ASUKKAIDEN VANTAA. Terveyskeskuksia puolustava. Kansanliike asukkaiden terveydeksi. Vantaan sosiaali- ja terveysasemat

Transkriptio

1 ASUKKAIDEN VANTAA MARRASKUU 2009 SKP:N VANTAAN KAUPUNKIJÄRJESTÖN LEHTI JUHA KOVANEN Katriinan Martinlaakson Myyrmäen Vantaan t Marja-rata Uhanalaiset Korson Koivukylän Tikkurilan Hakunilan Länsimäen Vantaa-sopimuksessa ehdotetaan, että kahdeksan terveyskeskusta keskitettäisiin kolmeen laajan palvelun an. Lapsiperheet säästötalkoiden maksajiksi s. 2 Vantaa-sopimus on kaadettava s. 4 Terveysasemista terveyskioskeja s. 4 Yhteisöllisyyttä täytyy tukea s. 5 Sipoosta mallia s. 5 Itellassa Suomen valtio on suomalaisten uhkana s. 6 Rasismin monet kasvot s. 7 Terveyskeskuksia puolustava kansanliike avasi kaupunginvaltuustolle osoitetun adressikampanjan. Kansaliike vaatii kaikkien terveyskeskusten säilyttämistä ja toiminnan kehittämistä lähipalveluna. Niiden kehittämisessä on otettava käyttöön kaupungin oman henkilöstön valtava voimavara ja tietotaito. Vantaan terveydenhuolto on ollut vuosia jatkuneessa pyörityksessä. Ratkaisut on tehty ihmisten päiden yli. Kriisiin ajautuneen Peijas - Rekolan päivys yksityistettiin MedOne:lle, jonka keikkalääkärit muodostivat 70 prosenttia päivystyksen entisestä lääkärikunnasta. Vuosi sitten Myyrmäki Ensimmäinen katukeräystapahtuma oli Tikkuraitilla lauantaina 21. marraskuuta. Pariskunta Milla Maavesi ja Mauri Tolvanen Ruskeasannasta keräsivät muutamassa päivässä toista sataa nimeä. Kansanliike asukkaiden terveydeksi sai iltavastaanoton hyvityksenä päivystyksen lopettamisesta. Nyt se on lopetettavien listalla. Nimiä kerätään toritapahtumien ohella apteekeissa, terveyskeskuksissa, kirjastoissa, palvelupisteissä, kerhotiloissa ja kaikkialla missä ihmiset päivittäin liikkuvat. KANSANLIIKKEEN KOTISIVUT: NETTIADRESSI: FACEBOOK: Lähiterveyspalvelut turvattava Vantaalla

2 2 ASUKKAIDEN VANTAA MARRASKUU / 09 PÄÄKIRJOITUS Lapsen oikeuksien polkeminen maan tapa? Suomi ratifioi 1991 YK:n lapsen oikeuksien hallituksia sitovan sopimuksen varauksitta. Silloin hyvinvointivaltio vielä toimi ja arvioitiin, että omat lait turvaavat lapsen oikeudet sopimusta paremmin. Heti tämän jälkeen tapahtui dramaattinen käänne, kun pieni pelurien joukko ajoi maan kotikutoiseen pankkikriisiin. Esko Ahon johdolla aloitettiin hyvinvointivaltion alasajo ja kuntien saneeraus sosialismin jäänteenä. Lapsilta riistettiin tasa-arvo ja tulevaisuus. Koulut, terveyskeskukset, päivähoito, opetus-, terveydenhuolto kriisiytyi. Lapsille jäi suuret ryhmäkoot, homekoulut ja yksipuolinen ruoka luvulla kansantalous on kasvanut ennätysmäisesti, mutta kun tien osuus siitä on supistunut. Yritysten voitot ja osingot omistajille ovat kasvaneet, mutta kuntien velat kolminkertaistuneet. Uuden lastensuojelulain ja kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet sivuutetaan. Lapsiköyhyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat pysyvä ilmiö ja köyhyyden lähde. Nykyisissä lamatalkoissa maan hallitus syytää silmät ummessa miljarditukia pankeille. Rahaa siirretään köyhiltä rikkaille. Tolkutonta suuri on kaunista -mallia ajetaan kuntiin ohi poliittisen päätöksenteon ja lainsäädännön. Kokoomuksen demokratian runttaustekniikkaa sovelletaan myös Vantaan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kaavailussa. Kokoomukselle uskollisten muutosjohtajien kaarti toteuttaa ideologis-poliittista vyörytystä. Vantaa-sopimus ja samansisältöiset ns. budjettisopimukset Tampereella ja Helsingissä ovat peräisin tästä sylttytehtaasta. Kokoomus on ottamassa valtaa käsiinsä valtion ja kuntien hallitsemien laitosten ja organisaatioiden omistusta yksityistämällä ja hallintoa pilkkomalla. Maan ohjaksiin näyttää asettuneen radikaali rahavalta. Kansalaiskeskustelulle ja suunnittelulle ei jää sijaa. Lainsäädäntö ohitetaan. Seurauksena on työntekijöiden epävarmuus ja pahoinvointi. Jakob Södermania vapaasti siteeraten Olisi hyvä noudattaa perustuslakia. Kansanliikettä tarvitaan. Vantaalle muodostettu terveysasemien puolustajien liike on vastaus tähän tarpeeseen. MAURI PERÄ Mielenosoitus Eduskuntalolla 19. marraskuuta riittävän perusturvan ja huolenpidon puolesta Katriinan sairaalan ahdingosta Olin elokuun puolivälissä suuressa jalkaleikkauksessa Peijaksen sairaalassa, ja muutaman päivän päästä minut siirrettiin vantaalaisena Katriinan sairaalaan kuntoutettavaksi. Sain jo Peijaksessa ollessani kuulla Katriinan sairaalan maineesta, ja totesin, että olot olivat miltei kafkamaiset. Omalla osastollani ortopedisten kuntoutettavien lisäksi oli pahasti dementoituneita ja täysin liikuntakyvyttömiä, siis monin tavoin raskaasti hoidettavia. Potilaita on ylipaikoilla, ja henkilöstöstä on vajausta. Varsinkin viikonloppuisin joudutaan turvautumaan potilaiden diagnooseja tuntemattomiin keikkatyöläisiin, joiden motivaatiossa on toivomisen varaa. Ortopedisesti kuntoutettavien potilaiden hoitoon ei ole riittävästi resursseja. Henkilökohtaista fysioterapiaa on viidestä viiteentoista minuuttiin arkipäivisin, muu aika on hoidon kannalta tyhjäkäyntiä. Myöskään minkäänlaista viriketoimintaa viikoittaista bingoa lukuun ottamatta ei järjestetä. Mitä muuhun hoitoon tulee, soittokello osoittautui usein hädän hetkellä turhaksi välineeksi. Periaatteena osastolla on omatoimisuus, vaikka useimmat potilaat tarvitsevat selviytyäkseen paljon apua. Tunnen suurta kunnioitusta raskasta ja vaativaa, mutta huonosti palkattua hoitohenkilöstöä kohtaan, heihin eivät nämä moitteeni kohdistu. Sairaalassa oloaikana ehdin tehdä räikeimmistä epäkohdista kaksi valitusta potilasasiamiehelle. Valtaosa näistä ihmispoloisista ei kuitenkaan kykene tai uskalla valittaa, ja he, kuten minäkin olin vielä pitkään, ovat muiden armoilla. Kadotamme subjektin asemamme, ja meistä tulee objekteja, itsemääräysvaltansa ja arvokkuutensa menettäneitä. On silmänlumetta, että Vantaan terveyslautakunta käy tapaamassa sairaalan johtoa ja kuulee heiltä, miten hyvin asiat hoidetaan. Tämä hätähuuto on tarkoitettu muun muassa myös Vantaan terveystoimenjohtajalle Timo Aronkydölle. Mutta kuntapäättäjät eivät kokonaan ole syyllisiä tähän kurjuuteen, vaan syyllistä pitää hakea kuntia kuristavasta hallituksesta. Kaikki ao. päättäjät pitäisi panna sairaalaan vaikkapa viikoksi vaippoihinsa makaamaan, niin eiköhän prioriteetit muuttuisi. Vaikka tämä terveydenhuollon eriarvoisuus on heidän tiedossaan, ja siitä puhutaan kaikilla foorumeilla, mitään ei näytä tapahtuvan. Suu puhuu yhtä ja kädet tekevät toista. Tiedän, että Vantaan taloudellinen tila on katastrofaalinen, mutta vanhojen ja vaivaisten hoitoon tulee satsata, se on sivistysvaltion tehtävä numero yksi. Kahden kerroksen terveydenhoito maksukykyisiä suosivine palveluseteleineen, puhumattakaan lääkäreistä, jotka tekevät yksityispotilailleen leikkauksia julkisen terveydenhoidon tiloissa, on vähintäänkin kyseenalainen kehityssuunta. Kansalaisten välinen taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus on tässäkin suhteessa revähtänyt jo liian suureksi. Suomi esiintyy vielä hyvinvointivaltiona, mutta näin ei enää ole, kun kaikkein heikoimmat jätetään oman onnensa varaan. Rahaa kyllä sittenkin olisi, jos vain prioriteetit olisivat kohdallaan ja vähäiset resurssit ohjattaisiin sinne, missä niitä eniten tarvitaan, eli ihmisten terveydenhuoltoon. ANJA WELIN Korso Lapsiperheet Vantaan säästötalkoiden maksajiksi Vantaan sanomat kirjoitti kaupungin lapsiperheitä kaltoin kohtelevasta säästö politiikasta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Korson yhdistys on selvittänyt tehtyjen päätösten vaikutuksia lasten ja lapsiperheiden elämään. Lapset ja perheet ovat joutumassa taas laman maksajiksi aivan kuten 1990-luvullakin. Lapsiperheiden asemaa heikentäviä päätöksiä on runsaasti, mutta tietoja niistä ei ole helppo löytää. Siksi MLL:n Korson yh- distyksen selvitys on arvokasta työtä. Voidaankin kysyä, onko kaupungin tiedotustoiminnassa jotain vialla, kun ihmiset eivät saa helpommin tietoa itseään koskevista päätöksistä. Vantaan Sanomien artikkelissa todetaan, että peruspalveluiden leikkaukset saattavat tulla sekä inhimillisesti että taloudellisesti kalliiksi, koska niillä on kielteiset vaikutukset lasten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. Päättäjien luulisi ymmärtävän lasten hyvinvoinnista huolehtimisen luovan parhaat edellytykset hyvälle yhteiskunnalliselle kehitykselle ja tulevaisuudelle. Neuvoloita ja päiväkoteja karsitaan, uusien valmistumista lykätään - Seuraavat neuvolat lopetetaan: Nikinmäki (vuonna 2012), Leppäkorpi (vuonna 2012), Korso (vuonna 2012), Hakunila (2012), Nissas (2016). - Nikinmäen päivähoitoalueelta lopetetaan Jokipihan päiväkoti. - Kaikki pienet ryhmäperhepäiväkodit lopetetaan: Pikku Mehiläinen, Näätäkuja, PikkuLauri, Muskotti, Kivitasku ja Puistonpesä. Osa toiminnasta tapahtuu vuokratiloissa, joista halutaan eroon. - Rekolan päiväkodin tiloissa ei tehdä enää peruskorjausta ja toiminta loppuu Rekolan päiväkoti puretaan Uutta ei rakennetta vaan lapset siirtynevät lähialueen muihin tarhoihin. - Jokivarren koulun yhteydessä oleva päiväkoti otetaan opetuskäyttöön kesällä Vallinojan päiväkodin rakentaminen siirtyy vuoteen 2018, - Leinelän päiväkoti siirtyy vuoteen 2016, - Jokiniemen päiväkodin rakentaminen siirtyisi vuoteen 2015, samoin Hiekkaharjun päiväkodin - Rekolanmäen koulun laajennus siirtyy vuoteen 2018 ja Nikinmäen koulun laajennus siirtyy vuoteen Päiväkodeissa ja kouluissa säästetään - Laitossiivoja tulee vastaamaan yhden sijasta kahden tarhan siivoamisesta. - Ruoka on myös keventynyt edelleen. - Piha- ja askartelutarvikkeissa sekä juhlapäivien kahvitukissa säästetään - Koulujen yhdistämisillä ja rakennemuutoksilla haetaan tilasäästöjä. Koulumatkat pitenevät, luokkakoot kasvavat. Vantaan Sanomien artikkeli on luettavissa osoitteessa Uutiset/Paikalliset-kumppanit/ MLL-Korso/Lapsiperheet- Vantaan-saastotalkoidenmaksajiksi

3 MARRASKUU / 09 ASUKKAIDEN VANTAA 3 Kommunistit vastustavat Vantaa-sopimusta SKP:n Vantaa kaupunkijärjestö ei hyväksy kuntalaisten oikeuksia kaventavaa ja palveluja radikaalisti heikentävää sopimusta. SKP:n Vantaa kaupunkijärjestö vaatii, että kaupungin on säilytettävä ja kehitettävä palvelutuotantoa omana tuotantona ja ryhdyttävä palauttamaan yksityisille luovutettuja palvelutehtävä takasin kaupungin haltuun. Kaikki peruspalveluihin kuuluvat palvelut tulee tuottaa kaupungin toimesta ja kiinteistöt pidettävä kaupungin omaisuutena. Vantaan kaupungin on käytettävä kaikki arvovaltansa valtiovallan suuntaan valtionosuuksien palauttamiseksi 90-luvun alun tasolle ja veropolitiikan muuttamiseksi niin, että nyt kunnallisveroista vapaita pääomatuloja ryhdytään verottamaan kuten palkkatuloja. Ajankohtainen kirja talouskriisistä Maailmanlaajuinen finanssikriisi saavutti yhden lakipisteensä vuoden 2008 syyskuussa, kun yhdysvaltalaiset investointipankit ilmoittivat konkursseista ja valtiovalta mittavista tukitoimista. Eipä aikaakaan kun talouskriisin aallot saavuttivat myös Suomen rannat. TA-Tiedon julkaisema Nykyinen kriisi ja Marx -artikkelikokoelma tuo valoa edelleen jatkuvan talouskriisin syihin, taustoihin ja seurauksiin eri näkökulmista. Kirjassa arvioidaan kriisiä kapitalismille luonteenomaisena, mutta samalla monessa suhteessa erityisenä ja erilaisena kriisinä. Marxia voidaan pitää ensimmäisenä taloustieteilijänä, joka piti erilaisia kriisejä kapitalismille ominaisina ilmiöinä. Kriisissä piilee myös toisenlaisen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Oman osansa kirjassa saa vasemmiston aseman ja vaihtoehtoisen politiikan hahmottaminen. Hannu Taanila suosittelee Tunnettu ja arvostettu politiikan toimittaja Hannu Taanila piti Helsingin Kirjamessuilla lokakuussa Taanilan tunti -keskustelusarjaa, jossa hän esitteli kuusi omasta mielestään syksyn mielenkiintoisinta kirjauutuutta. Eräs näistä kirjoista oli Nykyinen kriisi ja Marx -kirja. Taanilan kanssa kirjasta olivat Kirjamessuilla keskustelemassa SKP:n varapuheenjohtaja Lena Húlden Vantaalta sekä Tiedonantajan toimittaja Marko Korvela Helsingistä. Tilaisuus keräsi pitkästi toista sataa kuulijaa Messukeskuksen Ainosaliin. Hannu Taanila totesi, että meillä on materiaalisessa mielessä historiallinen mahdollisuus taata kaikille ihmisille toimeentulo ja ihmisarvoinen elämä, mutta ideologisesti se vaikuttaa olevan mahdoton ajatus. Hänen mukaansa kapitalismilla on vahva ote ihmisten mieleen muun muassa median kautta. Nykyinen kriisi ja Marx on eräs osoitus siitä, että kapitalistista ideologiaa voidaan kaikesta huolimatta horjuttaa ja esittää sille vaihtoehtoja. Tikkurilan Terveyskeskus. Tästäkö yli asukasta palvelemaan? Hannu Taanila (vas.), Lena Huldén ja Marko Korvela keskustelemassa Helsingin Kirjamessuilla Nykyinen kriisi ja Marx -kirjasta. Yrjö Hakanen (toim.): Marx ja nykyinen kriisi. 235 sivua. Hinta 20 euroa. Tilaukset: TA-Tieto (09) , toimisto@tiedonantaja.fi Nykyinen kriisi ja Marx ja Nykyinen kriisi Marx Omaisuus ja palvelut eivät saa päätyä yritysmaailman käsiin Vantaan kaupungin tilakeskus perustettiin pääosin oikeiston toimesta vuonna 2006 aikana. Alussa siihen kuului ateria-, siivous-, hanke-, kiinteistö-, talous- ja hallintopalvelut sekä kiinteistöjohto. Työntekijöitä on noin 1200, joista noin tuhat on tuotannossa esim. sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen kohteissa. Alkajaisiksi selvitettiin eri toimintojen ulkoistamiset. Arkkitehteina toimivat kaupunginhallituksen ja valtuuston kokoomusryhmät. Matkan varrella osa ateriapalveluista karkasi erikoisen kilpailutuksen kautta yksityiselle sektorille. Ulkoistamisen läpimurto oli tapahtua jo keväällä Tuo hanke torjuttiin ainakin tilapäisesti valtuuston vasemmiston ja ay-väen yhteistyöllä. Vantaa-sopimuksen myötä tilakeskuksen yksityistäminen etenee kokoomukselle mieleiseen suuntaan. Tilakeskuksen ateria-, siivous- ja kiinteistöpalveluista perustetaan omat osakeyhtiöt, joissa ainakin alussa omistajana on kaupunki. Tilakeskuksen korjausrakennusyksikkö lopetetaan vuoteen 2013 mennessä. Osa työntekijöistä eläköityy, osa siirtyy uuteen osakeyhtiöön. Kaupungin kiinteistöjä aletaan myydä ja vuokrata takaisin. Mielestäni kaupungin kiinteistöomaisuus ja tukipalvelut eivät saisi päätyä pääomatulojen sokaisemien kokoomuslaisten toimesta yritysmaailman käsiin. Laajalla vasemmistoyhteistyöllä olisi tässäkin tapauksessa enemmän kuin tilausta. MICHAIL MISKA FOKIN (sd) Kaupunginvaravaltuutettu, luottamusmies Saksittua Mummo ja murkku kunnan puurolla Kunnissa eletään kummallisia aikoja Koulutuskeskuksessa murkku jonottaa turhaan koulukuraattorin oven takana. Kuraattorin virka on taas täyttämättä. Viereisessä vanhainkodissa mummo kilkuttaa soittonappulaa pyrkiessään vessaan, mutta turhaan. Hoitajia on lomautettu, eikä heitä ole alun perinkään ollut riittävästi. Murkku ja mummo lohduttautuvat, että sentään saadaan ruokaa yhteisestä keskuskeittiöstä. Kouluruokalassa murkku nyrpistää nokkaansa viikon toiselle puuroannokselle. Vuodeosastolla mummolle puuro maistuisi, mutta kukaan ei ehdi tänäänkään syöttämään. Murkun ja mummon odotushorisontit ovat yhteneväiset. Kumpikaan ei kaipaa tieteellistä jargonia eikä virkamiesslangia. He tarvitsevat ihmisen, yksikin riittäisi. Sillä ihmisellä olisi kuulevat korvat, näkevät silmät. auttavat kädet ja tunteva sydän. ULLA JÄRVI, päätoimittaja Tesso, Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti SKP ja VAS Euroopan vasemmiston jäseneksi Suomen kommunistinen puolue ja Vasemmistoliitto hyväksyttiin viikonvaihteessa Euroopan vasemmiston jäseneksi. Samalla Euroopan vasemmistoon liittyivät myös Kyproksen turkkilaisia edustava Uuden Kyproksen puolue, Unkarin työväenpuolue 2006 ja Valkovenäläisten kommunistien puolue. Euroopan vasemmistoon kuuluu nyt 24 sosialistista, kommunistista ja punavihreää puoluetta. Lisäksi tarkkailijajäsenenä tässä eurooppalaisten vasemmistopuolueiden verkostossa on 10 puoluetta. SKP on osallistunut Euroopan vasemmiston toimintaan alusta alkaen, tähän asti tarkkailijajäsenenä. Täysjäseneksi liittymällä SKP haluaa tiivistää eurooppalaista yhteistyötä ja edistää kaikille vasemmistolaisille ja punavihreille puolueille avointa yhteistyötä uusliberalismia ja kapitalismia vastaan. Samalla SKP panostaa myös kommunististen puolueiden kansainväliseen yhteistyöhön. Genevessä pidettyyn Euroopan vasemmiston kokoukseen osallistui SKP:n edustajana puheenjohtaja Yrjö Hakanen. Vasemmistoliittoa edusti poliittinen sihteeri Jussi Saramo. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa kapitalistisen talouden kriisiä, valmistautumista Kööpenhaminan ilmastokokoukseen, Naton vastaista toimintaa, yhteistyötä Latinalaisen Amerikan vasemmiston kanssa ja valmistautumista Euroopan vasemmiston kolmanteen kongressiin, joka pidetään ensi vuoden lopulla. Talouskriisin ohella kokous otti kantaa Kyproksen yhdistämisen puolesta ja Moldovan epädemokraattiseen kehitykseen. ASUKKAIDEN VANTAA Marraskuu skp@skp-vantaa.fi Päätoimittaja Mauri Perä, mauri.pera@kolumbus.fi, p Taitto Pia Laulainen Painatus TA-Tieto Oy, Helsinki

4 4 ASUKKAIDEN VANTAA MARRASKUU / 09 Barrikadeille lähipalveluiden puolesta Viime keväänä valtuustoseminaarissa esiteltiin suunnitelma Vantaan terveysasemien rajusta karsimisesta kahdeksasta kolmeen. Leikkauslistalla oli paljon muutakin etenkin sosiaali- ja terveyspuolella. Syksyllä kokoomus kopioi samat listat ehdotukseksi valtuustoryhmien väliseksi Vantaa-sopimukseksi. Kyse ei ollut pelkästä leikkauslistasta, vaan ideologisesta Vantaan palveluiden jättiyksityistämisestä. Osa toimenpiteistä oli sellaisia, että ne olisivat tulleet taloudellisesti todella kalliiksi. Neuvotteluissa näytti varmalta, etteivät vasemmistopuolueet allekirjoita sopimusta. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että kokoomuksen esitysten takana olivat kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta. He taas ovat jatkuvasti puhuneet jopa kaikkien tukipalveluiden yksityistämisestä ja kunnan omaisuuden myynnistä. Teimme listan kynnyskysymyksiä ja saimme sopimuksesta poistettua terveysasemien vähentämisen, palvelusetelien laajan käyttöönoton ja Hakunilan terveyspalveluiden yksityistämisen. Näitä ei siis sopimuksen varjolla tulla tekemään, ja voimme yhä saada muita puolueita, etenkin vihreät taaksemme. Se vaatii kuitenkin laajaa kansalaisliikehdintää. Juuri perustettu Vantaan terveysasemia puolustava kansanliike ja sen adressikeräys lisännee painetta valtuustossa. JUSSI SARAMO kaupungin valtuutettu vas Vantaa-sopimus kaadettava kansalaistoiminnalla Miksi kokoomus halusi sopimuksen, jolla valtuustoryhmät sidotaan kolmeksi vuodeksi palvelujen leikkauksiin ja yksityistämiseen eli porvarihallituksen kuntapolitiikkaan? Ja miksi valtuustoryhmät yhtä lukuun ottamatta hyväksyivät sen? LAMA KEPPIHEVOSENA. Kokoomus halusi pitkän, seuraavien eduskunta- ja jopa kunnallisvaalien yli vaikuttavan sopimuksen. Se on vakuutus vaalitappioiden varalta. Vantaa-sopimuksessa kaikkea perustellaan lamalla, oli v lamaa tai ei. VASEMMISTON VASTARIN- TA. Pelko uusliberaalin kuntapolitiikan kohtaamasta vastarinnasta sai kokoomuksen etsimään uusia keinoja. Pelko on aiheellinen. Helsingissä ja Tampereella ei koko vasemmisto ole taipunut budjettisopimuksiin. SDP:n puoluehallitus onkin ohjeistanut omiaan oppositiopolitiikkaan kunnissa. KUNTADEMOKRATIAN ALASAJO. Valtuustoryhmien sitoutuminen sopimukseen hämärtää valtuuston ja lautakuntien roolia. Aluetoimikuntien kokouksissa on kyselty virkamiehiltä, tuleeko Vantaa-sopimuksessa mainittu/sovittu asia edes muodolliseen käsittelyyn valtuustossa tai lautakunnassa. Virkamiesten vaikutusvallan kasvu on kokoomuksen tavoite. KANSALAISTOIMINTA PE- LOTTAA OIKEISTOA. Vantaalaisten enemmistö kannattaa lähipalveluja. Nykyvoimasuhteilla ne säilyvät vain kansalaistoiminnan kautta, sen kokoomuskin tietää ja lietsoo siksi asuinalueita toisiaan vastaan. Keväällä Länsimäen a puolustettiin laajapohjaisesti. Syksyllä Korson n kerättiin yli nimeä. Marraskuussa syntyi kansanliike kaikkien Vantaan terveysasemien puolustamiseksi. Vantaalaisten enemmistön ääni voi kuulua kansalaistoiminnassa paremman Vantaan ja Vantaa-sopimuksesta irtautumisen puolesta ja muuttaa kuntapolitiikan suuntaa. JUHA KOVANEN Vantaa-sopimus linjassa Vantaan ja Helsingin yhdistämishankkeen kanssa Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen (kok) mukaan Helsingin ja Vantaan yhdistymisestä koituisi miljoonan euron säästöt. Kokoomukselle säästö tarkoittaa yleensä henkilövähennyksiä, tässä enimmillään työntekijää. Vantaan talousjohtaja Kristiina Tikkanen kommentoi Pajusta (HS ). Hänen mukaansa tuo säästö saadaan vain jos terveysasemien ja koulujen määrää sekä henkilöstöä vähennetään. Toisin sanoen Pajunen ilmaisi kokoomuksen mestaroiman Vantaa-sopimuksen olevan linjassa yhdistämishankkeen kokoomuslaisten tavoitteiden kanssa. Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok) pitikin Pajusen sanomisia harkitsemattomina ja yhdistämishanketta haittaavina. Ilmeisesti Mäkisen mielestä rehellisyys ei peri maata (Vantaalta). Korson a puolustamassa Pentti Nurminen (vas.), Erkki Matinlassi ja Mauri Perä. Vantaan terveysasemista terveyskioskeja Olette hysteriaa luomassa. Näin vastasi 19. lokakuuta kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Häkkinen korsolaiselle kuntalaislähetystölle, joka luovutti ihmisen allekirjoittaman adressin Vantaan kaupunginvaltuustolle Korson terveys aseman tulevaisuudesta ja kunnallisten terveyspalveluiden saatavuudesta. Vantaa sopimuksessa sovittiin, että kolmesta sta, joita ei ole nimeltä mainittu, muodostetaan laajan palvelun yksiköitä, joissa olisi myös erikoissairaanhoitoon kuuluvia erikoislääkäreiden palveluita. Muiden osalta palvelutasoa ei ole tarkemmin määritelty. Terveyskioski Kysyessäni valtuustossa 21. syyskuuta apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salmiselta (kok.) mm. Korson n kohtalosta ja palveluista, hän totesi, että se voitaisiin muodostaa eräänlaiseksi terveyskioskiksi, joissa terveydenhoitaja arvioisi, onko tarvetta lääkärissäkäyntiin. Näin siis olisi mahdollista asukkaan asuma-alueella. Vastaanottaessaan korsolaislähetystön hän lievensi kantaansa. Valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) totesi olevan aivan selvää, että kunnallisia lääkäripalveluita tarvitaan Korsossa jatkossakin. Vasemmistoliitto ja SDP samassa valtuustossa 19. lokakuuta totesivat, että verkostoa ei supisteta eikä Vantaa sopimusta voida muulla tavoin tulkita. Jos niin olisi, sopimus raukeaisi. Erityisen kohtalokasta ja tuhoisaa kunnallisten terveyspalveluiden alasajo olisi eläkeläisille, työttömille ja lapsiperheille. Kokoomuksen ajama terveyspolitiikka johtaisi entistä räikeämpään eriarvoisuuteen. Varakkailla on mahdollisuus käyttää yksityissektorin palveluita, joita niitäkin tuetaan Kela-korvauksin. Korson n lakkauttaminen tai toimintojen supistaminen parantaisi ainakin Korson terveystalon bisneksentekoa. Salmiselle pantiin ohjeistuksena valtuustossa pöytäkirjamerkintänä esityksestäni, johon vasemmistoliitto ja SDP ryhminä yhtyivät: Laboratorioverkoston laajuuteen ja toiminnan sisältöön kuuluvat asiat tulee ratkaista luottamushenkilöelimessä, vähintään sosiaa li- ja terveyslautakunnassa. Vasemmisto yhteistyöhön Vasemmiston on oltava yksituumaisnen taisteltaessa kokoomuksen ajamia kunnallisen julkisen terveydenhuollon heikennyspyrkimyksiä vastaan. Liekö tämä sitä hysteriaa, johon Juha Häkkinen viittasi adressin luovutustilaisuudessa? ILMARI HEINONEN, kaupunginvaltuutettu (vas.)

5 MARRASKUU / 09 ASUKKAIDEN VANTAA 5 Yhteisöllisyys ei kehity, jos ei sitä tueta Sikainfluensarokotusjono Hakunilan terveyskeskuksen ulkopuolella. Palveluja kehittämään vasemmiston yhteistyöllä Tikkurilan Metropolian tiloissa järjestettiin lokakuun alussa paneelikeskustelu muutama viikko aiemmin solmitusta Vantaa-sopimuksesta. Se sitouttaa valtuustoryhmät perussuomalaisia lukuun ottamatta tiukkaan talouteen, lähipalvelujen karsimiseen ja työntekijöiden vähentämiseen aina vuoteen 2013 asti. Keskustelun aluksi Sipoon johtava lääkäri Kati Liukko kertoi kokemuksia Sipoosta, missä perusterveydenhuolto on järjestetty kunnan omana palveluna. Vasemmiston yhteistyölle näköaloja Sipoossa terveyspalvelut tuotetaan kunnan omana työnä Kati Liukko Sipoon kunnan ylilääkäri Kati Liukko kertoo, että vuosituhannen alussa kunnan terveyskeskuksen lääkäritilanne oli huono ja jonot pitkiä. Avoinna olevia lääkärivikoja ei saatu täytettyä, koska työ oli raskasta ja epämielekästä. Kunta oli pakotettu käyttämään vuokralääkäreitä. Tilanne kärjistyi vuonna Kunnanhallitus totesi uuden terveyskeskuslääkärin viran perustamisen turhaksi, koska entisiäkään virkoja ei saatu täytettyä. Kunnanhallitus ja valtuusto päättivät järjestää työt Sipoon terveyskeskuksissa uudella tavalla. Johtoajatuksena oli tuottaa palvelut kunnan SDP:n puoluehallitus on antanut teesit siitä, miten sosialidemokraattien kuntapolitiikan pitää olla linjassa yleisen oppositiopolitiikan kanssa. Tilakeskuksen luottamusmiehen ja demareiden varavaltuutetun Michail Fokinin mielestä oli todella ikävää, että teesit julkaistiin vasta Vantaa-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Itse hän ei olisi sopimusta allekirjoittanut. Fokin oli huolissaan kuntapalvelujen liikelaitostamisista ja yhtiöittämisistä. - Jäljelle jää vain muutama yhtiö, joissa on näivettyviä kaupungin toimintoja. Pikkuhiljaa ne surkastuvat ja yksityistetään lopullisesti. SKP:n Juha Kovanen korosti Saksan esimerkkiä: jatkuvat sosiaaliturvan heikennykset syövät vasemmiston uskottavuuden ja johtavat kannatuksen romahtamiseen. - Kansalaistoiminta ja yhteydet asukkaisiin ovat vasemmiston nousun avain, totesi Kovanen. Vasemmistoliiton valtuutettu Jussi Saramo oli valmis puolustamaan vasemmiston yhteisvoimin peruspalvelujen säilyttämistä. Mistä on sovittu? Onko vantaalainen toisen luokan kansalainen? Kokoomuslainen kunnallispoliitikko selitti Vantaan perusterveydenhoidon keskittämisen tarvetta, siis nykyisen toiminnan supistamista. Ihmettelin hänelle, eikö Sipoosta voisi ottaa mallia. Kokoomuslainen vastasi: eihän Vantaalla ole varaa sellaiseen! Saramo puolusteli ryhmänsä allekirjoittamaa Vantaa-sopimusta ja väitti sen olevan vain sopimus talousraameista, eikä siinä ole sovittu yksityistämisiä eikä ulkoistuksia. Hän luonnehti sopimusta voitoksi kokoomuksen ajamasta linjasta. Kuitenkin yleisöstä huomautettiin sopimuksen tähtäävän terveyspalveluiden keskittämiseen kolmeen yksikköön ja yksityistämisen edistämiseen. Esille nousi vaatimus koko vasemmiston irtisanoutumisesta Vantaa-sopimuksesta. Asukkaitten etujen puolustaminen tärkeintä Vasemmiston kannatusta on nostettava ja se tapahtuu asukkaiden ja heikompien asemaa parantamalla. - Yhteistyö on tärkeää. Vasemmiston on sanouduttava irti terveyspalvelujen yksityistämisprojektista, sanoi Juha Kovanen. - Kunnan tehtävä on huolehtia peruspalveluista. Pitäkää niistä huolta ja tehkää yhteistyötä, kehotti Kati Liukko. MARKO KORVELA omana työnä. Työmuotoja uudistettiin luomalla lääkärin ja sairaanhoitajan parityö, uudistettiin palkkausta ja työaika- ja sijaisuusjärjestelyjä. Toimenpiteet tehtiin henkilöstön esityksistä. Nyt Sipoon terveyskeskukset ovat houkuttelevia työpaikkoja. Vuokralääkäreitä ei enää tarvita. Säästöä syntyy, sillä vuokralääkärin palkkakustannukset ovat noin neljänneksen omaa lääkäriä kalliimmat. Kunnan palkkalistoilla olevan henkilöstön työ tuo tuloksia: Työ on muuttunut mielekkäämmäksi jajonot käytännössä poistuneet, henkilöstön ja asiakkaitten tyytyväisyys on lisääntynyt ja menoissa säästetty. Sipoon kokemus on, että tällaisen uudistuksen toteuttaminen edellyttää kunnan poliittiselta johdolta ennakkoluulottomuutta ja johdon täydellistä tukea. - Sipoon kokemus on herättänyt laajaa mielenkiintoa. Sipoossa vierailee eri kuntien asiantuntijoita ja meitä kutsutaan kertomaan kokemuksistamme, sanoo Kati Liukko. MAURI PERÄ Sipoon terveyspalvelut ovat kuten yleensä Suomessa. Vuokralääkäreistä on kuitenkin luovuttu kalliimpina kuin oma henkilökunta. Vantaalla on varaa käyttää vuokralääkäreitä. Kokoomuksen mielestä monta kertaa Sipoota suurempi kaupunginosa Vantaalla ei ansaitse omia perusterveyspalveluita. Ei ole varaa. Missä logiikka? Ideologiassa. JUHA KOVANEN Osallistuin 1990-luvun puolivälissä opintomatkalle Manchesteriin. Tutustuimme alueisiin, joissa revittiin alas vanhoja teollisuuskiinteistöjä. Samalla saivat kyytiä isot asuinkerrostalot. Meille kerrottiin, että nämä asuinalueet hiipuivat ja ränsistyivät sitä mukaa, kun tehtaiden toiminta hiipui. Palvelut kaikkosivat vähitellen niin julkiset kuin yksityisetkin. Euroopan yhteisöön liittymisen jälkeen Englanti sai sosiaaliprojekteja EU:sta. Silloin rakennettiin matalampia taloja, joihin alettiin sijoittaa projektin sosiaalisia palveluja. Väki oli kuitenkin jo niin kyllästynyttä ja pettynyttä, että se ei enää luottanut yhteenkään viranomaiseen. Sitä mukaa, kun palveluja tarjottiin ja rakennettiin, sitä mukaa asukkaat rikkoivat ja polttivat palvelun tarjoajien talot. Vantaalla ei onneksi ole tätä vielä! Palveluja kuitenkin keskitetään surutta. Palveluja vedetään erityisesti köyhiltä ja sosiaalisesti herkiltä alueilta. Onkohan päättäjillä tullut edes mieleen, että tällä saattaa ennen pitkää olla vaikutusta yhteiskuntarauhaan? Ideologinen valinta Keskittäminen on ideologinen valinta. Usein keskittämisestä seuraa tehottomuutta. Suuremmassa yksikössä tarvitaan enemmän väliportaan esimiestä, asioiden osastoimista, ainaisia neuvotteluja ja kokouksia. Johtamis- ja laatujärjestelmät vaativat valtavan ponnistelun syntyäkseen. Ja kun ne viimein ovat valmiita, onkin jo uusi projekti ovella! Tehokkainta työ on silloin, kun työyhteisö on sopivan pieni, sillä on riittävästi haasteita, niitä saavutetaan ponnistellen ja jäsenillä on mahdollista vaikuttaa uusiin innovaatioihin. Hakunila oli EU-rahoitteisen Urban projektin kohdealue Yhteisökasvatusprojekteista menestyksekkäin toteutettiin Hakunilassa. Se perustui yhteisölliseen ideaan, jossa viranomaisverkosto, koulut, kirkko ja järjestöt tekivät asukkaiden kanssa yhdessä asioita, jotka lisäsivät viihtyvyyttä ja toinen toisensa tuntemista. Vantaan päättäjien kannattaisi antaa ideointi- ja päätösvaltaa työntekijöilleen esimerkiksi Hakunilan terveysasemilla. Sieltä nousisi kustannustehokkaita ideoita. Parempia kuin palvelujen poistaminen ja keskittäminen. REIJO LIIMATAINEN kirkkoherra Hakunilan seurakunta Terveys asemako sosialismia? Alkusyksystä Hakunila-päivillä oli ostoskeskus täynnä väkeä. Kulttuuriohjelman ohessa otettiin kantaa myös ostarilla sijaitsevan n säilymisen puolesta. Monet toivoivat sieltä saatavaksi myös parempaa palvelua. Pari innokasta terveyskeskuksen puoltajaa ja oikeistohenkinen tuttavani väittelimme puolesta ja vastaan. Tuttava ei lämmennyt meidän innokkaiden vakuutte- luille. Hänen vahvin perustelunsa oli: huonostihan sille Neuvostoliitolle kävi! Kun Obama ajaa kattavampaa terveydenhuoltoa USA:ssa, vastustajat leimaavat hankkeen sosialismiksi. Suomen ja Yhdysvaltain mielipideilmastoissa on yhteisiä piirteitä. Mikä on kaiken takana ei kai vaan kapitalismi? Hakunila-päivillä mukana JUHA KOVANEN

6 6 ASUKKAIDEN VANTAA MARRASKUU / 09 Itellassa Suomen valtio on suomalaisten uhkana Itella (ent. Suomen posti) jatkaa Suomen porvarihallituksen perinteitä lisäämällä työttömyyttä ja heikentämällä jokamiehenoikeutta saada postinsa kotiin kannettuna. Jo usean vuoden ajan on Itella supistanut jakeluverkkoaan irtisanomalla työntekijöitään ja lopettamalla toimipaikkoja. Itella on siis vaarantanut postinkulun. Nyt ovat vuorossa Postinohjauskeskukset. Yhteistoimintamenettelyiden piirissä on 2355 henkilöä ja Itellan ilmoittama vähennystarve on 360 henkilötyövuotta. YT-neuvottelut alkoivat ja päättyvät tammikuussa Itella voi tällä tavoin vain hidastaa postinlajittelua ja menettää asiakkaitaan kun toimituslupauksia ei voida enää pitää. Itella - konsernin johto vetoaa suhdannelaskuun ja v postipalvelulain muutoksen tuomaan epävarmuuteen sekä uusien lajittelukoneiden teoreettiseen käsittelynopeuteen. Nämä perusteet ovat kestämättömät. Haluamme tuoda esiin sen, että Itellan omistaja on Suomen valtio eli me, kansalaiset. Miksi meidän Arkadianmäen kapitalistien kupinnuolijat haluavat heikentää yhtä peruspalveluistamme eli postia. Kuka hyötyy, kun tulee lisää työttömiä valtion omistaman yrityksen toimesta? Veronmaksaja hoitaa työttömyyden kulut. Suomen kansa omistaman yrityksen tuottama lisätyöttömyys on siis rikos. Yhtenäisyys on voimaa Kun Itellan liikevoitto oli kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 22 miljoona euroa, niin voi vain ihmetellä, mikä tämän kaiken tarkoitus on? Tämä on paradoksi, jota emme voi ymmärtää emmekä hyväksyä. Suomen valtion omistama yritys haluaa tehdä maksimaalista tulosta vaikka seuraamuksena olisi lisää työttömyyttä. Mistä työttömät saavat työttömyyskorvauksensa? Mikä on kaiken tämän hyöty? Millä tavoin tämä elvyttää taloutta ja luo uusia työpaikkoja? Porvarihallituksen johdolla Suomen valtio tuhoaa kansalaisten hyvinvointia. Kaikkia peruspalveluita pyritään heikentämään, vaikka luokkaerot ja työttömyys kasvaisivat. Terveysasemia lakkautetaan, palveluita keskitetään ja yksityistetään. Ainoa tavoite on saada säästöä aikaiseksi tai tuloksen maksimoiminen. Millä tavoin nämä keinot edesauttavat hyvinvointivaltion kehitystä, jatkuvuutta ja toimivuutta? Omalla työpaikkaamme Itellan logistiikkakeskuksessa Vantaalla työnantaja jyräsi meidät neuvotteluissa ja saneli meille lomautusmääräykset. Lomauttaa tulisi 407 henkilöä enintään 60 päiväksi. Lomautusten oli määrä alkaa toukokuussa 2009 ja päättyä huhtikuussa Toteutuneet lomautukset olivat kestoltaan alle 30 päivää. Neuvotteluissa sovittiin, että kaikki lomautukset perutetaan.. Säästöä työnantaja ei saanut, vain suuret kulut ja vaikeuksia: postinkulku on takkuillut, henkilöstön tyytyväisyys ja sitoutuminen työhön ovat pohjalukemissa. Työntekijät tukivat vahvasti Itellalaiset Markus Mutta (vas.) ja Lasse Nevalainen. neuvottelijoita ja tulosta tuli. Nyt on aika taistella Valtion toimintaa vastaan. Ammattiyhdistysliikkeen avulla voimme voittaa. MARKUS MUTTA, luottamusmies LASSE NEVALAINEN, ammattiosaston varapuheenjohtaja Asunnot myyntiin ja kaupungin vuokralaiset tuuliajolle Vantaa -sopimuksessa sanotaan, että kaupunki myy omistamansa yksittäiset vuokra-asunnot, joita on 670. Vuokra-asunnoista suuri osa on sosiaalitoimen käytössä erityisryhmien asuntoina. Myyntipäätöstä tehtäessä ei selvitetty, mikä vaikutus vuokra-asuntojen myynnillä on sosiaalitoimen palveluihin. Asuntojen takaisin vuokraaminen uusilta omistajilta tai kokonaan uusien asuntojen vuokraaminen tulee kaupungille kalliimmaksi ja alkaa heti nakertaa tavoitteena olevaa 20 miljoonan myyntituottoa. Vai onko Vantaa sopimuksen tekijöillä aikomus jättää heitteille kaikkein eniten kaupungin tukea asumisessaan tarvitsevat? Kokoomus houkuttelee Vantaa sopimuksen osapuolia kiinteistökauppiaiksi Vantaa sopimuksella aiotaan aloittaa kaupungin kiinteistöjen maksatus toistamiseen. Vantaa sopimuksen tekijät näyttävät ajattelevan, että veronmaksajilla voidaan teettää mitä hyvänsä. Sopimuksen tekijät, kokoomus etunenässä, aikovat myydä kaupungin kiinteistöjä ja vuokrata kiinteistöt takaisin. Tämä merkitsee sitä, että veronmaksajat alkavat maksaa toistamiseen myytyjä kiinteistöjä. Kiinteistöistä mahdollisesti saatava myyntihinta jää pommin varmasti pienemmäksi kuin uudestaan vuokran muodossa maksettu hinta. Tuleehan se sisältämään maksetun hinnan lisäksi kiinteistöyrityksen voiton. Tähän hankkeeseen jos johonkin on taas mahdollista sisällyttää jos jonkinlaista suhmurointia. Ehkäpä kiinteistökeinottelijoiden ilmoitukset kokoomuksen ja demarien puoluelehdissä korvaavat osin menetettyjä rakennusliikkeiden ilmoituksia. Kaupungin kiinteistöomaisuutta hoidettava huolella SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön mielestä kaupunki voi myydä vain tarpeettomiksi käyneitä kiinteistöjä. Käytössä olevat kiinteistöt on säilytettävä kaupungin omaisuutena. Myös tuleviin jatkuviin ja kasvaviin tarpeisiin tulee ensisijaisesti rakennuttaa kaupungille omia toimitiloja. Kaupungin kiinteistökanta on niin suuri, että sen hoitaminen ammattimaisesti omin toimin on kaupungille eli veronmaksajille edullisinta. Kokoomuksen pyrkimykset tehdä Vantaasta osto- ja myyntiliike ja kaupungin toiminnoista liike-elämän lypsylehmä on pysäytettävä heti. ERKKI MATINLASSI Perusturvan parantaminen tehokkainta elvytystä Tie ulos kriisistä alkaa siitä, että nykyisen kriisin seuraukset on maksatettava niillä, jotka sen aiheuttivat. Realiansoita voimakkaasti korottavat palkankorotukset ovat menetelmä muuttaa tulonjakosuhteita työntekijöiden hyväksi. Tulonjalonjakosuhteita muuttava palkkapolitiikka, eläkkeiden ja muun perusturvan parantaminen on tehokkainta elvyttämistä. Laajojen kansanjoukkojen tulojen korottaminen sekä valtion ja kuntien investointi esim. sosiaaliseen asuntotuotantoon ovat oikeudenmukaista elvytystä ja selkeä tie ulos kriisistä luvun virheet on vältettävä taistellen. Ne virheet ovat vältettävissä vain hyvin järjestetyllä joukkotoiminnalla. Tässä myös vasemmiston toimintayhtenäisyyttä tarvitaan. Rakennusliitolla nyt on aloitteen tekijän paikka. Hallitus sysää laskut veronmaksajille Vanhasen - Kataisen hallitus aikoo maksattaa laman seuraukset palkansaajilla, eläkeläisillä, sairailla ja muilla vähävaraisilla. Pitkäaikaistyöttömyys on kuin mylly, joka tuotti Suomeen köyhää. Köyhyyden kasvu ja tuloerojen räjähtäminen luvun laman jälkeen oli ja on edelleen vallassa olevien poliittinen valinta. Jopa OECD:n ja EU-komissioiden raportit kertovat, että Vanhasen Kataisen hallituksen veroalet ovat olleet tehottomia, siis myrkkyä potilaalle. Varsinaista elvytystä hallituksella ei ole. Päinvastoin kunnilta vedetään taloudellinen kantokyky systemaattisesti pois. Rakennusliitto työehtokamppailun eturintamaan Rakennustyöläisten tes -kampanja on kiireellisesti saatava vauhtiin. Aloitteen ottaminen merkitsee poliittista ja järjestöllistä työtä, voimien kokoamiseksi ja taisteluvalmiuden ja taistelukunnon varmistamiseksi. Oikeisto kokoomuksen johdolla on ottamassa hegemonian ja poliittisen koneiston käsiinsä. Vasemmiston pallo on jotenkin hukassa. Ay-väen rauhanpäivät Järvenpäässä Työpaikkojen rauhantoimikunta järjestää Ay-väen rauhanpäivät tammikuuta Järvenpäässä, hotelli Rivolissa. Päivät alkavat lauantaina kello11 keskustelulla kapitalismin lamasta ja ay-liikkeen vastauksesta siihen. Mukana ovat Tuire Santamäki-Vuori JHL:stä ja Matti Harjuniemi Rakennusliitosta. Teemaryhmissä puhutaan lapsiperheiden asemasta, ilmastonmuutoksesta, kuntien palveluista ja Natosta. Päivä päättyy solidaarisuusillanviettoon. Sunnuntaina kuullaan teemaryhmien raportit ja keskustellaan siitä, Nyt tarvitaan rohkeutta johdolta ja taistelutahtoa jäseniltä. Nyt on noustava ylös ja sanottava: tämä meno ei voi jatkua! Tässä ja nyt on sovittava laajan järjestö- ja työpaikkaturneen järjestämisestä, jolla on kaksi tavoitetta. Tarkistetaan paikkakunnittain jokaisen suurimman yrityksen harmaan työvoiman ja alipalkatun ulkomaalaisen työvoiman käyttö ja palkkaus. Resurssit tehtävälle on turvattava käyttämällä koko toimitsijakaartia ja luottamusmiehiä, osastojen luottamusmiehet mukaan lukien. Tes-tavoitteet valmistellaan ja julkistetaan jo ennen työnantajille esittämistä. Neuvottelujen kulusta on kerrottava avoimesti silloinkin kun neuvottelut eivät etene. PENTTI NURMINEN Rakennusliiton jaostojen kokouksessa luoko sotilasliitto turvallisuutta? Keskustelijoina Esko Seppänen, Johanna Sumuvuori, Kimmo Kiljunen ja Markku Kangaspuro. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

7 MARRASKUU / 09 ASUKKAIDEN VANTAA 7 VIRVE OBOLGOGIANI Yhteisnäyttelyssä iskevää sanomaa Kyllä taidemaalari osaa tehdä muutakin kuin puhdasta kaunotaidetta. Siitä on todisteena helsinkiläisen taidegraafikon Kari Lindströmin kolme banderollia kolmen taiteilijaseuran Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteisnäyttelyssä Ei koskaan eläkkeelle Vantaan Taidemuseossa Myyrmäessä. Erilaisissa mielenosoituksissa ja poliittisissa tilaisuuksissa mukana olleet satiiriset akryylimaalaukset on toteutettu kaikkein halvimmalle tarjoustalon lakanakankaalle. Kovasti on roiskunut kun Lindström on viikossa tai parissa rapannut 150 x 220 cm kokoiset teokset ajankohtaisista aiheista. Satojen vuosien kestoa ei haeta, mutta tai- < Kari Linström ja Jako uusiksi banderolli. teellisesta vaikutelmasta ja tasosta ei tingitä. Parhaissa herjoissa väri ja muoto pelaavat kuin kyseessä olisivat jonkin maalaustaiteen oppikirjan kuvat. Ja ne ovat myös kaukana abstraktioista sanoma on kirkas, selkeä ja taatusti kertova! Näyttelyn ulkopuolella ollut katseen vangitsija ja näyttelyn suoranainen houkutustyö kuvaveistäjä Paavo Paunun nelimetrinen Ihanata -teos Aleksi Kivestä jouduttiin valitettavasti poistamaan jatkuvan ilkivallan vuoksi. Kaikkiaan raikkaassa näyttelyssä on sadan taiteilija töitä TOIVO KOIVISTO Ei koskaan eläkkeelle - näyttely Myyrmäkitalossa Paalutori 3, Vantaa Puh (0) Avoinna ti-pe klo 11-18, la klo 10-16, su ja ma suljettu. Vapaa sisäänpääsy! Rasismin monet kasvot Tänään on trendikästä olla kriittinen kunhan vaan kohde on oikea. Ihmisten jaottelua ja luokittelua eri lokeroihin on aina käytetty erityisesti vallan pönkittäjänä. Vasta ihmisten jaottelu vääriin ja oikeisiin mursi rajat kokonaisten kansojen orjuuttamiseksi ja tuhoamiseksi. Eurooppalaisen maan harjoittamasta totaalisesta orjuudesta on kulunut tuskin sataakaan vuotta, mutta rasismi on ja pysyy. Se on vain saanut uudet muodot ja uskonnollisen ilmaisun. Tänään rasismin kohde puetaan islamilaisiin vaatteisiin, ja ei toivottu maahanmuuttaja kuvataan yhä useammin pommiiskua suunnittelevaksi islamistiksi tai Suomineitoa vaanivaksi raiskaajaksi. Näitä tyyppejä sietää pelätä, sanovat kaiken karvaiset kiihottajat yhdessä suin. Vielä pari vuotta sitten erään äärinationalistisen järjestön lentolehtisessä kysyttiin, syökö maahanmuuttaja pöydästäsi. Me tiedämme ja pöljäkin sen tietää, että tuloerojen kasvaessa pienituloiset joutuvat tinkimään kaikesta, myös ruoasta. Papa Montero ja yleisöä Suomi-Kuuba -seuran järjestämässä Kuuban kulttuuriviikon tilaisuudessa 22. lokakuuta Vernissassa. Rohkeasti vasemmalla TIEDONANTAJA Tilaa maksuton näytenumero 3 kuukauden tutustumistarjous 25 e Ilmestyy kerran viikossa (09) Mikko Perkoila laulatti Työväenlaulujen yhteislauluillassa Weinin Myllyllä Tikkurilassa 18. elokuuta. Rohkeasti vasemmalla kommunisti.net Mikään ei parane räksyttämällä Minulla ei ole ongelmia maahanmuuttajien kanssa, eikä minua häiritse uskooko joku Jehovaan tai Allahiin. Minulle tuottaa ongelmia peruspalvelujen jatkuvat leikkaukset ja ahneutta ja omahyväisyyttä kannustava kokoomusvetoinen oikeistopolitiikka. Lisää ongelmia tuottaa työttömyys ja mitätön eläke, josta Vanhasen Kataisen hallitus on vastuussa. Minä oikein poden ongelmia kun tehtaat ja työpaikat siirretään Kiinaan. Maahanmuuttajilla tuskin on siinäkään operaatiossa mitään osaa. Maahanmuutosta on keskusteltava, mutta annammeko rasismin, pelkojen ja ennakkoluulojen määrittää keskustelun sisällön? On raukkamaista syyttää syytöntä ja lietsoa hysteriaa maahanmuuttajia kohtaan. Maahanmuutossa on todellisia ongelmia ja niistä täytyy puhua avoimesti ja pysyä tosiasioissa. Ei meistä kukaan halua slummeja eikä kasvavaa työttömien armeijaa eikä varsinkaan alati kasvavaa syrjäytyneiden joukkoa pariimme. Näin tulee tapahtumaan maahanmuuttajista riippumatta jos rahanmahtia kumartava oikeistolainen politiikka saa jatkua. Menneeseen ei ole enää paluuta ja Suomesta on tullut monikulttuurinen maa. Tehdään tästä hyvä ja turvallinen paikka olla ja asua turvaamalla maahanmuuttajille riittävä suomenkielen opetus ja kaikille maamme asukkaille työpaikka, riittävä toimeentulo ja laadukkaat julkiset terveyspalvelut. Samassa veneessähän tässä ollaan, yhdenvertaisesti. HANNU VÄISÄNEN, kansalaisaktivisti Vantaan Sanomat julkaisi poikkeuk sellisen hävyttömän ja alatyylisen kirjoituksen maahanmuuttajista ja monikulttuurisuudesta Perustelemattomien syytösten kohteeksi joutuivat myös kaikki maahanmuuttajatyötä tekevät sekä satojen järjestöjen aktiivit ja toimijat. Tässä vastauksemme kirjoitukseen: Suomi on muuttunut monikulttuuriseksi maaksi. Paluuta etniseen homogeeniseen yhtenäiseen kulttuuriin ei ole. Faktatietoihin perustuva, rakentava ja kriittinen julkinen maahanmuuttopolitiikkaa koskeva keskustelu on tarpeen, jotta yhdenvertaisuus voi toteutua Suomessa. Koska maahanmuuttajat ovat tulleet jäädäkseen Suomeen ja Vantaalle, tulisi keskittyä yhteiskuntarauhaa rakentavien käytännön toimintamallien löytämiseen. Syrjivä ja asenteellinen keskustelu ei edistä tätä päämäärää, vaan lietsoo vastakkainasettelua ja konflikteille altista ilmapiiriä. On kaikkien yhteinen etu, että maahanmuuttajia kohdellaan tasavertaisesti ja heidän universaaleja ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan. Maahanmuuttotyön ammattilaisia ja vapaaehtoisia ystäviä yhtä hyvin kuin monikulttuurisen kompetenssin omaavia viranhaltijoita eri yhteiskunnallisilla sektoreilla tarvitaan, jotta voidaan rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa vältytään Malmön Rosengårdenin tai Pariisin lähiöiden mellakoilta ja ghettoutumiselta. Maahanmuuttajille tulee antaa mahdollisuus oppia suomen kieltä ja sen jälkeen sijoittua työmarkkinoille, jotta he voivat elättää itsensä ja perheensä omalla työllään. Tämä on tällä hetkellä liian monen maahanmuuttajan toteutumaton haave. Tulee muistaa, ettei Suomi tule selviämään ilman maahanmuuttajia, sillä väestö ikääntyy nopeasti. Työikäisen väestön määrä vähenee henkeä vuodessa seuraavien vuosikymmenten aikana. TIINA KENTTA, maahanmuuttajakoordinaattori, Vantaan kaupunki SARI KOISTINEN, kansainvälisen työn sihteeri, Vantaan seurakunnat HANNU VÄISÄNEN, puheenjohtaja, Vantaan Rauhanpuolustajat ry.

8 8 ASUKKAIDEN VANTAA MARRASKUU / 09 Maailmakulkue rauhan ja väkivallattomuuden puolesta käväisi Helsingissä 27. marraskuuta. Sodat ja asevarustelu vai ilmaston suojelu Sotien aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat valtavan suuret. Vain pieni osa sotiin ja asevarusteluun käytettävistä varoista riittäisi rahoittamaan kaikki ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavat toimet. Irakin sota on aiheuttanut noin miljoonan ihmisen kuoleman ja kodeistaan pakolaisiksi on joutunut lähtemään noin neljä miljoonaa ihmistä. Sodan aiheuttamat taloudelliset ja kulttuuriarvojen menetykset sekä ympäristötuhot ovat valtavat. N. Reisch ja S. Kretzmann ovat tehneet tutkimuksen Irakin sodan vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Maaliskuusta 2003 lokakuuhun 2007 sota on aiheuttanut vähintään 141 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Tähän mennessä sodan hiilidioksidipäästöt lienevät samansuuruiset kuin koko Suomen kolmen vuoden päästöt yhteensä. Sodan vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin päästöt 139 maassa. Sotien CO2-päästöt eivät muodosta kovin suurta osaa kaikkien maiden päästöistä eivätkä ne anna aihetta tinkiä muista toimenpiteistä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Sodilla on kuitenkin toinen tärkeä kytkentä ilmastonmuutokseen: sotiin ja asevarusteluun käytetyillä varoilla saataisiin paljon aikaan myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Asevarustelu ja ilmastonmuutos Reisch ja Kretzmann osoittavat, että vuonna 2006 USA käytti enemmän rahaa Irakin sotaan kuin koko maailma sijoitti uusiutuvien energiamuotojen kaikkiin investointeihin. Irakin sotaan välittömästi käytetyillä 600 miljardilla dollarilla (mikä on vain yksi viidesosa sodan kokonaiskustannuksista kuten jäljempänä osoitetaan) olisi voitu rakentaa 9000 tuulivoimapuistoa, joissa kussakin olisi 50 MW kapasiteetti. Tällä voitaisiin korvata hiilen polttoa määrällä, joka vastaa miljoonan tonnin CO2- päästöjä vuodessa. Suomen CO2- päästöt noin milj. t/v. Afganistanin sotaan USA on tähän mennessä käyttänyt lähes 250 miljardia dollaria, joka on enemmän kuin Afganistanin kansantuote 20 vuodessa (11 miljardia dollaria vuonna 2007). Myös tämän sodan aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ovat mittavat. Irakin sodan ilmastopäästöjen arvioista puuttuvat aseiden ja muiden sotatarvikkeiden valmistukseen käytetyt valtavat energiamäärät ja valmistuksen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt. Niistä onkin vaikea saada tutkimustietoa. Asevarusteluun käytetään mielettömät määrät luonnonvaroja ja tutkimustyötä sekä tietysti energiaa. Arvostettu globaalien ympäristöongelmien tutkija Lester Brown on uusimmassa kirjassaan vertaillut asevarusteluun käytettyjen varojen suhdetta ympäristö- ja kehitysongelmien ratkaisemiseen tarvittaviin resursseihin. Brownin laskelmat tähtäävät siihen, että YK:n vuosituhattavoitteet saavutetaan vuoteen 2015 mennessä. Maailman pahimpien ympäristöongelmien ja kehitysmaiden kipeimpien sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen riittäisi yhteensä 190 miljardia dollaria vuodessa, mikä on vain vajaa kolmannes USA:n sotilasbudjetista tai yksi seitsemäsosa maapallon kaikkien maiden sotilasmenoista (1464 miljardia dollaria vuonna 2008). Metsittäminen, joka sekä vakiinnuttaisi ilmastoa että tyydyttäisi polttopuun tarpeen, maksaisi summan, jonka USA käyttää Irakin sodassa kahdessa kuukaudessa. Irakin sodan rahoilla olisi torjuttu ilmaston lämpeneminen Kansainvälisen energiajärjestö (OECD/IEA) on lokakuussa 2009 arvioinut, että tarvitaan miljardin dollarin investoinnit vuosina , jotta ilmaston vaarallinen lämpeneminen voitaisiin torjua. Samalla säästettäisiin miljardia dollaria polttoainekustannuksissa. Toisaalta Joseph Stiglitz ja Linda Bilmes laskeneet, että Irakin sodan todelliset kustannukset ovat kohonneet miljardiin dollariin. Stiglitz on taloustieteen Nobel-palkinnon saaja ja entinen Maailmanpankin pääekonomisti ja Bilmes on Harvardin yliopiston professori. Irakin sodan varoilla olisi siten voitu torjua ilmaston vaarallinen lämpeneminen! Sotien lopettaminen ja asevarustelun jyrkkä vähentäminen tulee nostaa voimakkaasti esille ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa! Heikki Tervahattu Kirjoittaja on filosofian tohtori ja ekologisen ympäristönsuojelun dosentti Itellan Nato-vastaiset haluavat Suomen pysyvän liittoutumattomana Itellan Vantaan logistiikkakeskuksen Nato - vastaiset perustivat toimintaryhmän osallistuakseen keskusteluun Suomen kansallisen olemassaolon ja rauhantilan turvaamiseksi. Asukkaiden Vantaa -lehden haastateltavana olivat Tiina Virtanen, Juha Willman ja Nenad Djordjevic. Kylmän sodan jäänne Nato pitäisi lakkauttaa. Sen laajeneminen on suorassa suhteessa YK:n arvovallan murentamiseen, pohtii Tiina Virtanen. Keskustelimme pienessä kuppilassa siitä kuinka Naton, USA:n ja niiden liittolaisten rauhaan pakottamissodissa miljoonat ihmiset ovat kuolleet, vammautuneet, nääntyneet nälkään ja tauteihin sekä joutuneet pakolaisiksi. - Ne ovat sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, joita ei ole vedetty kansainväliseen ihmisoikeustuomioistuimeen. Tällaiseen järjestöön Suomen ei tule liittyä, sanoo Tiina. Natonvastaiset liittoutumattomuuden puolesta Natoon liittyminen tuntuisi pahalta. Militarisoituminen pitäisi pysäyttää. Suomen itsenäinen puolustus on selkeä osoitus siitä, että emme ole uhka naapureillemme emmekä pidä naapureitamme uhkana. Naton jäsenenä Suomen luottamukselliset suhteet Venäjän muuttuisivat vähintäänkin kyräileviksi. - Selvä enemmistö Suomen kansasta vastustaa Natoon liittymistä. Jos nyt suoritettaisiin kansanäänestys, 60 prosenttia kansasta tahtoisi elää kuten tähänkin asti. On nostettava hirmuinen meteli, pohtii Juha Willman. Sotabisnes korjaa sadon Nenad Djordjevic analysoi USAja Nato-johtoista aggressiivista maailmanpoliisina toimimista seuraavasti: - Kuvataitelijana näen kansainväliset suuret sotapesäkkeet härkätaisteluareenana, jossa uhri on härkä. Matadorit ovat US Army ja Nato liittolaisineen, kulloisenkin intressin mukaisesti. Aiemmin härän osa oli kommunismilla, nyt se on öljy/irak tai Serbia-Kosovo/Bonstil sotilastukikohta. Afganistan oli Bushin oma taistelu. Katsomossa Atlantin valtameren takana sotabisnes korjaa sadon. Tavoitteena on, että sodanjälkeiset hallitukset sopivat järjestäjien strategisiin etuihin. - Ellei tämä kaikki olisi niin surullista, se olisi naurettavaa, huokaa Nenad. Turvallisuutta ilman aseita Nebad Djordjevic, Tiina Virtanen ja Juha Willman. - Ongelmat voidaan ratkaista parhaiten ilman aseita, vakuuttaa Tiina. Ilmaston lämpeneminen on todellinen uhka ihmiskunnalle. Sodat ja sotavarustelu ovat pahin uhka ihmistä palvelevalle sosiaaliselle kehitykselle. Sisäiset konfliktit syntyvät usein juuri siellä, missä nälkä, kurjuus ja sairaudet tuhoavat ihmisarvoisen elämän edellytykset ja järjestäytyneen yhteiskunnan. Ympäristön tuho, malaria, lapsikuolleisuus ja miljoonien ihmisten nääntyminen nälkään voitaisiin helposti hoitaa niillä varoilla ja energialla, jotka tänään käytetään sotavarusteluun, Irakin ja Afganistanin sotiin. Tämä osoitettiin perustellusti Rauhanpuolesta -lehden viimeisessä numerossa. Tarvitaan oikeaa tietoa, ei uhkailujen palkitsemista ja sotapropagandaa Natojäsenyydestä puhuttaessa olisi pysyttävä avoimena ja rehellisenä. Kansalle on kerrottava kaikki tarjottavissa olevat tiedot siitä, mitä kansa saa tai menettää, jos Suomi luovuttaa suvereniteettinsa Washingtoniin ja Brysseliin. - Sen tiedon saatuaan kansa voi päättää mihin suuntaan Suomineidon vene purjehtii, toteaa Nenad hieman runollisesti. Tiina muisteli, kuinka presidentin perustuslaillisia valtaoikeuksia yritettiin sivuuttaa Afganistanissa olleiden joukkojen kotiuttamista koskevassa tapauksessa. Toisin sanoen on turvattava kansanvaltainen kehitys. Sota on aina rikos ihmisyyttä vastaan. - Vanhana sivarina muistutan siitä, että esim. kommunisteilla on paha tapa vaieta näistä muista tahoista, jotka harjoittavat sotaisaa militarismia, kuten esim. Kiinasta, muistuttaa Juha Willman. Missä teot ja ansiot? Nenadin mielestä viimeaikaiset Nobelin rauhanpalkitut ovat osoitus julkisuuden merkityksestä militarismi- ja Nato-myönteisen ilmapiirin ruokkimisessa. Kolme viimeisintä valintaa ihmetyttää: Al Gore ei varapresidenttinä ollessaan suostunut Kioton sopimukseen, Martti Ahtisaari uhkaili Belgradin pommittamisella tasaiseksi, ellei hänen sanelemaansa rauhansopimusta hyväksyttäisi. Obama oli vain 40 päivää presidenttinä, kun hän oli jo Nobelpalkinnon saajaehdokas.