LVI-SELOSTUSOSA. KITTILÄN YLÄASTE Valtatie 9 A Kittilä

Transkriptio

1 KITTILÄN YLÄASTE Valtatie 9 A Kittilä

2 2 G00.00 YLEISTÄ ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEISTA Kohde RAKENNUTTAJA LVI-suunnittelu... 5 G01.00 LVI-HANKINTOJEN JA TÖIDEN YLEISET VAATIMUKSET... 6 G01.12 PUTKIHANKINNAT JA -TYÖT... 6 G04 LVI-TUOTTEET (LAITTEISTOT, KONEET, LAITTEET, VARUSTEET JA TARVIKKEET)... 6 G04.12 LVI-TUOTTEIDEN SÄHKÖTUOTTEET (LAITTEISTOT, KONEET, LAITTEET, VARUSTEET JA TARVIKKEET)... 8 G06 ASENNUSTYÖ... 8 G06.00 ASENNUSTYÖN YLEISET VAATIMUKSET... 8 G06.14 LVI-TUOTTEIDEN KIINNITYS JA KANNATUS... 9 G06.23 LVI-JÄRJESTELMIEN JA TUOTTEIDEN MERKINNÄT... 9 G06.90 ERISTÄMINEN G08.21 TOIMINTATARKASTUKSET G08.23 SÄÄDÖT JA MITTAUKSET G08.31 LUOVUTUS- JA KÄYTTÖASIAKIRJAT G08.32 VASTAANOTTOTARKASTUS G08.50 TAKUUAJAN TOIMENPITEET G08.51 TAKUUHUOLTO G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT G LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN PERUSVAATIMUKSET G OLEVAT LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT G LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN ASENNUSTYÖN PERUSVAATIMUKSET G LÄMMITYSVERKOSTON MERKINTÄ G MERKINTÖJEN YLEISET G LAITTEIDEN MERKINNÄT G PUTKISTOJEN MERKINNÄT G LAITE- JA ASENNUSTAPATARKASTUKSET G SÄÄDÖT JA MITTAUKSET G SÄÄTÖJEN JA MITTAUSTEN PERUSVAATIMUKSET G LÄMMITYSVERKOSTON SÄÄTÖ G RAKENNUSAUTOMAATIOTOIMINTOJEN VIRITYS G TARKISTUSMITTAUKSET G11 LÄMMÖNTUOTANTO G1110 KAUKO- JA ALUELÄMPÖ G1111 LÄMMÖNJAKOKESKUKSET G PERUSVAATIMUKSET G ASENNUS G VARUSTEET G12 LÄMMÖNJAKELU... 17

3 G1211 PUTKISTOT G1230 VENTTIILIT G PERUSVAATIMUKSET G1231 SULKUVENTTIILIT G1232 LINJASÄÄTÖVENTTIILIT G1236 PATTERIVENTTIILIT G1240 PUTKISTOVARUSTEET G1250 PAISUNTA- JA VAROLAITTEET G PERUSVAATIMUKSET G1251 PAISUNTA-ASTIAT G1252 VAROVENTTIILIT G13 LÄMMÖNLUOVUTUS G1310 PATTERILÄMMITYS G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT G VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON YLEISET LAATUVAATIMUKSET G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT G3113 HUIPPUIMURIT G9 ERISTYS G9015 ERISTYSTYÖN SUORITTAMINEN G9016 ERISTYKSEN SUOJAAMINEN G9017 PERUSEDELLYTYKSET G9018 ERISTYSTUOTTEET G9024 ERISTEIDEN KIINNITYS G PUTKISTOT, KANAVISTOT G9026 VALMIS ERISTYS

4 4 G00.00 YLEISTÄ 01.1 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEISTA Kohde Kittilän Yläaste Valtatie 9 A Kittilä Laatu ja tarkoitus: Toimenpiteet: Suunnitelmien mukaiset työt. Kaukolämpöön liittyminen ja vaihtimen hankinta asennuksineen. Patteriventtiilien ja termostaattiosien uusiminen (yläaste ~ 40 kpl ). Linjasäätöventtiilien asennus suunnitelman mukaiset venttiilit ja nykyisten. venttiilien esisäätöarvojen asettaminen. Lämmitysverkoston sykehuuhtelu. Lämmitysverkoston perussäätäminen. Pattereiden irroitus ja huuhtelu. Kalusteiden siirto ja takaisin asennus pattereiden irroitusta varten. Työpajarakennuksessa Yläasteelle lähtevien aluelämpöputkien tulppaukset. Sähkötyöt (Sähköinsinööritoimisto Esko Laakson Oy suunnitelmien mukaisesti) RAKENNUTTAJA Kittilän kunta Valtatie Kittilä Kiinteistöpäällikkö Mikko Pahkala Puhelin: mikko.pahkala@kittila.fi Tekninen johtaja Lauri Kurula Puhelin: lauri.kurula@kittila.fi

5 LVI-suunnittelu LVI- suunnittelu Pohjola Oy Jääkärinkatu TORNIO LVI-suunnittelija Petri Pohjola Puhelin www lvi-suunnittelupohjola.fi LVI-suunnittelija Janne Järlström Puhelin www lvi-suunnittelupohjola.fi

6 6 G01.00 LVI-hankintojen ja töiden yleiset vaatimukset LVI-urakoitsijoita/-toteuttajia koskevat velvoitteet esitetään seuraavissa hankkeen kaupallisissa asiakirjoissa: urakkasopimuksessa urakkaneuvottelupöytäkirjassa Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa YSE 1998 tarjouspyynnössä ja ennen tarjouksen antamista annetuissa lisäselvityksissä urakkaohjelmassa tai muissa sopimuskohtaisissa urakkaehdoissa LVI urakkaan kuuluvat: Putkiurakka Sähköurakka (LVU/PU) Rakennuttajan erillishankinnat: Automatiikkaurakka Nimettyyn LVI-urakkaan kuuluvat lisäksi hankkeen teknisissä asiakirjoissa tälle urakoitsijalle/toteuttajalle osoitetuissa LVI-selostuksen osissa, luvuissa, kohdissa ja alakohdissa sekä LVI-piirustuksissa tms. LVI asiakirjoissa esitetyt velvoitteet, jotka koskevat tarvikkeita, asennustyötä, laadunvarmistusta ja käyttöönottoa. Toteuttajan edustajilla on työmaalla oltava käytettävissään Talotekniikka RYL 2002 osa 1 G01.12 Putkihankinnat ja -työt LVI-selostuksen luvut, kohdat ja alakohdat, jotka kuuluvat putkihankintoihin ja -töihin. G0 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset G1 Lämmitysjärjestelmät G2 Vesi -ja viemärijärjestelmät G3 Ilmanvaihtojärjestelmät G9 Eristys G04 LVI-tuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) G04.00 LVI-tuotteiden (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) yleiset vaatimukset LVI-tuotteiden on täytettävä niille sopimusasiakirjoissa asetetut vaatimukset.

7 LVI-tuotteiden tulee olla aiottuihin käyttötarkoituksiin virallisesti hyväksyttyjä, SFS- tai SFS-ENstandardinmukaisia tai tyyppihyväksyttyjä, jos sellaisia on saatavissa. Työmaalle toimitettavien tuotteiden on oltava ehjiä ja ennen käyttämättömiä. 7 LVI-tuotteiden käsittely- ja varastointiohjeet toimitetaan työmaan käyttöön viimeistään tuotteiden toimittamisen yhteydessä. LVI-tuotteissa, niiden pakkauksissa ja niiden toimitusasiakirjoissa on oltava merkinnät sekä käsittely- ja varastointiohjeet, joiden perusteella on tarvittaessa todettavissa mm. valmistaja/maahantuoja tuotteen nimi valmistusvuosi rakennepaine paino tukipisteet kuljetuksia ja siirtoja varten käsittelyohjeet varastointiohjeet. Käsittelyohjeessa esitetään suositeltavat nosto- ja siirtotavat ottaen huomioon koko kuljetusketju tehtaalta asennuspaikalle. Lisäksi esitetään ohjeet käsittelystä työmaaolosuhteissa. Vahingollisista käsittelytavoista varoitetaan erikseen. Varastointiohjeessa selvitetään erikseen lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen varastoinnin edellyttämät toimenpiteet ja varastointiolosuhteille asettamat vaatimukset. LVI-tuotteista on oltava asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Niistä on tarvittaessa käytävä ilmi esimerkiksi valmistaja/maahantuoja virallinen hyväksyntätodistus tai CE-merkintä paino tukipisteet kuljetuksia, siirtoja ja asennusta varten käsittely-, varastointi-, suojausohjeet asennuksen aikana ja sen jälkeen liittäminen rakenteisiin (esimerkiksi vedeneristys, paloturvallisuus) liitoskoot ja liittäminen muihin LVI-järjestelmiin ja LVI-tarvikkeisiin liitännät sähkö- ja rakennusautomaatiojärjestelmiin puhdistusohjeet käyttö- ja työturvallisuuteen liittyvät asiat. LVI-tuotteiden asennus-, puhdistus- ja käyttöönotto-ohjeiden on oltava työmaalla ennen kyseisten tuotteiden asennustöiden aloittamista. Asennusohjeessa selvitetään, millaiset asennusalustat ja -olosuhteet tarvitaan, miten ja missä järjestyksessä laitteen osat asennetaan paikalleen ja liitetään toisiinsa. Siinä esitetään tiiviyteen vaikuttavat seikat, kuten liitosten tiivisteiden tarkistaminen ennen liittämistä sekä liitosten tekeminen. Lisäksi esitetään laiteosiin asennuksessa ja paikalleen asennettuina kohdistuvat sallitut kuormat rajoituksineen. LVI-tuotteista on oltava tuote- ja/tai ympäristöselosteet, joissa esitetään niiden valmistus- ja käyttöohjetietojen lisäksi tarvittaessa esimerkiksi rakennepaine kokonaispaino valmistusmateriaalit materiaalien paino-osuudet virtaustekniset ominaisuudet tuotot

8 tehot hyötysuhteet sähkötehokkuus SFP suositeltavat huoltovälit tavoitteellinen käyttöikä kierrätettävissä olevat osat tavoitekäyttöiän jälkeen ympäristölle haitalliset aineet ongelmajätteet LVI-tuotteisiin liittyvien sähkötuotteiden (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) ominaisuudet tehot hyötysuhteet kotelointiluokka tavoitteellinen käyttöikä suositeltavat huoltovälit kierrätettävissä olevat osat tavoitteellisen käyttöiän jälkeen ympäristölle haitalliset aineet ongelmajätteet äänitekniset ominaisuudet paloturvallisuuteen liittyvät ominaisuudet pintakäsittelyn kestävyysluokka purkuvaiheessa huomioitavat seikat, esimerkiksi ympäristölle haitalliset aineet ja ongelmajätteet. G04.12 LVI-tuotteiden sähkötuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) LVI-tuotteiden sähkötuotteet ovat nimellisarvoiltaan yleensä 400/230 V, 50 Hz ja niiden on sovelluttava TN-S-johdinjärjestelmään. Sähkötuotteiden kotelointiluokan on oltava käyttöpaikan tilaluokan mukainen ja pintakäsittelyn tilaluokan kestävyysluokan mukainen. Sähkötarvikkeiden on täytettävä kyseistä laitetta tai tarviketta koskevien standardien vaatimukset. LVI-tuotteiden sähkötuotteet valitaan siten, että niiden muodostaman kokonaisuuden elinkaarikustannukset ovat tilaajan kannalta mahdollisimman edulliset. Kohteen toiminnan kannalta erityisen tärkeiden LVI-koneiden moottorit, joiden kierroslukua säädetään taajuusmuuttajalla, varustetaan tarvittaessa käämityksen ylilämpösuojalla. Moottorin taajuusmuuttajan ulostulovirran on oltava vähintään moottorin nimellisvirran suuruinen. LVI-tuotteille laaditaan tarkistetut koneluettelot sähkötietoineen. G06 Asennustyö G06.00 Asennustyön yleiset vaatimukset Ennen asennustyön aloittamista asennustilojen riittävyys ja valmius kyseisten LVI-tuotteiden asentamiseen tarkistetaan. Asennustyö tehdään hyviä työmenetelmiä sekä LVI-tuotteen valmistajan, työt vastaanottavan osapuolen, nimetyn laitoksen ja/tai hyväksytyn tarkastuselimen määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Työtehtävissä noudatetaan kunkin työosan, tietyn asennustyön, edellyttämiä luvanvaraisuus-, turvallisuus-, laadunvarmistus- yms. vaatimuksia. 8

9 Nimetyllä työnjohdolla tulee olla rakennusvalvontaviranomaisen edellyttämä hankkeen vaativuusluokitusta vastaava kelpoisuus. Työnjohdon on osaltaan huolehdittava työmaan tarkastusasiakirjan päivittämisestä. Toteutuksessa käytetään kunkin työosan vaativuuden edellyttämiä ammattitaitoisia asentajia. Tarvittaessa tekijöiden vaatimuksia vastaava ammattitaito osoitetaan todistuksin, joiden perusteella työlupa voidaan antaa. Asennukset tehdään päivitettyjen piirustusten ja muiden asiakirjojen pohjalta. Työmaalla säilytetään ajantasaisia työpiirustuksia ja muita suunnitelma-asiakirjoja yksi sarja mapitettuna tai muuten sovitun mukaisesti taltioituna. LVI-tuotteiden asennus-, puhdistus- ja käyttöönotto-ohjeiden on oltava työmaalla ennen kyseisten tuotteiden asennustöiden aloittamista, G06.14 LVI-tuotteiden kiinnitys ja kannatus Tartunnat ja kiinnitystarvikkeet eivät saa heikentää sen kiinnitysalustana toimivan rakennusosan laatua tai aiheuttaa sille vaurioita. Valuun asennettavien tartuntojen ja kiinnikkeiden koon, lujuuden, lukumäärän ja muiden ominaisuuksien on oltava sellaisia, että ne kestävät LVI-tuotteista niihin kohdistuvat rasitukset. Kannakointijärjestelmien kannakkeet kiinnitetään alustan rakenteisiin, kannakkeille varattuihin tartuntoihin tai kiinnikkeisiin siten, että kiinnitys on riittävä, kun otetaan huomioon alustan laatu, kannatettava tuote, rakenteelliset palonkestovaatimukset ja alustaan käytön aikana kohdistuvat tavanomaiset rasitukset. Kannakointiin käytetyt (kannakointijärjestelmien) kannakkeet kiinnitetään kiviaineisiin pintoihin kiila-ankkureita ja kiinnitystulppia tai muuta kuormituksen ja palokuorman kestävää kiinnitystapaa käyttäen. Kannakkeet eivät saa vahingoittaa kiinnitysalustaa tai kiinnitettävää tuotetta. Kiinnitettäessä kannakkeita ontelolaattoihin otetaan huomioon laattojen erityinen käyttötarkoitus, esimerkiksi niiden käyttö tuloilmakanavana ja sen kiinnittämiselle aiheuttamat rajoitukset. Kannakkeiden paikat määritellään mittaamalla. Kannakkeet kiinnitetään niille tarkoitettuihin kohtiin, tavallisimmin tasavälein. Kannakkeiden materiaalin, määrän ja suojauksen on oltava sellainen, etteivät asennukset, käytönaikaiset tavanomaiset rasitukset tai palotilanne vioita niitä. -putkien ja kanavien kannakejärjestelmä esim. LVIS- kannakejärjesestelmä Hilti Oy -käyttövesiputkien pinta-asennuskannake kromattu esim. Malk Oy G06.23 LVI-järjestelmien ja tuotteiden merkinnät LVI-tuotteiden merkinnöissä käytetään merkintätapaa, joka on yhdenmukainen kaikille järjestelmien osille. Merkinnät ovat osa kohteen informaatiojärjestelmää. LVI-tuotteen merkinnästä on selvittävä LVI-tuotteesta LVI-asiakirjoissa käytetty tunnus, nimitys ja vaikutusalue. SFS 3701 Putkistojen merkintä virtaavien aineiden tunnuksin. Tunnusvärit ja -kilvet. ST LVIS-merkinnät merkintätarvikkeet kaavioissa esitettyjen laitteiden merkintä kaavioissa esittämättömien laitteiden merkintä 9

10 rakennusautomaatiolaitteiden merkintä valmistajan kilvet. LVI-SELOSTUSOSA 10 G06.90 Eristäminen LVI-tuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) eristetään turhaa lämmönsiirtymistä ja kondensoitumista vastaan ääni- ja/tai paloteknisesti. G08.21 Toimintatarkastukset Varmistaakseen työnsä laadun toteuttaja luovuttaa LVI-järjestelmät ja -laitteet ensin itselleen ns. itselle luovutuksessa eli toimintatarkastuksessa. Toteuttajan tekemässä toimintatarkastuksessa käydään läpi yksityiskohdittain järjestelmällisesti LVI-järjestelmien ja -laitteiden toimintakokeissa tarkastettavat toiminnot. Toimintatarkastus tehdään yhdessä kyseisten järjestelmien toteuttamiseen osallistuneiden muiden toteuttajien kanssa. Toimintatarkastuksessa havaittujen virheiden ja puutteiden korjaamiseen ryhdytään välittömästi. Toimintatarkastuksista laaditaan pöytäkirja, jota voidaan pitää pohjana toimintakokeissa. G08.22 Toimintakokeet Toimintakokeet pidetään toteuttajien tekemien toimintatarkastusten jälkeen. G08.23 Säädöt ja mittaukset LVI-järjestelmien ja -laitteiden suunnitelmanmukainen toiminta säädetään ja mitataan hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen. Mittaustulokset ja asetetut säätöarvot kirjataan mittauspöytäkirjoihin ja merkitään laitteille. G08.31 Luovutus- ja käyttöasiakirjat Tilaajalle kootaan luovutusasiakirjat sopimusasiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Ne käydään teknisen käyttäjän kanssa läpi käytön opastuksen kannalta ja luovutetaan tilaajan nimeämälle henkilölle. LVI-tuotteista toimitetaan suomenkieliset tai sovitun suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Niistä tulee ilmetä mm., miten tuotetta käytetään ja huolletaan oikein ja siten, ettei aiheuteta vaaraa tai haittaa terveydelle. Huoltokirja (käyttö- ja huolto-ohjelma) täydennetään toteutettujen LVIjärjestelmien ja toimitettujen LVI-tuotteiden osalta. Luovutuskansioihin kootaan urakkarajaliitteen mukaiset asiakirjat sekä sovitussa laajuudessa muu suomenkielinen aineisto, kuten konekortit täytettyinä mittaus- ja säätöpöytäkirjat laitteiden huolto- ja käyttöohjeet laitekokonaisuuksien sähkökytkentäkaaviot LVI-järjestelmien rakennusautomaatiokaaviot

11 asennettujen laitteiden esitteet tehokäyrästöineen (esimerkiksi säätöventtiilit, pumput, puhaltimet, lämmönsiirtimet, rakennusautomaatiolaitteet) paljetasaimien asennuspöytäkirjat paine- ja tiiviyskokeiden pöytäkirjat viranomaistarkastusten todistukset laitekohtaiset asiakirjat painelaitteista jäähdytyslaitteiden ym. erityistä huoltoa vaativien laitteiden kokoonpanopiirustukset mahdolliset takuuasiakirjat ja huoltosopimukset Viimeistään vastaanottotilaisuudessa luovutetaan kaksi sarjaa luovutuskansioita. Valvoja tarkastaa luovutuskansiot ja huoltokirjan. Luovutuskansiosarja käsittää vähintään kansion, jossa on päivitetyt suunnitelma-asiakirjat ja kansion, jossa on muut erikseen sovitut asiakirjat. Jokaiseen LVI-järjestelmien laitehuoneeseen toimitetaan laminoituina kyseiseen tilaan asennettujen LVI-järjestelmien lopullisia asennuksia vastaavat säätö- tai kytkentäkaaviot. Ne kiinnitetään näkyvälle paikalle koneiden lähelle. G08.32 Vastaanottotarkastus Vastaanottotarkastuksessa todennetaan toteutuksen sopimusasiakirjojen mukaisuus. Vastaanottotarkastus voidaan pitää, kun hankkeen jokaisen toteuttajan LVI-järjestelmiin liittyvät suoritukset ovat sopimusasiakirjojen vaatimusten mukaiset. Jokaisen LVI-järjestelmän vastaava työnjohtaja osallistuu vastaanottotarkastukseen toteuttajan edustajana. G08.50 Takuuajan toimenpiteet Takuuaikana LVI-järjestelmissä havaitut virheet, viat ja puutteet korjataan sopimusasiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Takuuajan töistä laaditaan ja ylläpidetään käyttö- ja huolto-ohjeen ja/tai huoltokirjan liitteeksi ja täydennykseksi asiakirjaa, jossa esitetään sovittavassa laajuudessa mm. tiedot urakoitsijoista eri urakoitsijoiden antamien takuiden alkamis- ja päättymispäivämäärät käytönopastustilaisuuksien päivämäärät mittausten ja säätöjen tarkastuksille sovitut päivämäärät takuuhuoltokäyntien aikataulu toimenpiteet takuuhuoltokäyntien yhteydessä mittaustulokset havaitut puutteet LVI-laitteiden käytössä havaitut puutteet käyttö- ja huolto-ohjeessa ja/tai huoltokirjassa. G08.51 Takuuhuolto Tilaaja ilmoittaa mahdollisimman nopeasti takuuhuollosta vastaavalle havaitsemistaan LVIjärjestelmien toimintaa vaarantavista häiriöistä. Huoltoon sisältyy kaikki matkoista, lähetyksistä yms. toimista aiheutuvat kustannukset. Huoltojen edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana. 11

12 Mikäli rakennuksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä varsinaisten huoltokäyntien välillä, niin välikäynnit kuuluvat takuuseen. Huoltokäynnistä on ilmoitettava rakennuksen vastuunalaiselle hoitajalle vähintään kaksi (2) vuorokautta ennen käyntiä. Laitoksen hoitaja kuittaa kaikki huoltokäynnit. Huoltotoimenpiteistä tulee antaa kirjallinen selvitys rakennuttajalle. Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava kaikkien laitteiden yleistarkastus ja toimintojen kokeilu sekä todettava, että laitteita käytetään suunnitellulla tavalla ja tarkoituksenmukaisesti. Mahdolliset käyttövirheet on oikaistava. Huoltokäynnin yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarvikkeet sisältyvät huoltoon, mutta kulutustarvikkeet eivät sisälly. Tarvittavien voiteluaineiden yms. aineiden täyttöjen lisääminen, uusittavat laakerit, akselitiivisteet yms. tarvikkeet ja työt kuuluvat huoltoon. Säätö- ja valvontalaitteiden huolto tulee suorittaa valmistajan toimesta. Kaksi (2) kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään neljä (4) kuukautta ja enintään kahdeksan (8) kuukautta. Takuuajan viimeinen huoltokäynti on suoritettava enintään kahdeksan (8) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. Putkiurakoitsijan (LVU) takuuajan huolto: Putkiurakoitsijan kerran takuuaikana suoritettavaan huoltoon kuuluvat seuraavat toimenpiteet: - kaikkien moottoreiden ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavat korjaustoimenpiteet -putkisto- ja venttiilitiivisteiden tarkastus sekä tarvittaessa korjaus -takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojaustarkastus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymistä esiinny. Tarvittaessa korjaus -mahdollisten laitevikojen korjaus tarvikkeineen 12 G1 Lämmitysjärjestelmät G Lämmitysjärjestelmien perusvaatimukset Lämmitysjärjestelmän laitteet ja asennukset tehdään Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C1, C2, D2, D3, D5, E1, E3, E9 ja F1 sekä terveydensuojelulain 763/1994 ja -asetuksen 1280/1994 vaatimusten mukaan. Sähkölaitteet ovat sähköturvallisuussäännösten mukaisia. G Olevat lämmitysjärjestelmät Lämmitysjärjestelmä varusteineen G Lämmitysjärjestelmien asennustyön perusvaatimukset Laitteista ja laitekokonaisuuksista laaditaan tarvittavat asennuspiirustukset.

13 Lämmitysjärjestelmissä käytettävien laitteiden valmistajat laativat asennusohjeet, joista ilmenevät vähintään käsittely, ks. kohta G04.22 LVI-piirustuksiin liittyvät toteuttajan laatimat piirustukset varastointi, ks. kohta G04.22 LVI-piirustuksiin liittyvät toteuttajan laatimat piirustukset asennus huolto. Putket ja laitteet sijoitetaan, eristetään tai varustetaan siten, ettei vesi putkistoissa jäädy. G Lämmitysverkoston merkintä G Merkintöjen yleiset Putkistot ja laitteet merkitään yhdenmukaisella, yleisesti tunnetulla merkintätavalla niin, että niistä selviää putkiston ja laitteiden käyttötarkoitus sekä tarvittavat tekniset tiedot. Merkinnät asennetaan helposti luettaviksi. G Laitteiden merkinnät 13 G Putkistojen merkinnät Putket merkitään itseliimautuvilla virtaussuuntanuolilla ja tekstitetyillä merkitsemisteipeillä tai kaiverretuilla kilvillä. Merkintöjä sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen, kattilahuoneeseen, ilmanvaihtokonehuoneeseen ja seinien läpivientikohtiin. Lisäksi merkintöjä sijoitetaan sulku- ja säätöventtiilien läheisyyteen sekä pohjajohdoissa noin 20 metrin välein. Alakaton, kotelon tms. rakenteen sisään jäävät linjasäätöventtiilit ja muut vastaavat laitteet merkitään rakenteen pintaan kiinnitettävällä kilvellä. G Laite- ja asennustapatarkastukset Asennustapa- ja laitetarkastukset tehdään, kun tarkastus on parhaiten suoritettavissa, esimerkiksi ennen putkien peittämistä. Laitetarkastukset suoritetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa urakoitsija hyväksyttää laitehankintansa rakennuttajalla ja suunnittelijalla. Toisessa vaiheessa laitteet sekä niiden asennus ja toimivuus tarkastetaan työmaalla. Tarkastuksissa huomioidaan myös näkyviin jäävien asennusten esteettisyys. Rakennushankkeen LVI-aloituskokouksessa määrätään mm. tarkastuksen laajuus, läsnäolijat ja osapuolten vastuut. G Säädöt ja mittaukset G Säätöjen ja mittausten perusvaatimukset Lämmityslaitteiden suunnitelman mukaiset toiminnat säädetään ja mitataan. Osatarkastusten edellyttämiä mittauksia varten hankitaan mittalaitteet ja koekuormat asiakirjojen edellyttämässä laajuudessa. Mittaustuloksista tehdään pöytäkirja, ja ne merkitään laitetietoihin

14 G Lämmitysverkoston säätö 14 Lämmitysverkosto perussäädetään alustavasti määriteltyjen vesivirtojen ja esisäätöarvojen perusteella, kun lämmitysjärjestelmä otetaan käyttöön. Varsinainen perussäätö tehdään lämmityskaudella, kun vuorokauden keskilämpötila on alle -5 C. Perussäätö voidaan tehdä myös sen jälkeen, kun rakennus on katselmuksessa hyväksytty käyttöön. Tehdystä perussäädöstä laaditaan pöytäkirja, jossa esitetään perussäädön suorittaja, päivämäärä, huonelämpötilat ja säätöhetken ulkolämpötila. Perussäädössä pattereiden termostaatit irroitetaan annetaan lämmön tasaantua, tämän jälkeen huonelämpötilat mitataan ja kirjataan, kirjatut tulokset annetaan suunnittelijalle ja tilaajalle, suunnittelija tekee tarvittavat muutokset, jotka urakoitsija käy korjaamassa ja lämmöt mitataan uudelleen. Tätä toistetaan niin kauan kuin huonelämpötilat keskenään (+-2). G Rakennusautomaatiotoimintojen viritys Tässä kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi noudatetaan luvussa J71 Rakennusautomaatio esitettyjä vaatimuksia. Ennen säätö- ja viritystoimenpiteitä on ilma-, vesi- ja liuosvirtojen säätöjen oltava tehdyt. Säätö- ja viritystoimenpiteisiin kuuluvat mm. hälytysten toiminnan kokeilu yhteistyössä sähkö- ja automaatiourakoitsijoiden kanssa sekä toimipisteiden viritykset toimimoottorien ohjaamien toimilaitteiden käytön tarkistus lämpötila- ja kosteuspysyvyydet lämpötila-, paine-, kosteus- ym. mittarien ja automaatiolaitteiden kalibrointi ja raja-arvojen asettelu varolaitteiden asettelut ja kokeilut äänimittaukset automaatiojärjestelmien viritys ja säädön tarkistus säätöpiireittäin kellokojeistojen toimiaikojen asetukset ja tarkistukset mittaus- ja virityspöytäkirjojen laadinta. G Tarkistusmittaukset Lämmityslaitteille suoritetaan tarkistusmittauksia asiakirjoissa esitetyssä laajuudessa. Mittaukset suorittaa rakennuttajan edustaja omilla tai urakoitsijan mittalaitteilla tai urakoitsija rakennuttajan edustajan läsnä ollessa. Urakoitsija varaa mittalaitteet rakennuttajan käyttöön tarkistusmittausten suorittamiseksi. G11 Lämmöntuotanto G1110 Kauko- ja aluelämpö Kaukolämpölaitteet ja niiden asennus tehdään Suomen Kaukolämpö ry:n rakennusten kaukolämpölaitteita koskevien suositustenmukaisesti sekä viranomaisten antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lisäksi noudatetaan painelaitelakia 869/1999ja painelaiteasetuksia sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiä. Lämmönjakokeskuksen ensiöpiirin painehäviö säätöventtiileineen

15 saa olla enintään 60 kpa mitoitusvirtaamalla, ellei energialaitos toisin ilmoita. Kaukolämmön ensiöpuolen putkistoja ja niihin liittyviä mittaus- ja käyttölaitteita liitoslaippoihin asti saa asentaa vain lämmönmyyjä tai lämmönmyyjän hyväksymä asennusliike, joka voi olla myös tilaajan valitsema asennusliike. Tehdasvalmisteisten lämmönjakokeskuksien on oltava myös painelaitelakien ja asetusten sekä kauppa ja teollisuusministeriön päätöstenmukaisia. 15 G1111 Lämmönjakokeskukset G Perusvaatimukset Lämmönjakokeskus on tehdasvalmis kokonaisuus tai erillisistä lämmönsiirtimistä koottu keskus. Lämmönjakokeskukset varustetaan säätöjaloilla, jalaksilla tai vastaavilla, joilla keskus kiinnitetään alustalleen. Tarvittaessa keskuksen kiinnityksessä käytetään tärinäneristimiä. Yli 50 kg painavat keskukset varustetaan nostokorvakkeilla ja keskuksiin merkitään kohdat, joista nostot ja siirrot tehdään. Lämmönjakokeskuksen osia ja laitteita ovat lämmönsiirtimet sähkö- ja automaatiojärjestelmä: säätökeskus, sähkökeskus, säätöventtiilit, anturit ja viestinsiirtolaitteet, säätökytkimet kiertovesipumput sulkuventtiilit kertasäätöventtiilit lämpömittarit painemittarit täyttöventtiilit tyhjennys- ja ilmanpoistoventtiilit paisunta- ja varolaitteet. G Asennus Lämmönjakokeskus asennetaan niin, että se voidaan omalla paikallaan ilmata ja tyhjentää. Putkistot liitetään hitsaus- tai laippaliitoksin. DN 20-kokoisten tai pienempien putkien liitokset voidaan tehdä kierreliitoksin, jolloin putkimateriaalin on oltava standardin SFS 3312mukaista. Laippaliitoksissa käytettävien ruuvien ja muttereiden lujuuden ja mittojen tulee olla standardien SFS-EN ISO 8765ja SFS-EN ISO 8673mukaisia. Varoventtiilien ym. tyhjennysputket johdetaan lattiakaivoon. Lämmönjakokeskus ja siihen liittyvät laitteet asennetaan siten, että ne voidaan huoltaa esteettömästi. G Varusteet Sähkökeskus Lämmönjakokeskuksen sähkökeskus sisältää pääkytkimen, pumppujen käynnistys- ja suojalaitteet sekä varokkeet. Säätökeskuksen sähkövirta otetaan sähkökeskuksen kautta.

16 Tehdasvalmisteisen lämmönjakokeskuksen sähkökeskukseen sisältyvät seuraavat sähköiset kytkimet ja koskettimet: pääkytkin pumppujen kytkimet hälytyksen apukoskettimet kaukovalvonnan apukoskettimet. 16 Lämpötila-anturit Lämpötila-anturi asennetaan välittömästi lämmönsiirtimen jälkeen tai sen sisälle, ellei valmistaja säädettävyyden parantamiseksi ole muuta määrännyt. Lämpötila- anturina käytetään uppo- tai pintaanturia. Anturi asennetaan siten, että anturiosa on putkiston päävirtauksessa. Uppoanturi asennetaan suojataskuun, joka täytetään lämmönsiirtoaineella. Anturi asennetaan, suojataan ja eristetään siten, että anturi mittaa haluttua suuretta. Ks. myös osa J7 Automaatiojärjestelmät. Säätöventtiilit Säätöventtiilit asennetaan ensisijaisesti paluuputkeen ja siten, että ne eivät kerää epäpuhtauksia esimerkiksi putkiston alimmassa kohdassa. Lämmönjakokeskuksen säätöventtiileitä tulee voida käyttää käsin ilman työkaluja. Viestinsiirtolaitteet Tehdasvalmisteinen lämmönjakokeskus johdotetaan ja kytketään siten, että myös hälytystoimintojen vaatimat johdotukset tehdään riviliittimille asti. Kiertovesipumput Pumput asennetaan yhdistin- tai laippaliitoksin. Sulkuventtiilit Sulkuventtiileinä käytetään palloventtiilejä. Isokokoiset, yli DN 200:n venttiilit, voivat olla myös läppäventtiileitä. Lämpömittarit Lämpömittareina käytetään paikallisia lämpömittareita. Painemittarit Painemittareina käytetään järjestelmän paineluokkia vastaavia painemittareita. Täyttöventtiilit Lämmönjakokeskus varustetaan täyttöventtiilillä. Täyttöventtiilin koko määräytyy seuraavasti: DN 20, kun teho on kw Tyhjennys- ja ilmanpoistoyhteet

17 17 Lämmönjakokeskus varustetaan tyhjennys- ja ilmanpoistoyhteillä,siten että se voidaan puhdistaa, ilmata ja tyhjentää. G12 Lämmönjakelu G1211 Putkistot Nykyisen lämmitysverkoston puhdistus ja suojaus. Ennen puhdistusta suoritettavia toimenpiteitä Suodattimen asennus MF kpl (LS 1-3 vaihtimen mukana) Verkoston tilavuus on noin ~1000 dm 3 Patteriventtiilien asennus Kierron varmistus (patteriverkoissa termostaattiosien irrotus) Asetetaan säätöarvot suunnittelijan laskemiin arvoihin Kiertovesipumpun on oltava toiminnassa. Puhdistus Painehuuhtelu Pattereiden irrotus ja huuhtelu Suodattimen puhdistus Tarkistetaan mutasihtien yms. suodattimien puhtaus Paisunta-astia huuhdellaan erikseen. G1230 Venttiilit G Perusvaatimukset Venttiileinä käytetään kyseiselle järjestelmälle ja siinä virtaavalle väliaineelle soveltuvia venttiileitä. Venttiilit asennetaan kierre-, yhdistinliitoksi. Venttiilien asennuksessa noudatetaan laitevalmistajan ohjeita. G1231 Sulkuventtiilit Perusvaatimukset Sulkuventtiileinä käytetään tiiviitä ja virtaavan väliaineen vaikutusta kestäviä pallo-, läppä-, istukka- tai luistiventtiileitä. Pallo- ja läppäventtiilien, joiden koko on enintään DN 150, toimilaitteena on käsivipu. Käsivipu on auki-asennossa putken suuntainen ja kiinni-asennossa 90o:n kulmassa putken kanssa. Sulkuventtiilit Oras G1232 Linjasäätöventtiilit Perusvaatimukset

18 Linjasäätöventtiilissä on oltava säätöosa ja sululliset mittayhteet, joista virtaama voidaan mitata ja säätää. Mittausyhteet asennetaan eristeen ulkopuolelle, ellei eriste ole helposti irrotettavissa. Linjasäätöventtiilit TA Stad 18 G1236 Patteriventtiilit Perusvaatimukset Patteriventtiilien termostaattiosat valitaan järjestelmään ja tilojen käyttötarkoitukseen sopiviksi. Termostaattiosia ovat esimerkiksi kiintoanturi, lukittavakäsipyörä. Patteriventtiilit Danfoss RA-N 10 SN ja RA-N 15 SN Irto- ja kiintoanturi Danfoss RA 2000 (+23 o C). tunnus (TV) Porras- ja käytävätiloissa käytetään termostaatin sijasta lukittavaa käsipyörää. (tunnus V) Patteriventtiilin rakenne Patteriventtiilien runko valmistetaan materiaalista, joka kestää virtaavan väliaineen vaikutukset. Termostaattiosan väliaineena on kaasu, vaha tai vastaava ja vastavoimana jousi. Vesivirran säätöä varten venttiili varustetaan säädettävällä esisäätöosalla. Venttiilin säätöosa, rungon rakenne tai muotoilu eivät saa aiheuttaa häiritsevää ääntä. Patteriventtiilien asennus Patteriventtiili asennetaan ja säädetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Termostaattiosa asennetaan vasta, kun verkosto on säädetty ja tasapainotettu. Ääneneristäviä liittimiä ei saa kiristää liikaa, ettei niiden ääneneristyskyky heikkene. Lämmittimessä valmiina olevaan venttiilirunkoon kytketään lämpöputket tarkoitukseen sopivilla liittimillä ja termostaattiosa asennetaan soviteosan välityksellä venttiilirunkoon. Asennuksessa noudatetaan valmistajan asennusohjeita. G1240 Putkistovarusteet G1250 Paisunta- ja varolaitteet G Perusvaatimukset Paisunta- ja varolaitteina käytetään suljettua järjestelmää. Paisunta- ja varolaitteiden asennuksessa ja käytössä noudatetaan painelaitesäännöksiä. G1251 Paisunta-astiat Paisunta-astian rakenne Paisunta-astioina käytetään kalvopaisunta-astiaa. Esipaine ja tilavuus valitaan rakennuksen staattisen painekorkeuden ja verkoston nestetilavuuden mukaan. Kalvopaisunta-astiat varustetaan

19 kiinteällä kalvolla. Paisunta-astian materiaalina on teräs ja kalvon materiaalina kumiseos. Kalvon materiaali valitaan järjestelmässä käytettävän nesteen perusteella. 19 Paisunta-astian asennus Kalvopaisunta-astian esipaine tarkistetaan ja tarvittaessa se säädetään kohteen edellytysten mukaiseksi ennen asennusta. Verkoston ja paisuntasäiliön väliseen putkeen suositellaan asennettavaksi sulkuventtiili, joka sijoitetaan varoventtiiliin nähden paisuntasäiliön puolelle. Venttiilin virheellisen käytön estämiseksi poistetaan venttiilin sulkukahva. G1252 Varoventtiilit Varoventtiilin asennus Varoventtiilin ulospuhallusputki asennetaan jatkuvasti laskevaksi. Varoventtiilin puhallusputki on mahdollisimman lyhyt, ja se johdetaan keräyssuppiloon tai lattiakaivoon niin, ettei putkesta ulosvirtaava aine aiheuta henkilö- tai omaisuusvahinkoja. Ulospuhallusputken läpimitta ei saa olla varoventtiilin yhteen läpimittaa pienempi. Varoventtiilin ja suojattavan järjestelmän tai laitteen välille ei saa asentaa sulkulaitetta. G13 Lämmönluovutus G1310 Patterilämmitys Nykyiset patterit säilytetään Toimenpiteenä suoritetaan huuhtelu G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G Vesijohto- ja viemäriverkoston yleiset laatuvaatimukset Vesijohtoverkosto Käyttövesiverkostoon liitettävien laitteiden ja varusteiden on kestettävä jatkuvasti +70 C:n lämpötilaa ja hetkellisesti +95 C:n lämpötilaa sekä 1000 kpa:n käyttöpainetta. Vesijohtoverkosto asennetaan niin, ettei käytöstä synny häiritsevää paineiskua tai vesijohtomelua. Mahdolliset vesivuodot tulee käyttäjän pystyä havaitsemaan helposti. Vesijohdot ja kalustekytkennät sijoitetaan näkyville, suojaputkeen tai koteloon, josta vesi ei pääse vuodon sattuessa tunkeutumaan rakenteisiin, vaan ohjautuu huoneeseen ja vuoto voidaan siten helposti havaita. Venttiilien, putkiliittimien, pumppujen, vesimittareiden ym. putkistovarusteiden materiaalina käytetään syöpymisen kestäviä materiaaleja. Messinkiosien vettä koskettavat osat ja pinnat tehdään sinkinkadon kestäviksi.

20 20 Vesilaitteisto varustetaan sulkuventtiileillä. Nopeasti sulkeutuvan sulkuventtiilin koko saa olla enintään DN 50. Sulkuventtiileitä asennetaan seuraavasti: kalustekohtaisesti ennen kytkentäjohtoon asennettua laitetta niin, että korjauksia voidaan suorittaa aiheuttamatta haittaa vesilaitteiston toiminnalle. Tällaisia laitteita ovat mm. WC-istuin, pesuallashana, suihkusekoitin, huuhteluventtiili, pesu- ja astianpesukone sekä vesi- ja paloposti. Viemäriverkosto Viemärilaitteisto rakennetaan sellaiseksi, ettei siitä aiheudu hajuhaittoja, tulvia tai muita haittoja. Jos tilassa ei ole lattiakaivoa, sijoitetaan vesijohtoverkostoon kytketyn laitteen alle vesitiivis kaukalo tai laitteen alusta tehdään vesitiiviiksi siten, että mahdollinen vesivuoto havaitaan helposti eikä se pääse rakenteisiin. Kondenssivesialtaiden vesi kerätään ja johdetaan hallitusti viemäriin vesilukon kautta. G3 Ilmastointijärjestelmät G3113 Huippuimurit Huippuimurin on oltava helposti avattavissa puhdistusta, huoltoa ja sähköasennusta varten. Huippuimurit, jotka eivät ole käynnissä jatkuvasti, varustetaan sulkulaitteella. Huippuimuri asennetaan siten, ettei se aiheuta lumen sulamista katolla. Puhallusaukon pystysuoran etäisyyden katon yläpinnasta tulee olla Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaisesti yleensä vähintään 900 mm. Puhallusaukon korkeutta määritettäessä otetaan huomioon kinostuva lumi ja etäisyys muusta esteestä. Sähkövirran katkaisemiseksi huippuimurin välittömään läheisyyteen asennetaan huoltokytkin. Huippuimurit on esitetty laiteluettelossa Huippuimurit toimitetaan valmiiksi maalattuna. Väri ilmoitetaan myöhemmin. G9 Eristys Näkyvä eristys; eristys, joka on rakennuksen valmistuttua siellä toimivien ja ulkopuolisten henkilöiden nähtävillä. Näkyviä eristyksiä on lämpökeskuksissa, alakeskuksissa, konehuoneissa,

21 kellaritiloissa, rakennusten välisissä kuljettavissa yhdystunneleissa, autohalleissa, tuotanto- ja varastotiloissa sekä muissa vastaavissa tiloissa, joissa eristystä ei ole peitetty rakenteilla. Ei-näkyvä eristys; eristys sijaitsee tilassa, jossa käydään vain poikkeuksellisesti tai jossa eristetyt putkistot on peitetty pysyvästi rakenteilla. Tyypillisiä tällaisia tiloja ovat putkitunnelit, alustatilat, käyttämättömät ullakko- ja kellaritilat, pystyroilot ja lattiakanavat sekä alakaton yläpuoliset tilat. Kylmäeristys; kylmiöiden ja kylmälaitteiden kylmäaineputkien, koneiden, laitteiden ja varusteiden eristäminen. Päällyste; eristyksen uloin kerros. Se suojaa eristekerrosta erilaisilta ilmaston vahingoittavilta vaikutuksilta(mekaaninen, kemiallinen, UV-säteily). Päällyste voidaan tehdä myös hygieenisin tai ulkonäöllisin perustein. Pinnoite; pinnoite voi olla osa päällystettä (sinkitys, muovipinnoite) tai siihen erikseen tehtävä ohut maalaus tai vastaava pintakerros. Eristepaksuus; eristemateriaalin muodostaman kerroksen fyysinen mitta. Lämmin tila; sellainen tila, jonka mitoittavaksi huonelämpötilaksi lämmityskaudella oleskelu- tai muista syistä valitaan +17 C tai sitä suurempi lämpötila. Puolilämmin tila; tila, joka ei ole tarkoitettu jatkuvaan oleskeluun pelkästään normaalia sisävaatetusta käyttäen ja jonka lämpötilana pidetään lämmityskaudella vähintään +5 C:ta, mutta alle +17 C:ta. Puolilämpimäksi katsotaan myös sellainen tila, jonka lämpötilan sallitaan vaihdella ulkoisen sään mukana lämmityskaudella edellä mainituissa lämpötilarajoissa. Puolilämpimiin tiloihin kuuluvat esimerkiksi viileät kellari- ja varastotilat sekä eräät tuotantotilat. Kylmä tila; tila, jonka lämpötila on alle +5 C. G9015 Eristystyön suorittaminen Eristystyön tekijän tulee olla ammattitaitoinen ja työhönsä perehtynyt. Eristystyö tehdään aina siten, että se täyttää eristämisen tarkoituksen. Eristystyössä otetaan huomioon työvaiheet ja muiden töiden vaikutukset eristämiseen. G9016 Eristyksen suojaaminen Valmis eristys tai sen osa suojataan välittömästi valmistumisen jälkeen mekaanista vaurioitumista ja sään haitallista vaikutusta vastaan. Eristyksen suojaamiseen kostumista vastaan kiinnitetään erityisen suurta huomiota. Työn keskeytyksen aikana käytetään riittävää väliaikaista suojausta. Eristystä ei saa kuormittaa edes tilapäisesti niin, että eristykselle tai eristystarvikkeille asiakirjoissa sallitut jännitykset tai kuormitukset ylittyvät ja niihin syntyy pysyviä, haitallisia muodonmuutoksia tai muita vikoja. Tarvittaessa eristyksen päälle tehdään kantavaan rakenteeseen tuettu kulkusilta tai -taso. G9017 Perusedellytykset Perusedellytyksiä noudatetaan kaikissa eristyskohteissa. Järjestelmäkohtaisissa eristyksissä esitetään kunkin järjestelmän erityisvaatimukset. Eristämistä koskevat asennuksen perusedellytykset esitetään järjestelmiä käsittelevissä Talotekniikka RYL 2002:nosissa. Eristys pinnoitetaan aina kuitujen irtoamisen estämiseksi lukuun ottamatta eristyksiä putkiroiloissa yms. tiloissa, joissa ei liikuta tai oleskella. G9018 Eristystuotteet 21

22 Eristeenä käytetään LVI-ohjekortin LVI ja LVI ja standardin SFS 3976 vaatimukset täyttäviä eristeaineita, päällysteitä ja tarvikkeita. Käytettävien tuotteiden laatu- ja mittaominaisuuksien on täytettävä standardeissa SFS 3976ja SFS 5454 esitetyt laatuvaatimukset. Kun yhdenmukaistettu standardi tai eurooppalainen tekninen hyväksyntä on olemassa, tarvikkeen kelpoisuusosoitetaan CE-merkinnällä. 22 Eristeiden käyttö, putkieristeet Putkisto, osa Eriste Päällyste Sijainti huomautuksia Tunnus Sarja tai vähimmäispaksuus Lämmitysjärjestelmät Lämmönsiirrin Da 100 mm 10 Ensiöpiirit Aa, Ab 25 6 Näkyvä Toisiopiirit Aa, Ab 24 6 Näkyvä Toisiopiirit Aa, Ab, Ac 22 Ei näkyvä, nousukuilussa Toisiopiirit Aa, Ab, Ac 24 Ei näkyvä Talotekniset eristeet ja niiden tunnukset Tunnus Tuote Tuoteominaisuudet Pää- Nimellis- Paloasiallinen tiehys ominaikäyttö- kg/m3 suus kohde Aa mineraalivillakouru päällystämätön LE A2-s1, d0 Ab mineraalivillakouru alumiinilaminaatti LE B-s1, d0 Ac mineraalivillakouru alumiinilaminaatti LE B-s1, d0 alumiinilaminaatti KE Ba mineraalivillalamellimatto alumiinilaminaatti LE B-s1, d0 KE lasivillalamellimatto 30 vuori-/kivivillalamellimatto 50 Bb mineraalivillaverkkomatto PE 80 A2-s1, d0 lasivillaverkkomatto vuori-/kivivillaverkkomatto PE 100 Bc mineraalivillaverkkomatto alumiinilaminaatti PE 80 B-s1, d0 lasivillaverkkomatto vuori-/kivivillaverkkomatto 100

23 23 Bd mineraalivillaverkkomatto alumiinilaminaatti LE B-s1, d0 lasivillaverkkomatto 25 vuori-/kivivillaverkkomatto 35 Be mineraalivillamatto alumiinilaminaatti LE B-s1, d0 KE Päällysteet ja niiden tunnukset Tunnus Päällysteenmaateriaali Vähimmäispaksuus mm 10 Kuumasinkitty ohutteräslevy 0,5 SFS-EN PVC-muovi 0,35 G9024 Eristeiden kiinnitys Eristeiden kiinnitykset tehdään standardin SFS 3978 tai valmistajan ohjeiden mukaisesti. Eristyksen lopputuloksen varmistamiseksi tarkistetaan eristystyön edellytykset ennen eristystyön aloittamista ja työn tulos ennen vastaanottotarkastusta. G Putkistot, kanavistot Ennen eristystöiden aloittamista tarkastetaan asennusten tarkoituksenmukaisuus ja asennusvälit. Tarkastuskohteita ovat käytettävissä olevien asennustilojen riittävyys ja vastaavuus suunnitelmiin pintakäsittelyn valmius ja laajuus eristyksen laajuus eristysmateriaalit muiden töiden suorittamisen mahdollistaminen. G9026 Valmis eristys Lämmöneriste on asennettu siten, että sen valmis eriste ja tiiviste sekä päällystekerrokset ovat katkeamattomat ja eriste on päätetty tarkoitukseen sopivilla manseteilla tai menetelmillä.