssa yhdessä asioita, jotka lisäsivät viihtyvyyttä ja toinen toisensa tuntemista. Vantaan päättäjien kannattaisi antaa ideointi- ja päätösvaltaa työntekijöilleen esimerkiksi Hakunilan terveysasemilla. Sieltä nousisi kustannustehokkaita ideoita. Parempia kuin palvelujen poistaminen ja keskittäminen. REIJO LIIMATAINEN kirkkoherra Hakunilan seurakunta Terveys asemako sosialismia? Alkusyksystä Hakunila-päivillä oli ostoskeskus täynnä väkeä. Kulttuuriohjelman ohessa otettiin kantaa myös ostarilla sijaitsevan n säilymisen puolesta. Monet toivoivat sieltä saatavaksi myös parempaa palvelua. Pari innokasta terveyskeskuksen puoltajaa ja oikeistohenkinen tuttavani väittelimme puolesta ja vastaan. Tuttava ei lämmennyt meidän innokkaiden vakuutte- luille. Hänen vahvin perustelunsa oli: huonostihan sille Neuvostoliitolle kävi! Kun Obama ajaa kattavampaa terveydenhuoltoa USA:ssa, vastustajat leimaavat hankkeen sosialismiksi. Suomen ja Yhdysvaltain mielipideilmastoissa on yhteisiä piirteitä. Mikä on kaiken takana ei kai vaan kapitalismi? Hakunila-päivillä mukana JUHA KOVANEN

6 6 ASUKKAIDEN VANTAA MARRASKUU / 09 Itellassa Suomen valtio on suomalaisten uhkana Itella (ent. Suomen posti) jatkaa Suomen porvarihallituksen perinteitä lisäämällä työttömyyttä ja heikentämällä jokamiehenoikeutta saada postinsa kotiin kannettuna. Jo usean vuoden ajan on Itella supistanut jakeluverkkoaan irtisanomalla työntekijöitään ja lopettamalla toimipaikkoja. Itella on siis vaarantanut postinkulun. Nyt ovat vuorossa Postinohjauskeskukset. Yhteistoimintamenettelyiden piirissä on 2355 henkilöä ja Itellan ilmoittama vähennystarve on 360 henkilötyövuotta. YT-neuvottelut alkoivat ja päättyvät tammikuussa Itella voi tällä tavoin vain hidastaa postinlajittelua ja menettää asiakkaitaan kun toimituslupauksia ei voida enää pitää. Itella - konsernin johto vetoaa suhdannelaskuun ja v postipalvelulain muutoksen tuomaan epävarmuuteen sekä uusien lajittelukoneiden teoreettiseen käsittelynopeuteen. Nämä perusteet ovat kestämättömät. Haluamme tuoda esiin sen, että Itellan omistaja on Suomen valtio eli me, kansalaiset. Miksi meidän Arkadianmäen kapitalistien kupinnuolijat haluavat heikentää yhtä peruspalveluistamme eli postia. Kuka hyötyy, kun tulee lisää työttömiä valtion omistaman yrityksen toimesta? Veronmaksaja hoitaa työttömyyden kulut. Suomen kansa omistaman yrityksen tuottama lisätyöttömyys on siis rikos. Yhtenäisyys on voimaa Kun Itellan liikevoitto oli kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 22 miljoona euroa, niin voi vain ihmetellä, mikä tämän kaiken tarkoitus on? Tämä on paradoksi, jota emme voi ymmärtää emmekä hyväksyä. Suomen valtion omistama yritys haluaa tehdä maksimaalista tulosta vaikka seuraamuksena olisi lisää työttömyyttä. Mistä työttömät saavat työttömyyskorvauksensa? Mikä on kaiken tämän hyöty? Millä tavoin tämä elvyttää taloutta ja luo uusia työpaikkoja? Porvarihallituksen johdolla Suomen valtio tuhoaa kansalaisten hyvinvointia. Kaikkia peruspalveluita pyritään heikentämään, vaikka luokkaerot ja työttömyys kasvaisivat. Terveysasemia lakkautetaan, palveluita keskitetään ja yksityistetään. Ainoa tavoite on saada säästöä aikaiseksi tai tuloksen maksimoiminen. Millä tavoin nämä keinot edesauttavat hyvinvointivaltion kehitystä, jatkuvuutta ja toimivuutta? Omalla työpaikkaamme Itellan logistiikkakeskuksessa Vantaalla työnantaja jyräsi meidät neuvotteluissa ja saneli meille lomautusmääräykset. Lomauttaa tulisi 407 henkilöä enintään 60 päiväksi. Lomautusten oli määrä alkaa toukokuussa 2009 ja päättyä huhtikuussa Toteutuneet lomautukset olivat kestoltaan alle 30 päivää. Neuvotteluissa sovittiin, että kaikki lomautukset perutetaan.. Säästöä työnantaja ei saanut, vain suuret kulut ja vaikeuksia: postinkulku on takkuillut, henkilöstön tyytyväisyys ja sitoutuminen työhön ovat pohjalukemissa. Työntekijät tukivat vahvasti Itellalaiset Markus Mutta (vas.) ja Lasse Nevalainen. neuvottelijoita ja tulosta tuli. Nyt on aika taistella Valtion toimintaa vastaan. Ammattiyhdistysliikkeen avulla voimme voittaa. MARKUS MUTTA, luottamusmies LASSE NEVALAINEN, ammattiosaston varapuheenjohtaja Asunnot myyntiin ja kaupungin vuokralaiset tuuliajolle Vantaa -sopimuksessa sanotaan, että kaupunki myy omistamansa yksittäiset vuokra-asunnot, joita on 670. Vuokra-asunnoista suuri osa on sosiaalitoimen käytössä erityisryhmien asuntoina. Myyntipäätöstä tehtäessä ei selvitetty, mikä vaikutus vuokra-asuntojen myynnillä on sosiaalitoimen palveluihin. Asuntojen takaisin vuokraaminen uusilta omistajilta tai kokonaan uusien asuntojen vuokraaminen tulee kaupungille kalliimmaksi ja alkaa heti nakertaa tavoitteena olevaa 20 miljoonan myyntituottoa. Vai onko Vantaa sopimuksen tekijöillä aikomus jättää heitteille kaikkein eniten kaupungin tukea asumisessaan tarvitsevat? Kokoomus houkuttelee Vantaa sopimuksen osapuolia kiinteistökauppiaiksi Vantaa sopimuksella aiotaan aloittaa kaupungin kiinteistöjen maksatus toistamiseen. Vantaa sopimuksen tekijät näyttävät ajattelevan, että veronmaksajilla voidaan teettää mitä hyvänsä. Sopimuksen tekijät, kokoomus etunenässä, aikovat myydä kaupungin kiinteistöjä ja vuokrata kiinteistöt takaisin. Tämä merkitsee sitä, että veronmaksajat alkavat maksaa toistamiseen myytyjä kiinteistöjä. Kiinteistöistä mahdollisesti saatava myyntihinta jää pommin varmasti pienemmäksi kuin uudestaan vuokran muodossa maksettu hinta. Tuleehan se sisältämään maksetun hinnan lisäksi kiinteistöyrityksen voiton. Tähän hankkeeseen jos johonkin on taas mahdollista sisällyttää jos jonkinlaista suhmurointia. Ehkäpä kiinteistökeinottelijoiden ilmoitukset kokoomuksen ja demarien puoluelehdissä korvaavat osin menetettyjä rakennusliikkeiden ilmoituksia. Kaupungin kiinteistöomaisuutta hoidettava huolella SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön mielestä kaupunki voi myydä vain tarpeettomiksi käyneitä kiinteistöjä. Käytössä olevat kiinteistöt on säilytettävä kaupungin omaisuutena. Myös tuleviin jatkuviin ja kasvaviin tarpeisiin tulee ensisijaisesti rakennuttaa kaupungille omia toimitiloja. Kaupungin kiinteistökanta on niin suuri, että sen hoitaminen ammattimaisesti omin toimin on kaupungille eli veronmaksajille edullisinta. Kokoomuksen pyrkimykset tehdä Vantaasta osto- ja myyntiliike ja kaupungin toiminnoista liike-elämän lypsylehmä on pysäytettävä heti. ERKKI MATINLASSI Perusturvan parantaminen tehokkainta elvytystä Tie ulos kriisistä alkaa siitä, että nykyisen kriisin seuraukset on maksatettava niillä, jotka sen aiheuttivat. Realiansoita voimakkaasti korottavat palkankorotukset ovat menetelmä muuttaa tulonjakosuhteita työntekijöiden hyväksi. Tulonjalonjakosuhteita muuttava palkkapolitiikka, eläkkeiden ja muun perusturvan parantaminen on tehokkainta elvyttämistä. Laajojen kansanjoukkojen tulojen korottaminen sekä valtion ja kuntien investointi esim. sosiaaliseen asuntotuotantoon ovat oikeudenmukaista elvytystä ja selkeä tie ulos kriisistä luvun virheet on vältettävä taistellen. Ne virheet ovat vältettävissä vain hyvin järjestetyllä joukkotoiminnalla. Tässä myös vasemmiston toimintayhtenäisyyttä tarvitaan. Rakennusliitolla nyt on aloitteen tekijän paikka. Hallitus sysää laskut veronmaksajille Vanhasen - Kataisen hallitus aikoo maksattaa laman seuraukset palkansaajilla, eläkeläisillä, sairailla ja muilla vähävaraisilla. Pitkäaikaistyöttömyys on kuin mylly, joka tuotti Suomeen köyhää. Köyhyyden kasvu ja tuloerojen räjähtäminen luvun laman jälkeen oli ja on edelleen vallassa olevien poliittinen valinta. Jopa OECD:n ja EU-komissioiden raportit kertovat, että Vanhasen Kataisen hallituksen veroalet ovat olleet tehottomia, siis myrkkyä potilaalle. Varsinaista elvytystä hallituksella ei ole. Päinvastoin kunnilta vedetään taloudellinen kantokyky systemaattisesti pois. Rakennusliitto työehtokamppailun eturintamaan Rakennustyöläisten tes -kampanja on kiireellisesti saatava vauhtiin. Aloitteen ottaminen merkitsee poliittista ja järjestöllistä työtä, voimien kokoamiseksi ja taisteluvalmiuden ja taistelukunnon varmistamiseksi. Oikeisto kokoomuksen johdolla on ottamassa hegemonian ja poliittisen koneiston käsiinsä. Vasemmiston pallo on jotenkin hukassa. Ay-väen rauhanpäivät Järvenpäässä Työpaikkojen rauhantoimikunta järjestää Ay-väen rauhanpäivät tammikuuta Järvenpäässä, hotelli Rivolissa. Päivät alkavat lauantaina kello11 keskustelulla kapitalismin lamasta ja ay-liikkeen vastauksesta siihen. Mukana ovat Tuire Santamäki-Vuori JHL:stä ja Matti Harjuniemi Rakennusliitosta. Teemaryhmissä puhutaan lapsiperheiden asemasta, ilmastonmuutoksesta, kuntien palveluista ja Natosta. Päivä päättyy solidaarisuusillanviettoon. Sunnuntaina kuullaan teemaryhmien raportit ja keskustellaan siitä, Nyt tarvitaan rohkeutta johdolta ja taistelutahtoa jäseniltä. Nyt on noustava ylös ja sanottava: tämä meno ei voi jatkua! Tässä ja nyt on sovittava laajan järjestö- ja työpaikkaturneen järjestämisestä, jolla on kaksi tavoitetta. Tarkistetaan paikkakunnittain jokaisen suurimman yrityksen harmaan työvoiman ja alipalkatun ulkomaalaisen työvoiman käyttö ja palkkaus. Resurssit tehtävälle on turvattava käyttämällä koko toimitsijakaartia ja luottamusmiehiä, osastojen luottamusmiehet mukaan lukien. Tes-tavoitteet valmistellaan ja julkistetaan jo ennen työnantajille esittämistä. Neuvottelujen kulusta on kerrottava avoimesti silloinkin kun neuvottelut eivät etene. PENTTI NURMINEN Rakennusliiton jaostojen kokouksessa luoko sotilasliitto turvallisuutta? Keskustelijoina Esko Seppänen, Johanna Sumuvuori, Kimmo Kiljunen ja Markku Kangaspuro. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

7 MARRASKUU / 09 ASUKKAIDEN VANTAA 7 VIRVE OBOLGOGIANI Yhteisnäyttelyssä iskevää sanomaa Kyllä taidemaalari osaa tehdä muutakin kuin puhdasta kaunotaidetta. Siitä on todisteena helsinkiläisen taidegraafikon Kari Lindströmin kolme banderollia kolmen taiteilijaseuran Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteisnäyttelyssä Ei koskaan eläkkeelle Vantaan Taidemuseossa Myyrmäessä. Erilaisissa mielenosoituksissa ja poliittisissa tilaisuuksissa mukana olleet satiiriset akryylimaalaukset on toteutettu kaikkein halvimmalle tarjoustalon lakanakankaalle. Kovasti on roiskunut kun Lindström on viikossa tai parissa rapannut 150 x 220 cm kokoiset teokset ajankohtaisista aiheista. Satojen vuosien kestoa ei haeta, mutta tai- < Kari Linström ja Jako uusiksi banderolli. teellisesta vaikutelmasta ja tasosta ei tingitä. Parhaissa herjoissa väri ja muoto pelaavat kuin kyseessä olisivat jonkin maalaustaiteen oppikirjan kuvat. Ja ne ovat myös kaukana abstraktioista sanoma on kirkas, selkeä ja taatusti kertova! Näyttelyn ulkopuolella ollut katseen vangitsija ja näyttelyn suoranainen houkutustyö kuvaveistäjä Paavo Paunun nelimetrinen Ihanata -teos Aleksi Kivestä jouduttiin valitettavasti poistamaan jatkuvan ilkivallan vuoksi. Kaikkiaan raikkaassa näyttelyssä on sadan taiteilija töitä TOIVO KOIVISTO Ei koskaan eläkkeelle - näyttely Myyrmäkitalossa Paalutori 3, Vantaa Puh (0) Avoinna ti-pe klo 11-18, la klo 10-16, su ja ma suljettu. Vapaa sisäänpääsy! Rasismin monet kasvot Tänään on trendikästä olla kriittinen kunhan vaan kohde on oikea. Ihmisten jaottelua ja luokittelua eri lokeroihin on aina käytetty erityisesti vallan pönkittäjänä. Vasta ihmisten jaottelu vääriin ja oikeisiin mursi rajat kokonaisten kansojen orjuuttamiseksi ja tuhoamiseksi. Eurooppalaisen maan harjoittamasta totaalisesta orjuudesta on kulunut tuskin sataakaan vuotta, mutta rasismi on ja pysyy. Se on vain saanut uudet muodot ja uskonnollisen ilmaisun. Tänään rasismin kohde puetaan islamilaisiin vaatteisiin, ja ei toivottu maahanmuuttaja kuvataan yhä useammin pommiiskua suunnittelevaksi islamistiksi tai Suomineitoa vaanivaksi raiskaajaksi. Näitä tyyppejä sietää pelätä, sanovat kaiken karvaiset kiihottajat yhdessä suin. Vielä pari vuotta sitten erään äärinationalistisen järjestön lentolehtisessä kysyttiin, syökö maahanmuuttaja pöydästäsi. Me tiedämme ja pöljäkin sen tietää, että tuloerojen kasvaessa pienituloiset joutuvat tinkimään kaikesta, myös ruoasta. Papa Montero ja yleisöä Suomi-Kuuba -seuran järjestämässä Kuuban kulttuuriviikon tilaisuudessa 22. lokakuuta Vernissassa. Rohkeasti vasemmalla TIEDONANTAJA Tilaa maksuton näytenumero 3 kuukauden tutustumistarjous 25 e Ilmestyy kerran viikossa (09) Mikko Perkoila laulatti Työväenlaulujen yhteislauluillassa Weinin Myllyllä Tikkurilassa 18. elokuuta. Rohkeasti vasemmalla kommunisti.net Mikään ei parane räksyttämällä Minulla ei ole ongelmia maahanmuuttajien kanssa, eikä minua häiritse uskooko joku Jehovaan tai Allahiin. Minulle tuottaa ongelmia peruspalvelujen jatkuvat leikkaukset ja ahneutta ja omahyväisyyttä kannustava kokoomusvetoinen oikeistopolitiikka. Lisää ongelmia tuottaa työttömyys ja mitätön eläke, josta Vanhasen Kataisen hallitus on vastuussa. Minä oikein poden ongelmia kun tehtaat ja työpaikat siirretään Kiinaan. Maahanmuuttajilla tuskin on siinäkään operaatiossa mitään osaa. Maahanmuutosta on keskusteltava, mutta annammeko rasismin, pelkojen ja ennakkoluulojen määrittää keskustelun sisällön? On raukkamaista syyttää syytöntä ja lietsoa hysteriaa maahanmuuttajia kohtaan. Maahanmuutossa on todellisia ongelmia ja niistä täytyy puhua avoimesti ja pysyä tosiasioissa. Ei meistä kukaan halua slummeja eikä kasvavaa työttömien armeijaa eikä varsinkaan alati kasvavaa syrjäytyneiden joukkoa pariimme. Näin tulee tapahtumaan maahanmuuttajista riippumatta jos rahanmahtia kumartava oikeistolainen politiikka saa jatkua. Menneeseen ei ole enää paluuta ja Suomesta on tullut monikulttuurinen maa. Tehdään tästä hyvä ja turvallinen paikka olla ja asua turvaamalla maahanmuuttajille riittävä suomenkielen opetus ja kaikille maamme asukkaille työpaikka, riittävä toimeentulo ja laadukkaat julkiset terveyspalvelut. Samassa veneessähän tässä ollaan, yhdenvertaisesti. HANNU VÄISÄNEN, kansalaisaktivisti Vantaan Sanomat julkaisi poikkeuk sellisen hävyttömän ja alatyylisen kirjoituksen maahanmuuttajista ja monikulttuurisuudesta Perustelemattomien syytösten kohteeksi joutuivat myös kaikki maahanmuuttajatyötä tekevät sekä satojen järjestöjen aktiivit ja toimijat. Tässä vastauksemme kirjoitukseen: Suomi on muuttunut monikulttuuriseksi maaksi. Paluuta etniseen homogeeniseen yhtenäiseen kulttuuriin ei ole. Faktatietoihin perustuva, rakentava ja kriittinen julkinen maahanmuuttopolitiikkaa koskeva keskustelu on tarpeen, jotta yhdenvertaisuus voi toteutua Suomessa. Koska maahanmuuttajat ovat tulleet jäädäkseen Suomeen ja Vantaalle, tulisi keskittyä yhteiskuntarauhaa rakentavien käytännön toimintamallien löytämiseen. Syrjivä ja asenteellinen keskustelu ei edistä tätä päämäärää, vaan lietsoo vastakkainasettelua ja konflikteille altista ilmapiiriä. On kaikkien yhteinen etu, että maahanmuuttajia kohdellaan tasavertaisesti ja heidän universaaleja ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan. Maahanmuuttotyön ammattilaisia ja vapaaehtoisia ystäviä yhtä hyvin kuin monikulttuurisen kompetenssin omaavia viranhaltijoita eri yhteiskunnallisilla sektoreilla tarvitaan, jotta voidaan rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa vältytään Malmön Rosengårdenin tai Pariisin lähiöiden mellakoilta ja ghettoutumiselta. Maahanmuuttajille tulee antaa mahdollisuus oppia suomen kieltä ja sen jälkeen sijoittua työmarkkinoille, jotta he voivat elättää itsensä ja perheensä omalla työllään. Tämä on tällä hetkellä liian monen maahanmuuttajan toteutumaton haave. Tulee muistaa, ettei Suomi tule selviämään ilman maahanmuuttajia, sillä väestö ikääntyy nopeasti. Työikäisen väestön määrä vähenee henkeä vuodessa seuraavien vuosikymmenten aikana. TIINA KENTTA, maahanmuuttajakoordinaattori, Vantaan kaupunki SARI KOISTINEN, kansainvälisen työn sihteeri, Vantaan seurakunnat HANNU VÄISÄNEN, puheenjohtaja, Vantaan Rauhanpuolustajat ry.

8 8 ASUKKAIDEN VANTAA MARRASKUU / 09 Maailmakulkue rauhan ja väkivallattomuuden puolesta käväisi Helsingissä 27. marraskuuta. Sodat ja asevarustelu vai ilmaston suojelu Sotien aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat valtavan suuret. Vain pieni osa sotiin ja asevarusteluun käytettävistä varoista riittäisi rahoittamaan kaikki ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavat toimet. Irakin sota on aiheuttanut noin miljoonan ihmisen kuoleman ja kodeistaan pakolaisiksi on joutunut lähtemään noin neljä miljoonaa ihmistä. Sodan aiheuttamat taloudelliset ja kulttuuriarvojen menetykset sekä ympäristötuhot ovat valtavat. N. Reisch ja S. Kretzmann ovat tehneet tutkimuksen Irakin sodan vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Maaliskuusta 2003 lokakuuhun 2007 sota on aiheuttanut vähintään 141 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Tähän mennessä sodan hiilidioksidipäästöt lienevät samansuuruiset kuin koko Suomen kolmen vuoden päästöt yhteensä. Sodan vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin päästöt 139 maassa. Sotien CO2-päästöt eivät muodosta kovin suurta osaa kaikkien maiden päästöistä eivätkä ne anna aihetta tinkiä muista toimenpiteistä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Sodilla on kuitenkin toinen tärkeä kytkentä ilmastonmuutokseen: sotiin ja asevarusteluun käytetyillä varoilla saataisiin paljon aikaan myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Asevarustelu ja ilmastonmuutos Reisch ja Kretzmann osoittavat, että vuonna 2006 USA käytti enemmän rahaa Irakin sotaan kuin koko maailma sijoitti uusiutuvien energiamuotojen kaikkiin investointeihin. Irakin sotaan välittömästi käytetyillä 600 miljardilla dollarilla (mikä on vain yksi viidesosa sodan kokonaiskustannuksista kuten jäljempänä osoitetaan) olisi voitu rakentaa 9000 tuulivoimapuistoa, joissa kussakin olisi 50 MW kapasiteetti. Tällä voitaisiin korvata hiilen polttoa määrällä, joka vastaa miljoonan tonnin CO2- päästöjä vuodessa. Suomen CO2- päästöt noin milj. t/v. Afganistanin sotaan USA on tähän mennessä käyttänyt lähes 250 miljardia dollaria, joka on enemmän kuin Afganistanin kansantuote 20 vuodessa (11 miljardia dollaria vuonna 2007). Myös tämän sodan aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ovat mittavat. Irakin sodan ilmastopäästöjen arvioista puuttuvat aseiden ja muiden sotatarvikkeiden valmistukseen käytetyt valtavat energiamäärät ja valmistuksen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt. Niistä onkin vaikea saada tutkimustietoa. Asevarusteluun käytetään mielettömät määrät luonnonvaroja ja tutkimustyötä sekä tietysti energiaa. Arvostettu globaalien ympäristöongelmien tutkija Lester Brown on uusimmassa kirjassaan vertaillut asevarusteluun käytettyjen varojen suhdetta ympäristö- ja kehitysongelmien ratkaisemiseen tarvittaviin resursseihin. Brownin laskelmat tähtäävät siihen, että YK:n vuosituhattavoitteet saavutetaan vuoteen 2015 mennessä. Maailman pahimpien ympäristöongelmien ja kehitysmaiden kipeimpien sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen riittäisi yhteensä 190 miljardia dollaria vuodessa, mikä on vain vajaa kolmannes USA:n sotilasbudjetista tai yksi seitsemäsosa maapallon kaikkien maiden sotilasmenoista (1464 miljardia dollaria vuonna 2008). Metsittäminen, joka sekä vakiinnuttaisi ilmastoa että tyydyttäisi polttopuun tarpeen, maksaisi summan, jonka USA käyttää Irakin sodassa kahdessa kuukaudessa. Irakin sodan rahoilla olisi torjuttu ilmaston lämpeneminen Kansainvälisen energiajärjestö (OECD/IEA) on lokakuussa 2009 arvioinut, että tarvitaan miljardin dollarin investoinnit vuosina , jotta ilmaston vaarallinen lämpeneminen voitaisiin torjua. Samalla säästettäisiin miljardia dollaria polttoainekustannuksissa. Toisaalta Joseph Stiglitz ja Linda Bilmes laskeneet, että Irakin sodan todelliset kustannukset ovat kohonneet miljardiin dollariin. Stiglitz on taloustieteen Nobel-palkinnon saaja ja entinen Maailmanpankin pääekonomisti ja Bilmes on Harvardin yliopiston professori. Irakin sodan varoilla olisi siten voitu torjua ilmaston vaarallinen lämpeneminen! Sotien lopettaminen ja asevarustelun jyrkkä vähentäminen tulee nostaa voimakkaasti esille ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa! Heikki Tervahattu Kirjoittaja on filosofian tohtori ja ekologisen ympäristönsuojelun dosentti Itellan Nato-vastaiset haluavat Suomen pysyvän liittoutumattomana Itellan Vantaan logistiikkakeskuksen Nato - vastaiset perustivat toimintaryhmän osallistuakseen keskusteluun Suomen kansallisen olemassaolon ja rauhantilan turvaamiseksi. Asukkaiden Vantaa -lehden haastateltavana olivat Tiina Virtanen, Juha Willman ja Nenad Djordjevic. Kylmän sodan jäänne Nato pitäisi lakkauttaa. Sen laajeneminen on suorassa suhteessa YK:n arvovallan murentamiseen, pohtii Tiina Virtanen. Keskustelimme pienessä kuppilassa siitä kuinka Naton, USA:n ja niiden liittolaisten rauhaan pakottamissodissa miljoonat ihmiset ovat kuolleet, vammautuneet, nääntyneet nälkään ja tauteihin sekä joutuneet pakolaisiksi. - Ne ovat sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, joita ei ole vedetty kansainväliseen ihmisoikeustuomioistuimeen. Tällaiseen järjestöön Suomen ei tule liittyä, sanoo Tiina. Natonvastaiset liittoutumattomuuden puolesta Natoon liittyminen tuntuisi pahalta. Militarisoituminen pitäisi pysäyttää. Suomen itsenäinen puolustus on selkeä osoitus siitä, että emme ole uhka naapureillemme emmekä pidä naapureitamme uhkana. Naton jäsenenä Suomen luottamukselliset suhteet Venäjän muuttuisivat vähintäänkin kyräileviksi. - Selvä enemmistö Suomen kansasta vastustaa Natoon liittymistä. Jos nyt suoritettaisiin kansanäänestys, 60 prosenttia kansasta tahtoisi elää kuten tähänkin asti. On nostettava hirmuinen meteli, pohtii Juha Willman. Sotabisnes korjaa sadon Nenad Djordjevic analysoi USAja Nato-johtoista aggressiivista maailmanpoliisina toimimista seuraavasti: - Kuvataitelijana näen kansainväliset suuret sotapesäkkeet härkätaisteluareenana, jossa uhri on härkä. Matadorit ovat US Army ja Nato liittolaisineen, kulloisenkin intressin mukaisesti. Aiemmin härän osa oli kommunismilla, nyt se on öljy/irak tai Serbia-Kosovo/Bonstil sotilastukikohta. Afganistan oli Bushin oma taistelu. Katsomossa Atlantin valtameren takana sotabisnes korjaa sadon. Tavoitteena on, että sodanjälkeiset hallitukset sopivat järjestäjien strategisiin etuihin. - Ellei tämä kaikki olisi niin surullista, se olisi naurettavaa, huokaa Nenad. Turvallisuutta ilman aseita Nebad Djordjevic, Tiina Virtanen ja Juha Willman. - Ongelmat voidaan ratkaista parhaiten ilman aseita, vakuuttaa Tiina. Ilmaston lämpeneminen on todellinen uhka ihmiskunnalle. Sodat ja sotavarustelu ovat pahin uhka ihmistä palvelevalle sosiaaliselle kehitykselle. Sisäiset konfliktit syntyvät usein juuri siellä, missä nälkä, kurjuus ja sairaudet tuhoavat ihmisarvoisen elämän edellytykset ja järjestäytyneen yhteiskunnan. Ympäristön tuho, malaria, lapsikuolleisuus ja miljoonien ihmisten nääntyminen nälkään voitaisiin helposti hoitaa niillä varoilla ja energialla, jotka tänään käytetään sotavarusteluun, Irakin ja Afganistanin sotiin. Tämä osoitettiin perustellusti Rauhanpuolesta -lehden viimeisessä numerossa. Tarvitaan oikeaa tietoa, ei uhkailujen palkitsemista ja sotapropagandaa Natojäsenyydestä puhuttaessa olisi pysyttävä avoimena ja rehellisenä. Kansalle on kerrottava kaikki tarjottavissa olevat tiedot siitä, mitä kansa saa tai menettää, jos Suomi luovuttaa suvereniteettinsa Washingtoniin ja Brysseliin. - Sen tiedon saatuaan kansa voi päättää mihin suuntaan Suomineidon vene purjehtii, toteaa Nenad hieman runollisesti. Tiina muisteli, kuinka presidentin perustuslaillisia valtaoikeuksia yritettiin sivuuttaa Afganistanissa olleiden joukkojen kotiuttamista koskevassa tapauksessa. Toisin sanoen on turvattava kansanvaltainen kehitys. Sota on aina rikos ihmisyyttä vastaan. - Vanhana sivarina muistutan siitä, että esim. kommunisteilla on paha tapa vaieta näistä muista tahoista, jotka harjoittavat sotaisaa militarismia, kuten esim. Kiinasta, muistuttaa Juha Willman. Missä teot ja ansiot? Nenadin mielestä viimeaikaiset Nobelin rauhanpalkitut ovat osoitus julkisuuden merkityksestä militarismi- ja Nato-myönteisen ilmapiirin ruokkimisessa. Kolme viimeisintä valintaa ihmetyttää: Al Gore ei varapresidenttinä ollessaan suostunut Kioton sopimukseen, Martti Ahtisaari uhkaili Belgradin pommittamisella tasaiseksi, ellei hänen sanelemaansa rauhansopimusta hyväksyttäisi. Obama oli vain 40 päivää presidenttinä, kun hän oli jo Nobelpalkinnon saajaehdokas.

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus 2020 Kyselytutkimus elo-syyskuu 2012 Tärkeimmät löydökset Tutkimuksen taustaa Success Clinic Oy ja Tervemedia Oy toteuttivat 13.8.- 18.9.2012 kyselytutkimuksen suomalaisen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Tällä hetkellä voimassa oleva lääkäripalveluiden ostosopimus päättyy 31.5.2014. Vaihtoehtona on kilpailuttaa:

Tällä hetkellä voimassa oleva lääkäripalveluiden ostosopimus päättyy 31.5.2014. Vaihtoehtona on kilpailuttaa: Hallitus 209 24.09.2014 Silmätautien poliklinikan hankintapäätös 110/02.08.00.03.03.00/2014 EKSTPHAL 209 Silmätautien yksikön erikoislääkäripohja on laskettu neljälle silmätautien erikoislääkärille, joka

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Kaupunginhallitus 7.5.2015 1 Miksi selvitystyöhön ryhdyttiin? Kaupungin talous ei kestä nykyisellä mallilla jatkamista enää pitkään Kuntaliitosten

Lisätiedot

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall Valtuusto 114 13.06.2016 Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Valinnanvapauden sudenkuopat

Valinnanvapauden sudenkuopat Osmo Soininvaara Valinnanvapauden sudenkuopat Kuopion terveys- ja talouspäivät 15.9.2016 TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN KESKIMÄÄRÄINEN VUOROKAUSIHINTA KUUDESSA SUURIMMASSA KAUPUNGISSA Keskiarvo Oulu Tampere

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä 23.1.2015 KU-ohjausryhmä 23.10.2014 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 23.10.2014 muun muassa

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät)

Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät) Maaningan kuntalaisillat Keskusta 12.3.2012 Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät) Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen?

Lisätiedot

Attendon Visio & Arvot

Attendon Visio & Arvot Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7)

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kesälahti & Kitee kuntaliitos 2013! Yhteenvetoraportti N=199 Julkaistu: 10.2.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen 1. kesälahtelainen 71 37,17% 2. kiteeläinen

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Miten luoda peli, jolla Maunulan Leijonat saavat 10 uutta jäsentä? Hannu Kurki

Miten luoda peli, jolla Maunulan Leijonat saavat 10 uutta jäsentä? Hannu Kurki Miten luoda peli, jolla Leijonat saavat 10 uutta jäsentä? Hannu Kurki 13.9.2016 Mikä on Leijonien keskeinen ongelma? Vastaus: Jäsenhankinta Mikä on Leijonien keskeinen ongelma? Vastaus: Jäsenhankinta Täsmennys:

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 65 18.02.2013 Valtuusto 33 04.03.2013. Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 24/00.01.00/2012

Kaupunginhallitus 65 18.02.2013 Valtuusto 33 04.03.2013. Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 24/00.01.00/2012 KEURUUN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunginhallitus 65 18.02.2013 Valtuusto 33 04.03.2013 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 24/00.01.00/2012 KH 18.02.2013 65 Valtiovarainministeriö pyytää kuntien

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.03.2015 222 HEL 2013-012903 T 00 00 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 1 päättää

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus. Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus. Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus 9.6.2016 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien kansalaisten näkemyksiä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE TERKKARIN KUMPPANI TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT MAURI RATILAINEN Apteekin Terveyspiste ei uhkaa yksityisiä lääkäripalveluita, sanoo apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän pitää Terveyspistettä yhtenä

Lisätiedot

1) Akuuttivuodeosasto suljetaan vuoden 2014 loppuun 1.7.2014 lukien tai viimeistään elokuun alusta 2014 (säästö 211.000 euroa).

1) Akuuttivuodeosasto suljetaan vuoden 2014 loppuun 1.7.2014 lukien tai viimeistään elokuun alusta 2014 (säästö 211.000 euroa). Kuntayhtymähallitus 97 23.07.2014 Kuntayhtymähallitus 105 06.08.2014 Kuntayhtymähallitus 112 21.08.2014 Kärsämäen sosiaali- ja terveyspalvelujen supistaminen 249/00.01.02/2014 KYHALL 23.07.2014 97 Kärsämäen

Lisätiedot