Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta. Opetussuunnitelmat Tieteellinen jatkokoulutus

Transkriptio

1 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Opetussuunnitelmat Tieteellinen jatkokoulutus

2 Postiosoite Puhelin Kuopion yliopisto PL 1627, KUOPIO * (vaihde) Opintoasioiden osasto (017) , , , , Faksi Sähköposti Internet (017) (tiedekunta) (017) (opintoasioiden osasto) Toimittaneet Yleiset ja alakohtaiset tekstit hallintopäällikkö Jyrki Wessman, osastosihteeri Satu Turunen ja opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen Ulkoasu ja taitto viestintäsuunnittelija Petri Hynynen Painopaikka Savon Kopiokeskus 2004 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 4 1. Tiedekunnan organisaatio ja tutkimusalat 5 2. Jatkotutkintojen tieteenalat 6 3. Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat 6 mm. jatko-opinto-oikeuden hakeminen, ohjaajien määrääminen, seurantaryhmä, jatko-opintosuunnitelma 4. Lisensiaatintutkimus 10 mm. käsittely tiedekunnassa 5. Väitöskirja 11 mm. käsittely tiedekunnassa, (väittelyluvan hakeminen, esitarkastajien nimeäminen, väitöskirjan hyväksyminen), painatus, apurahat, julkaiseminen, julkaisusarjat, väitöstilaisuus 6. Tutkintotodistuksen hakeminen Eräitä jatkotutkintoja koskevia säädöksiä Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot luonnontieteellisellä alalla Kauppatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Jatkokoulutuksen opintojaksot Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut 33 LIITTEET: Julkaisusarjassa julkaisemisen vaiheet Yliopistoalueen ja rakennusten kartat

4 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan (ITKA) tieteellisen jatkokoulutuksen oppaaksi Kuopion yliopistossa. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan peruskoulutuksen opetussuunnitelmat ja ohjeet sekä opintojaksokuvaukset sisältyvät tiedekunnan peruskoulutuksen opinto-oppaaseen. Tähän oppaaseen on koottu ne säädökset, tiedekunnan säännöt ja menettelyohjeet, jotka koskevat ITKA-tiedekunnassa suoritettavia filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja sekä kauppatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Tämän oppaan lisäksi tietoja tieteellisestä jatkokoulutuksesta saa tutkimustyön ohjaajilta, hallintopäälliköltä, laitosten amanuensseilta sekä tiedekunnan ja opintoasioiden osaston www-sivuilta. Ajankohtaisista koulutusasioista ja jatkokoulutustilaisuuksista tiedotetaan laitosten ilmoitustauluilla, www-sivuilla ja yliopiston tiedotuslehdessä (verkkolehti Palautetta jatkokoulutuksesta ja siihen liittyvistä asioista voi antaa mm. webin kautta osoitteeseen: Myös perustutkinto-opiskelijat voivat osallistua tieteellisen jatkokoulutuksen tilaisuuksiin. Kuopiossa Jyrki Wessman Hallintopäällikkö Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Mikäli jatkokoulutusmääräyksiin tulee tämän oppaan voimassaoloaikana oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan tiedekunnan www-sivuilla 4 Opinto-opas

5 1. Tiedekunnan organisaatio ja tutkimusalat Tiedekuntaneuvosto Dekaani ja varadekaani Tiedekunnan kanslia Kauppatieteiden laitos Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan osaamisaloilla on vahva vaikutus taloudelliseen hyvinvointiin. Tavoitteena on kansainvälisen tason perustutkimus, jolla on myös kytkentä paikallisen elinkeinoelämän sovellettuun tutkimukseen. Tiedekunnassa tutkimuksen painopistealoja ovat: tietojenkäsittelytiede mukaan lukien informaatiotekniikka ja ohjelmistotekniikka kauppatieteiden keskeiset osa-alueet painopistealueena pk-liiketoiminta säätö- ja systeemitekniikan matematiikka sekä biotieteiden ja informaatiotekniikan matematiikka. Kuopion yliopistossa on sen perustamisesta lähtien kiinnitetty huomiota tieteellisen jatkokoulutuksen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Tutkijakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty tieteiden väliseen yhteistoimintaan, joka paitsi rikastuttaa tutkimustyötä myös säästää voimavaroja. Yliopiston hallitus hyväksyy tutkintosääntöjen yhteydessä jatkotutkintoja koskevat yleismääräykset. Yliopiston hallitus hyväksyy yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman. Tiedekunta hyväksyy jatkotutkintojen todistuslomakkeet sekä vuosittaiset tiedekuntakohtaiset jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat, johon sisältyy tarkemmat jatkokoulutusmääräykset ja vuosittainen opetusohjelma. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta hyväksyy tiedekunnan tutkintoja ja opetusta koskevat pysyväismääräykset (vastaa tutkintosääntöä). Dekaanin päätöksellä myönnetään jatkoopiskeluoikeudet, määrätään tutkimustyön aihe ja alustava tutkimussuunnitelma sekä muutokset em. asioissa. Dekaani hyväksyy myös suoritetut jatkotutkinnot. Pääohjaajan hyväksymät jatko-opintosuunnitelmat tarkistetaan tiedekuntatasolla. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjatöiden ja lisensiaatintutkimusten esitarkastajat/tarkastajat, vastaväittäjät sekä väitöstilaisuuden valvojat. Tiedekuntaneuvosto myöntää väittelyluvat ja hyväksyy (ja arvostelee) lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat. Tieteellinen jatkokoulutus 5

6 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Jatkokoulutusasioista tiedekunnassa vastaavat hallintopäällikkö Jyrki Wessman puh , jatkokoulutusasioiden esittely ja neuvonta tutkija Virpi Kaikkonen puh , jatko-opintojen neuvonta/kauppatieteet amanuenssi Paavo Pakoma puh , opintoneuvonta/tietojenkäsittelytiede kuntakohtaisia jatkokoulutustoimikuntia, erikoiskoulutuksen toimikuntia ja muita vastaavia määräaikaisia työryhmiä. Yliopistossa on jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta yliopiston yhteisten jatkokoulutusasioiden ja tiedekuntakohtaisten tieteellisen jatkokoulutuksen opintosuunnitelmien valmistelua ym. asioiden käsittelyä varten. Nykyisen toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Pentti Kalliokoski ja sihteerinä opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen. Jatko-opintoasioiden käsittelyä ja kehittämistä varten tiedekunnittain voi olla tiede- 2. Jatkotutkintojen tieteenalat Jatkotutkintoina informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa voidaan suorittaa humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (221/1994) mukaisesti filosofian lisensiaatin tutkinto filosofian tohtorin tutkinto sekä yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (245/94) mukaisesti yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto sekä kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (139/1995) mukaisesti kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto kauppatieteiden tohtorin tutkinto Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tämän vuoksi jatkokoulutuksen yleistavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiuden ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa 3. Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Jatko-opinto-oikeuden hakeminen, ohjaajien määrääminen, seurantaryhmä, jatkoopintosuunnitelma 1. Opiskelija tutustuu yliopiston jatkokoulutusmääräyksiin. Ne sisältyvät tiedekunnan jatkokoulutuksen opinto-op- paaseen, jota saa opintoasioiden osastosta (opas on maksullinen). Opas löytyy myös yliopiston www-sivuilta osoitteesta: 2. Opiskelija neuvottelee jatko-opintomahdollisuuksista ao. oppiaineen vas- 6 Opinto-opas

7 tuuhenkilön kanssa ja alustavasti myös mahdollisten tutkimustyön ohjaajien kanssa. 3. Jatko-opiskelija neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tarkemmasta tutkimusaiheesta, jatko-opinnoista ja sopivista ohjaajista. Ohjaajia tulee olla yksi tai useampia ja ainakin yhden tulee olla Kuopion yliopiston professori tai dosentti. 4. Saatuaan ohjaajien suostumuksen opiskelija hakee jatko-opiskeluoikeutta tiedekunnalta hakulomakkeella (saatavana tiedekunnan kansliasta ja www-sivuilta osoitteesta jatkokoulutus.htm). Hakemukseen liitetään perustutkintotodistus tai muut opinto-oikeuden myöntämiseen vaikuttavat asiakirjat, esitys ohjaajiksi, alustava tutkimussuunnitelma, pääohjaajan hyväksymä jatko-opintosuunnitelma sekä ao. laitoksen/oppiaineen vastuuhenkilön lausunto, jos häntä ei esitetä ohjaajaksi. Samoin esitykseen liitetään ohjaajien esitys seurantaryhmäksi. Jos työssä tehdään kliinisiä kokeita, hakemukseen tulee liittää eettisen toimikunnan lausunto. Jos tutkimustyössä tehdään eläinkokeita, on syytä ottaa selville koe-eläinten käyttöä tutkimuksessa koskevat määräykset. Yliopiston alakohtaiset ohjeet, mitä opintoja henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan tulee sisällyttää, ovat tässä opinto-oppaassa. Ohjaajan lisäksi hallintopäällikkö antaa neuvontaa jatko-opintosuunnitelman laatimisessa. Hakemus toimitetaan tarvittavine allekirjoituksineen hallintopäällikölle asian valmistelua varten. Huom! Jatko-opintosuunnitelmaan sisältyvät opinnot tulee esityksessä ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Yleinen jatkokoulutus muodostaa tavallisesti oman kokonaisuutensa. Opiskelijan ja ohjaajien tulee ottaa huomioon, että tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet. 5. Hallintopäällikkö käsittelee hakemuksen tieteelliseen jatkokoulutukseen yhteistyössä ohjaajien ja ao. vastuulaitoksen kanssa ja, jos lisäselvityksiä ei katsota tarvittavan, esittelee sen dekaanille. 6. Dekaani myöntää jatko-opiskeluoikeuden, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat ja muut ohjaus-/seurantaryhmän jäsenet sekä lähettää tiedon päätöksestä ohjaajille, opiskelijalle, seurantaryhmän jäsenille, opintoasioiden osastoon ja ao. laitokselle. 7. Opiskeluoikeuden saatuaan jatko-opiskelija kirjoittautuu opintoasioiden osastossa välittömästi jatko-opiskelijaksi yliopiston yleistä jatko-opiskelijan ilmoittautumislomaketta käyttäen. Opiskeluoikeuden säilyttämiseksi on lisäksi ilmoittauduttava samaa menettelytapaa käyttäen vuosittain viimeistään syyskuun 15. päivään mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu jatkossa vuosittain henkilökohtaisesti, asiamiehen välityksellä, puhelimitse tai sähköpostitse. Lisätietoja ilmoittautumisesta 8. Halutessaan jatko-opiskelija voi maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun, joka oikeuttaa pelkästään YTHS:n (ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön) palveluihin. Tieteellinen jatkokoulutus 7

8 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Valitusoikeus Jatko-opinto-oikeutta koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Dekaanin antamaan oikaisupyyntöä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta Itä-Suomen hallinto-oikeudesta siten kun hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. H u o m a u t u s 1. perehtyy omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiuden sen piirissä kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä; 2. saavuttaa valmiuden eritellä ja rajata tutkittavia ongelmia, keksiä hypoteeseja niiden ratkaisemiseksi, vertailla eri ratkaisumalleja ja suunnitella hypoteesien testaamiseen tarvittavat kokeet, havaintosarjat ja mittaukset; 3. saavuttaa valmiuden käyttää ja kehittää tieteellisessä tutkimuksessa tarvittavia mittaus-, havainnointi- ja tietojenkäsittelymenetelmiä; 4. perehtyy omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa valmiuden nähdä oman tutkimusalansa yhteydet muihin tieteenaloihin; 5. perehtyy yleiseen tieteenteoriaan; 6. saavuttaa valmiuden kriittiseen tieteelliseen keskusteluun ja omien tulosten selkeään esittämiseen sekä omalla että vieraalla kielellä; 7. saavuttaa valmiuden tutkimusyhteistyöhön ja työryhmän johtotehtäviin; 8. saavuttaa valmiuden osallistua koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä esittää yleistajuisesti tieteen saavutuksia. Pystyäkseen antamaan opetusta tutkijalla on oltava syvällinen tuntemus alastaan, tieteen rakenteesta ja kehityksestä sekä riittävä pedagoginen taito. Hyväksytty ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen on edellytyksenä (koskee kaikkien tiedekuntien jatko-opiskelijoita) mm. yliopiston myöntämille apurahoille, joten esitys tulisi tehdä viivytyksettä. Jatkokoulutuksen aikana jatkokoulutettava Milloin jatkokoulutusvalmius/ kelpoisuus on erikseen todettava? Mikäli henkilö hakee oikeutta jatkaa opintojaan jollain muulla kuin peruskoulutuksensa päävastuisella tieteenalalla eivätkä hänen lisäopintonsa ole tuottaneet hänelle haetun alan yleistä jatkokoulutusvalmiutta, hakemus käsitellään tiedekunnassa erillistapauksena menetellen pääsääntöisesti seuraavasti: 1. Dekaani pyytää asiasta lausunnon Kuopion yliopiston (1-2) alaa tuntevalta opettajalta 2. Dekaani toteaa (tiedekuntaneuvosto erityistapauksissa) annettuihin lausuntoihin nojautuen sen, onko hakijalla riittävät tiedot ja valmiudet anottuun jatko-opiskeluoikeuteen. Mikäli dekaani/ tiedekuntaneuvosto toteaa, että hakijan tiedot anotun alan peruskoulutuksen joltakin osa-alueelta ovat puutteelliset, dekaani/tiedekuntaneuvosto määrittelee ne lisäopinnot, jotka suorittamalla hakija voi saavuttaa haluamansa jatkokoulutusvalmiuden. Lisäopinnot tulee olla suoritettuna ennen jatkotutkinnon suorittamista. Vaaditut lisäopinnot eivät ole esteenä jatko-opiskeluoikeuden myöntämiselle, mutta niitä ei voida sisällyttää hakijan jatko-opintoihin. 8 Opinto-opas

9 3. Dekaani (erityistapauksissa tiedekuntaneuvosto) myöntää jatko-opiskeluoikeuden. Kun hakijalla on todettu olevan riittävät tiedot ja valmiudet ko. alalle, merkitsee se samalla, että hakija on oikeutettu suorittamaan jatkotutkintoihin tutkimustyön lisäksi kuuluvat muut opinnot siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin pysyväismääräyksissä tai tutkintosäännöissä on määrätty. Alaa tuntevan opettajan tulee antaessaan pyydettyä lausuntoa kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Hakijan perustutkintoon kuuluvia hakemuksessa esitettyjä muita opintosuorituksia tulee verrata anotun alan peruskoulutuksen sisältöön ja pyrkiä lausunnossa selvittämään ko. opintojen vastaavuus. Mikäli lausunnon antaja katsoo anotun alan peruskoulutuksen tietyn oleellisen osa-alueen tiedot puutteellisiksi, hänen tulee lausunnossaan määritellä tarkasti, mitä lisäopintoja hakijalta tulee edellyttää. Määritellessään lisäopintoja lausunnon antajan tulee kuitenkin ottaa huomioon hakijan ilmoittama jatkotutkinnon aiottu tutkimusala ja lisäopintojen merkittävyys ko. tutkimusalan ja hakijan mahdollisesti esittämän tutkimustyön aihepiirin kannalta. Ohjeet ja lomakkeet löytyvät tiedekunnan www-sivulta Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimisesta Jatko-opiskeluoikeushakemuksen yhteydessä esitetään tutkimussuunnitelma, joka tulee laatia yleensä suomen- tai englanninkielellä. Työn ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatyötä. Jos tutkimustyön aihe, aineisto tai julkaisutapa muuttuvat oleellisesti, on laadittava uusi suunnitelma, joka on esitettävä tiedekunnan hyväksyttäväksi. Tutkimussuunnitelma sisältää seuraavat tiedot: Tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot Tutkimuksen nimi suomeksi ja englanniksi. Tutkimuksen tausta ja tutkimusongelmat Sisältää lyhyen tiivistelmän tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen. Selvitettävä erityisesti, mitä asiasta ei vielä tiedetä ja miksi tutkimus on tarpeellinen. Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteet on rajattava ja esitettävä selkeästi. Aineisto ja menetelmät Sisältää mm. yleiskuvauksen käytetyistä tutkimusmenetelmistä, koejärjestelyistä, koe-eläimistä ja koehenkilöistä. aineistot tulee kuvata riittävän tarkasti menetelmät, perustelu menetelmien valinnalle kuvaus tilastollisesta käsittelystä (tilastolliset menetelmät, satunnaistaminen, luotettavuus, ryhmien koot jne.) eettiset näkökohdat (tarvitaanko eettisen toimikunnan lausunto/eläinkoelupa) Tutkimuksen aikataulu Kuvataan tutkimuksen eri vaiheiden/osatöiden aikataulu ja julkaisusuunnitelma. Kirjallisuusviitteet Alan keskeiset kirjallisuusviitteet. Tutkimushankkeeseen osallistuvien nimet Tieteellinen jatkokoulutus 9

10 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta 4. Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Lisensiaatintutkimuksen laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmälle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisussa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota tekijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Tiivistelmä voi olla tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tai vain lisensiaatintutkimusta varten kirjoitettu. Siinä tapauksessa, että työ muodostuisi vähemmästä kuin 2-3 osatyöstä, suositellaan monografiatyön laatimista. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaatintutkimuksen osana. Hyväksyttäväksi esitettävän lisensiaatintutkimuksen nimiölehden jälkeiseksi sivuksi liitetään tiivistelmäsivu. Ohjeet tiivistelmäsivuksi on sisällytetty yliopiston julkaisuohjeisiin, joita saa kirjastosihteeri Liisa Hassiselta Snellmanian kirjastosta (puh ) tai julkaisutoimikun- nan sihteeriltä Jukka Kanaselta (puh ), Ohjeet löytyvät myös yliopiston kirjaston kotisivulta. Em. henkilöiltä ja kirjastojen toimipisteistä saa myös yliopiston sarjajulkaisujen käsittelylomakkeita. Lisensiaatintutkimuksen käsittely tiedekunnassa Kun lisensiaatintutkimus esitetään tarkastettavaksi, menettely on seuraava: Kun jatko-opiskelija katsoo lisensiaatintutkimuksen olevan valmis, hän esittää kirjallisesti tarkastettavaksi lisensiaatintutkimuksensa sekä toimittaa samalla 1-2 kappaletta po. työtä tiedekunnan kansliaan tiedekuntaneuvoston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa tarkastajat määrätään. Mikäli työhön sisältyy osajulkaisuja, tulee tekijän liittää esitykseensä selvitys omasta osuudestaan osajulkaisuissa. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa. Oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Tarkastajien tulee olla vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Tiedekuntaneuvoston määräämien tarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa lisensiaatintutkimuksen saapumisesta. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Tarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella lisensiaatintutkimuksen tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunnossa noudatetaan väitöskirjan esitarkastajille annettuja ohjeita. Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä koskevat ohjeet Kuopion yliopistossa on saatavana 10 Opinto-opas

11 englanninkielisenä tiedekunnan www-sivulla. Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaattitutkimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä arvostelusta, mikäli alakohtaisesti on niin määrätty. Lisensiaatintutkimuksen arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Lisensiaatintutkimukset arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Tieto lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle ja opintoasioiden osastoon. Lisensiaatintutkimuksen tekijä toimittaa heti työn hyväksymisen jälkeen yliopiston kirjastoon kolme kansitettua kappaletta. 5. Väitöskirja Väitöskirjassa opiskelija osoittaa syvällisesti perehtyneensä omaan tutkimusalaansa sekä kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jonka voidaan katsoa laajentavan tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Väitöskirjan laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa tutkimusongelmaa käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Yhteenvedolle tulee antaa oma nimi. Se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita. Järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisua odottavia ongelmia. Yhteenveto voi olla tieteellisessä aikakauslehdissä julkaistu tai vain väitöstä varten kirjoitettu. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen väitöskirjan osana. Osajulkaisun ensimmäisellä kirjoittajalla on ensisijainen oikeus käyttää työtä omassa väitöskirjassaan. Mikäli toinen osatyön tekijä haluaa käyttää julkaisua omassa työssään, tulee siihen saada ensimmäisen kirjoittajan ja työn ohjaajien suostumus. Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väittelyluvan hakeminen ja esitarkastajien nimeäminen Kun jatko-opiskelija katsoo tutkimuksensa olevan valmis, hän hakee väittelylupaa väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselleen ao. lomakkeella (joka löytyy tiedekunnan verkkosivulta sekä toimittaa samalla 2 kappaletta väitöskirjatyötään tiedekuntaneu- Tieteellinen jatkokoulutus 11

12 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta voston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa esitarkastajat määrätään. Mikäli työhön sisältyy osajulkaisuja, tulee tekijän liittää hakemukseensa selvitys omasta osuudestaan osajulkaisuissa. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä väitöskirjatyölle kaksi esitarkastajaa, joista kumpikaan ei saa olla ohjaaja ja joiden tulee olla vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Väittelijälle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä esitarkastajiksi esitetyistä henkilöistä ennen esitarkastajien määräämistä. Lisäksi vain perustelluissa erikoistapauksissa esitarkastaja voi työskennellä samassa työryhmässä kuin väitöskirjatyön tekijä. Tiedekuntaneuvoston määräämien esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa väitöskirjan saapumisesta. Esitarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella väitöskirjan tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Esitarkastajien tulee mm. lausua käsityksensä siitä, onko väitöskirja julkaistavissa sellaisenaan vai esitetäänkö väitöskirjaan muutoksia. Jälkimmäisessä tapauksessa muutosehdotukset on perusteltava ja samalla esitettävä, vaatiiko väitöskirja näiltä osin uutta esitarkastusta ennen väittelyluvan myöntämistä. Lausunto päätetään yhteenvetoon koko tutkimustyön laadusta ja merkityksestä ko. tutkimusalalle. Yhteenvedon lopussa esitarkastaja toteaa, puoltaako hän väittelyluvan myöntämistä. Ehdollisia lausuntoja ei tule antaa. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Esitarkastajan tulee lausunnossaan kiinnittää huomiota mm. väitöskirjan laatijan kykyyn 1. Kuvata tutkimuksen tarkoitus ja tausta sekä täsmentää tutkimusongelma. 2. Tarkastella kriittisesti tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. 3. Valita tutkimusmenetelmät ja aineisto tieteellisin perustein ja perustella valintansa. 4. Esittää selkeästi tutkimustuloksensa ja kytkeä ne muihin vastaaviin tuloksiin. 5. Tehdä selkeät ja kriittiset johtopäätökset saavuttamistaan tuloksista, pohtia niiden tieteellistä merkitystä ja tarvittaessa sovellutusmahdollisuuksia. Tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, onko työn eri osat tasapainoisesti esitetyt ja esityksen laajuus tehtyä työtä ja tuloksia vastaava sekä muodostaako väitöskirja tieteellisen kokonaisuuden. Väittelyluvan myöntäminen Väittelyluvan myöntämistä koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen ja mahdollisen väittelijän lausuntoa koskevan vastineen perusteella sekä määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä yhden (tai useampia) vastaväittäjiä väitöskirjan julkista tarkastusta varten ja määrää väitöstilaisuuden valvojan. Oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Vastaväittäjän tulee olla vähintään dosentin pätevyyden omaava henkilö ja vain poikkeustapauksissa hän voi työskennellä samassa työryhmässä kuin väitöskirjan tekijä. Ennen vastaväittäjän lopullista määräämistä on väittelijälle varattava tilaisuus antaa lausuntonsa vastaväittäjäksi esitetyistä henkilöistä. 12 Opinto-opas

13 Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen valvojan. Väitöskirjan hyväksyminen Vastaväittäjän tulee antaa tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausuntonsa väitöskirjasta kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Lausunnosta tulee ilmetä, esittääkö vastaväittäjä väitöskirjan hyväksyttäväksi. Väitöskirja arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Väittelijälle on varattava tilaisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnosta. Vastaväittäjän lausunnon (tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausuntojen ja väittelijän siihen mahdollisesti antaman vastineen) saatuaan, tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tieto väitöskirjan hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle ja opintoasioiden osastoon. Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Kts. myös Tiedekunnat valvovat tarkastusprosessiin ym. väittelykäytäntöihin liittyviä seikkoja rehtorien neuvoston väittelykäytäntöä koskevan suosituksen ( ) huomioiden. Suositukset ovat seuraavat: 1. Väitöskirjalla tulee olla vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka on valittu oman tiedekunnan ulkopuolelta, jos mahdollista. Ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Työn ohjaaja ei saa toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. 2. Jokaisen tiedekunnan on syytä perustaa jatkotutkintotyöryhmä tai vastaava elin, joka keskustelee tarkastajien valinnasta ja arvosanojen käytöstä sekä seuraa tarkastusprosessia. 3. Arvostelussa tulee pyrkiä ylläpitämään kansallisia normeja toisilleen läheisten tieteenalojen kesken. 4. Muun kuin oman yliopiston jatko-opiskelijan tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi on selvitettävä, onko työ ollut jo tarkastettavana muualla. 5. Väitöskirjan voi julkaista sähköisessä muodossa. Julkaisussa tulee mainita väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot. Väitöskirjan tulee olla 1. osoitus kyvystä tehdä itsenäistä tutkimustyötä, 2. yhtenäinen kokonaisuus, 3. perustua alkuperäisideaan ja tavoitteisiin sekä 4. tuoda uusia tuloksia/käsityksiä. Kts. liite 1, sivu 36. Väitöskirjan painatus ja siitä aiheutuvat kulut Painosmäärästä päättää sarjan toimittaja yhdessä väitöskirjan tekijän kanssa. Painajalle jää vapaakappaletoimituksia varten seitsemän kappaletta kutakin julkaisua. Painosmäärää harkittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon kirjaston vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvitsemat kappaleet sekä väitöskirjojen osalta väitöstilaisuudessa jaettavat kappaleet ja julkista näytteillepanoa varten tarvittavat kappaleet. Myös oman tiedekunnan laitoksia ja professoreita varten varataan tarvittava määrä väitöskirjakappaleita. Arvioidut kirjaston ostamien kappaleiden määrät sarjoittain ovat seuraavat: A. Farmaseuttiset tieteet 15 kpl C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 18 kpl Tieteellinen jatkokoulutus 13

14 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta D. Lääketiede 30 kpl E. Yhteiskuntatieteet 40 kpl F. Yliopistotiedot 15 kpl G. A.I. Virtanen -Instituutti, 18 kpl H. Informaatioteknol. ja kauppat. 15 kpl Väitöskirjan painatuksessa on huomioitava, että aikaisemmin julkaistuja väitöskirjan osia ei välttämättä tarvitse sisällyttää painettavaksi väitöskirjajulkaisuun. Kirjastoon tulee toimittaa julkista näytteillepanoa varten kolme kappaletta väitöskirjaa vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja voidaan painaa kokonaisuudessaan monografiana tai niin sanottuna nippuväitöskirjana eripainoksineen ennen väitöstilaisuutta. OPM:n vuonna 1995 asettaman työryhmän suositusten mukaisesti tohtoriksi väittely voi tapahtua ilman väitöskirjan julkaisemista painettuna. Tällaisissa tapauksissa riittää, kun väittelijä toimittaa kolme kappaletta väitöskirjaansa monisteina kirjastoon nähtäväksi. Niin sanotuista nippuväitöskirjoista riittää yhteenveto-osan monistaminen. Kuopion yliopiston julkaisusarjat ohjeet.html tai Julkaisujen sarjajako on tiedekuntapohjainen ja sitä täydentää yliopiston toimintaan liittyviä kirjoituksia varten tarkoitettu Yliopistotiedot -sarja. Sarjajaon uudistuksen yhteydessä vuonna 1992 laadittiin sarjoissa julkaisemista koskevat ohjeet, jotka päivitettiin uudelleen vuonna Nykyiset ohjeet kattavat sekä tiedot julkaisutoiminnan hallinnosta että kirjoittajille tarkoitettuja käytännön ohjeita. Yliopiston ulkomaalaisia tutkijoita ja opettajia ajatellen ohjeet on julkaistu myös englanniksi Kuopion yliopisto julkaisee yhteensä kolmeatoista (13) julkaisusarjaa, joista seuraavat kuusi sopivat väitöskirjojen julkaisemiseen. Julkaisusarjojen alla on ilmoitettu myös sarjojen toimittajat yhteystietoineen: Väitöskirja voidaan myös varsinaisesti painaa vasta väitöstilaisuuden jälkeen, jolloin mahdolliset korjaukset ehtivät mukaan ensimmäiseen painokseen. Väitöskirjaa ei myöskään ole pakko painaa ollenkaan, vaan se voidaan tallentaa elektroniseen julkaisuvarastoon, josta siitä tulostetaan tarvittaessa kopioita. Tekijän luvalla väitöskirjat ja muut julkaisut voidaan julkaista kokonaisuudessaan myös yliopiston www-sivulla. Yliopiston kirjasto vastaa julkaisujen jakelusta ja myynnistä, ellei tekijän tai julkaisusta vastaavan laitoksen kanssa toisin sovita. Lisäksi kirjasto vastaa myös julkaisujen vaihtotoiminnasta sekä julkaisuvaraston hoidosta. Julkaisujen tiedottamisesta ja markkinoinnista huolehtii hallintokeskus. Kirjasto kopioi uusien julkaisujen abstraktit yliopiston www-sivuille. Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet Kuopio University Publications A. Pharmaceutical Sciences FaT, tutkija Eero Suihko, puh Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences Professori Lauri Kärenlampi, puh Professori Jari Kaipio, puh Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede Kuopio University Publications D Medical Sciences Professori Esko Alhava, puh Professori Markku Tammi puh Opinto-opas

15 Professori Raimo Sulkava, puh Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet Kuopio University Publications E. Social Sciences Yliassistentti Jari Eskola, puh Yliassistentti Jari Kylmä, puh Yliassistentti Veli-Matti Poutanen, puh Kuopion yliopiston julkaisuja G. A.I. Virtanen Instituutti Kuopion University Publications G. A.I. Virtanen Institute for Molecular Sciences Tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfros, puh Professori Karl Åkerman, puh Kuopion yliopiston julkaisuja H. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Kuopio University Publications H. Faculty of Business and Information Technology Professori Markku Nihtilä, Yliassistentti Mika Pasanen Julkaisuohjeiden tarkoituksena on kuvata yliopiston julkaisupolitiikkaa sekä ohjata yliopistosarjojen kirjoittajia ja toimittajia soveltamaan yleisesti hyväksyttyjä julkaisukäytäntöjä. Ohjeet on tarkoitettu noudatettaviksi ensisijaisesti yliopiston sarjajulkaisuissa, mutta niitä toivotaan soveltuvin osin käytettäviksi myös yliopiston muussa julkaisutoiminnassa. Julkaisuohjeet sisältävät tietoja yliopiston julkaisusarjoista ja niiden hallinnosta. Ohjeissa määritellään myös sarjojen toimittajien sekä kirjaston julkaisujen tutkimustyöhön liittyvät tehtävät sekä annetaan tietoa julkaisujen rahoituksesta, jakelusta ja markkinoinnista, kielestä, painatuksesta sekä tekijänoikeuksista. Lisäksi ohjeet sisältävät teknisiä tietoja sivujärjestyksestä, sisällysluetteloista ja otsikoista, ISBN- ja ISSN-numeroista, taulukoista ja kuvista, kuvailulehden ja yhteenvedon laatimisesta sekä viittausten ja lähdeluettelon teosta. Ohjeita väitöstilaisuutta varten Kts. myös Väitöstilaisuuden tiedottamista koskevaa ohjetta on saatavissa yliopiston viestinnästä puh I Ennen väitöstilaisuutta Väittelijä sopii väitöspäivän ja -paikan tiedekunnan dekaanin kanssa n. 3 viikkoa ennen väitöstilaisuutta neuvoteltuaan asiasta ensin väitöstilaisuuden valvojaksi määrätyn opettajan ja vastaväittäjän kanssa. Väittelijä hoitaa itse väitöstilaisuutta varten tarvittavan salin varauksen (tilavaraukset, puh ; tilavaraus@uku.fi). Väitöstilaisuutta koskevissa yleisissä järjestelyissä pyydetään ottamaan yhteyttä ylivirastomestari Hannu Happoseen (puh ). Yliopiston julkaisutoimikunta on laatinut julkaisuohjeet, joissa selvitetään, miten tulee toimia haluttaessa käsikirjoitus julkaistavaksi yliopiston julkaisusarjoissa. Ohjeet on julkaistu yliopiston www-sivulla tai niitä voi myös saada Snellmanian kirjastosta (kirjastosihteeri Liisa Hassinen). Mikäli väitöstilaisuus sattuu lauantaiksi, pyydetään erikseen sopimaan väittelijän valokuvaamisesta yliopiston kuvalaitoksen kanssa puh Snellmanian kirjaston on toimitettava 10 päivää ennen väitöstilaisuutta kolme väi- Tieteellinen jatkokoulutus 15

16 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta töskirjaa nähtäväksi. Yleisen käytännön mukaan väittelijän on ollut tapana toimittaa väitöskirjansa esitarkastajalle sekä ainakin oman tiedekunnan laitoksille ja professoreille hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta. Rehtorille on tapana toimittaa väitöskirja henkilökohtaisesti. Ajan voi varata rehtorin sihteeriltä puh Vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta väittelijän on toimitettava yliopiston viestintään yhden sivun (A4) pituinen yleistajuinen ja erikoisterminologiasta riisuttu selostus tutkimuksestaan sekä kaksi väitöskirjaa. Selostuksessa on esitettävä tutkimuksen tarkoitus, menetelmät ja tulokset ja painotetaan mahdollisuuksien mukaan suuren yleisön kannalta tärkeää, mielenkiintoista ja uutisarvoista uutta tietoa. On toivottavaa, että selostus toimitetaan viestintään sekä sähköisesti että paperivedoksena. Väitöstiedotetta varten pyydetään täyttämään yliopiston viestinnästä saatava lomake. Jos väittelijä haluaa olla tiedotusvälineiden tavattavissa ennen väitöstilaisuuden alkamista, asiasta pyydetään ilmoittamaan viestintään, joka siinä tapauksessa varaa paikan ja ilmoittaa asiasta edelleen tiedotusvälineille. Väitöskirjan selostus julkaistaan sellaisenaan yliopiston www-sivulla Tiedotusvälineitä varten viestintä tarvitsee väittelijästä valokuvat (2-3 kpl). Tätä varten väittelijä voi kuvauttaa itsensä viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta yliopiston kuvalaitoksella. Kuvaus ja neljä passikuvaa ovat maksuttomia. Kuvalaitos lähettää kuvat suoraan viestintään. Väittelijä voi myös halutessaan toimittaa viestintään väitöstiedotteen mukana omat valokuvansa (mustavalkoinen, passikuva tai suurempi). Jos väittelijä ei halua valokuviaan lähetettäväksi tiedotusvälineille, hän voi sopia kuvauksesta kuvalaitoksessa myös myöhempänä ajankohtana, esim. väitöspäivänään. Kuvalaitoksen ottamat kuvat arkistoidaan mahdollista myöhempää käyttöä varten (esim. promootiomatrikkeli). II Väitöstilaisuus Väittelijä, valvoja ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä tai tummaa pukua, naiset vastaavasti mustaa pukua. Valvoja ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hattua kädessään saliin astuessaan ja salista poistuessaan. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten valvoja ja viimeisenä vastaväittäjä. Malli 1 Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja avaa väitöstilaisuuden lausuen:...tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjät istuutuvat. Malli 2 Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja lausuu: Tänään meillä on julkisesti tarkastettavana (väittelijän oppiarvo ja nimi) väitöskirja (..-.nimi...), joka on tehty... (laitoksia) :ssa. Vastaväittäjänä toimii professori, dosentti X.X... yliopistosta. Kuopion yliopiston... tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjä istuutuvat. Väittelijä pitää seisten lyhyen alkajaisesitelmän, jossa hän selvittää tutkimustyönsä taustaa ja yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Alkajaisesitelmä saa kestää minuuttia. 16 Opinto-opas

17 Esitys aloitetaan sanoin: Arvoisa valvoja, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat. Alkajaisesitelmän jälkeen väittelijä lausuu: Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.)... tiedekunnan määräämänä vastaväittelijänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisten lyhyesti omalta kannaltaan lyhyen taustaesityksen tarkasteltavana olevasta tutkimustyöstä. Lopuksi hän ilmoittaa ryhtyvänsä työn yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Jos vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, heidän tulee sopia keskinäisestä työnjaosta ja ilmoittaa siitä oman taustaesityksensä yhteydessä. Tämän jälkeen vastaväittäjä toimittaa väitöskirkan tarkastuksen kiinnittäen aluksi huomiota yleisiin kysymyksiin kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusaineiston valintaan ja siirtyy sen jälkeen yksityiskohtaiseen tarkastukseen. Tarkastuksen lopuksi vastaväittäjän tulee esittää yhteenveto, jossa tarkastellaan väitöskirjassa esitettyjen tulosten merkitystä ko. tieteenalalla. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään n. neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka valvoja ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisten. Tämän jälkeen vastaväittäjä istuutuu. Väittelijä kiittää vastaväittäjää ja yleisöön kääntyen esittää kehotuksen: Tämän jälkeen pyydän niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on kysymistä tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoroa arvoisalta valvojalta. Valvoja päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden, joka saa kestää enintään kuusi (6) tuntia, lausumalla: Väitöstilaisuus on päättynyt. Väitöstilaisuudesta aiheutuvat kustannukset Apurahat Yliopiston talousarvioon on varattu tieteellisen julkaisutoiminnan tukemiseen määräraha, josta jaetaan apurahoja väitöskirjasta aiheutuvien painatuskulujen peittämiseen. Apurahaan ovat oikeutettuja kaikki, joiden väitöskirja on hyväksytty Kuopion yliopistossa. Apurahaa myönnetään jatko-opiskelijoille enintään 400 e/väittelijä väitöskirjatyön julkaisemiseen liittyviin kuluihin. Apuraha on henkilökohtainen ja se voidaan maksaa ainoastaan väittelijälle itselleen. Apurahahakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit aiheutuneista kuluista. Apurahoilla on jatkuva haku. Apurahaa haetaan hakulomakkeella, joita saa yliopiston kampusnetistä (Hallinnon lomakkeet), lomakkeet. Hakemukset tulee toimittaa hallintokeskuksen kirjaamoon osoitteella: Kuopion yliopisto, PL 1627, KUOPIO. Lisätietoja antaa suunnittelija Merja Miettinen, puh Matka-apurahat Kuopion yliopistossa julistetaan haettavaksi vuosittain keväällä matka-apurahat tieteellisen jatkokoulutuksen matkakului- Tieteellinen jatkokoulutus 17

18 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta hin ja matka-apurahat yliopiston henkilökunnalle. Matka-apurahat on tarkoitettu omalla esityksellään tieteelliseen kongressiin tai vastaavaan osallistuville hakijoille. Apurahan myöntäminen jatko-opiskelijoille edellyttää, että hakija on rekisteröity Kuopion yliopiston opiskelijaksi tieteelliseen jatkokoulutukseen. Apurahaa voidaan myöntää myös kongressiin tai konferenssiin osallistuville varttuneille tutkijoille. Apurahaa voidaan myöntää samalle henkilölle vain yhteen ulkomaanmatkaan vuodessa. Apurahaa ei myönnetä kotimaan matkoihin. Määrärahojen niukkuuden vuoksi apurahoja ei myönnetä täyden korvauksen periaatteella. Hakulomakkeeseen kohtaan muut tulee merkitä hakijan asema (esim. apurahalla työskentelevä tutkija). Apurahoja haetaan matka-apurahahakemus -lomakkeella.lomakkeita saa Kuopion yliopiston kampusnetistä, (Hallinnon lomakkeet). Matkakulut Yliopisto maksaa vastaväittäjän matkasta koituvat kustannukset. Matkajärjestelyistä ja maksatuksesta pyydetään ottamaan yhteyttä talousosastoon, puh Tutkintotodistuksen hakeminen Suoritettuaan kaikki tutkintoon kuuluvat opintosuoritukset ja opinnäytteet, opiskelija hakee tiedekunnan dekaanilta todistusta suorittamastaan tutkinnosta. Todistuksen hakemista varten opintoasioiden osastosta on saatavissa lomake tai sen voi tulostaa www-sivulta osoitteesta Todistushakemuksen voi tehdä myös vapaamuotoisesti. Todistuksen toimitusaika on noin kaksi viikkoa 18 Opinto-opas

19 7. Eräitä jatkotutkintoja koskevia säädöksiä Seuraavana keskeisimmät jatko-opiskelijoiden oikeusturvaa koskevat säädökset. Jatko-opinto-oikeutta koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 45, hallintolainkäyttölaki (586/96). Epäselvissä tapauksissa tiedekunnan dekaani voi halutessaan viedä asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. Opintosuoritusten arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka ovat nimitetty professorin virkaan (Laki yliopistolain 18 ja 42 :n muuttamisesta). Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen esitarkastaja, tarkastaja ja vastaväittäjä ei saa olla tekijään hallintomenettelylain 10 :n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa eikä sellaisessa kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa hänen puolueettomuuttaan (Yliopistoasetus 115/98, 18, 1 ). Ennen väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua on asian ratkaisemista varattava tekijälle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta (Yliopistoasetus 115/98, 18, 2 ). Asianosainen voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen tai näitä vastaavan opinnäytteen opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Yliopistoasetus 115/98, 18 3 ). Kuopion yliopistossa väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö tehdään kirjallisena tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa tiedoksi saannista. Ennen asian ratkaisua tiedekuntaneuvoston tulee pyytää lausunto yliopiston jatkotutkintojen oikaisulautakunnalta (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 48, 1 ja 2 ). 8. Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot luonnontieteellisellä alalla Asetuksen humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista (221/ 94) mukaan voidaan suorittaa filosofian lisensiaatin ja/tai filosofian tohtorin tutkinto. Asetusta tarkemmat määräykset on annettu Kuopion yliopiston luonnontieteellisen koulutusalan luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan hyväksymässä tutkintoja ja opetusta koskevassa pysyväismääräyksessä ( ) ja tässä oppaassa olevissa jatkokoulutusmääräyksissä. Tutkintojen rakenteet Filosofian lisensiaatin tutkintoa varten jatko-opiskelijan on 1. suoritettava vähintään 40 opintoviikon opinnot, jotka koostuvat yleisestä jatkokoulutuksesta (noin 5 ov), perehtymisestä omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin (vähintään 35 ov) Tieteellinen jatkokoulutus 19

20 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta 2. suoritettava tutkijaseminaari; sekä 3. laadittava lisensiaatintutkimus. Filosofian tohtorin tutkintoa varten jatko-opiskelijan on 1. suoritettava vähintään 40 opintoviikon opinnot, jotka koostuvat yleisestä jatkokoulutuksesta (noin 5 ov), perehtymisestä omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin (vähintään 35 ov) 2. suoritettava tutkijaseminaari; sekä 3. laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Mikäli opiskelija on suorittanut asetuksen mukaisen filosofian lisensiaatin tutkinnon, se korvaa kohdat 1 ja 2. Henkilökohtaisen jatkoopintosuunnitelman sisältö Henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan/ jatkokoulutusohjelmaan sisältyy esitys vaadittavista suoritettavista/suoritetuista tieteellisen jatkokoulutuksen opintojaksoista ja niiden suoritustavoista; tutkijaseminaarin aihe sekä lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihe ja tutkimussuunnitelma. Tutkintoihin vaadittavat vähintään 40 opintoviikon opinnot Yleistä Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon tulee sisältyä vähintään 40 opintoviikon laajuiset opinnot ja opintojen tulee muodostaa tutkimustyön kannalta mielekäs kokonaisuus. Opetus suunnitellaan ja järjestetään pääosin opintojaksoina. Muut kuin yleisen jatkokoulutuksen opintojaksot voivat koostua myös yksinomaan omatoimisesta opiskelusta. Filosofian lisensiaatin tutkintoon voidaan sisällyttää yliopiston hyväksymiä ammatillisia erikoistumisopintoja. Ohjelmaan voi kuulua myös yliopiston ulkopuolisia kotija ulkomaisia opintosuorituksia. Yliopiston ulkopuolisten opintosuoritusten koulutuksellisen arvon opintoviikkoina hyväksyy tutkimustyön ohjaaja tai ao. oppiaineen vastuuhenkilö. Jatko-opiskelijan perustutkinnon vähimmäislaajuuteen sisältyviä opintosuorituksia ei voi lukea hyväksi jatkotutkinnoissa. Yliopiston jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan antaman suosituksen mukaisesti tieteellisen jatkokoulutuksen suoritteet ovat yleensä voimassa noin 12 vuotta. Sitä vanhempien suoritteiden hyväksymisvastuu on ohjaajilla, joiden tulee myös arvioida suoritteiden sisältöä. Tarkoituksena on, että kullekin jatkokoulutettavalle laaditaan yhteistyössä ohjaajien kanssa yksilöllinen ja mahdollisimman tarkoituksenmukainen ohjelma, joka parhaiten hyödyttää hänen tutkimustyötään. Ohjelman tulee sisältää, yleistä tutkijakoulutusta noin 5 ov, perehtymistä omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin vähintään 35 ov (sisältää tutkijaseminaarin). Yleinen jatkokoulutus Yleinen jatkokoulutus voi olla yhteistä kaikille yliopiston jatkokoulutettaville, sillä tieteellinen työskentely varsin huomattavastikin toisistaan poikkeavilla tieteenaloilla edellyttää suuressa määrin samoja teoreettisia perustietoja ja samaa metodista valmiutta. Yhteisen ohjelman puitteissa voidaan eri tutkimusalojen voimat yhdistää ja hyödyntää parhaiten. 20 Opinto-opas

21 Yleisen jatkokoulutuksen tavoitteita ovat mm. että jatkokoulutukseen osallistunut pystyy kriittiseen tieteelliseen kommunikointiin sekä suullisesti että kirjallisesti sekä omalla että vieraalla kielellä. Edelleen hänellä tulee olla valmius tutkimuksen suunnitteluun ottaen huomioon ongelmanasettelun, menetelmät, resurssit, aikataulun, rahoituksen järjestämisen ym. Hänellä tulee myös olla valmius tieteelliseen koulutustehtävään, tutkimustyön motivoimiseen, perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen antamiseen. Lisäksi hänellä tulee olla perehtyneisyys yleiseen tieteen teoriaan, tutkimustyön eettisiin kysymyksiin, korkeimman opetuksen organisaatioon, talouteen ja ongelmiin. Hänen tulee tuntea tutkimuksen painopistealueet, tiedepoliittiset virtaukset, tieteellisen tutkimuksen rahoitus sekä koti- ja ulkomaiset rahoituslähteet, tutkijanvaihtotoiminta ym. Opinnot tulee koota mahdollisimman monipuolisesti ja siten, että peruskoulutus huomioon ottaen yllä mainitut tavoitteet saavutetaan. Kunkin jatkokoulutettavan peruskoulutuksen erilaisuudesta johtuen, mitään järjestettävistä opintojaksoista ei ole määritelty pakollisiksi. Opinnot tulee kuitenkin pääasiassa suorittaa yliopiston järjestäminä opintojaksoina. Opintojen suorittamista yksinomaan kirjakuulusteluina suositellaan vain poikkeustapauksissa. Yleiseen tutkijakoulutukseen soveltuvia opintojaksoja, joita jatkokoulutustoimikunta pyrkii järjestämään, on esitetty tämän oppaan kohdassa 8.1. Lukuvuosittain järjestettävät yliopiston hallituksen hyväksymät opintojaksot on päivitetty myös yliopiston www-sivulle (yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Lisätietoja myös opintoasioiden osaston opiskelijapalvelun päälliköltä puh Eräät yleisen jatkokoulutuksen opintojaksoista kuuluvat peruskoulutuksen opetukseen. Ne jatkokoulutettavat, jotka eivät ole suorittaneet perustutkinnossa ko. opintojaksoja pakollisina, voivat sisällyttää ne jatkokoulutusohjelmaansa. Perehtyminen omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin Opinnot omalta tutkimusalalta ja siihen liittyviltä tieteenaloilta tulee muodostaa siten, että ne mahdollisimman hyvin kattavat tutkimustyön kannalta oleelliset tiedot. Ohjelmat voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen siitä, millainen tutkimustyö on luonteeltaan. Mikäli siinä tukeudutaan vain yhden tai kahden tieteenalan teorioihin ja menetelmiin, jatkokoulutusohjelma koostuu vain näiden alojen opinnoista. Jos tutkimustyö on luonteeltaan monitieteellinen, jatkokoulutusohjelma koostuu usean tieteenalan opinnoista. Kuitenkin aina yhtenä tieteenalana tulee olla se tieteenala, jolla opiskelija on saavuttanut jatkokoulutusvalmiuden ja jota näin on pidettävä hänen jatkotutkintonsa päävastuisena tieteenalana. Se kuinka laajasti, opintoviikkoina näiden eri tieteenalojen opintoja tulee ohjelmassa olla, riippuu siitä miten oma tutkimusala liittyy näihin tieteenaloihin. Tavoitteena on pidettävä mahdollisimman mielekästä ja riittävän syvällisiä tietoja antavaa, tarpeeksi suurista kokonai-suuksista koostuvaa ohjelmaa, jossa kunkin asian oppimiselle on suunniteltu sopivin suoritustapa. Opinnot voidaan muodostaa erityisesti jatkokoulutukseen suunnitelluista opintojaksoista, seminaareista ja kirjakuulusteluista, osallistumisesta koti- ja ulkomaisiin kongresseihin ja vastaavista suoritteista. Päävastuisen tieteenalan opintojen tulee olla syventävien opintojen tasoisia. Tieteellinen jatkokoulutus 21