Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Opetussuunnitelmat Tieteellinen jatkokoulutus

Transkriptio

1 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opetussuunnitelmat Tieteellinen jatkokoulutus

2 Postiosoite Puhelin Kuopion yliopisto PL 1627, KUOPIO * (vaihde) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta , , Opintoasioiden osasto , , , , Fax Sähköposti Internet Toimittaneet Alakohtaiset tekstit Yleiset tekstit Ulkoasu ja taitto (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) (Opintoasioiden osasto) hallintopäällikkö Anna Maija Gynther opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen viestintäsuunnittelija Petri Hynynen Painopaikka Kopijyvä 2004 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 4 1. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekunnan organisaatio Tiedekunnan tehtävä 5 2. Jatkotutkintojen tieteenalat 6 3. Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Jatko-opiskelijaksi rekisteröityminen Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Valitusoikeus Jatko-opintojen seuranta ja raportointi Lisensiaatintutkinto Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkielman käsittely tiedekunnassa Väitöskirja Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Väitöskirjan painatus ja siitä aiheutuvat kulut Kuopion yliopiston julkaisusarjat Ohjeita väitöstilaisuutta varten Väitöstilaisuudesta aiheutuvat kustannukset Tutkintotodistuksen hakeminen Jatkotutkintoja koskevia säädöksiä Terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tutkintoja koskevat määräykset Tutkintojen rakenteet Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman sisältö Tutkintoihin vaadittavat vähintään 40 opintoviikon opinnot Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tutkintoja koskevat määräykset Tutkintojen rakenteet Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman sisältö Tutkintoihin vaadittavat vähintään 40 opintoviikon opinnot Jatkokoulutuksen opintojaksot Opetusministeriön rahoittamat tutkijankoulutusohjelmat Kuopion yliopistossa/graduate School -tutkijakoulut Jatkokoulutuksen hallinto Kuopion yliopistossa Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut 49 Yliopistoalueen kartta ja rakennusten pohjapiirrokset

4 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Lukijalle Tämä on tarkoitettu yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tieteellisen jatkokoulutuksen oppaaksi. Peruskoulutuksen tutkintoja varten on erillinen opas. Oppaaseen on koottu ne säädökset ja menettelyohjeet, jotka koskevat yhteiskuntatieteiden ja terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja suorittavia. Tämän oppaan lisäksi tietoja tieteellisestä jatkokoulutuksesta saa väitöskirjan ohjaajilta, tiedekunnan hallintopäälliköltä ja tiedekunnan sekä opintoasiain osaston www-sivuilta. Mikäli jatkokulutusta koskeviin määräyksiin tulee tämän oppaan voimassaolonaikana oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan tiedekunnan www-sivuilla. Lisäksi on syytä seurata laitosten ilmoitustauluja, www-sivuja ja yliopiston tiedotuslehteä, joissa ilmoitetaan ajankohtaisista koulutusasioista. Myös perustutkinto-opiskelijat voivat osallistua tieteellisen jatkokoulutukseen ja seminaareihin. Anna Maija Gynther Hallintopäällikkö 4 Opinto-opas

5 1. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1 Tiedekunnan organisaatio Vuodesta 1984 alkaen Kuopion yliopistossa on ollut yhteiskuntatieteellinen osasto, joka muutettiin yhteiskuntatieteelliseksi tiedekunnaksi vuonna Yhteiskuntatieteellisen tiedekuntaan kuuluvat hoitotieteen laitos sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos sosiaalipolitiikan ja sosiaalitalouden laitos, sosiaalipsykologian ja sosiologian laitos sekä terveyshallinnonja talouden laitos. Lisäksi tiedekunnassa toimii Vammaistutkimusyksikkö, Minna Canth -instituutti Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tutkimusyksikkö (Shiftec) ja Itä Suomen neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus organisaatio.htm. Tiedekunnassa on noin perusopiskelijaa ja noin 300 jatko-opiskelijaa. Tiedekunnan organisaatiokaavio on esitetty kuviossa 1. Tiedekunnan organisaatio Tiedekuntaneuvosto Dekaani, 6 professoria 4 muuta henkilökuntaa, 4 opiskelijaa Hoitotieteen laitos Itä-Suomen neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Terveyshallinnon ja -talouden laitos Shiftec Sosiaalipolitiikan ja sosiaalitalouden laitos Minna Canthinstituutti Vammaistutkimusyksikkö Sosiaalipsykologian ja sosiologian laitos Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos 1.2 Tiedekunnan tehtävä Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tehtävänä on tuottaa tietoa ja asiantuntijuutta ratkaistaessa ihmisen, lähiyhteisön ja väestön hyvinvoinnin ja terveyden kysymyksiä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, soveltamalla integroidusti yhteiskunta-, terveys- ja käyttäytymistieteellistä tietoperustaa ja metodologiaa. Tiedekunnan rooli Kuopion yliopistossa on monitahoinen; tiedekunta profiloituu opetus- ja tutkimustoiminnassaan inhimillisten arvojen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhteiskunnassa, organisaatioiden ja johtamisen kehittämiseen, tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Tieteellinen jatkokoulutus 5

6 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tutkimuksen painopistealueet: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien hallinto- ja taloustieteellinen tutkimus, sosiaalinen pääoma, inhimillinen turvallisuus ja elämänhallinta, oppihistorialliset ja metodologiset kysymykset ja lasten ja perheiden terveys ja hyvinvointi. 2. Jatkotutkintojen tieteenalat Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voidaan jatkotutkintona suorittaa: yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto terveystieteiden lisensiaatin tutkinto yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto terveystieteiden tohtorin tutkinto filosofian tohtorin tutkinto Yhteiskuntatieteiden koulutusalan ja terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin johtavassa koulutuksessa voidaan jatko-opiskeluoikeus myöntää Kuopion yliopistossa niillä tieteenaloilla, joissa yliopistossa on alan professuuri. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa nämä tieteenalat ovat: yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin johtava koulutus: sosiaalihallinto, sosiaalipedagogiikka, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiologia ja sosiaalityö. terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin johtava koulutus: hoitotiede, terveyshallintotiede ja terveystaloustiede. Tutkintoasetusten mukaan kelpoisuus jatko-opintoihin yhteiskuntatieteellisellä alalla sekä terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin johtavassa koulutuksessa on henkilöllä, joka on suorittanut ko. koulutusalan perustutkinnon tai joka on suorittanut vastaavantasoisen koti- tai ulkomaisen tutkinnon ja jolla koulutusyksikkö (dekaani/tiedekuntaneuvosto) toteaa muuten olevan riittävät tiedot ja valmiudet. Tiedekunnan sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos on mukana valtakunnallisessa sosiaalityön yliopistoverkostossa (SOSNET), jossa voidaan suorittaa sosiaalityön ammatillinen lisensiaatin tutkinto. Tiedekunta koordinoi kahta valtakunnallista tutkijakoulua ja on lisäksi mukana useassa tutkijakoulussa. 6 Opinto-opas

7 3. Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat 3.1 Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Mikäli henkilö hakee oikeutta jatkaa sen tieteenalan piirissä, joka on ollut päävastuisena hänen peruskoulutuksessaan, hänellä on automaattisesti jatkokoulutuskelpoisuus ko. alalle. 1. Opiskelija neuvottelee jatko-opintomahdollisuuksista ao. oppiaineen vastuuhenkilön kanssa ja alustavasti myös tutkimustyön ohjaajien kanssa. Ohjaajia tulee olla kaksi tai useampia, ja pääohjaajan tulee olla Kuopion yliopiston professori tai ainakin yhden ohjaajista tulee olla ao. laitoksen virassa oleva väitellyt henkilö. 2. Jatko-opiskeluoikeutta haetaan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanilta haku-lomakkeella, jossa tulee olla maininta minkä tutkinnon aikoo suorittaa ja missä pääaineessa sekä ketkä toimivat ohjaajina. Hakemukseen liitetään kopio perustutkintotodistuksesta ja tutkimussuunnitelma. Hakemus tieteelliseen jatkokoulutukseen -lomake, löytyy www-osoitteesta Hoitotieteeseen hakeutuville jatko-opiskelijoille järjestetään pääsykoe kerran vuodessa kesäkuussa. Tarkemmat ohjeet löytyvät laitoksen kotisivuilta ( hoitot/jatkokoul.html) Terveyshallintotieteeseen ja terveystaloustieteeseen hakuaika on kerran vuodessa maaliskuussa. Tarkemmat ohjeet löytyvät laitoksen kotisivuilta ( 3. Hakemuslomake liitteineen lähetetään hallintopäällikölle, joka käsittelee hakemuksen yhteistyössä ao. vastuulaitoksen kanssa ja, jos lisäselvityksiä ei katsota tarvittavan, esittelee sen dekaanin hyväksyttäväksi. 4. Dekaani toteaa annettuihin lausuntoihin nojautuen sen, onko hakijalla riittävät tiedot ja valmiudet haettuun jatko-opiskeluoikeuteen. Dekaani myöntää jatko-opiskeluoikeuden. 5. Samassa yhteydessä, kun dekaani hyväksyy hakemuksen tieteelliseen jatkokoulutukseen hän määrää tutkimustyön ohjaajat ja vahvistaa tutkimustyön aiheen. Tiedekunnan kanslia lähettää dekaanin päätöksistä tiedon opiskelijalle, ohjaajille, ao. laitoksen kansliaan ja opintoasioiden osastoon. Mikäli henkilö hakee oikeutta jatkaa opintojaan jollain muulla kuin peruskoulutuksensa päävastuisella tieteenalalla eivätkä hänen lisäopintonsa ole tuottaneet hänelle hakemansa alan yleistä jatkokoulutusvalmiutta, hakemus käsitellään yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa erillistapauksena menetellen pääsääntöisesti seuraavasti. 1. Oppiaineen vastuuhenkilö määrittelee ne lisäopinnot, jotka suorittamalla hakija saavuttaa haetun jatkokoulutusvalmiuden. Tarvittaessa oppiaineen vastuuhenkilö pyytää asiasta lausunnon alaa tuntevalta opettajalta, joka määrittelee lausunnossaan onko hakijalla riittävät tiedot ja valmiudet haettuun jatkokoulutusoikeuteen. Mikäli hakijan tiedot alan joltakin oleelliselta osa-alueelta ovat puutteelliset (so. alan jatkokoulutusvalmiutta ei muodostu) määritellään ne lisäopinnot, jotka suorittamalla hakija saavuttaa haetun jatkokoulutusvalmiuden. Määritellyt lisäopinnot tulee suorittaa ennen jatkotutkinnon suorittamista, mutta ne eivät estä jatkokoulutusoikeuden myöntämistä ja jatkokoulutusopintojen harjoittamista. Lisäopin- Tieteellinen jatkokoulutus 7

8 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta toja ei kuitenkaan voi sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta suosittelee, että nämä lisäopinnot suoritetaan pääsääntöisesti ennen jatko-opintojen aloittamista. 2. Kun hakijalle on määritelty jatkokoulutuskelpoisuuden tuottavat lisäopinnot, jatkokoulutushakemus käsitellään edellä mainittujen kohtien 2 5 mukaisesti. Kun hakijalla on todettu olevan riittävät tiedot ja valmiudet ko. alalle, merkitsee se samalla, että hakija on oikeutettu suorittamaan jatkotutkintoihin tutkimustyön lisäksi kuuluvat muut opinnot siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin tutkintosäännöissä on määrätty. 3.2 Jatko-opiskelijaksi rekisteröityminen Uudet jatko-opiskelijat ilmoittautuvat yliopiston opintoasioiden osastoon sitä mukaa, kun opinto-oikeus on heille myönnetty. Jatko-opiskelijaksi ilmoittautumislomake lähetetään tiedekunnasta jatko-opinto-oikeuden myöntämiskirjeen yhteydessä tai sitä voi tilata opintoasioiden osastosta. Opiskelija täyttää yliopiston yleisen ilmoittautumislomakkeen ja esittää päätöksen myönnetystä opinto-oikeudesta. Ohjeet osoitteesta jatko_opiskelijat.shtml Opiskeluoikeuden säilyttämiseksi on ilmoittauduttava vuosittain heinä-syyskuussa käyttäen samoja ilmoittautumisaikoja kuin ns. vanhat perusopiskelijat. Ilmoittautumisen voi tehdä opintoasioiden osastoon esim. puhelimitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti asioimalla. Ilmoittautumiseen ei liity maksuja. Halutessaan jatko-opiskelija voi maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun 90 euroa tilille Nordea , joka oikeuttaa pelkästään YTHS:n (ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön) palveluihin. Jatko-opiskelijoita ei koske pankki-ilmoittautuminen. 3.3 Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Sen jälkeen kun opiskelija on hyväksytty tieteelliseen jatkokoulutukseen ja hänelle on määrätty ohjaajat, opiskelija laatii yhdessä ohjaajiensa kanssa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi jatkotutkintorakenteen mukaisesti. Tieteenalakohtaiset ohjeet siitä, mitä opintoja henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan tulee sisällyttää, löytyvät tästä oppaasta. Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelmalomake on www-osoitteessa: Opiskelija toimittaa ao. lomakkeelle tehdyn esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi tiedekunnan kansliaan hallintopäällikölle, joka käsittelee hakemuksen ja jos ei katso lisäselvityksiä tarvittavan esittelee asian dekaanin hyväksyttäväksi sekä lähettää tiedon henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman hyväksymisestä opiskelijalle, ohjaajille, ao. laitoksen kansliaan ja opintoasioiden osastoon. Mikäli ohjelmaan tulee myöhemmin muutoksia, ne esitetään erikseen dekaanin vahvistettavaksi. Opintorekisteriin voidaan kirjata vain sellaisia suorituksia, joilla on englanninkielinen nimi. Jatko-opiskelijan tulee huolehtia itse aiemmin hyväksyttyjen jatkokoulutusohjelmien opintosuoritusten kääntämisestä englanninkielisiksi. Kuopion yliopiston järjestämien tieteellisten jatkokoulutuksen opintojaksojen osalta kääntämistä ei tarvitse suorittaa. Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojaksot löytyvät osoitteesta: Jatkokoulutusohjelmaan sisältyvät opinnot tulee esityksessä ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi/opetuskokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tie- 8 Opinto-opas

9 3. Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat tyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet. Kuopion yliopiston jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta on esittänyt tiedekunnille ohjeellisen suosituksen koskien opintosuoritusten vanhenemista jatko-opintojen osalta. Suosituksen mukaan opinnot olisivat voimassa 12 vuotta. Sitä vanhempien opintosuoritusten hyväksymisestä vastuu on opintojen ohjaajilla, jotka samalla velvoitetaan arvioimaan suoritettujen opintojen sisältöä. 3.4 Valitusoikeus Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää päätökseen kirjallista oikaisua tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 67,1 ). Dekaanin oikaisumenettelyssä tekemään päätökseen tieteelliseen jatkotutkintoon ottamisesta haetaan muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Epäselvissä tapauksissa tiedekunnan dekaani voi halutessaan pyytää yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkokoulutustoimikunnan lausunnon ja viedä asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. Katso tarkemmat ohjeet oikaisu- ja valitusmenettelystä tiedekunnan kanslian laatukäsikirjasta kohdasta 5.7. osoitteesta: H u o m a u t u s 1 Hyväksytty hakemus tieteelliseen jatkokoulutukseen on edellytyksenä mm. yliopiston myöntämille apurahoille, joten esitys tulisi tehdä viivytyksettä, vaikka varsinaista aikarajaa asian käsittelylle ei olekaan määrätty. H u o m a u t u s 2 Potilaiden turvallisuuden ja muiden eettisten kysymysten valvomiseksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin on nimetty eettinen toimikunta. Eettisen toimikunnan nimeäminen perustuu lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta (No 488/99). Toimikunta antaa lausunnot paitsi yliopistossa ja sairaalassa tehtävistä myös yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ulkopuolella tehtävistä tutkimuksista (avohoito, pienemmät sairaalat, joissa ei omaa eettistä toimikuntaa). Eettisen toimikunnan kokoonpano on mainittu yliopiston yleisoppaassa. Puheenjohtajana toimii professori Esko Länsimies KYS, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, (puh ). Tutkimuseettisen toimikunnan toimiston sihteeri on Tuija J. Jussila (KYS). Lausuntohakemukset tulee toimittaa tutkimuseettisen toimikunnan toimistoon: KYS, Rak. 2 G. Hakemuslomake ja ohjeita internet-osoitteesta etmk. Eettiselle toimikunnalle tulee lausuntoa varten jättää kaikista ihmiseen kohdistuvista tutkimuksista selvitys, josta ilmenee: 1. Tutkimuksen tarkoitus 2. Kenelle ja millä menetelmillä tutkimus suoritetaan 3. Tutkimuksesta saatavan tuloksen oletettava merkitys 4. Tutkijan arvio tutkimukseen liittyvistä riskeistä ja tutkimuksen eettisestä oikeutuksesta. Tieteellinen jatkokoulutus 9

10 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Myös tutkimuksen rahoittajat saattavat vaatia apuraha-anomuksiin liitettäväksi eettisen toimikunnan lausunnon (mm. Suomen Akatemia). 3.5 Jatko-opintojen seuranta ja raportointi Jatko-opiskelija raportoi jatko-opintojen seurantalomaketta käyttäen väitöskirjatyön ja jatkoopintojen etenemisestä vuosittain pääohjaajalle. Jatko-opintojen seurantalomake löytyy osoitteesta: Raportti toimitetaan tiedekunnan kansliaan mennessä. Tutkijakoulua varten tehty vastaava raportti korvaa po. raportin. 10 Opinto-opas

11 4. Lisensiaatintutkinto 4.1. Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksessa/lisensiaattitutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa kykyä soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä oman tutkimusalueensa piirissä. Lisensiaatintutkimuksen/lisensiaatintutkielman laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Lisensiaatintutkimukseksi/lisensiaatintutkielmaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmälle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisussa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota tekijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Tiivistelmä voi olla tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tai vain lisensiaatintutkimusta/lisensiaatintutkielmaa varten kirjoitettu. Siinä tapauksessa, että työ muodostuisi vähemmästä kuin kolmesta osatyöstä, suositellaan monografiatyön laatimista. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman osana. Hyväksyttäväksi esitettävän lisensiaatintutkimuksen/lisensiaatintutkielman nimiölehden jälkeiseksi sivuksi liitetään tiivistelmäsivu. Ohjeet tiivistelmäsivuksi on sisällytetty yliopiston julkaisuohjeisiin, joita saa kirjastosihteeri Liisa Hassiselta Snellmanian kirjastosta (puh ) tai julkaisutoimikunnan sihteeriltä Jukka Kanaselta (puh ), -Ohjeet löytyvät osoitteesta: Em. henkilöiltä ja kirjastojen toimipisteistä saa myös yliopiston sarjajulkaisujen käsittelylomakkeita. 4.2 Lisensiaatintutkielman käsittely tiedekunnassa Tarkastajien määrääminen Kun jatko-opiskelija ja pääohjaaja katsovat lisensiaatintutkimuksen/lisensiaatintutkielman olevan valmis, jatko-opiskelija esittää lomakkeella ( tarkastettavaksi lisensiaatintutkimuksensa/tutkielmansa sekä toimittaa samalla yhden (1) kappaleen po. työtä tiedekuntaneuvoston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa tarkastajat määrätään. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä (lomake osoiteessa: yhttdk/lomakkeet.htm) lisensiaatintutkimukselle/työlle kaksi tarkastajaa. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja pääohjaajan tulee neuvotella esityksestä keskenään. Tarkastajien tulee olla professoreita, dosentteja tai vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Toisena tarkastajana voi toimia jatko-opintojen ohjaaja. Tutkimustyön tekijälle on varattava mahdollisuus lausua mielipiteensä tarkastajiksi esitetyistä henkilöistä ennen tarkastajien määräämistä. Tiedekuntaneuvoston määräämien tarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa lisensiaatintutkimuksen/lisensiaatintutkielman saapumisesta, poikkeuksena yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnot, joiden osalta lausunto tulee antaa kolmen (3) Tieteellinen jatkokoulutus 11

12 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta kuukauden kuluessa. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Tarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella lisensiaatintutkimuksen/lisensiaatintutkielman tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunnossa noudatetaan väitöskirjan esitarkastajille annettuja ohjeita. Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä koskevat ohjeet Kuopion yliopistossa ohjetta on saatavana myös englanninkielisenä tiedekunnan kansliasta tai sen voi tulostaa yliopiston www-sivulta: Lisensiaatintutkielman hyväksyminen Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatintutkimuksen/ lisensiaatintutkielman hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä arvostelusta, mikäli alakohtaisesti on niin määrätty. Lisensiaatintutkimuksen/lisensiaatintutkielman arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Lisensiaatintutkimukset/lisensiaatintutkielmat arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty kaikilla muilla koulutusaloilla, paitsi yhteiskuntatieteissä, joissa annetaan arvosana approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Tieto lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja yliopiston tiedottajalle. Lisensiaatintutkimuksen/tutkielman tekijä toimittaa heti työn hyväksymisen jälkeen ao. laitoksen käsikirjastoon yhden (1) kappaleen ja yliopiston kirjastoon kolme (3) kansitettua kappaletta. 12 Opinto-opas

13 5. Väitöskirja 5. Väitöskirja Väitöskirjassa opiskelijan tulee osoittaa syvällisesti perehtyneensä omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteen teoriaan sekä kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. Yhteenvedossa voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jonka voidaan katsoa laajentavan tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Väitöskirjan laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa tutkimusongelmaa käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Väitöskirjatyölle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen väitöskirjan osana. 5.1 Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väitöskirjan painatusluvan hakeminen ja esitarkastajien määrääminen Kun jatko-opiskelija ja pääohjaaja katsovat väitöskirjaksi esitettävän tutkimuksen olevan valmis, jatko-opiskelija hakee lomakkeella ( htm) painatuslupaa/väittelylupaa väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselleen sekä toimittaa samalla yhden (1) kappaleen väitöskirjatyötään tiedekuntaneuvoston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa esitarkastajat määrätään. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön kirjallisesta (lomake osoitteessa: esityksestä väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselle kaksi esitarkastajaa, joista kumpikaan ei saa olla jatkokoulutuksen ohjaaja ja joiden tulee olla professoreita, dosentteja tai vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Vain poikkeustapauksissa esitarkastajat voivat työskennellä väitöskirjan tekijän kanssa samassa työryhmässä. Tällaisissa tapauksissa menettely tulee aina perustella. Jatko-opiskelijalle on ennen tarkastajien valintaa varattava tilaisuus antaa esityksestä lausuntonsa. Tiedekuntaneuvoston määräämien esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa väitöskirjan saapumisesta, poikkeuksena yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnot, joiden osalta lausunto tulee antaa kolmen (3) kuukauden kuluessa. Esitarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella väitöskirjan tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunto osoitetaan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle. Esitarkastajien tulee muun muassa lausua käsityksensä siitä, onko väitöskirja julkaistavissa sellaisenaan vai esitetäänkö väitöskirjaan muutoksia. Jälkimmäisessä tapauksessa muutosehdotukset on perusteltava ja samalla esitettävä, vaatiiko väitöskirja näiltä osin Tieteellinen jatkokoulutus 13

14 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta uutta esitarkastusta ennen väittelyluvan myöntämistä. Lausunto päätetään yhteenvetoon koko tutkimustyön laadusta ja merkityksestä ko. tutkimusalalla. Yhteenvedon lopuksi esitarkastaja toteaa, puoltaako hän väittelyluvan myöntämistä. Ehdollisia lausuntoja ei tule antaa. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Esitarkastajan tulee lausunnossaan kiinnittää huomiota muun muassa väitöskirjan laatijan kykyyn: 1. Kuvata tutkimuksen tarkoitus ja tausta sekä täsmentää tutkimusongelma. 2. Tarkastella kriittisesti tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. 3. Valita tutkimusmenetelmät ja aineisto tieteellisin perustein ja perustella valintansa. 4. Esittää selkeästi tutkimustuloksensa ja kytkeä ne muihin vastaaviin tuloksiin. 5. Tehdä selvät ja kriittiset johtopäätökset saavuttamistaan tuloksista ja pohtia niiden tieteellistä merkitystä ja tarvittaessa sovellutusmahdollisuuksia. Tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, onko työn eri osat tasapainoisesti esitetyt ja esityksen laajuus tehtyä työtä ja tuloksia vastaava sekä muodostaako väitöskirja tieteellisen kokonaisuuden Väittely-/painatusluvan myöntäminen Väittely-/painatusluvan myöntämistä koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen ja väittelijän lausuntoa koskevan mahdollisen vastineen perusteella sekä määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä yhden tai useampia vastaväittäjiä väitöskirjan julkista tarkastusta varten ja määrää väitöstilaisuuden valvojan. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja pääohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Vastaväittäjien tulee olla vähintään dosentin pätevyyden omaava henkilö ja vain poikkeustapauksissa hän voi työskennellä samassa työryhmässä kuin väitöskirjan tekijä. Ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Työn ohjaaja ei saa toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. Ennen vastaväittäjien lopullista määräämistä on väittelijälle varattava tilaisuus antaa lausuntonsa vastaväittäjäksi esitetystä henkilöstä (kts kohta 7 kappale 5). Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen valvojan Väitöskirjan hyväksyminen Vastaväittäjän tulee antaa tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausuntonsa väitöskirjasta kahden (2) viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Lausunnosta tulee ilmetä, esittääkö vastaväittäjä väitöskirjan hyväksyttäväksi. Väitöskirja arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty kaikilla muilla koulutusaloilla, paitsi yhteiskuntatieteissä, joissa annetaan arvosana approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Väittelijälle on varattava tilaisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnosta. Vastaväittäjän lausunnon tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnon ja väittelijän siihen 14 Opinto-opas

15 5. Väitöskirja mahdollisesti antaman vastineen saatuaan tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä lisäksi arvostelusta, jos niin on alakohtaisesti määrätty. Tieto väitöskirjan hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja tiedottajalle. 5.2 Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä koskevia ohjeita sekä yleisiä ohjeita väitöstilaisuutta varten (ks. kohta 5.5) on saatavissa hallintokeskuksesta ruotsin ja englannin kielisenä. Tiedekunnat valvovat tarkastusprosessiin yms. väittelykäytäntöihin liittyviä seikkoja rehtorien neuvoston väittelykäytäntöä koskevan suosituksen ( ) huomioiden. Suositukset ovat seuraavat: 1) Väitöskirjalla tulee olla vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka on valittu oman tiedekunnan ulkopuolelta, jos mahdollista. Ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Työn ohjaaja ei saa toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. 2) Jokaisen tiedekunnan/osaston on syytä perustaa jatkotutkintotyöryhmä tai vastaava elin, joka keskustelee tarkastajien valinnasta ja arvosanojen käytöstä sekä seuraa tarkastusprosessia (yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa em. tehtävä kuuluu tieteellisen jatkokoulutuksen toimikunnalle). 3) Arvostelussa tulee pyrkiä ylläpitämään kansallisia normeja toisilleen läheisten tieteenalojen kesken. 4) Muun kuin oman yliopiston jatko-opiskelijan tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi on selvitettävä, onko työ ollut jo tarkastettavana muualla. 5) Väitöskirjan voi julkaista sähköisessä muodossa. Julkaisussa tulee mainita väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot Perusvaatimukset: Väitöskirjan tulee olla 1. osoitus kyvystä tehdä itsenäistä tutkimustyötä 2. yhtenäinen kokonaisuus 3. perustua alkuperäisideaan ja tavoitteisiin sekä 4. tuoda uusia tuloksia/käsityksiä. 5.3 Väitöskirjan painatus Painosmäärästä päättää sarjan toimittaja yhdessä väitöskirjan tekijän kanssa. Painajalle jää vapaakappaletoimituksia varten seitsemän kappaletta kutakin julkaisua. Painosmäärää harkittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon kirjaston vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvitsemat kappaleet sekä väitöskirjojen osalta väitöstilaisuudessa jaettavat kappaleet ja julkista näytteillepanoa varten tarvittavat kappaleet. Myös oman tiedekunnan laitoksia ja professoreita varten varataan tarvittava määrä väitöskirjakappaleita. Arvioidut kirjaston ostamien kappaleiden määrät sarjoittain ovat seuraavat: A. Farmaseuttiset tieteet 15 kpl C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 18 kpl D. Lääketiede 30 kpl Tieteellinen jatkokoulutus 15

16 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta E. Yhteiskuntatieteet 40 kpl F. Yliopistotiedot 15 kpl G. A.I. Virtanen -Instituutti 18 kpl H. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta 15 kpl Väitöskirjan painatuksessa on huomioitava, että aikaisemmin julkaistuja väitöskirjan osia ei välttämättä tarvitse sisällyttää painettavaksi väitöskirjajulkaisuun. Kuopion yliopiston kirjastoon tulee toimittaa julkista näytteillepanoa varten kolme kappaletta väitöskirjaa vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja voidaan painaa kokonaisuudessaan monografiana tai niin sanottuna nippuväitöskirjana eripainoksineen ennen väitöstilaisuutta. OPM:n vuonna 1995 asettaman työryhmän suositusten mukaisesti tohtoriksi väittely voi tapahtua ilman väitöskirjan julkaisemista painettuna. Tällaisissa tapauksissa riittää, kun väittelijä toimittaa kolme kappaletta väitöskirjaansa monisteina kirjastoon nähtäväksi. Niin sanotuista nippuväitöskirjoista riittää yhteenveto-osan monistaminen. Väitöskirja voidaan painaa myös vasta väitöstilaisuuden jälkeen. Väitöskirja voidaan myös tallentaa painatuskeskuksen elektroniseen julkaisuvarastoon, josta siitä tulostetaan tarvittaessa kopioita. Tekijän luvalla väitöskirjat ja muut julkaisut voidaan julkaista kokonaisuudessaan myös yliopiston www-sivulla. Yliopiston kirjasto vastaa julkaisujen jakelusta ja myynnistä, ellei tekijän tai julkaisusta vastaavan laitoksen kanssa toisin sovita. Lisäksi kirjasto vastaa myös julkaisujen vaihtotoiminnasta sekä julkaisuvaraston hoidosta. Julkaisujen tiedottamisesta ja markkinoinnista huolehtii hallintokeskus. Kirjasto kopioi uusien julkaisujen abstraktit yliopiston www-sivuille. Elektroniset väitöskirjat Rehtorin päätöksen mukaan väitöskirjat ovat vapaasti luettavissa verkossa. Yliopiston julkaisusarjojen väitöskirjat julkaistaan sekä painettuna että verkkoversiona. Edellytyksenä on, että väittelijä toimittaa työnsä PDF-tiedostona kirjastoon. Verkkoversion lisäkustannukset sisällytetään väittelijän painatusapurahaan. Väittelijä toimittaa väitöskirjan pdf-tiedoston digitaalista versiota varten joko sähköpostin liitetiedostona tai cd-levykkeellä julkaisutoimikunnan sihteerille. Jos painopaikkana on Kopijyvä, voi painon kanssa sopia PDF-tiedoston tuottamisesta ja toimittamisesta. Kirjasto ja paino voivat ottaa maksun PDF-tiedostojen tekemisestä. PDF-tiedoston voi tehdä myös itse, tarvittavat ohjelmistot löytyvät muun muassa kirjastosta ja oppimiskeskuksesta. Erillisistä osajulkaisuista ja yhteenveto-osasta koostuvassa artikkeliväitöskirjassa digitaalinen versio voidaan julkaista vain yhteenveto-osuudesta. Väittelijän tulee toimittaa PDF-tiedostona siis versio, josta muualla julkaistut artikkelit on poistettu. Verkkojulkaisemiseen liittyvissä asioissa opastaa julkaisutoimikunnan sihteeri Jukka Kananen, s-posti puh Opinto-opas

17 5. Väitöskirja 5.4. Kuopion yliopiston julkaisusarjat tai Julkaisujen sarjajako on tiedekuntapohjainen ja sitä täydentää yliopiston toimintaan liittyviä kirjoituksia varten tarkoitettu Yliopistotiedot -sarja. Sarjajaon uudistuksen yhteydessä vuonna 1992 laadittiin sarjoissa julkaisemista koskevat ohjeet, jotka päivitettiin uudelleen vuonna Nykyiset ohjeet kattavat sekä tiedot julkaisutoiminnan hallinnosta että kirjoittajille tarkoitettuja käytännön ohjeita. Yliopiston ulkomaalaisia tutkijoita ja opettajia ajatellen ohjeet on julkaistu myös englanniksi (The Kuopio University Publications Series were revised at beginnig of 1992 on the basis of five faculties of the University, supplementedby a sixth sereis called University Affairs. After five years there are only four faculties left, and because there has also been some other changes in the publishing procedure, also the guidelines needed some renewing. The guidelines include both administrative information and practical guidelines for authors. They are also available in English.) Kuopion yliopisto julkaisee yhteensä yksitoista (11) julkaisusarjaa, joista seuraavat kahdeksan sopivat väitöskirjojen julkaisemiseen. Julkaisusarjojen alla on ilmoitettu myös sarjojen toimittajat yhteystietoineen: Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet Kuopio University Publications A. Pharmaceutical Sciences FaT, tutkija Eero Suihko, puh s-posti: eero.suihko@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences Professori Lauri Kärenlampi, puh ; s-posti: lauri.karenlampi@uku.fi Professori Jari Kaipio, puh ; s-posti: jari.kaipio@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede Kuopio University Publications D Medical Sciences Professori Esko Alhava, puh ; s-posti: esko.alhava@uku.fi Professori Martti Hakumäki, puh ; s-posti: martti.hakumaki@uku.fi Professori Raimo Sulkava, puh , s-posti:raimo.sulkava@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet Kuopio University Publications E. Social Sciences Ma. professori Jari Eskola, puh ; s-posti: jari.eskola@uku.fi Lehtori Jari Kylmä, puh ; s-posti: jari.kylma@uku.fi Yliassistentti Veli-Matti Poutanen, puh ; s-posti: veli-matti.poutanen@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot Kuopio University Publications F. University Affairs Informaatikko Liisa Salmi, puh , ; s-posti: liisa.salmi@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja G. A.I. Virtanen Instituutti Kuopion University Publications G. A.I. Virtanen Institute for Molecular Sciences Tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfros, , s-posti: jarmo.wahlfors@uku.fi Professori Karl Åkerman, puh , s-posti: karl.okerman@uku.fi Tieteellinen jatkokoulutus 17

18 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kuopion yliopiston julkaisuja H. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Kuopion University Publications H. Faculty of Business and Information Technology Professori Markku Nihtilä, puh ; s-posti: Yliassistentti Mika Pasanen ; s-posti: Julkaisuohjeiden tarkoituksena on kuvata yliopiston julkaisupolitiikkaa sekä ohjata yliopistosarjojen kirjoittajia ja toimittajia soveltamaan yleisesti hyväksyttyjä julkaisukäytäntöjä. Ohjeet on tarkoitettu noudatettaviksi ensisijaisesti yliopiston sarjajulkaisuissa, mutta niitä toivotaan soveltuvin osin käytettäviksi myös yliopiston muussa julkaisutoiminnassa. Julkaisuohjeet sisältävät tietoja yliopiston julkaisusarjoista ja niiden hallinnosta. Ohjeissa määritellään myös sarjojen toimittajien sekä kirjaston julkaisujen tutkimustyöhön liittyvät tehtävät sekä annetaan tietoa julkaisujen rahoituksesta, jakelusta ja markkinoinnista, kielestä, painatuksesta sekä tekijänoikeuksista. Lisäksi ohjeet sisältävät teknisiä tietoja sivujärjestyksestä, sisällysluetteloista ja otsikoista, ISBN- ja ISSN-numeroista, taulukoista ja kuvista, kuvailulehden ja yhteenvedon laatimisesta sekä viittausten ja lähdeluettelon teosta Ohjeita väitöstilaisuutta varten Väitöstilaisuuden tiedottamista koskevaa ohjetta on saatavissa yliopiston viestinnästä puh (viestintäsihteeri Pirkko Mantere, Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä sekä väitöstilaisuutta koskevat ohjeet suomenja englanninkielisenä osoitteesta: I Ennen väitöstilaisuutta Väittelijä sopii väitöspäivän ja -paikan tiedekunnan dekaanin kanssa n. 3 viikkoa ennen väitöstilaisuutta neuvoteltuaan asiasta ensin väitöstilaisuuden valvojaksi määrätyn opettajan ja vastaväittäjän kanssa. Väittelijä hoitaa itse väitöstilaisuutta varten tarvittavan salin varauksen (tilavaraukset, puh ; tilavaraukset@uku.fi tai webbilomakkeella). Väitöstilaisuutta koskevissa yleisissä järjestelyissä pyydetään ottamaan yhteyttä ylivirastomestari Hannu Happoseen (puh ). Yliopiston julkaisutoimikunta on laatinut julkaisuohjeet, joissa selvitetään, miten tulee toimia haluttaessa käsikirjoitus julkaistavaksi yliopiston julkaisusarjoissa. Ohjeet on julkaistu yliopiston www-sivulla tai niitä voi myös saada Snellmanian kirjastosta (kirjastosihteeri Liisa Hassinen). Mikäli väitöstilaisuus sattuu lauantaiksi, pyydetään erikseen sopimaan väittelijän valokuvaamisesta yliopiston kuvalaitoksen kanssa puh Savon Kopiokeskuksen on toimitettava 10 päivää ennen väitöstilaisuutta kolme väitöskirjaa nähtäväksi kirjastoon (Snellmania). Yleisen käytännön mukaan väittelijän on ollut tapana toimittaa väitöskirjansa esitarkastajalle sekä ainakin oman tiedekunnan laitoksille ja professoreille hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta. Rehtorille on tapana toimittaa väitöskirja henkilökohtaisesti. Ajan voi varata johdon sihteeriltä puh Kaksi väitöskirjaa toimitetaan yliopiston viestintään mahdollisia tiedotusvälineiden vapaakappaletilauksia varten. Jos väitöskirja painetaan yliopiston painatuskeskuksessa, painaja toimittaa kirjat suoraan viestintään. 18 Opinto-opas

19 5. Väitöskirja Vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta väittelijän on toimitettava yliopiston viestintään (puh ) yhden sivun (A4) pituinen yleistajuinen ja erikoisterminologiasta riisuttu selostus tutkimuksestaan sekä kaksi väitöskirjaa. Selostuksessa on esitettävä tutkimuksen tarkoitus, menetelmät ja tulokset ja painotetaan mahdollisuuksien mukaan suuren yleisön kannalta tärkeää, mielenkiintoista ja uutisarvoista uutta tietoa. On toivottavaa, että selostus toimitetaan viestintään sekä sähköisesti että paperivedoksena. Väitöstiedotetta varten pyydetään täyttämään yliopiston viestinnästä saatava lomake. Jos väittelijä haluaa olla tiedotusvälineiden tavattavissa ennen väitöstilaisuuden alkamista, asiasta pyydetään ilmoittamaan viestintään, joka siinä tapauksessa varaa paikan ja ilmoittaa asiasta edelleen tiedotusvälineille. Väitöskirjan selostus julkaistaan sellaisenaan yliopiston www-sivulla Tiedotusvälineitä varten viestintä tarvitsee väittelijästä valokuvat (2-3 kpl). Tätä varten väittelijä voi kuvauttaa itsensä viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta yliopiston kuvalaitoksella. Kuvaus ja neljä passikuvaa ovat maksuttomia. Kuvalaitos lähettää kuvat suoraan viestintään. Väittelijä voi myös halutessaan toimittaa viestintään väitöstiedotteen mukana omat valokuvansa (mustavalkoinen, passikuva tai suurempi). Jos väittelijä ei halua valokuviaan lähetettäväksi tiedotusvälineille, hän voi sopia kuvauksesta kuvalaitoksessa myös myöhempänä ajankohtana, esim. väitöspäivänään. Kuvalaitoksen ottamat kuvat arkistoidaan mahdollista myöhempää käyttöä varten (esim. promootiomatrikkeli). II Väitöstilaisuus Väittelijä, valvoja ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä tai tummaa pukua, naiset vastaavasti mustaa pukua. Valvoja ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hattua kädessään saliin astuessaan ja salista poistuessaan. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten valvoja ja viimeisenä vastaväittäjä. Malli 1 Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja avaa väitöstilaisuuden lausuen:...tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjät istuutuvat. Malli 2 Tilaisuus voidaan avata myös seuraavasti. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja lausuu: Tänään meillä on julkisesti tarkastettavana (väittelijän oppiarvo ja nimi) väitöskirja (...nimi...), joka on tehty... (laitoksia) :ssa. Vastaväittäjänä toimii professori, dosentti X.X... yliopistosta. Kuopion yliopiston... tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjä istuutuvat. Väittelijä pitää seisten lyhyen alkajaisesitelmän, jossa hän selvittää tutkimustyönsä taustaa ja yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Alkajaisesitelmä saa kestää minuuttia. Tieteellinen jatkokoulutus 19

20 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Esitys aloitetaan sanoin: Arvoisa valvoja, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat. Alkajaisesitelmän jälkeen väittelijä lausuu: Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.)... tiedekunnan määräämänä vastaväittelijänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisten lyhyesti omalta kannaltaan lyhyen taustaesityksen tarkasteltavana olevasta tutkimustyöstä. Lopuksi hän ilmoittaa ryhtyvänsä työn yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Kun vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, heidän tulee sopia keskinäisestä työnjaosta ja ilmoittaa siitä oman taustaesityksensä yhteydessä. Tämän jälkeen vastaväittäjä toimittaa väitöskirjan tarkastuksen kiinnittäen aluksi huomiota yleisiin kysymyksiin kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusaineiston valintaan ja siirtyy sen jälkeen yksityiskohtaiseen tarkastukseen. Tarkastuksen lopuksi vastaväittäjän tulee esittää yhteenveto, jossa tarkastellaan väitöskirjassa esitettyjen tulosten merkitystä ko. tieteenalalla. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään n. neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka valvoja ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisten. Tämän jälkeen vastaväittäjä istuutuu. Väittelijä kiittää vastaväittäjää ja yleisöön kääntyen esittää kehotuksen: Tämän jälkeen pyydän niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on kysymistä tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoroa arvoisalta valvojalta. Valvoja päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden, joka saa kestää enintään kuusi (6) tuntia, lausumalla: Väitöstilaisuus on päättynyt Jatko-opintojen rahoitus Kuopion yliopiston apurahatiedotteet ja ohjeet apurahojen hakemisesta ovat osoitteessa: Apurahat väitöskirjojen viimeistelyyn Apurahaa myönnetään jatko-opiskelijoille enintään 400 e/väittelijä väitöskirjatyön julkaisemiseen liittyviin kuluihin. Apuraha on henkilökohtainen, ja se voidaan maksaa ainoastaan väittelijälle itselleen. Apurahahakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit aiheutuneista kuluista. Apurahoilla on jatkuva haku. Apurahaa haetaan hakulomakkeella, joita saa yliopiston kampusnetistä (Hallinnon lomakkeet), hallinto/lomakkeet/. Hakemukset tulee toimittaa hallintokeskuksen kirjaamoon osoitteella: Kuopion yliopisto, PL 1627, Kuopio. Lisätietoja antaa suunnittelija Merja Miettinen, puh. (017) Opinto-opas

21 5. Väitöskirja Matka-apurahat Matka-apurahat on tarkoitettu omalla esityksellään tieteelliseen kongressiin tai vastaavaan osallistuville hakijoille. Apurahan myöntäminen jatko-opiskelijoille edellyttää, että hakija on rekisteröity Kuopion yliopiston opiskelijaksi tieteelliseen jatkokoulutukseen. Apurahaa voidaan myöntää myös kongressiin tai konferenssiin osallistuville varttuneille tutkijoille. Matka-apurahojen hakuajat ovat seuraavat: I hakuaika päättyy ( mennessä tehtäviin matkoihin) II hakuaika päättyy ( mennessä tehtäviin matkoihin) III hakuaika päättyy ( mennessä tehtäviin matkoihin). Hakemus on kuitenkin tehtävä hakuajasta riippumatta aina ennen matkalle lähtöä. Hakijan kokousjulkaisussa tulee näkyä Kuopion yliopiston ao. laitoksen/klinikan nimi. Apurahaa voidaan myöntää samalle henkilölle vain yhteen ulkomaanmatkaan vuodessa. Apurahaa ei myönnetä kotimaan matkoihin. Määrärahojen niukkuuden vuoksi apurahoja ei myönnetä täyden korvauksen periaatteella. Hakulomakkeeseen kohtaan muut tulee merkitä hakijan asema (esim. apurahalla työskentelevä tutkija). Apurahoja haetaan matka-apurahahakemus -lomakkeella. Lomakkeita saa Kuopion yliopiston kampusnetistä, (Hallinnon lomakkeet). Hakemukset on toimitettava viimeistään yllämainittuina ajankohtina klo mennessä Kuopion yliopiston kirjaamoon, PL 1627, KUOPIO (Snellmania, II krs.). Lisätietoja antaa apurahalautakunnan sihteeri Merja Miettinen, puh , merja.miettinen@uku.fi. Jatko-opintojen rahoitus Jatko-opiskelijan on periaatteessa mahdollista saada rahoitusta opinnoilleen valtion opintotukijärjestelmän kautta, Kuopion yliopiston, Suomen Akatemian, Suomen kulttuurirahaston (ml maakuntarahastot) voimavaroista sekä opetusministeriön, erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoista ja stipendeistä. Kansainvälisiä tutkimusrahoittajia ovat kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, Pohjoismainen tutkijankoulutusakatemia NorFA, Euroopan Unioni EU, European Science Foundation (ESF). Kuopion yliopisto tarjoaa jatko-opintojen harjoittamisen mahdollisuuksia muun muassa assistentin, tutkijan, tutkijakoululaisen viroissa/määräaikaisissa virkasuhteissa tai apurahatutkijana. Tiedekunnan apurahojen hakemisesta tiedotetaan muun muassa laitosten ilmoitustauluilla, tiedekunnan internet -sivuilla, kampusnetissä, Kukkosessa. Turun yliopisto ylläpitää apurahatiedotetta Turun yliopiston tutkimuspalvelujen luoman ja ylläpitämän TURA-tutkimusrahoitus-tietokannan pohjalta. Tietokanta sisältää yhdenmukaisessa muodossa olevat perustiedot noin 700 tutkimustoiminnan rahoittajasta sekä Suomessa että ulkomailla (Suomen Akatemia, Tekes, säätiöitä ja rahastoja, muita yksityisiä ja julkisia organisaatioita). Tietokantaa päivitetään ja täydennetään hakuilmoitusten ja rahoittajilta saatavien päivitysvastausten perusteella. Vastaväittäjän matkakulut Tiedekunta maksaa vastaväittäjän matkasta koituvat kustannukset. Matkajärjestelyistä ja maksatuksesta pyydetään ottamaan yhteyttä tiedekunnan kanslian hallintosihteeriin. Tieteellinen jatkokoulutus 21

22 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 6. Tutkintotodistuksen hakeminen Suoritettuaan kaikki tutkintoon kuuluvat opintosuoritukset ja opinnäytteet, opiskelija hakee tiedekunnan dekaanilta todistusta suorittamastaan tutkinnosta tai saavuttamastaan arvosta. Todistusta haetaan opintoasioiden osastosta (puh , tai ) saatavalla tai www-sivulta tulostettavalla lomakkeella ( tai vapaamuotoisella hakemuksella. Todistuksen toimitusaika on kaksi viikkoa. 7. Jatkotutkintoja koskevia eräitä säädöksiä Seuraavana keskeisimmät jatko-opiskelijoiden oikeusturvaa koskevat säädökset. Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää päätökseen kirjallista oikaisua tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 67,1 ). Dekaanin oikaisumenettelyssä tekemään päätökseen tieteelliseen jatkotutkintoon ottamisesta haetaan muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Epäselvissä tapauksissa tiedekunnan dekaani voi halutessaan pyytää yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkokoulutustoimikunnan lausunnon ja viedä asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. Opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka ovat nimitetty professorin virkaan (Laki yliopistolain 18 ja 42 :n muuttamisesta). Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen esitarkastaja, tarkastaja ja vastaväittäjä ei saa olla tekijään hallintolain (434/2003) 28 :ssä tarkoitetussa suhteessa eikä sellaisessa kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa hänen puolueettomuuttaan. (Yliopistoasetus 115/98 18, 1 ). Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua on ennen asian ratkaisemista varattava tekijälle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta (Yliopistoasetus 115/98 18, 2 ). Asianosainen voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen tai näitä vastaavan opinnäytteen opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Yliopistoasetus 115/98 18, 3 ). Kuopion yliopistossa väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö tehdään kirjallisena tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintolautakunnan oikaisupyyntömenettelyssä antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 68 ). 22 Opinto-opas

23 8. Terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 8.1 Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tämän vuoksi jatkokoulutuksen yleistavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiuden ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Jatkokoulutuksen aikana jatkokoulutettava 1. Perehtyy omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiuden sen piirissä kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä; 2. Perehtyy oman tutkimusalansa metodologiaan; 3. Perehtyy omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa valmiuden nähdä oman tutkimusalansa yhteydet muihin tieteenaloihin; 4. Perehtyy yleiseen tieteenteoriaan; 5. Saavuttaa valmiuden kriittiseen tieteelliseen -keskusteluun ja omien tulosten selkeään esittämiseen sekä omalla että vieraalla kielellä. 8.2 Tutkintoja koskevat määräykset Terveystieteiden tutkinnoista annetun asetuksen (628/97) mukaisesti voidaan suorittaa terveystieteiden lisensiaatin tutkinto ja/tai terveystieteiden tohtorin tutkinto. Tarkemmat määräykset asetusten soveltamisesta on annettu Kuopion yliopiston terveystieteiden koulutusalan tutkintosäännössä (hyväksytty yliopiston hallituksessa). Filosofian tohtorin tutkinto voidaan asetuksen (1279/91) mukaan suorittaa kaikissa Kuopion yliopiston tiedekunnissa. Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden tohtorin tutkinnon sijasta myöntää dekaani perustellusta syystä esimerkiksi poikkitieteellistä tutkimusta tekeville, ulkomaalaisille opiskelijoille, ulkomaille tutkimustyöhön lähteville tms. 8.3 Tutkintojen rakenteet Terveystieteiden lisensiaatin/tohtorin tutkintoa varten jatko-opiskelijan on - suoritettava vähintään 40 opintoviikon opinnot, jotka koostuvat yleisestä jatkokoulutuksesta (noin 5 ov), perehtymisestä omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin (vähintään 35 ov) - suoritettava tutkijaseminaari (2 ov, joka sisältyy em. 35 ov:oon); sekä - laadittava lisensiaatintutkimus/väitöskirja. Väitöskirjaa on puolustettava julkisesti väitöstilaisuudessa. Tieteellinen jatkokoulutus 23

24 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 8.4 Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman sisältö Henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan sisältyy - esitys vaadittavista suoritettavista/suoritetuista tieteellisen jatkokoulutuksen opintojaksoista ja niiden suoritustavoista; - tutkijaseminaarin aihe sekä - lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihe- ja tutkimussuunnitelma, mikäli ne ovat muuttuneet ilmoittautumisen yhteydessä tehdystä tutkimussuunnitelmasta. 8.5 Tutkintoihin vaadittavat vähintään 40 opintoviikon opinnot Yleistä Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon tulee sisältyä vähintään 40 opintoviikon laajuiset opinnot. Opintojen tulee muodostaa tutkimustyön kannalta mielekäs kokonaisuus. Opetus suunnitellaan ja järjestetään pääosin opintojaksoina. Muut kuin yleisen jatkokoulutuksen opintojaksot voivat koostua myöskin yksinomaan omatoimisesta opiskelusta. Ohjelmaan voi kuulua myös yliopiston ulkopuolisia koti- ja ulkomaisia opintosuorituksia. Yliopiston ulkopuolisten opintosuoritusten koulutuksellisen arvon opintoviikkoina vahvistaa dekaani ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä. Jatko-opiskelijan perustutkinnon vähimmäislaajuuteen sisältyviä opintosuorituksia ei voi lukea hyväksi jatkotutkinnoissa. Tarkoituksena on, että kullekin jatkokoulutettavalle laaditaan yhteistyössä ohjaajien kanssa yksilöllinen ja mahdollisimman tarkoituksenmukainen ohjelma, joka parhaiten hyödyttää hänen tutkimustyötään. Ohjelman tulee sisältää yleistä tutkijakoulutusta noin 5 ov ja perehtymistä omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin vähintään 35 ov (sisältää jatkokoulutusseminaarin). Jatko-opiskelijan kannattaa myös tutustua laitosten ohjeisiin. Hoitotieteen laitoksen tutkijakouluohjeet löytyvät osoitteesta: Terveyshallinnon ja -talouden laitoksen vastaavat ohjeet löytyvät: Yleinen jatkokoulutus Yleinen jatkokoulutus voi olla yhteistä kaikille yliopiston jatkokoulutettaville, sillä tieteellinen työskentely huomattavastikin toisistaan poikkeavilla tieteenaloilla edellyttää suuressa määrin samoja teoreettisia perustietoja ja samaa metodista valmiutta. Yhteisen ohjelman puitteissa voidaan eri tutkimusalojen voimat yhdistää ja hyödyntää parhaiten. Yleisen jatkokoulutuksen tavoitteita ovat muun muassa, että jatkokoulutukseen osallistunut pystyy kriittiseen tieteelliseen kommunikointiin sekä suullisesti että kirjallisesti sekä omalla että vieraalla kielellä. Edelleen hänellä tulee olla valmius tutkimuksen suunnitteluun ottaen huomioon ongelman asettelun, menetelmät, resurssit, aikataulun, rahoituksen järjestämisen jne. Hänellä tulee myöskin olla valmius tieteelliseen koulutustehtävään, tutkimustyön moti- 24 Opinto-opas

25 8. Terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot voi-miseen että perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen antamiseen. Lisäksi hänellä tulee olla pereh-tyneisyys yleiseen tieteen teoriaan, tutkimustyön eettisiin kysymyksiin, korkeimman opetuksen organisaatioon, talouteen ja ongelmiin. Hänen tulee tuntea tutkimuksen painopistealueet, tiedepoliittiset virtaukset, tieteellisen tutkimuksen rahoitus sekä koti- ja ulkomaiset rahoituslähteet, tutkijanvaihtotoiminta ym. Opinnot tulee koota mahdollisimman monipuolisesti siten, että peruskoulutuksen huomioon ottaen yllä mainitut tavoitteet saavutetaan. Kunkin jatkokoulutettavan peruskoulutuksen ja tutkimusaiheen erilaisuudesta johtuen mitään järjestettävistä opintojaksoista ei ole määritelty pakollisiksi. Opinnot tulee kuitenkin pääasiassa suorittaa yliopistojen järjestäminä opintojaksoina. Opintojen suorittamista yksinomaan kirjakuulusteluina suositellaan vain poikkeustapauksissa. Yleiseen tutkijakoulutukseen soveltuvia opintojaksoja, joita jatkokoulutustoimikunta pyrkii järjestämään on esitetty tämän oppaan kohdassa Lukuvuosittain järjestettävät yliopiston hallituksen hyväksymät opintojaksot on päivitetty myös yliopiston www-sivulle (yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Lisätietoja myös opintoasioiden osaston opiskelupalvelun päälliköltä puh Eräät yleisen jatkokoulutuksen opintojaksoista kuuluvat peruskoulutuksen opetukseen. Ne jatkokoulutettavat, jotka eivät ole suorittaneet perustutkinnossa ko. opintojaksoja pakollisina, voivat sisällyttää ne jatkokoulutusohjelmaansa Perehtyminen omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin Opinnot omalta tutkimusalalta ja siihen liittyviltä tieteenaloilta tulee muodostaa siten, että ne mahdollisimman hyvin kattavat tutkimustyön kannalta oleelliset tiedot. Ohjelmat voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen tutkimustyön luonteesta. Mikäli siinä tukeudutaan vain yhden tai kahden tieteenalan teorioihin ja menetelmiin, jatkokoulutusohjelma koostuu vain näiden alojen opinnoista. Jos tutkimustyö on luonteeltaan poikkitieteellinen, jatkokoulutusohjelma koostuu usean tieteenalan opinnoista. Kuitenkin aina yhtenä tieteenalana tulee olla se tieteenala, jolla opiskelija on saavuttanut jatkokoulutusvalmiuden ja jota näin on pidettävä hänen jatkotutkintonsa päävastuisena tieteenalana. Se kuinka laajasti, opintoviikkoina näiden eri tieteenalojen opintoja tulee ohjelmassa olla, riippuu siitä miten oma tutkimusala liittyy näihin tieteenaloihin. Tavoitteena on pidettävä mahdollisimman mielekästä ja riittävän syvällisiä tietoja antavaa, tarpeeksi suurista kokonaisuuksista koostuvaa ohjelmaa, jossa kunkin asian oppimiselle on suunniteltu sopivin suoritustapa. Opinnot voidaan muodostaa erityisesti jatkokoulutukseen suunnitelluista opintojaksoista, seminaareista ja kirjakuulusteluista, koti- ja ulkomaisista kongresseista ja vastaavista. Päävastuisen tieteenalan opintojen tulee olla syventävien opintojen tasoisia. Ns. sivuvastuisten tieteenalojen opinnot voidaan muodostaa näiden alojen peruskoulutuksen aine- ja syventävistä opintojaksoista tai näiden tentittävästä kirjallisuudesta. Samansisältöisen seminaarisarjan saa sisällyttää vain kerran jatkokoulutusohjelmaan. Seminaarimuotoisen opiskelun enimmäislaajuudeksi suositellaan n. 5 opintoviikkoa. Saadakseen suoritusmerkinnän seminaarista jatko-opiskelijan on osallistuttava 3/4 järjestettävistä tilaisuuksista ja pidettävä vähintään yksi esitelmä. Seminaarin johtaja tekee ilmoituksen opintosuoritusrekisteriin. Kirjakuulustelujen tulee koostua riittävän laajoista kokonaisuuksista. Kirjakuulusteluja esi- Tieteellinen jatkokoulutus 25

26 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta tettäessä tulee mainita tentittävät kirjat, sivumäärät sekä kuulustelun vastaanottajat ja ehdotettu laajuus opintoviikkoina. Laajuudet vahvistetaan jatkokoulutusohjelman vahvistamisen yhteydessä tiedekuntaneuvostossa ja suorituksen jälkeen kuulustelun vastaanottajan tulee toimittaa suoritusilmoitus opintosuoritusrekisteriin. Yliopiston ulkopuolisista kongresseista ja vastaavista koostuvien opintojen enimmäislaajuudeksi suositellaan n. 5 opintoviikkoa. Yleensä tämän luontoisista suorituksista ei järjestetä arviointia kuulustelun muodossa eikä myöskään osanottoa kontrolloida mitenkään. Halutessaan suorituksen opintosuoritukseksi jatko-opiskelijan on laadittava kirjallinen selvitys tilaisuudesta jollekin ohjaajista. Selvityksen on sisällettävä tilaisuuden ohjelma, jatkokoulutettavan osuus siellä sekä selostus tilaisuuden annista jatkokoulutuksen ja tutkimustyön kannalta. Suorituksen hyväksyy joku ohjaajista. Hän myös päättää laajuudesta sekä tekee ilmoituksen opin-tosuoritusrekisteriin. Jatkokoulutusohjelman vahvistamisen yhteydessä määritelty laajuus on katsottava ohjeelliseksi vähimmäislaajuudeksi. Jatko-opiskelijan antamaa opetusta ei voida hyväksyä osaksi jatkokoulutusohjelmaa. Perustutkinnon suorittamisen jälkeen kirjoitettuja ja julkaistuja tieteellisiä artikkeleja voidaan sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan seuraavin edellytyksin: - jatko-opiskelija on kirjoittanut artikkelin yksin tai on ainakin ensimmäinen tekijä - artikkeli ei ole oman väitöskirjan tai lisensiaattityön osa - oppiaineen vastuuhenkilö puoltaa hyväksymistä - artikkelien osuus jatkokoulutusohjelmasta voi olla enintään 1/10 (= 4 ov) jatkokoulutusohjelman laajuudesta Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen suoritusten saamiseksi opintosuoritusrekisteriin, on jatko-opiskelijan esitettävä todistus suorituksesta ao. oppiaineen vastuuhenkilölle. Opintorekisteriin voidaan kirjata vain sellaisia suorituksia, joilla on englanninkielinen nimi. Jatkoopiskelijan tulee huolehtia itse hyväksyttyjen jatkokoulutusohjelmien opintosuoritusten kääntämisestä englanninkielisiksi. Kuopion yliopiston järjestämien tieteellisten jatkokoulutuksen opintojaksojen osalta kääntämistä ei tarvitse suorittaa. Vanhaan tutkintojärjestelmään sisältyvistä arvosanoista voidaan jatkokoulutusohjelmaan sisällyttää cum laude approbatur ja laudatur -arvosanat. Vaikka arvosanan arvioitu laajuus opintoviikkoina kattaisi koko jatkokoulutusohjelmalta vaadittavan laajuuden, ei sitä hyväksytä koko laajuudelta, vaan arvosanoja sisältävää jatkokoulutusohjelmaa laadittaessa/vahvistettaessa tarkastellaan ko. tieteenalan opintojen merkittävyyttä oman tutkimusalan kannalta. Arvosanojen painotus jatkokoulutusohjelmassa arvioidaan uudestaan, vaikkakin todistukseen merkitään koko arvosana. Jatkokoulutusohjelman tulee siten sisältää myös muita jatkokoulutuksen tavoitteiden kannalta mielekkäitä opintoja. Jatkokoulutusohjelmaan sisältyvät opinnot tulee esityksessä ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi/opetuskokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet Tutkijaseminaari Tutkijaseminaarissa jatko-opiskelija esittelee tieteellistä tutkimustyötään suullisesti. Tutkijaseminaarin hyväksyjänä ja merkinnän antajana toimii joku ohjaajista. Tutkijaseminaarin suoritustapa on laitoskohtainen. 26 Opinto-opas

27 9. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 9.1 Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tämän vuoksi jatkokoulutuksen yleistavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiuden ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa. Jatkokoulutuksen suoritettuaan jatkokoulutettavan tulee saavuttaa 1. perehtyneisyys a) oman tieteenalan teorianmuodostukseen ja siitä käytyyn keskusteluun b) omaan tutkimusalaan sekä siihen liittyviin lähteisiin. 2. valmius ratkaista tieteenalansa ongelmia tieteellisin menetelmin. 3. perehtyneisyys yhteiskuntatieteen kehitykseen ja tieteenteoriaan. 4. valmius kriittiseen tieteelliseen keskusteluun ja omien tulosten selkeään esittämiseen sekä omalla että vieraalla kielellä. 5. valmius tutkimusyhteistyöhön ja työryhmän -johtotehtäviin. 6. valmius osallistua koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. 9.2 Tutkintoja koskevat määräykset Yhteiskuntatieteiden tutkinnoista annetun asetuksen (245/94) sekä yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen muuttamisesta (901/00) mukaisesti voidaan suorittaa yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkinto. Tarkemmat määräykset asetusten soveltamisesta on annettu Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisen koulutusalan tutkintosäännössä (hyväksytty yliopiston hallituksessa). Filosofian tohtorin tutkinto voidaan asetuksen (1279/91) mukaan suorittaa kaikissa Kuopion yliopiston tiedekunnissa. Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon sijasta myöntää dekaani perustellusta syystä esimerkiksi poikkitieteellistä tutkimusta tekeville, ulkomaalaisille opiskelijoille, ulkomaille tutkimustyöhön lähteville tms. 9.3 Tutkintojen rakenteet Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisen koulutusalan tutkintosäännössä on yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkinnon rakenteeksi määritelty kaksi vaihtoehtoa: V a i h t o e h t o I Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin/tohtorin tutkintoa varten jatko-opiskelijan on Valitessaan jatkotutkintonsa rakenteeksi vaihtoehdon I, tulee opiskelijan suorittaa seuraavat opinnot: - yleisen jatkokoulutuksen opintoja n. 3,0 ov. - jatkotutkinnon päävastuisen tieteenalan opinnot (kirjallisuus n. 5,0 ov ja lisensiaattiseminaari 3,0 ov), yhteensä 8,0 ov. Tieteellinen jatkokoulutus 27

28 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - sivuaineopinnot laajuudeltaan n. 30,0 ov tai niiden sijasta suoritettaviksi hyväksytyt ammatilliset erikoistumisopinnot - laadittava lisensiaatintutkimus/väitöskirja. Väitöskirjaa on puolustettava julkisesti väitöstilaisuudessa. V a i h t o e h t o II Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin/tohtorin tutkintoa varten jatko-opiskelijan on: Valitessaan jatkotutkintonsa rakenteeksi vaih-toehdon II, tulee opiskelijan suorittaa seuraavat opinnot: - yleisen jatkokoulutuksen opintoja n. 3,0 ov. - jatkotutkinnon päävastuisen tieteenalan opinnot (kirjallisuus n. 5,0 ov ja lisensiaattiseminaari 3,0 ov), yhteensä 8,0 ov. - arvosana laudatur tai syventävät opinnot loppuun jollakin toisella tieteenalalla (perustutkinnon päävastuisen tieteenalan lisäksi), mitoitus n. 30,0 ov. - laadittava lisensiaatintutkimus/väitöskirja. Väitöskirjaa on puolustettava julkisesti väitöstilaisuudessa. 9.4 Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman sisältö Henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan sisältyy - esitys vaadittavista suoritettavista tai jo suoritetuista tieteellisen jatkokoulutuksen opintojaksoista ja niiden suoritustavoista; - lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihe ja tutkimussuunnitelma, mikäli ne ovat muuttuneet ilmoittautumisen yhteydessä tehdystä tutkimussuunnitelmasta. 9.5 Tutkintoihin vaadittavat vähintään 40 opintoviikon opinnot Yleistä Jatkotutkintonsa suorittamistavaksi opiskelija voi valita jommankumman edellä esitetyistä vaihtoehdoista. Opintojen tulee muodostaa tutkimustyön kannalta mielekäs kokonaisuus. Opetus suunnitellaan ja järjestetään pääosin opintojaksoina. Muut kuin yleisen jatkokoulutuksen opintojaksot voivat koostua myöskin yksinomaan omatoimisesta opiskelusta. Ohjelmaan voi kuulua myös yliopiston ulkopuolisia koti- ja ulkomaisia opintosuorituksia. Yliopiston ulkopuolisten opintosuoritusten koulutuksellisen arvon opintoviikkoina vahvistaa dekaani ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä. Jatko-opiskelijan perustutkinnon vähimmäislaajuuteen sisältyviä opintosuorituksia ei voi lukea hyväksi jatkotutkinnoissa. Jatkokoulutettava laatii yhdessä ohjaajan kanssa jatkokoulutusohjelman, jonka tulee sisältää edellä mainitut opinnot. Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman osalta suositellaan että 28 Opinto-opas

29 9. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot se esitetään vahvistettavaksi jo jatkokoulutuksen alkuvaiheessa. Mikäli ohjelmaan tulee muutoksia, ne esitetään erikseen dekaanin hyväksyttäväksi Yleinen jatkokoulutus Yleinen jatkokoulutus voi olla yhteistä kaikille yliopiston jatkokoulutettaville, sillä tieteellinen työskentely huomattavastikin toisistaan poikkeavilla tieteenaloilla edellyttää suuressa määrin samoja teoreettisia perustietoja ja samaa metodista valmiutta. Yhteisen ohjelman puit-teissa voidaan eri tutkimusalojen voimat yhdistää ja hyödyntää parhaiten. Yleisen jatkokoulutuksen tavoitteita ovat muun muassa, että jatkokoulutukseen osallistunut pystyy kriittiseen tieteelliseen kommunikointiin sekä suullisesti että kirjallisesti sekä omalla että vieraalla kielellä. Edelleen hänellä tulee olla valmius tutkimuksen suunnitteluun ottaen huomioon ongelman asettelun, menetelmät, resurssit, aikataulun, rahoituksen järjestämisen jne. Hänellä tulee myöskin olla valmius tieteelliseen koulutustehtävään, tutkimustyön motivoimiseen että perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen antamiseen. Lisäksi hänellä tulee olla perehtyneisyys yleiseen tieteen teoriaan, tutkimustyön eettisiin kysymyksiin, korkeimman opetuksen organisaatioon, talouteen ja ongelmiin. Hänen tulee tuntea tutkimuksen painopistealueet, tiedepoliittiset virtaukset, tieteellisen tutkimuksen rahoitus sekä koti- ja ulkomaiset rahoituslähteet, tutkijanvaihtotoiminta ym. Opinnot tulee koota mahdollisimman monipuolisesti ja siten, että peruskoulutuksen huomioon ottaen yllä mainitut tavoitteet saavutetaan. Kunkin jatkokoulutettavan peruskoulutuksen erilaisuudesta johtuen mitään järjestettävistä opintojaksoista ei ole määritelty pakollisiksi. Opinnot tulee kuitenkin pääasiassa suorittaa yliopiston järjestäminä opintojaksoina. Opintojen suorittamista yksinomaan kirjakuulusteluina suositellaan vain poikkeustapauksissa. Yleiseen tutkijakoulutukseen soveltuvia opintojaksoja, joita jatkokoulutustoimikunta pyrkii järjestämään on esitetty tämän oppaan kohdassa Lukuvuosittain järjestettävät yliopiston hallituksen hyväksymät opintojaksot on päivitetty myös yliopiston www-sivulle (yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Lisätietoja myös opintoasioiden osaston opiskelupalvelun päälliköltä puh Eräät yleisen jatkokoulutuksen opintojaksoista kuuluvat peruskoulutuksen opetukseen. Ne jatkokoulutettavat, jotka eivät ole suorittaneet perustutkinnossa ko. opintojaksoja pakollisina, voivat sisällyttää ne jatkokoulutusohjelmaansa Päävastuisen tieteenalan opinnot Jatkotutkinnon päävastuisen tieteenalan opintoina opiskelijan tulee suorittaa lisensiaattiseminaari (3,0 ov), lisensiaattikuulustelu (n.5,0 ov) sekä tutkimustyö (lisensiaatintutkimus/väitöskirja). Lisensiaattikuulustelu Lisensiaattikuulustelun oppimateriaali vahvistetaan henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman vahvistamisen yhteydessä ja sen tulee olla määritelty riittävällä tarkkuudella, sisältäen mm. kuulusteluun tarkoitetun materiaalin tarkan sivumäärän. Kuulusteluun liittyvän oppimateriaalin valinnan suorittaa opiskelija yhdessä ohjaajien ja vastaanottajiksi esitettävien henkilöiden kanssa. Kuulustelun vastaanottajista toisen tulee olla ao. oppiaineen professori, professorin viran haltija tai professorin pätevyyden omaava ao. oppiaineen opettaja tai tut- Tieteellinen jatkokoulutus 29

30 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta kija ja toisen vähintään tohtorin pätevyyden omaava henkilö. Kuulustelun vastaanottajana voi toimia ohjaaja. Kuulustelu on kirjallinen. Kuulustelun toimittanut opettaja ilmoittaa kuulustelun tuloksen kuulusteltavalle ja opintosuoritusrekisteriin. Mikäli kuulusteltava ei ole tyytyväinen kuulustelun arvosteluun, asia voidaan alistaa Kuopion yliopiston tutkintolautakunnan ratkaistavaksi. Kuulustelussa noudatetaan voimassa olevaa kuulusteluohjesääntöä. Lisensiaattiseminaari (tutkijaseminaari) Lisensiaattiseminaarissa jatko-opiskelija esittelee tieteellistä tutkimustyötään. Jatko-opiskelijalta edellytetään osallistumista lisensiaattiseminaarin työskentelyyn kolmen lukukauden ajan. Lisensiaattiseminaarin hyväksyjänä ja merkinnän antajana toimii joku ohjaajista Sivuaineopinnot Sivuaineopinnot tulee muodostaa siten, että ne koostuvat korkeintaan kahdesta oppiaineesta eikä niihin saa sisällyttää peruskurssitasoisia opintojaksoja kuin poikkeustapauksissa. Opinto-ohjelman oppiaineet määräytyvät jatko-opiskelijan tutkimusaiheen mukaisesti: Tavoitteena on pidettävä sitä, että opinnot mahdollisimman hyvin kattavat tutkimustyön kannalta oleelliset tiedot. Ohjelmaan tulisi myös sisältyä mahdollisimman mielekkäitä ja syvällisiä tietoja antavia, tarpeeksi suuria opintokokonaisuuksia, joissa kunkin asian oppimiselle on suunniteltu sopivin suoritustapa. Opinnot muodostuvat valittujen oppiaineiden määräämistä opintojaksoista sekä jatkokoulutukseen suunnitelluista opintojaksoista, kursseista ja seminaareista, kirjakuulusteluista sekä mahdollisista koti- ja ulkomaisista kongresseista. Kirjakuulustelujen tulee koostua riittävän laajoista kokonaisuuksista. Kirjakuulusteluja esitettäessä tulee mainita tentittävät kirjat, sivumäärät, kuulustelun vastaanottajat ja ehdotettu laajuus opintoviikkoina. Laajuudet vahvistetaan jatkokoulutusohjelman vahvistamisen yhteydessä ja suorituksen jälkeen kuulustelun vastaanottajan tulee toimittaa suoritusilmoitus opintosuoritusrekisteriin. Sivuaineopintojen suorittamisesta ammatillisina erikoistumisopintoina päätetään jatkokoulutusohjelman vahvistamisen yhteydessä. Ammatillisina erikoistumisopintoina suoritettavien kurssien tulee olla ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettuja. Yliopiston ulkopuolisista kongresseista ja vastaavista koostuvien opintojen enimmäislaajuudeksi suositellaan n. 5 opintoviikkoa. Yleensä tämän luontoisista suorituksista ei järjestetä arviointia kuulustelun muodossa eikä myöskään osanottoa kontrolloida mitenkään. Halutessaan suorituksen opintosuoritukseksi jatko-opiskelijan on laadittava kirjallinen selvitys tilaisuudesta jollekin ohjaajista. Selvityksen on sisällettävä tilaisuuden ohjelma, jatkokoulutettavan osuus siellä sekä selostus tilaisuuden annista jatkokoulutuksen ja tutkimustyön kannalta. Suorituksen hyväksyy joku ohjaajista. Hän myös päättää laajuudesta sekä tekee ilmoituksen opintosuoritusrekisteriin. Jatkokoulutusohjelman vahvistamisen yhteydessä määritelty laajuus on katsottava ohjeelliseksi vähimmäislaajuudeksi. Jatko-opiskelijan antamaa opetusta ei voida hyväksyä osaksi jatkokoulutusohjelmaa. Perustutkinnon jälkeen kirjoitettuja ja julkaistuja tieteellisiä artikkeleja voidaan sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan seuraavin edellytyksin: 30 Opinto-opas

31 9. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot - jatko-opiskelija on kirjoittanut artikkelin yksin tai on ainakin ensimmäinen tekijä - artikkeli ei ole oman väitöskirjan tai lisensiaattityön osa - oppiaineen vastuuhenkilö puoltaa hyväksymistä - artikkelin osuus jatkokoulutusohjelmasta voi olla enintään 1/10 jatkokoulutusohjelman laajuudesta (huom! säännöstä ei saa poiketa; ohjaaja voi kuitenkin evaluoida joustavasti jatkokoulutustason kirjallisuuskuulusteluja siten, että ne eniten hyödyttävät väitöskirjatyöntekijää/tutkimusryhmää (vaihtoehtoja mm. tentti, kirjallisuuskatsaus työmenetelmäohje ym.); ohjaaja voi hyväksyä osaksi tutkimusalaa tukeviksi jatko-opinnoiksi sopivia jatkokoulutettavan tuottamia väitöskirjatyön ulkopuolisia tieteellisiä artikkeleja kirjallisuusevaluaation muodossa; kyseessä on poikkeusmenettely niissä tapauksissa, kun väitöskirjatyöntekijälle ei ole tarjolla riittävästi muuntyyppisiä tutkimusalaa tukevia jatko-opintoja.) Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen suoritusten saamiseksi opintosuoritusrekisteriin, on jatko-opiskelijan esitettävä todistus suorituksesta ao. oppiaineen vastuuhenkilölle. Vanhaan tutkintojärjestelmään sisältyvistä arvosanoista voidaan jatkokoulutusohjelmaan sisällyttää cum laude approbatur ja laudatur -arvosanat. Vaikka arvosanan arvioitu laajuus opintoviikkoina kattaisi koko jatkokoulutusohjelmalta vaadittavan laajuuden, ei sitä hyväksytä koko laajuudelta, vaan arvosanoja sisältävää jatkokoulutusohjelmaa laadittaessa/ vahvistettaessa tarkastellaan ko. tieteenalan opintojen merkittävyyttä oman tutkimusalan kannalta. Arvosanojen painotus jatkokoulutusohjelmassa arvioidaan uudestaan, vaikkakin todistukseen merkitään koko arvosana. Jatkokoulutusohjelman tulee siten sisältää myös muita jatkokoulutuksen tavoitteiden kannalta mielekkäitä opintoja. Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen suoritusten saamiseksi opintosuoritusrekisteriin, on jatko-opiskelijan esitettävä todistus suorituksesta ao. oppiaineen vastuuhenkilölle, joka tekee ilmoituksen rekisteriin. Opintorekisteriin voidaan kirjata vain sellaisia suorituksia, joilla on englanninkielinen nimi. Jatko-opiskelijan tulee huolehtia itse hyväksyttyjen jatkokoulutusohjelmien opintosuoritusten kääntämisestä englanninkielisiksi. Kuopion yliopiston järjestämien tieteellisten jatkokoulutuksen opintojaksojen osalta kääntämistä ei tarvitse suorittaa. Tieteellinen jatkokoulutus 31

32 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 10. Jatkokoulutuksen opintojaksot Tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti järjestetään alla olevat opintojaksot lukuvuonna Opetussuunnitelmat on julkaistu myös yliopiston wwwsivulla osoitteessa (tieteenalakohtainen jatkokoulutus) ja (yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Vastaavat englanninkieliset versiot opintojaksoista on julkaistu samassa osoitteessa. Opintojaksokohtaisissa tiedoissa on ilmoitettu myös opintojakson opetuskieli (suomi/englanti). Lisätietoja jatkokoulutuskursseista, palautelomakkeet sekä ilmoittautumisautomaatti wwwsivulla Yleinen jatkokoulutus Opintojaksokuvaukset löytyvät osoitteesta OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS AJANKOHTA Advanced Readings in Entrepreneurship 2.0 Kirjatenttinä Advanced Readings in Management 3.0 Kirjatenttinä Basic Biostatistics II 2.0 vuosittain Basic Biostatistics III 2.5 vuosittain Biolääketieteellisen tutkimustyön etiikka Ethics of Biomedical Research 1.5 Kevät 2005, joka toinen vuosi Elektronimikroskopia Electron Microscopy 1.5 Kevät 2005, joka toinen vuosi tai tarvittaessa Englannin kieli jatkokoulutettaville English For Postgraduate Students/ Scientific Writing Seminar 2.5 Vuosittain keväisin ja syksyisin (3 kurssia, joista 2 syksyllä ja 1 keväällä) Epidemiology and Its Applications for Post-graduate Students 2.0 Spring 2005, every second year Etiikka I Ethics I 2.0 Vuosittain keväällä Immateriaalioikeudet ja niiden suojaamisen perusteet Introduction to Immaterial Property Rights and Their Protection 1.0 Vuosittain syyslukukaudella Johdatus filosofiaan Introduction to Philosophy 1.0 Vuosittain syksyllä Kansainvälinen tieteellinen jatkokoulutus International Postgraduate Studies 1.0 Kevätlukukaudella 2004, joka toinen vuosi Laatu laboratoriotyöskentelyssä Laboratory qualityassurance 1.5 Keväällä 2005 Logiikka Logics 2.0 Vuosittain syyslukukaudella Methods of Scientific Thought Tieteen metodologia Joulu-tammikuussa vuosittain 32 Opinto-opas

33 10. Jatkokoulutuksen opintojaksot OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS AJANKOHTA Muntlig svenska för nordiska kontakter Swedish For Postgraduate Students 1.0 Syksyllä 2004; joka toinen tai kolmas vuosi Ranskan kieli jatkokoulutettaville French For Postgraduate Students 1.0 Sopimuksen mukaan Ryhmätyö ja neuvottelutaito Negotiation and Group Work Skills 1.0 Syksy 2004, joka toinen vuosi Saksan kieli jatkokoulutettaville German For Postgraduate Students 1.0 Sopimuksen mukaan Tiedonhaun kurssi jatko-opiskelijoille Information Retrieval for Postgraduate Students 1.0 Joka lukukaudella, vuosittain Tieteellinen esittäminen jatkokoulutettaville Scientific Presentation For Postgraduate Students 2.0 Syyslukukaudella, vuosittain Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja apurahahakemuksen laatiminen biotieteissä Writing a Scientific Article and a Grant Application in Biosciences 2.0 Kevätlukukaudella 2005 Tieteenfilosofia Philosophy of Science 1.0 Syyslukukaudella, tarvittaessa Tilastollinen tietojenkäsittely jatkokoulutettaville Postgraduate Course on Computational Statistics 2.0 Syyslukukaudella, vuosittain Tilastollisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi Computational Statistics II 2.0 Keväällä 2005, joka toinen tai kolmas vuosi Tutkija- ja ohjaajakoulutusseminaari Seminar for Doctoral Students and Their Supervisors Tutkimuksen suunnittelu Planning of Research Projects 1.0 Syksy 2004, joka toinen vuosi Tutkimuksen yleistajuistaminen Presentation of Research 1.0 Kevät 2006, joka toinen vuosi Tutkimuskirjallisuuden hallintaohjelmat Personal Bibliographic Software 1.0 Kevät 2005, vuosittain Validointi lääkeaineanalytiikassa Validation of analytical methods in pharmaceutical studies 1.50 Keväällä 2005 Yhteiskuntafilosofia Political Philosophy 2.0 Vuosittain syyslukukaudella Yliopistopedagogiikan perusteet 1 Pedagogics in University Education Kevät 2005, joka toinen vuosi Yliopistopedagogiikan perusteet 2 Pedagogics in University Education Syksy 2005, joka toinen vuosi Palaute yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen kursseista Kuopion yliopiston hallitus on hyväksynyt jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan esityksen opiskelijapalautteen keräämisestä yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen kursseista. Ko. velvoite liitetään jokaisen opintojakson opetussuunnitelmaan. Palaute kerätään kaikista opintojaksoista kurssin aikana joko manuaalisesti lomakkeella tai www:n kautta. Palautelomake julkaistaan osoitteessa Tieteellinen jatkokoulutus 33

34 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS AJANKOHTA 3 rd Biennial Kuopio Symposium of Ischemic Stroke 0.5 Kesäkuu th Peptide Symposium 0.5 A.I.Virtanen -instituutin seminaarit A.I.Virtanen Institute Research Seminars 2.0 Koko lukuvuosi Advanced Water Chemistry and Treatment (AWCT) 3.0 Every 2 nd year. Next time in spring 2006 Aikasarja-analyysi Time Series Analysis Akuutti haimatulehdus uusinta tietoa sen biologiasta ja hoidosta Acute Pancreatitis Novel Concept in Biology and Therapy 1.0 Kurssia ei järjestetä lukuvuonna Algoritmien suunnittelu ja analysointi Design and Analysis of Algorithms 3.0 Altistumisen arviointi ja analyyttiset määritysmenetelmät toksikologiassa Exposure Assessment and Analytical Methods in Toxicologoy 2.0 Kevät 2006, järjestetään joka toinen vuosi Anatomian laitoksen tutkijapalaveri Research Meetings in Anatomy 2.0 Koko lukuvuosi Applications of Public Health 2.5 Fall 2004 Arkkitehtuurit ja suunnittelumallit Architectures and Design Models 3.0 Bio-orgaaninen kemia Bio-organic Chemistry 5.0 Biofarmasian ja tuotekehityksen jatkokurssi Advanced Biopharmaceutics 6.0 Biofarmasian syventävä kirjallisuus Advanced Literature on Biopharmacy 2.0 Biogeokemia IBiogeochemistry I 3.0 Biogeokemia IIBiogeochemistry II 2.0 Bioinformatiikan tutkimusprojekti Research Project in Bioinformatics 5.0 Sovitaan opiskelijakohtaisesti Biokemiallinen neurofarmakologia Biochemical Neuropharmacology 3.0 Loka-marraskuu 2004 Biolääketieteellisen ydinmagneettiresonanssin seminaarisarja Biomedical NMR Research Seminars 2.0 Biolääketieteen valomikroskooppitekniikat ja julkaisukuvien tuottaminen digitaalisesti Light Microscope Techiniques and Digital Photomicrography in Biomedical Research 1.0 Järjestetään tarvittaessa 34 Opinto-opas

35 10. Jatkokoulutuksen opintojaksot Biomateriaalit Materials in Medicine 3.0 Biosekvenssien käsittelyalgoritmit Bio-Sequence Algorithms 3.0 Biostatistiikka Biostatistics Bioteknologian/eläinbioteknologian seminaarisarja Seminar Series in Biotechnology/ Animal Biotechnology 1.0 Koko lukuvuosi Biotieteiden seminaarisarja Seminars in Biosciences 2.0 Koko lukuvuosi Cardiovascular Epidemiology 2.0 Spring 2006 Case Writing Seminar 3.0 Clinical Decision Making 1.0 Communication Skills 1.0 Fall 2004 Data-analyysi Data-Analysis Ekologisen ympäristötieteen FM- ja tutkijaseminaarit Thesis and Research Seminars in Ecology and Environmental Sciences 2.0 Vuosittain kevätlukukaudella Elementtimenetelmät Finite Element Methods Elintarvikemikrobiologia Food Microbiology 5.0 Toukokuu, vuosittain Elintarviketoksikologia Nutrition Toxicology 2.0 Järjestetään tarvittaessa, mahdollisesti 2005 Eläinfysiologia Animal Physiology 6.0 Syksy 2004 Eläinkoetekniikat Methods in Animal Experimentation 2.0 Lukuvuosi Eläinten hyvinvointi Animal Welfare 2.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Eläinten käyttäytyminen Animal Behaviour 3.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Eläinten käytön etiikka Ethics of Animal Use 1.0 Lukuvuosi Eläintuotanto Animal Production 3.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Farmakogenomiikka Pharmacogenomics Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa I Advanced Pharmacokinetics, Part I 4.0 Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa II Advanced Pharmacokinetics, Part II 2.0 Helmikuu Farmaseuttinen analytiikka Tieteellinen jatkokoulutus 35

36 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Pharmaceutical Analysis for Graduate Students 1.0 Farmaseuttinen bioteknologia Pharmaceutical Biotechnology 3.0 Parittomien kalenterivuosien keväällä, seuraavan kerran keväällä 2005 Farmaseuttinen mikrobiologia Pharmaceutical Microbiology 4.0 Farmaseuttisen kemian jatkokoulutusseminaari Advanced Seminars in Pharmaceutical Chemistry 1.5 Ilmoitetaan erikseen Farmaseuttisen kemian syventävä kirjallisuus Advanced Literature on Pharmaceutical Chemistry 2.0 Sopimuksen mukaan, vuosittain Farmasian teknologian ja biofarmasian jatkokoulutusseminaari Research Seminars in Pharmaceutics 1.5 Ilmoitetaan erikseen Farmasian teknologian syventävä kirjallisuus Advanced Literature on Pharmaceutical Technology 2.0 Sopimuksen mukaan, vuosittain Flow Cytometry in Biomedical Research 2.0 Kurssia ei järjestetä lukuvuonna Fysikaalisen farmasian jatkokurssi Advanced Physical Pharmacy 6.0 Fysiologian seminaarisarja Seminar Series of Physiology 1.0 Ilmoitetaan erikseen Geenien ilmentymisen mekanismit Mechanisms of Gene Expression Health Care Systems 1.0 Spring 2005 Health Related Environmental Microbiology 2.0 Every second year if needed, in autumn Health and Disease in Baltic Countries, Russia and Finland 3.0 Spring 2004 Health, Culture and Illness 2.0 Hermoston vanheneminen: molekyylimekanismeista kliinisiin näkökohtiin Biology of Neural Aging: Molecular Mechanisms and Clinical Approach Histologiset menetelmät Methodology in Histology 1.0 Vuosittain, tarpeen mukaan Hoitotieteen jatkokoulutusseminaari Postgraduate Research Seminar in Nursing Science 2.0 Koko lukuvuosi, vuosittain Hydrobiologia Hydrobiology 3.0 Ihotautien, allergologian ja sukupuolitautien jatkokoulutusseminaari Seminars on Dermatology, Allergology and Venereology 2.0 Koko lukuvuosi, vuosittain Ilmafysiikka ja -kemia 1: ilmakehän fysiikka ja kemia Atmospheric Physics and Chemistry 1: Chemistry and Physics of Atmosphere 3.5 Ilmafysiikka ja -kemia 3: kaasujen ja hiukkasten mittaustekniikka Atmospheric Physics and Chemistry 3: 36 Opinto-opas

37 10. Jatkokoulutuksen opintojaksot Measurement Technology of Atmospheric Cases and Particles 2.0 Noin joka kolmas vuosi Immunohistokemian jatkokurssi Advanced Immunohistochemistry 1.0 Vuosittain, tarpeen mukaan Immunohistokemian peruskurssi Basic Immunohistochemistry 1.0 N. kerran kahdessa vuodessa, kysynnän mukaan Immunologia Immunology Immunotoksikologia Immunotoxicology 2.0 Ilmoitetaan erikseen Implanttien fysiikkaa Physics of Medical Implants 2.0 Infectious Disease Epidemiology 2.0 Every second year, Spring 2005 International Exchange Program 4.0 Summer 2005 Introduction and Methods in Genetic Epidemiology 2.0 Every second year, Spring 2005 Introduction to Medical Anthropology 1.0 Spring 2004 Introduction to Public Health 1.0 Introduction to Epidemiology 1.5 September 2004 Isotooppitekniikka Isotopic Techniques 2.0 Jauhe- ja tablettiteknologia Powder and Tabletting Technology 2.0 Joka toinen vuosi, v Johdatus kvalitatiiviseen tutkimukseen Introduction to Qualitative Social Research 3.0 Johdatus molekulaariseen bioinformatiikkaan Introduction to Molecular Bioinformatics Johdatus rakennegenomiikkaan Introduction to Structural Genomics Jätehuolto-oppi Waste Management 3.0 Kala- ja raputaudit Diseases of Fish and Crayfish 3.0 Lukuvuonna Kasvien biodiversiteetti Diversity of Plants 4.0 Syyslukukaudella Kasvien ekologinen stressifysiologia Ecological Stress Physiology of Plants 3.0 Pyritään järjestämään parittomina vuosina kevätlukukaudella Kasvien ilmansaastevaurioiden solubiologia Cell Biology of Air Pollution Damages in Plants 2.0 Pyritään järjestämään parillisina vuosina syyslukukaudella Kasvivaurioiden rakennetutkimus Ultrastructural Methods for Monitoring Plant Injuries 2.0 Syksy 2005 Kauppatieteiden tutkimusseminaari Research Seminar on Business and Management 3.0 Koko lukuvuosi Keinohedelmöitys- ja alkiotekniikat Artificial Insemination and Embryo Technology 1.5 Kevät 2005 Tieteellinen jatkokoulutus 37

38 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kemiallinen työhygienia II Chemical Occupational Hygiene II 2.0 Kevätlukukausi Kemiallinen ympäristöhygienia Environmental Hygiene and Chemistry 3.0 Kemian workshop Work Shop in Chemistry 1.0 Kliininen hematologia Clinical Hematology 1.5 Marras-joulukuu Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen jatkokoulutusseminaari Seminars on Clinical Physiology and Nuclear Medicine 2.0 Koko lukuvuosi Kliinisen immunologian laboratorioprojektityö Advanced Project Work in Clinical Immunology 4.0 Kliinisen neurofysiologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Clinical Neurophysiology 2.0 Koko lukuvuosi Kliinisen patologian jatkokoulutusopintojakso Postgraduate Seminar in Clinical Pathology 2.0 Koko lukuvuosi Kliinisten lääketutkimusten perusteet Basic Knowledge of Clinical Trials 0.5 Kevät 2006 Korva-, nenä- ja kurkkutautien jatkokoulutusseminaari Seminars on Otorhinolaryngology - Head and Neck Surgery 3.0 Koko lukuvuosi Kuvannus ja visualisointiimaging and Visualization 1.0 Ei järjestetä lv Kuvannus ja visualisointi, luentokurssi Imaging and Visualization, lectures only 0.5 Ei järjestetä lv Kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmät Methods of Qualitative Research 3.0 Kevät 2006, joka toinen vuosi Kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmät Methods of Quantitative Research 3.0 Kevät 2005, joka toinen vuosi Käytettävyyden suunnittelu Usability Engineering 3.0 Käytännön bioindikaattorit Practical Bioindicators 2.0 Käänteisongelmat 1 Inverse Problems Käänteisongelmat 2 Inverse Problems Laboratoriohallinto Laboratory Administration 2.0 Tammi-helmikuu vuosittain Laboratorioturvallisuus Safety in Laboratory 1.0 Lastenpsykiatrian tutkijaseminaari Research Seminars on Child Psychiatry 1.0 Koko lukuvuosi Lastentautien ja lastenneurologian tutkijaseminaari Research Seminars on Pediatrics and Child Neurology 1.0 Koko lukuvuosi Lisääntymisfysiologia Reproductive Physiology 2.0 Syksy Opinto-opas

39 10. Jatkokoulutuksen opintojaksot Lääkeaineen suunnittelu Drug Design 4.0 Syyslukukausi Lääketieteellinen signaalianalyysi Medical Signal Analysis 2.0 Lääketieteellinen ultraäänitekniikka 2 Ultrasound Techniques in Medicine Joka toinen vuosi, kevät 2005 Lääketieteellisen tutkijakoulun seminaarisarja Seminar Series of the Kuopio Doctoral Program of Medical Sciences 1.0 Koko lukuvuosi Lääketieteen informatiikka Informatics of Medicine 1.0 Ilmoitetaan erikseen Lääkkeiden hyvät tuotantotavat Good Manufacturing Practice 1.5 Lääkkeiden tuotekehityksen johdantokurssi Introduction to Pharmaceutical Research and Development 1.5 Meta-analysis 4.0 Spring 2005 MPH-Culture Club 0.5 Maaperäekologia I Soil Ecology I 3.0 Joka toinen vuosi Maaperäekologia II Soil Ecology II 2.0 Syksy 2004 Magneettikuvaus Magnetic Resonance Imaging 2.0 Malliorganismit Model Organisms Malliorganismit, luentokurssi Model Organisms, lectures only Master Class in Social and Health Informatics 2.0 Joka toinen vuosi, kevät 2006 Medical Sociology 3.0 Melu III (melun vaikutusten arviointi) Noise III (Noise Assessment) 2.0 Mikrosirut kirjatentti Mikroarray Book Exam Mikrosirut/Array viikko Microarrays/Array Week Mikrosirut/Array viikko, luentokurssi Microarrays/Array Week, lectures only Modernit synteettiset menetelmät Modern Synthetic Methods 1.5 Kevät 2005 Molekulaarinen lääketiede I Molecular Medicine I Molekulaarinen lääketiede II: päivän polttavat aiheet molekyyli- ja solubiologian tutkimuksessa Molecular Medicine II: Hot Topics in Molecular and Cellular Biology Molekulaarinen lääketiede III: Ravintogenomiikka Molecular Medicine III: Nutrigenomics Molekulaarinen lääketiede III: Ravintogenomiikka, luentokurssi Molecular medicine III: Nutrigenomics, lectures only Tieteellinen jatkokoulutus 39

40 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Molekulaarinen neurofarmakologia Molecular Neuropharmacology, Book Exam Molekulaarisen fysiologian/ Peptidisignaloinnin seminaarit Seminars/Journal Club in Molecular Physiology/Peptide Signalling 2.0 Koko lukuvuosi Molekulaarisen lääketieteen seminaarisarja Seminars in Molecular Medicine 2.0 Koko lukuvuosi Molekyylibiologia ja geeniteknologia I Molecular Biology and Gene Technology I 4.0 Kevät 2005 Molekyylibiologia ja geeniteknologia II Molecular Biology and Gene Technology II 5.0 Kevät 2005 Molekyylibiologian ja geeniteknologian luennot I Molecular Biology and Gene Technology Lectures I 1.5 Kevät 2005 Molekyylibiologian ja geeniteknologian luennot II Molecular Biology and Gene Technology Lectures II 2.0 Kevät 2005 Molekyylibiologian sovellukset vesiviljelyssä Applications of Molecular Biology in Aquaculture 3.0 Kevät 2005 Molekyylimallitus Molecular Modelling 2.5 Vuosittain Naistentautien ja synnytysklinikan jatkokoulutusseminaarisarja Postgraduate Seminars on Gynaecology and Obstetrics 1.5 Koko lukuvuosi Neuroimmunology and Brain Inflammation 2.0 Joka toinen vuosi, lukuvuonna Neurologia Neurology 3.0 Koko lukuvuosi Neurotieteiden seminaarisarja Seminar Series of Neuroscience 1.0 Koko lukuvuosi Neurotoksikologia Neurotoxicology 2.0 Järjestetään tarvittaessa NMR-spektroskopia I NMR-Spectroscopy I 1.5 Kevät 2005 NMR-spektroskopia II NMR-Spectroscopy II 2.0 Kevät 2005, tarpeen mukaan NMR-spektroskopiakurssi: perustutkimuksesta kliinisiin sovelluksiin Magnetic Resonance Spectroscopy: from Basic Research to Clinical Applications 2.0 Ei järjestetä lv Nutritional Epidemiology 2.0 Every second year, May 2006 Occupational Epidemiology 2.0 Ohjelmistojen uudistaminen Software Re-Engineering 3.0 Ohjelmistosuunnittelu Software Design 3.0 Onkologian seminaari Seminars in Oncology 2.0 Koko lukuvuosi Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Partial Differential Equations 3.0 Patient s Rights 1.0 Proteiinien rakenteet Protein Structures Opinto-opas

41 10. Jatkokoulutuksen opintojaksot Proteiinimallitus Protein Modelling 2.0 Vuosittain Proteomiikka Proteomics Proteomiikka, luentokurssi Proteomics, lectures only Psykiatrian tieteellinen jatkokoulutus Postgraduate Seminars on Psychiatry 1.0 Koko lukuvuosi Public Health Issues 4.0 Public Health Journal Club 1.0 Kevätlukukausi Radioekologia Radioecology 2.0 Radiokemia ja -farmasia Radiochemistry and Radiopharmacy Radiologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Radiology 2.0 Koko lukuvuosi Radiologian jatkokoulutustilaisuus: terveyskeskusten röntgenpäivät Postgraduate Course in Radiology: Seminar on Radiology in Health Centers 0.5 Joka toinen vuosi, seuraava Radiologian jatkokoulutustilaisuus: verisuonien kuvantamisen ja toimenpideradiologian kurssi Postgraduate Course in Radiology: Vascular Imaging and Interventions 0.5 Joka toinen vuosi lokamarraskuussa, seur. v Radiotoksikologia Radiotoxicology 2.0 Rakenneinformatiikan laboratoriokurssi Structural Informatics Lab Course ja Rakenteisten dokumenttien käsittelykielet Structured-Document Processing Languages 3.0 Rapujen rakenne ja ekologia Morphology, Anatomy and Ecology of Crayfish 0.5 Järjestetään tarvittaessa Ravitsemusepidemiologia Nutritional Epidemiology 4.0 Every 2nd year, next time May 2004 Ravitsemustieteen tutkimusseminaari Postgraduate Seminar on Nutrition Research 2.0 Koko lukuvuosi Research Seminar 4.0 Autumn 2004 Reseptorifarmakologia Receptor Pharmacology 4.0 Syksy 2005 Results and Experiences of Community Intervention Programmes 1.0 Spring 2005 Seminar Series in Neurobiology 1.0 Koko lukuvuosi Signalointimekanismit neurofysiologiassa ja apoptootisissa prosesseissa Signalling in Cell Death and Neurophysiology Siirtoilmiöt Transport Phenomena 3.0 Silmätautien jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Ophthalmology 3.0 Koko lukuvuosi Sisäilmahygienia I Indoor Air Hygiene I 2.0 Syyslukukaudella Tieteellinen jatkokoulutus 41

42 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Sisäilmahygienia 2: ympäristöallergeenit Indoor Air Hygiene 2: Aeroallergens 2.0 Syyslukukaudella Sisäilman epäpuhtauksien hallinta ja ilmanvaihto Control of Indoor Air Impurities and Ventilation 3.5 Kevätlukukaudella Sisätautien klinikan tutkimusseminaarisarja Research Seminars of the Dept. of Medicine 1.0 Vuosittain Social Epidemiology 1.5 Spring 2005 Solun säätely -laboratoriotyöt Cell Regulation Laboratory Work Solun säätely, luentokurssi Cell Regulation, Lectures Only 1.5 Sosiaalifarmasian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Social Pharmacy 2.0 Koko lukuvuosi Sosiaalipolitiikan jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminar on Social Policy 3.0 Koko lukuvuosi Sosiaalipsykologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminar on Social Psychology 3.0 Koko lukuvuosi Sosiaalityön jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars in Social Work 3.0 Koko lukuvuosi Sosiologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminar on Sociology 3.0 Koko lukuvuosi Sovellettu entomologia 1 Applied Entomology Syyslukukaudella, joka toinen vuosi Sovellettu entomologia 2 Applied Entomology Syyslukukaudella, joka toinen vuosi Special Issues 3.0 Stereologian kurssi Stereology Course 2.0 Sulautetut järjestelmät Embedded Systems 3.0 Syövän lääke- ja sädehoidon seminaarisarja Seminars on Chemotherapy and Radiotherapy of Cancer 2.0 Koko lukuvuosi Sädehoidon fysiikka 2 Methods and Techniques in Radiotherapy 2.0 Säteilybiologia Radiation Biology 3.0 Säteilyepidemiologia Radiation Epidemiology 2.0 Tekoäly Artificial Intelligence 3.0 Teollinen lääkkeenvalmistus Industrial Manufacturing of Pharmaceuticals 4.0 Terrestrinen saaste-ekologia Terrestrial Pollution Ecology 3.0 Parillisina vuosina kevätlukukaudella Terveyshallinnon, -talouden ja tietohallinnon metodologia Methodology of Health Management Sciences, 42 Opinto-opas

43 Health Economics and Information Management in Social and Health Care 4.0 Lukuvuosittain Terveyshallinto- ja terveystaloustieteen lukuseminaari jatko-opiskelijoille Reading Theories of Health Management Sciences and Health Economics for Postgraduate Students 4.0 Lukuvuosittain Terveyshallinto-, terveystaloustieteen ja sosiaalija terveydenhuollon tietohallinnon jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars in Health Management Sciences, Health Economics and Information Management in Social and Health Care 2.0 Lukuvuosittain Terveystaloustieteen jatkokoulutus Postgraduate Course on Health Economics 2.0 Koko lukuvuosi The Electrical Brain: From Ion Channels to Clinical Neurophysiology 2.0 Ei järjestetä lv Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja apurahahakemuksen laatiminen biotieteissä Writing a Scientific Article and a Grant Application in Biosciences 2.0 October 2004 (in English), maalis-huhtikuu 2005 (suomenkielinen) Tietojärjestelmien analyysi- ja suunnittelumenetelmät Methods in Analysis and Design of Information Systems 3.0 Tietojärjestelmän testaus Testing Software Systems 3.0 Tietokannanhallintajärjestelmät Database Management Systems 3.0 Tietoturva Data Security 3.0 Tobacco Control: Global Aspects in Tobacco Control 1.0 Spring 2005 Tohtoriopiskelijoiden rotaatio Methodological Rotation 4.0 Toiminnallinen genomiikka Functional Genomics Toiminnallinen genomiikka, luentokurssi Functional Genomics, Lectures Only Toksikologian jatkokoulutusseminaarit Postgraduate Seminars in Toxicology 2.0 Toksikologinen riskinarviointi Advanced Course on Toxicological Risk Assesment 8.0 Koko lukuvuosi Toksikopatologia Toxicopathology 3.0 Marraskuu 2004, joka toinen vuosi Toksisuuden molekulaariset makanismit Molecular Mechanisms in Toxicity 2.0 Järjestetään tarvittaessa Tumareseptoriryhmän kirjallisuusseminaarit Literature Seminars of the Nuclear Receptor Group 3.0 Koko lukuvuosi Tieteellinen jatkokoulutus 43

44 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tutkimusmenetelmät Research Methods 2.0 Työterveyden ja ergonomian jatkokoulutusseminaarisarja Postgraduate Seminars in Occupational Health and Ergonomics 1.0 Syksyllä ja keväällä erikseen ilmoitettavina ajankohtina Työtoksikologian täydennys Advanced Occupational Toxicology 2.0 Uudet lääkeaineet Seminar on New Drugs 0.5 Kevät 2005 Valaistus- ja lämpöolosuhteet Lightning and Thermal Conditions 2.0 Vertaileva eläinravitsemus Animal Nutrition 6.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Vesistövesien tilan ja laadun arviointi Methods for Freshwater Quality Assessment 1.0 Joka toinen vuosi Wireless Physiology Yhteiskuntatieteiden metodologisia kysymyksiä Methodological Questions of Social Sciences 2.0 Yleinen patologia General Pathology 2.5 Vuosittain Ympäristö ja terveys -tutkimusseminaarit Environment and Health Research Seminars 2.5 Koko lukuvuosi Ympäristöfilosofia Environmental Philosophy 1.0 Ilmoitetaan myöhemmin Ympäristöfysiikan erikoiskurssi Special Course in Environmental Physics 1.0 Ympäristömikrobiologia Environmental Microbiology Ympäristömikrobiologia ja -bioteknologia syventävä opetus Advanced Studies in Environmental Microbiology and Biotechnology 2.5 Kevätlukukaudella Ympäristönsuojeluoikeus Legislation of Environmental Protection 2.5 Ympäristötoksikologia Environmental Toxicology 2.0 Kevät 2006 Älykkäät järjestelmät Intelligent Systems Opinto-opas

45 11. Opetusministeriön rahoittamat tutkijankoulutusohjelmat Kuopion yliopistossa /GRADUATE SCHOOL - tutkijakoulut* Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu A.I.Virtanen -instituutin tutkijakoulu Sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden tutkijakoulu Farmasian tutkijakoulu Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu Ympäristöterveyden tutkijakoulu, SYTYKE TULES graduate school * alkaen Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu Kuopio Doctoral Program of Medical Sciences, Faculty of Medicine, University of Kuopio Tutkijakoulun tavoitteet Tutkijakoulu keskittyy kroonisten kansantautien molekulaarisen taustan, ehkäisyn ja hoidon tutkimukseen. Tutkijakoulun muodostavat lääketieteellisessä tiedekunnassa, pääosin kliinisessä tutkimusyksikössä ja Meditekniassa toimivat tutkimusryhmät keskeisenä runkonaan neurotieteiden, sisätautien ja kliinisen ravitsemustieteen tutkijaryhmät. Tutkijakoulussamme on opiskelijoita vuonna 2004 yhteensä noin 50. Opetusministeriön rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja on tällä hetkellä viisi ja jollakin muulla rahoituksella olevia loput 45 paikkaa. Tavoitteena on kouluttaa koulun keskeisissä tutkimusohjelmissa menetelmälliset valmiudet omaavia, moderneja kliinisiä tutkijoita ja erikoistuvia lääkäreitä sekä lääketieteellisesti orientoituneita osaajia lääkekehittely-yritysverkostoon Suomessa sekä tutkijoita koko maahan. Tutkijakoulun johtaja: Professori Hilkka Soininen Tutkijakoulun varajohtaja: Professori Markku Laakso Koordinaattori: FT Pauliina Korhonen Internet: A.I.Virtanen -instituutin (AIVI) tutkijakoulu A.I.Virtanen Institute Graduate School Tutkijakoulun johtajana toimii professori Juhani Jänne (A.I. Virtanen -instituutti, puh ). Opetusministeriön rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja on vuonna 2004 yhteensä 19, yksi Suomen Akatemian tutkijankoulutusvirka ja muulla tavoin rahoitettuja tutkijakoulupaikkoja yhteensä n. 70. AIVI on yksi Suomen kuudesta biokeskuksesta, jonka eräs keskeinen tehtävä on tutkijakoulutus. Tutkijakoulutus tapahtuu instituutin tutkimuksellisilla painopistealueilla, jotka ovat bioteknologia, erityisesti eläinbioteknologia, molekulaarinen lääketiede, erityisesti geeniterapia ja geeninsiirtoteknologia; neurobiologia, erityisesti keskushermostoon vaikuttavien sairauksien syiden selvittäminen ja uusien tautimallien kehittäminen ja biologinen kuvantaminen sekä solutasolla että yksittäisen koe-eläimen tasolla. AIVI:n jatkokoulutusohjelmassa järjestetään vuosittain sekä omia että osin yhteistyössä muiden tutkijakoulujen kanssa toteutettavia englanninkielisiä opintojaksoja ja seminaareja sekä postgraduaattisymposiumi, jossa jatko-opiskelijat esittelevät tutkimustuloksiaan pos- Tieteellinen jatkokoulutus 45

46 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta tereina ja suullisina esityksinä. Lisätiedot: Instituutin hallintopäällikkö Riitta Keinänen (A.I.Virtanen -instituutti, puh ) ja Internetistä: Internet: Internet: Sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden valtakunnallinen tutkijakoulu The National Post Graduate School in Social and Health Policy, Management and Economics Kuopion yliopiston Terveyshallinnon ja -talouden laitos koordinoi sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden valtakunnallista tutkijakoulua. Tutkijakoulun johtajana toimii professori Juha Kinnunen ja koordinoinnista vastaa tutkimusjohtaja Kaija Saranto (puh ; Yhteistyöosapuolina ovat Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitos ja sosiaalitieteiden laitokset, Lapin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Tampereen yliopiston terveystieteiden laitos, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, STAKES ja Työterveyslaitos, psykologian osasto. Tutkijakoulun tehtävinä on 1) kouluttaa korkeatasoisia sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden ammattitutkijoita vastaamaan lisääntynyttä osaajien tarvetta sekä 2) tuottaa uutta tutkimustietoa hyödynnettäväksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Opetusministeriön rahoittamia jatkokoulutuspaikkoja on yhteensä viisi (5). Tutkijakoulun toiminta perustuu sekä yhteistyöosapuolten väliseen työnjakoon että valtakunnalliseen yhteistyöverkkoon lähialojen tutkijakoulutusohjelmien kanssa. Ohjelman tavoitteena on vastata opiskelijoiden yksilöllisiin koulutustarpeisiin mm. hyödyntämällä osallistuvien yksiköiden ja henkilöiden kansainvälisiä ja kansallisia yhteyksiä. Internet: tht/ Farmasian tutkijakoulu Farmasian tutkijakoulu on farmasian alojen valtakunnallinen tutkijakoulu, jonka toiminta on alkanut vuoden 1998 alussa. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta ja Kuopion yliopiston farmaseuttinen tiedekunta vuorottelevat tutkijakoulun koordinoinnissa. Vuosina tutkijakoulua koordinoi Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta. Johtajana toimii professori Raimo Tuominen ja koordinaattorina Atso Raasmaja. Kuopion yliopistossa yhteyshenkilönä toimii tiedekunnan hallintopäällikkö Kristiina Bailey (s-posti: Tutkijakoululla on opetusministeriön rahoittamia tutkijakoulupaikkoja vuonna 2004 kaikkiaan 11 ja muulla tavoin rahoitettuja paikkoja noin 70. Farmasian tutkijakoulu tarjoaa monitieteisen ja organisoidun valtakunnallisen tutkijakoulutuksen lääketutkimukseen ja -kehitykseen. Tutkimusryhmät muodostavat tutkijakoulun ytimen. Kotimaista ja kansainvälistä verkottumista samoin kuin yhteyksiä teollisuuteen hyödynnetään tutkijakoulutuksessa monipuolisesti. Farmasian tutkijakoulu tuottaa nuoria tohtoreita lääketutkimuksen, -tuotekehityksen ja -valvonnan tehtäviin. Yksityiskohtaiset tiedot tutkijakoulusta on esitetty www-sivulla osoitteessa: Internet: 46 Opinto-opas

47 11. Tutkijankoulutusohjelmat Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu toteutetaan yhteistyössä Kuopion, Oulun, Tampereen, Turun yliopistojen ja Åbo Akademin Vaasan hoitotieteen laitosten kanssa. Tutkijakoulun johtaja on professori Katri Vehviläinen-Julkunen, Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos, puh Kuopion yliopiston hoitotieteen laitos on tutkijakoulun koordinaattori. Tutkijakoulussa on kahdeksan opetusministeriön ja yksi Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Koulu järjestää 4-6 tutkijankoulutuskurssia vuosittain yhteistyössä mukana olevien yliopistojen kanssa. Tutkijakoulun kurssitarjonta on suunniteltu kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tutkijankoulutuskursseilla opettavat sekä kansalliset että kansainväliset asiantuntijat ja tutkijat. Kursseista tiedotetaan erikseen Kuopion yliopiston www-sivuilla Lisätietoja myös hoitotieteen laitoksen www-sivulla Ympäristöterveyden tutkijakoulu, SYTYKE Graduate School in Environmental Health Tutkijakoulu on aloittanut vuoden 2002 alussa. Sillä on 5 opetusministeriön rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Tutkijakoulun keskeisenä teemana on riskinarviointi. Ympäristöterveyden riskinarviointi perustuu parhaimmillaan haitallisten altisteiden ja päästölähteiden, altistumisen, vaikutusmekanismien ja terveysvaikutusten tarkkaan tuntemiseen. Tutkijakoulun toiminta-ajatuksena on kouluttaa ympäristöterveyden osaajia, jotka hallitsevat oman tutkimusalansa ohella ympäristöterveyden monitahoisia ja monitieteisiä kokonaisuuksia. Tutkijakoulussa yhdistetään eri tieteenalat ja substanssiosaaminen siten, että ne tukevat ympäristöterveyden riskianalyysiketjun ymmärtämistä ja hallintaa. Tutkijakoulussa ovat mukana Kuopion yliopisto (vastuullinen yliopisto), lisäksi Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Ilmatieteen laitos, Kansanterveyslaitos, Säteilyturvakeskus ja Työterveyslaitos. Tutkijakoulun johtaja on professori Jukka Juutilainen. Verkkosivut: TULES graduate school Tutkijakoululla on 10 opetusministeriön rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Tutkijakoulussa ovat mukana Kuopion yliopiston (vastuullinen yliopisto) lisäksi Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto ja TTL. Tutkijakoulun johtaja on professori Heikki Helminen, Kuopion yliopisto, anatomian laitos. Internet: Tieteellinen jatkokoulutus 47

48 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 12. Jatkokoulutuksen hallinto Kuopion yliopistossa Yliopiston hallitus hyväksyy tutkintosääntöjen yhteydessä jatkotutkintoja koskevat yleismääräykset. Yliopiston hallitus hyväksyy yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman. Tiedekunnat hyväksyvät jatkotutkintojen todistuslomakkeet sekä vuosittaiset tiedekuntakohtaiset jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat, johon sisältyy tarkemmat jatkokoulutusmääräykset ja vuosittainen opetusohjelma. Tiedekuntaneuvostot/dekaanit/jatkokoulutustoimikunnat hyväksyvät jatko-opiskelijoiden ilmoittautumiset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja määräävät jatkokoulutuksen ohjaajat, hyväksyvät henkilökohtaiset jatkokoulutusohjelmat ja niihin esitetyt muutokset, sekä myöntävät jatko-opiskeluoikeudet jatkokoulutusvalmiuslausuntojen perusteella. Lisäksi tiedekuntaneuvostot määräävät väitöskirjojen ja lisensiaatin tutkimusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä väitöstilaisuuden valvojat. Tiedekuntaneuvostot myöntävät väittelyluvat ja hyväksyvät ja arvostelevat lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat. Tiedekuntien dekaanit myöntävät opiskeluoikeudet jatkotutkintoihin ja sopivat väittelijöiden kanssa väitöspäivän ja -paikan sekä hyväksyvät suoritetut tutkinnot ja myöntävät oppiarvot. Yliopiston jatkokoulutusasioita voidaan käsitellä tiedekuntakohtaisissa jatkokoulutustoimikunnissa; lääketieteen jatkokoulutustoimikunta, yhteiskuntatieteiden jatkokoulutustoimikunta (farmaseuttisessa ja luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnissa ei ole ko. toimikuntia käytössä toistaiseksi). Jatkokoulutustoimikunnat nimitetään ajalle lääketieteelliseen tiedekuntaan ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Lisäksi yliopistossa toimii kaikkien tiedekuntien yhteinen Jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta sekä erikoistumiskoulutusten toimikuntia. Yliopiston rehtorin asettaman jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan puheenjohtaja valitaan jäsenten keskuudesta ja sen koordinoijana toimii yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori, sihteerinä toimii opintoasioiden osaston opintosihteeri yleisissä asioissa ja tiedekuntakohtaisten jatko-koulutustoimikuntien sihteerit tiedekuntien alakohtaisissa asioissa. Toimikuntien kokoonpanot on julkaistu yliopiston osoitteessa Jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta määrittelee yliopistossa annettavan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet, suunnittelee jatkokoulutuksen muotoja ja toteuttamistapoja sekä edistää jatkokoulutukseen liittyvää tutkimustoimintaa yliopistossa, vastaa yhdessä opintoasioiden osaston kanssa yleiseen jatkokoulutukseen kuuluvien opintojaksojen ja koulutustilaisuuksien suunnittelusta, vastaa lukuvuoden opetussuunnitelman ja lukujärjestysten laadinnasta jatkokoulutuksen osalta, huolehtii, että jatkokoulutus ja sen vaatimat voimavarat otetaan huomioon yliopiston vuotuisessa tulo- ja menoarviossa ja keskipitkän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelmassa, tekee esitykset lukuvuosittain yliopiston rehtorille jatkokoulutukseen osoitettujen määrärahojen jaosta laitoksille ja klinikoille, antaa lausunnot jatkokoulutukseen hyväksyttävien valintaperusteista ja tekevät tiedekuntaneuvostoille esitykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ilmoittautuneiden ja henkilökohtaisten jatkokoulutusohjelmien hyväksymisestä periaatteellista pohdintaa edellyttävissä tapauksissa, huolehtii jatkokoulutukseen liittyvästä tiedotustoiminnasta yhdessä yliopiston tiedotusosaston kanssa ja suorittaa muut yliopiston hallituksen, tiedekuntien ja hallintokeskuksen sille antamat tehtävät. 48 Opinto-opas

49 13. Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut Jatkokoulutuksen kannalta keskeiset opintoneuvontapalvelut. Lisätietoja: Opintoasioiden osasto Opintoasioiden osasto hoitaa yleisen opintoneuvonnan, ilmoittautumiset, opiskelijavalinnan, opintotukiasiat, opintosuoritusten kirjaamisen ja todistusten kirjoittamisen sekä ura- ja työelämäpalveluihin liittyvät asiat. Käyntiosoite Savilahdentie 9, Snellmania -rakennus, 1. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puh. opintoasiat: (017) , , , , , opintotukiasiat: (017) ja urapalvelut (017) , Faksi (017) Sähköposti Internet Aukioloajat ma, ti, pe klo ke suljettu to klo Osaston kansliassa palvelevat: Osaston johtaja Hannu Berlin puh. (017) , s-posti: huone 1078/1 - yliopiston opetussuunnitelmien ja lukujärjestysten laadinnan yleinen koordinointi, erityisesti yleisten opintojaksojen osalta - koulutusohjelmien opetussuunnitelmien kehittämishankkeissa konsultointi sekä yliopiston opetuksen arvioinnin ja kehittämisen koordinointi - yliopiston opiskelijavalinnan yleinen koordinointi - yliopiston opetuksen ja oppimisen arviointityön koordinointi yhteistyössä opetuksesta vastaavan vararehtorin ja oppimiskeskuksen johtajan kanssa - opintoasioiden osaston johtajan tehtävät Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen puh. (017) , s-posti: Tuija.Pasanen@uku.fi, huone 1078/2 - yliopiston opiskelijavalinta-asioiden koordinointi - yliopiston HAREK-vastuuhenkilö opintoasioissa (valtakunnallinen hakija- ja opintooikeusrekisteri) - tiedekuntien yleisen tieteellisen jatkokulutuksen koordinointi ja yleisen jatkokoulutuksen tuntiopetusmäärärahajaon valmistelu - yliopiston opetussuunnitelmien päivityksen koordinointi ja koulutus, opinto-oppaiden laadinnan koordinointi - osaston www- ja opintoasioiden tiedotus, osaston laatupäällikön tehtävät - yliopiston opiskelijarekrytoinnin koordinointi - kaikkien tiedekuntien yleinen opintoneuvonta - opintoasioiden osaston varajohtajan tehtävät Tieteellinen jatkokoulutus 49

50 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Suunnittelija Hanna Turkki puh. (017) , s-posti: huone 1072/2 - yliopistojen joustavan sivuaineoikeuden (JOO) Kuopion yliopiston koordinaattori - opintoasioiden osaston rekisterisihteeri (otto) - valtakunnallisen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin (HAREK) yliopiston vastuuhenkilön varahenkilö - avustavat tehtävät opiskelijavalinta-asioissa - yliopiston opetussuunnitelmien koordinoinnissa avustaminen - avustavat tehtävät osaston viestinnän suunnittelussa ja web-sivujen päivityksessä - yleinen opintoneuvonta ja asiakaspalvelutehtävissä avustaminen tarvittaessa Opintoasioiden osaston kanslia (opintoasiat): Osastosihteeri Sylvi Heikkinen puh. (017) , s-posti: Sylvi.Heikkinen@uku.fi, huone 1078/3 - perus- ja jatkotutkintotodistusten laatiminen lääketieteessä, kauppatieteissä, terveystieteissä ja yhteiskuntatieteissä ja suoritettujen tutkintojen tallentaminen - opintosuoritusten tallentaminen ja opintosuoritusrekisteriotteiden antaminen - opiskelutodistusten antaminen, ilmoittautumisten vastaanotto ja rekisteröinti sekä muu opintoasioiden osaston yleinen asiakaspalvelu Osastosihteeri Tiina Valjakka puh. (017) ; s-posti: Tiina.Valjakka@uku.fi, huone 1078/4 - perus- ja jatkotutkintotodistusten laatiminen farmasiassa ja luonnontieteissä ja suoritettujen tutkintojen tallentaminen - opintosuoritusten tallentaminen ja opintosuoritusrekisteriotteiden antaminen - opiskelutodistusten antaminen, ilmoittautumisten vastaanotto ja rekisteröinti sekä muu opintoasioiden osaston yleinen asiakaspalvelu Osastosihteeri Maija Vuorela puh. (017) , s-posti: Maija.Vuorela@uku.fi, huone 1078/5 - osaston yleinen asiakaspalvelu mm. opintorekisteriotteiden ja opiskelutodistusten antaminen, ilmoittautumisten vastaanotto ja rekisteröinti, valintamateriaalipyyntöihin vastaaminen jne. Opintotukitoimisto Opintotukisihteeri Anne Kokkonen (virkavapaalla saakka), sijaisena Rauni Tuomela puh. (017) , s-posti: rauni.tuomela@uku.fi, huone pääasiassa opintotukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja em. liittyvä neuvonta - säännönmukaisten opintojen etenemisen valvonta sekä muu opintotuen valvonta Opintotukisihteeri Ulla Pitkänen puh. (017) , s-posti: Ulla.Pitkanen@uku.fi, huone pääasiassa opintotukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja em. liittyvä neuvonta - säännönmukaisten opintojen etenemisen valvonta sekä muu opintotuen valvonta - opintotukilautakunnan sihteerin tehtävät 50 Opinto-opas

51 13. Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut Urapalvelut Palvelupäällikkö Tapio Anttonen puh. (017) , s-posti: huone päätehtävät: suunnittelu ja johtaminen, toimintojen kehittäminen, yliopisto-työnantajasuhteiden hoito ja kehittäminen, harjoittelun kehittäminen - muut tehtävät: ulkoinen viestintä, kansallinen yliopistoyhteistyö, kansainväliset verkostot, työelämäneuvonta Uraohjaaja Marika Tuupainen puh. (017) , s-posti: Marika.Tuupainen@uku.fi, huone 1072/1 - päätehtävät: uraohjaus ja -neuvonta, työelämäkoulutus, laitosyhteistyön kehittäminen - muut tehtävät: sisäinen viestintä, avustavat tehtävät opiskelijarekrytoinnissa Urakonsultti Hannu Litja puh. (017) , s-posti: Hannu.Litja@uku.fi - päätehtävät: uraohjaus - muut tehtävät: työelämäkoulutus Lisäksi opintoasioiden osaston henkilökuntaan kuuluvat kaksi opintoneuvojaa, jotka toimivat Canthian oppimiskeskuksessa (toimikausi yksi kalenterivuosi; päivystysajat tiistaisin ja torstaisin klo 10-14). Opintoneuvoja Jouko Holopainen (kokoaikainen) puh. (017) , s-posti: Jouko.Holopainen@uku.fi - farmasia, lääketiede, terveystieteet ja yhteiskuntatieteet - lukioyhteistyö Opintoneuvoja Simo Heikkinen (osa-aikainen) puh. (017) , s-posti: Simo.Heikkinen@uku.fi - kauppatieteet, luonnontieteet Kansainvälisten asioiden osasto Kansainvälisten asioiden osasto (kv-osasto) auttaa Sinua kaikkissa kansainvälisiin asioihin liittyvissä kysymyksissäsi. Jokaisella Kuopion yliopiston opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa tutkinnostaan ulkomailla. Kv-osaston nettisivuilta - löydät paljon tietoa mahdollisuuksistasi opiskella tai tehdä harjoittelu ulkomailla. Olet myös aina tervetullut kv-osastoon keskustelemaan kansainvälistymismahdollisuuksistasi. Koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä suunnittelemaan vaihtoa ulkomaille! Käyntiosoite: Savilahdentie 9 B, Snellmania 2. krs. Aukioloajat: ma-to klo Faksi: (017) Tieteellinen jatkokoulutus 51

52 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kansainvälisten asioiden osastossa palvelevat: Anitta Etula, Kansainvälisten asioiden päällikkö puh. (017) , s-posti: Anne-Mari Alikoski, Kansainvälisten asioiden suunnittelija puh. (017) , s-posti: - Lähtevien opiskelijoiden palvelut: - vaihto-ohjelmien ulkopuolella itsenäisesti ulkomaille lähtevien neuvonta - Aasian ohjelman ja Venäjä-maisterikoulutusohjelman yhteyshenkilö KuY:ssa Sylvi Kekäläinen, Kansainvälisten asioiden sihteeri puh. (017) , s-posti: Sylvi.Kekalainen@uku.fi - opiskelija- ja opettajaliikkuvuusohjelmien stipendien maksatukset Kirsi Konttinen, Kansainvälisen opiskelijapalvelun päällikkö puh. (017) , s-posti: Kirsi.Konttinen@uku.fi - Lähtevien opiskelijoiden palvelut: - Eurooppa, Pohjoismaat - Harjoittelu - vaihto-ohjelmien ulkopuolella itsenäisesti ulkomaille lähtevät - Opintojen hyväksilukeminen ja ECTS-koordinointi Anne Kauppinen, Kansainvälisten asioiden koordinaattori puh. (017) , s-posti: Anne.Kauppinen@uku.fi - Lähtevien opiskelijoiden palvelut: - kaukokohteisiin: Argentiina, Australia, Kiina, Meksiko, Yhdysvallat, jne. - vaihto-ohjelmien ulkopuolella itsenäisesti ulkomaille lähtevät - Saapuvien opiskelijoiden palvelut Johanna Honkanen, Kansainvälisen opiskelijapalvelun sihteeri puh. (017) , s-posti: intlstud@uku.fi - saapuvien opiskelijoiden palvelut Tiedekuntien opintoneuvonta Farmaseuttinen tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Canthia -rakennus, telefax (017) Opintoasiainpäällikkö Riitta Koistinen, puh. (017) , s-posti: Riitta.Koistinen@uku.fi - perus- jatko- ja erikoistumiskoulutusasiat sekä opiskelijavalinta-asiat Hallintopäällikkö Sanna Viitanen (virkavapaalla saakka); ma. hallintopäällikkö Kristiina Bailey, puh. (017) , s-posti: Kristiina.Bailey@uku.fi - yleishallintoasiat Osastosihteeri Seija Koistinen puh. (017) , s-posti: Seija.Koistinen@uku.fi / perus- ja jatkokoulutus Osastosihteeri Birgitta Seppänen puh. (017) , s-posti: Birgitta.Seppanen@uku.fi / farmaseuttisen kemian, farmasian teknologian ja biofarmasian laitosten opintoasiat 52 Opinto-opas

53 13. Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut Toimistosihteeri Eila Kauhanen puh. (017) , s-posti: / farmakologian opintoasiat Osastosihteeri Päivi Mensalo puh. (017) , s-posti: / toksikologian opintoasiat Osastosihteeri Raija Holopainen puh. (017) , s-posti: / sosiaalifarmasian laitoksen opintoasiat Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Microteknia 2, IT-talo, F-rappu, faksi (017) Internet: Hallintopäällikkö Jyrki Wessman puh. (017) , s-posti: Hallintosihteeri Satu Turunen puh. (017) , s-posti: / tutkielmiin liittyvät asiat Kauppatieteiden laitos Amanuenssi Seija Partanen puh. (017) , s-posti: / kauppatieteiden ja paikallistalouk-sien kehittämisen koulutusohjelman opintoneuvonta Palvelusihteeri Minna Miettinen puh. (017) , s-posti: / sivuaineopiskelijoiden opintoneuvonta Osastosihteeri Kristiina Tuhkanen puh. (017) , s-posti: / kanslia, kansainväliset asiat Matematiikan ja tilastotieteen laitos Microteknia 2, IT-talo, F-rappu, faksi (017) Hallintosihteeri Satu Turunen puh. (017) , s-posti: / kanslia Tietojenkäsittelytieteen laitos Microteknia 1, G-rappu, D-siipi, 1. ja 2. kerros, faksi (017) Internet: Osastosihteeri Leila Tiihonen puh. (017) , s-posti: Toimistosihteeri Merja Leppänen puh. (017) , s-posti: Amanuenssi Riitta Hartikainen puh. (017) , s-posti: / ohjelmistotekniikan maisterikoulutuksen koordinaattori Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Savilahdentie 9 B, Snellmania 2. kerros, faksi (017) Internet: Hallintopäällikkö Raili Rytöluoto-Kärkkäinen puh. (017) , s-posti: Raili.RytoluotoKarkkainen@uku.fi / yleishallintoasiat, jatkokoulutusasiat Opintoasiainpäällikkö Riikka Asikainen puh (017) , s-posti: Riikka.Asikainen@uku.fi / peruskoulutuksen opintoneuvonta, tiedekunnan opiskelijavalinta-asiat Tieteellinen jatkokoulutus 53

54 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Hallintoamanuenssi Paula Poutiainen puh. (017) , s-posti: Osastosihteeri Heidi Peiponen puh. (017) , s-posti: Lääketieteellinen tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Medistudia -rakennus, 2. kerros, Harjulantie 1. Internet: Hallintopäällikkö Esa Äikiä puh. (017) , s-posti: / tiedekunnan yleishallintoasiat Suunnittelija Pirjo Lindström-Seppä puh. (017) , - perusopetukseen liittyvä opintoneuvonta (lääketiede, ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, ravitsemustiede) - lääketieteen koulutusohjelman kliinisen linjan koordinaattorin tehtävät - tiedekunnan kv-koordinaattorin tehtävät - tiedekunnassa käsiteltävät perusopetukseen ja kansainväliseen opiskelijavaihtoon liittyvät asiat Ma. opintosihteeri Mervi Silaste puh. (017) , s-posti: Mervi.Silaste@uku.fi - tiedekunnan jatkokoulutusasiat ja tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyvä opintoneuvonta - erikoislääkärikoulutusta koskevat asiat ja opintoneuvonta - opiskelijavalintaan liittyvät asiat Opintoamanuenssi Elli Cederberg puh. (017) , s-posti: Elli.Cederberg@uku.fi / erikoislääkärikoulutusta koskevat asiat Hallintoamanuenssi Arja Takalo puh. (017) , s-posti: Arja.Takalo@uku.fi / lääketieteen amanuenssiasiat ja eräät lääketieteen yleishallintoasiat Opintoamanuenssi Anna-Liisa Karjalainen puh. (017) , s-posti: Annaliisa.Karjalainen@uku.fi / perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevat asiat Lisäksi Apulaisopettaja Rita Sorvari puh. (017) , s-posti: Rita.Sorvari@uku.fi / lääketieteen 1. vuosikurssin opettajatuutori Opetushoitaja Pirjo Lampi-Sevanto puh. (017) , s-posti: Pirjo.Lampi-Sevanto@uku.fi / ravitsemustieteen pääaineen peruskoulutuksen opintoasiat Koordinaattori Mari Aalto puh. (017) , s-posti: coordinator.kansy@uku.fi / laitoksen antama tieteellinen jatkoulutus, Master of Public Health -ohjelmaan liittyvät asiat ja opintoneuvonta Klinikoiden opetushoitajat / Internet: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekunnan kanslia, TietoTeknia 2. krs., Savilahdentie 6 B, faksi (017) Internet: Hallintopäällikkö Anna Maija Gynther puh. (017) , s-posti: AnnaMaija.Gynther@uku.fi / tiedekunnan yleis- ja taloushallintoasiat, jatko-opiskelija-asiat 54 Opinto-opas

55 13. Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut Opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen puh. (017) , s-posti: / kaikki peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Osastosihteeri Maria Joki (virkavapaalla), sijaisena Tarja Puurunen puh. (017) , s-posti: Seuraavat henkilöt ohjaavat perustutkintoon (kandidaatin- ja maisterin tutkinnot) liittyvissä opintohallinto- ja opintoneuvonta-asioissa: Opintoamanuenssi Jukka Korhonen puh. (017) , s-posti: / sosiaalitieteiden opintoneuvonta - sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Assistentti Anitta Ruuska puh. (017) , s-posti: Anitta.Ruuska@uku.fi / terveyshallintotieteen, terveystaloustieteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opintoneuvonta - terveyshallinnon ja terveystaloustieteen laitos Assistentti Pirkko Mikkanen puh. (017) , s-posti: Pirkko.Mikkanen@uku.fi / hoitotieteen opintoneuvonta (terveystieteen opettajankoulutus, preventiivinen hoitotiede, hoitotyön johtaminen) - hoitotieteen laitos Muu neuvonta: Avoin yliopisto-opetus Tieto Teknia, Koulutus- ja kehittämiskeskus Internet: Asiakaspalvelu avoinna ma, ti, to ja pe klo , keskiviikkoisin suljettu Puh. (017) , s-posti: avoyo@uku.fi Opinto-ohjaaja Leila Saramäki, puh , s-posti: Leila.Saramaki@uku.fi Kuopion kesäyliopisto Tieto Teknia, Savilahdentie 6 C, 3. krs Toimisto avoinna opiskelijoille arkisin klo 9-15 ympäri vuoden Tiedustelut: puh. (017) , , , faksi (017) s-posti: kesayliopisto@uku.fi Ulkomaalaisten opiskelijoiden asiat ja opiskelijavaihto Ks. kansainvälisten asioiden osasto; Internet: Ylioppilaskunta Studentia-rakennus (Student Union of Kuopio University), Savilahdentie 5, Internet: s-posti: toimisto@kyy.fi Pääsihteeri Tero Kankaanperä puh. (017) , s-posti: paasihteeri@kyy.fi Järjestösihteeri Sirpa Risto puh. (017) , s-posti: toimisto@kyy.fi Tieteellinen jatkokoulutus 55

56 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kielikeskus Internet: s-posti: Kielikeskuksen johtaja Antti Hildén puh. (017) , s-posti: Amanuenssi Tapani Utunen puh. (017) , s-posti: Tilat Osastosihteeri Eija Antikainen Kiinteistöpalvelut, Canthia 3. kerros, puh. (017) , s-posti: Muut opiskelijapalvelut: Tieto- ja opetuspalvelukeskus Kirjasto, kuvakeskus, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus muodostavat yhdessä tieto- ja opetuspalvelukeskuksen (TOP). TOP tuottaa, koordinoi ja kehittää asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeiden mukaisia korkealaatuisia tieto- ja opetuspalveluja. Kirjasto Yliopiston kirjasto on julkinen tieteellinen kirjasto, jonka palveluita, kokoelmia ja tiloja voivat käyttää kaikki tiedontarvitsijat. Kirjaston kokoelmat ja asiantuntemus painottuvat Kuopion yliopiston tieteenaloille, joita ovat terveystieteet, farmasia, bio- ja ympäristötieteet, informaatioteknologia, kauppatieteet ja sosiaalitieteet. Kirjasto tukee Kuopion yliopistossa ja KYSissä tapahtuvaa tutkimusta, opetusta ja oppimista hankkimalla, tallettamalla ja välittämällä tietoa ja tietoaineistoa sekä tarjoamalla oppimisympäristön. Lisätietoja: Kirjastolla on kampuksella neljä palvelupistettä: Snellmanian kirjasto, Savilahdentie 9 A, 1.krs., puh. (017) (lainaus ja neuvonta), s- posti: kirjasto@uku.fi, skirj@uku.fi, avoinna ma-pe Canthian kirjasto, Harjulantie 1 B, 2.krs., puh. (107) ja (lainaus ja neuvonta), s-posti: ckirj@uku.fi, avoinna ma-pe 9-18, la KYSin tieteellinen kirjasto on Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilökunnan ammattikirjasto ja Kuopion yliopiston terveystieteiden kirjasto, puh (017) , (lainaus ja neuvonta), s-posti: kyskirj@uku.fi, kys.kirj@kuh.fi, avoinna ma 8-17, ti-pe Kirjasto sijaitsee yliopistollisen sairaalan päärakennuksessa (Puijo) 1 A, 3. kerros, sisäänkäynti: hissi 3, C-porras ja hissi 4, D-porras. Tutkimuskeskus Neulasen kirjasto on tutkimuskeskuksen henkilökunnan kirjasto, mutta on myös muiden tiedontarvitsijoiden käytettävissä, Neulamäentie 4, puh: (017) (lainaus ja neuvonta), s-posti: nkirj@uku.fi, avoinna ma-pe Kuopion yliopiston kirjaston johtaja on Jarmo Saarti. Ensimmäisen kosketuksen kirjastoon yliopistourallasi saat jo tuutoriryhmissä. Opiskelun ensimmäisten viikkojen aikana tulet käymään oman tuutorisi ja ryhmäsi kanssa tutustumassa yliopiston kirjaston toimintaan. Tämän jälkeen kirjaston ovi avautuu edessäsi vielä lukemattoman monia kertoja. Kirjasto järjestää kaikille Kuopion yliopiston perusopiskelijoille pakollisen, yhden opintoviikon laajuisen tiedonhaun peruskurssin. Lisätietoja opetuksesta löydät kirjaston kotisivulta osoitteesta 56 Opinto-opas

57 13. Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut Kuvakeskus Kuvakeskuksen tehtävänä on tuottaa ja kehittää korkealaatuisia valokuvaus-, kuvankäsittely- ja kuvanvalmistus palveluja. Kuvakeskus palvelee yliopiston tutkijoita, opettajia ja tiedottamista kuvaamalla erilaisia kohteita sekä tuottamalla heille opetuksen ja tutkimuksen julkaisemiseen liittyvää kuvamateriaalia.kuvakeskus palvelee myös yliopiston ulkopuolisia laitoksia, yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä käytettävissä olevien mahdollisuuksien rajoissa. Kuvakeskus sijaitsee Snellmania rakennuksen takana erillisessä rakennuksessa tietotekniikkakeskuksen takana. Kuvakeskus on avoinna maanantaista perjantaihin klo Lisätietoja: Oppimiskeskus Oppimiskeskus on Kuopion yliopiston opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa palveleva opetuksen ja opiskelun kehittämisyksikkö. Oppimiskeskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää tietotekniikkaan ja tietokoneverkkojen hyväksikäyttöön perustuvaa avointa oppimisympäristöä ja tukea opiskelijoita sen käytössä. Opettajia tuetaan opetusmenetelmien soveltamisessa ja oppimateriaalin hankinnassa ja valmistamisessa. Oppimiskeskus tarjoaa tilat, laitteet, oppimateriaalia ja neuvontapalveluja opiskelijan itseohjautuvaan työskentelyyn ja verkko-opiskeluun. Lisäksi tarjotaan välineitä ja palveluja opetuksen välittämiseen, opetus- ja oppimateriaalin tuottamiseen hyväksikäyttäen interaktiivisen multimedian keinoja. Tavoitteena on integroida opiskelijan verkkopalvelut ja muut opiskelijan tarvitsemat palvelut oppimiskeskukseen tai sen läheisyyteen. Oppimiskeskus sijaitsee Canthian 3. kerroksessa. Sieltä on suora pääsy Canthian kirjastoon. Oppimiskeskus on yliopiston yhteinen, tieto- ja opetuspalvelukeskukseen kuuluva palveluyksikkö ja sen johtajana toimii Ulla Voutilainen. Oppimiskeskuksella on tiloja myös Melaniassa (mikroluokka) sekä Meditekniassa (henkilökunnalle). Oppimiskeskuksessa tapaat myös opintoneuvojat, jotka ovat opintoasioiden osaston palveluksessa (ks. opintoneuvonta). Opintoneuvojat päivystävät oppimiskeskuksessa tiistaisin ja torstaisin klo Opintoneuvojat antavat ensiapua opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja pyrkivät ohjaamaan opiskelijan kysymyksineen oikealle taholle, mikäli eivät itse tiedä ratkaisua opiskelijaa askarruttavaan asiaan. Myös oppimiskeskuksen toiminta tulee tutuksi jo ensimmäisten opiskeluviikkojesi aikana. Lisätietoja: Tietotekniikkakeskus Kuopion yliopiston tietotekniikkakeskus (Tike) kehittää ja ylläpitää opetukseen, tutkimukseen ja hallintoon liittyviä tietotekniikkapalveluita. Tietotekniikkakeskus osallistuu myös terveydenhuollon tietotekniikan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Keskuksen johtaja on Ahti Planman. Tietotekniikkakeskus sijaitsee Snellmania-rakennuksen takana kahdessa erillisessä rakennuksessa, Kukkola ja Kanala. Suurin osa henkilökunnasta on edellä mainituissa rakennuksissa, mutta mikrotuen henkilöt ovat Canthiassa. Kanslia on Kukkolassa ja on avoinna maanantaista perjantaihin klo Osoitteesta löydät atk-palveluiden perusohjeet uusille opiskelijoille. Löydät osoitteesta myös tietokoneiden ja tietoliikenneverkon käytön säännöt, käyttäjätunnuksiin liittyvät säännöt sekä tietoa palvelimista ja tietoliikenneyhteyksistä. Kansliasta voit ostaa edullisesti esim. SPSS-oppaita tai lainata itseopiskelumateriaalia. Tieteellinen jatkokoulutus 57

58 Yliopiston atk-palveluja esitellään uusille opiskelijoille Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssilla. Jokainen uusi opiskelija saa sähköpostin ja mikrojen käyttöön tarvittavat käyttäjätunnukset. Tunnukseen liittyvät tiedot ja ohjeet lähetetään elokuun alussa kotiosoitteeseen ja uudet tunnukset ovat käytettävissä 6. syyskuuta alkaen. Mikäli et saa elokuun aikana tunnukseen liittyviä ohjeita kotiin, täytä käyttölupahakemus (saatavissa tuutoreilta tai Tikestä) ja palauta se tietotekniikkakeskukseen.

59 Kuopion yliopisto Seminaari- ja luentosalit: Canthia Snellmania Teknia Melania Microteknia Centek Mediteknia L1 SL TTA S30 MTA E14 MET L2 L S31 E15 L3 L MT1 E16 L MT2 E17 S MT3 E24 S4 S MT4 E25 S5 S MT5 E26 S6 S MT6 E27 S7 S24 S8 219 S9 S S10 S S11 S28 S12 S S