Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? /Anna-Kaisa Tukiala pvm 1

2 Lain nimi? Lain henki? Sosiaalihuoltolaki vai hyvinvointilaki? We are waiting what will happen instead of making things to happen pvm 2

3 - Nimi kertoo periaatteesta lain takana: halutaanko jo vallitsevaksi käytännöksi tullut kodifioida vai halutaanko laille antaa reformipoliittinen tavoite? (ks. myös Pirkko-Liisa Rauhala ) - reaktiivista vai proaktiivista? - viimesijaista vai ennaltaehkäisevää? - ongelmakeskeistä vai jotain muuta? - Sosiaalihuoltolaki = köyhäinhoitolaki? vs. - Hyvinvointilaki= yleisempi sosiaalisen kansalaisuuden laki -> Perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta 3

4 Käsitesiivous: Käsitteet? - sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut, sosiaalinen hyvinvointi Esim. Mistä kaikesta sosiaalinen hyvinvointi rakentuu? Ajatellaanko, että keskellä on asiakas/kuntalainen, jolla on hyvinvoinnin vajeita ja hänen ympärilleen rakennetaan sosiaalinen hyvinvointi viranomaispalvelujen verkostona? Sosiaalisen hyvinvoinnin määrittely tulee tehdä asiakkaan tarpeista käsin, jolloin käsitys sosiaalisesta hyvinvoinnista on laajempi. (asukas, kuntalainen, asiakas, kansalainen jne.) - mikä/mitkä käsitteet valitaan? 4

5 Sosiaalityön määritelmä (1. luku 3 ) Tässä laissa tarkoitetaan: sosiaalityöllä sosiaalisia ongelmia ehkäisevää rakenteellista työtä ihmisten hyvinvoinnin, turvallisuuden, osallisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi sekä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen avun ja tuen tarpeen selvittämiseen ja arviointiin pohjautuvaa sosiaalista asiantuntija-apua ja sen koordinoimista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 5

6 Sosiaalityön määritelmä (1. luku 3 ) Rakenteellisen sosiaalityön vahvistaminen - Laajennetaan sosiaalityötä yksilötyön yli Ennaltaehkäisy ja hyvinvointinäkökulma avun ja tuen tarpeen selvittämiseen ja arviointiin pohjautuvaa sosiaalista asiantuntija-apua ja sen koordinoimista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - Onko määritelmän loppuosa liian viranomaiskeskeinen? 6 6

7 2. luku. Hyvinvoinnin edistäminen 7

8 3 Hyvinvointiraportti: - Kuka tekee? Ketkä tekevät? - Vaarana saattaa olla pelkästään tilasto- ja seurantatyyppisen tiedon tuottaminen kuntalaisten/asiakkaiden hyvinvoinnista -> miten sosiaalista hyvinvointia voi mitata? 8

9 3 Hyvinvointiraportti: Missä asiakkaat näkyvät raportointitiedon tuottajina? 3 :n (raportointi) ja 4 :n (kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet) välinen yhteys? 9

10 Millaisesta tiedosta ollaan kiinnostuneita? Tiedon lajit ja lähteet - arkitieto, kokemustieto, arviointitieto, jne. 2. luku liittyy myös 6. lukuun (Palvelujen laadun turvaaminen): avun/tuen antamisen perustuttava tutkimustietoon asiakaspalautteen säännöllinen kerääminen ja sen huomioon ottaminen palvelujen kehittämisessä 10

11 Muuta yleistä Sosiaalityön määritelmässä vahvistetaan rakenteellista työtä ja laajennetaan sosiaalityötä yksilötyön yli ( casework -tradition rinnalle uutta), Mutta: Esim. 5. luku (tuen tarpeen selvittäminen ja arviointi sekä päätöksenteko) on rakennettu pelkästään yksilötyön sosiaalityön asiakasprosessin varaan - erityisesti 3 asiakassuunnitelman osalta 11

12 4. Luvussa (keinot, joilla tuen tarpeisiin vastataan) 3 Sosiaalityö - Miten laki asettuu yhteisölliseen työotteeseen sosiaalityössä keinojen yms. kohdalla? - Millä tasolla on ylipäänsä tarpeen määritellä keinoja? 12

13 Osaamisen näkökulma Muuta yleistä -> yhteiskunnallinen koulutus ja tutkijakoulutus - Rakenteellisen työn tuominen vahvemmin uuteen lakiin nimenomaan sosiaalityön erityisosaamisena - Tutkiva työ näkyy joissakin kohdin (hyvinvointitiedon tuottaminen, palvelujen laadun turvaaminen?), mutta sitä voisi vahvistaa ja jäsentää edelleen Toimintaa ohjaava lainsäädäntö! tarpeeksi väljästi mutta riittävän selkeästi ja sisällöllisesti - Sosiaalityön määrittäminen ja vastuu (vs. esim. sosiaaliohjauksen) 13