Kohti uutta sosiaalihuoltolakia?

Transkriptio

1 Kohti uutta sosiaalihuoltolakia? Päihdealan sosiaalityö Olavi Kaukonen Työryhmä ( ), jonka tehtävänä oli Selvittää sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisrakenne, soveltamisalan ja sisällön uudistamistarve Toimintaympäristön muutokset Yhteys terveydenhuoltolain ja järjestämislain valmisteluun Yhteys STVOL:in muutoksiin Ottaen huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen linjaukset ja tavoitteet Tehdä esitykset keskeisiksi linjauksiksi Laatia linjausten pohjalta esitys sosiaalihuollon lainsäädännön sisällön uudistamiseksi

2 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä Väliraportti 2010: sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistuksen arvopohja keskeiset periaatteet 1. Yhdenvertaisuus 2. Julkinen vastuu 3. Universaalisuus 4. Sosiaalinen vastuu 5. Ennaltaehkäisy 6. Normaalisuus 7. Kokonaisvaltaisuus 8. Ihmislähtöisyys, osallisuuden turvaaminen 9. Valinnanvapaus 10. Avoimuus ja luottamuksellisuus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuuden uudistamisen aikataulua 1. Ehdotus uudeksi sosiaalihuoltolaiksi Luonnos lausunnoilla Voimaan aikaisintaan Sosiaalihuoltoa ohjaavien erityislakien sisällön tarkistaminen Edellisen jälkeen 3. Sosiaalihuollon ja sosiaalihuoltolain rajapintojen sääntelyn tarkistaminen Edellisten jälkeen

3 Sosiaalihuollon uudistamista ohjaavat linjaukset 1. Sosiaalinen kestävyys 2. Hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen 3. Palvelujen saatavuus 4. Heikoimpien asema 5. Auttaminen ihmisen omassa arjessa 6. Palvelujen laatu, asiakkaan asema ja oikeudet 7. Kilpailukulttuurista aitoon yhteistyöhön 8. Joustava monialainen yhteistyö 9. Monimuotoistuva sosiaalihuolto 10. Vankka tietoperusta 11. Henkilöstön osaaminen ja riittävyys Sosiaalihuollon uudistamisen vaihtoehtoja Muualla Euroopassa kolme päälinjaa sosiaalihuoltoa uudistettaessa: 1. Kansalaisten subjektiivisten oikeuksien lisääminen 2. Paikallishallinnon laadunhallintavastuun lisääminen 3. Markkinamekanismin eriasteinen käyttö Käytännössä on toteutettu näiden yhdistelmiä, kullekin hyvinvointivaltiotyypille soveltuvin painotuksin Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat kiinnittäneet erityistä huomiota huono-osaisten suhteellisen aseman parantamiseen ja nojanneet institutionaaliseen toimintamalliin (julkinen vastuu, universalismi, tasa-arvo, asiakkaiden oikeudet) Työryhmä irtautui tästä perinteestä

4 Järjestelmälähtöisyydestä asiakaskeskeisyyteen Ehkäisyn eetos ilman ehkäisevän työn välineitä Sosiaalisista ongelmista yksilöllisiin tukitarpeisiin Sosiaalityön ja sen kohteen määrittely? Väestön palvelu- ja tukitarpeet muodostuvat aikaisempaa tulkinnaisemmiksi myös saman kunnan sisällä Asiakkaiden/kansalaisten sosiaaliset oikeudet liudentuvat harkinnanvaraisuuteen ja määrärahasidonnaisuuteen Alueellisesta tasa-arvotavoitteesta luovutaan, erot avun ja palvelujen saatavuudessa kasvavat sekä kuntien sisällä että niiden välillä Haastava toiminta- ja työskentelytapa Laajapohjainen työryhmä, jossa lukuisia intressejä (ja vähän tavoitteista johtamista?) Lakiluonnoksen laajat kuulemistilaisuudet eri puolilla Suomea Aidot mahdollisuudet vaikuttaa myös lakitekstiin toteutuivat Yksityiskohtaisia ehdotuksia, jotka johtivat fragmentaarisiin muutoksiin ilman johdonmukaista argumentaatiota Moniäänistä keskustelua (jossa volyymi ohittaa selkeyden) Sosiaalisloganien juhlaa Varsinaista dokumentaatiota ei syntynyt ennen lausuttamista

5 Haastava lainsäädäntöympäristö Terveydenhuoltolain valmistelu jo pitkällä (ja tuli voimaan ennen työryhmän loppuraporttia) Vanhuspalvelulaki eteni omia aikojaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki antaa odottaa itseään Kunta- ja palvelurakenneuudistus poliittisissa vaikeuksissa Valtio-kuntasuhteen jännitteiset sitoumukset ja pyrkimys purkaa hyvinvointivaltiollisia velvoitteita Jos asiakaslähtöisyys ei lisäänny, mikä sosiaalihuollossa lisääntyy? Asiakaskunnan huono-osaisuus ja legitimiteettiongelmat Keskiluokan sosiaalihuollon tarve vähenee olennaisesti päivähoidon siirtyessä opetushallintoon Keskiluokan sosiaaliturva ja etuuskäsittely on jo siirretty Kelaan Köyhät, moniongelmaiset ja sairaat tarvitsevat edelleen sosiaalihuoltoa Erilaiset selvittely-, suunnittelu- ja raportointitehtävät Uudet ja laajenevat ehkäisevän työn strategiasuunnitelmat syövät sosiaalityöntekijöiden ajan Mutu-tieto suunnittelun ja päätöksenteon lähteenä sosiaalityön ja -toimen t & k -toiminnan vaatimattomuus Erilaiset sosiaalialan työt asiakastyön ammattirakenne kevenee Sosiaalihuollon uudistunutta koulutusrakennetta ja ammatteja ei ole otettu mitenkään huomioon Sosiaalityöntekijät tutkimustietoon pohjaavaan rakenteelliseen asiantuntijatyöhön

6 Suomalainen Big Society versio? Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä enemmän ongelma kuin väline irtautuminen pohjoismaisesta kehittämisperinteestä Keskeiset määritelmät puhtaalta pöydältä Julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan rajan häivyttäminen (epäselvä edistämis- osallisuus- ja yhteisöpuhe myös peruskäsitteissä) Hyvin erilainen lähtökohta ja rakenne kuin terveydenhuoltolaissa Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisrakenne? Ei yhteyttä valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeisiin tai yleensä sosiaalihuollon rahoitustarpeisiin, vaikka hyvinvointierot kasvavat Mitään yhteyttä ei synny palvelurakenteeseen tai sen uudistamiseen tapahtunee kokonaan terveydenhuollon ehdoilla Päihde- ja mielenterveystyön lainsäädännöllisen paikan muutokset? Sosiaalihuollon kokonaisuudistajat: tarvitaanko päihdehuoltolakia lainkaan, vai tyhjeneekö uuteen sosiaalihuoltolakiin? Alkoholilain kokonaisuudistajat, osaksi raittiustyölain päivittämistä: päihdehuoltolaki korvataan lailla ehkäisevästä päihdetyöstä Mieli09-työryhmä: päihdehuoltolaki yhdistetään mielenterveyslakiin Eräät mielenterveysjärjestöt: ei enää tarvetta erilliselle mielenterveyslaille normaalisuusperiaate myös lainsäädännön puitteissa