Kertooko media totuuden?

Transkriptio

1 Kertooko media totuuden? TODENMUKAINEN JOURNALISMI Heikki Kuutti Heikki Kuutti

2 Kertooko media totuuden? klo Tutkijatohtori Heikki Kuutti: Paikkansapitävä tieto journalismissa ja vaaliehdokkaiden lausunnoissa klo Hankevastaava Mikko Salo (Faktabaari, Avoin yhteiskunta ry): Kommentteja edelliseen. Faktojen tarkistamisen merkitys, tiedottaja Tuomas Muraja (Faktabaari): Faktojen tarkistamiskäytännöt klo Väitöskirjatutkija Lauri Haapanen (Helsingin yliopisto): Suoran sitaatin todistusvoima klo Yleisökeskustelua aiheesta klo15.45 Yliopistontutkija Turo Uskali: Journalismin tutkimuksen uutispalvelu avautui - mitä seuraavaksi? klo Tarjoilua

3

4 Tiedonhankinta AIHE- KARTOI- TUS Jutun rakentaminen KIRJOITTAMINEN Jutun julkaiseminen JULKAISEMINEN JUTUSTA TEHDYT VIRHE- HAVAINNOT TIEDON- (VIRHETIEDON JULKAISEMINEN/ UUSI JUTTU)

5 Tiedonhankinta Lähteiden tunnistettavuus, edustavuus, merkittävyys, riippumattomuus/kytkökset, asiantuntemus, tietämys/pääsy tietoon AIHE- KARTOI- TUS Jutun rakentaminen JULKAISEMINEN KRITIIKKI KIRJOITTAMINEN Jutun julkaiseminen JUTUSTA TEHDYT VIRHE- HAVAINNOT TIEDON- (VIRHETIEDON JULKAISEMINEN/ UUSI JUTTU)

6 Tiedonhankinta AIHE- KARTOI- TUS Jutun rakentaminen KRIITTINEN JULKAISEMINEN KRITIIKKI Tietojen luotettavuus (yleinen hyväksyntä), lähdesuhde, tuoreus, täsmällisyys, tarkkuus, riittävyys, todistusvoima Jutun julkaiseminen JUTUSTA TEHDYT VIRHE- HAVAINNOT KIRJOITTAMINEN TIEDON- (VIRHETIEDON JULKAISEMINEN/ UUSI JUTTU)

7 Tiedonhankinta AIHE- KARTOI- TUS Jutun rakentaminen KRIITTINEN JULKAISEMINEN KRITIIKKI KIRJOITTAMINEN Jutun julkaiseminen JUTUSTA TEHDYT VIRHE- HAVAINNOT TIEDON- Tietojen keskinäiset painotukset, tietojen asiayhteydet, kokonaiskuvan selkeys, jutun laaja-alaisuus, tietojen yhteensopivuus, tulkintojen pohjalla oleva näyttö JUTTU- KOKONAISUUDEN/ ASIAYHTEYKSIEN (VIRHETIEDON JULKAISEMINEN/ UUSI JUTTU)

8 Tiedonhankinta AIHE- KARTOI- TUS Jutun rakentaminen KRIITTINEN JULKAISEMINEN KIRJOITTAMINEN JUTUSTA TEHDYT VIRHE- HAVAINNOT KRITIIKKI Jutun julkaiseminen VIRHE- JA VARMISTUS TIEDON- JUTTU- KOKONAISUUDEN/ ASIAYHTEYKSIEN Virheiden faktariippuvuus, asiavirhe vs. mielipide tai tulkinta, virheiden merkittävyys (VIRHETIEDON JULKAISEMINEN/ UUSI JUTTU)

9 Tiedonhankinta Lähteiden tunnistettavuus, edustavuus, merkittävyys, riippumattomuus/kytkökset, asiantuntemus, tietämys/pääsy tietoon AIHE- KARTOI- TUS Jutun rakentaminen Tietojen luotettavuus (yleinen hyväksyntä), lähdesuhde, tuoreus, täsmällisyys, tarkkuus, riittävyys, todistusvoima KRIITTINEN JULKAISEMINEN KIRJOITTAMINEN JUTUSTA TEHDYT VIRHE- HAVAINNOT KRITIIKKI Jutun julkaiseminen VIRHE- JA VARMISTUS TIEDON- Tietojen keskinäiset painotukset, tietojen asiayhteydet, kokonaiskuvan selkeys, jutun laaja-alaisuus, tietojen yhteensopivuus, tulkintojen pohjalla oleva näyttö JUTTU- KOKONAISUUDEN/ ASIAYHTEYKSIEN Virheiden faktariippuvuus, asiavirhe vs. mielipide tai tulkinta, virheiden merkittävyys (VIRHETIEDON JULKAISEMINEN/ UUSI JUTTU)

10 Tietojen valinta ja karsinta Journalistiseen käsittelyyn hyväksyttävät ja käsittelyn ulkopuolelle rajatut teemat ja aiheet Journalistien ennakkokäsitykset käsittelyyn otetun aiheen olemuksesta ja hedelmällisimmästä käsittelytavasta Journalistien arviot potentiaalisten lähteiden uskottavuudesta ja luotettavuudesta sekä lähteiden tavoitettavuus ja hyödynnettävyys käytännössä Journalistien ammattitaito löytää ja selvittää lähdetietojen pohjalta käsiteltävän aiheen tärkeimmät, olennaisimmat ja journalistisesti merkittävimmät piirteet Journalistien ammattitaito ymmärtää käsittelemänsä aiheen kokonaisuus, selvitettyjen tietojen asiayhteydet ja kytkökset käsiteltävään aiheeseen Journalistien ammattitaito korostaa valitsemiensa tietojen avulla aiheen olennaisimpia piirteitä jutun editoinnissa

11 Lähdekritiikki dokumenttilähteet: asiakirjan aitous, kattavuus, puutteet, tarkoitus, laatija, laatimistilanne, laatimiskyky, laatijan sidokset dokumentin sisältöön henkilölähteet: asema, tietämys asiasta, suhde asiaan (välitön / välillinen / osallinen / ulkopuolinen), kertomismotiivi (näkyvyyden tavoittelu, kosto, ongelman korjaaminen ym.), julkistamisen hyödyt vs. haitat henkilölle havainnointi: pääsy tilanteeseen, havainnointikyky, ennakko-oletusten ohjaileva vaikutus, havaintojen perusteeton yleistäminen, stereotypiat, virheelliset tulkinnat

12 ARVIOINTI KÄYTTÖ Tietojen hankinnan ongelmat Lähtökohta on huonosti valittu asian selvittämiseksi. Valittu näkökulma ei ole paras mahdollinen Toimittajalla on puutteellinen tai virheellinen käsitys valitun aiheen käsittelemiseksi tarvittavista lähteistä ja tiedoista Lähteiden mahdollisesta olemassaolosta ei ole tietoa Lähteiden olemassaolo tiedetään, mutta niitä ei löydetä Lähteet löydetään, mutta niitä ei ole mahdollista hyödyntää, koska ne eivät sisällä julkista tietoa, tarvittavia aineistoja ole mahdollista hankkia tietovuotoina, aineistot eivät ole käyttökelpoisia laajuutensa tai strukturoimattomuutensa seurauksena

13 ARVIOINTI KÄYTTÖ Tietojen arvioinnin ongelmat Lähdekritiikki on puutteellista tai epäonnistuu toimittajan luottaessa perusteettomasti lähteiden kertomiin tietoihin Tietojen lähdesidonnaista puolueellisuutta ei havaita Tiedot ovat monitulkintaisia. Tietojen merkityksen arvioinnissa voidaan epäonnistua Lähteet itse korostavat jutun kannalta epäolennaisia tietoja

14 ARVIOINTI KÄYTTÖ Tietojen käytön ongelmat Tiedot ovat olennaisilta osiltaan puutteellisia aiheen käsittelyn kannalta Tiedot ovat värittyneitä ja antavat yksipuolisen kuvan käsiteltävästä aiheesta Tietojen julkaisemista ohjaa perusteeton tasapuolisuutta korostava false balance vaatimus Kokonaisuuden paikkansapitävyyttä hankaloittavat tietojen virheelliset asiayhteydet, virheelliset kytkennät toisiinsa sekä liioitteleva ja provosoiva esitystapa Virheelliset tulkinnat tietojen merkityksestä siirtyvät tietojen arvioinnin pohjalta myös itse juttuun

15 Poliittinen manipulointi ja sen vastatoimet Pelottelu -> näyttö esitettyjen uhkien todellisuudesta tai todennäköisyydestä Katteettomat lupaukset -> perusteltu näyttö lupausten toteuttamisen mahdollisuuksista Perusteettomat vertailut -> vertailtavan kohteen kriittinen tarkastelu Superlatiivijymäytys > todellispohjan selvittäminen omista parhaimmista ja vastapuolten tarjoamista huonoimmista vaihtoehdoista Lupausten seuraukset -> annettujen lupausten toteutumisesta aiheutuvat (mainitsematta jätetyt) ongelmat Syyllistäminen -> yksipuolisesti esitettyjen väitteiden arviointi niiden kohteiden näkökulmasta Epämääräiset ja monitulkintaiset yleistykset -> perhearvojen, vapauden ja oikeudenmukaisuuden ym. kriittinen arviointi

16 Paikkansapitävyyden arvioiminen Jos poliitikkojen sanomisia ei kyseenalaisteta, ne usein toistettuina muuttuvat herkästi perusteettomiksi faktoiksi ( väittämäjournalismista -> varmistusjournalismiin ) Poliitikkojen esittämät tavoitteet jäävät usein epämääräisiksi jos esitettyihin väitteisiin sisältyy samanaikaisesti sekä todenmukaisia että paikkansapitämättömiä tietoja Faktojen tarkistaminen on sitä helpompaa mitä yksityiskohtaisempia ovat niistä koostuvat väitteet Paikkansapitävyyden kokonaisvaltainen arviointi edellyttää väitteisiin sisälletyn informaation paloittelemista ja jokaisen palan erillistä tarkastelua Poliitikot voivat karsia sanomistensa asiayhteyksiä vertaamalla keskenään toisistaan riippumattomia asioita tai jättämällä käsittelemättä joitakin laajempia asioiden välisiä yhteyksiä

17 Paikkansapitävyyden arvioiminen Väitteiden tarkka sisältö, esittämisen ajankohta ja esitystilanne Väitteiden perusteluissa ja muussa sisällössä käytetyt lähteet ja niiden alkuperä Väitteisiin liittyvä olennainen informaatio, jonka poliitikko on jättänyt huomioimatta tietoisesti tai epähuomiossa Mielipiteiden oikeellisuuden arviointi niissä viitattavien faktojen suhteen, perustelut poliitikon omille näkemyksille ja ajatuksille, mielipiteissä referoituja tietojen suhteuttaminen ja laajempi perspektiivi Lupaukset omista tavoitteista ja asioiden muuttumisesta valituksi tulemisen jälkeen, vallankäytön rajat tulevassa tehtävässä (HUOM. lupausten noudattaminen mahdollisen valinnan jälkeen jää politiikan journalismin tehtäväksi) Poliitikon henkilökohtaista halukkuutta täyttää antamiaan lupauksia ei voida arvioida. Faktana varmistettavaa olevaa tietoa on kuitenkin historiatieto, esimerkiksi mitä poliitikko sanoo tehneensä aiemmin