Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta. Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

Transkriptio

1 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

2 Postiosoite Puhelin Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio (017) * (vaihde) Opintoasioiden osasto (017) , , , , , , Faksi (017) (tiedekunta) (017) (opintoasioiden osasto) Sähköposti Internet /opiskelu /opiskelu/jatko-opinnot.shtml /laitokset/ Toimitus: Yleiset ja alakohtaiset tekstit hallintopäällikkö Jyrki Wessman hallintosihteeri Satu Turunen opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen tutkimuskoordinaattori Anu Liikanen Taitto Sanna Mattinen Painopaikka Kopijyvä 2006 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 5 1 Tiedekunnan organisaatio ja tutkimusalat 6 2 Jatkotutkintojen tieteenalat 7 3 Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Jatko-opinto-oikeuden hakeminen, ohjaajien määrääminen, seurantaryhmä, jatko-opintosuunnitelma Milloin jatkokoulutusvalmius/kelpoisuus on erikseen todettava? Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimisesta 10 4 Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksen käsittely tiedekunnassa Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen 11 5 Väitöskirja Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väittelyluvan hakeminen ja esitarkastajien nimeäminen Väittelyluvan myöntäminen Väitöskirjan hyväksyminen Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Väitöskirjan painatus ja siitä aiheutuvat kulut Kuopion yliopiston julkaisusarjat Ohjeita väitöstilaisuutta varten Ennen väitöstilaisuutta Väitöstilaisuus Väitöstilaisuudesta aiheutuvat kustannukset Apurahat väitöskirjojen viimeistelyyn Matka-apurahat Matkakulut 19 6 Tutkintotodistuksen hakeminen 19 7 Eräitä jatkotutkintoja koskevia säädöksiä 19 8 Luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen alan jatkotutkinnot (FL, FT, YTL, YTT) Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tutkintoja koskevat määräykset Tutkintojen rakenteet Henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman sisältö Tutkintoihin vaadittavat vähintään 60 opintopisteen opinnot Yleistä Yleinen jatkokoulutus Perehtyminen omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin 22

4 8.5.4 Tutkijaseminaari Tutkimustyö (lisensiaatintutkimus/väitöskirja) 24 9 Kauppatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tutkintoja koskevat määräykset Kauppatieteelliset jatkotutkinnot Kuopion yliopistossa Kauppatieteiden jatkotutkintojen rakenne Jatko-opintokelpoisuus Jatko-opinto-oikeuden hakuprosessi Tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman täsmentäminen Jatko-opiskeluun ja tutkimukseen liittyviä käytännön asioita Jatkokoulutuksen opintojaksot Yleinen ja tieteenalakohtainen jatkokoulutus Kauppatieteiden valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma KATAJA (HKKK) Opetusministeriön rahoittamat tutkijankoulutusohjelmat Kuopion yliopistossa / GRADUATE SCHOOL -tutkijakoulut Tutkijankoulutusohjelmat, joissa Kuopion yliopisto toimii yhteistyötahona (koordinointi toisessa yliopistossa) Muut Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Opintoasioiden osasto Kansainvälisten asioiden osasto Muu neuvonta Muut opiskelijapalvelut 38 LIITE 1 Kampuksen kartta ja rakennusten pohjapiirrokset

5 Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan (ITKA) tieteellisen jatkokoulutuksen oppaaksi Kuopion yliopistossa. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan peruskoulutuksen opetussuunnitelmat ja ohjeet sekä opintojaksokuvaukset sisältyvät tiedekunnan peruskoulutuksen opinto-oppaaseen. Tähän oppaaseen on koottu ne säädökset, tiedekunnan säännöt ja menettelyohjeet, jotka koskevat ITKA-tiedekunnassa suoritettavia lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Tämän oppaan lisäksi tietoja tieteellisestä jatkokoulutuksesta saa tutkimustyön ohjaajilta, hallintopäälliköltä, laitosten amanuensseilta sekä tiedekunnan ja opintoasioiden osaston www-sivuilta. Mikäli jatkokoulutusmääräyksiin tulee tämän oppaan voimassaoloaikana oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan tiedekunnan www-sivuilla /itka. Ajankohtaisista koulutusasioista ja jatkokoulutustilaisuuksista tiedotetaan laitosten ilmoitustauluilla, www-sivuilla ja yliopiston tiedotuslehdessä (verkkolehti /laitokset/kukkonen). Palautetta jatkokoulutuksesta ja siihen liittyvistä asioista voi antaa mm. webin kautta osoitteeseen: Myös perustutkinto-opiskelijat voivat osallistua tieteellisen jatkokoulutuksen tilaisuuksiin. Peruskoulutuksessa voimaan tullut tutkinnonuudistus on osa eurooppalaista Bolognan prosessia, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. Tutkinnonuudistuksen yksi tavoite on myös tutkintoaikojen lyhentäminen. Tutkintojen sisältöä uudistetaan siten, että ne vastaavat paremmin tutkimuksen ja työelämän kehitystä. Valtioneuvosto antoi asetuksen yliopistojen tutkinnoista. Asetuksella säädetään mm. tutkintojen laajuuksista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voi suorittaa. Lisätietoja: /opm/koulutus/yliopistokoulutus/tutkinnonuudistus.html ja yliopiston kampusnetissä. Kuopiossa Jyrki Wessman Hallintopäällikkö

6 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta 1 Tiedekunnan organisaatio ja tutkimusalat Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan osaamisaloilla on vahva vaikutus taloudelliseen hyvinvointiin. Tavoitteena on kansainvälisen tason perustutkimus, jolla on myös kytkentä paikallisen elinkeinoelämän sovellettuun tutkimukseen. Tiedekunnassa tutkimuksen painopistealoja ovat: kauppatieteiden keskeiset osa-alueet painopistealueena pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminta (pk-liiketoiminta) tietojenkäsittelytiede mukaan lukien informaatiotekniikka ja ohjelmistotekniikka säätö- ja systeemitekniikan sekä informaatiotekniikan matematiikka, systeemibiologia ja tilastotiede Kuopion yliopistossa on sen perustamisesta lähtien kiinnitetty huomiota tieteellisen jatkokoulutuksen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Tutkijakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty tieteiden väliseen yhteistoimintaan, joka paitsi rikastuttaa tutkimustyötä myös säästää voimavaroja. Yliopiston hallitus hyväksyy yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman. Tiedekunta hyväksyy jatkotutkintojen todistuslomakkeet sekä vuosittaiset tiedekuntakohtaiset jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat, johon sisältyy tarkemmat jatkokoulutusmääräykset ja vuosittainen opetusohjelma. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa suoritettavia tutkintoja ja opintoja koskevista säännöistä ja menettelytavoista on säädetty tiedekunnan pysyväismääräyksistä. Nämä löytyvät tiedekunnan verkkosivulta. Dekaanin päätöksellä myönnetään jatko-opiskeluoikeudet, määrätään tutkimustyön aihe ja alustava tutkimussuunnitelma sekä muutokset em. asioissa. Dekaani hyväksyy myös suoritetut jatkotutkinnot. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjatöiden ja lisensiaatintutkimusten esitarkastajat/tarkastajat, vastaväittäjät sekä väitöstilaisuuden valvojat. Tiedekuntaneuvosto myöntää väittelyluvat ja hyväksyy (ja arvostelee) lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat. Jatkokoulutusasioista tiedekunnassa vastaavat hallintopäällikkö Jyrki Wessman, puh , jatkokoulutusasioiden esittely ja neuvonta professori Päivi Eriksson (kauppatieteiden jatkokoulutusohjelman johtaja), puh ja lehtori Mika Tuunanen (jatkokoulutusohjelman koordinaattori), puh , jatko-opintojen neuvonta/kauppatieteet 6 KUOPION YLIOPISTO

7 Tieteellinen jatkokoulutus amanuenssi Paavo Pakoma, puh , yliassistentti Paula Leinonen, ja professori Jarmo Ahonen, opintoneuvonta/tietojenkäsittelytiede Jatko-opintoasioiden käsittelyä ja kehittämistä varten tiedekunnittain voi olla tiedekuntakohtaisia jatkokoulutustoimikuntia, erikoiskoulutuksen toimikuntia ja muita vastaavia määräaikaisia työryhmiä. Yliopistossa on jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta yliopiston yhteisten jatkokoulutusasioiden ja tiedekuntakohtaisten tieteellisen jatkokoulutuksen opintosuunnitelmien valmistelua ym. asioiden käsittelyä varten. Nykyisen toimikunnan puheenjohtajana toimii yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori, professori Pentti Kalliokoski ja sihteerinä tutkimuskoordinaattori Anu Liikanen opintoasioiden osastosta. 2 Jatkotutkintojen tieteenalat Jatkotutkintoina informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa voidaan suorittaa: fi losofi an lisensiaatin tutkinto fi losofi an tohtorin tutkinto yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto kauppatieteiden tohtorin tutkinto Edellä mainittujen tutkintojen suorittamista varten informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa jatko-opiskeluoikeus voidaan myöntää seuraavilla tieteenaloilla: matematiikka, tietojenkäsittelytiede (FL, FT), pk-yritysten johtaminen (KTL, KTT), pk-yritysten taloushallinto ja rahoitus (KTL, KTT), pk-yritysten markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta (KTL, KTT) sekä yrittäjyys (KTL, KTT, YTL, YTT). Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tämän vuoksi jatkokoulutuksen yleistavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiuden ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa. Yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/ a, 3 ) mukaan tieteelliseen jatkokoulutukseen on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, taikka jolla yliopisto (dekaani/tiedekuntaneuvosto) muutoin toteaa olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatko-opinnoille voidaan asettaa esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. OPINTO-OPAS

8 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta 3 Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat 3.1 Jatko-opinto-oikeuden hakeminen, ohjaajien määrääminen, seuranta ryhmä, jatko-opintosuunnitelma 1. Opiskelija tutustuu yliopiston jatkokoulutusmääräyksiin. Ne sisältyvät tiedekunnan jatkokoulutuksen opinto-oppaaseen, jota saa opintoasioiden osastosta (opas on maksullinen). Opas löytyy myös yliopiston www-sivuilta osoitteesta: /opiskelu/. 2. Opiskelija neuvottelee jatko-opintomahdollisuuksista ao. oppiaineen vastuuhenkilön kanssa ja alustavasti myös mahdollisten tutkimustyön ohjaajien kanssa. 3. Jatko-opiskelija neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tarkemmasta tutkimusaiheesta, jatko-opinnoista ja sopivista ohjaajista. Ohjaajia tulee olla yksi tai useampia ja ainakin yhden tulee olla Kuopion yliopiston professori tai dosentti. 4. Saatuaan ohjaajien suostumuksen opiskelija hakee jatko-opiskeluoikeutta tiedekunnalta hakulomakkeella (saatavana tiedekunnan kansliasta ja www-sivuilta osoitteesta / itka/jatkokoulutus.htm). Hakemukseen liitetään perustutkintotodistus tai muut opinto-oikeuden myöntämiseen vaikuttavat asiakirjat, esitys ohjaajiksi, alustava tutkimussuunnitelma, pääohjaajan hyväksymä jatko-opintosuunnitelma sekä ao. laitoksen/oppiaineen vastuuhenkilön lausunto, jos häntä ei esitetä ohjaajaksi. Samoin esitykseen liitetään ohjaajien esitys seurantaryhmäksi. Jos työssä tehdään kliinisiä kokeita, hakemukseen tulee liittää eettisen toimikunnan lausunto. Jos tutkimustyössä tehdään eläinkokeita, on syytä ottaa selville koe-eläinten käyttöä tutkimuksessa koskevat määräykset. Yliopiston alakohtaiset ohjeet, mitä opintoja henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan tulee sisällyttää, ovat tässä opinto-oppaassa. Ohjaajan lisäksi hallintopäällikkö antaa neuvontaa jatko-opintosuunnitelman laatimisessa. Hakemus toimitetaan tarvittavine allekirjoituksineen hallintopäällikölle asian valmistelua varten. Huom! Jatko-opintosuunnitelmaan sisältyvät opinnot tulee esityksessä ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Yleinen jatkokoulutus muodostaa tavallisesti oman kokonaisuutensa. Opiskelijan ja ohjaajien tulee ottaa huomioon, että tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet. 5. Hallintopäällikkö käsittelee hakemuksen tieteelliseen jatkokoulutukseen yhteistyössä ohjaajien ja ao. vastuulaitoksen kanssa ja, jos lisäselvityksiä ei katsota tarvittavan, esittelee sen dekaanille. 6. Dekaani myöntää jatko-opiskeluoikeuden, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat ja muut ohjaus-/seurantaryhmän jäsenet sekä lähettää tiedon päätöksestä ohjaajille, opiskelijalle, seurantaryhmän jäsenille, opintoasioiden osastoon ja ao. laitokselle. 7. Opiskeluoikeuden saatuaan jatko-opiskelija kirjoittautuu opintoasioiden osastossa välittömästi jatko-opiskelijaksi yliopiston yleistä jatko-opiskelijan ilmoittautumislomaketta käyttäen. Opiskeluoikeuden säilyttämiseksi on lisäksi ilmoittauduttava samaa menettelytapaa käyttäen vuosittain viimeistään syyskuun 15. päivään mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu jatkossa vuosittain henkilökohtaisesti, asiamiehen välityksellä, puhelimitse tai sähköpostitse. Lisätietoja ilmoittautumisesta /opiskelu/ilmoittautuminen.shtml ja fi /opiskelu/jatko_opiskelijat.shtml 8. Halutessaan jatko-opiskelija voi maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun, joka oikeuttaa pelkästään YTHS:n (ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön) palveluihin lukuunottamatta hammashoidon palveluja. 9. Jatko-opiskelijat täyttävät vuosittain jatko-opiskelijoiden seuranta- ja palauteraportin Kampusnetin Wossikka-palveluissa. Raportti täytetään alkuvuodesta edellisen vuoden tietojen osalta. Lisätietoja jatko-opiskelijoiden raportista saa Opintoasioiden osaston tutkimuskoordinaattorilta puh. (017) KUOPION YLIOPISTO

9 Tieteellinen jatkokoulutus HUOM! Yliopistossa on otettu sähköiset opiskelijapalvelut laajasti käyttöön, minkä vuoksi myös jatko-opiskelijoilta edellytetään yliopiston sähköisten käyttäjätunnusten (mm. sähköpostitunnusten) käyttöönottoa (jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta ). Valitusoikeus Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää päätökseen kirjallista oikaisua tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 67,1 ). Dekaanin oikaisumenettelyssä tekemään päätökseen tieteelliseen jatkotutkintoon ottamisesta haetaan muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Epäselvissä tapauksissa tiedekunnan dekaani voi halutessaan viedä asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. H u o m a u t u s Hyväksytty ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen on edellytyksenä (koskee kaikkien tiedekuntien jatko-opiskelijoita) mm. yliopiston myöntämille apurahoille, joten esitys tulisi tehdä viivytyksettä. 3.2 Milloin jatkokoulutusvalmius/kelpoisuus on erikseen todettava? Mikäli henkilö hakee oikeutta jatkaa opintojaan jollain muulla kuin peruskoulutuksensa päävastuisella tieteenalalla eivätkä hänen lisäopintonsa ole tuottaneet hänelle haetun alan yleistä jatkokoulutusvalmiutta, hakemus käsitellään tiedekunnassa erillistapauksena menetellen pääsääntöisesti seuraavasti: 1. Dekaani pyytää asiasta lausunnon Kuopion yliopiston (1-2) alaa tuntevalta opettajalta 2. Dekaani toteaa (tiedekuntaneuvosto erityistapauksissa) annettuihin lausuntoihin nojautuen sen, onko hakijalla riittävät tiedot ja valmiudet anottuun jatko-opiskeluoikeuteen. Mikäli dekaani/tiedekuntaneuvosto toteaa, että hakijan tiedot anotun alan peruskoulutuksen joltakin osa-alueelta ovat puutteelliset, dekaani/tiedekuntaneuvosto määrittelee ne lisäopinnot, jotka suorittamalla hakija voi saavuttaa haluamansa jatkokoulutusvalmiuden. Lisäopinnot tulee olla suoritettuna ennen jatkotutkinnon suorittamista. Vaaditut lisäopinnot eivät ole esteenä jatko-opiskeluoikeuden myöntämiselle, mutta niitä ei voida sisällyttää hakijan jatko-opintoihin. 3. Dekaani (erityistapauksissa tiedekuntaneuvosto) myöntää jatko-opiskeluoikeuden. Kun hakijalla on todettu olevan riittävät tiedot ja valmiudet ko. alalle, merkitsee se samalla, että hakija on oikeutettu suorittamaan jatkotutkintoihin tutkimustyön lisäksi kuuluvat muut opinnot siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin pysyväismääräyksissä on määrätty. Alaa tuntevan opettajan tulee antaessaan pyydettyä lausuntoa kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Hakijan perustutkintoon kuuluvia hakemuksessa esitettyjä muita opintosuorituksia tulee verrata anotun alan peruskoulutuksen sisältöön ja pyrkiä lausunnossa selvittämään ko. opintojen vastaavuus. Mikäli lausunnon antaja katsoo anotun alan peruskoulutuksen tietyn oleellisen osaalueen tiedot puutteellisiksi, hänen tulee lausunnossaan määritellä tarkasti, mitä lisäopintoja hakijalta tulee edellyttää. Määritellessään lisäopintoja lausunnon antajan tulee kuitenkin ottaa huomioon hakijan ilmoittama jatkotutkinnon aiottu tutkimusala ja lisäopintojen merkittävyys ko. tutkimusalan ja hakijan mahdollisesti esittämän tutkimustyön aihepiirin kannalta. Ohjeet ja lomakkeet löytyvät tiedekunnan www-sivulta /itka/tietjatko.shtml OPINTO-OPAS

10 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta 3.3 Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimisesta Jatko-opiskeluoikeushakemuksen yhteydessä esitetään tutkimussuunnitelma, joka tulee laatia yleensä suomen- tai englanninkielellä. Työn ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatyötä. Jos tutkimustyön aihe, aineisto tai julkaisutapa muuttuvat oleellisesti, on laadittava uusi suunnitelma, joka on esitettävä tiedekunnan hyväksyttäväksi. Tutkimussuunnitelma sisältää seuraavat tiedot: Tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot Tutkimuksen nimi suomeksi ja englanniksi. Tutkimuksen tausta ja tutkimusongelmat Sisältää lyhyen tiivistelmän tutkimuksentaustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen. Selvitettävä erityisesti, mitä asiasta ei vielä tiedetä ja miksi tutkimus on tarpeellinen. Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteet on rajattava ja esitettävä selkeästi. Aineisto ja menetelmät Sisältää mm. yleiskuvauksen käytetyistä tutkimusmenetelmistä, koejärjestelyistä, koe-eläimistä ja koehenkilöistä. aineistot tulee kuvata riittävän tarkasti menetelmät, perustelu menetelmien valinnalle kuvaus tilastollisesta käsittelystä (tilastolliset menetelmät, satunnaistaminen, luotettavuus, ryhmien koot jne.) eettiset näkökohdat (tarvitaanko eettisen toimikunnan lausunto/eläinkoelupa) Tutkimuksen aikataulu Kuvataan tutkimuksen eri vaiheiden/osatöiden aikataulu ja julkaisusuunnitelma. Kirjallisuusviitteet Alan keskeiset kirjallisuusviitteet. Tutkimushankkeeseen osallistuvien nimet 4 Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Lisensiaatintutkimuksen laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmälle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisussa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota tekijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Tiivistelmä voi olla tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tai vain lisensiaatintutkimusta varten kirjoitettu. 10 KUOPION YLIOPISTO

11 Tieteellinen jatkokoulutus Siinä tapauksessa, että työ muodostuisi vähemmästä kuin 2-3 osatyöstä, suositellaan monografiatyön laatimista. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaatintutkimuksen osana. Hyväksyttäväksi esitettävän lisensiaatintutkimuksen nimiölehden jälkeiseksi sivuksi liitetään tiivistelmäsivu. Ohjeet tiivistelmäsivuksi on sisällytetty yliopiston julkaisuohjeisiin, joita saa kirjastosihteeri Liisa Hassiselta Snellmanian kirjastosta (puh ) tai julkaisutoimikunnan sihteeriltä Jukka Kanaselta (puh ), Ohjeet löytyvät myös yliopiston kirjaston kotisivulta. Em. henkilöiltä ja kirjastojen toimipisteistä saa myös yliopiston sarjajulkaisujen käsittelylomakkeita. 4.1 Lisensiaatintutkimuksen käsittely tiedekunnassa Kun lisensiaatintutkimus esitetään tarkastettavaksi, menettely on seuraava: Kun jatko-opiskelija katsoo lisensiaatintutkimuksen olevan valmis, hän esittää sen kirjallisesti tarkastettavaksi sekä toimittaa 1-2 kappaletta po. työtä tiedekunnan kansliaan tiedekuntaneuvoston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa tarkastajat määrätään. Mikäli työhön sisältyy osajulkaisuja, tulee tekijän liittää esitykseensä selvitys omasta osuudestaan osajulkaisuissa. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa. Oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Tarkastajien tulee olla vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Tiedekuntaneuvoston määräämien tarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa lisensiaatintutkimuksen saapumisesta. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Tarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella lisensiaatintutkimuksen tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunnossa noudatetaan väitöskirjan esitarkastajille annettuja ohjeita. Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä koskevat ohjeet Kuopion yliopistossa ovat saatavana myös englanninkielisenä tiedekunnan www-sivulla. 4.2 Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaattitutkimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä arvostelusta, mikäli alakohtaisesti on niin määrätty. Lisensiaatintutkimuksen arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Lisensiaatintutkimukset arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Tieto lisensiaatintutkielman hyväksymisestä lähetetään jatko-opiske lijalle ja opintoasioiden osastoon. Lisensiaatintutkimuksen tekijä toimittaa heti työn hyväksymisen jälkeen yliopiston kirjastoon kolme kansitettua kappaletta työstä. OPINTO-OPAS

12 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta 5 Väitöskirja Väitöskirjassa opiskelija osoittaa syvällisesti perehtyneensä omaan tutkimusalaansa sekä kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jonka voidaan katsoa laajentavan tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Väitöskirjan laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa tutkimusongelmaa käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Yhteenvedolle tulee antaa oma nimi. Se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita. Järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisua odottavia ongelmia. Yhteenveto voi olla tieteellisessä aikakauslehdissä julkaistu tai vain väitöstä varten kirjoitettu. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen väitöskirjan osana. Osajulkaisun ensimmäisellä kirjoittajalla on ensisijainen oikeus käyttää työtä omassa väitöskirjassaan. Mikäli toinen osatyön tekijä haluaa käyttää julkaisua omassa työssään, tulee siihen saada ensimmäisen kirjoittajan ja työn ohjaajien suostumus. Kauppatieteiden laitoksella suorittavien väitöskirjojen yksityiskohtaiset ohjeet löytyvät verkosta sivulta /itka/tietjatko.shtml. 5.1 Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väittelyluvan hakeminen ja esitarkastajien nimeäminen Kun jatko-opiskelija katsoo tutkimuksensa olevan valmis, hän hakee väittelylupaa väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselleen ao. lomakkeella (joka löytyy tiedekunnan verkkosivulta / itka/tietjatko.shtml) sekä toimittaa samalla 2 kappaletta (kauppatieteissä 3 kappaletta) väitöskirjatyötään tiedekuntaneuvoston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa esitarkastajat määrätään. Mikäli työhön sisältyy osajulkaisuja, tulee tekijän liittää hakemukseensa selvitys omasta osuudestaan osajulkaisuissa. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä väitöskirjatyölle kaksi esitarkastajaa, joista kumpikaan ei saa olla ohjaaja ja joiden tulee olla vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Väittelijälle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä esitarkastajiksi esitetyistä henkilöistä ennen esitarkastajien määräämistä. Lisäksi vain perustelluissa erikoistapauksissa esitarkastaja voi työskennellä samassa työryhmässä kuin väitöskirjatyön tekijä. Tiedekuntaneuvoston määräämien esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa väitöskirjan saapumisesta. Esitarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella väitöskirjan tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Tarvittavat keskustelut esitarkastajan ja väitöskirjan tekijän kesken on käytävä ja tarvittavat muutokset väitöskirjaan tehtävä ennen esitarkastuslausunnon antamista. 12 KUOPION YLIOPISTO

13 Tieteellinen jatkokoulutus Esitarkastajan lausunto päätetään yhteenvetoon koko tutkimustyön laadusta ja merkityksestä ko. tutkimusalalle. Yhteenvedon lopussa esitarkastaja toteaa, puoltaako hän väittelyluvan myöntämistä. Ehdollisia lausuntoja ei tule antaa. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Esitarkastajan tulee lausunnossaan kiinnittää huomiota mm. väitöskirjan laatijan kykyyn 1. Kuvata tutkimuksen tarkoitus ja tausta sekä täsmentää tutkimusongelma. 2. Tarkastella kriittisesti tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. 3. Valita tutkimusmenetelmät ja aineisto tieteellisin perustein ja perustella valintansa. 4. Esittää selkeästi tutkimustuloksensa ja kytkeä ne muihin vastaaviin tuloksiin. 5. Tehdä selkeät ja kriittiset johtopäätökset saavuttamistaan tuloksista, pohtia niiden tieteellistä merkitystä ja tarvittaessa sovellutusmahdollisuuksia. Tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, onko työn eri osat tasapainoisesti esitetyt ja esityksen laajuus tehtyä työtä ja tuloksia vastaava sekä muodostaako väitöskirja tieteellisen kokonaisuuden. Väitöskirjojen arviointia varten yliopistossa on käytössä yhteiset ohjeet väitöskirjojen esitarkastajille ja vastaväittäjille. Ohjeistus on nähtävissä www-sivulla /tarvike/ohjeistukset.shtml Väittelyluvan myöntäminen Väittelyluvan myöntämistä koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen ja mahdollisen väittelijän lausuntoa koskevan vastineen perusteella sekä määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä yhden (tai useampia) vastaväittäjiä väitöskirjan julkista tarkastusta varten ja määrää väitöstilaisuuden valvojan. Oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Vastaväittäjän tulee olla vähintään dosentin pätevyyden omaava henkilö ja vain poikkeustapauksissa hän voi työskennellä samassa työryhmässä kuin väitöskirjan tekijä. Ennen vastaväittäjän lopullista määräämistä on väittelijälle varattava tilaisuus antaa lausuntonsa vastaväittäjäksi esitetyistä henkilöistä. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen valvojan Väitöskirjan hyväksyminen Vastaväittäjän tulee antaa tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausuntonsa väitöskirjasta kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Lausunnosta tulee ilmetä, esittääkö vastaväittäjä väitöskirjan hyväksyttäväksi. Väitöskirja arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Väittelijälle on varattava tilaisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnosta. Vastaväittäjän lausunnon (tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausuntojen ja väittelijän siihen mahdollisesti antaman vastineen) saatuaan, tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tieto väitöskirjan hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle ja opintoasioiden osastoon. 5.2 Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Kts. myös /hallinto/viestinta/vaitos.shtml Tiedekunnat valvovat tarkastusprosessiin ym. väittelykäytäntöihin liittyviä seikkoja rehtorien neuvoston väittelykäytäntöä koskevan suosituksen ( ) huomioiden. OPINTO-OPAS

14 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Suositukset ovat seuraavat: 1. Väitöskirjalla tulee olla vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka on valittu oman tiedekunnan ulkopuolelta, jos mahdollista. Ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Työn ohjaaja ei saa toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. 2. Jokaisen tiedekunnan on syytä perustaa jatkotutkintotyöryhmä tai vastaava elin, joka keskustelee tarkastajien valinnasta ja arvosanojen käytöstä sekä seuraa tarkastusprosessia. 3. Arvostelussa tulee pyrkiä ylläpitämään kansallisia normeja toisilleen läheisten tieteenalojen kesken. 4. Muun kuin oman yliopiston jatko-opiskelijan tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi on selvitettävä, onko työ ollut jo tarkastettavana muualla. 5. Väitöskirjan voi julkaista sähköisessä muodossa. Julkaisussa tulee mainita väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot. Väitöskirjan tulee olla 1. osoitus kyvystä tehdä itsenäistä tutkimustyötä, 2. yhtenäinen kokonaisuus, 3. perustua alkuperäisideaan ja tavoitteisiin sekä 4. tuoda uusia tuloksia/käsityksiä. 5.3 Väitöskirjan painatus ja siitä aiheutuvat kulut Painosmäärästä päättää sarjan toimittaja yhdessä väitöskirjan tekijän kanssa. Painajalle jää vapaakappaletoimituksia varten seitsemän kappaletta kutakin julkaisua. Painosmäärää harkittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon kirjaston vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvitsemat kappaleet sekä väitöskirjojen osalta väitöstilaisuudessa jaettavat kappaleet ja julkista näytteillepanoa varten tarvittavat kappaleet. Myös oman tiedekunnan laitoksia ja professoreita varten varataan tarvittava määrä väitöskirjakappaleita. Arvioidut kirjaston ostamien kappaleiden määrät sarjoittain ovat seuraavat: A. Farmaseuttiset tieteet 15 kpl C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 18 kpl D. Lääketiede 30 kpl E. Yhteiskuntatieteet 40 kpl F. Yliopistotiedot 10 kpl G. A.I. Virtanen -instituutti 5 kpl H. Informaatioteknologia ja kauppatieteet. 15 kpl Väitöskirjan painatuksessa on huomioitava, että aikaisemmin julkaistuja väitöskirjan osia ei välttämättä tarvitse sisällyttää painettavaksi väitöskirjajulkaisuun. Kirjastoon tulee toimittaa julkista näytteillepanoa varten kolme kappaletta väitöskirjaa vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja voidaan painaa kokonaisuudessaan monografi ana tai niin sanottuna nippuväitöskirjana eripainoksineen ennen väitöstilaisuutta. OPM:n vuonna 1995 asettaman työryhmän suositusten mukaisesti tohtoriksi väittely voi tapahtua ilman väitöskirjan julkaisemista painettuna. Tällaisissa tapauksissa riittää, kun väittelijä toimittaa kolme kappaletta väitöskirjaansa monisteina kirjastoon nähtäväksi. Niin sanotuista nippuväitöskirjoista riittää yhteenveto-osan monistaminen. Väitöskirja voidaan myös varsinaisesti painaa vasta väitöstilaisuuden jälkeen, jolloin mahdolliset korjaukset ehtivät mukaan ensimmäiseen painokseen. Väitöskirjaa ei myöskään ole pakko painaa ollenkaan, vaan se voidaan tallentaa elektroniseen julkaisuvarastoon, josta siitä tulostetaan tarvittaessa kopioita. Tekijän luvalla väitöskirjat ja muut julkaisut voidaan julkaista kokonaisuudessaan myös yliopiston www-sivulla. 14 KUOPION YLIOPISTO

15 Tieteellinen jatkokoulutus Yliopiston kirjasto vastaa julkaisujen jakelusta ja myynnistä, ellei tekijän tai julkaisusta vastaavan laitoksen kanssa toisin sovita. Lisäksi kirjasto vastaa myös julkaisujen vaihtotoiminnasta sekä julkaisuvaraston hoidosta. Julkaisujen tiedottamisesta ja markkinoinnista huolehtii hallintokeskus. Kirjasto kopioi uusien julkaisujen abstraktit yliopiston www-sivuille. 5.4 Kuopion yliopiston julkaisusarjat /kirjasto/julkaisutoiminta/ohjeet.html tai /tutkimus Julkaisujen sarjajako on tiedekuntapohjainen ja sitä täydentää yliopiston toimintaan liittyviä kirjoituksia varten tarkoitettu Yliopistotiedot -sarja. Sarjajaon uudistuksen yhteydessä vuonna 1992 laadittiin sarjoissa julkaisemista koskevat ohjeet, jotka päivitettiin uudelleen vuonna Nykyiset ohjeet kattavat sekä tiedot julkaisutoiminnan hallinnosta että kirjoittajille tarkoitettuja käytännön ohjeita. Yliopiston ulkomaalaisia tutkijoita ja opettajia ajatellen ohjeet on julkaistu myös englanniksi. Kuopion yliopisto julkaisee yhteensä kolmeatoista (13) julkaisusarjaa, joista seuraavat seitsemän sopivat väitöskirjojen julkaisemiseen. Julkaisusarjojen alla on ilmoitettu myös sarjojen toimittajat yhteystietoineen: Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet Kuopio University Publications A. Pharmaceutical Sciences FaT, tutkija Pekka Jarho, puh. (017) Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences Professori Jari Kaipio, puh. (017) Professori Pertti Pasanen, puh. (017) Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede Kuopio University Publications D Medical Sciences Professori Esko Alhava, puh Professori Markku Tammi puh Professori Raimo Sulkava, puh Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet Kuopio University Publications E. Social Sciences Yliassistentti Jari Kylmä, puh Lehtori Markku Oksanen, puh. (017) Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot Kuopio University Publications F. University Affairs Kirjastonjohtaja Jarmo Saarti, puh. (017) Hankintapäällikkö Jukka Kananen, puh. (017) Kuopion yliopiston julkaisuja G. A.I. Virtanen Instituutti Kuopion University Publications G. A.I. Virtanen Institute for Molecular Sciences Tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors, puh Professori Karl Åkerman, puh OPINTO-OPAS

16 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Kuopion yliopiston julkaisuja H. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Kuopio University Publications H. Faculty of Business and Information Technology Professori Markku Nihtilä, Yliassistentti Mika Pasanen Lisäksi julkaisutoimikunnan alaisuudessa julkaistaan nimellä Kuopio University Press (KUP) monografi oita, joissa julkaisijana on Kuopion yliopisto tai siihen kuuluvat laitokset. KUP julkaisee korkeatasoista, tutkittuun tietoon perustuvaa tutkimus- ja oppimateriaalia sekä akateemiseen perinteeseen liittyvää keskustelua, joka jää yliopiston sarjoissa julkaistavan aineiston ulkopuolelle. Julkaisusarjojen toimittajat voivat hyväksyä tarjottuja käsikirjoituksia julkaistavaksi KUPin nimellä. Laitokset tai tekijät vastaavat julkaisemisen kustannuksista. Tarvittaessa kirjasto levittää julkaisuja, mikäli näin sovitaan. Julkaisuohjeiden tarkoituksena on kuvata yliopiston julkaisupolitiikkaa sekä ohjata yliopistosarjojen kirjoittajia ja toimittajia soveltamaan yleisesti hyväksyttyjä julkaisukäytäntöjä. Ohjeet on tarkoitettu noudatettaviksi ensisijaisesti yliopiston sarjajulkaisuissa, mutta niitä toivotaan soveltuvin osin käytettäviksi myös yliopiston muussa julkaisutoiminnassa. Julkaisuohjeet sisältävät tietoja yliopiston julkaisusarjoista ja niiden hallinnosta. Ohjeissa määritellään myös sarjojen toimittajien sekä kirjaston julkaisujen tutkimustyöhön liittyvät tehtävät sekä annetaan tietoa julkaisujen rahoituksesta, jakelusta ja markkinoinnista, kielestä, painatuksesta sekä tekijänoikeuksista. Lisäksi ohjeet sisältävät teknisiä tietoja sivujärjestyksestä, sisällysluetteloista ja otsikoista, ISBN- ja ISSN-numeroista, taulukoista ja kuvista, kuvailulehden ja yhteenvedon laatimisesta sekä viittausten ja lähdeluettelon teosta. Julkaisuohjeiden ( lisäksi kehotetaan jatko-opiskelijoita tutustumaan myös yliopiston tutkimuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston ohjeistukseen Periaatteet tieteellisen julkaisun laatimisessa, jotka täydentävät kirjaston ylläpitämää julkaisuohjeita tarkastellen etenkin julkaisun laatimiseen liittyviä eettisiä periaatteita. Nämä ohjeet ovat löydettävissä osoitteesta /tarvike/ohjeistukset ja aukeavat Kampusnetin tunnuksilla. 5.5 Ohjeita väitöstilaisuutta varten Kts. myös /hallinto/viestinta/vaitos.shtml Väitöstilaisuuden tiedottamista koskevaa ohjetta on saatavissa yliopiston viestinnästä puh Ennen väitöstilaisuutta Väittelijä sopii väitöspäivän ja -paikan tiedekunnan dekaanin kanssa n. 3 viikkoa ennen väitöstilaisuutta neuvoteltuaan asiasta ensin väitöstilaisuuden valvojaksi määrätyn opettajan ja vastaväittäjän kanssa. Väittelijä hoitaa itse väitöstilaisuutta varten tarvittavan salin varauksen (tilavaraukset, puh ; tilavaraus@ uku.fi ). Kun väitöspäivä ja -sali on varattu, asia pyydetään ilmoittamaan yliopiston viestintään (pirkko.mantere@uku.fi, puh ). Väitöstilaisuutta koskevissa yleisissä järjestelyissä pyydetään ottamaan yhteyttä ylivirastomestari Hannu Happoseen (puh ). Yliopiston julkaisutoimikunta on laatinut julkaisuohjeet, joissa selvitetään, miten tulee toimia haluttaessa käsikirjoitus julkaistavaksi yliopiston julkaisusarjoissa. Ohjeet on julkaistu yliopiston wwwsivulla tai niitä voi myös saada Snellmanian kirjastosta (kirjastosihteeri Liisa Hassinen). 16 KUOPION YLIOPISTO

17 Tieteellinen jatkokoulutus Mikäli väitöstilaisuus sattuu lauantaiksi, pyydetään erikseen sopimaan väittelijän valokuvaamisesta yliopiston kuvapalvelun kanssa puh Snellmanian kirjaston on toimitettava 10 päivää ennen väitöstilaisuutta kolme väitöskirjaa nähtäväksi. Yleisen käytännön mukaan väittelijän on ollut tapana toimittaa väitöskirjansa esitarkastajalle sekä ainakin oman tiedekunnan laitoksille ja professoreille hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta. Rehtorille on tapana toimittaa väitöskirja henkilökohtaisesti. Ajan voi varata rehtorin sihteeriltä puh Vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta väittelijän on toimitettava yliopiston viestintään yhden sivun (A4) pituinen yleistajuinen ja erikoisterminologiasta riisuttu selostus tutkimuksestaan, väitöstiedot -lomake ja valokuvat. Selostuksessa on esitettävä tutkimuksen tarkoitus, menetelmät ja tulokset ja painotetaan mahdollisuuksien mukaan suuren yleisön kannalta tärkeää, mielenkiintoista ja uutisarvoista uutta tietoa. On toivottavaa, että selostus toimitetaan viestintään sekä sähköisesti että paperivedoksena. Väitöstiedotetta varten pyydetään täyttämään yliopiston viestinnästä saatava lomake. Jos väittelijä haluaa olla tiedotusvälineiden tavattavissa ennen väitöstilaisuuden alkamista, asiasta pyydetään ilmoittamaan viestintään, joka siinä tapauksessa varaa paikan ja ilmoittaa asiasta edelleen tiedotusvälineille. Väitöskirjan selostus julkaistaan sellaisenaan yliopiston www-sivulla /tutkimus/vaitos. shtml Tiedotusvälineitä varten viestintä tarvitsee väittelijästä valokuvat. Väittelijä voi joko kuvauttaa itsensä viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta yliopiston kuvapalvelussa puh. (017) Raija Törrönen tai Torsten Lindgren). Kuvaus on maksuton. Kuvapalvelut lähettää kuvat suoraan viestintään, tai toimittaa viestintään väitöstiedotteen mukana omat valokuvansa (sähköisesti tai paperikuvana, mustavalkoinen, passikuva tai suurempi). Jos väittelijä ei halua valokuviaan lähetettäväksi tiedotusvälineille, hän voi sopia valokuvauksesta kuvapalvelussa myös myöhempänä ajankohtana, esim. väitöspäivänään. Kuvapalvelun ottamat kuvat arkistoidaan mahdollista myöhempää käyttöä (esim. promootiomatrikkeli) varten Väitöstilaisuus Väittelijä, valvoja ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä tai tummaa pukua, naiset vastaavasti mustaa pukua. Valvoja ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hattua kädessään saliin astuessaan ja salista poistuessaan. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten valvoja ja viimeisenä vastaväittäjä. Malli 1 Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja avaa väitöstilaisuuden lausuen:...tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjät istuutuvat. Malli 2 Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja lausuu: Tänään meillä on julkisesti tarkastettavana (väittelijän oppiarvo ja nimi) väitöskirja (..-.nimi...), joka on tehty... (laitoksia) :ssa. Vastaväittäjänä toimii professori, dosentti X.X... yliopistosta. Kuopion yliopiston... tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jäl- OPINTO-OPAS

18 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta keen valvoja ja vastaväittäjä istuutuvat. Väittelijä pitää seisten lyhyen alkajaisesitelmän, jossa hän selvittää tutkimustyönsä taustaa ja yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Alkajaisesitelmä saa kestää minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: Arvoisa valvoja, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat. Alkajaisesitelmän jälkeen väittelijä lausuu: Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.)... tiedekunnan määräämänä vastaväittelijänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisten lyhyesti omalta kannaltaan lyhyen taustaesityksen tarkasteltavana olevasta tutkimustyöstä. Lopuksi hän ilmoittaa ryhtyvänsä työn yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Jos vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, heidän tulee sopia keskinäisestä työnjaosta ja ilmoittaa siitä oman taustaesityksensä yhteydessä. Tämän jälkeen vastaväittäjä toimittaa väitöskirjan tarkastuksen kiinnittäen aluksi huomiota yleisiin kysymyksiin kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusaineiston valintaan ja siirtyy sen jälkeen yksityiskohtaiseen tarkastukseen. Tarkastuksen lopuksi vastaväittäjän tulee esittää yhteenveto, jossa tarkastellaan väitöskirjassa esitettyjen tulosten merkitystä ko. tieteenalalla. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään n. neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka valvoja ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisten. Tämän jälkeen vastaväittäjä istuutuu. Väittelijä kiittää vastaväittäjää ja yleisöön kääntyen esittää kehotuksen: Tämän jälkeen pyydän niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on kysymistä tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoroa arvoisalta valvojalta. Valvoja päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden, joka saa kestää enintään kuusi (6) tuntia, lausumalla: Väitöstilaisuus on päättynyt. 5.6 Väitöstilaisuudesta aiheutuvat kustannukset Apurahat väitöskirjojen viimeistelyyn Yliopiston talousarvioon on varattu tieteellisen julkaisutoiminnan tukemiseen määräraha, josta jaetaan apurahoja väitöskirjasta aiheutuvien painatuskulujen peittämiseen. Apurahaan ovat oikeutettuja kaikki, joiden väitöskirja on hyväksytty Kuopion yliopistossa. Apurahaa myönnetään jatko-opiskelijoille enintään 400 e/väittelijä väitöskirjatyön julkaisemiseen liittyviin kuluihin. Apuraha on henkilökohtainen ja se voidaan maksaa ainoastaan väittelijälle itselleen. Apurahahakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit aiheutuneista kuluista. Apurahoilla on jatkuva haku. Apurahaa haetaan hakulomakkeella, joita saa yliopiston kampusnetistä (Hallinnon lomakkeet), /intra/hallinto/lomakkeet. Hakemukset tulee toimittaa hallintokeskuksen kirjaamoon osoitteella: Kuopion yliopisto, PL 1627, KUOPIO. Yliopisto korvaa väitöskirjan painatuskulut yliopiston kirjaston ostamien kappaleiden osalta. Kopijyvässä painetun väitöskirjan kustannusosuus hoidetaan suoraan sieltä. 18 KUOPION YLIOPISTO

19 Tieteellinen jatkokoulutus Jos väitöskirja painetaan muualla, väittelijän tulee itse huolehtia siitä, että painatusliike lähettää Kuopion yliopiston talousosastolle apurahan määrää vastaavan laskun. Lisätietoja antaa henkilöstösuunnittelija Jari Koponen, puh Matka-apurahat Kuopion yliopistossa julistetaan haettavaksi vuosittain keväällä matka-apurahat tieteellisen jatkokoulutuksen matkakuluihin ja matka-apurahat yliopiston henkilökunnalle. Matka-apurahat on tarkoitettu omalla esityksellään tieteelliseen kongressiin tai vastaavaan osallistuville hakijoille. Apurahan myöntäminen jatko-opiskelijoille edellyttää, että hakija on rekisteröity Kuopion yliopiston opiskelijaksi tieteelliseen jatkokoulutukseen. Apurahaa voidaan myöntää myös kongressiin tai konferenssiin osallistuville varttuneille tutkijoille. Apurahaa voidaan myöntää samalle henkilölle vain yhteen ulkomaanmatkaan vuodessa. Apurahaa ei myönnetä kotimaan matkoihin. Määrärahojen niukkuuden vuoksi apurahoja ei myönnetä täyden korvauksen periaatteella. Hakulomakkeeseen kohtaan muut tulee merkitä hakijan asema (esim. apurahalla työskentelevä tutkija). Apurahoja haetaan matka-apurahahakemus -lomakkeella. Lomakkeita saa Kuopion yliopiston kampusnetistä, /intra/hallinto/lomakkeet/ (Hallinnon lomakkeet) Matkakulut Yliopiston ao. tiedekunta maksaa vastaväittäjän matkasta ja majoituksesta koituvat kustannukset kotimaan osalta. Vastaväittäjän ulkomaan matkakulut maksaa asianomainen yliopiston laitos. Matkajärjestelyistä ja maksatuksesta pyydetään ottamaan yhteyttä talousosastoon Hanna Raatikaiseen (puh.(017) , s-posti ). 6 Tutkintotodistuksen hakeminen Suoritettuaan kaikki tutkintoon kuuluvat opintosuoritukset ja opinnäytteet, opiskelija hakee tiedekunnan dekaanilta todistusta suorittamastaan tutkinnosta. Todistuksen hakemista varten opintoasioiden osastosta on saatavissa lomake tai sen voi tulostaa www-sivulta osoitteesta uku.fi/opiskelu/lomakkeet.shtml. Todistushakemuksen voi tehdä myös vapaamuotoisesti. Todistuksen toimitusaika on noin kaksi viikkoa, kauppatieteissä noin kolme viikkoa. 7 Eräitä jatkotutkintoja koskevia säädöksiä Seuraavana keskeisimmät jatko-opiskelijoiden oikeusturvaa koskevat säädökset. Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää päätökseen kirjallista oikaisua tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 67,1 ). Dekaanin oikaisumenettelyssä tekemään päätökseen tieteelliseen jatkotutkintoon ottamisesta haetaan muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Epäselvissä tapauksissa tiedekunnan dekaani voi halutessaan viedä asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. OPINTO-OPAS

20 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka ovat nimitetty professorin virkaan (Laki yliopistolain 18 ja 42 :n muuttamisesta). Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen esitarkastaja, tarkastaja ja vastaväittäjä ei saa olla tekijään hallintolain (434/2003) 28 :ssä tarkoitetussa suhteessa eikä sellaisessa kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa hänen puolueettomuuttaan. (Yliopistoasetus 115/98 18, 1 ). Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua on ennen asian ratkaisemista varattava tekijälle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta (Yliopistoasetus 115/98 18, 2 ). Asianosainen voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen tai näitä vastaavan opinnäytteen opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Yliopistoasetus 115/98 18, 3 ). 8 Luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen alan jatkotutkinnot (FL, FT, YTL, YTT) Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa voidaan jatkotutkintoina suorittaa luonnontieteellisellä alalla fi losofi an lisensiaatin ja fi losofi an tohtorin tutkinnot sekä yhteiskuntatieteellisellä alalla yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnot. Lisäksi tiedekunnassa voi suorittaa kauppatieteellisellä alalla kauppatieteiden lisensiaatin ja kauppatieteiden tohtorin tutkinnot. Tässä luvussa keskitytään käsittelemään luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden alalla suoritettavia jatkotutkintoja. Kauppatieteiden jatkotutkintoja käsitellään luvussa Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tämän vuoksi jat kokoulutuksen yleistavoit teena on, että opiske lijat saavat valmiudet ratkaista tieteellisiä on gelmia ja itsenäisesti tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että jatko-opiskelija (Asetus 215/ ): - perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; - perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä - saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. 8.2 Tutkintoja koskevat määräykset Asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) säädetään tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteista ja tutkinnon suorittamisesta. Tarkemmat ohjeet Kuopi on yli opis ton informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan jatkokoulutuksesta annetaan tiedekunnan pysyväismääräyksissä ja tässä jatkokoulutusoppaassa. 20 KUOPION YLIOPISTO