Sivu 1 / 77 SUOMUSSALMEN HOITOKOTI LVIA-SELOSTUSOSA SUOMUSSALMEN HOITOKOTI

Transkriptio

1 Sivu 1 / 77 LVIA-SELOSTUSOSA LVI

2 Sivu 2 / 77 G00.00 YLEISTÄ... 8 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEISTA Rakennuskohde ja sen sijainti Rakennuttaja Käyttäjät Asiantuntijat, suunnittelijat... 8 G01.00 LVI-hankintojen ja töiden yleiset vaatimukset G01.12 Putkihankinnat ja -työt G01.13 Ilmastointihankinnat ja -työt J7 Automaatiojärjestelmät hankinnat ja työt G04 LVI-tuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) G04.00 LVI-tuotteiden (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) yleiset vaatimukset.. 11 G04.11 Tyyppihyväksytyt,standardinmukaisuusmerkinnällä ja laadunvalvontamerkinnällä varustetut LVI-tuotteet G04.12 LVI-tuotteiden sähkötuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) G04.20 Vaihtokelpoisuus toteutettavissa LVI-järjestelmissä G04.22 LVI-tuotteisiin liittyvät toteuttajan laatimat piirustukset G04.30 LVI-tuotteiden toimitus G Toimituksen perusvaatimukset G Toimitusajat ja -ajankohdat G Pakkaus, kuljetus ja siirrot G Toimitustarkastus G Varastointi ja suojaus työmaalla G04.35 Pintakäsittely G Pintakäsittelyn perusvaatimukset Asennustyö G06.00 Asennustyön yleiset vaatimukset G06.13 Reiät, syvennykset, asennusaukot sekä kuljetusaukot ja -reitit G06.14 LVI-tuotteiden kiinnitys ja kannatus G06.15 Läpiviennit G06.23 LVI-järjestelmien ja tuotteiden merkinnät G06.90 Eristäminen G08.00 Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset G08.12 Tiiviys- ja painekokeet G08.21 Toimintatarkastukset G08.22 Toimintakokeet G08.23 Säädöt ja mittaukset G08.24 Rakennusautomaatiotoimintojen parametrien asettelu ja laitteiden viritys G08.31 Luovutus- ja käyttöasiakirjat G08.32 Vastaanottotarkastus G08.40 Käyttöönotto G08.43 Käytön opastus G08.41 Kiinteistökohtainen käyttö- ja huolto-ohje sekä huoltokirja G08.42 Huoneistokohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet... 21

3 Sivu 3 / 77 G08.50 Takuuajan toimenpiteet G08.51 Takuuhuolto G1 Lämmitysjärjestelmät G Lämmitysjärjestelmien perusvaatimukset G Lämmitysjärjestelmien asennustyön perusvaatimukset G Lämmitysverkoston merkintä G Merkintöjen yleiset G Laitteiden merkinnät G Putkistojen merkinnät G Vesivahinkojen estämisen perusvaatimukset G Lämmityslaitteiden eristys G Eristyksen yleiset vaatimukset G Eristemateriaalit G Pinnoitemateriaalit G Asennus G Laadunvarmistus ja käyttöönotto G Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset G Tiiviys- ja painekokeet G Tiiviys- ja painekokeiden perusvaatimukset G Laite- ja asennustapatarkastukset G Säädöt ja mittaukset G Säätöjen ja mittausten perusvaatimukset G Lämmitysverkoston säätö G Rakennusautomaatiotoimintojen viritys G Tarkistusmittaukset G1112 Lämmönsiirtimet G Rakenne G12 Lämmönjakelu G1200 Lämmönjakelun yleiset vaatimukset G1210 Putkitustavat G Perusvaatimukset G1211 Putkistot G Perusvaatimukset G Asennus G Asennuksen perusvaatimukset G Liittäminen Perusvaatimukset G Kiinnitys ja kannakointi G Läpiviennit G Lämpölaajenemisen tasaaminen G1220 Pumput G Perusvaatimukset G Asennus G Rakenne G1230 Venttiilit G Perusvaatimukset G1231 Sulkuventtiilit G1232 Linjasäätöventtiilit G1233 Yksisuuntaventtiilit G1234 Säätöventtiilit G1236 Patteriventtiilit G1237 Täyttöventtiilit... 31

4 Sivu 4 / 77 G1238 Tyhjennysventtiilit G1240 Putkistovarusteet G Perusvaatimukset G1243 Ilmanpoistimet G1245 Lianerottimet G1250 Paisunta- ja varolaitteet G Perusvaatimukset G1251 Paisunta-astiat G1252 Varoventtiilit G13 Lämmönluovutus G1310 Patterilämmitys G1320 Lattialämmitys G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G Vesijohto- ja viemäriverkoston yleiset laatuvaatimukset G Asennustyö G Vesi- ja viemärijärjestelmien asennuksen perusvaatimukset G Vesi- ja viemäriverkoston merkintä G Viemäriverkoston merkintä G Laite- ja asennustapatarkastukset G Toimintakokeet G2100 Vesijohtotarvikkeet G2121 Sulkuventtiilit G Palloventtiilit G2122 Yksisuuntaventtiilit G2123 Säätöventtiilit G2124 Varoventtiilit G2126 Tyhjöventtiilit G2140 Varusteet G2143 Painemittarit G2225 Tonttivesi- ja sammutusvesijohto G2251 Paineenalennus G2254 Kiinteistökohtainen vedenmittaus G2300 Vesijohdot G2400 Viemäritarvikkeet G2530 Tarkastuskaivot (sadevesi, jätevesi) G2550 Sadevesikaivot G2600 Viemäriputkistot G Viemäriputkistojen perusvaatimukset G2610 Jätevesiviemärit G2615 Tuuletusviemärit G2620 Sadevesiviemärit G2810 Hanat ja vesipostit G2820 Altaat G2850 WC-laitteet G2860 Lattiakaivot G2870 Laiteliitynnät G3 Ilmastointijärjestelmät G30 Ilmastointijärjestelmien yleiset vaatimukset G Ilmastointijärjestelmien materiaalien perusvaatimukset G Ilmastointijärjestelmien asennustyön perusvaatimukset G3113 Huippuimurit... 43

5 Sivu 5 / 77 G3120 Suodattimet G3130 Ilmastoinnin patterit G3141 Nestekiertoiset lämmöntalteenottolaitteet G Äänenvaimentimien perusvaatimukset G3171 Sulkupellit G Ilmastointikoneiden perusvaatimukset G Tiiviys G Palosuojaus G Hygienia G Asennus ja huoltotilat G Ilmastointikoneiden sähkötehokkuus G3220 Tehdasvalmisteiset koteloidut koneet G Kanavistojen ja kanavistovarusteiden perusvaatimukset G Asennus G Rakenne G Kannakointi G Pyöreiden kanavien perusvaatimukset G3312 Suorakaidekanavat G3321 Kammiot G3322 Puhdistus- ja tarkastusluukut G3323 Sulkupellit G3324 Säätöpellit G3325 Palopellit G3330 Kanaviston hygienia ja puhdistettavuus G Päätelaitteiden perusvaatimukset G Asennus G Rakenne G3411 Tuloilmahajottimet G3421 Poistoilmaventtiilit ja -säleiköt G3432 Ulkosäleiköt ja ulkoilmalaitteet G3433 Jäteilmalaitteet G5 Kaasujärjestelmät G5120 Paineilmaverkosto G5121 Putket G Asennus G9 Eristys G9015 Eristystyön suorittaminen G9016 Eristyksen suojaaminen G9017 Perusedellytykset G9018 Eristystuotteet G9021 Asennusalusta G9022 Eristyksen asennus G9023 Palotekniset eristeet G Materiaalit G9024 Eristeiden kiinnitys G Venttiilien eristys G Laitteiden eristys G Eristys rakenteen läpivientikohdassa G9025 Tarkastukset G Putkistot, kanavistot G9026 Valmis eristys... 57

6 Sivu 6 / 77 G Eristyksen tarkastus J7 Automaatiojärjestelmät J712 Käyttöliittymät J7123 Järjestelmän liittyminen muihin tietoverkkoihin J7131 Säätöjärjestelmät J7151 Säätöventtiilit J7152 Toimilaitteet J7154 Mittauslaitteet J7155 Erillisjärjestelmien liittäminen automaatiojärjestelmään J7161 Laitteiden mekaaninen suojaus J7162 Kotelointi J7163 Räjähdyssuojaus J7171 Kaapelointi J7172 Laite- ja kaapelimerkinnät LAITELUETTELO LIITTEET: Kaavioluettelo sivuja Säätökaavio, ilmanvaihtokone, TK01 sivuja Säätökaavio, TK02, porrashuoneet sivuja Säätökaavio, PK01 poistopuhallin, tila 003 pyykinkäsittely sivuja Säätökaavio, PK02 poistopuhallin, tila 004 LJH sivuja Säätökaavio, PK03 poistopuhallin, tila 301 iv-konehuone sivuja Säätökaavio, oviverhopuhallin 106KK01, tila 106 sisäänkäynti sivuja Kytkentäkaavio, lämmönsiirtimet, LS1-LS3 sivuja Säätökaavio, pumppaamo PVPU01, salaojat sivuja Säätökaavio, pumppaamo JVPU01, jätevesi sivuja Säätökaavio, paineilmakompressori PIK01, tila 104 sivuja Säätökaavio, vedenjäähdytin VJ01 sivuja Säätökaavio, VAK1-2 sivuja Säätökaavio, palopellit kellarikerros sivuja Säätökaavio, palopellit 1-kerros sivuja Säätökaavio, palopellit 2-kerros sivuja Säätökaavio, palopellit 3-kerros sivuja Säätökaavio, 1-kerros IMS pellit sivuja Säätökaavio, 2-kerros IMS pellit sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT01, sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT02 sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT11 sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT12 sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT13 sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT14 sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT15 sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT16 sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT17 sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT21 sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT22 sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT23 sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT24 sivuja 2

7 Sivu 7 / Säätökaavio, jakotukkikaappi JT25 sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT26 sivuja Säätökaavio, jakotukkikaappi JT27 sivuja Säätökaavio, kojeluettelo sivuja 4 SÄH Valvontapisteluettelo sivuja 2

8 Sivu 8 / 77 G00.00 YLEISTÄ ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEISTA Rakennuskohde ja sen sijainti Suomussalmen hoitokoti Välskärinkuja 4, Suomussalmi Kyseessä on uudisrakennuskohde. Rakennus on 2-kerroksinen vanhusten hoitokoti, joka koostuu neljästä hoitokotiyksiköstä. Uudisrakennuksen kellarista rakennetaan sisäyhteys olemassa olevan terveyskeskuksen kellarikerrokseen. Rakennuksissa on anturaperustus ja teräsbetoninen maanvastainen alapohja. Julkisivut kivirakenteiset, julkisivut pääosin rappausta. Vesikatot loivia lapekattoja, bitumikermikate, avoräystäät, ulkopuolinen vedenpoisto. Yläpohjat puurakenteiset, kantavat puuristikot. Kohteen pintamateriaalit ovat pääosin päästöluokkaa M1. Rakennuksen paloluokka on P1 Rakennuksen lämmin bruttoala on 2582 m Rakennuttaja Suomussalmen kunta, Kauppakatu Suomussalmi Antti Westersund, tekninenjohtaja Puhelin Sähköposti antti.westersund@suomussalmi.fi Käyttäjät Asiantuntijat, suunnittelijat Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehdit Siistonen Oy Lutherinkatu Helsinki

9 Sivu 9 / 77 Pääsuunnittelija: Pasi Siistonen, arkkitehti SAFA Puhelin Sähköposti pasi.siistonen@siistonen.com Projektiarkkitehti: Hanna Korhonen, arkkitehti SAFA Puhelin Sähköposti hanna.korhonen@siistonen.com Rakennesuunnittelu Suunnittelutoimisto Määttä Oy Matti Tolonen Puhelin Sähköposti matti.tolonen@stmaatta.fi LVI-suunnittelu LVI-suunnittelu Pohjola Oy Jääkärinkatu TORNIO Petri Pohjola Puhelin Sähköposti petri.pohjola@lvi-pohjola.inet.fi Sähkösuunnittelu ARKINS Suunnittelu Oy Jussi Heliste Puhelin Sähköposti jussi.heliste@arkins.fi GEO-suunnittelu Geopalvelu Oy Ristimäenkatu 2, Tampere Toivo Ali-Runkka Puhelin Sähköposti toivo.ali-runkka@geopalvelu.fi

10 Sivu 10 / 77 G01.00 LVI-hankintojen ja töiden yleiset vaatimukset LVI-urakoitsijoita/-toteuttajia koskevat velvoitteet esitetään seuraavissa hankkeen kaupallisissa asiakirjoissa: urakkasopimuksessa urakkaneuvottelupöytäkirjassa Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa YSE 1998 tarjouspyynnössä ja ennen tarjouksen antamista annetuissa lisäselvityksissä urakkaohjelmassa tai muissa sopimuskohtaisissa urakkaehdoissa Putkiurakkaan kuuluvat: Putkiurakka (PU) Ilmanvaihtourakkaan kuuluvat Ilmanvaihtourakka (IU) Automatiikkaurakkaan kuuluvat: Automaatiourakka (AU) Nimettyyn urakkaan kuuluvat lisäksi hankkeen teknisissä asiakirjoissa tälle urakoitsijalle/toteuttajalle osoitetuissa LVI-selostuksen osissa, luvuissa, kohdissa ja alakohdissa sekä LVI-piirustuksissa tms. LVI asiakirjoissa esitetyt velvoitteet, jotka koskevat tarvikkeita, asennustyötä, laadunvarmistusta ja käyttöönottoa. Toteuttajan edustajilla on työmaalla oltava käytettävissään Talotekniikka RYL 2002 osa 1 ja osa 2. G01.12 Putkihankinnat ja -työt LVI-selostuksen luvut, kohdat ja alakohdat, jotka kuuluvat putkihankintoihin ja -töihin. G0 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset G1 Lämmitysjärjestelmät G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G9 Eristys G01.13 Ilmastointihankinnat ja -työt G0 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset G3 Ilmastointijärjestelmät J7 Automaatiojärjestelmät G9 Eristys J7 Automaatiojärjestelmät hankinnat ja työt G0 LVI-järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset

11 Sivu 11 / 77 J7 Automaatiojärjestelmät G04 LVI-tuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) G04.00 LVI-tuotteiden (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) yleiset vaatimukset LVI-tuotteiden on täytettävä niille sopimusasiakirjoissa asetetut vaatimukset. LVI-tuotteiden tulee olla aiottuihin käyttötarkoituksiin virallisesti hyväksyttyjä, SFS- tai SFS-EN-standardinmukaisia tai tyyppihyväksyttyjä Työmaalle toimitettavien tuotteiden on oltava ehjiä ja ennen käyttämättömiä. LVI-tuotteiden käsittely- ja varastointiohjeet toimitetaan työmaan käyttöön viimeistään tuotteiden toimittamisen yhteydessä. LVI-tuotteissa, niiden pakkauksissa ja niiden toimitusasiakirjoissa on oltava merkinnät sekä käsittely- ja varastointiohjeet, joiden perusteella on tarvittaessa todettavissa mm. valmistaja/maahantuoja tuotteen nimi valmistusvuosi rakennepaine paino tukipisteet kuljetuksia ja siirtoja varten käsittelyohjeet varastointiohjeet. Käsittelyohjeessa esitetään suositeltavat nosto- ja siirtotavat ottaen huomioon koko kuljetusketju tehtaalta asennuspaikalle. Lisäksi esitetään ohjeet käsittelystä työmaaolosuhteissa. Vahingollisista käsittelytavoista varoitetaan erikseen. Varastointiohjeessa selvitetään erikseen lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen varastoinnin edellyttämät toimenpiteet ja varastointiolosuhteille asettamat vaatimukset. LVI-tuotteista on oltava asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Niistä on tarvittaessa käytävä ilmi esimerkiksi valmistaja/maahantuoja virallinen hyväksyntätodistus tai CE-merkintä paino tukipisteet kuljetuksia, siirtoja ja asennusta varten käsittely-, varastointi-, suojausohjeet asennuksen aikana ja sen jälkeen liittäminen rakenteisiin (esimerkiksi vedeneristys, paloturvallisuus) liitoskoot ja liittäminen muihin LVI-järjestelmiin ja LVI-tarvikkeisiin liitännät sähkö- ja rakennusautomaatiojärjestelmiin puhdistusohjeet käyttö- ja työturvallisuuteen liittyvät asiat. LVI-tuotteiden asennus-, puhdistus- ja käyttöönotto-ohjeiden on oltava työmaalla ennen kyseisten tuotteiden asennustöiden aloittamista. Asennusohjeessa selvitetään, millaiset asennusalustat ja -olosuhteet tarvitaan, miten ja missä järjestyksessä laitteen osat asennetaan paikalleen ja liitetään toisiinsa. Siinä esitetään tiiviyteen vaikuttavat seikat, kuten liitosten tiivisteiden tarkistaminen ennen liittämistä sekä liitosten tekeminen. Lisäksi esitetään laiteosiin asennuksessa ja

12 Sivu 12 / 77 paikalleen asennettuina kohdistuvat sallitut kuormat rajoituksineen. LVI-tuotteista on oltava tuote- ja/tai ympäristöselosteet, joissa esitetään niiden valmistus- ja käyttöohjetietojen lisäksi tarvittaessa esimerkiksi rakennepaine kokonaispaino valmistusmateriaalit materiaalien paino-osuudet virtaustekniset ominaisuudet tuotot tehot hyötysuhteet sähkötehokkuus SFP suositeltavat huoltovälit tavoitteellinen käyttöikä kierrätettävissä olevat osat tavoitekäyttöiän jälkeen ympäristölle haitalliset aineet ongelmajätteet LVI-tuotteisiin liittyvien sähkötuotteiden (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) ominaisuudet tehot hyötysuhteet kotelointiluokka tavoitteellinen käyttöikä suositeltavat huoltovälit kierrätettävissä olevat osat tavoitteellisen käyttöiän jälkeen ympäristölle haitalliset aineet ongelmajätteet äänitekniset ominaisuudet paloturvallisuuteen liittyvät ominaisuudet pintakäsittelyn kestävyysluokka purkuvaiheessa huomioitavat seikat, esimerkiksi ympäristölle haitalliset aineet ja ongelmajätteet. G04.11 Tyyppihyväksytyt,standardinmukaisuusmerkinnällä ja laadunvalvontamerkinnällä varustetut LVI-tuotteet Tyyppihyväksyntämerkinnän, standardinmukaisuusmerkinnän tai virallisenlaadun valvontamerkinnän pitää olla ensisijaisesti tuotteissa tai niiden pakkauksissa ja toissijaisesti erillisessä asiakirjassa. Tyyppihyväksyntä- ja standardinmukaisuusmerkintöjä ei saa poistaa. G04.12 LVI-tuotteiden sähkötuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) LVI-tuotteiden sähkötuotteet ovat nimellisarvoiltaan yleensä 400/230 V, 50 Hz ja niiden on sovelluttava TN-S -johdinjärjestelmään. Sähkötuotteiden kotelointiluokan on oltava käyttöpaikan tilaluokan mukainen ja pintakäsittelyn tilaluokan kestävyysluokan mukainen. Sähkötarvikkeiden on täytettävä kyseistä laitetta tai tarviketta koskevien standardien vaatimukset.

13 Sivu 13 / 77 Kohteen toiminnan kannalta erityisen tärkeiden LVI-koneiden moottorit, joiden kierroslukua säädetään taajuusmuuttajalla, varustetaan tarvittaessa käämityksen ylilämpösuojalla. Moottorin taajuusmuuttajan ulostulovirran on oltava vähintään moottorin nimellisvirran suuruinen. G04.20 Vaihtokelpoisuus toteutettavissa LVI-järjestelmissä Toteutuksessa käytettävien LVI-tuotteiden on teknisiltä, toiminnallisilta sekä ulkonäköön, käyttöön ja huoltoon liittyviltä ominaisuuksiltaan oltava sopimusasiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukaisia. Suunnitelmissa käytetty merkintätapa suunnitteluvaiheessa vaatimukset täyttävälle LVI-tuotteelle, jota voidaan käyttää toteutuksessa. esimerkiksi mallia aaaa; Yritys Oy esimerkiksi tuotteen tarvikekoodi. Suunnitelmissa käytetty merkintätapa LVI-tuotteelle, jota edellytetään käytettävän toteutuksessa. aaaa; Yritys Oy tuotteen tarvikekoodi. LVI-järjestelmissä esimerkkeinä määriteltyjen LVI-tuotteiden, materiaalien, liitostapojen tms. tilalla voidaan toteutuksessa käyttää muita vastaavaksi todettavia. Niiden on kuitenkin teknisten, toiminnallisten, ulkonäöllisten sekä turvallisuuteen, käyttöön ja huoltoon liittyvien ominaisuuksien osalta hyväksyttävästi vastattava sopimusasiakirjoissa määriteltyjä vaatimuksia. Jos suunnitelma-asiakirjoissa on esitetty tuote, materiaali, liitostapa tms. on standardin mukainen tai tyyppihyväksytty, on vaihdettavankin oltava tai siitä on esitettävä vastaavat selvitykset. LVI-tuotteista, materiaaleista, liitostavoista tms., jotka toteutuksessa halutaan vaihtaa, esitetään edellä mainittujen ominaisuuksien osalta alkuperäisen ja vaihtoehdon vertailutiedot kirjallisesti vastaavuudentodentamiseksi. LVI-järjestelmien ja -tuotteiden vaihdolle on toteuttajan saatava hankkeen muiden osapuolien hyväksyminen. vaihdolle on urakoitsijan saatava tekninen ja taloudellinen hyväksyminen muilta hankkeen osapuolilta ennen vaihtoon ryhtymistä vastaavuudesta vastaa teknisesti ja taloudellisesti vain vaihtamista esittänyt urakoitsija. Toteutuksessa käytettävät LVI-järjestelmät ja tuotteet sekä niiden kanssa asennettavat käyttölaitteet valitaan siten, että niiden muodostaman kokonaisuuden elinkaarikustannukset ovat tilaajan kannalta edulliset. Vaihtokelpoisina esitettävien LVI-järjestelmien ja tuotteiden elinkaarikustannukset osoitetaan tilaajan kannalta yhtä edullisiksi kuin suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen ratkaisujen.

14 Sivu 14 / 77 G04.22 LVI-tuotteisiin liittyvät toteuttajan laatimat piirustukset Sovitussa aikataulussa laaditaan ja hyväksytetään vaaditut LVI-tuotteiden asennus- ja kytkentäpiirustukset. Urakoitsija laatii seuraavista asennuspiirustukset. konealustat kannatus- ja kiinnitysrakenteet - iv-konehuoneen leikkauspiirustukset - lattialämmityksen jakotukkikaapin asennuskuva - lattialämmityksen putkitussuunnitelmat LVI-piirustukset täydennetään tarkastusluukkujen yms. osalta lopullisia asennuksia vastaaviksi tarkepiirustuksiksi. Niissä esitetään myös asennetut LVI-tuotteet tyyppimerkintöineen ja säätöarvoineen. Tarkepiirustuksista kopioidaan tai tallennetaan muulla sovitulla tavalla luovutuspiirustukset. Luovutuspiirustukset laatii ao. urakoitsija G04.30 LVI-tuotteiden toimitus G Toimituksen perusvaatimukset Työmaalle toimitettavien LVI-tuotteiden on oltava ehjiä ja sisä- ja ulkopinnoiltaan puhtaita. Ne suojataan likaantumista ja vahingoittumista vastaan koko rakentamis- ja käyttöönottovaiheen ajan. G Toimitusajat ja -ajankohdat LVI-tuotteiden toimitusajat ja -ajankohdat sovitetaan toteutusaikatauluun. Tarpeetonta varastointia rakennusalueella vältetään. Toteuttaja toimittaa tarvittavat tiedot asennukseen tulevista LVI-tuotteista hankkeen muille osapuolille sovittuun työaikatauluun ja hankintojensa toimitusaikoihin nähden ajoissa. G Pakkaus, kuljetus ja siirrot LVI-tuotteiden on oltava asianmukaisesti pakattuja ja pakkauksen päällä on oltava merkintä pakkauksen sisällöstä ja käsittelystä. LVI-tuotteita käsitellään kuljetuksen ja siirtojen yhteydessä valmistajan ohjeiden mukaisesti. LVI-koneiden, LVI-laitteiden, putkien, kanavien, kanavaosien yms. päät ovat suljettuja puhtausvaatimusten edellyttämällä tavalla työmaalle toimitettaessa. G Toimitustarkastus

15 Sivu 15 / Asennustyö Työmaalle toimitettavien LVI-tuotteiden asiakirjojen mukaisuus sekä ulkonäkö tarkastetaan mahdollisten puutteiden ja kuljetusvaurioiden toteamiseksi. Havaituista vaurioista, virheistä ja puutteista ilmoitetaan sopimusasiakirjojen mukaisesti. Jos LVI-tuotteiden suojaus tai pintakäsittely on vaurioitunut kuljetuksessa, korjataan tai korvataan kyseiset LVI-tuotteet alkuperäisiä vastaaviksi. G Varastointi ja suojaus työmaalla LVI-tuotteet varastoidaan siten, ettei niiden laatu varastoinnin aikana huonone. Varastoinnissa otetaan huomioon kunkin materiaalin ja LVI-tuotteen asettamat erityisvaatimukset. Varastointiolosuhteiden on vastattava puhtausluokituksen vaatimuksia ja muita nimettyjä puhtausvaatimuksia sekä varsinaisessa työmaavarastoinnissa että asennuspaikalla tapahtuvassa välivarastoinnissa. Varastoinnissa noudatetaan voimassa olevia viranomaisten ja valmistajan antamia ohjeita. Putkien ja kanavien päät pidetään suljettuina kaikissa varastoinnin vaiheissa. Keskeneräiset asennukset suojataan siten, etteivät ne likaannu, vahingoitu tai kostu asennustyön taukojen ja keskeytysten aikana. G04.35 Pintakäsittely G Pintakäsittelyn perusvaatimukset LVI-tuotteiden pintakäsittelyn on yleensä vastattava asennusympäristön rasitusluokkaa ja kestävyysluokkaa. LVI-tuotteiden pinnoitteen kestävyysluokan oletusarvona käytetään tässä yhteydessä luokkaa H, korkea. LVI-tuotteet Seuraavat LVI-tuotteet ja niihin liittyvät sähkötuotteet toimitetaan perusvaatimukset täyttävinä ja yleensä valmiiksi pintakäsiteltyinä: vesi- ja viemärikalusteet, pikapalopostikaapit, ilmastoinnin päätelaitteet, huippuimurit, ulospuhallushajottimet, ulkosäleiköt, lämmönluovuttimet. jakotukkikaapit G06.00 Asennustyön yleiset vaatimukset Ennen asennustyön aloittamista asennustilojen riittävyys ja valmius kyseisten LVItuotteiden asentamiseen tarkistetaan. Asennustyö tehdään hyviä työmenetelmiä sekä LVI-tuotteen valmistajan, työt vastaanottavan osapuolen, nimetyn laitoksen ja/tai hyväksytyn tarkastuselimen määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Työtehtävissä noudatetaan kunkin työosan, tietyn asennustyön, edellyttämiä luvanvaraisuus-, turvallisuus-, laadunvarmistus- yms. vaatimuksia. Nimetyllä työnjohdolla tulee olla rakennusvalvontaviranomaisen edellyttämä hankkeen vaativuusluokitusta vastaava kelpoisuus. Työnjohdon on osaltaan huolehdittava työmaan tarkastusasiakirjan päivittämisestä. Toteutuksessa käytetään kunkin työosan vaativuuden edellyttämiä ammattitaitoisia asentajia. Tarvittaessa tekijöiden vaatimuksia vastaava ammattitaito osoitetaan todistuksin, joiden perusteella työlupa voidaan antaa.

16 Sivu 16 / 77 Asennukset tehdään päivitettyjen piirustusten ja muiden asiakirjojen pohjalta. Työmaalla säilytetään ajantasaisia työpiirustuksia ja muita suunnitelma-asiakirjoja yksi sarja mapitettuna tai muuten sovitun mukaisesti taltioituna. LVI-tuotteiden asennus-, puhdistus- ja käyttöönotto-ohjeiden on oltava työmaalla ennen kyseisten tuotteiden asennustöiden aloittamista. G06.13 Reiät, syvennykset, asennusaukot sekä kuljetusaukot ja -reitit Kantaviin rakennusosiin saa tehdä tai jättää aukkoja tai syvennyksiä, joita ei ole merkitty reikäpiirustuksiin, vain rakennesuunnittelijan suostumuksella. Ei-kantaviin rakenteisiin tulevien reikäpiirustuksiin merkitsemättömien asennusaukkojen ja kuljetusaukkojen ja -reittien tarve esitetään rakenteen tekijälle riittävän ajoissa ennen toteutuksen aloittamista. G06.14 LVI-tuotteiden kiinnitys ja kannatus Tartunnat ja kiinnitystarvikkeet eivät saa heikentää sen kiinnitysalustana toimivan rakennusosan laatua tai aiheuttaa sille vaurioita. Valuun asennettavien tartuntojen ja kiinnikkeiden koon, lujuuden, lukumäärän ja muiden ominaisuuksien on oltava sellaisia, että ne kestävät LVI-tuotteista niihin kohdistuvat rasitukset. Kannakointijärjestelmien kannakkeet kiinnitetään alustan rakenteisiin, kannakkeille varattuihin tartuntoihin tai kiinnikkeisiin siten, että kiinnitys on riittävä, kun otetaan huomioon alustan laatu, kannatettava tuote, rakenteelliset palonkestovaatimukset ja alustaan käytönaikana kohdistuvat tavanomaiset rasitukset. Kannakointiin käytetyt (kannakointijärjestelmien) kannakkeet kiinnitetään kiviaineisiin pintoihin kiila-ankkureita ja kiinnitystulppia tai muuta kuormituksen ja palokuorman kestävää kiinnitystapaa käyttäen. Kannakkeet eivät saa vahingoittaa kiinnitysalustaa tai kiinnitettävää tuotetta. Kiinnitettäessä kannakkeita ontelolaattoihin otetaan huomioon laattojen erityinen käyttötarkoitus, esimerkiksi niiden käyttö tuloilmakanavana ja sen kiinnittämiselle aiheuttamat rajoitukset. Kannakkeiden paikat määritellään mittaamalla. Kannakkeet kiinnitetään niille tarkoitettuihin kohtiin, tavallisimmin tasavälein. Kannakkeiden materiaalin, määrän ja suojauksen on oltava sellainen, etteivät asennukset, käytönaikaiset tavanomaiset rasitukset tai palotilanne vioita niitä. -putkien ja kanavien kannakejärjestelmä esim. LVIS- kannakejärjesestelmä Hilti Oy -käyttövesiputkien pinta-asennuskannake kromattu FALU SNAP G06.15 Läpiviennit Läpiviennin rakenteen ja tiivistyksen on oltava sellainen, että läpivienti täyttää läpäistävälle tai lävistävälle rakennus- tai laiteosille asetetut palo-, ääni-, tiiviys-, kosteus- yms. vaatimukset. Märkätiloissa vältetään vesieristeiden läpivientejä. Seinien ja välipohjien läpimenokohdissa eivät kanavat ja putket kalustekohtaisia viemäreitä lukuun ottamatta saa olla kiinteässä yhteydessä rakenteisiin. Eristys viedään, elleivät palo- tai äänitekniset seikat muuta edellytä, yleensä ehjänä lävistettävän rakennus- ja laiteosan läpi.

17 Sivu 17 / 77 Läpivientien suojaputkien päiden on välipohjissa ulotuttava lopullisen lattiapinnan tasoon ja märkätiloissa vähintään 50 mm valmiin lattiapinnan yläpuolelle. Seinäpinnoissa läpivientien suojaputkien päiden on oltava lopullisen pinnan kanssa samassa tasossa. Vesikatoilla suojaputkien päiden on ulotuttava vähintään 300 mm katteen yläpinnan yläpuolelle. G06.23 LVI-järjestelmien ja tuotteiden merkinnät LVI-tuotteiden merkinnöissä käytetään merkintätapaa, joka on yhdenmukainen kaikille järjestelmien osille. LVI-tuotteen merkinnästä on selvittävä LVI-tuotteesta LVIasiakirjoissa käytetty tunnus, nimitys ja vaikutusalue. SFS 3701 Putkistojen merkintä virtaavien aineiden tunnuksin. Tunnusvärit ja -kilvet. ST LVIS-merkinnät G06.90 Eristäminen LVI-tuotteet (laitteistot, koneet, laitteet, varusteet ja tarvikkeet) eristetään turhaa lämmönsiirtymistä ja kondensoitumista vastaan ääni- ja/tai paloteknisesti. G08.00 Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset LVI-järjestelmien on luovutuksen yhteydessä oltava sopimusasiakirjojen mukaisia ja toimittava niissä esitetyllä tavalla. Koko rakentamisen ajan jatkuvalla todentamisella varmistetaan sopimusasiakirjoissa määrättyjen vaatimusten toteutuminen sekä LVI-järjestelmien ja laitteiden suunnitelmien mukainen toiminta. Todentamisen tulokset kirjataan tarkastus- ja katselmuspöytäkirjoihin. Mittauksissa noudatetaan LVI-järjestelmiä koskevia mittausohjeita ja -standardeja. Mittauslaitteiden kalibroinnin on oltava voimassa. G08.12 Tiiviys- ja painekokeet Tiiviys- ja painekokeiden aikana on koestettavan LVI-järjestelmän tai sen sovitun osan liitosten oltava näkyvissä. Tiiviys- tai painekokeissa on kokeiltavien LVI-tuotteiden, kanavien ja putkien pintojen oltava kuivia vuotojen paikallistamiseksi. Painekokeet tehdään ennen kyseisten asennusten eristämistä ja/tai peittämistä. Tiiviysja painekokeista pidetään pöytäkirjaa. Tiiviys- tai painekokeissa todetut viat ja vuotokohdat korjataan. LVI-järjestelmän osille, jotka eivät läpäise koetta, tehdään tiiviys- tai painekoe uudelleen korjauksen jälkeen. Tarvittaessa koestettu LVI-järjestelmän osa puhdistetaan/huuhdellaan tiiviys- ja painekokeiden jälkeen. Verkostoihin ei painekokeiden jälkeen saa jättää sitä tai sen käytettävyyttä huonontavia aineita. G08.21 Toimintatarkastukset Varmistaakseen työnsä laadun toteuttaja luovuttaa LVI-järjestelmät ja -laitteet ensin itselleen ns. itselle luovutuksessa eli toimintatarkastuksessa.

18 Sivu 18 / 77 Toteuttajan tekemässä toimintatarkastuksessa käydään läpi yksityiskohdittain järjestelmällisesti LVI-järjestelmien ja -laitteiden toimintakokeissa tarkastettavat toiminnot. Toimintatarkastus tehdään yhdessä kyseisten järjestelmien toteuttamiseen osallistuneiden muiden toteuttajien kanssa. Toimintatarkastuksessa havaittujen virheiden ja puutteiden korjaamiseen ryhdytään välittömästi. Toimintatarkastuksista laaditaan pöytäkirja, jota voidaan pitää pohjana toimintakokeissa. Toimintatarkastusvalmius rakennusurakan osalta (kaikki talotekniset järjestelmät) - Tilat ovat riittävän valmiit toimintatarkastusten suorittamiseksi. Tekniset tilat ovat rakennustöiden osalta valmiit ja siivottu. LVI- ja rakennusautomaatiojärjestelmien toimintatarkastusvalmius muiden urakoiden osalta - teknisten tilojen valaistus toimii - laitteet, putkistot ja kanavistot on asennettu ja merkitty - putkistot on huuhdeltu ja esisäädetty sekä ilmattu - ilmanvaihtokoneet ja kanavistot on puhdistettu sisäpuolelta - ilmavirtojen säätölaitteet ja ilmanvaihdon huonelaitteet on asennettu - nestevirtojen säätölaitteet ja putkistoihin liittyvät huonelaitteet on asennettu - putkistojen ja ilmanvaihdon eristystyöt ovat valmiit - lämmitysverkostojen menoveden lämpötila on säädetty suuruusluokkaisesti oikealle tasolle, vesivirrat on säädetty ja mitattu - laitteiden sähkönsyötöt on asennettu siten, että virta tulee lopullisia kytkentöjä myöten - sähkömoottoreiden lämpösuojat on viritetty ja koestettu - säätö- ja valvontalaitteet on asennettu, viritetty ja ohjelmoitu, valvomopisteet on ohjelmoitu sekä tekstitykset ovat valmiit ja grafiikkapiirrokset on laadittu - jatkoyhteys- ja hälytykset toimivat - laitteet ja kaapelit on merkitty - IV-kojeiden, kanavien, kanavaosien ja päätelaitteiden puhtaustason on todettu vastaavan puhtausluokituksen vaatimuksia, ilmanvaihtokanavat ja -kojeet varusteineen on nuohottu ja puhdistettu - kokonaisilmamäärät on asetettu ja mitattu - taajuusmuuttajien asetukset ja suojaukset tehty - valvomo- ja alakeskuslaitteistojen sähköistystyöt ovat valmiit - urakoitsijalle kuuluvat toimintatarkastukset on tehty eli itselle luovutus suoritettu ja muistio toimitettu rakennuttajalle Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastusvalmius muiden urakoitsijoiden osalta. - teknisten tilojen valaistus toimii - laitteistot ja kaapeloinnit asennettu ja kytketty - verkoston mittaukset ja koestukset suoritettu - laitteet kytketty ja viritetty toimintakuntoon - laitteiden sähkönsyötöt varmistuksineen ovat toimintakunnossa - jatkoyhteydet kiinteistöstä ulkopuolisiin verkkoihin ovat kunnossa - laitteet ja kaapelit on merkitty

19 Sivu 19 / 77 LVI- rakennusautomaatiojärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat - hälytyksien, ohjauksien ja pakkokytkentöjen toiminnat - sähkömoottoreiden oikeat pyörimissuunnat - varolaitteiden toiminnot - häiriötoiminnot - toimilaitteiden oikeat ajosuunnat - paikallisten mittarien toiminnot - taloteknisten laitteiden rakennusautomaatiojärjestelmään liittyvät toiminnot - laitteiden merkinnät - käyttöohjeet ja dokumentoinnit - yhteys ja jatkohälytyksien siirrot tilaajan nykyiseen keskusvalvontalaitteistoon - itselle luovutus suoritettu ja muistio toimitettu rakennuttajalle Sähkö- tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat - laitteistojen ja kaapeloinnin asennukset - järjestelmien toiminnat koekäytöin ja mittauksin - jatkohälytykset ja yhteydet - laitteiden merkinnät - käyttöohjeet ja dokumentoinnit. Toimintatarkastukset dokumentoidaan käyttäen apuna tarkastuslistoja, joihin tehdään tarkastusmerkinnät järjestelmä- ja laitekohtaisesti kaikista kokeilluista toiminnoista. Listoihin merkitään myös tarkastuksissa todetut puutteet. G08.22 Toimintakokeet Toimintakokeet ovat osa rakennuttajan ja urakoitsijoiden yhteistä laadunvarmistusta. Urakoitsijat osoittavat toimintakokeissa, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintakokeet suoritetaan urakoitsijoiden toimintatarkastusten jälkeen urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ajankohtana, kun urakoitsijat ovat todenneet, että kaikkien urakoiden osalta on valmius toimintakokeiden aloittamiseen. Toimintakokeet voidaan urakoitsijoiden laatujärjestelmistä riippuen tehdä pistokoeluontoisesti siten, että niissä tarkastetaan vain osa urakoitsijoiden toimintatarkastuksiin sisältyvistä toiminnoista. Rakennuttaja päättää tarkastusten laajuuden rakennusaikana. Toimintakoevalimius edellyttää, että urakoitsijat ovat suorittaneet edellä esitetyt keskinäiset toimintatarkastuksensa ja todenneet niissä järjestelmien ja laitteiden olevan toimintakuntoisia. Lisäksi edellytetään, että edellä luetellut toimintatarkastusvalmiuteen liittyvät velvoitteet on suoritettu kaikkien urakoitsijoiden osalta. Toimintakokeita ei aloiteta, tai ne keskeytetään, mikäli velvoitteiden suorittaminen todetaan puutteelliseksi. Uusintakokeen muille osapuolille aiheutuvat kustannukset korvaa se osapuoli, jonka puutteellisesta suorituksesta toimintakokeiden viivästyminen tai keskeytys johtuu.

20 Sivu 20 / 77 Pääurakoitsija toimittaa kirjallisen esityksen rakennuttajalle toimintakokeiden aloittamisesta. Esityksen liitteenä tulee olla urakoitsijoiden toimintatarkastuksien tarkastuslistat edellä kuvattuine merkintöineen. G08.23 Säädöt ja mittaukset LVI-järjestelmien ja -laitteiden suunnitelmanmukainen toiminta säädetään ja mitataan hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen. Mittaustulokset ja asetetut säätöarvot kirjataan mittauspöytäkirjoihin ja merkitään laitteille. G08.24 Rakennusautomaatiotoimintojen parametrien asettelu ja laitteiden viritys LVI-koneiden ja -laitteiden ilmavirtojen sekä vesi- ja liuosvirtojen yms. on oltava laitevalintojen perusteella tarkistetuissa arvoissa ennen niitä palvelevien rakennusautomaatiolaitteiden parametrien ohjelmointia ja muita viritystoimenpiteitä. Viritystuloksista laaditaan pöytäkirja. G08.31 Luovutus- ja käyttöasiakirjat Tilaajalle kootaan luovutusasiakirjat sopimusasiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Ne käydään teknisen käyttäjän kanssa läpi käytön opastuksen kannalta ja luovutetaan tilaajan nimeämälle henkilölle. LVI-tuotteista toimitetaan suomenkieliset tai sovitun suomenkieliset käyttö- ja huoltoohjeet. Niistä tulee ilmetä mm., miten tuotetta käytetään ja huolletaan oikein ja siten, ettei aiheuteta vaaraa tai haittaa terveydelle. Huoltokirja (käyttö- ja huolto-ohjelma) täydennetään toteutettujen LVI-järjestelmien ja toimitettujen LVI-tuotteiden osalta. Luovutuskansioihin kootaan urakkarajaliitteen mukaiset asiakirjat sekä sovitussa laajuudessa muu suomenkielinen aineisto, kuten konekortit täytettyinä mittaus- ja säätöpöytäkirjat laitteiden huolto- ja käyttöohjeet laitekokonaisuuksien sähkökytkentäkaaviot LVI-järjestelmien rakennusautomaatiokaaviot asennettujen laitteiden esitteet tehokäyrästöineen (esimerkiksi säätöventtiilit, pumput, puhaltimet, lämmönsiirtimet, rakennusautomaatiolaitteet) paljetasaimien asennuspöytäkirjat paine- ja tiiviyskokeiden pöytäkirjat viranomaistarkastusten todistukset laitekohtaiset asiakirjat painelaitteista jäähdytyslaitteiden ym. erityistä huoltoa vaativien laitteiden kokoonpanopiirustukset mahdolliset takuuasiakirjat ja huoltosopimukset Viimeistään vastaanottotilaisuudessa luovutetaan kaksi sarjaa luovutuskansioita. Valvoja tarkastaa luovutuskansiot ja huoltokirjan. Luovutuskansiosarja käsittää vähintään kansion, jossa on päivitetyt suunnitelma-asiakirjat ja kansion, jossa on muut erikseen sovitut asiakirjat.

21 Sivu 21 / 77 Jokaiseen LVI-järjestelmien laitehuoneeseen toimitetaan laminoituina kyseiseen tilaan asennettujen LVI-järjestelmien lopullisia asennuksia vastaavat säätö- tai kytkentäkaaviot. Ne kiinnitetään näkyvälle paikalle koneiden lähelle. G08.32 Vastaanottotarkastus Vastaanottotarkastuksessa todennetaan toteutuksen sopimusasiakirjojen mukaisuus. Vastaanottotarkastus voidaan pitää, kun hankkeen jokaisen toteuttajan LVIjärjestelmiin liittyvät suoritukset ovat sopimusasiakirjojen vaatimusten mukaiset. Jokaisen LVI-järjestelmän vastaava työnjohtaja osallistuu vastaanottotarkastukseen toteuttajan edustajana. G08.40 Käyttöönotto Rakennus voidaan ottaa käyttöön, kun rakennusvalvontaviranomainen on sen käyttöön hyväksynyt ja muut osapuolet, joiden tarkastusta ja hyväksyntää järjestelmien käyttöönotto edellyttää, ovat antaneet siihen luvan. G08.43 Käytön opastus Tekniselle käyttäjälle ja muille kiinteistönhoitohenkilöille esitellään ennen loppukatselmusta kiinteistö- ja huoneistokohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet, huoltokirja sekä muut luovutusasiakirjat. Tekniselle käyttäjälle ja kiinteistönhoitohenkilökunnalle annetaan tilaajan ja käyttäjän kanssa sovittuna aikana opastusta asennettujen LVI-järjestelmien ja LVI-tuotteiden toiminnasta, käytöstä ja huollosta. Valvotuin harjoitussuorittein varmistetaan, että opastus on ollut toimitettujen LVI-järjestelmien ja -tuotteiden oikean käytön kannalta riittävää. Käytönopastusta annetaan tuntia tilaajan nimeämälle edustajalle. Yhteensä kolme käyntiä kohteessa. G08.41 Kiinteistökohtainen käyttö- ja huolto-ohje sekä huoltokirja Urakkaohjelman mukaisesti G08.42 Huoneistokohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet Urakkaohjelman mukaisesti G08.50 Takuuajan toimenpiteet Takuuaikana LVI-järjestelmissä havaitut virheet, viat ja puutteet korjataan sopimusasiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Takuuajan töistä laaditaan ja ylläpidetään käyttö- ja huolto-ohjeen ja/tai huoltokirjan liitteeksi ja täydennykseksi asiakirjaa, jossa esitetään sovittavassa laajuudessa mm. tiedot urakoitsijoista eri urakoitsijoiden antamien takuiden alkamis- ja päättymispäivämäärät käytönopastustilaisuuksien päivämäärät mittausten ja säätöjen tarkastuksille sovitut päivämäärät

22 Sivu 22 / 77 takuuhuoltokäyntien aikataulu toimenpiteet takuuhuoltokäyntien yhteydessä mittaustulokset havaitut puutteet LVI-laitteiden käytössä havaitut puutteet käyttö- ja huolto-ohjeessa ja/tai huoltokirjassa. G08.51 Takuuhuolto Tilaaja ilmoittaa mahdollisimman nopeasti takuuhuollosta vastaavalle havaitsemistaan LVI-järjestelmien toimintaa vaarantavista häiriöistä. Huoltoon sisältyy kaikki matkoista, lähetyksistä yms. toimista aiheutuvat kustannukset. Huoltojen edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana. Mikäli rakennuksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä varsinaisten huoltokäyntien välillä, niin välikäynnit kuuluvat takuuseen. Huoltokäynnistä on ilmoitettava rakennuksen vastuunalaiselle hoitajalle vähintään kaksi (2) vuorokautta ennen käyntiä. Laitoksen hoitaja kuittaa kaikki huoltokäynnit. Huoltotoimenpiteistä tulee antaa kirjallinen selvitys rakennuttajalle. Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava kaikkien laitteiden yleistarkastus ja toimintojen kokeilu sekä todettava, että laitteita käytetään suunnitellulla tavalla ja tarkoituksenmukaisesti. Mahdolliset käyttövirheet on oikaistava. Huoltokäynnin yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarvikkeet sisältyvät huoltoon, mutta kulutustarvikkeet eivät sisälly. Tarvittavien voiteluaineiden yms. aineiden täyttöjen lisääminen, uusittavat laakerit, akselitiivisteet yms. tarvikkeet ja työt kuuluvat huoltoon. Säätö- ja valvontalaitteiden huolto tulee suorittaa valmistajan toimesta. Kaksi (2) kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään neljä (4) kuukautta ja enintään kahdeksan (8) kuukautta. Takuuajan viimeinen huoltokäynti on suoritettava enintään kahdeksan (8) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. Putkiurakoitsijan (PU) takuuajan huolto: Putkiurakoitsijan suoritettavaan huoltoon kuuluvat seuraavat toimenpiteet: - kaikkien moottoreiden ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavat korjaustoimenpiteet -putkisto- ja venttiilitiivisteiden tarkastus sekä tarvittaessa korjaus -takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojaustarkastus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymistä esiinny. Tarvittaessa korjaus -mahdollisten laitevikojen korjaus tarvikkeineen Ilmanvaihtourakoitsijan (IU) takuuajan huolto Ilmanvaihtourakoitsijan suoritettavaan huoltoon kuuluvat seuraavat toimenpiteet: - sulku- ja säätöpeltien säleiden puhdistus, tiivisteiden tarkastus ja mahdollinen korjaus ja laakereiden voitelu

23 Sivu 23 / 77 - kaikkien puhaltimien, moottoreiden ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittavat toimenpiteet -säädön ja toiminnan tarkastus sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus -poistopuhaltimien puhdistus liasta ja rasvasta G1 Lämmitysjärjestelmät G Lämmitysjärjestelmien perusvaatimukset Lämmitysjärjestelmän laitteet ja asennukset tehdään Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C1, C2, D2, D3, D5, E1, E3, E9 ja F1 sekä terveydensuojelulain 763/1994 ja -asetuksen 1280/1994 vaatimusten mukaan. Sähkölaitteet ovat sähköturvallisuussäännösten mukaisia. G Lämmitysjärjestelmien asennustyön perusvaatimukset Laitteista ja laitekokonaisuuksista laaditaan tarvittavat asennuspiirustukset. Putket ja laitteet sijoitetaan, eristetään tai varustetaan siten, ettei vesi putkistoissa jäädy. G Lämmitysverkoston merkintä G Merkintöjen yleiset Putkistot ja laitteet merkitään yhdenmukaisella, yleisesti tunnetulla merkintätavalla niin, että niistä selviää putkiston ja laitteiden käyttötarkoitus sekä tarvittavat tekniset tiedot. Merkinnät asennetaan helposti luettaviksi. G Laitteiden merkinnät Lämmönsiirtimen merkintä Liitoskohdassa osoitetaan selvästi tekstein ja virtaussuuntaa osoittavin merkein, mikä putki on kyseessä. Lämmönsiirtimet varustetaan tehtaalla asennettavilla metallisilla konekilvillä. Lämmönsiirtimen kilvistä on ilmettävä valmistajan nimi ja tunnus malli valmistusnumero ja -vuosi lämpöteho (kw) mitoituslämpötilat ( C) suurin sallittu käyttöpaine (MPa ) painehäviöt tilakohtaisesti (kpa) virtaus tilakohtaisesti (dm3/s) tilavuus tilakohtaisesti (dm3) korkein ja alin käyttölämpötila ( C) painesäiliömallin sekä sarjan tai erän yksilöivä merkintä standardin SFS-EN 1148mukainen testaustunnus.

24 Sivu 24 / 77 G Putkistojen merkinnät Putket merkitään itseliimautuvilla virtaussuuntanuolilla ja tekstitetyillä merkitsemisteipeillä tai kaiverretuilla kilvillä. Merkintöjä sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen, kattilahuoneeseen, ilmanvaihtokonehuoneeseen ja seinien läpivientikohtiin. Lisäksi merkintöjä sijoitetaan sulku- ja säätöventtiilien läheisyyteen sekä pohjajohdoissa noin 20 metrin välein. Alakaton, kotelon tms. rakenteen sisään jäävät linjasäätöventtiilit ja muut vastaavat laitteet merkitään rakenteen pintaan kiinnitettävällä kilvellä. G Vesivahinkojen estämisen perusvaatimukset Lämmityslaitteet asennetaan niin, että mahdollinen vuotovesi havaitaan mahdollisimman ajoissa. Vuotoveden tulee ohjautua näkyville helposti havaittavaan paikkaan. Lämmönkehityslaitteet sijoitetaan lattiakaivolliseen tilaan. Varoventtiilien ulospuhallusputket, ilmaus- ja tyhjennysputket yms. johdetaan esimerkiksi keräyssuppilon kautta viemäriin. G Lämmityslaitteiden eristys G Eristyksen yleiset vaatimukset Laitteen eristykset tehdään tarkoitukseen hyväksytyistä palamattomista materiaaleista, jotka kestävät kuumuuden, korroosion, puhdistamisen ym. niihin kohdistuvat rasitukset. Kattilahuoneen putkistojen, varaajien, kattiloiden yms. eristeiden päällysteiden on täytettävä pintaluokkavaatimus B-s1, d0. Muiden tilojen eristyksien pinnoitteita koskevat Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 pintakerrosvaatimukset. G Eristemateriaalit Lämmitysputkien, laitteiden jne. eristemateriaalina käytetään osan G9 Eristysmukaisia eristysmateriaaleja. G Pinnoitemateriaalit Lämmitysputkien, laitteiden jne. pinnoitemateriaalina käytetään osan G9 Eristysmukaisia pinnoitemateriaaleja. G Asennus Eristeet ja pinnoitteet asennetaan osassa G9 Eristysesitettyjen asennusohjeiden mukaan. G Laadunvarmistus ja käyttöönotto G Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset Urakoitsija valvoo myös muiden urakoitsijoiden lämmitysjärjestelmiin liittyviä töitä. Lämmitysjärjestelmissä noudatetaan työmaan laatusuunnitelmaa.

25 Sivu 25 / 77 Lämmityslaiteurakoitsija laatii lämmitysjärjestelmien laatusuunnitelman, joka liitetään työmaan laatusuunnitelmaan. Laatusuunnitelmassa esitetään myös töiden toteuttamisaikataulu sekä edellytykset ja vaatimukset aikataulun toteuttamiseksi. G Tiiviys- ja painekokeet G Tiiviys- ja painekokeiden perusvaatimukset Putkistojen paine- ja tiiviyskokeet tehdään vedellä. Ennen koepaineen suorittamista verkosto täytetään nesteellä ja ilmataan. Veden lämpötilan annetaan tasaantua. Koepaineen painetta alemman paineenkeston verkoston osat, kuten automaattiset ilmanpoistimet, paisunta-astiat ja varoventtiilit, suljetaan pois painekokeen alaisesta verkostosta. Paisunta-astian esipaine säädetään ja varoventtiilin avautumispaine koestetaan kuitenkin ennen järjestelmän käyttöönottoa. Koepaine mitataan kalibroidulla painemittarilla ja paineen pysyvyyttä tarkkaillaan jatkuvasti. Vuodot todetaan silmämääräisesti.. Tiiviys- ja painekokeista laaditaan pöytäkirja. G Laite- ja asennustapatarkastukset Asennustapa- ja laitetarkastukset tehdään, kun tarkastus on parhaiten suoritettavissa, esimerkiksi ennen putkien peittämistä. Laitetarkastukset suoritetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa urakoitsija hyväksyttää laitehankintansa rakennuttajalla ja suunnittelijalla. Toisessa vaiheessa laitteet sekä niiden asennus ja toimivuus tarkastetaan työmaalla. Tarkastuksissa huomioidaan myös näkyviin jäävien asennusten esteettisyys. Rakennushankkeen LVI-aloituskokouksessa määrätään mm. tarkastuksen laajuus, läsnäolijat ja osapuolten vastuut. G Säädöt ja mittaukset G Säätöjen ja mittausten perusvaatimukset Lämmityslaitteiden suunnitelman mukaiset toiminnat säädetään ja mitataan. Osatarkastusten edellyttämiä mittauksia varten hankitaan mittalaitteet ja koekuormat asiakirjojen edellyttämässä laajuudessa. Mittaustuloksista tehdään pöytäkirja, ja ne merkitään laitetietoihin G Lämmitysverkoston säätö Lämmitysverkosto perussäädetään alustavasti määriteltyjen vesivirtojen ja esisäätöarvojen perusteella, kun lämmitysjärjestelmä otetaan käyttöön. Varsinainen perussäätö tehdään lämmityskaudella, kun vuorokauden keskilämpötila on alle -5 C. Perussäätö voidaan tehdä myös sen jälkeen, kun rakennus on katselmuksessa hyväksytty käyttöön. Tehdystä perussäädöstä laaditaan pöytäkirja, jossa esitetään perussäädön suorittaja, päivämäärä, huonelämpötilat ja säätöhetken ulkolämpötila. G Rakennusautomaatiotoimintojen viritys

26 Sivu 26 / 77 Tässä kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi noudatetaan luvussa J71 Rakennusautomaatio esitettyjä vaatimuksia. Ennen säätö- ja viritystoimenpiteitä on ilma-, vesi- ja liuosvirtojen säätöjen oltava tehdyt. Säätö- ja viritystoimenpiteisiin kuuluvat mm. hälytysten toiminnan kokeilu yhteistyössä sähkö- ja automaatiourakoitsijoiden kanssa sekä toimipisteiden viritykset toimimoottorien ohjaamien toimilaitteiden käytön tarkistus lämpötila- ja kosteuspysyvyydet lämpötila-, paine-, kosteus- ym. mittarien ja automaatiolaitteiden kalibrointi ja raja-arvojen asettelu varolaitteiden asettelut ja kokeilut äänimittaukset automaatiojärjestelmien viritys ja säädön tarkistus säätöpiireittäin kellokojeistojen toimiaikojen asetukset ja tarkistukset mittaus- ja virityspöytäkirjojen laadinta. G Tarkistusmittaukset Lämmityslaitteille suoritetaan tarkistusmittauksia Mittaukset suorittaa rakennuttajan edustaja omilla tai urakoitsijan mittalaitteilla tai urakoitsija rakennuttajan edustajan läsnä ollessa. Urakoitsija varaa mittalaitteet rakennuttajan käyttöön tarkistusmittausten suorittamiseksi. G1112 Lämmönsiirtimet G Rakenne Lämmönsiirtimen rakenneaineena käytetään haponkestävää terästä. G12 Lämmönjakelu G1200 Lämmönjakelun yleiset vaatimukset Lämmönjakelussa käytettävät putket, laitteet ja varusteet ovat lämmityskäyttöön tarkoitettuja. Niiden rakenne, materiaalit, pintakäsittely yms. ovat sellaiset, että normaalit käyttöolosuhteet ja virtausnopeudet eivät aiheuta korroosiota, ääntä tai muodonmuutoksia. Säätölaitteet ja mittarit yms. asennetaan helposti luokse päästävään paikkaan ja siten, että ne ovat helposti luettavissa, käytettävissä ja huollettavissa. G1210 Putkitustavat G Perusvaatimukset Putkitustapoja ovat pinta-asennus, Pinta-asennettujen putkien tulee säilyttää suoruutensa. Niiden pintamateriaali ei saa muuttua ajan myötä

27 Sivu 27 / 77 G1211 Putkistot G Perusvaatimukset Putkistot tehdään esimerkiksi mapress sähkösinkitystä teräsputkesta DIN 2394 DN10-50 Raaka-aine: seostamatonteräs (RSt 34-2) Putkien liittäminen toteutetaan puristusliitinjärjestelmällä. Putkienkoko on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa: Lämmitysverkoston ja ilmanvaihtoverkoston suojaus. Lämmitysverkosto suojataan korroosiota ja kerrostumien muodostumista estävällä suoja-aineella. esimerkiksi Suomen KL-lämpö Oy:n KK-620 suoja-aineella. Ennen suoja-aineen lisäämistä verkosto huuhdellaan sykepumpulla käyttäen lämmintä vettä Huuhtelutulos varmistetaan vesianalyysillä ja ns. 0-analyysi liitetään loppuraporttiin. Suoja-aineen pitoisuus verkostossa on 0,8 %. Kahden kuukauden kuluttua inhibiitin annostelusta urakoitsija toimittaa vesinäytteen suoja-aineen toimittajan laboratorioon.. Analyysin perusteella urakoitsija täydentää kemikaalipitoisuuden suositusarvoon. Toinen seuranta-analyysi suoritetaan kahta kuukautta ennen takuuajan päättymistä urakoitsijan toimesta. Analyysissä määritellään ph, sähkönjohtavuus, kovuus, rauta ja kupari sekä kemikaalipitoisuuden määritykset. Analyysien tulokset liitetään luovutusasiakirjoihin. Takuuaikaiset analysoinnit ja inhibiitin lisäykset kuuluvat urakkaan Toimitukseen sisältyy sivuvirtasuodatin esim: KK MF 100 sivuvirtasuodatin asennetaan lämmönjakokeskukseen tehdasasennuksena. Lattialämmitysverkoston laskennallinen tilavuus 700 dm 3 Ilmanvaihtoverkoston laskennallinen tilavuus 300 dm 3 Ilmanvaihtoverkoston laskennallinen tilavuus 100 dm 3 Econet piirit KK-INHIMEG 100 SUOJA-AINEISTETTU LIUVOS, KYLMÄNKESTO -40 O C. G Asennus G Asennuksen perusvaatimukset Lämmitysputkien asennuksien tulee täyttää Suomenrakentamismääräyskokoelman osan C1 äänitekniset vaatimukset ja osassa C2esitetyt vaatimukset lämmitysputkistojen tarkastettavuuden, huollettavuuden, korjattavuuden sekä vuotojen havaittavuuden osalta. Putkistot asennetaan LVI-ohjekortin LVI mukaisesti.

28 Sivu 28 / 77 G Liittäminen Perusvaatimukset Liittäminen tehdään puristusliitosmenetelmällä. Tiivistystyyppi on Butylkautschuk (CIIR) 0-rengastiiviste G Kiinnitys ja kannakointi Putket kiinnitetään ja kannakoidaan LVI-ohjekorttien LVI ohjeidenmukaisesti. Seinä- ja kattokannakointi Kannakoinnin ääneneristys toteutetaan asentamalla putken ja kannakkeen väliin eristekumi tai -muovi. Kannakkeiden reunojen on oltava pyöristettyjä. G Läpiviennit Putkistojen läpiviennit tehdään LVI-ohjekorttien LVI ja LVI ohjeiden mukaisesti. G Lämpölaajenemisen tasaaminen Putkistojen lämpölaajenemisen tasaaminen tehdään LVI-ohjekortin LVI ohjeiden mukaisesti. G1220 Pumput G Perusvaatimukset Pumppujen käytöstä aiheutuva ääni ei saa ylittää Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1esitettyjä enimmäisäänitasoja eikä muita vaatimuksia. Pumppu valitaan siten, että kierroslukua säätämällä tai juoksupyörää vaihtamalla voidaan pumpun tuottoa suurentaa tai pienentää ±10% suunnitellusta arvosta. Pumpun yhteyteen asennetaan säätöventtiili pumpun vesivirran mittausta ja säätöä varten. Jokaiselle pumppu tyypille toimitetaan varasarja pakattuna peltilaatikkoon. Varasarjat säilytetään tarvikekaapissa. Tarvikekaappi esim. Palovaruste Oy (tarvikekaappi sijoitetaan lämmönjakotilaan 004 ja ilmanvaihtokonehuoneeseen tila 301) malli PV LJH-88+LJH -tarvikepaketti G Asennus Pumppu asennetaan putkiston osaksi ja tuetaan rakenteisiin. Rakenteisiin tuetut pumput eristetään rakenteista tärinäneristimillä. Lämpöjohtopumpun molemmin puolin asennetaan sulkuventtiilit huoltotyön helpottamiseksi.

29 Sivu 29 / 77 G Rakenne Lämmitysverkostoon asennettavien pumppujen on täytettävä seuraavat vaatimukset: pumppu on toimintaperiaatteeltaan keskipakoispumppu moottori on suoraan kytketty, suljettu tai roiskevesisuojattu oikosulkumoottori kuivapumpussa on kestovoidellut laakerit ja vuotamaton akselin tiiviste pumpun rakenteen on kestettävä pumpattavan nesteen vaikutusta G1230 Venttiilit G Perusvaatimukset Venttiileinä käytetään kyseiselle järjestelmälle ja siinä virtaavalle väliaineelle soveltuvia venttiileitä. Venttiilit asennetaan kierre-, yhdistinliitoksi. Venttiilien asennuksessa noudatetaan laitevalmistajan ohjeita. G1231 Sulkuventtiilit Perusvaatimukset Sulkuventtiileinä käytetään tiiviitä ja virtaavan väliaineen vaikutusta kestäviä pallo-, läppä-, istukka- tai luistiventtiileitä. Pallo- ja läppäventtiilien, joiden koko on enintään DN 150, toimilaitteena on käsivipu. Käsivipu on auki-asennossa putken suuntainen ja kiinni-asennossa 90o:n kulmassa putken kanssa. Sulkuventtiilin rakenne Lämmitysverkoston sulkuventtiilien rakenne valitaan järjestelmän käyttöpaineen ja käyttölämpötilan perusteella. Venttiilien sulkupintojen ja karojen tiivistemateriaali valitaan tarkoitukseen sopivaksi. Sulkuventtiilin asennus Sulkuventtiilit asennetaan siten, että ne ovat helposti käytettävissä, huollettavissa ja vaihdettavissa. Ellei venttiilejä asenneta näkyviin, niiden paikat ilmoitetaan selvällä merkinnällä. Venttiili ja putkisto kannakoidaan niin, ettei venttiilin käyttö aiheuta putkistoon taipumaa, murtumaa tai muuta vauriota. DN 10...DN 200 -kokoisina sulkuventtiileinä käytetään palloventtiilejä ja DN kokoisina myös läppäventtiilejä. Sulkuventtiilit esimerkiksi TA 500 G1232 Linjasäätöventtiilit Perusvaatimukset Linjasäätöventtiilissä on oltava säätöosa ja sululliset mittayhteet, joista virtaama voidaan mitata ja säätää. Mittausyhteet asennetaan eristeen ulkopuolelle, ellei eriste ole helposti irrotettavissa. Linjasäätöventtiilin rakenne Linjasäätöventtiilien rakennevaatimukset ovat samat kuin sulkuventtiilien. Linjasäätöventtiilien asennus

30 Sivu 30 / 77 Linjasäätöventtiilit asennetaan veden virtaussuuntamerkinnän mukaisesti ja siten, että virtaama voidaan säätää, säätöarvo lukea ja paine-ero mitata. Mittausyhteet eivät saa tukkeutua. Lisäksi linjasäätöventtiilien asennuksessa noudatetaan sulkuventtiilien asennusohjeita. Linjasäätöventtiilit esimerkiksi TA STAD G1233 Yksisuuntaventtiilit Perusvaatimukset Yksisuuntaventtiileinä käytetään jousitoimisia istukalla tai läpällä varustettuja yksisuuntaventtiilejä. Yksisuuntaventtiilien rakenne Yksisuuntaventtiilien rakennevaatimukset ovat samat kuin sulkuventtiilien. Yksisuuntaventtiilien asennus Yksisuuntaventtiilit asennetaan virtaussuuntamerkinnän mukaisesti. Muut vaatimukset ovat samat kuin sulkuventtiilien G1234 Säätöventtiilit Säätöventtiilien säätösuhde on vähintään 1:30. Kaukolämmön säätöventtiilit ovat Suomen Kaukolämpö ry:n määräysten ja ohjeidenmukaisia. Säätöventtiilin rakenne Säätöventtiilit ovat istukkaventtiilimallisia 2- tieventtiilejä, ja niitä pitää voida käyttää käsin Säätöventtiilin asennus Säätöventtiilit asennetaan kierre- tai laippaliitoksin ja niin, että arvokilven tiedot ovat helposti luettavissa. Toimilaite ei saa sijaita venttiilin alapuolella. Muut vaatimukset ovat samat kuin sulkuventtiilien. G1236 Patteriventtiilit Perusvaatimukset Patteriventtiilien termostaattiosat valitaan järjestelmään ja tilojen käyttötarkoitukseen sopiviksi. Patteriventtiilit esimerkiksi Danfoss RA-N 10 SN ja RA-N 15 SN Irto- ja kiintoanturi esimerkiksi Danfoss RA 2000 Patteriventtiilien asennus Patteriventtiili asennetaan ja säädetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Termostaattiosa asennetaan vasta, kun verkosto on säädetty ja tasapainotettu. Ääneneristäviä liittimiä ei saa kiristää liikaa, ettei niiden ääneneristyskyky heikkene. Lämmittimessä valmiina olevaan venttiilirunkoon kytketään

31 Sivu 31 / 77 lämpöputket tarkoitukseen sopivilla liittimillä ja toimilaiteosa asennetaan soviteosan välityksellä venttiilirunkoon. Asennuksessa noudatetaan valmistajan asennusohjeita. G1237 Täyttöventtiilit Lämmitysverkoston täyttöputki varustetaan täyttöventtiilillä, joka estää verkoston nesteen pääsyn talousvesiverkostoon. Materiaali- ja asennusvaatimukset ovat samat kuin sulkuventtiilien G1238 Tyhjennysventtiilit Perusvaatimukset Putkiston alimpiin kohtiin sijoitetaan tyhjennysventtiilit, jotta kaikki putkiston osat voidaan tyhjentää. Tyhjennysventtiilit varustetaan letkuliitännällä. Tyhjennysventtiilin rakenne Tyhjennysventtiili varustetaan suojahatulla, tulppausmahdollisuudella tai vastaavalla suojalaitteella, jolla estetään verkoston tyhjentyminen vahingossa. Muut tyhjennysventtiilien rakennevaatimukset ovat samat kuin sulkuventtiilien. Tyhjennysventtiilin asennus Tyhjennysventtiili asennetaan siten, että kyseinen verkoston osa voidaan kokonaan tyhjentää. Venttiiliä on voitava käyttää ja verkosto tyhjentää esteettä ja turvallisesti. G1240 Putkistovarusteet G Perusvaatimukset Putkistovarusteet valitaan kyseiselle järjestelmälle ja siinä virtaavalle väliaineelle sopiviksi. Lämpömittarit, anturit ja ilmanpoistimet tai vastaavat asennetaan siten, että laitteet on helppo tarkastaa ja huoltaa ja mittareita helppo lukea. G1243 Ilmanpoistimet Perusvaatimukset Putkiston ylimmät ja muut ilmaa keräävät kohdat varustetaan automaattisilla tai käsikäyttöisillä ilmanpoistimilla ja ilmanerottimilla. Ilmanpoistimien yhteyteen asennetaan sulkuventtiilit. Ilmanpoistimen rakenne Kun putken halkaisija on alle 50 mm, putkeen tehdään ilmanpoistimien yhteyteen laajennus, jonka halkaisija on 1,5 kertaa putken halkaisija ja pituus 3 kertaa laajennusosan halkaisija. Ilmanerottimessa on suodatinverkko tai vastaava. Ilmanerotin tulee voida avata puhdistusta varten. G1245 Lianerottimet Perusvaatimukset

32 Sivu 32 / 77 Lianerottimia käytetään lämmitysverkostossa estämään lian, putkistosta irtoavien metallihiukkasten yms. leviäminen verkostoon tai laitteisiin, esimerkiksi lämmönsiirtimeen. Lianerotin ei saa haitata verkoston tai laitteen toimintaa. Lianerottimen rakenne Lianerotin kestää painetta, lämpötilaa ja mekaanista rasitusta muun lämmitysputkiston tavoin. Lianerotin tulee voida avata ja puhdistaa. Huoltoa ja puhdistusta varten lianerottimen molemmin puolin asennetaan sulkuventtiili. Lianeroittimina käytetään sivuvirtasuodatinta MF 100 KL lämpö G1250 Paisunta- ja varolaitteet G Perusvaatimukset Paisunta- ja varolaitteina käytetään suljettua järjestelmää. Paisunta- ja varolaitteiden asennuksessa ja käytössä noudatetaan painelaitesäännöksiä. G1251 Paisunta-astiat Paisunta-astian rakenne Paisunta-astioina käytetään kalvopaisunta-astiaa. Kalvopaisunta-astiat varustetaan kiinteällä kalvolla. Paisunta-astian materiaalina on teräs ja kalvon materiaalina kumiseos. Paisunta-astian asennus Kalvopaisunta-astian esipaine tarkistetaan ja tarvittaessa se säädetään kohteen edellytysten mukaiseksi ennen asennusta. Verkoston ja paisuntasäiliön väliseen putkeen asennetaan sulkuventtiili, joka sijoitetaan varoventtiiliin nähden paisuntasäiliön puolelle. Venttiilin virheellisen käytön estämiseksi poistetaan venttiilin sulkukahva. G1252 Varoventtiilit Varoventtiilin asennus Varoventtiilin ulospuhallusputki asennetaan jatkuvasti laskevaksi. Varoventtiilin puhallusputki on mahdollisimman lyhyt, ja se johdetaan keräyssuppiloon niin, ettei putkesta ulosvirtaava aine aiheuta henkilö- tai omaisuusvahinkoja. Ulospuhallusputken läpimitta ei saa olla varoventtiilin yhteen läpimittaa pienempi. Varoventtiilin ja suojattavan järjestelmän tai laitteen välille ei saa asentaa sulkulaitetta. G13 Lämmönluovutus G1310 Patterilämmitys Pintakäsittely Patterit ovat valmiiksi maalattuja ja pintakäsittely täyttää standardin DIN vaatimukset. Kannakkeiden kiinnitysruuvit ovat sinkittyjä tai muovipinnoitettuja ja

33 Sivu 33 / 77 kyseisen tilan käyttötarkoitukseen soveltuvia. Patteri suojataan työmaalla siten, että se säilyy virheettömässä kunnossa. Patterit toimitetaan ja asennetaan pakkauksissaan siten, että pakkausta ei tarvitse poistaa ennen varsinaista käyttöönottoa. Compact teräslevyradiaattori Mitoituslämpötilat 70 / 40 o C sisälämpötila 21 o C rakennepaine 1 MPa Monclac seinäkannake Patterit varustetaan patteriliittimillä, umpitulpalla ja ilmaruuvilla ½ Asennus Ennen patterin paikoilleen asennusta selvitetään patterin tarkka sijoitus lattiaan, ikkunaan, pilariin, seiniin, putkiin tai muihin rakenteisiin nähden. Patteri asennetaan siten, että kiinnitys on tukeva. Patterit kiinnitetään paikoilleen kyseistä patterityyppiä varten valmistetuilla tehdasvalmisteisilla kannakkeilla. Kannakkeiden kiinnitystarvikkeet valitaan seinä ja lattiarakenteen mukaan. Kannake ei saa syvyyssuunnassa ylittää patterin etupintaa. Samassa huonetilassa tai lähekkäisissä samantapaisissa huonetiloissa näkyviin jäävät patterit varusteineen asennetaan samalla tavalla ja samalle korkeudelle. Huomioitava asennuskorkeus lattiapinnasta 200mm G1320 Lattialämmitys Lattialämmitysjärjestelmän suunnittelee järjestelmätoimittaja Suunnitelmat esitetään hyväksytettäväksi lvi suunnittelijalle. Lähtötiedot: Suunnitelma-asiakirjoissa on esitetty tilojen lämpöhäviöt sekä putkitettavat alueet Piirin maksimi painehäviö ei saa ylittää 20 kpa. Lattialämmitysputkina käytetään tarkoitukseen soveltuvia happidiffuusiosuojattuja muoviputkia., ja sen on kestettävä olosuhteita, joissa sallittu jatkuva lämmönkestävyys/ paineenkesto on 70 C / 1,0 MPa tai 90 C / 0,6 MPa. Muoviputkien käytössä ja asennuksessa ei saa ylittää näitä muoviputkille määriteltyjä lämmönkestävyysrajoja. Lattialämmitysputkiston asennus Ennen asennusta tarkistetaan, ettei putkien pinnoitus tai happidiffuusiosuojaus ole vaurioitunut. Lattialämmitysputket asennetaan lattiarakenteeseen tasavälein yhtenäisenä putkilenkkinä ilman lattiaan jääviä mekaanisia liitoksia. Warmia-lattialämmitysputkisto suunnitellaan ja asennetaan aina spiraalimaisesti. Ulkoseinille mennään ensin lämpimimmällä vedellä ja tehdään ns. reuna-alue.

34 Sivu 34 / 77 Ennen lattian betonointia putkisto ja sen liitokset ovat vielä näkyvissä, tehdään putkistolle tiiviys- ja painekoe. Valmistajan ilmoittamia putken pienimpiä sallittuja taivutussäteitä ei saa ylittää. Lattialämmitysputkiston meno- ja paluuputkiin asennetaan jakosäätimien yhteyteen kiintopisteet lämpöliikkeen estämiseksi. Kiintopisteinä käytetään esimerkiksi putkikiinnikkeitä. Välipohjan putkisto asennetaan 35 mm comfort uralevy weberfloor Levyn päälle tulee 25 mm kuituvahvisteinen pumpattava tasoite. Uralevy sekä reunanauhat ovat rakennusurakassa. Alapohjan putkisto asennetaan 80 mm teräsbetonilaattaan. Lattialämmitysjärjestelmän varusteet: Järjestelmävaihtoehtona esimerkiksi Warmia Oy Jakotukkikaapit: Upotettavat WJK-610 ja WJK-910 Pinta-asennettavat WJK-610 P ja WJK-910 P Jakotukit: RST jakotukit WJT Jakotukeille sulku ja linjasäätöventtiilit Putket, Putkiohjauskaaret Muovikiinnike mm betoniverkkoon Huonetermostaatit ovat julkisentilan termostaatteja Toimilaitteet Warmia Käsisäätöpyörät tunnus KS KÄYTTÖÖNOTTO Painekoe tehdään ennen putkien peittämistä. Jos jokin osa peitetään ennen muuta putkistoa, tehdään tälle osalle painekoe erikseen. Ennen painekoetta putkisto ilmataan huolellisesti. Ilmaus onnistuu parhaiten kiertovesipumpun avulla. Muut kuin ilmattava piiri suljetaan. Pumppu pysäytetään aika ajoin joksikin aikaa ja päästetään jakosäätimessä olevasta ilmausruuvista ilma pois. Näin ilmataan joka piiri vuorollaan. G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G Vesijohto- ja viemäriverkoston yleiset laatuvaatimukset Vesijohtoverkosto

35 Sivu 35 / 77 Käyttövesiverkostoon liitettävien laitteiden ja varusteiden on kestettävä jatkuvasti +70 C:n lämpötilaa ja hetkellisesti +95 C:n lämpötilaa sekä 1000 kpa:n käyttöpainetta. Vesijohtoverkosto asennetaan niin, ettei käytöstä synny häiritsevää paineiskua tai vesijohtomelua. Mahdolliset vesivuodot tulee käyttäjän pystyä havaitsemaan helposti. Vesijohdot ja kalustekytkennät sijoitetaan näkyville, suojaputkeen tai koteloon, josta vesi ei pääse vuodon sattuessa tunkeutumaan rakenteisiin, vaan ohjautuu huoneeseen ja vuoto voidaan siten helposti havaita. Venttiilien, putkiliittimien, pumppujen, vesimittareiden ym. putkistovarusteiden materiaalina käytetään syöpymisen kestäviä materiaaleja. Messinkiosien vettä koskettavat osat ja pinnat tehdään sinkinkadon kestäviksi. Vesilaitteisto varustetaan sulkuventtiileillä. Nopeasti sulkeutuvan sulkuventtiilin koko saa olla enintään DN 50. Sulkuventtiileitä asennetaan seuraavasti: kalustekohtaisesti ennen kytkentäjohtoon asennettua laitetta niin, että korjauksia voidaan suorittaa aiheuttamatta haittaa vesilaitteiston toiminnalle. Tällaisia laitteita ovat mm. WC-istuin, pesuallashana, suihkusekoitin, huuhteluventtiili, pesu- ja astianpesukone sekä vesi- ja paloposti. Viemäriverkosto Viemärilaitteisto rakennetaan sellaiseksi, ettei siitä aiheudu hajuhaittoja, tulvia tai muita haittoja. Jos tilassa ei ole lattiakaivoa, sijoitetaan vesijohtoverkostoon kytketyn laitteen alle vesitiivis kaukalo tai laitteen alusta tehdään vesitiiviiksi siten, että mahdollinen vesivuoto havaitaan helposti eikä se pääse rakenteisiin. Kondenssivesialtaiden vesi kerätään ja johdetaan hallitusti viemäriin vesilukon kautta. G Asennustyö G Vesi- ja viemärijärjestelmien asennuksen perusvaatimukset Vesi- ja viemärijärjestelmän on toimittava suunnitellun elinkaarensa ajan terveellisesti ja turvallisesti ja siten, että äänitaso, lämpötilataso ja virtaama ovat sopivia. Järjestelmä ja komponentit asennetaan riittävän korroosionkestäviksi ja niin, että vältytään vesivuodoilta ja käyttö ja huolto ovat helppoa. G Vesi- ja viemäriverkoston merkintä Vesi- ja viemäriverkosto sekä määrätyt kalusteet merkitään G06.23 LVI-järjestelmien ja -tuotteiden merkinnät mukaisesti. G Viemäriverkoston merkintä

36 Sivu 36 / 77 Padotusventtiilin sijainti osoitetaan selvästi kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeessa. Padotusventtiiliin liitettyjen vesipisteiden yhteyteen sijoitetaan padotusventtiilin huoltoja käyttöohjeet. G Laite- ja asennustapatarkastukset Peittyvät työsuoritukset tarkastetaan ja valvotaan kohdan G06.22 Tuote- ja asennusmallit mukaisesti. Aloituskokouksessa määritellään mm. tarkastusten laajuus, läsnäolijat ja osapuolten vastuut. G Toimintakokeet Koepaine mitataan kalibroidulla painemittarilla, jonka lukematarkkuus on 10 kpa. Koepaine mitataan alimmasta pisteestä. Painekokeen aikana laitteiston on osoittauduttava tiiviiksi. Metallisten vesijohtojen koepaine on talousvesiverkostoissa vähintään 1000 kpa (10 bar). Paine- ja tiiviyskokeet tehdään puhtaalla vedellä. Painekokeen kestoaika on vähintään 30 min. G2100 Vesijohtotarvikkeet G2121 Sulkuventtiilit Käyttäjän on voitava helposti sulkea ja avata käsin suljettava venttiili. Sulkuventtiili varustetaan helposti avattavaksi ja suljettavaksi sulkuruuvilla, jota voidaan kääntää esimerkiksi kahvalla tai ruuvimeisselillä. Eristys ei saa estää kahvan tai ruuvin käyttöä. Venttiiliin merkitään auki/kiinni- tai on/off-kohdat tai virtausta kuvaavat merkit. G Palloventtiilit Sulkuventtiileinä käytetään hyväksyttyjä palloventtiileitä, ja ne varustetaan avattavilla yhdistimillä Sulkuventtiilit esimerkiksi Oras 4000 G2122 Yksisuuntaventtiilit Yksisuuntaventtiilissä tulee näkyä virtaussuunta ja venttiilin tulee olla mallia, jota ei tarvitse huoltaa. Tässä kohdassa annettujen vaatimusten lisäksi noudatetaan verkostoon liitettävien vesijohtotarvikkeiden perusvaatimuksia ja valmistajien ohjeita. G2123 Säätöventtiilit Vesijohtoverkoston kiertojohtojen haarat ja yksittäiset lämmönluovuttimet varustetaan kohteen mukaan sulkuventtiilillä tai säädettävällä sulkuventtiilillä. Säädettävässä venttiilissä on oltava osoitin, josta säätöventtiilin virtaama- tai paine-eroasento voidaan lukea. Käyttäjälle luovutetaan säätöventtiilin säätökäyrä, jossa myös eri asennot näkyvät.

37 Sivu 37 / 77 Säätöventtiilit esimerkiksi Danfoss MTCV G2124 Varoventtiilit Varoventtiili asennetaan luokse päästävään kohtaan valmistajan ohjeiden mukaan. Varoventtiilin puhallusputki asennetaan jatkuvalla laskulla venttiilin kanssa samassa huonetilassa olevaan, vesilukolla varustettuun viemäröintipisteeseen ilmavälin kautta siten, että varoventtiilin mahdollinen avautuminen tai vuoto voidaan havaita silmin. Varoventtiilin puhallusputken on oltava mahdollisimman lyhyt. Tässä kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi noudatetaan vesijohtotarvikkeiden perusvaatimuksia. G2126 Tyhjöventtiilit Tyhjöventtiilin on kyettävä läpäisemään riittävä määrä ilmaa niin, että takaisinimua ei synny. Tyhjöventtiilin lappokorkeuden on oltava vähintään 300 mm. G2140 Varusteet Lämpömittareiden, antureiden, tyhjennysventtiilien, ilmakellojen, vesisuodattimien, paineiskutasaimien tms. paikat valitaan siten, että laitteiden tarkastus, huoltaminen ja mittareiden lukeminen on helppoa. G2143 Painemittarit Paineensäätölaitteistoon asennetaan painemittari. Talousvesiverkostossa käytettävien painemittareiden rakennepaineen on oltava vähintään 1000 kpa. Näyttöasteikon yksiköiden on oltava SI-järjestelmän mukaisia. G2225 Tonttivesi- ja sammutusvesijohto Tonttivesi- ja sammutusvesijohdossa käytetään vesijohdoksi hyväksyttyjä putkimateriaaleja ja liitostapoja. Tonttivesijohtona käytetään vesilaitoksen hyväksymää muovivesijohtoa, ja se asennetaan vesilaitoksen ohjeiden mukaan. Talon alla oleva vesijohto asennetaan vaihdettavaksi ja halkaisijaltaan vähintään kolme kertaa vesijohdon halkaisija suuruiseen suojaputkeen. Ennen valmiin asennuksen maatäyttöä rakennusvalvontaviranomainen tarkastaa asennuksen tai antaa muuten aloitusluvan täytölle. Urakkaraja on esitetty suunnitelmapiirustus numero 002. Tilaaja toimittaa tonttijohdot G2251 Paineenalennus Paineenalennusventtiilin varusteet veden virtaussuunnassa ovat ennen venttiiliä sulkuventtiili mudanerotin venttiilin jälkeen

38 Sivu 38 / 77 painemittari tai painetasoa osoittava säätöelin sulkuventtiili. Vakiopaineventtiili ORAS 4330 G2254 Kiinteistökohtainen vedenmittaus Veden mittauksen toimittaa tilaaja G2300 Vesijohdot Putket asennetaan vaihdettaviksi ja niiden on toimittava elinkaarensa ajan sopivalla äänitasolla ja virtaamalla sekä korroosionkestävinä. Putkistot tehdään esim. Uponor komposittiputkistojärjestelmällä Putkien liittäminen toteutetaan puristusliitososin. DR liittimin Putkienkoko on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa tunnus (KV, LV, LVK) Pinta-asennukset huoneistoissa tehdään kromatusta R250 kupariputkesta (CrCu) Liitostapana on puserrusliitos. esimerkiksi TA. Puserrusliitin osat ja pintaasennuskannakkeet ovat kromattuja (Cr) G2400 Viemäritarvikkeet Ulkopuoliset jäte- ja sadevesiviemärit ovat http -viemäriputkea kumirengasliitoksin. Rakennuksen sisäpuolella, pohjalaatassa ja sen alla käytetään vähintään SN-4 (M) - luokan viemäriputkia. Tiellä, kadulla, pysäköintialueella, tavaraliikenteen kentällä yms. raskaan kuormituksen alueella käytetään SN-8 (T) -luokan viemäriputkia, kun asennussyvyys on alle 6 m. Sadevesiviemärit esim: WEHONAL PVC SN8 G2530 Tarkastuskaivot (sadevesi, jätevesi) Viemärin tarkastuskaivot jaetaan tarkastuskaivoihin ja tarkastusputkiin. Tarkastuskaivot ovat halkaisijaltaan vähintään 400 mm. Muovikaivon 400 mm:n nousuputkeen liitetään ylöspäin mentäessä halkaisijaltaan 315 mm:n säätöputki mansettitiivisteellä tai teleskooppirenkaalla. Teleskoopin ulkohalkaisijan on oltava mahdollisimman lähellä pohjaosan sisähalkaisijaa huollettavuuden ja mansetin kestävyyden takia. Viemärikaivojen ja -putkien liitosten on oltava vesi- ja ilmatiiviitä. Viemärikaivot ja puhdistusputket tuetaan niin, ettei pohjaveden noste, maan paine, liikenteen aiheuttama rasitus tai muu syy aiheuta liikkumista tai epätiiviyttä. Kaivot, nousuputket ja kansistot ympäröidään routimattomalla hiekalla tai soralla. Soran raekoko on sama kuin vastaavan kokoisen muoviputken yhteydessä käytettävän soran. Täyttö tiivistetään lähes perusmaankantavuuteen.

39 Sivu 39 / 77 Rakennusten ulkopuolisten viemärien suunnanmuutokset tai liittymät tehdään viemärikaivoissa tai varustetaan puhdistusputkilla. Jätevesiviemärien tarkastuskaivojen on oltava pohjakourullisia ja kourujen suunnanmuutos saa olla enintään 45. Kaivojen pohjakourut silotetaan hyvin. Sivuliitoksen kouru muovataan juohevasti liittyväksi. Suoran osan ja sivuliitoksen yhtymäkohtaan ei saa jäädä porrastusta. Tarkastuskaivot esimerkiksi KWH-pipe Oy Teleskoopin säätövara +/- 400 mm, suunnitelma-asiakirjoissa esitettyyn kannen korkeustietoon G2550 Sadevesikaivot Sadevesikaivon kannessa on pintaritilä ja sen on kestettävä vaadittu kuorma. Ympäröivät piha-alueet ja ajotiet kallistetaan kaivoon päin sade- ja sulamisvesien ohjaamiseksi. Kaivot, nousuputket ja kansistot ympäröidään routimattomalla hiekalla tai soralla. Raekoko on sama kuin vastaavan kokoisten muoviputkien yhteydessä käytettävän soran. Täyttö tiivistetään lähes perusmaan kantavuuteen. Lietetilan tulee olla helposti tyhjennettävissä. Alimman putkiliittymän tai vesilukon alareunan alapuolelle on jäätävä lietetila, jonka syvyys on vähintään 400 mm tai tilavuus vähintään 70 dm 3. Sadevesikaivot esimerkiksi KWH-pipe Oy Teleskoopin säätövara +/- 400 mm, suunnitelma-asiakirjoissa esitettyyn kannen korkeustietoon G2600 Viemäriputkistot G Viemäriputkistojen perusvaatimukset Putkistojen kytkennät, kulmat, kallistukset, putkikoot ja suunnanmuutokset tehdään Suomen rakentamismääräyskokoelmanosan D1 mukaisesti. Viemärit asennetaan LVIohjekortin LVI mukaisesti. Suunnanmuutossäännökset ja ohjeet koskevat myös kokoja 32 ja 40. Rakenteiden läpiviennit tiivistetään palon-, äänen-, kosteuden- ja paineeneristävyydeltään lävistettävää rakennetta vastaaviksi. Läpiviennit tehdään Suomenrakentamismääräyskokoelman osien C2 ja E1 sekä valmistajan ohjeiden mukaan. Käytettävien materiaalien ja osien on oltava kyseiselle läpiviennille sopivia. Viemärien meluhaittojen välttämiseksi asennetaan pystyviemäristä vaakaviemäriin siirryttäessä 3 x 30 :n putkikulma tai vastaava yhtenäinen tehdasosa, joka valetaan suojabetoniin. Asennus tehdään LVI-ohjekorttien LVI ja LVI mukaisesti. Suojabetonointi tehdään LVI- ja/tai rakennesuunnitelmissa esitettyjen detaljipiirustusten mukaisesti. Suojabetonoinnin tulee olla tiukasti kiinni väli- tai alapohjassa.

40 Sivu 40 / 77 G2610 Jätevesiviemärit Kannakkeet eivät saa aiheuttaa haitallista puristusta tai leikkausvoimaa viemäreihin. Kannakointi tehdään LVI-ohjekortin LVI mukaan. Jätevesiviemärien on oltava kaasutiiviitä ja kestettävä mahdollisen padotuksen aiheuttamat voimat. Maaviemärit pyritään asentamaan samassa kaltevuudessa suoraan linjaan kaivoväleittäin. Asennussyvyys riippuu liikennekuormituksesta ja putken yläpuolisesta laattarakenteesta. Putket asennetaan pohjamaan ja tasauskerroksen päälle niin, etteivät ne jää kantamaan muhvistaan ja että ne asettuvat koko pituudeltaan alustalle. Rakenteen läpivientikohdassa käytetään läpivientiholkkia tai muuta pienet siirtymät sallivaa läpivientikappaletta. Sokkelin läpivienti tai alitus on kannakoitava sokkelista. Viemärimateriaalit: Muoviviemäri kumirengas liitosyhtein: Esimerkiksi: WehoPropen HT/HT+ kiinteistöviemärijärjestelmä mm polypropeeni (PP) 160 mm polyinkloridista (PVC) Valurautaviemärit: (tunnus GR) Aquasafe järjestelmä Saint Gobain Oy Muhvittomat valurautaputket Liitospannat (paineenkesto 350 kpa) G2615 Tuuletusviemärit Tuuletusviemärit asennetaan jatkuvasti nousevaksi. Sivuttaissiirtoja vältetään. Jos tuuletusviemäri läpäisee höyrynsulun, höyrynsulku tiivistetään huolellisesti viemärin läpiviennin ympärillä höyrynsulun tiiviyttä vastaavaksi. G2620 Sadevesiviemärit Sadevesiviemärien ja niiden liitosten on kestettävä padotuksen ja vesi-iskujen aiheuttamat rasitukset. Ulkopuolisten sadevesiviemärien (syöksytorvien) kautta valuvat vedet johdetaan pois sadevesiviemäriverkostoon. Sadevesikourujen syöksytorvien kohdalla maassa oleva sadevesiviemäri nostetaan ylös maan pinnasta. Sadevesiviemärit liitetään toisiinsa muhveilla, joissa on kumitiiviste. Haaroitukset tehdään tehdasosilla ja kumitiivistein.

41 Sivu 41 / 77 G2810 Hanat ja vesipostit Seinän läpivientejä vältetään roiskeveden vaikutusalueella. Letkuliittimillä varustettujen sekoittimien yhteyteen asennetaan tyhjöventtiili takaisinvirtauksen estämiseksi. Hanat on esitetty kalusteluettelossa valmistaja Oras Oy G2820 Altaat Altaat on esitetty kalusteluettelossa valmistaja IDO Kylpyhuone Oy G2850 WC-laitteet WC-laite varustetaan siihen kuuluvalla huuhtelusäiliöllä tai -laitteistolla ja sulkuventtiilillä sekä kannella ja istuinrenkaalla. Wc laitteet on esitetty kalusteluettelossa valmistaja IDO Kylpyhuone Oy Istuin kannet toimitetaan värillisenä tilaaja määrittelee värin myöhemmin. G2860 Lattiakaivot Lattiakaivo kiinnitetään liikkumattomaksi alustaan. Märkätilan lattiaan saa tehdä vain läpivientejä, jotka ovat tarpeen viemäröinnin järjestämiseksi. Lattiakaivon asennus puu- tai betonilattiaan, korokerenkaan asennus, sivuliitännän avaaminen, muovimaton tai vedeneristysmaton asennus sekä vedeneristyslaipparenkaan asennus suoritetaan LVI-ohjekortin LVI mukaan. Vedeneristeen ja lattiakaivon asennuksen ratkaisu hyväksytetään vastaavalla mestarilla ja valvojalla ennen asennusta. Ennen peittämistä asennus tarkistutetaan vastaavalla mestarilla. Lattiakaivot varustetaan: Vedeneristyslaipalla LVI Neliökannella LVI Lämmönjakohuoneen ja ilmanvaihtokonehuoneen lattiakaivo varustetaan Viser-Stop erikoisvesilukolla LVI Lattiakaivot on esitetty kalusteluettelossa valmistaja Uponor Oy Lattiakaivon liittäminen putkistoon tehdään kahdella kulmayhteellä, putkiurakoitsija asentaa kaivon suoraan lattiapintaan nähden. G2870 Laiteliitynnät Pyykin- ja astianpesukoneen kytkentäjohtoon asennetaan yksisuunta- ja tyhjöventtiili, jotka sijoitetaan vähintään 300 mm koneen yläreunan yläpuolelle, jos koneessa ei ole tehdasasennuksena kyseistä suojausta. Astianpesukoneen letkujen tulee kestää 1000 kpa:n paine.

42 Sivu 42 / 77 Pyykin- ja astianpesukoneen liitynnän ja siihen liittyvien letkujen alle laitetaan vedenpitävä asennusalusta, joka ohjaa mahdollisen vesivuodon lattian pinnalle. Kytkettävien laitteiden sulku asennetaan käyttäjälle helposti käytettävään paikkaan ja siten, että se voidaan helposti huoltaa. Kaikki laiteliitynnät kuuluvat LVI-urakkaan. - ilmanvaihtokoneiden poistovesitys putket, vesilukot kuuluvat ilmanvaihtourakkaan - keittiölaitteiden vesi- ja viemärikytkennät - Dekon kytkennät G3 Ilmastointijärjestelmät G30 Ilmastointijärjestelmien yleiset vaatimukset Sisäilmastoon, ilmanvaihtoon, ilmastointijärjestelmiin ja -laitteisiin liittyviä määräyksiä ja ohjeita on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa C1, D2, D5, E1, E7, F2 sekä sisäilmaluokitus 2000 Kanavien asennustyössä noudatetaan Puhtausluokka P1: Kanavien tiiveysluokka on B Jäteilmakanavan tiiveysluokka vaatimus on C G Ilmastointijärjestelmien materiaalien perusvaatimukset Laitteet valmistetaan palamattomista materiaaleista. Liitoksiin ja varusteisiin voidaan käyttää vähäisiä määriä palavia tarvikkeita, ellei siitä aiheudu vaaraa palotilanteessa. Tavanomaisten ilmastointijärjestelmien materiaalien on oltava ensisijaisesti kuumasinkittyäterästä tai muuta metallia. Materiaalit valitaan siten, ettei laitteiden ja kanavien sisäpintoihin tartu helposti epäpuhtauksia eikä pinnoista irtoa kiinteitä hiukkasia ilmavirtaan. Materiaaleista ei saa siirtyä haitallisessa määrin ilmavirtaan terveydelle haitallisia aineita eikä tuloilman laatua heikentäviä hajuja. Materiaalien on oltava sileäpintaisia, jotta tarttunut pöly, lika jne. irtoavat puhdistettaessa helposti materiaalin pinnalta. Sekä perusmateriaalin että mahdollisen pinnoitteen on kestettävä puhdistuksen ja asennuksen aikainen normaali mekaaninen rasitus ja mahdollinen kosteuden tiivistyminen. Tiivisteissä käytettävistä materiaalista ei saa erittyä ilmavirtaan terveydelle haitallisia aineita. G Ilmastointijärjestelmien asennustyön perusvaatimukset Ilmastointijärjestelmissä käytettävien laitteiden ja komponenttien valmistajat laativat asennusohjeet, joista ilmenevät käsittely (nostot, siirrot) varastointi asennus, kannakointi suojaus asennuksen aikana ja sen jälkeen paino, tukipisteet

43 Sivu 43 / 77 liittäminen muihin laitteisiin ja komponentteihin sekä laitteiden liittyminen rakenteisiin sähköläpiviennit, anturit puhdistus, rasvanpoisto työturvallisuusasiat huollon huomioonottaminen asennusvaiheessa puhdistettavuuden ja huollettavuuden vaatimukset rakentamisen ja käytön aikana mukaisesti, mm. huollon edellyttämät kulkureitit haalausreitit. G3113 Huippuimurit Huippuimurin on oltava helposti avattavissa puhdistusta, huoltoa ja sähköasennusta varten. Huippuimurit, jotka eivät ole käynnissä jatkuvasti, varustetaan sulkulaitteella. Huippuimuri asennetaan siten, ettei se aiheuta lumen sulamista katolla. Puhallusaukon pystysuoran etäisyyden katon yläpinnasta tulee olla Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaisesti yleensä vähintään 900 mm. Puhallusaukon korkeutta määritettäessä otetaan huomioon kinostuva lumi ja etäisyys muusta esteestä. Sähkövirran katkaisemiseksi huippuimurin välittömään läheisyyteen asennetaan huoltokytkin. Huippuimuri liitetään valmiiseen kattoläpivientiosaan Huippuimurit on esitetty laiteluettelossa Huippuimurit toimitetaan valmiiksi maalattuna. RAL 7024 tummanharmaa. G3120 Suodattimet Ilmalle tarkoitetun suodattimen on kestettävä vähintään +70 C:n lämpötilaa. Ilmastointikoneen suodattimen on kestettävä lämpötilaa, jota valmistaja ilmoittaa koneen kestävän. Suodatin asennetaan siten, ettei ohivuoto heikennä suodatusluokkaa. Tuloilmapuolella korkean erotusasteen suodatin asennetaan puhaltimen painepuolelle. Tällöin varmistetaan, että ilma jakautuu tasaisesti otsapinnalle. Jos suodatin asennetaan välittömästi puhaltimen painepuolelle, käytetään virtauksentasaajaa ja riittävän pitkää suojaetäisyyttä varmistamaan ilmavirran tasainen jakautuminen suodattimelle. Varasuodattimet jotka säilytetään peltisessä suodatinlaatikossa. G3130 Ilmastoinnin patterit Ennen patteria asennetaan suodatin likaantumisen estämiseksi. Kanavistoon asennetun patterin ilmatiiviys testataan kuten kanaviston ilmatiiviys, ja ilmastointikoneeseen asennetun patterin kuten ilmastointikoneen ilmatiiviys. G3141 Nestekiertoiset lämmöntalteenottolaitteet Lämmöntalteenottopatterit ovat neula- tai lamellipattereita, joiden lamellijako on mm. Ellei ympäristön rasitusluokka muuta edellytä, lamellit ovat alumiinia ja putket kuparia ja pattereiden väliset putket kuparia tai terästä. Patterit liitetään putkistoon laippaliitoksin.. Putkisto varustetaan putkilaajennuksella ja ilmanpoistolla,

44 Sivu 44 / 77 jotka sijoitetaan putkiston korkeimpaan kohtaan. Laajennuksen halkaisija on vähintään 1,5 kertaa putken halkaisija ja pituus vähintään 250 mm. Jos putkisto käsittää vain päällekkäin asennetun tulo- ja poistokoneparin välisen putkiston, voidaan putkiston pienen tilavuuden ja helpon ilmattavuuden vuoksi käyttää pienempiä mittoja. Säätöventtiili sijoitetaan putkistoon siten, ettei poistoilmapatterin nestevirtaus säädettäessä pienene. Venttiilit asennetaan laippaliitoksin. Putkiston tiivistysmateriaalin tulee kestää lämmönsiirtonesteen vaikutus. Verkostoa ja siihen kuuluvia putkia, pumppuja, venttiileitä, paisuntalaitteita ja muita varusteita koskevat luvun G12 Lämmönjakelu vaatimukset. Jäätymisenestoaine hankitaan valmiiksi sekoitettuna. Putkisto huuhdellaan ennen täyttöä liuosvalmistajan ohjeiden mukaisesti. Järjestelmä täytetään heti painekokeen jälkeen Poistoilmakoneessa oleva patteri varustetaan tippuvesialtaalla ja altaasta lähtevä kondenssivesiputki vesilukolla. Koneen alapuolelle varataan 200 mm:n tila vesilukolle. G Äänenvaimentimien perusvaatimukset Äänenvaimentimina käytetään tehdasvalmisteisia vaimentimia, joiden suoritusarvot ja ominaisuudet on testattu voimassa olevien standardien tai tyyppihyväksyntäohjeen mukaisesti. Vaimennusmateriaali on polyesterikuitu Vaimennusmateriaalin pintakerroksen on kestettävä kevyttä mekaanista puhdistusta. Äänenvaimentimen tiiviyden on oltava vähintään sama kuin sen kanavan tai ilmastointikoneen, jonka osaksi se asennetaan. Äänenvaimentimet esimerkiksi KVDP Äänenvaimentimet esimerkiksi PVD 50 Lindab Lindab G3171 Sulkupellit Sulkupellin on täytettävä standardin SFS-EN 1751 vaatimukset, ja siitä on oltava kyseisen standardin mukaiset testaustulokset. Ulkoilmapeltinä käytettävän sulkupellin säleet ja kehys lämmön eristetään ja eriste päällystetään metallilevyllä. Ulkoilmapellin lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 3 W/m²K. Ulkoilmapelti sijoitetaan mahdollisimman lähelle ulkoseinää tai -säleikköä siten, ettei kylmä ilma aiheuta haittoja seisokkitilanteessa. Esimerkiksi ilmastointikoneessa sijoitetaan ulkoilmapelti lämmöntalteenoton kylmälle puolelle. Pellin tiiviyden on oltava vähintään tiiviysluokkaa 3. Kun pellin leveys ylittää 2000 mm, se jaetaan kahteen osaan. Pelti ei saa sulkeutua puhaltimen käydessä, ellei asiakirjoissa toisin määrätä. Suurten sulkupeltien on oltava auki ennen puhaltimen käynnistystä. G Ilmastointikoneiden perusvaatimukset Ilmastointikoneen on täytettävä EU:n kone-, pienjännite- ja rakennustuotedirektiiveissä, Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 sekä standardeissa SFS 5358, SFS-EN 1886 ja SFS-EN esitetyt vaatimukset. Koneen vaatimuksenmukaisuudesta tulee olla valmistajan vakuutus. Koneen kokoonpanija, joka saattaa koneen siihen kuntoon, että se täyttää EU:n konedirektiivin

45 Sivu 45 / 77 98/37/EY koneen määritelmän, kokoaa koneen osien vaatimustenmukaisuusvakuutukset sekä valmistajienvakuutukset, huolehtii koneen turvallisuuteen liittyvien olennaisten vaatimusten täyttymisen, allekirjoittaa konetta koskevan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja kiinnittää CE-merkin koneeseen. Sähkölaitteiden tulee täyttää sähköturvallisuusmääräykset. Käyttöiän, kunnossapitojakson sekä huollon, korjausten, varaosien ja puhdistuksen tarpeen määräämisperusteista annetaan luotettava selvitys. Ilmastointikoneen kaikkien toiminto-osien tulee olla vaipaltaan lämmöneristettyjä. Ilman otsapintanopeus sellaisten pattereiden lamellipinnalla, joihin voi tiivistyä vettä, tulee olla alle 2,5 m/s ja aina kuivana toimivien pattereiden lamellipinnalla alle 3,0 m/s. G Tiiviys Ilmastointikoneen on täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjeet sekä tyyppihyväksyntäohjeissa esitetyt vaatimukset. Tiiviyden tyyppihyväksyntäohjeeseen sisältyvät vaipan tiiviys vaipan paineenkesto liitoksen tiiviys suodattimen ohivuoto lämmöntalteenotto-osan tulo- ja poistopuolen välinen vuoto. Koneen vaipan on kestettävä vähintään 1 kpa:n käyttöpainetta. Liitoksen tiiviyden on oltava yhtä luokkaa parempi kuin koneen tiiviysluokka. Tiiviys- ja painekokeissa noudatetaan tyyppihyväksyntäohjeissa ja standardissa Ilmanvaihtokoneiden tiiveysluokka on B G Palosuojaus Palosuojauksen, koneen rakenteen, sijoituksen ja varustelun on täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E7 ohjeet. G Hygienia Jäähdytyspatterit ja lämmöntalteenottolaiteet varustetaan mukaisesti tippuvesialtailla. Tuloja poistopuolen altaiden vedenpoistoputkia ei saa yhdistää, ellei niiden välillä ole vesilukkoa. Koneesta lähtevään kondenssiveden poistoyhteeseen laitetaan vesilukko välittömästi koneen ulkopuolelle. Eri koneiden kondenssivesi voidaan johtaa samaan kokoojaputkeen, kun vesilukko on kokoojaputken ja jokaisen koneesta (koneista) lähtevän vedenpoisto yhteen välissä. Veden poistoputki johdetaan esimerkiksi viemärikaivoon. Putken kaltevuuden viemärikaivoon päin on oltava 1:100 ja putken koon vähintään 40 mm. Putken pää ei saa olla upotettuna veteen. G Asennus ja huoltotilat Ilmastointikoneen asennuksessa noudatetaan valmistajan asennusohjeita. Koneet varustetaan palkkialustalla. Koneet asennetaan vaakasuoraan siten, että koneosia toisiinsa kiinnitettäessä ei synny jännityksiä ja että koneiden huolto-ovet avautuvat esteettä ja sulkeutuvat tiiviisti. Konehuoneen lattian kallistus tai epätasaisuudet

46 Sivu 46 / 77 korjataan palkkialustan alle asennettavilla korokkeilla tai säädettävillä jaloilla. Kone asennetaan myös sivusuunnassa vaakasuoraan siten, että kondenssivesi pääsee esteettä poistumaan altaista. Palkkialustan korkeuden määrittelyssä otetaan huomioon vesilukon vaatima tila. Palkkialustan korkeus on kuitenkin vähintään 150 mm. Jos toisen koneen päälle asennettu kone on pidempi kuin alempi, ylittävä osuus tuetaan erillisillä kannattimilla. Jos ylempi kone on kapeampi kuin alempi kone, ylemmän koneen paino ohjautetaan alemman koneen runkoon siten, ettei se rasita koneen paneeleja. Huoltotilojen on täytettävä työsuojelulliset vaatimukset. Huoltotilan vähimmäisleveys ilmastointikoneen takana on 400 mm. Ellei huoltoa varten tarvitse mennä koneen taakse, voi leveys olla pienempi. Tällöin osoitetaan, miten kone huolletaan. Koneen edessä on oltava osan leveyden mittainen huoltotila. Pienempi tila riittää, jos osat voidaan huoltaa ja vaihtaa tavanomaisia työmenetelmiä käyttäen rikkomatta kiinteitä rakenteita. Paikalla koottavissa koneyksiköissä voidaan huolto tehdä kammioiden sisällä. Huoltotilat ja kulku niihin järjestetään siten, että huoltotoimenpiteet voidaan tehdä G Ilmastointikoneiden sähkötehokkuus Ilmastointikoneen puhaltimien ominaissähköteho saa olla enintään laiteluettelossa esitetyn koneen suuruinen. Jokaiselle ilmastointikoneelle ilmoitetaan konekohtainen ominaissähköteho. Ominaissähköteho lasketaan LVI-ohjekortin LVI mukaisesti. Sähkötehon laskennassa koneeseen sisällytetään kaikki suunnitelman mukaiset toiminto-osat. Sähkötehokkuusluku todennetaan mittaamalla ennen rakennuksen luovutusta. G3220 Tehdasvalmisteiset koteloidut koneet Tehdasvalmisteiset koteloidut koneet kootaan tehtaalla tai asennuspaikalla tehdasvalmisteisista lohkoista, joiden vaipan sisällä on yksi tai useampia ilmastointikoneen osia. Laiteluettelossa on esitetty valmistaja Fläktwoods. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muidenkin valmistajan koneita esimerkiksi Koja Oy. G Kanavistojen ja kanavistovarusteiden perusvaatimukset Kanavien ja kanavanosien mittojen on täytettävä standardien SFS-EN 1505, SFS-EN 1506, SFS 3281, SFS 3282, SFS 3541 ja SFS 5436 vaatimukset. Kanavat ja niiden osat sekä kanavavarusteet liitetään toisiinsa tiiviisti. Kanavien tiiviyden on täytettävä standardin SFS 4699 vaatimukset. Kanavistojen tiiviys testataan standardin SFS 3542 mukaan. Kun käytetään tyyppihyväksyttyjä kanavia ja kanavanosia, painekokeet tehdään työmaalla pistokokein. Pistokokeen laajuus riippuu on 10 % ilmastoitavan tilan ulkopuolella olevien pääkanavien pinta-alasta. Kanavat ja niiden osat, sekä kanaviin leikatut reiät muotoillaan niin, että kanavistossa ei synny häiritsevää ääntä eivätkä painehäviöt muodostu kohtuuttoman suuriksi. Kanavistoon ei saa työmaalla varastoinnin ja asennustyön yhteydessä jäädä mitään sinne kuulumattomia esineitä, kuten kiviä, laastia, purua tai kanaviston leikkuujätteitä.

47 Sivu 47 / 77 Kanaviston on täytettävä LVI-ohjekortissa LVI kanavien puhtaudelle ja puhdistettavuudelle asetetut vaatimukset rakennuskohteen asiakirjoissa määritetyn puhtausluokituksen mukaan.kanavat palon- ja lämmöneristetään osan G9 Eristys mukaan. Paloneristysten on täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E7vaatimukset. G Asennus Kanavat ja kanavanosat liitetään toisiinsa siten, etteivät ne tai liitostarvikkeet vahingoitu. Kanavanosien paikallaan pysyminen varmistetaan vetoniiteillä. Poraruuveja ei saa käyttää. Tiivistysaineiden ja niiden tiivistysominaisuuksien on kestettävä rakennuksen kannalta kohtuulliseksi katsottu aika, esimerkiksi viisikymmentä vuotta. Tiivistysaine valitaan ympäristön tai kuljetettavan aineen lämpötilan ja muiden rasitusten mukaan. Tiivistysaineen tulee täyttää LVI-ohjekortin LVI mukaisen materiaalien M1-luokan vaatimukset. Asennuksissa käytetään ainoastaan asennusvalmiita, tiivisteillä varustettuja, standardin mukaisia kanavanosia. Kanaviin tai kammioihin ei tehdä reikiä katkaisulaikalla, vaan leikkaavalla työkalulla. Kanavistoon ei saa jättää mitään teräviä särmiä eikä asennuksen yhteydessä syntyneitä poraus- ym. leikkausjätteitä. Kanavien katkaisuun käytetään rautapölyä tuottamattomia työkaluja. G Rakenne Kanavien ja kanavaosien on täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E7 kanavien rakenteelle asetetut vaatimukset. Kanavien ja niiden osien on oltava niin jäykkiä, että ne kestävät oman painonsa ja kanaviston sisäpuolisen yli- tai alipaineen muotoaan muuttamatta. Lisäksi niiden on kestettävä kanaviston sisäpuolisen puhdistuksen aiheuttama rasite. G Kannakointi Kanavien kannakkeiden on oltava vähintään samaa paloteknistä luokkaa kuin kanavien. Lisäksi niiden tulee täyttää standardin SFS-EN 12236vaatimukset. Kanavat kiinnitetään ja kannakoidaan siten, että ne pysyvät palotilanteessa paikoillaan vähintään niiltä vaaditun palonkestoajan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E7mukaisesti. G Pyöreiden kanavien perusvaatimukset Pyöreissä kanavissa käytetään mitoiltaan standardien SFS-EN 1506, SFS 3282 ja SFS 3541 mukaisia kanavia ja kanavan osia. Kanavajärjestelmien kuumasinkityt kierresaumakanavat ja niiden tehdasvalmisteiset osat liitetään toisiinsa ja tiivistetään kanavissa ja kanavanosissa olevilla kumirengastiivisteillä. Tiivisteet on pysyvästi kiinnitetty kanavan osiin tehtaalla. Liitokset lukitaan vetoniiteillä. Teippiliitoksia ei käytetä, koska niillä ei saavuteta pysyvää tiiviyttä. Pyöreät kanavat esimerkiksi EKODUCT Fläkt woods

48 Sivu 48 / 77 Pyöreä kanava Materiaalin paksuus mm minimi 0,5 mm mm minimi 0,7 mm mm minimi 0,9 mm G3312 Suorakaidekanavat Suorakaidekanavissa käytetään ensisijaisesti standardien SFS-EN 1505, SFS 3281 ja SFS 5436 mukaisia kanavia ja kanavan osia. Suorakaidekanavat liitetään toisiinsa ensisijaisesti listaliitoksella, jolloin valmiiksi muotoillut kanavat ja kanavanosat liitetään toisiinsa listoilla. Listat lukitaan päistään. Paloturvallisuuden ja puhdistettavuuden kannalta vaativan kohteen teräksestä valmistetun kanavan ja kanavaosienseinämäpaksuus on vähintään 1,25 mm (keittiön tulo- ja poistoilmakanavat) Suorakaidekanava pitempi sivu 300 mm pitempi sivu mm pitempi sivu > 800 mm Materiaalin paksuus minimi 0,5 mm minimi 0,7 mm minimi 0,9 mm G3321 Kammiot Ulkoilmakammioon, tulee vettä, tehdään sen lattia ja seinien alaosat vesitiiviiksi ja järjestetään veden poisto. Viemäröinti tehdään siten, etteivät hajut viemäristä pääse tulemaan kammioon kammiossa vallitsevasta alipaineesta huolimatta. G3322 Puhdistus- ja tarkastusluukut Tulo- ja poistoilmakanavistoihin asennetaan puhdistusluukut siten, että koko kanavisto on helposti tarkastettavissa ja puhdistettavissa. Säätö- ja palopellit ym. toimilaitteet varustetaan puhdistusluukuilla, jos ne eivät ole helposti irrotettavissa puhdistusta varten. Puhdistusluukkujen sijainnista ja määrästä on annettu ohjeet esistandardissa SFS-ENV Puhdistusluukkujen rakenteen ja mittojen on täytettävä esistandardin SFS-ENV 12097vaatimukset. Kanavissa ja kanavaosissa käytetään pääasiassa tehdasvalmisteisia puhdistusluukkuja. Puhdistusluukut varustetaan lukitus- ja aukaisulaitteilla. Puhdistusluukut asennetaan siten, että niiden luokse on helppo päästä. Puhdistusluukkujen paikat merkitään niin, että ne on helppo paikallistaa jälkikäteen. Alaslasketun katon yläpuolella oleviin puhdistusluukkuihin tulee päästä helposti käsiksi. Alaslaskettu katto tehdään helposti avattavaksi puhdistusluukun kohdalta tai siihen tehdään saranoitu tarkastusluukku. Puhdistusluukut esimerkiksi BDKL eristämätön, BDBL eristetty Fläkt woods G3323 Sulkupellit Sulku- ja ulkoilmapelteinä käytetään monisälepeltejä. Pellit varustetaan auki/kiinnikilvillä ja asennonosoittimilla. Ulkoilmapeltien säleet ja vaippa ovat lämmöneristettyjä.

49 Sivu 49 / 77 Pellit varustetaan tiivisteillä. Sulkupeltien tiiviysluokka on määritelty standardissa SFS-EN Kanavaan asennettavat painovoimaiset sulkupellit ovat monisälesulkimia. G3324 Säätöpellit Pyöreiden kanavien säätöpellit ovat iirispeltejä tai sälepeltejä. Suorakaidekanavien säätöpellit ovat sälepeltejä. Kanavissa, joiden poikkipinta-ala on suurempi kuin 0,1 m2, käytetään monisälepeltejä. Tarvittaessa säätöpellit varustetaan ilmavirran mittausyhtein tai mittausyhteet asennetaan peltien läheisyyteen ilmanvaihtokanavaan. Kertasäätöpelleissä on asennonosoitin ja auki/kiinni- kilpi. Niiden tulee olla rakenteeltaan sellaisia, että niiden säätöasento säilyy. Säätöpellit esimerkiksi VR1 Fläktwoods Oy G3325 Palopellit Palonrajoittimen on täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E7 ohjeet. Palopellin asento (kiinni/auki) on voitava todeta laitteen ulkopuolelta ja palopellin sulkeutumisesta on saatava sähköinen viesti. Palopellit kiinnitetään tukevasti ja tiiviisti osastoivaan rakennusosaan valmistajan ohjeita noudattaen. Palopellit asennetaan siten, että ne on helppo virittää uudelleen. Palopellit varustetaan puhdistusluukuilla esistandardin SFS-ENV mukaisesti. Palopelti ei saa oleellisesti pienentää kanavan poikkipinta-alaa. Pyöreä ETPR-EI-2 Fläkt woods Oy G3330 Kanaviston hygienia ja puhdistettavuus Kanavistot toteutetaan siten, että ne voidaan helposti puhdistaa. Kanavien puhdistus toteutetaan esistandardin SFS-ENV liitteessä selostettujen periaatteiden mukaisesti. Kanavien ja kanavatarvikkeiden valmistuksessa noudatetaan LVIohjekortin LVI mukaista menettelyä rakennuskohteen asiakirjoissa määritetyn rakennustöiden puhtausluokan mukaan. Kanavatarvikkeina käytetään puhtausluokiteltuja tuotteita silloin, kun rakennusasiakirjoissa on kohteelle määritelty rakennustöiden puhtausluokka P1 tai P2. Kanavien ja kanavatarvikkeiden varastointi, käsittely ja suojaus kuljetuksessa ja työmaalla sekä asennus toteutetaan LVI-ohjekortin LVI mukaisesti rakennuskohteen asiakirjoissa määritetyn rakennustöiden puhtausluokan mukaan. Kanavien puhtaus ja puhdistusluukkujen toiminta tarkistetaan pistokokein asennustyön edetessä, toimintakokeissa ja vastaanottotarkastuksessa. G Päätelaitteiden perusvaatimukset Päätelaitteina sekä niiden lisäosina ja varusteina käytetään tehdasvalmisteisia laitteita, joiden tekniset suoritusarvot ja ominaisuudet on testattu voimassa olevienstandardien tai tyyppihyväksyntämenettelyn mukaisesti.

50 Sivu 50 / 77 G Asennus Päätelaitteet asennetaan paikalleen siten, että ne käytön aikana pysyvät tukevasti paikallaan ja ovat helposti mitattavissa, huollettavissa sekä puhdistettavissa. Kanavaliitoksen tiiviys täyttää kanaviston tiiviysvaatimuksen. Asennuksen aikana laitteet suojataan siten, etteivät rakennuspöly ja -lika pääse päätelaitteeseen. G Rakenne Päätelaitteen rakenne on sellainen, että sen osat pysyvä t asennuksen ja käytön aikana tukevasti paikallaan ja että se asennettuna kestää tilan tavanomaisen käytön ja kulutuksen. Tiiviyskoetta, säätöä, tarkastusta, puhdistusta ja huoltoa varten avattavat ja irrotettavat osat voidaan helposti avata, irrottaa ja kiinnittää takaisin vaurioittamatta muita rakenteita. Puhdistuksen yhteydessä säätöasennon tulee pysyä asetusarvossaan tai sen tulee olla palautettavissa asetusarvoonsa puhdistuksen jälkeen. Asennusta varten laitteessa on tukevat kiinnityskohdat, joihin kannakkeet tarvittaessa kiinnitetään tai joista se kiinnitetään rakenteisiin. Kanavaliitos on kanavien standardimitoituksen mukainen ja täyttää vastaavan tiiviysvaatimuksen. Sisätiloihin näkyviin asennettavat päätelaitteet toimitetaan tehtaalla valmiiksi pintakäsiteltyinä, jotta niiden virtaustekniset ominaisuudet eivät muutu. G3411 Tuloilmahajottimet Kun hajotinosaa käytetään ilmavirtojen säätöön, siitä aiheutuva virtauskuvion muutos ja äänitason lisäys ovat riittävän pieniä. Tarvittaessa käytetään erillisiä säätöpeltejä. Hajottimia ovat kartio-, lautas-, reikä-, rako-, pyörre-, säleikkö- ja suutinhajottimet sekä suuttimet. T1 DYCC Fläkt woods Oy T2 STQA-C Fläkt woods Oy T3 KTI Fläkt woods Oy T4 DYFB Fläkt woods Oy G3421 Poistoilmaventtiilit ja -säleiköt Laitteet sijoitetaan kyllin etäälle katosta ja seinästä siten, että ilmavirran mittaus venttiileistä on mahdollista. P1 KSO-C Fläktwoods Oy G3432 Ulkosäleiköt ja ulkoilmalaitteet Laitteet ovat rakenteeltaan ja sijoitukseltaan sellaisia, etteivät tuuli, puiden lehdet, sadevesi, lumi ja kosteus vaurioita laitetta tai laitteen kautta rakenteita tai tuki aukkoa. Ulkoilma-aukot varustetaan suojaverkolla jyrsijöiden ja siivekkäiden sisäänpääsyn estämiseksi. Kulkukorkeudella laite kestää myös esimerkiksi nojausvoiman.

51 Sivu 51 / 77 Laitetta ei voi irrottaa ilman työkaluja ja tarvittaessa laite varustetaan murron kestävällä kalterilla. Lumisuoja LSJ Fläktwoods Oy, toimitetaan valmiiksi maalattuna RAL 7035, vaaleanharmaa. Ulkosäleikkö RISV Fläktwoods Oy, toimitetaan valmiiksi maalattuna RAL 7035, vaaleanharmaa. G3433 Jäteilmalaitteet Jäteilman kosteuden kondensoituminen ja huurtuminen laitteeseen ja rakenteisiin otetaan erityisesti huomioon Ulospuhallushajotin Kontio ja Otso, Climecon Oy, toimitetaan valmiiksi maalattuna RAL 7024 tummanharmaa. G5 Kaasujärjestelmät G5120 Paineilmaverkosto G5121 Putket Paineilmaverkosto tehdään Uponor komposittiputkistojärjestelmällä Putkien liittäminen toteutetaan puristusliitososin. DR liittimin Putkienkoko on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa tunnus (PI) Pinta-asennukset huoneistoissa tehdään kromatusta R250 kupariputkesta (CrCu) Liitostapana on puserrusliitos. esimerkiksi TA. Puserrusliitin osat ja pintaasennuskannakkeet ovat kromattuja (Cr) G Asennus Putket asennetaan noin 0,5 %:n laskulla vedenerottimiin päin. Alimpiin kohtiin sijoitetaan sulkuventtiilit ja vedenerottimet. Paineilman käyttöhaarat varustetaan sulkuventtiilein. Putkisto ja siihen liittyvät putkistovarusteet asennetaan ottaen huomioon niiden käyttö, huolto ja vaihdettavuus. Asennuksen jälkeen verkosto puhalletaan puhtaaksi jokaisesta ulosottopäästä oman kompressorin tuottamalla paineilmalla. Verkoston painekoe suoritetaan paineilmalla, jonka puhtausaste vastaa verkostolle asetettuja vaatimuksia. Koepaine on vähintään 1,1 x putkiston suurin sallittu käyttöpaine. Varoventtiilit poistetaan painekokeen ajaksi.

52 Sivu 52 / 77 G9 Eristys Näkyvä eristys; eristys, joka on rakennuksen valmistuttua siellä toimivien ja ulkopuolisten henkilöiden nähtävillä. Näkyviä eristyksiä on lämpökeskuksissa, alakeskuksissa, konehuoneissa, kellaritiloissa, rakennusten välisissä kuljettavissa yhdystunneleissa, autohalleissa, tuotanto- ja varastotiloissa sekä muissa vastaavissa tiloissa, joissa eristystä ei ole peitetty rakenteilla. Ei-näkyvä eristys; eristys sijaitsee tilassa, jossa käydään vain poikkeuksellisesti tai jossa eristetyt putkistot on peitetty pysyvästi rakenteilla. Tyypillisiä tällaisia tiloja ovat putkitunnelit, alustatilat, käyttämättömät ullakko- ja kellaritilat, pystyroilot ja lattiakanavat sekä alakaton yläpuoliset tilat. Kylmäeristys; kylmiöiden ja kylmälaitteiden kylmäaineputkien, koneiden, laitteiden ja varusteiden eristäminen. Päällyste; eristyksen uloin kerros. Se suojaa eristekerrosta erilaisilta ilmaston vahingoittavilta vaikutuksilta(mekaaninen, kemiallinen, UV-säteily). Päällyste voidaan tehdä myös hygieenisin tai ulkonäöllisin perustein. Pinnoite; pinnoite voi olla osa päällystettä (sinkitys, muovipinnoite) tai siihen erikseen tehtävä ohut maalaus tai vastaava pintakerros. Eristepaksuus; eristemateriaalin muodostaman kerroksen fyysinen mitta. Lämmin tila; sellainen tila, jonka mitoittavaksi huonelämpötilaksi lämmityskaudella oleskelu- tai muista syistä valitaan +17 C tai sitä suurempi lämpötila. Puolilämmin tila; tila, joka ei ole tarkoitettu jatkuvaan oleskeluun pelkästään normaalia sisävaatetusta käyttäen ja jonka lämpötilana pidetään lämmityskaudella vähintään +5 C:ta, mutta alle +17 C:ta. Puolilämpimäksi katsotaan myös sellainen tila, jonka lämpötilan sallitaan vaihdella ulkoisen sään mukana lämmityskaudella edellä mainituissa lämpötilarajoissa. Puolilämpimiin tiloihin kuuluvat esimerkiksi viileät kellari- ja varastotilat sekä eräät tuotantotilat. Kylmä tila; tila, jonka lämpötila on alle +5 C. G9015 Eristystyön suorittaminen Eristystyön tekijän tulee olla ammattitaitoinen ja työhönsä perehtynyt. Eristystyö tehdään aina siten, että se täyttää eristämisen tarkoituksen. Eristystyössä otetaan huomioon työvaiheet ja muiden töiden vaikutukset eristämiseen. G9016 Eristyksen suojaaminen Valmis eristys tai sen osa suojataan välittömästi valmistumisen jälkeen mekaanista vaurioitumista ja sään haitallista vaikutusta vastaan. Eristyksen suojaamiseen kostumista vastaan kiinnitetään erityisen suurta huomiota. Työn keskeytyksen aikana käytetään riittävää väliaikaista suojausta. Eristystä ei saa kuormittaa edes tilapäisesti niin, että eristykselle tai eristystarvikkeille asiakirjoissa sallitut jännitykset tai kuormitukset ylittyvät ja niihin syntyy pysyviä, haitallisia muodonmuutoksia tai muita vikoja. Tarvittaessa eristyksen päälle tehdään kantavaan rakenteeseen tuettu kulkusilta tai -taso.

53 Sivu 53 / 77 G9017 Perusedellytykset Perusedellytyksiä noudatetaan kaikissa eristyskohteissa. Järjestelmäkohtaisissa eristyksissä esitetään kunkin järjestelmän erityisvaatimukset. Eristämistä koskevat asennuksen perusedellytykset esitetään järjestelmiä käsittelevissä Talotekniikka RYL 2002:nosissa. Eristys pinnoitetaan aina kuitujen irtoamisen estämiseksi lukuun ottamatta eristyksiä putkiroiloissa yms. tiloissa, joissa ei liikuta tai oleskella. G9018 Eristystuotteet Eristeenä käytetään LVI-ohjekortin LVI ja LVI ja standardin SFS 3976 vaatimukset täyttäviä eristeaineita, päällysteitä ja tarvikkeita. Eristeratkaisut tehdään esimerkiksi Paroc Oy:n talotekniikka eristeillä Eristeiden käyttö putkieristeet Lämmitys järjestelmät Ensiöpiirit Toisiopiirit Eriste mineraalivillakouru alumiinilaminaattisuljin, sarja 25, päällyste kuumasinkitty ohutteräslevy, s 0,5 mm. Näkyvä Eriste mineraalivillakouru alumiinilaminaattisuljin, sarja 24, päällyste PVC-muovi, s 0,35 mm. Toisiopiirit Ei näkyvä Vesijärjestelmät Eriste mineraalivillakouru alumiinilaminaattisuljin, sarja 24, saumat sekä eristysten päädyt teipattuna. Kylmä käyttövesi Näkyvä Eriste mineraalivillakouru alumiinilaminaattisuljin, sarja 22, päällyste PVC-muovi, s 0,35 mm. Kylmä käyttövesi Ei näkyvä Eriste mineraalivillakouru alumiinilaminaattisuljin, sarja 22, saumat sekä eristysten päädyt teipattuna. Lämmin käyttövesi ja kiertovesi Näkyvä Eriste mineraalivillakouru alumiinilaminaattisuljin, sarja 23, päällyste

54 Sivu 54 / 77 PVC-muovi, s 0,35 mm. Lämmin käyttövesi ja kiertovesi E i näkyvä Jäähdytysvesijärjestelmät Jäähdytysvesisäiliö Jäähdytysvesiputket Kylmäjärjestelmät Eriste mineraalivillakouru alumiinilaminaattisuljin, sarja 23, saumat sekä eristysten päädyt teipattuna. Eriste solukumilevy 32mm Eriste solukumilevy 13mm Imuputki ja kuumakaasu Sisällä Eriste solukumilevy 13 mm Imuputki ja kuumakaasu Ulkona Eriste solukumilevy 13 mm, päällyste kuumasinkitty ohutteräslevy, s 0,5 mm. Viemärijärjestelmät Eriste on alumiinifoliolla päällystetty kivivillamatto. Nimellistiheys 100 kg/m 3. Eristevahvuus on 80 mm. Eristeiden käyttö, ilmanvaihtokanavat Ulkoilmakanavat suorakaide Näkyvä Eriste on mineraalivillalamellimatto alumiinilaminaatti. Eristevahvuus on 80 mm. Päällyste kuumasinkitty ohutteräslevy, s 0,5 mm. Jäteilmakanava Eriste on mineraalivillalamellimatto alumiinilaminaatti. Eristevahvuus on 80 mm. Päällyste kuumasinkitty ohutteräslevy, s 0,5 mm.

55 Sivu 55 / 77 Tuloilmakanava Lämpimässä tilassa Eriste on solukumilevy. Eristevahvuus on 13mm Tuloilmakanava Kylmässä tilassa Lämpöeristys Eriste on mineraalivillalamellimatto alumiinilaminaatti. Eristevahvuus on LVI taulukko7:n mukaisesti Paloeristys Eriste on mineraalivillalamellimatto alumiinilaminaatti nimellistiheys 100 kg/m. Eristevahvuus LVI taulukoiden 11 ja 12:sta mukaisesti. Poistoilmakanava Kylmässä tilassa Lämpöeristys Eriste on mineraalivillalamellimatto alumiinilaminaatti. Eristevahvuus on LVI taulukko7:n mukaisesti Paloeristys Eriste on mineraalivillalamellimatto alumiinilaminaatti nimellistiheys 100 kg/m. Eristevahvuus LVI taulukoiden 11 ja 12:sta mukaisesti. G9021 Asennusalusta Asennusalusta puhdistetaan ja siitä poistetaan sellaiset epätasaisuudet ja -puhtaudet, jotka voivat vahingoittaa lämmöneristystä tai tiivistystarvikkeita tai estää niiden tarkoituksenmukaisen toiminnan. Pinnoilla ei saa olla vettä, jäätä, lunta, rasvaa, ruostetta tai rakennusjätettä. Erityisesti varmistutaan liimattavien pintojen puhtaudesta. G9022 Eristyksen asennus Eristys asennetaan huolellisesti LVI-ohjekortin LVI ja LVI , standardin SFS 3978 ja valmistajan ohjeita noudattaen. Lämmöneristeen (LE) asennus tehdään aina valmistajan ohjeidenmukaisesti Kondenssieristeen (KE) asennus tehdään aina valmistajan ohjeidenmukaisesti. Eriste kiinnitetään alumiinipannoilla kiinnitysväli on 300 mm. Paloneristeen asennus (PE) paloneristys tehdään siten, ettei saumojen kohdalle

56 Sivu 56 / 77 jää eristyksen läpi meneviä rakoja. G9023 Palotekniset eristeet Eristeen on täytettävä standardin SFS 3976 ja Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 paloturvallisuusmääräykset. Eristeiden palonkestoluokat määritellään valmistajan suorittamien virallisten kokeiden perusteella, jotka tehdään säännöskortin RT YM mukaisesti. Palonkestoluokat on merkitty pakkauksiin. Päällysteiden syttymisherkkyys- ja palonleviämisluokat määritellään ympäristöministeriön tyyppihyväksynnöin tai rakennuslupakohtaisesti esimerkiksi tutkimusselostusten perusteella. G Materiaalit Palamattomana materiaalina käytetään ympäristöministeriön tyyppihyväksymiä tai muulla luotettavalla tavalla hyväksyttyjä materiaaleja. G9024 Eristeiden kiinnitys Eristeiden kiinnitykset tehdään standardin SFS 3978 tai valmistajan ohjeiden mukaisesti. G Venttiilien eristys Venttiilit eristetään standardin SFS 3978 tai valmistajan ohjeiden mukaisesti. G Laitteiden eristys Laitteet eristetään standardin SFS 3978tai valmistajan ohjeiden mukaisesti. G Eristys rakenteen läpivientikohdassa Läpiviennit tehdään standardin SFS 3978,valmistajan tai läpivienneistä laadittujen ohjeiden mukaan. G9025 Tarkastukset Eristyksen lopputuloksen varmistamiseksi tarkistetaan eristystyön edellytykset ennen eristystyön aloittamista ja työn tulos ennen vastaanottotarkastusta. G Putkistot, kanavistot Ennen eristystöiden aloittamista tarkastetaan asennusten tarkoituksenmukaisuus ja asennusvälit. Tarkastuskohteita ovat käytettävissä olevien asennustilojen riittävyys ja vastaavuus suunnitelmiin pintakäsittelyn valmius ja laajuus eristyksen laajuus eristysmateriaalit muiden töiden suorittamisen mahdollistaminen.

57 Sivu 57 / 77 G9026 Valmis eristys Lämmöneriste on asennettu siten, että sen valmis eriste ja tiiviste sekä päällystekerrokset ovat katkeamattomat ja eriste on päätetty tarkoitukseen sopivilla manseteilla tai menetelmillä. G Eristyksen tarkastus Ennen valmiin eristeen peittämistä tarkastetaan materiaalit paksuudet kiinnitykset päällysteet ja pinnoitteet asennuksen moitteettomuus asennustyön ulkonäkö. Rikkoutunut tai muuten vaurioitunut eriste ja päällyste korjataan paikkaamalla tai uusimalla se eristävyydeltään alkuperäistä vastaavaksi. J7 Automaatiojärjestelmät LVIS -laitteiden säätö, ohjaus ja valvonta toteutetaan yhtenäisellä, vapaasti ohjelmoitavalla mikroprosessoripohjaisella DDC -järjestelmällä. Laitteistot ja niiden toiminta hankintarajoineen on esitetty säätö- ja kytkentäkaavioissa. Alakeskuksen mikroprosessorilla hoidetaan seuraavat toiminnot: - säätötoiminnot - ohjaus, mittaus ja kosketintietojen toiminta ja keruu - aikaohjelmat - tapahtumaohjelmat - laskentaohjelmat - raja-arvovalvonta - optimointiohjelmat - yötuuletus- ja yöjäähdytysohjelmat - lukitus- ja pakko-ohjausohjelmat - tiedonsiirto alakeskusten välillä Alakeskuksessa varaudutaan 20 % kapasiteettilaajennukseen. Alakeskus VAK 1 Ilmanvaihtokonehuone 301 Alakeskus VAK 2 Lämmönjakohuone 004 J712 Käyttöliittymät Alakeskus-käyttöliittymä jokainen alakeskus varustetaan omalla käyttöliittymällä. Kiinteä alakeskuskohtainen käyttöliittymä voidaan korvata liityntäpisteellä, josta voidaan käyttää RA-järjestelmää

58 Sivu 58 / 77 kannettavalla PC:llä ja standardi-internet selaimella. käyttö estetty ilman salasanaa käyttöliittymä on graafinen sisältäen dynaamiset prosessikaaviot näytössä i/o-pisteet, ohjelmalliset pisteet (kuten asetusarvot), aikaohjelmat valvontapistetunnus ja pisteteksti näppäimistöllä suoritetut toimenpiteet päivittyvät keskusyksikön näyttöihin ja muistiin Valvonta-alakeskusten rungot on rakennettava niin, että niihin mahtuvat valvontapisteluettelossa esitetyt pisteet (myös varaukset) sekä yksi prosessoriyksikkö liittimineen ja oheislaitteineen. Laajennukset on voitava tehdä keskeyttämättä järjestelmän normaalia toimintaa. Järjestelmän vianilmaisun tulee toimia itse diagnostisella periaatteella siten, että se paljastaa tulleen vian, sen laadun ja sijainnin seuraavasti: alakeskukset valvovat ohjelman kulkua ilmaisten siinä tapahtuneet virheet järjestelmä ilmaisee viat oheislaitteissa (esim. kirjoittimet) ja tiedonsiirrossa Järjestelmän ja käyttäjän välinen kommunikointi, ohjaustoimenpiteiden suorittaminen, parametrimuutokset, valvontatietojen tarkkailu ja seuranta sekä grafiikkakuvien ja tulostusten käyttö tapahtuu alakeskuksen käyttöliittymän avulla. Järjestelmä tulee mitoittaa siten, että järjestelmä kykenee käyttäjän ja LVI-prosessin kannalta riittävän nopeaan toimintaan. Ohjelmistot Rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmistovarustelun tulee perustua Windows pohjaiseen käyttöjärjestelmään. Järjestelmän tulee kyetä käsittelemään ja tuottamaan Excel tyyppistä laskentaaineistoa, Word formaatin mukaista tekstitietoa sekä käyränpiirto-ohjelmiston. Rakennusautomaatiojärjestelmän tulee olla suojattu virustorjunta- ja palomuuriohjelmistoin, jotka suojaavat järjestelmän ennen Alerta -järjestelmään liittämistä. Suojatun Alertajärjestelmän käyttöönoton jälkeen erillisiä virustorjunta- ja palomuuriohjelmistoja ei tarvitse ylläpitää. Rakennusautomaatiojärjestelmän perusohjelmat ovat seuraavat: automaatiopisteiden käsittelyjärjestelmä grafiikkaohjelma historiatietojen tallennusohjelma historia trend tallennus- ja käyränpiirto-ohjelma tapahtumaseurantaohjelma dynaaminen käyränpiirto-ohjelma energiankulutuksen seurantaohjelmisto Ohjelmointiohjelmat ovat seuraavat: säätöpiirien ja valvontapisteiden ohjelmointi laskenta-, vertailu- ja lukitusohjelmat laitostietokannan tallennus

59 Sivu 59 / 77 J7123 Järjestelmän liittyminen muihin tietoverkkoihin Hälytykset jaetaan kolmeen luokkaan kiireellinen hälytys esim. jäätymisvaara-, palo-, murto- ja hissihälytys normaalihälytys esim puhaltimet ja mittausten raja-arvot huoltohälytykset esim. suodatinvahdin hälytys Hälytykseen on liitettävä seuraavat tiedot: pisteen tunnus muutettavissa oleva hälytysteksti päiväys ja kellonaika hälyttävän pisteen arvo hälytyksen kiireellisyysluokka J7131 Säätöjärjestelmät Säätöohjelmien käytettävissä tulee olla seuraavat valmiiksi testatut ohjelmamoduulit: P-, PI- ja PID-säädinmoduulit sarjasäätö kaskadisäätö kompensoitusäätö minimi- ja maksimirajoitus lepovälys on-off säätö asetusarvon siirto aseteltava viive mittausten keskiarvo askelsäätö arimeettiset funktiot aika funktiot kesä- ja talvisiirrot J7151 Säätöventtiilit Kaukolämmityksessä säätöventtiilien on oltava Suomen Kaukolämpö ry:n julkaisun K1 suosituksen mukaisia. Säätöventtiilin tyyppi, materiaali ja koko hyväksytetään ennen laitetilauksia. Säätöventtiilin kvs-arvo ei saa poiketa yli suunnitellusta arvosta. Venttiilin asennuspaikka ja asento valitaan siten, että toimilaite voidaan huoltaa ja kytkeä toimilaitetta irrottamatta. Karan asento on yleensä ylöspäin. Asennuksessa noudatetaan laitetoimittajan ohjeita. Säätöventtiilin säätösuhteen on oltava vähintään 1:30. Käyttövesisäädön venttiilin säätösuhdevaatimus on korkeampi, vähintään 1:50. J7152 Toimilaitteet Säätöventtiili varustetaan toimilaitteella, jossa on riittävä sulkuvoima. Toimilaitteen nopeus valitaan säädettävän prosessin mukaiseksi. Toimilaitteessa on oltava

60 Sivu 60 / 77 asennonosoitus. Toimilaitetta on pystyttävä käyttämään käsin ilman työkaluja siten, että laite käsikäytöllä jää aseteltuun asentoon. Vesilämmityspatterilla varustettujen ilmastointikoneiden ulkoilmapellin toimilaite varustetaan jännitekatkoksen varalta jousisulkulaittein. Ulkoilmapellin aukeamisen mahdollistamiseksi on suuritehoiset puhaltimet tarkoituksenmukaista varustaa hidastuksella, joka sallii ulkoilmapellin osittain aueta ennen puhaltimen käynnistymistä. J7154 Mittauslaitteet Antureiden on oltava yleisesti saatavilla olevaa mallia. Normaalisti käytetään ns. standardiviestejä käyttäviä mittausantureita. Mittausanturi on mekaanisilta ja mittausteknisiltä ominaisuuksiltaan sekä anturin asennustavan että - paikan suhteen kyseiseen prosessiin sopiva. Anturi asennetaan normaalisti siten, että sen kytkentärasian kaapeliläpivienti on alaspäin. Läpivienti ei saa olla suunnattuna vaakatasoa ylemmäksi. Anturin viereen asennetaan näyttävä paikallinen mittari, ellei laitteessa itsessään ole näyttöä. Huoneantureiden asennuskorkeus on 1,5 m. Ilmastointikanavaan tai -kojeeseen asennettavien paine- ja paine-eroantureiden kanavien läpivienteinä käytetään asianmukaisia mittayhdeläpivientejä. Tehdasvalmisteisissa koneen osissa mittayhteet letkuineen asennetaan valmiiksi tehtaalla. Mittauksessa on saavutettava seuraavat mittaustarkkuudet: ilman lämpötila 0,5 C veden lämpötila 1,0 C suhteellinen kosteus 5 % Rh paine 5 % mittausalueesta. Mitta-alue valitaan siten, että se vastaa mitattavan suureen vaihtelualuetta. Poikkeuksellisten suurten mittausalueiden yhteydessä mittaustarkkuuden on oltava em. arvojen mukaisessa suhteessa. mittauslähettimien käyttämän mittausviestin sähköinen muoto, ma, V huoneantureiden sijoituspaikat on esitetty tasopiirustuksissa mittausantureiden tilanvaraus (mm. ilmastointikoneen välikappaleiden tarve huomioiden asennus sekä säteilylämmön vaikutus mittaustulokseen). Lämmityksen ohjaukseen tarkoitettu ulkoilma-anturi sijoitetaan lämmitettävän rakennuksen pohjoispuolen ulkoseinälle. Anturit sijoitetaan niin, että ne voidaan huoltaa Ulkoilma-anturia ei sijoiteta paikkaan, jossa mittauksen oikeellisuus tulee kyseenalaiseksi esimerkiksi ilmavirtausten tai lämpövuotojen takia. Ilmanvaihtojärjestelmän käyttöön tarkoitettu anturi sijoitetaan ulkoilmavirtaan, esimerkiksi ulkoilmakanavaan. J7155 Erillisjärjestelmien liittäminen automaatiojärjestelmään

61 Sivu 61 / 77 Kiinteistöissä on erillisjärjestelmiä eli teknisiä järjestelmiä, joiden ohjaukseen ja säätöön on valmistettu erillinen, vain siihen tehtävään suunniteltu ohjausjärjestelmä. Järjestelmä on paloilmoitinjärjestelmä sekä sammutusjärjestelmä Erillisjärjestelmät on esitetty sähköpisteluettelossa J7161 Laitteiden mekaaninen suojaus Laitteiden tyyppi ja materiaali valitaan siten, että ne kestävät sekä sisäisen että ulkoisen kulutuksen, korroosion ja siirrettävän materiaalin aiheuttaman kulutuksen. Jos prosessissa ilmenee mekaanista liikettä tai värinää, laitteiden kestävyys varmistetaan tai laitteisto tai asennus varustetaan riittävällä vaimennuksella. J7162 Kotelointi Automaatiokeskusten koteloinnit toteutetaan sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti. Automaatiokeskusten koteloinnin on täytettävä seuraavat vaatimukset: Suojausluokka on IP 34, jos asennusolosuhteet eivät edellytä vielä parempaa suojausluokkaa. Kotelo on kooltaan sellainen, että kaapelit mahtuvat hyvin niille varattuun tilaan ja mahdollinen vianetsintä on mahdollista. Putki- ja kaapeliläpiviennit varustetaan kaapelitiivistein. Kotelon sisällä on kenttäjohdotuksia varten omat riviliittimet, jotka toimivat kenttäkaapeloinnin ja automaatiokeskuksen sisäisen elektroniikan rajapintana. Kyseisen rajan riviliittimet ovat rakenteeltaan sellaisia, että kaapelointi ja automaatiokeskuksen elektroniikka voidaan helposti erottaa toisistaan. Erijännitteiset (230 V ja 25 V) johdot ja riviliittimet sekä suojaerotetut ja suojajännitteiset johtimet on asennettu ja merkitty erilleen. Kotelossa on piirustustasku. Kotelossa on selkeästi merkittyinä automaatiokeskuksen syöttöjännitteen kytkin ja suodatuslaitteet. Kaikki riviliittimet on numeroitu yksilöllisesti ja numerointi täsmää piirustusten kanssa. Kotelon sisällä olevat asennukset ovat kosketussuojattuja. Liittimet, joissa on ulkoinen ohjaus- tai muu jännite, ovat katkaistavia ja muista liittimistä erillään. Kotelon dokumentaatio sisältää kotelon sisäisten laitteiden tiedot, riviliitintiedot, koteloon liittyvän kaapeloinnin tiedot sekä kotelon sisäisen laitesijoituspiirustuksen. Kotelossa on kilpi, josta ilmenevät automaatiokeskuksen valmistaja, valmistusaika ja laitetyyppi. Kotelon edessä on turvamääräysten mukainen vapaa tila ja ovi avautuu esteettömästi. J7163 Räjähdyssuojaus Räjähdysvaarallisissa tiloissa tai niihin liittyvissä laitteissa käytetään räjähdyssuojattuja laitteita. J7171 Kaapelointi

62 Sivu 62 / 77 Kaapelointi suoritetaan sähköturvallisuusmääräysten sekä suunnittelijan antamien ohjeiden mukaisesti. Automaation laitevalmistajan ohjeet ja kulloisetkin käyttöolosuhteet otetaan huomioon. Suunnittelija ja laitetoimittaja tarkistavat tarvittavien johdinparien määrän ja kaapelityypit ennen kaapelointia. Kaapeleiden häiriösuojaus kytketään kotelossa kaapeloinnin häiriösuojaukselle varattuun kiskoon tai riviliittimille. Kaapeleiden häiriösuojausta ei kytketä anturin tai toimilaitteen päästä koneen tai laitteen runkoon. Laitteiden maadoitus kytketään normaalisti samaan potentiaaliin. Häiriösuojaus ja maadoitus tarkistetaan laitetoimittajalta ennen kaapelointia. Kaapelimerkinnän kiinnitystavan on oltava luotettava. Syöttö- ja ohjauskaapeleina käytetään esimerkiksi MMJ- ja MMO-kaapeleita. Johtimen poikkipinta määräytyy sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti. Mittaus- ja analogiaviestikaapeleina käytetään esimerkiksi NOMAK-, KLMA- tai KLMkaapeleita tai vastaavia. Tiedonsiirtokaapeleina käytetään valittujen tiedonsiirtoratkaisujen edellyttämiä kaapeleita, kuten MMS-, JAMAK-, DATAJAMAK- tai optisia kaapeleita. Kaapelointi toteutetaan sähköurakoitsijan toimesta sähkö suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti J7172 Laite- ja kaapelimerkinnät Laite- ja kaapelimerkinnöistä on selvittävä laitteesta tai kaapelista loppudokumenteissa käytetty tunnus. Laiteiden kaapelimerkintöjen kiinnitystavan on oltava luotettava. Kaapelit merkitään vähintään kotelon läpiviennin yhteydessä. Merkinnästä on käytävä selvästi ilmi, mistä ja mihin kaapeli on vedetty. Tässä esitettyjen vaatimusten lisäksi noudatetaan kohdassa H06.23 Sähkölaitteistojen merkinnät esitettyjä vaatimuksia.

63 Sivu 63 / 77 LAITELUETTELO PUTKIURAKKA (PU) TK01PU1, TÄYTTÖPUMPPU Koko Nira 6B Täyttösäiliö kannellinen 30 dm 3 LS1-LS3, ALAJAKOKESKUS Tyyppi Danfoss Varusteet Kytkentäkaaviosta

64 Sivu 64 / 77 PVPU01, PERUSVESIPUMPPAAMO Tyyppi Varusteet Säätökaaviosta Pumpputiedot: 2 kpl STS 40/8 3~ Wilo Pumpunpesä GG25 Juoksupyörä Moottorinpesä Akseli

65 Sivu 65 / 77 JVPU01, PERUSVESIPUMPPAAMO Tyyppi Varusteet Säätökaaviosta Pumpputiedot: 2 kpl MTC 40 F 16.15/7 3~ Wilo Pumpunpesä GG25 Juoksupyörä GG20 Akseli

66 Sivu 66 / 77 PIK01, PAINEILMAKOMPRESSORI Tyyppi LFx 0.7 Atlas Copco Öljytön mäntäkompressori Tuotto Paine 1,02 l/s 10 bar Paineilmapiste: Kierreletku + ilmapistooli renkaidentäyttö painemittarilla 4 kpl

67 Sivu 67 / 77 VJ01, VEDENJÄÄHDYTIN