Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

Transkriptio

1 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

2 Postiosoite Puhelin Faksi Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio (017) * (vaihde) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (017) , , Opintoasioiden osasto (017) , , , , , , (017) (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) (017) (opintoasioiden osasto) Sähköposti Internet /opiskelu /opiskelu/jatko-opinnot.shtml /laitokset/yhttdk/ Toimittaneet: Tiedekunnan tekstit Yleiset tekstit Taitto opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen tutkimuskoordinaattori Anu Liikanen Sanna Mattinen Painopaikka Kopijyvä 2006 ISSN

3 Sisällys LUKIJALLE 5 1 TIEDEKUNTA Tiedekunnan organisaatio Tiedekunnan tehtävä 6 2 JATKOTUTKINTOJEN TIETEENALAT 6 3 JATKO-OPINTO-OIKEUS JA OPINTOJEN SUUNNITTELU Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Oikaisumenettely ja muutoksenhaku Ilmoittautuminen opiskelijarekisteriin ja käyttäjätunnus Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Jatko-opintojen rahoitus 10 4 TERVEYSTIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet ja sitä koskevat määräykset Tutkintojen rakenteet Tutkintoihin vaadittavat vähintään 60 opintopisteen opinnot Yleistä Yleinen tieteellinen jatkokoulutus Perehtyminen omaan tutkimusalaan ja sitä koskeviin tieteenaloihin 14 5 YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tutkintojen rakenteet Tutkintoihin vaadittavat vähintään 60 opintopisteen opinnot Yleistä Yleinen tieteellinen jatkokoulutus Tutkimusalan opinnot Tutkimusalaa koskevien tieteenalojen opinnot 20 6 POTILASTURVALLISUUS JA TUTKIMUSETIIKKA 21 7 LISENSIAATINTUTKIMUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Mitä lisensiaatintutkimukselta vaaditaan Lisensiaatintutkimuksen käsittely tiedekunnassa Tarkastajien määrääminen Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen 23 8 VÄITÖSKIRJAA KOSKEVAT OHJEET JA MÄÄRÄYKSET Mitä väitöskirjalta vaaditaan Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väittelyluvan hakeminen ja esitarkastajien määrääminen Väittelyluvan myöntäminen Väitöskirjan hyväksyminen 25

4 8.3 Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Väitöskirjan julkaiseminen Painosmäärät Elektroniset väitöskirjat Tekijänoikeus Kuopion yliopiston julkaisusarjat ja -julkaisuohjeet Ohjeita väitöstilaisuutta varten Ennen väitöstilaisuutta Väitöstilaisuus 31 9 TUTKINTOTODISTUKSEN HAKEMINEN JATKO-OPISKELIJOIDEN OIKEUSTURVAA KOSKEVIA SÄÄNNÖKSIÄ TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN JA JATKO-OPISKELIJOIDEN SIIRTYMINEN UUTEEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄÄN JATKOKOULUTUKSEN OPINTOJAKSOT Yleinen jatkokoulutus Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot OPETUSMINISTERIÖN RAHOITTAMAT TUTKIJAKOULUTUSOHJELMAT KUOPION YLIOPISTOSSA/ GRADUATE SCHOOL -TUTKIJAKOULUT JATKOKOULUTUKSEN HALLINTO KUOPION YLIOPISTOSSA OPINTONEUVONTA JA OPISKELIJAPALVELUT AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS JA MUU KOULUTUS 54 LIITE 1 KAMPUKSEN KARTTA JA RAKENNUSTEN POHJAPIIRROKSIA

5 Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu käsikirjaksi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkokoulutettaville tai jatko-opinnoista kiinnostuneille. Oppaaseen on koottu ne ohjeet ja määräykset, jotka koskevat tieteellistä jatkokoulutusta ja jatkokoulutettavia. Tiedekunnan kansliassa jatko-opintoihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa antavat opetussihteeri Maria Joki, puh , s-posti: ja opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen, puh. (017) , Tietoja tieteellisestä jatkokoulutuksesta saa myös ohjaajilta sekä tiedekunnan, laitosten ja opintoasioiden osaston www-sivuilta. Jos jatkokulutusta koskeviin määräyksiin tulee tämän oppaan voimassaolonaikana oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan s-postitse ja tiedekunnan www-sivuilla (www. uku.fi/yhttdk/jkohjeet.shtml). Lisäksi opiskelijoiden on hyvä seurata laitosten ilmoitustauluja ja www-sivuja, opintoasioiden osaston www-sivuja sekä yliopiston tiedotuslehteä Kukkosta, joissa ilmoitetaan ajankohtaisista koulutusasioista. Onnea ja menestystä jatko-opiskeluun lukuvuonna Annikki Honkanen opintoasiainpäällikkö

6 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1 TIEDEKUNTA 1.1 Tiedekunnan organisaatio Vuodesta 1984 alkaen Kuopion yliopistossa on ollut yhteiskuntatieteellinen osasto, joka muutettiin yhteiskuntatieteelliseksi tiedekunnaksi vuonna Yhteiskuntatieteellisen tiedekuntaan kuuluvat hoitotieteen laitos ( sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos (www. uku.fi /sostyo), sosiaalipolitiikan ja sosiaalitalouden laitos, sosiaalipsykologian ja sosiologian laitos ( sekä terveyshallinnon- ja talouden laitos ( Lisäksi tiedekunnassa toimii Vammaistutkimusyksikkö, Minna Canth -instituutti ( Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tutkimusyksikkö, Shiftec ( ja Itä Suomen neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus ( htm). Tiedekunnassa on noin perusopiskelijaa ja noin 300 jatko-opiskelijaa. 1.2 Tiedekunnan tehtävä Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tehtävänä on tuottaa tietoa ja asiantuntijuutta ratkaista essa ihmisen, lähiyhteisön ja väestön hyvinvoinnin ja terveyden kysymyksiä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, soveltamalla integroidusti yhteiskunta-, terveys- ja käyttäytymistieteellistä tietoperustaa ja metodologiaa. Tiedekunnan rooli Kuopion yliopistossa on monitahoinen; tiedekunta profiloituu opetus- ja tutkimustoiminnassaan inhimillisten arvojen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhteiskunnassa, organisaatioiden ja johtamisen kehittämiseen, tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimuksen painopistealueet: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien ja johtamisen tutkimus Yhteisötalouden ja osuustoiminnan tutkimus Inhimillisen turvallisuuden ja työelämän hyvinvoinnin tutkimus Lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus. Tiedekunnassa on toimivat tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon laatujärjestelmät. Tutkimuksen laatua arvioidaan säännöllisin väliajoin käyttäen yliopiston hyväksymiä tieteellisen tutkimuksen laatukriteerejä. 2 JATKOTUTKINTOJEN TIETEENALAT Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voi jatkotutkintona suorittaa seuraavat tutkinnot: yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto (YTL; Licenciate of Social Sciences) terveystieteiden lisensiaatin tutkinto (TtL; Licenciate of Health Sciences) yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT; Doctor of Social Sciences) terveystieteiden tohtorin tutkinto (TtT; Doctor of Health Sciences) fi losofi an tohtorin tutkinto (FT; Doctor of Philosophy) Filosofi an tohtorin tutkinto voidaan suorittaa sekä yhteiskuntatieteellisellä että terveystieteellisellä koulutusalalla. Sen suoritusoikeuden myöntää dekaani perustellusta syystä, esim. poikkitieteellistä tutkimusta tekeville, ulkomaalaisille opiskelijoille tai ulkomaille tutkimustyöhön lähteville. 6 KUOPION YLIOPISTO

7 Tieteellinen jatkokoulutus Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa jatko-opinto-oikeus voidaan myöntää seuraaville tieteenaloille (pääaineisiin): yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin sekä fi losofi an lisensiaatin tutkinnot sosiaalihallintotiede, sosiaalipedagogiikka, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin sekä fi losofi an tohtorin tutkinnot hoitotiede, terveyshallintotiede ja terveystaloustiede sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Sosiaalityössä lisensiaatin tutkinto voi olla myös ammatillis-tieteellinen ja se tuottaa erikoissosiaalityöntekijän pätevyyden (asetus 272/2005). Sosiaalityön ammatillisen lisensiaattikoulutuksen erikoistumisalat ovat lapsi- ja nuorisososiaalityö, kuntouttava sosiaalityö, marginalisaatiokysymykset, yhteisösosiaalityö ja hyvinvointipalvelut. Ammatillinen lisensiaatinkoulutus toteutetaan sosiaalityön koulutusyksiköiden välisenä yhteistyönä valtakunnallisessa sosiaalityön yliopistoverkostossa (SOSNET). Tästä koulutuksesta on oma hakuopas ja opinto-opas, joihin voi tutustua osoitteessa > lisensiaatinkoulutus. 3 JATKO-OPINTO-OIKEUS JA OPINTOJEN SUUNNITTELU 3.1 Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Yleinen hakukelpoisuus ja valmiudet jatkokoulutukseen Yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/ a, 3 kohta) mukaan tieteelliseen jatkokoulutukseen on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, taikka jolla yliopisto muutoin toteaa olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Mikäli henkilö hakee jatko-opinto-oikeutta ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineeseen tai aineeseen, jossa on suorittanut syventävät opinnot, hänellä on pääsääntöisesti jatkokoulutusvalmius haettavassa oppiaineessa. Muussa tapauksessa koulutukseen hyväksytylle voidaan määritellä täydentäviä opintoja (ks. kappale Täydentävät opinnot). Jatko-opinnoille voidaan asettaa esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Hakumenettely Hakumenettely on seuraava. 1. Aluksi hakija neuvottelee jatko-opintomahdollisuuksista oppiaineen vastuuhenkilön kanssa ja alustavasti myös tutkimustyön ohjaajien kanssa. Ohjaajia tulee olla kaksi tai useampia. Pääohjaajan tulee olla Kuopion yliopiston professori tai ainakin yhden ohjaajista tulee olla laitoksen virassa oleva väitellyt henkilö. 2. Jatko-opinto-oikeutta haetaan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanilta hakulomakkeella, jossa tulee mainita, haettava tutkinto ja pääaine sekä ohjaajat. Hakemukseen liitetään kopio perustutkintotodistuksesta ja tutkimussuunnitelma. Hakemus tieteelliseen jatkokoulutukseen -lomake on osoitteessa /yhttdk/jklomakkeet.shtml OPINTO-OPAS

8 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Hakuaika hoitotieteen jatkokoulutukseen päättyy vuosittain toukokuussa. Hoitotieteen laitos tiedottaa hakuajasta ja valintaperusteista kotisivuillaan ( /hoitot/ilmoitusasiat.shtml) maaliskuussa. Terveyshallintotieteen, terveystaloustieteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon hakuaika päättyy vuosittain maaliskuun lopussa. Tarkemmat ohjeet ovat laitoksen kotisivuilla ( /laitokset/tht/jatko.shtml). Sosiaalitieteisiin on jatkuva haku. 3. Hakemuslomake liitteineen lähetetään opintoasiainpäällikölle, hoitotieteen valinnassa kuitenkin suoraan hoitotieteen laitokselle. 4. Vastuulaitos tai oppiaineen vastuuhenkilö arvioi hakemuksen, laatii lausunnon ja pyytää tarvittaessa hakijalta lisäselvityksiä. 5. Dekaani päättää jatko-opinto-oikeudesta vastuulaitoksen tai oppiaineen vastuuhenkilön lausunnon perusteella. 6. Samalla kun dekaani myöntää jatko-opinto-oikeuden, hän vahvistaa tutkimustyön aiheen ja määrää tutkimustyön ohjaajat. Tiedekunnan kanslia lähettää dekaanin päätöksistä tiedon opiskelijalle, ohjaajille, laitoksen kansliaan ja opintoasioiden osastoon. Täydentävät opinnot Mikäli henkilö hakee opinto-oikeutta aineeseen, jossa hän ei ole suorittanut syventäviä opintoja eivätkä hänen opintonsa näin ollen ole tuottaneet jatkokoulutusvalmiutta haettavassa oppiaineessa, hakemus käsitellään seuraavasti. 1. Oppiaineen vastuuhenkilö määrittelee ne täydentävät opinnot, jotka suorittamalla hakija saavuttaa jatkokoulutusvalmiuden. Tarvittaessa oppiaineen vastuuhenkilö pyytää lausunnon alan asiantuntijalta. Täydentävät opinnot määritellään osana henkilökohtaista jatkokoulutussuunnitelmaa, mutta ne eivät sisälly tutkintoon. Tiedekunta suosittelee, että nämä opinnot suoritetaan pääsääntöisesti ennen jatko-opintojen aloittamista. 2. Kun täydentävät opinnot on määritelty, jatkokoulutushakemus käsitellään edellä mainittujen kohtien 2 6 mukaisesti. 3.2 Oikaisumenettely ja muutoksenhaku Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija saa pyytää päätökseen kirjallista oikaisua tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 67,1 ). Epäselvissä tapauksissa dekaani voi pyytää yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkokoulutustoimikunnan lausunnon ja viedä asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. Dekaanin oikaisumenettelyssä tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 8 KUOPION YLIOPISTO

9 Tieteellinen jatkokoulutus 3.3 Ilmoittautuminen opiskelijarekisteriin ja käyttäjätunnus Ilmoittautuminen Uudet jatko-opiskelijat ilmoittautuvat opiskelijarekisteriin sitä mukaa, kun opinto-oikeus on heille myönnetty. Ilmoittautumislomake lähetetään tiedekunnasta uusille jatko-opiskelijoille jatko-opintooikeuden myöntämiskirjeen yhteydessä. Opiskelija täyttää lomakkeen ja toimittaa sen opintoasioiden osastoon (Kuopion yliopisto, opintoasioiden osasto, PL 1627, Kuopio). Lomaketta käytetään vain ensimmäistä kertaa ilmoittauduttaessa. Seuraavina vuosina ilmoittautumisen voi hoitaa puhelimitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti asioimalla ja ilmoittautumisaika on tällöin heinä-syyskuussa 15.9 mennessä. Ilmoittautuminen on välttämätöntä opiskeluoikeuden säilyttämiseksi eikä siihen liity maksuja. Seuraavina vuosina ilmoittautumisen voi hoitaa puhelimella, sähköpostilla tai henkilökohtaisesti asioimalla. Ilmoittautumisaika on heinä-syyskuussa ja määräaika päättyy yleensä Ilmoittautumisohjeet ovat osoitteessa /opiskelu/ilmoittautuminen.shtml tai / opiskelu/registration.shtml (englanninkieliset ohjeet). Huom! Pankki-ilmoittautuminen ei koske jatko-opiskelijoita. Halutessaan jatko-opiskelija voi maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun 84 euroa tilille Nordea , joka oikeuttaa pelkästään YTHS:n (ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön) palveluihin hammashuoltopalveluita lukuunottamatta. Käyttäjätunnus Jatko-opiskelijoiden on välttämätöntä hakea käyttäjätunnus yliopiston palvelinkoneeseen. Opiskelija saa hakulomakkeen opinto-oikeuden myöntämispäätöksen mukana. Käyttäjätunnus (hytti-tunnus) tekee mahdolliseksi käyttää yliopiston Kampusnetin palveluita. Tunnuksella pääsee opiskelijoille tarkoitettuun Wossikka-palveluun, jonka kautta ilmoittaudutaan kursseille ja tentteihin. Wossikasta voi myös seurata opintosuoritusten kertymistä sekä yliopiston apurahatiedotteita, joita koskevat hakulomakkeet ovat yliopiston Kampusnetissä. Lisäksi käyttäjätunnuksen saatuaan opiskelija liitetään osaksi sähköpostilistaa, jota tiedekunta käyttää jatko-opintoasioista tiedottamisessa. Jos opiskelija haluaa käyttää jonkin muun organisaation sähköpostiosoitetta, yliopiston tunnus voidaan linkittää siihen. Tällaisessa tapauksessa opiskelijaa pyydetään ottamaan yhteyttä Tietotekniikkakeskuksen tietoliikenneasiantuntijaan Jouko Matilaiseen, puh , s-posti: jouko. matilainen@uku.fi. HUOM! Yliopistossa on otettu sähköiset opiskelijapalvelut laajasti käyttöön, minkä vuoksi myös jatko-opiskelijoilta edellytetään yliopiston sähköisten käyttäjätunnusten (mm. sähköpostitunnusten) käyttöönottoa (jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta ). 3.4 Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Jatkokoulutusohjelman laatiminen ja opintojen etenemisen seuranta Sen jälkeen kun opiskelija on hyväksytty tieteelliseen jatkokoulutukseen ja hänelle on määrätty ohjaajat, opiskelija laatii pääohjaajansa kanssa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi tutkinnon rakenteen mukaisesti. Koulutusalakohtaiset ohjeet siitä, mitä opintoja henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan tulee sisällyttää, ovat tämän oppaan luvuissa 4 ja 5. Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman tekemiseen tarkoitettu lomake on osoitteessa /yhttdk/jklomakkeet.shtml. Jatkokoulutusohjelma tulee laatia mahdollisimman pian opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen. OPINTO-OPAS

10 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opiskelija toimittaa pääohjaajan hyväksymän jatkokoulutusohjelman tiedekunnan kansliaan opintoasiainpäällikölle, joka tarkastaa sen. Jos asiassa ei tarvita lisäselvityksiä, opintoasiainpäällikkö esittää suunnitelman hyväksymistä dekaanille. Dekaanin päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti opiskelijalle, ohjaajille, laitoksen kansliaan ja opintoasioiden osastoon. Jos opiskelija haluaa myöhemmin tehdä ohjelmaan muutoksia, hänen tulee neuvotella niistä pääohjaajansa kanssa. Merkittävät muutokset vahvistaa dekaani. Jatkokoulutusohjelmaan sisältyvät opinnot tulee ryhmitellä tutkintorakenteen mukaisesti. Tutkimusalan (päävastuisen tieteenalan) ja sitä tukevien tieteenalojen opinnot ryhmitellään oppiaineittain. Tutkintotodistus laaditaan aikanaan tämän ryhmittelyn mukaisesti. Jatko-opiskelijat täyttävät vuosittain jatko-opiskelijoiden seuranta- ja palauteraportin Kampusnetin Wossikka-palveluissa. Raportti täytetään alkuvuodesta edellisen vuoden tietojen osalta. Lisätietoja jatko-opiskelijoiden raportista saa opintoasioiden osaston tutkimuskoordinaattorilta puh. (017) Opintojen vanheneminen ja opintosuoritusten tallentaminen Kuopion yliopiston jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta on suositellut tiedekunnille, että opinnot olisivat voimassa 12 vuotta. Sitä vanhempien opintosuoritusten hyväksymisestä vastuu on opintojen ohjaajilla, jotka ovat velvollisia arvioimaan suoritettujen opintojen sisältöä. Opintorekisteriin voidaan kirjata vain sellaisia suorituksia, joilla on englanninkielinen nimi. Jatkoopiskelijan tulee huolehtia itse muissa oppilaitoksissa suoritettujen opintojaksojen kääntämisestä englanniksi. Kuopion yliopiston järjestämien tieteellisten jatkokoulutuksen opintojaksoja ei tarvitse kääntää. 3.5 Jatko-opintojen rahoitus Yleistä Jatko-opiskelijan on mahdollista saada rahoitusta opinnoilleen valtion opintotukijärjestelmän kautta, Kuopion yliopiston, Suomen Akatemian, Suomen kulttuurirahaston (ml maakuntarahastot) voimavaroista sekä opetusministeriön, erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoista ja stipendeistä. Kansainvälisiä tutkimusrahoittajia ovat kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, Pohjoismainen tutkijankoulutusakatemia NorFA, Euroopan Unioni EU, European Science Foundation (ESF). Kuopion yliopisto tarjoaa jatko-opintojen harjoittamisen mahdollisuuksia muun muassa assistentin, tutkijan, tutkijakoululaisen viroissa/määräaikaisissa virkasuhteissa tai apurahatutkijana. Tiedekunnan apurahojen hakemisesta tiedotetaan mm. laitosten ilmoitustauluilla, tiedekunnan www-sivuilla, kampusnetissä ja Kukkosessa. Turun yliopisto ylläpitää apurahatiedotetta sen tutkimuspalvelujen luoman ja ylläpitämän TURAtutkimusrahoitus-tietokannan ( /hallinto/tutkimuspalvelut/turatiedotus.htm) pohjalta. Tietokanta sisältää yhdenmukaisessa muodossa olevat perustiedot noin 700 tutkimustoiminnan rahoittajasta sekä Suomessa että ulkomailla (Suomen Akatemia, Tekes, säätiöitä ja rahastoja, muita yksityisiä ja julkisia organisaatioita). Tietokantaa päivitetään ja täydennetään hakuilmoitusten ja rahoittajilta saatavien päivitysvastausten perusteella. Huom! Tutkimuksen rahoittajat, mm. Suomen Akatemia, saattavat vaatia apuraha-anomuksiin tutkimuseettisen toimikunnan lausunnon. Lue lisää luvusta KUOPION YLIOPISTO

11 Tieteellinen jatkokoulutus Opintotuki Opintotukea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi. Opintojen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikkoa. Tuki voidaan myöntää vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja enintään opintojen säännönmukaiselle ajalle tai korkeakouluopinnoissa tukikuukausien mukaiselle enimmäisajalle. Korkeakouluopinnoissa lukuvuoden tukikuukausien määrä on yleensä yhdeksän. Opintotuki voidaan kuitenkin myöntää pidemmäksi ajaksi, jos opiskelija osoittaa harjoittavansa opintoja lukuvuoden aikana yhdeksää kuukautta pidemmän ajan. Kaikkia korkeakouluopintoja varten opintotukea voi saada enintään 70 kuukauden ajan. Tukiajan laskennassa otetaan huomioon vain korkeakouluopintoihin käytetyt tukikuukaudet, joina opiskelija on saanut opintorahaa tai aikuisopintorahaa. Toisen asteen opintoihin käytetty opintotuki ei lyhennä korkeakouluopintojen opintotukiaikaa, eikä korkeakouluopintojen tukiaika vaikuta tukioikeuteen toisen asteen opinnoissa. Lisätietoja opintotuesta saa yliopiston opintotukisihteereiltä, joiden yhteystiedot ovat osoitteessa /opiskelu/opintotuki.shtml. Apurahat väitöskirjojen viimeistelyyn Kuopion yliopisto myöntää apurahoja väitöskirjan viimeistelyyn. Apurahaa myönnetään enintään 400 e/väittelijä väitöskirjatyön julkaisemiseen liittyviin kuluihin. Apuraha on henkilökohtainen, ja se voidaan maksaa ainoastaan väittelijälle itselleen. Apurahahakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit aiheutuneista kuluista. Apurahoilla on jatkuva haku. Apurahaa haetaan hakulomakkeella, joita saa yliopiston kampusnetin osoitteesta /intra/hallinto/lomakkeet. Hakemukset tulee toimittaa hallintokeskuksen kirjaamoon osoitteella: Kuopion yliopisto, PL 1627, Kuopio. Lisätietoja antaa henkilöstösuunnittelija Jari Koponen, puh. (017) , jari. Kuopion yliopiston apurahatiedotteet ja ohjeet apurahojen hakemisesta ovat osoitteessa fi /tutkimus/apurahat.shtml Matka-apurahat Matka-apurahat on tarkoitettu tieteelliseen kongressiin tai vastaavaan osallistuville, jotka pitävät kongressissa oman esityksen. Apurahan myöntämiseksi jatko-opiskelijalta edellytetään, että hänellä on voimassa oleva jatko-opinto-oikeus. Apurahaa voidaan myöntää myös kongressiin tai konferenssiin osallistuville varttuneille tutkijoille. Hakemus on tehtävä aina ennen matkalle lähtöä. Hakijan kokousjulkaisussa tulee näkyä Kuopion yliopiston laitoksen/klinikan nimi. Apurahaa voidaan myöntää samalle henkilölle vain yhteen ulkomaanmatkaan vuodessa. Apurahaa ei myönnetä kotimaan matkoihin. Määrärahojen niukkuuden vuoksi apurahoja ei myönnetä täyden korvauksen periaatteella. Hakulomakkeeseen kohtaan `muut tulee merkitä hakijan asema (esim. apurahalla työskentelevä tutkija). Matka-apurahojen hakuajat ovat vuosittain maaliskuussa, toukokuussa ja syyskuussa. Seuraava vuoden 2006 III hakuaika päättyy ( mennessä tehtäviin matkoihin). Apurahoja haetaan matka-apurahahakemus -lomakkeella. Lomakkeita saa Kuopion yliopiston kampusnetistä, /intra/hallinto/lomakkeet. Hakemukset on toimitettava viimeistään yllämainittuina ajankohtina klo mennessä Kuopion yliopiston kirjaamoon, PL 1627, KUOPIO (Snellmania, II krs.). Lisätietoja antaa apurahalautakunnan sihteeri Jari Koponen, puh , s-posti: OPINTO-OPAS

12 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Vastaväittäjän matkakulut Tiedekunta maksaa vastaväittäjän matkasta koituvat kustannukset. Matkajärjestelyistä ja maksatuksesta pyydetään ottamaan yhteyttä tiedekunnan kanslian hallintosihteeriin Airi Leppäseen, puh. (017) , s-posti: 4 TERVEYSTIETEIDEN LISENSIAATIN ja TOHTORIN TUTKINNOT 4.1 Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet ja sitä koskevat määräykset Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita, joilla on valmiudet ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Yliopiston tutkinnoista annettu asetus (794/ ) määrittelee jatkokoulutuksen tavoitteet seuraavasti: Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Asetuksessa (794/2004) säädetään myös tutkinnon suorittamisesta. Tätä tarkemmat ohjeet ja määräykset yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkokoulutuksesta annetaan jatkokoulutusoppaassa, joka hyväksytään vuosittain tiedekuntaneuvoston kokouksessa. 4.2 Tutkintojen rakenteet Terveystieteiden lisensiaatin/tohtorin tutkintoa varten jatko-opiskelijan on suoritettava vähintään 60 opintopisteen (op) opinnot, jotka koostuvat - yleisestä tieteellistä jatkokoulutuksesta (noin 8 op) - oman tutkimusalan ja sitä tukevien tieteenalojen opinnoista (vähintään 52 op, joihin sisältyy 3 op:n laajuinen tutkijaseminaari) ja - lisensiaatintutkimuksesta/väitöskirjatutkimuksesta. Väitöskirjaa on puolustettava julkisesti väitöstilaisuudessa. Lisensiaatintutkimusta ja väitöskirjaa koskevat ohjeet ja määräykset on esitetty luvuissa 7 ja 8. Opinnot ja niiden suoritustavat määritellään henkilökohtaisessa jatkokoulutusohjelmassa, johon sisältyy - tiedot suoritettavista/suoritetuista tieteellisen opintojaksoista ja niiden suoritustavoista, - tutkijaseminaarin aihe sekä 12 KUOPION YLIOPISTO

13 Tieteellinen jatkokoulutus - lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihe ja tutkimussuunnitelma, mikäli ne ovat muuttuneet opinto-oikeushakemuksen yhteydessä tehdystä tutkimussuunnitelmasta. Jatkokoulutusohjelma tulee laatia mahdollisimman pian opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen. Terveystieteiden alalla voidaan suorittaa myös fi losofi an tohtorin tutkinto. Sen suoritusoikeuden myöntää dekaani perustellusta syystä, esim. poikkitieteellistä tutkimusta tekeville, ulkomaalaisille opiskelijoille tai ulkomaille tutkimustyöhön lähteville. 4.3 Tutkintoihin vaadittavat vähintään 60 opintopisteen opinnot Yleistä Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon tulee sisältyä vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot, joiden tulee muodostaa tutkimustyön kannalta mielekäs kokonaisuus. Jatko-opiskelija laatii yhteistyössä ohjaajien kanssa yksilöllisen ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisen ohjelman, joka hyödyttää hänen tutkimustyötään. Ohjelman tulee sisältää noin 8 op yleistä tieteellistä jatkokoulutusta noin ja 52 op oman tutkimusalan ja sitä tukevien tieteenalojen opintoja ml. jatkokoulutusseminaari. Opetus suunnitellaan ja järjestetään pääosin opintojaksoina. Muut kuin yleisen jatkokoulutuksen opintojaksot voivat koostua myös omatoimisesta opiskelusta tai kongressiesitelmistä. Jos jatkoopiskelijan aikaisempiin tutkintoihin ei sisälly etiikan kursseja, niiden suorittaminen jatko-opinnoissa on suositeltavaa. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin sisältyviä opintoja ei voi käyttää jatkoopintoina. Opintoihin voi kuulua muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja, esim. JOO-opintoja. Yliopistot ovat sopineet valtakunnallisesti joustavasta opiskeluoikeudesta (JOO), mikä tekee mahdolliseksi suorittaa kursseja muissa yliopistoissa. Opinto-oikeutta haetaan lomakkeella, joka on osoitteessa www. joopas.fi. Samassa osoitteessa on myös linkit eri yliopistojen tarjoamiin JOO-opintoihin sekä niiden hakuajat. Myönnetty opinto-oikeus on voimassa kaksi vuotta. JOO-menettely yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Opiskelija: 1. Tutustu osoitteessa tarjolla oleviin JOO-opintoihin ja hakuaikoihin. 2. Tutustu Kuopion yliopiston puoltoperiaatteisiin ( /opiskelu.joo.shtml) ja varmista, ettei hakemiasi opintoja ole tarjolla Kuopion yliopistossa tai Kuopion kesäyliyliopistossa. 3. Täytä hakulomake ohjeiden mukaisesti ( ). 4. Varmista, että haettavat opinnot sisältyvät henkilökohtaiseen jatkokoulutussuunnitelmaan. 5. a) Jos haettavat opinnot sisältyvät suunnitelmaan, lähetä hakemus opintoasiainpäällikölle. 5. b) Jos haettavat opinnot eivät sisälly suunnitelmaan, päivitä suunnitelma pääohjaajan kanssa ja lähetä se hakulomakkeen kanssa opintoasiainpäällikölle. Kuopion yliopisto: Opintoasiainpäällikkö tarkistaa hakemuksen ja lähettää edelleen opintoasioiden osaston johtajalle. Opintoasioiden osaston johtaja päättää hakemuksen lähettämisestä kohdeyliopistoon. Kohdeyliopisto: Kohdeyliopisto tekee päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä ja ilmoittaa siitä kirjallisesti opiskelijalle. OPINTO-OPAS

14 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opiskelija: Jos kohdeyliopisto myöntää opinto-oikeuden, opiskelija aloittaa ja suorittaa opinnot kohdeyliopiston ohjeiden mukaisesti. Suoritettuaan opinnot opiskelija toimittaa pääohjaajalle otteen (ja sisältökuvaukset) suorittamistaan opinnoista. Suoritetuista opintojaksoista tarvitaan myös niiden englanninkieliset nimet. Pääohjaaja: Pääohjaaja antaa suoritusilmoituksen opintojen hyväksilukemisesta Yleinen tieteellinen jatkokoulutus Kuopion yliopisto järjestää yleistä tieteellistä jatkokoulutusta yliopiston kaikille jatko-opiskelijoille, sillä tieteellinen työskentely toisistaan poikkeavillakin tieteenaloilla edellyttää suuressa määrin samoja teoreettisia perustietoja ja samaa metodista valmiutta. Yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteita ovat mm. - taito kriittiseen tieteelliseen kommunikointiin suullisesti ja kirjallisesti omalla äidinkielellä ja vieraalla kielellä, - valmiudet tutkimuksen suunnitteluun ottaen huomioon ongelman asettelu, menetelmät, resurssit, aikataulu ja rahoituksen järjestäminen, - perehtyneisyys yleiseen tieteen teoriaan, tutkimustyön eettisiin kysymyksiin, korkeimman opetuksen organisaatioon, talouteen ja ongelmiin, - valmiudet tieteelliseen koulutustehtävään, tutkimustyön motivoimiseen, perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen antamiseen sekä - tutkimuksen painopistealueiden, tiedepoliittisten virtausten, tutkimusrahoituksen ja rahoituslähteiden sekä tutkijavaihtotoiminnan tuntemus. Opinnot tulee koota mahdollisimman monipuolisesti siten, että yllä mainitut tavoitteet saavutetaan. Jatko-opiskelijan peruskoulutuksen ja tutkimusaiheen erilaisuudesta seuraa, että mitään järjestettävistä opintojaksoista ei ole määritelty pakollisiksi. Opinnot tulee pääasiassa suorittaa kurssimuotoisesti opiskellen ja niiden suorittamista yksinomaan kirjakuulusteluina suositellaan vain poikkeustapauksissa. Yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opintojaksot on julkaistu tämän oppaan luvussa 12.1 ja yliopiston www-sivulla osoitteessa /opiskelu/ojk/ ( > yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Lisätietoja saa myös opintoasioiden osaston tutkimuskoordinaattorilta, puh. (017) ja osoitteesta /opiskelu/jatko-opinnot.shtml Perehtyminen omaan tutkimusalaan ja sitä tukeviin tieteenaloihin Yleistä Oman tutkimusalan ja sitä tukevien tieteenalojen opinnot tulee muodostaa siten, että ne kattavat mahdollisimman hyvin tutkimustyön kannalta oleelliset tiedot. Se, kuinka laajasti eri tieteenalojen opintoja ohjelmaan sisällytetään, riippuu tutkimuksen aiheesta ja tavoitteista, mistä seuraa, että opiskelijoiden jatkokoulutusohjelmat voivat olla hyvinkin erilaisia. Tieteenalojen opintokokonaisuuksien tulee kuitenkin olla riittävän laajoja ja yhtenä tieteenalana tulee aina olla se tieteenala, jolla 14 KUOPION YLIOPISTO

15 Tieteellinen jatkokoulutus opiskelija on saavuttanut jatkokoulutusvalmiuden ja jota näin on pidettävä jatkokoulutuksen päävastuisena tieteenalana. Opinnot voidaan muodostaa jatkokoulutukseen suunnitelluista opintojaksoista, seminaareista ja kirjakuulusteluista, koti- ja ulkomaisista kongresseista ja vastaavista. Tutkimusalan opintojen tulee olla syventävien opintojen tasoisia. Tutkimusalaa tukevien tieteenalojen opinnot voidaan muodostaa aine- ja syventävien opintojen kursseista tai näiden tentittävästä kirjallisuudesta. Jatkokoulutusohjelmaan ei kuitenkaan voi sisällyttää aineopintokokonaisuutta tai syventävien opintojen kokonaisuutta niiden kokonaislaajuudessa. Tietoja tutkimusalan ja sitä tukevien tieteenalojen opintojaksoista saat seuraavista osoitteista: - hoitotieteen jatkokoulutus: /hoitot/jatkokoulutus.shtml. - terveyshallintotieteen, terveystaloustieteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon jatkokoulutus: /tht/jatkokoulutus.shtml Seminaarisarjat Samansisältöisen seminaarisarjan saa sisällyttää vain kerran jatkokoulutusohjelmaan. Seminaarimuotoisen opiskelun enimmäislaajuudeksi suositellaan noin 8 opintopistettä. Saadakseen suoritusmerkinnän seminaarista jatko-opiskelijan on osallistuttava 3/4 järjestettävistä tilaisuuksista ja pidettävä vähintään yksi esitelmä. Seminaarin johtaja tekee ilmoituksen opintosuoritusrekisteriin. Kirjakuulustelut Kirjakuulustelujen tulee koostua riittävän laajoista kokonaisuuksista. Kirjakuulusteluja esitettäessä tulee mainita tentittävät kirjat, sivumäärät sekä kuulustelun vastaanottajat ja ehdotettu laajuus opintopisteinä. Laajuudet vahvistetaan jatkokoulutusohjelman hyväksymisen yhteydessä ja suorituksen jälkeen kuulustelun vastaanottajan tulee toimittaa suoritusilmoitus opintosuoritusrekisteriin. Kongressit Yliopiston ulkopuolisista kongresseista ja vastaavista koostuvien opintojen enimmäislaajuudeksi suositellaan noin 8 opintopistettä. Halutessaan suorituksen opintosuoritukseksi jatko-opiskelijan on laadittava kirjallinen selvitys tilaisuudesta pääohjaajalle. Selvityksen on sisällettävä tilaisuuden ohjelma, jatko-opiskelijan osuus siellä sekä selostus tilaisuuden annista jatkokoulutuksen ja tutkimustyön kannalta. Suorituksen hyväksyy pääohjaaja. Hän myös päättää laajuudesta sekä tekee ilmoituksen opintosuoritusrekisteriin. Jatkokoulutusohjelman vahvistamisen yhteydessä määritelty laajuus on katsottava ohjeelliseksi vähimmäislaajuudeksi. Tieteelliset artikkelit ja opetus Perustutkinnon jälkeen kirjoitettuja ja julkaistuja tieteellisiä artikkeleja voidaan sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan seuraavin edellytyksin: - Jatko-opiskelija on kirjoittanut artikkelin yksin tai on ainakin ensimmäinen tekijä. - Artikkeli ei ole oman väitöskirjan tai lisensiaattityön osa. - Oppiaineen vastuuhenkilö puoltaa hyväksymistä. - Artikkelin osuus jatkokoulutusohjelmasta voi olla enintään 1/10 (= 6 op) jatkokoulutusohjelman laajuudesta Huom! Säännöstä ei saa poiketa. Ohjaaja voi kuitenkin arvioida joustavasti jatkokoulutustason kirjallisuuskuulusteluja siten, että ne eniten hyödyttävät väitöskirjatyöntekijää/tutkimusryhmää. Vaihtoehtoja mm. tentti, kirjallisuuskatsaus työmenetelmäohje ym.. Ohjaaja voi hyväksyä osaksi tutkimusalaa tukeviksi jatko-opinnoiksi sopivia jatko-opiskelijan tuottamia väitöskirjatyön ulkopuolisia tieteellisiä artikkeleja kirjallisuusevaluaation muodossa. Kyseessä on poikkeusmenettely niissä tapauksissa, kun väitöskirjatyöntekijälle ei ole tarjolla riittävästi muun tyyppisiä tutkimusalaa tukevia jatko-opintoja. Jatko-opiskelijan antamaa opetusta ei voida hyväksyä osaksi jatkokoulutusohjelmaan. OPINTO-OPAS

16 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Muiden yliopistojen opintojaksot Opiskelija voi sisällyttää jatko-opintoihinsa muiden yliopistojen opintojaksoja. Niiden saamiseksi rekisteriin, jatko-opiskelijan on esitettävä todistus pääohjaajalle. Rekisteriin voidaan kirjata vain sellaisia suorituksia, joilla on englanninkielinen nimi. Jatko-opiskelijan kannattaakin tiedustella muiden yliopistojen järjestämistä kursseista myös niiden englanninkielistä nimeä ja ilmoittaa se pääohjaajalle. Muussa tapauksessa hänen tulee itse huolehtia kääntämisestä. Kuopion yliopiston järjestämien tieteellisten jatkokoulutuksen opintojaksoja ei tarvitse kääntää. Jos jatkokoulutusohjelmaan sisällytetään opintoja, joita ei ole mitoitettu opintopisteinä, niiden mitoituksen vahvistaa pääohjaaja. Ks. JOO-opinnot. Tutkijaseminaarit Laitoksen tutkijaseminaarissa jatko-opiskelija esittelee tieteellistä tutkimustyötään suullisesti. Merkinnän seminaarin suorittamisesta antaa seminaarin pitäjä. Tutkijaseminaarin suoritustapa on laitoskohtainen. Tiedekunnan jatkokoulutuspäivät Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta järjestää lukuvuosittain kaksi jatko-opiskelijoille tarkoitettua jatkokoulutuspäivää. Päivien ohjelma pyritään järjestämään siten, että se muodostaa temaattisen kokonaisuuden ja lukuvuoden aiheina ovat tutkimusmenetelmät ja tieteenfi losofi a. Ohjelmasta tiedotetaan tiedekunnan www-sivuilla. (Ks. ajankohtaista-sivu.) Tilaisuudet järjestetään seuraavasti: - maanantai klo Tietoteknian auditoriossa (ilmoittautuminen mennessä) - maanantai klo Tietoteknian auditoriossa (ilmoittautuminen mennessä) Ilmoittautuminen web-automaatilla osoitteessa /yhttdk/ajankohtaista.shtml. Jatkokoulutuspäivien käyttäminen osana jatko-opintoja on joustava. Opiskelija neuvottelee pääohjaajansa kanssa ohjelman hyödyntämisestä ja sopii sen suoritustavasta ja suorituksen laajuudesta. Laitoksen opintoasioista vastaava sihteeri tallentaa suorituksen opiskelijan ja pääohjaajan sopimalla nimikkeellä. 5 YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT 5.1 Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita, joilla on valmiudet ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Yliopiston tutkinnoista annettu asetus (794/ ) määrittelee jatkokoulutuksen tavoitteet seuraavasti: Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 16 KUOPION YLIOPISTO

17 Tieteellinen jatkokoulutus 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Asetuksessa (794/2004) säädetään myös tutkinnon suorittamisesta. Tätä tarkemmat ohjeet ja määräykset yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkokoulutuksesta annetaan jatkokoulutusoppaassa, joka hyväksytään vuosittain tiedekuntaneuvoston kokouksessa. Filosofi an tohtorin tutkinto voidaan suorittaa sekä yhteiskuntatieteellisellä että terveystieteellisellä koulutusalalla. Sen suoritusoikeuden myöntää dekaani perustellusta syystä, esim. poikkitieteellistä tutkimusta tekeville, ulkomaalaisille opiskelijoille tai ulkomaille tutkimustyöhön lähteville. 5.2 Tutkintojen rakenteet Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin/tohtorin tutkintoa varten jatko-opiskelijan on suoritettava vähintään 60 opintopisteen (op) opinnot, jotka koostuvat - yleisestä tieteellistä jatkokoulutuksesta (5-10 op), - oman tutkimusalan ja sitä tukevien tieteenalojen opinnoista (50-55 op, joihin sisältyy 4,5 op:n tutkijaseminaari ja n. 10 op:n laajuinen kirjakuulustelu) ja - lisensiaatintutkimuksesta/väitöskirjatutkimuksesta. Väitöskirjaa on puolustettava julkisesti väitöstilaisuudessa. Lisensiaatintutkimusta ja väitöskirjaa koskevat ohjeet ja määräykset on esitetty luvuissa 7 ja 8. Opinnot ja niiden suoritustavat määritellään henkilökohtaisessa jatkokoulutusohjelmassa, johon sisältyy - tiedot suoritettavista/suoritetuista tieteellisen opintojaksoista ja niiden suoritustavoista, - tutkijaseminaarin aihe sekä - lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihe ja tutkimussuunnitelma, mikäli ne ovat muuttuneet opinto-oikeushakemuksen yhteydessä tehdystä tutkimussuunnitelmasta. Jatkokoulutusohjelma tulee laatia mahdollisimman pian opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen. Yhteiskuntatieteellisellä alalla voidaan suorittaa myös fi losofi an tohtorin tutkinto. Sen suoritusoikeuden myöntää dekaani perustellusta syystä, esim. poikkitieteellistä tutkimusta tekeville, ulkomaalaisille opiskelijoille tai ulkomaille tutkimustyöhön lähteville. 5.3 Tutkintoihin vaadittavat vähintään 60 opintopisteen opinnot Yleistä Opintojen tulee muodostaa tutkimustyön kannalta mielekäs kokonaisuus. Opetus suunnitellaan ja järjestetään pääosin opintojaksoina, mutta muut kuin yleisen jatkokoulutuksen opintojaksot voivat koostua myös itsenäisestä opiskelusta, esim. kirjakuulusteluista tai esseistä. Jos jatko-opiskelijan aikaisempiin tutkintoihin ei sisälly etiikan kursseja, niiden suorittaminen jatko-opinnoissa on suositeltavaa. OPINTO-OPAS

18 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Ohjelmaan voi kuulua myös yliopiston ulkopuolisia koti- ja ulkomaisia opintosuorituksia, esim. JOOopintoja. Yliopistot ovat sopineet valtakunnallisesti joustavasta opiskeluoikeudesta (JOO), mikä tekee mahdolliseksi suorittaa kursseja muissa yliopistoissa. Opinto-oikeutta haetaan lomakkeella, joka on osoitteessa Samassa osoitteessa on myös linkit eri yliopistojen tarjoamiin JOO-opintoihin sekä niiden hakuajat. Myönnetty opinto-oikeus on voimassa kaksi vuotta. JOO-menettely yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Opiskelija: 1. Tutustu osoitteessa tarjolla oleviin JOO-opintoihin ja hakuaikoihin. 2. Tutustu Kuopion yliopiston puoltoperiaatteisiin ( /opiskelu.joo.shtml) ja varmista, ettei hakemiasi opintoja ole tarjolla Kuopion yliopistossa tai Kuopion kesäyliyliopistossa. 3. Täytä hakulomake ohjeiden mukaisesti ( ). 4. Varmista, että haettavat opinnot sisältyvät henkilökohtaiseen jatkokoulutussuunnitelmaan. 5. a) Jos haettavat opinnot sisältyvät suunnitelmaan, lähetä hakemus opintoasiainpäällikölle. 5. b) Jos haettavat opinnot eivät sisälly suunnitelmaan, päivitä suunnitelma pääohjaajan kanssa ja lähetä se hakulomakkeen kanssa opintoasiainpäällikölle. Kuopion yliopisto: Opintoasiainpäällikkö tarkistaa hakemuksen ja lähettää edelleen opintoasioiden osaston johtajalle. Opintoasioiden osaston johtaja päättää hakemuksen lähettämisestä kohdeyliopistoon. Kohdeyliopisto: Kohdeyliopisto tekee päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä ja ilmoittaa siitä kirjallisesti opiskelijalle. Opiskelija: Jos kohdeyliopisto myöntää opinto-oikeuden, opiskelija aloittaa ja suorittaa opinnot kohdeyliopiston ohjeiden mukaisesti. Suoritettuaan opinnot opiskelija toimittaa pääohjaajalle otteen (ja sisältökuvaukset) suorittamistaan opinnoista. Suoritetuista opintojaksoista tarvitaan myös niiden englanninkieliset nimet. Pääohjaaja: Pääohjaaja antaa suoritusilmoituksen opintojen hyväksilukemisesta Yleinen tieteellinen jatkokoulutus Kuopion yliopisto järjestää yleistä tieteellistä jatkokoulutusta yliopiston kaikille jatko-opiskelijoille, sillä tieteellinen työskentely toisistaan poikkeavillakin tieteenaloilla edellyttää suuressa määrin samoja teoreettisia perustietoja ja samaa metodista valmiutta. Yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteita ovat mm. - taito kriittiseen tieteelliseen kommunikointiin suullisesti ja kirjallisesti omalla äidinkielellä ja vieraalla kielellä, - valmiudet tutkimuksen suunnitteluun ottaen huomioon ongelman asettelu, menetelmät, resurssit, aikataulu ja rahoituksen järjestäminen, - perehtyneisyys yleiseen tieteen teoriaan, tutkimustyön eettisiin kysymyksiin, korkeimman ope- 18 KUOPION YLIOPISTO

19 Tieteellinen jatkokoulutus tuksen organisaatioon, talouteen ja ongelmiin, - valmiudet tieteelliseen koulutustehtävään, tutkimustyön motivoimiseen, perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen antamiseen sekä - tutkimuksen painopistealueiden, tiedepoliittisten virtausten, tutkimusrahoituksen ja rahoituslähteiden sekä tutkijavaihtotoiminnan tuntemus. Opinnot tulee koota mahdollisimman monipuolisesti siten, että yllä mainitut tavoitteet saavutetaan. Jatko-opiskelijan peruskoulutuksen ja tutkimusaiheen erilaisuudesta seuraa, että mitään järjestettävistä opintojaksoista ei ole määritelty pakollisiksi. Opinnot tulee pääasiassa suorittaa kurssimuotoisesti opiskellen ja niiden suorittamista yksinomaan kirjakuulusteluina suositellaan vain poikkeustapauksissa. Yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opintojaksot on julkaistu tämän oppaan luvussa 12.1 ja yliopiston www-sivulla osoitteessa /opiskelu/ojk/ ( > yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Lisätietoja saa myös opintoasioiden osaston tutkimuskoordinaattorilta, puh. (017) ja osoitteesta /opiskelu/jatko-opinnot.shtml Tutkimusalan opinnot Jatkotutkinnon tutkimusalan eli päävastuisen tieteenalan opintoina opiskelijan tulee suorittaa kirjakuulustelu (n. 10 op), tutkijaseminaari (n. 4,5 op) sekä tutkimustyö (lisensiaatintutkimus/väitöskirja). Kirjakuulustelut Kirjakuulustelujen tulee koostua riittävän laajoista kokonaisuuksista. Kirjakuulusteluja esitettäessä tulee mainita tentittävät kirjat, sivumäärät sekä kuulustelun vastaanottajat ja ehdotettu laajuus opintopisteinä. Laajuudet vahvistetaan jatkokoulutusohjelman hyväksymisen yhteydessä ja suorituksen jälkeen kuulustelun vastaanottajan tulee toimittaa suoritusilmoitus opintosuoritusrekisteriin. Tutkijaseminaarit Tutkijaseminaarissa jatko-opiskelija esittelee tieteellistä tutkimustyötään. Jatko-opiskelijalta edellytetään osallistumista lisensiaattiseminaarin työskentelyyn kolmen lukukauden ajan. Lisensiaattiseminaarin hyväksyjänä ja merkinnän antajana toimii seminaarin pitäjä. Tiedekunnan jatkokoulutuspäivät Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta järjestää lukuvuosittain kaksi jatko-opiskelijoille tarkoitettua jatkokoulutuspäivää. Päivien ohjelma pyritään järjestämään siten, että se muodostaa temaattisen kokonaisuuden ja lukuvuoden aiheina ovat tutkimusmenetelmät ja tieteenfi losofi a. Ohjelmasta tiedotetaan tiedekunnan www-sivuilla. (Ks. ajankohtaista-sivu.) Tilaisuudet järjestetään seuraavasti: - maanantai klo Tietoteknian auditoriossa (ilmoittautuminen mennessä) - maanantai klo Tietoteknian auditoriossa (ilmoittautuminen mennessä) Ilmoittautuminen web-automaatilla osoitteessa /yhttdk/ajankohtaista.shtml. Jatkokoulutuspäivien käyttäminen osana jatko-opintoja on joustava. Opiskelija neuvottelee pääohjaajansa kanssa ohjelman hyödyntämisestä ja sopii sen suoritustavasta ja suorituksen laajuu- OPINTO-OPAS

20 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta desta. Laitoksen opintoasioista vastaava sihteeri tallentaa suorituksen opiskelijan ja pääohjaajan sopimalla nimikkeellä Tutkimusalaa tukevien tieteenalojen opinnot Yleistä Tutkimusalaa tukevat opinnot tulee muodostaa siten, että ne koostuvat korkeintaan kahdesta oppiaineesta. Oppiaineet määräytyvät jatko-opiskelijan tutkimusaiheen mukaisesti ja opintojen tulee kattaa mahdollisimman hyvin tutkimustyön kannalta oleelliset tiedot. Opintokokonaisuuksien tulee riittävän laajoja, jotta ne antaisivat syvällisiä tietoja tutkimustyön tueksi. Opintojen tulee pääsääntöisesti olla vähintään aineopintotasoisia. Jatkokoulutusohjelmaan ei kuitenkaan voi sisällyttää aineopintokokonaisuutta tai syventävien opintojen kokonaisuutta niiden kokonaislaajuudessa. Opinnot muodostuvat valittujen oppiaineiden määräämistä opintojaksoista sekä jatko-koulutukseen suunnitelluista opintojaksoista, kursseista ja seminaareista, kirjakuulusteluista sekä mahdollisista koti- ja ulkomaisista kongresseista. Tutkimusalaa tukevien opintojen suorittamisesta ammatillisina erikoistumisopintoina päätetään jatkokoulutusohjelman vahvistamisen yhteydessä. Ammatillisina erikoistumisopintoina suoritettavien kurssien tulee olla ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettuja. Seminaarisarjat Samansisältöisen seminaarisarjan saa sisällyttää vain kerran jatkokoulutusohjelmaan. Seminaarimuotoisen opiskelun enimmäislaajuudeksi suositellaan noin 8 opintopistettä. Saadakseen suoritusmerkinnän seminaarista jatko-opiskelijan on osallistuttava 3/4 järjestettävistä tilaisuuksista ja pidettävä vähintään yksi esitelmä. Seminaarin johtaja tekee ilmoituksen opintosuoritusrekisteriin. Kirjakuulustelut Kirjakuulustelujen tulee koostua riittävän laajoista kokonaisuuksista. Kirjakuulusteluja esitettäessä tulee mainita tentittävät kirjat, sivumäärät sekä kuulustelun vastaanottajat ja ehdotettu laajuus opintopisteinä. Laajuudet vahvistetaan jatkokoulutusohjelman hyväksymisen yhteydessä ja suorituksen jälkeen kuulustelun vastaanottajan tulee toimittaa suoritusilmoitus opintosuoritusrekisteriin. Kongressit Yliopiston ulkopuolisista kongresseista ja vastaavista koostuvien opintojen enimmäislaajuudeksi suositellaan noin 8 opintopistettä. Halutessaan suorituksen opintosuoritukseksi jatko-opiskelijan on laadittava kirjallinen selvitys tilaisuudesta pääohjaajalle. Selvityksen on sisällettävä tilaisuuden ohjelma, jatko-opiskelijan osuus siellä sekä selostus tilaisuuden annista jatkokoulutuksen ja tutkimustyön kannalta. Suorituksen hyväksyy pääohjaaja. Hän myös päättää laajuudesta sekä tekee ilmoituksen opintosuoritusrekisteriin. Jatkokoulutusohjelman vahvistamisen yhteydessä määritelty laajuus on katsottava ohjeelliseksi vähimmäislaajuudeksi. Tieteelliset artikkelit ja opetus Perustutkinnon jälkeen kirjoitettuja ja julkaistuja tieteellisiä artikkeleja voidaan sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan seuraavin edellytyksin: - Jatko-opiskelija on kirjoittanut artikkelin yksin tai on ainakin ensimmäinen tekijä. - Artikkeli ei ole oman väitöskirjan tai lisensiaattityön osa. - Oppiaineen vastuuhenkilö puoltaa hyväksymistä. - Artikkelin osuus jatkokoulutusohjelmasta voi olla enintään 1/10 (= 6 op) jatkokoulutusohjelman laajuudesta Huom! Säännöstä ei saa poiketa. Ohjaaja voi kuitenkin evaluoida joustavasti jatkokoulutustason kirjallisuuskuulusteluja siten, että ne eniten hyödyttävät väitöskirjatyöntekijää/tut- 20 KUOPION YLIOPISTO

21 Tieteellinen jatkokoulutus kimusryhmää. Vaihtoehtoja mm. tentti, kirjallisuuskatsaus työmenetelmäohje ym.. Ohjaaja voi hyväksyä osaksi tutkimusalaa tukeviksi jatko-opinnoiksi sopivia jatko-opiskelijan tuottamia väitöskirjatyön ulkopuolisia tieteellisiä artikkeleja kirjallisuusevaluaation muodossa. Kyseessä on poikkeusmenettely niissä tapauksissa, kun väitöskirjatyöntekijälle ei ole tarjolla riittävästi muun tyyppisiä tutkimusalaa tukevia jatko-opintoja. Jatko-opiskelijan antamaa opetusta ei voida hyväksyä osaksi jatkokoulutusohjelmaa. Muiden yliopistojen opintojaksot Opiskelija voi sisällyttää jatko-opintoihinsa muiden yliopistojen opintojaksoja. Niiden saamiseksi rekisteriin, jatko-opiskelijan on esitettävä todistus pääohjaajalle. Rekisteriin voidaan kirjata vain sellaisia suorituksia, joilla on englanninkielinen nimi. Jatko-opiskelijan kannattaakin tiedustella muiden yliopistojen järjestämistä kursseista myös niiden englanninkielistä nimeä ja ilmoittaa se pääohjaajalle. Muussa tapauksessa hänen tulee itse huolehtia kääntämisestä. Kuopion yliopiston järjestämien tieteellisten jatkokoulutuksen opintojaksoja ei tarvitse kääntää. Jos jatkokoulutusohjelmaan sisällytetään opintoja, joita ei ole mitoitettu opintopisteinä, niiden mitoituksen vahvistaa pääohjaaja. 6 POTILASTURVALLISUUS JA TUTKIMUSETIIKKA Potilaiden turvallisuuden ja muiden eettisten kysymysten valvomiseksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin on nimetty eettinen toimikunta. Eettisen toimikunnan nimeäminen perustuu lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta (nro 488/1999). Toimikunta antaa lausunnot paitsi yliopistossa ja sairaalassa tehtävistä myös yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ulkopuolella tehtävistä tutkimuksista (avohoito, pienemmät sairaalat, joissa ei omaa eettistä toimikuntaa). Eettisen toimikunnan kokoonpano on mainittu yliopiston yleisoppaassa. Puheenjohtajana toimii professori Tuula Pirttilä (KYS, neurologian klinikka, puh , Tuula.Pirttila@kuh.fi ). Toimikunnan sähköpostiosoite on Tutkimuseettinentoimikunta@kuh.fi. Lausuntohakemukset tulee toimittaa tutkimuseettisen toimikunnan toimistoon: KYS, Rak. 2 G. Hakemuslomake ja ohjeita internetistä Eettiselle toimikunnalle tulee lausuntoa varten jättää kaikista ihmiseen kohdistuvista tutkimuksista selvitys, josta ilmenee: 1. Tutkimuksen tarkoitus 2. Kenelle ja millä menetelmillä tutkimus suoritetaan 3. Tutkimuksesta saatavan tuloksen oletettava merkitys 4. Tutkijan arvio tutkimukseen liittyvistä riskeistä ja tutkimuksen eettisestä oikeutuksesta. Myös tutkimuksen rahoittajat saattavat vaatia apuraha-anomuksiin liitettäväksi eettisen toimikunnan lausunnon (mm. Suomen Akatemia). OPINTO-OPAS

22 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 7 LISENSIAATTITUTKIMUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 7.1 Mitä lisensiaatintutkimukselta vaaditaan Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä itsenäisesti ja kriittisesti. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Erillisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista kootulla julkaisulla tulee kokonaisuutena arvioiden olla lisensiaatintutkimukselta vaadittu tieteellinen arvo. Lisensiaatintutkimuksen, joka käsittää samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laaditun tiivistelmän, yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmälle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisussa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota tekijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Tiivistelmä voi olla tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tai vain lisensiaatintutkimusta varten kirjoitettu. Siinä tapauksessa, että työ muodostuisi vähemmästä kuin kolmesta osatyöstä, suositellaan monografi atyön laatimista. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaattitutkimuksen osana. Hyväksyttäväksi esitettävän lisensiaatintutkimuksen nimiölehden jälkeiseksi sivuksi liitetään tiivistelmäsivu. Ohjeet tiivistelmäsivuksi on sisällytetty yliopiston julkaisuohjeisiin, joita saa kirjastosihteeri Liisa Hassiselta Snellmanian kirjastosta, puh. (017) tai julkaisutoimikunnan sihteeriltä Jukka Kanaselta, puh. (017) Ohjeet löytyvät myös kirjaston www-sivuilta osoitteesta /kirjasto/julkaisutoiminta/index.shtml. Em. henkilöiltä ja kirjastojen toimipisteistä saa myös yliopiston sarjajulkaisujen käsittelylomakkeita. 7.2 Lisensiaatintutkimuksen käsittely tiedekunnassa Tarkastajien määrääminen Kun jatko-opiskelija ja pääohjaaja katsovat lisensiaatintutkimuksen olevan valmis, jatko-opiskelija esittää lomakkeella ( sen tarkastamista. Samalla hän toimittaa yhden (1) kappaleen tutkimuksesta opintoasiainpäällikölle. Tiedekuntaneuvosto määrää oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä (lomake osoitteessa fi/yhttdk/jklomakkeet.shtml) lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa. Oppiaineen vastuuhenkilön ja pääohjaajan tulee neuvotella esityksestä keskenään. Tarkastajien tulee olla professoreita, dosentteja tai vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneita. Toisena tarkastajana voi toimia jatko-opintojen ohjaaja. Tutkimuksen tekijälle on varattava mahdollisuus lausua mielipiteensä tarkastajiksi esitetyistä henkilöistä ennen näiden määräämistä. 22 KUOPION YLIOPISTO

23 Tieteellinen jatkokoulutus Tiedekuntaneuvoston määräämien tarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa lisensiaatintutkimuksen saapumisesta. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Tarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella tutkimuksen tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunnossa noudatetaan lisensiaatintutkimuksen tarkastajille annettuja ohjeita. Ohjeet on saatavana tiedekunnan kansliasta tai sen voi tulostaa osoitteesta /yhttdk/jkohjeet.shtml Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja yhteiskuntatieteellisellä alalla myös sen arvosanasta. Sen arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Terveystieteissä lisensiaatintutkimukset arvostellaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi ja yhteiskuntatieteissä lisensiaatintutkimukselle annetaan arvosana approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Sosiaalityön ammatilliseen lisensiaatinkoulutukseen sisältyvä tutkimus kuitenkin arvostellaan asteikolla hyväksytty - kiittäen hyväksytty. Tieto lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja yliopiston viestintäyksikköön. Lisensiaatintutkimuksen tekijä toimittaa heti työn hyväksymisen jälkeen yhden (1) kappaleen laitoksen käsikirjastoon kolme (3) kansitettua kappaletta yliopiston kirjastoon. 8 VÄITÖSKIRJAA KOSKEVAT OHJEET JA MÄÄRÄYKSET 8.1 Mitä väitöskirjalta vaaditaan Väitöskirjan tulee osoittaa, että väittelijä on perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan. Lisäksi tutkimuksen tulee osoittaa tekijänsä taitoa soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä omalla tutkimusalalla sekä taitoa tuottaa itsenäisesti uutta tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografi a) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muut vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Riittäväksi katsotaan 3-5 julkaisua. Erillisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista kootulla julkaisulla tulee kokonaisuutena arvioiden olla väitöskirjalta vaadittu tieteellinen arvo. Väitöskirjan yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Väitöskirjatyölle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut ja tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. OPINTO-OPAS

24 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niistä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen väitöskirjan osana. 8.2 Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väittelyluvan hakeminen ja esitarkastajien määrääminen Kun jatko-opiskelija ja pääohjaaja katsovat väitöskirjaksi esitettävän tutkimuksen olevan valmis, jatko-opiskelija hakee lomakkeella( /yhttdk/jklomakkeet.shtml) sille väittelylupaa ja toimittaa samalla yhden (1) kappaleen väitöskirjatyötään opintoasiainpäällikölle. Tiedekuntaneuvosto määrää oppiaineen vastuuhenkilön kirjallisesta esityksestä (lomake osoitteessa tutkimukselle kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla professoreita, dosentteja tai tohtorin tutkinnon suorittaneita. Kumpikaan esitarkastajista ei saa olla jatkokoulutuksen ohjaaja. Oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Vain poikkeustapauksissa esitarkastajat voivat työskennellä väitöskirjan tekijän kanssa samassa työryhmässä. Tällaisissa tapauksissa menettely tulee aina perustella. Jatko-opiskelijalle on ennen tarkastajien valintaa varattava tilaisuus antaa esityksestä lausuntonsa. Tiedekuntaneuvoston määräämien esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa väitöskirjan saapumisesta. Esitarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella väitöskirjan tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunto osoitetaan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle. Esitarkastajien tulee lausunnossaan kiinnittää huomiota väitöskirjan laatijan taitoon - kuvata tutkimuksen tarkoitus ja tausta sekä täsmentää tutkimusongelma, - tarkastella kriittisesti tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta, - valita tutkimusmenetelmät ja aineisto tieteellisin perustein ja perustella valintansa, - esittää selkeästi tutkimustuloksensa ja kytkeä ne muihin vastaaviin tuloksiin ja - tehdä selvät ja kriittiset johtopäätökset saavuttamistaan tuloksista ja pohtia niiden tieteellistä merkitystä ja tarvittaessa sovellutusmahdollisuuksia. Tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, onko työn eri osat esitetty tasapainoisesti, vastaako esityksen laajuus tehtyä työtä ja tuloksia ja muodostaako väitöskirja tieteellisen kokonaisuuden. Väitöskirjojen arviointia varten yliopistossa on käytössä yhteiset ohjeet väitöskirjojen esitarkastajille ja vastaväittäjille, tämä ohjeistus on nähtävissä www-sivulla: /tarvike/ohjeistukset.shtml. Lausunnoissaan esitarkastajien tulee lisäksi lausua käsityksensä siitä, onko väitöskirja julkaistavissa sellaisenaan vai esitetäänkö väitöskirjaan muutoksia. Jälkimmäisessä tapauksessa muutosehdotukset on perusteltava. Lausunto päätetään yhteenvetoon koko tutkimustyön laadusta ja merkityksestä kyseessä olevalla tutkimusalalla. Yhteenvedon lopuksi esitarkastaja toteaa, puoltaako hän väittelyluvan myöntämistä. Ehdollisia lausuntoja ei tule antaa. Väittelyluvan myöntämistä koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta. 24 KUOPION YLIOPISTO

25 Tieteellinen jatkokoulutus Väittelyluvan myöntäminen Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen ja väittelijän lausuntoa koskevan mahdollisen vastineen perusteella. Lisäksi tiedekuntaneuvosto määrää oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä yhden tai useampia vastaväittäjiä väitöskirjan julkista tarkastusta varten. Oppiaineen vastuuhenkilön ja pääohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Vastaväittäjillä tulee olla vähintään dosentin pätevyys ja vain poikkeustapauksissa hän voi työskennellä samassa työryhmässä kuin väitöskirjan tekijä. Myös ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä. Työn ohjaaja ei saa toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. Ennen vastaväittäjien lopullista määräämistä väittelijälle on varattava tilaisuus antaa lausuntonsa vastaväittäjäksi esitetystä henkilöstä. Vastaväittäjän lisäksi tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen valvojan Väitöskirjan hyväksyminen Vastaväittäjän tulee antaa tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausuntonsa väitöskirjasta kahden (2) viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Lausunnosta tulee ilmetä, esittääkö vastaväittäjä väitöskirjan hyväksyttäväksi. Terveystieteissä väitöskirja arvostellaan hyväksytyksi tai hylätyksi. Yhteiskuntatieteissä väitöskirja arvostellaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Väittelijälle on varattava tilaisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnosta. Kun tiedekuntaneuvosto on saanut vastaväittäjän lausunnon tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnon ja väittelijän siihen mahdollisesti antaman vastineen, se päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja lisäksi mahdollisesta arvosanasta. Tieto väitöskirjan hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja yliopiston viestintäyksikköön. 8.3 Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä koskevia ohjeita sekä yleisiä ohjeita väitöstilaisuutta varten (ks. luku 8.5) on saatavissa hallintokeskuksesta ruotsin- ja englanninkielisenä. Väitöskirjojen arviointia koskeva ohjeistus on nähtävissä suomen- ja englanninkielisenä www-sivuilla: /tarvike/ohjeistukset.shtml. Tiedekunnat valvovat tarkastusprosessiin yms. väittelykäytäntöihin liittyviä seikkoja yliopistojen rehtorien neuvoston väittelykäytäntöä koskevan suosituksen ( ) mukaisesti. Suositukset ovat seuraavat: 1) Väitöskirjalla tulee olla vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka on valittu oman tiedekunnan ulkopuolelta, jos mahdollista. Ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Työn ohjaaja ei saa toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. 2) Jokaisen tiedekunnan/osaston on syytä perustaa jatkotutkintotyöryhmä tai vastaava elin, joka keskustelee tarkastajien valinnasta ja arvosanojen käytöstä sekä seuraa tarkastusprosessia. (Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tämä tehtävä kuuluu jatkokoulutustoimikunnalle.) 3) Arvostelussa tulee pyrkiä ylläpitämään kansallisia normeja toisilleen läheisten tieteenalojen kesken. OPINTO-OPAS

26 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 4) Muun kuin oman yliopiston jatko-opiskelijan tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi on selvitettävä, onko työ ollut jo tarkastettavana muualla. 5) Väitöskirjan voi julkaista sähköisessä muodossa. Julkaisussa tulee mainita väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot. Perusvaatimuksena on, että väitöskirjan tulee olla osoitus kyvystä tehdä itsenäistä tutkimustyötä ja yhtenäinen kokonaisuus. Sen tulee perustua alkuperäisideaan ja tavoitteisiin sekä tuoda uusia tuloksia. 8.4 Väitöskirjan julkaiseminen Jäljempänä esitetyt ohjeet koskevat Kuopion yliopiston julkaisusarjoissa julkaistavia tutkimuksia. Jos väittelijä julkaisee väitöskirjatutkimuksensa jossakin muussa sarjassa, hän noudattaa pääsääntöisesti julkaisijan antamia ohjeita ja Kuopion yliopiston ohjeista häntä koskevat väitöskirjan toimittaminen yliopiston kirjastoon, rehtorille, viestintäyksikköön ja laitoksille sekä väitöskirjan painattaminen väitöstilaisuuden jälkeen Painosmäärät Jos väittelijä haluaa painattaa väitöskirjansa, hän päättää painosmäärästä yhdessä julkaisusarjan toimittajan kanssa. Painajalle jää vapaakappaletoimituksia varten seitsemän (7) kappaletta kutakin julkaisua. Painosmäärää harkittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon kirjaston vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvitsemat kappaleet sekä väitöskirjojen osalta väitöstilaisuudessa jaettavat kappaleet ja julkista näytteillepanoa varten tarvittavat kappaleet. Myös oman tiedekunnan laitoksia ja professoreita varten varataan tarvittava määrä väitöskirjakappaleita. Laitosjakelu voidaan hoitaa myös sähköisessä muodossa. Kirjaston vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvitsemat kappaleet tilaa ja maksaa kirjasto itse, eikä näitä kappaleita tarvitse ottaa huomioon arvioitaessa väittelijälle jäävää painosmäärää. Arvioidut kirjaston ostamien kappaleiden määrät sarjoittain ovat seuraavat: A. Farmaseuttiset tieteet, 15 kpl C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet, 18 kpl D. Lääketiede: 30 kpl E. Yhteiskuntatieteet, 40 kpl F. Yliopistotiedot, 10 kpl G. A.I. Virtanen -instituutti, 5 kpl H. Informaatioteknologia ja kauppatieteet, 15 kpl Väitöskirjan painatuksessa on huomioitava, että aikaisemmin julkaistuja väitöskirjan osia ei välttämättä tarvitse sisällyttää painettavaksi väitöskirjajulkaisuun. Kuopion yliopiston kirjastoon tulee toimittaa julkista näytteillepanoa varten kolme (3) kappaletta väitöskirjaa vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirjat toimitetaan Yrjö Valtaselle Snellmanian kirjastoon ja ne jäävät kirjastolle. Väitöskirja voidaan painaa kokonaisuudessaan monografi ana tai niin sanottuna nippuväitöskirjana eripainoksineen ennen väitöstilaisuutta. Lisäksi väitöskirjasta toimitetaan kaksi (2) kappaletta yliopiston viestintäyksikköön mahdollisia tiedotusvälineiden vapaakappaletilauksia varten. 26 KUOPION YLIOPISTO

27 Tieteellinen jatkokoulutus OPM:n vuonna 1995 asettaman työryhmän suositusten mukaisesti tohtoriksi väittely voi tapahtua ilman väitöskirjan julkaisemista painettuna. Tällaisissa tapauksissa riittää, kun väittelijä toimittaa kolme (3) kappaletta väitöskirjaansa monisteina kirjastoon nähtäväksi. Niin sanotuista nippuväitöskirjoista riittää yhteenveto-osan monistaminen. Väitöskirja voidaan painaa myös vasta väitöstilaisuuden jälkeen. Väitöskirja voidaan myös tallentaa painatuskeskuksen elektroniseen julkaisuvarastoon, josta siitä tulostetaan tarvittaessa kopioita. Tekijän luvalla väitöskirjat ja muut julkaisut voidaan julkaista kokonaisuudessaan myös yliopiston www-sivulla. Yliopiston kirjasto vastaa julkaisujen jakelusta ja myynnistä, ellei tekijän tai julkaisusta vastaavan laitoksen kanssa toisin sovita. Lisäksi kirjasto vastaa myös julkaisujen vaihtotoiminnasta sekä julkaisuvaraston hoidosta. Julkaisujen tiedottamisesta ja markkinoinnista huolehtii hallintokeskus. Kirjasto kopioi uusien julkaisujen abstraktit yliopiston www-sivuille. Julkaisujen tiedottamisesta ja markkinoinnista huolehtii hallintokeskuksen viestintäyksikkö. Painosmäärät yhteensä - kirjasto: 3 - viestintä: 2 - painaja (jos Kopijyvä): 7 - vastaväittäjä ja esitarkastajat: tiedekunnan laitokset: 4 - professorit: väitöstilaisuudessa jaettavat kappaleet (ei pakollisia): väittelijän harkinnan mukaan - väittelijälle jäävät kappaleet: väittelijän harkinnan mukaan Elektroniset väitöskirjat Rehtorin päätöksen mukaan väitöskirjat ovat vapaasti luettavissa verkossa. Yliopiston julkaisusarjojen väitöskirjat julkaistaan sekä painettuna että verkkoversiona. Edellytyksenä on, että väittelijä toimittaa työnsä pdf--tiedostona kirjastoon. Verkkoversion lisäkustannukset sisällytetään väittelijän painatusapurahaan. Väittelijä toimittaa väitöskirjan pdf-tiedoston digitaalista versiota varten joko sähköpostin liitetiedostona tai cd-levykkeellä julkaisutoimikunnan sihteerille. Jos painopaikkana on Kopijyvä, voi painon kanssa sopia PDF-tiedoston tuottamisesta ja toimittamisesta. Kirjasto ja paino voivat ottaa maksun pdf-tiedostojen tekemisestä. Pdf-tiedoston voi tehdä myös itse, tarvittavat ohjelmistot löytyvät muun muassa kirjastosta ja oppimiskeskuksesta. Erillisistä osajulkaisuista ja yhteenveto-osasta koostuvassa artikkeliväitöskirjassa digitaalinen versio voidaan julkaista vain yhteenveto-osuudesta. Väittelijän tulee toimittaa pdftiedostona siis versio, josta muualla julkaistut artikkelit on poistettu. Verkkojulkaisemiseen liittyvissä asioissa opastaa julkaisutoimikunnan sihteeri. Julkaisun sisällönkuvailu tehdään tekijän ja kirjaston informaatikkojen yhteistyönä. Kaikki julkaisut luokitetaan ja kuvataan asiasanoilla. Lääketieteessä luokitusjärjestelmänä käytetään National Library of Medicinen luokitusta sekä sanastona Medical Subject Headings -sanastoa. Muilla tieteenaloilla luokituksena on UDK- tai NLM-luokitus ja sanastoina eri alojen englanninkielisiä erikoisasiasanastoja. Suomenkielisissä julkaisuissa käytetään lisäksi Yleistä Suomalaista Asiasanastoa. OPINTO-OPAS

28 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tekijänoikeus Tekijänoikeudesta ja kustannussopimuksesta säädetään tekijänoikeuslaissa 404/61, jota täsmentävät tekijänoikeusasetus 574/95 sekä muutokset tekijänoikeuslakiin 446/95 ja 365/97. Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on pääsääntöisesti tekijänoikeus kirjalliseen teokseensa, ellei kustannussopimuksessa toisin sovita. Aikaisemmin julkaistujen artikkeleiden julkaiseminen edellyttää, että julkaisuoikeuksien omistaja suostuu tekstin julkaisemiseen uudelleen yliopiston julkaisusarjassa. Väitöskirjojen painatuksessa on huomioitava se, että aikaisemmin julkaistuja väitöskirjan osia ei edellytetä sisällytettäväksi väitöskirjaan. Jos erilliset artikkelit halutaan julkaista yhdessä yhteenveto-osan kanssa, huolehtii tekijä itse copyright-luvan tai julkaisuoikeuden tekijänoikeuksien haltijalta artikkelien uudelleenjulkaisemiseksi. Myös julkaisuihin kopioitaville kuville pitää pyytää julkaisuoikeus tekijänoikeuksien haltijalta Kuopion yliopiston julkaisusarjat ja -julkaisuohjeet Julkaisusarjat Kuopion yliopistolla on kolmetoista (13) omaa julkaisusarjaa, joista seuraavat seitsemän sopivat väitöskirjojen julkaisemiseen. Sarjajako on tiedekuntapohjainen ja sitä täydentää Yliopistotiedot - sarja, jossa julkaistaan yliopiston toimintaan liittyviä kirjoituksia. Julkaisusarjojen alla on ilmoitettu myös sarjojen toimittajat yhteystietoineen. Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet Kuopio University Publications A. Pharmaceutical Sciences FaT, tutkija Pekka Jarho, puh. (017) Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences Professori Jari Kaipio, puh. (017) Professori Pertti Pasanen, puh. (017) Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede Kuopio University Publications D Medical Sciences Professori Esko Alhava, puh. (017) Professori Raimo Sulkava, puh. (017) Professori Markku Tammi, puh. (017) Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet Kuopio University Publications E. Social Sciences Yliassistentti Jari Kylmä, puh. (017) Lehtori Markku Oksanen, puh. (017) Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot Kuopio University Publications F. University Affairs Kirjaston Jarmo Saarti, puh. (017) Hankintapäällikkö Jukka Kananen, puh. (017) KUOPION YLIOPISTO

29 Tieteellinen jatkokoulutus Kuopion yliopiston julkaisuja G. A.I.Virtanen Instituutti Kuopio University Publications G. A.I. Virtanen Institute Tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors, puh Professori Karl Åkerman, puh (017) Kuopion yliopiston julkaisuja H. Informaatioteknologia ja kauppatiede Kuopio University Publications H. Faculty of Business and Information Technology Professori Markku Nihtilä, puh. (017) Yliassistentti Mika Pasanen, puh. (017) Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Lisäksi julkaisutoimikunnan alaisuudessa julkaistaan nimellä Kuopio University Press (KUP) monografi oita, joissa julkaisijana on Kuopion yliopisto tai siihen kuuluvat laitokset. KUP julkaisee korkeatasoista, tutkittuun tietoon perustuvaa tutkimus- ja oppimateriaalia sekä akateemiseen perinteeseen liittyvää keskustelua, joka jää yliopiston sarjoissa julkaistavan aineiston ulkopuolelle. Julkaisusarjojen toimittajat voivat hyväksyä tarjottuja käsikirjoituksia julkaistavaksi KUPin nimellä. Laitokset tai tekijät vastaavat julkaisemisen kustannuksista. Kirjasto levittää julkaisuja, mikäli näin sovitaan. Julkaisuohjeet Julkaisuohjeiden tarkoituksena on kuvata yliopiston julkaisupolitiikkaa sekä ohjata yliopistosarjojen kirjoittajia ja toimittajia yleisesti hyväksyttyjen julkaisukäytäntöjen soveltamisessa. Ohjeet on tarkoitettu noudatettaviksi ensisijaisesti yliopiston sarjajulkaisuissa, mutta niitä toivotaan käytettävän soveltuvin osin myös yliopiston muussa julkaisutoiminnassa. Julkaisuohjeet sisältävät tietoja yliopiston julkaisusarjoista ja niiden hallinnosta. Ohjeissa määritellään myös sarjojen toimittajien sekä kirjaston julkaisujen tutkimustyöhön liittyvät tehtävät sekä annetaan tietoa julkaisujen rahoituksesta, jakelusta ja markkinoinnista, kielestä, painatuksesta sekä tekijänoikeuksista. Lisäksi ohjeet sisältävät teknisiä tietoja sivujärjestyksestä, sisällysluetteloista ja otsikoista, ISBN- ja ISSN-numeroista, taulukoista ja kuvista, kuvailulehden ja yhteenvedon laatimisesta sekä viittausten ja lähdeluettelon teosta. Ohjeet on julkaistu osoitteessa /kirjasto/ julkaisutoiminta/ohjeet.shtml suomeksi ja englanniksi. OPINTO-OPAS

30 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 8.5 Ohjeita väitöstilaisuutta varten Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä sekä väitöstilaisuutta koskevat ohjeet on julkaistu suomeksi osoitteessa /yhttdk/jkohjeet.shtml ja englanniksi osoitteessa /yhttdk/ english/instructions1.shtml Ennen väitöstilaisuutta Väitöspäivästä sopiminen ja tilavaraukset Väittelijä sopii väitöspäivän ja -paikan väitöstilaisuuden valvojan ja vastaväittäjän kanssa n. 3 viikkoa ennen väitöstilaisuutta. Väittelijä hoitaa itse väitöstilaisuutta varten tarvittavan salin varauksen www-lomakkeella, joka on osoitteessa Lisätietoja tilavarauksista saa Eija Antikaiselta, puh. (017) ; s-posti: eija.antikainen@uku.fi. Väitöstilaisuutta koskevissa yleisissä järjestelyissä pyydetään ottamaan yhteyttä ylivirastomestari Hannu Happoseen puh. (017) Mikäli väitöstilaisuus sattuu lauantaiksi, pyydetään erikseen sopimaan väittelijän valokuvaamisesta yliopiston kuvakeskuksen kanssa, puh. (017) Väitöskirjan toimittaminen eri yksiköihin ja henkilöille Yliopiston julkaisutoimikunta on laatinut julkaisuohjeet (ks. luku 7.4.4), joissa selvitetään, miten tulee toimia haluttaessa käsikirjoitus julkaistavaksi yliopiston julkaisusarjoissa. Ohjeet on julkaistu yliopiston www-sivulla tai niitä voi myös saada Snellmanian kirjastosta (kirjastosihteeri Liisa Hassinen). Väittelijän tulee toimittaa 10 päivää ennen väitöstilaisuutta kolme (3) kappaletta väitöskirjoja nähtäväksi kirjastoon (Snellmania). Yleisen käytännön mukaan väittelijä on toimittanut väitöskirjansa esitarkastajalle sekä ainakin oman tiedekunnan laitoksille ja professoreille hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta. Rehtorille on tapana toimittaa väitöskirja henkilökohtaisesti. Ajan voi varata rehtorin sihteeriltä puh. (017) Väitöskirjasta toimitetaan kaksi (2) kappaletta yliopiston viestintään mahdollisia tiedotusvälineiden vapaakappaletilauksia varten. Katso väitöskirjan painomäärät luvusta Väitöksestä tiedottaminen Vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta väittelijän on toimitettava yliopiston viestintäyksikköön (puh ) 1 sivun (A4) pituinen yleistajuinen ja erikoisterminologiasta riisuttu selostus tutkimuksestaan sekä kaksi (2) kappaletta väitöskirjaa. Selostuksessa on esitettävä tutkimuksen tarkoitus, menetelmät ja tulokset. Mahdollisuuksien mukaan siinä painotetaan suuren yleisön kannalta tärkeää, mielenkiintoista ja uutisarvoista uutta tietoa. On toivottavaa, että selostus toimitetaan sekä sähköisesti että paperivedoksena. Väitöstiedotetta varten pyydetään täyttämään yliopiston viestintäosastosta saatava lomake. Jos väittelijä haluaa olla tiedotusvälineiden tavattavissa ennen väitöstilaisuuden alkamista, asiasta pyydetään ilmoittamaan viestintäosastoon, joka siinä tapauksessa varaa paikan ja ilmoittaa asiasta edelleen tiedotusvälineille. Väitöskirjan selostus julkaistaan sellaisenaan yliopiston www-sivulla /tutkimus/vaitos.shtml. Tiedotusvälineitä varten tiedotus tarvitsee väittelijästä valokuvat (2-3 kpl). Tätä varten väittelijä voi kuvauttaa itsensä viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta yliopiston kuvapalvelussa. Kuvaus ja 4 passikuvaa ovat maksuttomia. Kuvapalvelut lähettää kuvat suoraan viestintäosastoon. Väittelijä voi myös halutessaan toimittaa viestintäosastoon väitöstiedotteen mukana omat valoku- 30 KUOPION YLIOPISTO

31 Tieteellinen jatkokoulutus vansa (mustavalkoinen, passikuva tai suurempi). Jos väittelijä ei halua valokuviaan lähetettäväksi tiedotusvälineille, hän voi sopia kuvauksesta kuvapalvelussa myös myöhempänä ajankohtana, esim. väitöspäivänään. Kuvapalvelun ottamat kuvat arkistoidaan mahdollista myöhempää käyttöä varten (esim. promootiomatrikkeli). Viestintäyksiköllä on väitöstiedotusta koskevia ohjeita on osoitteessa /hallinto/viestinta/ vaitos.shtml. Tiedotusohjeen voi myös pyytää numerosta (017) Väitöstilaisuus Väittelijä, valvoja ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä tai tummaa pukua, naiset vastaavasti mustaa pukua. Valvoja ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hattua kädessään saliin astuessaan ja salista poistuessaan. Asianomaiset saapuvat väitöstilaisuuteen siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten valvoja ja viimeisenä vastaväittäjä. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja avaa väitöstilaisuuden lausuen: joko...tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. tai Tilaisuus voidaan avata myös seuraavasti. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja lausuu: Tänään meillä on julkisesti tarkastettavana (väittelijän oppiarvo ja nimi) väitöskirja (...nimi...), joka on tehty... (laitoksia) :ssa. Vastaväittäjänä toimii professori, dosentti X.X... yliopistosta. Kuopion yliopiston... tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjä istuutuvat. Väittelijä pitää seisten lyhyen alkajaisesitelmän, jossa hän selvittää tutkimustyönsä taustaa ja yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Alkajaisesitelmä saa kestää 10-5 minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: Arvoisa valvoja, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat. Alkajaisesitelmän jälkeen väittelijä lausuu: Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.).. tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisten lyhyesti omalta kannaltaan lyhyen taustaesityksen tarkasteltavana olevasta tutkimustyöstä. Lopuksi hän ilmoittaa ryhtyvänsä työn yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Kun vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, heidän tulee sopia keskinäisestä työnjaosta ja ilmoittaa siitä oman taustaesityksensä yhteydessä. OPINTO-OPAS

32 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tämän jälkeen vastaväittäjä toimittaa väitöskirjan tarkastuksen kiinnittäen aluksi huomiota yleisiin kysymyksiin, kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusaineiston valintaan, ja siirtyen sen jälkeen yksityiskohtaiseen tarkastukseen. Tarkastuksen lopuksi vastaväittäjän tulee esittää yhteenveto, jossa tarkastellaan väitöskirjassa esitettyjen tulosten merkitystä kyseessä olevalla tieteenalalla. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä (4) tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka valvoja ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jonka väittelijä kuuntelee seisten. Tämän jälkeen vastaväittäjä istuutuu. Väittelijä kiittää vastaväittäjää, kääntyy yleisöön päin ja esittää esittää kehotuksen: Tämän jälkeen pyydän niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on kysymistä tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoroa arvoisalta valvojalta. Valvoja päättää seisaaltaan väitöstilaisuuden, joka saa kestää enintään kuusi (6) tuntia, lausumalla: Väitöstilaisuus on päättynyt. 9 TUTKINTOTODISTUKSEN HAKEMINEN Suoritettuaan kaikki tutkintoon kuuluvat opintosuoritukset ja opinnäytteet, opiskelija hakee tiedekunnan dekaanilta todistusta suorittamastaan tutkinnosta. Ennen todistuksen hakemista opiskelijan tulee tarkastaa, että kaikki opintosuoritukset on tallennettu rekisteriin. Lisäksi opiskelijan tulee huolehtia siitä, että muissa yliopistoissa suoritettujen opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien nimet on käännetty englanniksi. Englanninkieliset nimikkeet ovat välttämättömiä englanninkielisen opintosuoritusotteen tulostamiseksi. Tutkintotodistus laaditaan henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman perusteella ja siihen merkitään opiskelijan suorittamat opintokokonaisuudet. Tutkimusalaa tukevat opinnot ryhmitellään oppiaineittain. Oppiaineiden nimiä ei tarvitse kääntää. Todistusta haetaan www-sivulta ( /opiskelu/lomakkeet.shtml) lomakkeella. Todistuksen mukana opiskelija saa Diploma Supplementin, englanninkielisen liitteen, jota hän voi käyttää kansainvälisillä koulutus- ja työmarkkinoilla. Todistuksen toimitusaika on noin kaksi viikkoa. 32 KUOPION YLIOPISTO

33 10 JATKO-OPISKELIJOIDEN OIKEUSTURVAA KOSKEVIA SÄÄNNÖKSIÄ Tieteellinen jatkokoulutus Seuraavassa keskeisimmät jatko-opiskelijoiden oikeusturvaa koskevat säännökset. - Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää päätökseen kirjallista oikaisua tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 67,1 ). Epäselvissä tapauksissa dekaani voi pyytää yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkokoulutustoimikunnan lausunnon ja viedä asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. - Dekaanin oikaisumenettelyssä tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 67,4 ). Päätöksen liitteenä on hallintolainkäyttölain mukainen valitusosoitus, jossa on annettu ohjeet valituksen laatimisesta. - Opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka ovat nimitetty professorin virkaan (Laki yliopistolain 18 ja 42 : n muuttamisesta 1059/1998). - Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen esitarkastaja, tarkastaja ja vastaväittäjä ei saa olla tekijään hallintolain (434/2003) 28 :ssä tarkoitetussa suhteessa eikä sellaisessa kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa hänen puolueettomuuttaan. (Yliopistoasetus 115/98 18,1 ). - Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua on ennen asian ratkaisemista varattava tekijälle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta (Yliopistoasetus 115/98 18,2 ). - Asianosainen voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen tai näitä vastaavan opinnäytteen opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Yliopistoasetus 115/98 18,3 ). - Kuopion yliopistossa väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö tehdään kirjallisena tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintolautakunnan oikaisupyyntömenettelyssä antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 68 ). OPINTO-OPAS

34 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 11 TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN JA JATKO-OPISKELIJOIDEN SIIRTYMINEN UUTEEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄÄN Yleistä Eduskunta on antanut kaikkia koulutusaloja koskevan tutkintoasetuksen, asetuksen yliopistojen tutkinnoista (794/2004), joka astui voimaan Asetus kumosi terveystieteiden ja yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetut asetukset (A 628/1997, A 245/1994). Uusi tutkintoasetus perustuu lakiin yliopistolain muuttamisesta (716/2004). Laissa säädetään siirtymäkaudesta, jonka kuluessa opiskelija voi suorittaa tutkinnon em. asetusten mukaan. Siirtymäkausi on Uuden tutkintoasetuksen mukaiset opetussuunnitelmat astuivat voimaan Opiskelu nykyisten tutkintoasetusten mukaan Opiskelijat, joille on myönnetty opiskeluoikeus lukuvuonna tai tätä lukuvuotta aikaisemmin alkaneisiin opintoihin, saavat siirtyä opiskelemaan uuden tutkintoasetuksen mukaisesti milloin tahansa siirtymäkauden aikana. Opiskelijan on mahdollista suorittaa terveystieteiden ja yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettujen asetusten (A 628/1997, A 245/1994) mukainen jatkotutkinto saakka. Siirtyminen uuden tutkintoasetuksen mukaisiin opintoihin Siirtymistä suositellaan niille jatko-opiskelijoille, jotka eivät todennäköisesti ehdi suorittaa lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa mennessä. Opiskelija siirtyy opiskelemaan uuden tutkintoasetuksen mukaisesti päivittämällä henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman pääohjaajansa kanssa ja täyttämällä yliopiston lomakkeen ilmoitus uuteen tutkintojärjestelmään siirtymiseksi ( Ilmoituslomake ja jatkokoulutusohjelman kopio lähetetään opintoasioiden osastoon. Opiskelijan siirtyessä opiskelemaan uuden tutkintoasetuksen mukaisesti aikaisemmin suoritetut opinnot luetaan mahdollisimman täysimääräisesti hyväksi. Opintoviikot muunnetaan opintopisteiksi ja merkitään henkilökohtaiseen jatkokoulutussuunnitelmaan. Opintoviikkojen muuntaminen opintopisteiksi Uuteen tutkintorakenteeseen siirtyvien opiskelijoiden opinnot muunnetaan opintopisteiksi kertoimella 1,875. Näin saatu opintopistemäärä pyöristetään pääsääntöisesti ylempään 0,5 opintopisteeseen. Pyöristäminen tapahtuu mahdollisuuksien mukaan opiskelijan eduksi kohtuuden rajoissa. Kertoimen käyttö koskee niitä opintojaksoja ja -kokonaisuuksia, joiden laajuutta ei ole ilmoitettu opintopisteinä. Lisätietoja: opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen, puh. (017) , s-posti: annikki. honkanen@uku.fi 34 KUOPION YLIOPISTO

35 Tieteellinen jatkokoulutus 12 JATKOKOULUTUKSEN OPINTOJAKSOT Tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti järjestetään alla olevat opintojaksot lukuvuonna Opetussuunnitelmat on julkaistu myös yliopiston www-sivulla osoitteessa /opiskelu/ojk (tieteenalakohtainen jatkokoulutus) ja (yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Vastaavat englanninkieliset versiot on julkaistu samassa osoitteessa. Opintojaksokohtaisissa tiedoissa on ilmoitettu myös opintojakson opetuskieli (suomi / englanti). Lisätietoja jatkokoulutuskursseista, palautelomakkeet sekä ilmoittautumisautomaatti www-sivulla /opiskelu/jatko-opinnot.shtml 12.1 Yleinen jatkokoulutus Tarkemmat opintojaksokuvaukset löytyvät osoitteesta /opiskelu/ojk OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS op / ov AJANKOHTA Advanced Readings in Entrepreneurship 6.0 / 3.0 Kirjatenttinä Advanced Readings in Management and Organization / 3.0 Kirjatenttinä Advanced Readings in Management and Organization / 3.0 Kirjatenttinä Basic Biostatistics II 3.0 / 2.0 vuosittain Basic Biostatistics III 4.0 / 2.5 vuosittain Biolääketieteellisen tutkimustyön etiikka Ethics of Biomedical Research 2.5 / 1.5 Kevät 2007, joka toinen vuosi Elektronimikroskopia Electron Microscopy 2.5 / 1.5 Kevät 2007, joka toinen tai kolmas vuosi Englannin kieli jatkokoulutettaville English For Postgraduate Students/ Scientifi c Writing Seminar 4.0 / 2.5 Vuosittain keväisin ja syksyisin (3 kurssia, joista 2 syksyllä ja 1 keväällä) Epidemiology and Its Applications for Post-graduate Students 3.0 / 2.0 Spring 2007, every second year Etiikka I Ethics I 4.0 / 2.0 Vuosittain keväällä Immateriaalioikeudet ja niiden suojaamisen perusteet Introduction to Immaterial Property Rights and Their Protection 1.5 / 1.0 Vuosittain syyslukukaudella Information Retrieval and Reference Management for Postgraduate Students 2.5/1.5 Every Autumn OPINTO-OPAS

36 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Johdatus filosofiaan Introduction to Philosophy 3.0 / 1.0 Vuosittain syksyllä Laadullista analyysia jatko-opiskelijoille Qualitative Analysis for Postgraduate Students 3.0 / 2.0 Kevät 2007, joka toinen vuosi. Uusi opintojakso. Logiikka Logics 3.0 / 2.0 Vuosittain syyslukukaudella Methods of Scientific Thought Tieteen metodologia Joulu-tammikuussa / vuosittain Muntlig svenska för nordiska kontakter Swedish For Postgraduate Students 1.5 / 1.0 Lukuvuonna ; joka toinen tai kolmas vuosi Oral Scientific Presentations 1.5 / 1.0 Every Autumn Ranskan kieli jatkokoulutettaville French For Postgraduate Students 1.5 / 1.0 Sopimuksen mukaan Saksan kieli jatkokoulutettaville German For Postgraduate Students 1.5 / 1.0 Sopimuksen mukaan Tiedonhaun ja viitteiden hallinnan kurssi jatkokoulutettaville Information Retrieval and Reference Management for Postgraduate Students 2.5 / 1.5 Sekä kevät- että syyslukukaudella, vuosittain Tieteellinen esittäminen jatkokoulutettaville Scientifi c Presentation For Postgraduate Students 3,0 / 2.0 Syyslukukaudella, vuosittain Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja apurahahakemuksen laatiminen biotieteissä Writing a Scientifi c Article and a Grant Application in Biosciences 3.0 / 2.0 Syksy 2006 Tieteellisen tutkimuksen metodologiset valinnat Methodological Choices in Scientifi c Research 3.0 / 2.0 Keväällä 2008, joka toinen vuosi Tieteenfilosofia Philosophy of Science 3.0 / 2.0 Syyslukukaudella, tarvittaessa Tilastollinen tietojenkäsittely jatkokoulu-tettaville Postgraduate Course on Computational Statistics 3.0 / 2.0 Syyslukukaudella, vuosittain Tilastollisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi Computational Statistics II 3.0 / 2.0 Keväällä 2007, joka toinen tai kolmas vuosi 36 KUOPION YLIOPISTO

37 Tieteellinen jatkokoulutus Tutkija- ja ohjaajakoulutusseminaari Seminar for Doctoral Students and Their Supervisors 1.0 / , joka toinen vuosi Tutkimuksen suunnittelu Planning of Research Projects 1.5 / 1.0 Kevät 2006, joka toinen vuosi Tutkimuksen yleistajuistaminen Presentation of Research 1.5 / 1.0 Kevät 2008, joka toinen vuosi Yhteiskuntafilosofia 1 Political Philosophy 3.0 / 2.0 Vuosittain syyslukukaudella Yliopistopedagogiikan perusteet 1 Pedagogics in University Education / 2.0 Kevät 2007, joka toinen vuosi Yliopistopedagogiikan perusteet 2 Pedagogics in University Education / 2.0 Syksy 2007, joka toinen vuosi Palaute yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen kursseista Kuopion yliopiston hallitus on päättänyt kerätä opiskelijapalautetta yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen kursseista. Ko. velvoite liitetään jokaisen opintojakson opetussuunnitelmaan. Palaute kerätään kaikista opintojaksoista kurssin aikana joko manuaalisesti lomakkeella tai www:n kautta. Palautelomake on julkaistu yliopiston www-sivulla /opiskelu/jatkok/ 12.2 Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot /opiskelu/ojk Farmaseuttinen tiedekunta (op / ov) Altistumisen arviointi ja analyyttiset määritysmenetelmät toksikologiassa Bio-orgaaninen kemia (7,5 op / 5,0 ov) Biofarmasian ja tuotekehityksen jatkokurssi (9,0 op / 6,0 ov) Biofarmasian syventävä kirjallisuus Biokemiallinen neurofarmakologia (4,0 op / 3,0 ov) Elintarviketoksikologia Farmakogenomiikan Journal Club Farmakogenomiikka Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa I (6,0 op / 4,0 ov) Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa II Farmaseuttinen analytiikka Farmaseuttinen bioteknologia (5,0 op / 3,0 ov) Farmaseuttinen mikrobiologia (5,5 op / 4,0 ov) Farmaseuttisen kemian jatkokoulutus-seminaari (2,0 op / 1,5 ov) Farmaseuttisen kemian syventävä kirjallisuus Farmasian teknologian ja biofarmasian jatkokoulutusseminaari (2,0 op / 1,5 ov) Farmasian teknologian syventävä kirjallisuus Fysikaalisen farmasian jatkokurssi (9,0 op / 6,0 ov) Immunotoksikologia (0,0 op / 0,0 ov) OPINTO-OPAS

38 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Immunotoksikologia Jauhe- ja tablettiteknologia Kliinisten lääketutkimusten perusteet Lääkeaineen suunnittelu Lääkkeiden hyvät tuotantotavat Lääkkeiden tuotekehityksen johdantokurssi NMR lääkeaineiden rakennetutkimuksessa -seminaarisarja Reseptorifarmakologia Sosiaalifarmasian jatkokoulutusseminaari Teollinen lääkkeenvalmistus Toksikologian jatkokoulutusseminaarit Toksikologinen riskinarviointi Toksikopatologia Toksisuuden molekulaariset mekanismit Työtoksikologian täydennys Uudet lääkeaineet Validointi lääkeaineanalytiikassa Ympäristötoksikologia (1,0 op / 0,5 ov) (6,0 op / 4,0 ov) (1,5 op / 1,5 ov) (2,5 op / 1,5 ov) (6,0 op / 4,0 ov) (6,0 op / 4,0 ov) (12,0 op / 8,0 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (1,0 op / 0,5 ov) (4,0 op / 2,5 ov) Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta (op / ov) Algoritmien suunnittelu ja analysointi (6,0 op / 3,0 ov) Arkkitehtuurit ja suunnittelumallit (6,0 op / 3,0 ov) Kauppatieteiden jatko-opiskelijoiden tutkimusseminaari (5,0 op / 3,0 ov) Käytettävyyden suunnittelu (6,0 op / 3,0 ov) Mobiilitietoliikennetekniikat (6,0 op / 3,0 ov) Ohjelmistosuunnittelu (6,0 op / 3,0 ov) Ohjelmistotuotantoprosessin kehittäminen (6,0 op / 3,0 ov) Ohjelmointitekniikka (6,0 op / 3,0 ov) Rakenteisten dokumenttien käsittelykielet (6,0 op / 3,0 ov) Rinnakkaislaskenta (6,0 op / 3,0 ov) Sulautetut järjestelmät (6,0 op / 3,0 ov) Tekoäly (6,0 op / 3,0 ov) Tietojärjestelmien analyysi- ja suunnittelumenetelmät (6,0 op / 3,0 ov) Tietojärjestelmän testaus (6,0 op / 3,0 ov) Tietokannanhallintajärjestelmät (6,0 op / 3,0 ov) Tietoturva (6,0 op / 3,0 ov) Turvallisuustekniikka (6,0 op / 3,0 ov) Väylät (6,0 op / 3,0 ov) Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta (op / ov) 5th peptide symposium (0,75 op / 0,5 ov) Aikasarja-analyysi (5,0 op / 3,0 ov) Biogeokemia I (6,0 op / 3,0 ov) Biogeokemia II (4,0 op / 2,0 ov) Bioinformatiikan tutkimusprojekti (7,5 op / 5,0 ov) Biomateriaalit (5,0 op / 3,0 ov) Biotieteiden seminaarisarja (4,0 op / 2,0 ov) Data-analyysi (5,0 op / 3,0 ov) Elementtimenetelmät (5,0 op / 3,0 ov) Elintarvikemikrobiologia (9,0 op / 5,0 ov) 38 KUOPION YLIOPISTO

39 Tieteellinen jatkokoulutus Eläinfysiologia Eläinkoetekniikat Eläinten hyvinvointi Eläinten käyttäytyminen Eläinten käytön etiikka Eläintuotanto Geenien ilmentymisen mekanismit Health Related Environmental Microbiology Hydrobiologia Ilmafysiikka ja -kemia 3: kaasujen ja hiukkasten mittaustekniikka Immunologia Implanttien fysiikkaa Isotooppitekniikka Johdatus molekulaariseen bioinformatiikkaan Johdatus rakennegenomiikkaan Jätehuolto-oppi Kala- ja raputaudit Kasvien biodiversiteetti Kasvien ekologinen stressifysiologia Kasvien ilmansaastevaurioiden solubiologia Kasvivaurioiden rakennetutkimus Keinohedelmöitys- ja alkiotekniikat Kemiallinen työhygienia II Kemiallinen ympäristöhygienia Kemian workshop Kliinisen immunologian laboratorioprojektityö Käytännön bioindikaattorit Käänteisongelmat 1 Käänteisongelmat 2 Lisääntymisfysiologia Lääketieteellinen signaalianalyysi Lääketieteellinen ultraäänitekniikka Maaperäekologia I Maaperäekologia II Magneettikuvaus Malliorganismit Malliorganismit, luentokurssi Melu III (melun vaikutusten arviointi) Mikrosirut Mikrosirut, luentokurssi Modernit synteettiset menetelmät Molekulaarinen lääketiede I Molekulaarinen lääketiede II Molekulaarinen lääketiede III: Ravintogenomiikka Molekyylibiologia ja geeniteknologia I Molekyylibiologia ja geeniteknologia II Molekyylibiologian ja geeniteknologian luennot I Molekyylibiologian ja geeniteknologian luennot II Molekyylibiologian sovellukset vesiviljelyssä Molekyylimallitus (11,0 op / 6,0 ov) (4,0 op / 2,0 ov) (4,0 op / 2,0 ov) (6,0 op / 3,0 ov) (2,0 op / 1,0 ov) (6,0 op / 3,0 ov) (5,0 op / 2,5 ov) (4,0 op / 3,0 ov) (5,0 op / 3,0 ov) (6,0 op / 3,0 ov) (4,0 op / 2,5 ov) (2,0 op / 1,0 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (6,0 op / 3,0 ov) (7,5 op / 4,0 ov) (6,0 op / 3,0 ov) (5,0 op / 2,0 ov) (4,0 op / 2,0 ov) (3,0 op / 1,5 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (6,0 op / 4,0 ov) (4,0 op / 2,0 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (5,0 op / 3,0 ov) (6,0 op / 3,0 ov) (4,0 op / 2,0 ov) (4,0 op / 2,5 ov) (2,0 op / 1,5 ov) (5,0 op / 2,5 ov) (5,0 op / 2,5 ov) (5,0 op / 2,5 ov) (8,0 op / 4,0 ov) (10,0 op / 5,0 ov) (3,0 op / 1,5 ov) (4,0 op / 2,0 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (5,0 op / 2,5 ov) OPINTO-OPAS

40 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Nmr-spektroskopia I Nmr-spektroskopia II Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Proteiinien rakenteet Proteiinimallitus Proteomiikka, luentokurssi Radioekologia Radiokemia ja -farmasia Radiotoksikologia Rakenneinformatiikan laboratoriokurssi Rapujen rakenne ja ekologia Sekvenssianalyysi Siirtoilmiöt Sisäilmahygienia 2: ympäristöallergeenit Sisäilmahygienia I Sisäilman epäpuhtauksien hallinta ja ilmanvaihto Solun säätely -laboratoriotyöt Solun säätely, luentokurssi Sovellettu entomologia 1 Sovellettu entomologia 2 Sädehoidon fysiikka 2 Säteilybiologia Säteilyepidemiologia Toiminnallinen genomiikka Toiminnallinen genomiikka, luentokurssi Tumareseptoriryhmän kirjallisuusseminaarit Valaistus- ja lämpöolosuhteet Vertaileva eläinravitsemus Vesikemian ja -huollon syventävä kurssi Ympäristöfysiikan erikoiskurssi Ympäristömikrobiologia Ympäristömikrobiologia ja -bioteknologia syventävä opetus Ympäristönsuojeluoikeus Lääketieteellinen tiedekunta (op/ov) Anatomian laitoksen tutkijapalaveri Applications of Public Health Basic Biostatistics I Biolääketieteen valomikroskooppitekniikat ja julkaisukuvien tuottaminen digitaalisesti Biostatistiikka Bone and cartilage research unit (BCRU) -Seminars in skeletal disorders (0,0 op / 1,0 ov) Cardiovascular Epidemiology Cardiovascular Epidemiology Clinical Decision Making Communication skills Doctoral Seminars in Public Health Environmental Epidemiology Epidemiologian Journal Club Epidemiology in practice (2,0 op / 1,5 ov) (5,0 op / 3,0 ov) (4,0 op / 2,0 ov) (4,0 op / 2,0 ov) (2,0 op / 1,0 ov) (4,0 op / 2,0 ov) (4,0 op / 2,0 ov) (3,0 op / 1,5 ov) (1,0 op / 0,5 ov) (5,0 op / 3,5 ov) (5,0 op / 3,0 ov) (5,5 op / 3,5 ov) (2,0 op / 1,0 ov) (3,0 op / 1,5 ov) (7,5 op / 5,0 ov) (5,5 op / 3,0 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (4,0 op / 2,5 ov) (6,0 op / 3,0 ov) (11,0 op / 6,0 ov) (5,5 op / 3,0 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (3,5 op / 2,5 ov) (3,0 op / 5,5 ov) (3,5 op / 2,5 ov) (2,0 op / 1,5 ov) (2,0 op / 1,0 ov) (6,0 op / 4,0 ov) 40 KUOPION YLIOPISTO

41 Tieteellinen jatkokoulutus Fysiologian seminaarisarja Gender in Public Health Health Care Systems Health Promotion Health and Disease in Baltic Countries, Russia and Finland Health and Disease in Baltic Region Health, culture and illness Histologiset menetelmät Ihotautien, allergologian ja sukupuolitautien jatkokoulutusseminaari Immunohistokemian jatkokurssi Immunohistokemian peruskurssi Infectious disease epidemiology Infectious disease epidemiology International Exchange Program Introduction and Methods in Genetic Epidemiology Introduction to Medical Anthropology Introduction to Public Health Introduction to epidemiology Kliininen hematologia Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen jatkokoulutusseminaari Kliinisen neurofysiologian jatkokoulutusseminaari Kliinisen patologian jatkokoulutusopintojakso Kliinisen patologian jatkokoulutusseminaarisarja Korva-, nenä- ja kurkkutautien jatkokoulutusseminaari Laboratoriohallinto Lastenpsykiatrian tutkijaseminaari Lastentautien ja lastenneurologian tutkijaseminaari Lääketieteellinen sosiologia Lääketieteellisen tutkijakoulun seminaarisarja Lääketieteen informatiikka META-ANALYSIS MPH Master s Thesis MPH-Culture Club Medical sociology Naistentautien ja synnytysklinikan jatkokoulutusseminaarisarja Neurokirurgian jatkokoulutusseminaari Neurologia Neurotieteiden seminaarisarja Nutritional Epidemiology Occupational Epidemiology Onkologian seminaari Orientation to MPH-studies Patient s Rights Policy Making and Politics on Health Principles of Nutrition Psykiatrian tieteellinen jatkokoulutus Public Health Issues Public Health Journal Club Radiokemia ja -farmasia Radiologian jatkokoulutusseminaari (4,5 op / 3,0 ov) (2,0 op / 1,0 ov) (6,0 op / 4,0 ov) (2,5 op / 1,0 ov) (2,0 op / 1,5 ov) (2,0 op / 1,5 ov) (1,5 op / 2,0 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (2,0 op / 1,0 ov) (1,0 op / 1,0 ov) (15,0 op / 3,0 ov) (6,0 op / 4,0 ov) (30,0 op / 20,0 ov) (15,0 op / 10,0 ov) (2,25 op / 1,5 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (6,0 op / 4,0 ov) (6,0 op / 4,0 ov) (6,0 op / 4,0 ov) OPINTO-OPAS

42 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Radiologian jatkokoulutustilaisuus: terveyskeskusten röntgenpäivät Radiologian jatkokoulutustilaisuus: verisuonien kuvantamisen ja toimenpideradiologian kurssi Ravitsemustieteen tutkimusseminaari Research Seminar Results and Experiences of Community Intervention Programmes Silmätautien jatkokoulutusseminaari Sisätautien klinikan tutkimusseminaarisarja Social epidemiology Social epidemiology Statistical applications Syövän lääke- ja sädehoidon seminaarisarja The 4th Kuopio Alzheimer Symposium Tobacco Control: Global Aspects in Tobacco Control Työterveyden ja ergonomian jatkokoulutusseminaarisarja Workshop in Genetics of Neurodegenerative Diseases Yleinen patologia Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (op/ov) Hoitotieteen jatkokoulutusseminaari Johdatus kvalitatiiviseen tutkimukseen Näyttöön perustuva terveydenhuolto Sosiaalipolitiikan jatkokoulutusseminaari Sosiaalipsykologian jatkokoulutusseminaari Sosiaalityön jatkokoulutusseminaari Sosiologian jatkokoulutusseminaari Terveyshallinto ja -taloustieteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon metodologia Terveyshallinto- ja taloustieteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon lukuseminaari jatko-opiskelijoille Terveyshallinto-, terveystaloustieteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon jatkokoulutusseminaari Terveystaloustieteen ekonometria 2 Yhteiskuntatieteiden metodologisia kysymyksiä A.I.Virtanen -instituutti (op/ov) A.I.Virtanen -instituutin seminaarit Biolääketieteellisen ydinmagneettiresonanssin seminaarisarja Bioteknologian/eläinbioteknologian seminaarisarja Laboratorioturvallisuus Microarray Bioinformatics Workshop Mikrosirut kirjatentti Molekulaarinen neurofarmakologia Molekulaarisen fysiologian/peptidisignaloinnin seminaarit Molekulaarisen lääketieteen seminaarisarja Neuroimmunology and brain infl ammation Physiological Genomics Workshop Project Work in Bioinformatics Project Work in Functional Genomics Seminar Series in Neurobiology (0,5 op / 0,5 ov) (0,5 op / 0,5 ov) (6,0 op / 4,0 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (2,0 op / 1,5 ov) (1,0 op / 0,5 ov) (1,0 op / 0,5 ov) (3,75 op / 2,5 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (4,0 op / 2,5 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (4,5 op / 3,0 ov) (6,0 op / 3,5 ov) (5,0 op / 3,0 ov) (10,0 op / 5,5 ov) (2,0 op / 1,0 ov) (6,0 op / 4,0 ov) (6,0 op / 4,0 ov) (7,5 op / 5,0 ov) (7,5 op / 5,0 ov) 42 KUOPION YLIOPISTO

43 Tieteellinen jatkokoulutus Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja apurahahakemuksen laatiminen biotieteissä Tieteellisen projektin johtaminen Tohtoriopiskelijoiden rotaatio Muiden järjestämät opintojaksot (op/ov) Eläinkokeiden suorittaminen, suunnittelu ja johtaminen The ABC of Animal Experiments Miten tutkimme tulevaisuutta Tutu 1 Tieteellisten menetelmien harjoituskurssi 3 op, Tutu 3 Tieteellisten menetelmien harjoituskurssi Tutu 3 Tulevaisuudentutkimuksen tieteelliset menetelmät Tutu 2 Vaihtuvateemainen tulevaisuudentutkimuksen kurssi Tutu 4 Vaihtuvateemainen tulevaisuudentutkimuksen kurssi Tutu 4 Ympäristö ja terveys -tutkimusseminaarit (9,0 op / 6,0 ov) (6,0 op / 4,0 ov) (7,5 op / 4,0 ov) (7,5 op / 4,0 ov) (6,0 op / 5,0 ov) (3,0 op / 5,0 ov) (8,0 op / 5,0 ov) (8,0 op / 5,0 ov) (8,0 op / 4,5 ov) (4,0 op / 2,5 ov) 13 OPETUSMINISTERIÖN RAHOITTAMAT TUTKIJAKOULUT KUOPION YLIOPISTOSSA/ GRADUATE SCHOOL -TUTKIJAKOULUT /opiskelu/graduate_school_tutkijakoulut.pdf Yleistä Tutkijakoulut ovat määräaikaisia ohjelmia, joissa opiskelu on päätoimista ja tohtorin tutkinto voidaan suorittaa neljässä vuodessa. Järjestelmän tavoitteena on mm. tutkijankoulutuksen laadun kohoaminen, tutkijankoulutuksen tehostaminen, väittelyiän alentaminen, tutkijanuran ammattimaistuminen sekä kansainvälisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön lisääntyminen. Tutkijakoulut valitaan laatuun perustuvalla valintaprosessilla. Tavoitteena on saada Suomeen määrältään riittävä, aloittaisen tohtoritarpeen mukaan mitoitettu ja pätevä tutkijakunta. Opetusministeriö myöntää rahoituksen tutkijakouluille ja määrää koulua koordinoivan yliopiston. Opetusministeriön päätöksillä Kuopion yliopisto koordinoi seuraavia tutkijakouluja: - A.I.Virtanen -instituutin tutkijakoulu ( ) - Farmasian tutkijakoulu ( ) - Glykotieteen tutkijakoulu ( ) - Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu ( ) - Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu ( ) - Molekyylilääketieteen tutkijakoulu ( ) - Sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden tutkijakoulu ( ) - TULES Graduate School ( ) - Ympäristöterveyden tutkijakoulu, SYTYKE ( ) A. I. Virtanen -instituutin (AIVI) tutkijakoulu A. I. Virtanen Institute Graduate School Tutkijakoulun johtajana toimii professori Jari Koistinaho (A. I. Virtanen -instituutti, puh ). Opetusministeriön rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja on vuonna 2006 yhteensä 19 ja muulla tavoin rahoitettuja tutkijakoulupaikkoja yhteensä n. 70. AIVI on yksi Suomen kuudesta biokeskuksesta, jonka yksi keskeinen tehtävä on tutkijakoulutus. Tutkijakoulutus tapahtuu instituutin tutkimuksellisilla painopistealueilla, jotka ovat bioteknologia (erityisesti eläinbioteknologia), molekulaarinen lääketiede (erityisesti geeniterapia ja geeninsiirtoteknologia), neurobiologia (erityisesti kes- OPINTO-OPAS

44 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta kushermostoon vaikuttavien sairauksien syiden selvittäminen ja uusien tautimallien kehittäminen) sekä biologinen signalointi ja kuvantaminen. AIVI:n jatkokoulutusohjelmassa järjestetään vuosittain sekä omia että osin yhteistyössä muiden tutkijakoulujen kanssa toteutettavia englanninkielisiä opintojaksoja ja seminaareja sekä postgraduaattisymposiumi, jossa jatko-opiskelijat esittelevät tutkimustuloksiaan postereina ja suullisina esityksinä. Lisätiedot: Instituutin hallintopäällikkö Riitta Keinänen (A. I. Virtanen -instituutti, puh ) ja Internetistä: Internet: /aivi/, /aivi/graduate.shtml Farmasian tutkijakoulu / Graduate School in Pharmaseutical Research Farmasian tutkijakoulu on farmasian alojen valtakunnallinen tutkijakoulu, jonka toiminta on alkanut vuoden 1998 alussa. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta ja Kuopion yliopiston farmaseuttinen tiedekunta vuorottelevat tutkijakoulun koordinoinnissa. Vuonna 2006 tutkijakoulua koordinoi Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta. Johtajana toimii professori Pekka T. Männistö ja koordinaattorina Atso Raasmaja. Kuopion yliopistossa yhteyshenkilönä toimii tiedekunnan hallintopäällikkö Sanna Viitanen (s-posti: sanna.viitanen@uku.fi ). Tutkijakoululla on 8 nelivuotista ( ) ja 7 viisivuotista ( ) opetusministeriön rahoittamaa tutkijakoulupaikkaa. Muulla tavoin rahoitettuja paikkoja noin 70. Farmasian tutkijakoulu tarjoaa monitieteisen ja organisoidun valtakunnallisen tutkijakoulutuksen lääketutkimukseen ja -kehitykseen. Tutkimusryhmät muodostavat tutkijakoulun ytimen. Kotimaista ja kansainvälistä verkottumista samoin kuin yhteyksiä teollisuuteen hyödynnetään tutkijakoulutuksessa monipuolisesti. Farmasian tutkijakoulu tuottaa nuoria tohtoreita lääketutkimuksen, -tuotekehityksen ja -valvonnan tehtäviin. Yksityiskohtaiset tiedot tutkijakoulusta on esitetty www-sivulla osoitteessa: /laitokset/farmasia/tutkijakoulu.htm Glykotieteen tutkijakoulu / Glycoscience Graduate School Valtakunnallinen glykotieteen tutkijakoulu on avoin, poikkitieteellinen konsortio joka muodostuu hiilihydraattirakenteiden ja niiden funktioiden tutkimiseen keskittyneistä, tällä hetkellä n. 20 tutkijaryhmästä 8 eri yliopistossa ja tutkimusorganisaatiossa. Glykotieteen tutkijakoulun kattama alue ulottuu glykaanirakenteiden laskennallisesta ja rakennebiologisesta mallintamisesta huipputason kemialliseen analytiikkaan, kemialliseen synteesiin ja sokerijohdannaisiin, biokemiallisten interaktioiden tutkimiseen, glykokonjugaattien biokemiallisen synteesin säätelyyn, sekä glykoyhdisteiden biologisiin vaikutuksiin soluissa ja kokonaisissa organismeissa. Luonnon biomassasta valtava enemmistö muodostuu hiilihydraateista, joiden rakenteiden tunteminen on edelleen puutteellista, mutta joiden merkitys ravinnossa, teollisuuden raaka-aineina, lääkeaineina ja niiden vaikutustuskohteena kasvaa nopeasti. Glykotieteen tutkijakoulu aloitti toimintansa v alusta. Se järjestää kotimaassa kansainvälisen tason glykoalan postgraduate-kursseja ja tutkijavaihtoa ja tukee tutkijakouluun rekisteröityneiden tutkijakoululaisten matkoja tämän alan kansainvälisiin kursseihin ja kongresseihin. Tutkijapaikkoja on tällä hetkellä 5, tutkijakouluun rekisteröityneistä muulla rahoituksella toimivia n. 40. Tutkijakoulun johtajana toimii professori Markku Tammi (markku.tammi@uku.fi ) ja osa-aikaisena koordinaattorina FM Anne Kultti (anne.kultti@uku.fi ). Tutkijakoulusta enemmän koulun verkkosivuilla: /glyko. 44 KUOPION YLIOPISTO

45 Tieteellinen jatkokoulutus Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu / Finnish Post-Graduate School in Nursing Sciences Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu toteutetaan yhteistyössä Kuopion, Oulun, Tampereen, Turun yliopistojen ja Åbo Akademin Vaasan hoitotieteen laitosten kanssa. Tutkijakoulun johtaja on professori Katri Vehviläinen-Julkunen, Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos, puh , s-posti: katri.vehvilainenjulkunen@uku.fi. Tutkijakoulussa on kahdeksan opetusministeriön rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Koulu järjestää kuudesta kahdeksaan tutkijankoulutuskurssia vuosittain yhteistyössä mukana olevien yliopistojen kanssa. Tutkijakoulun kurssitarjonta on suunniteltu kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tutkijankoulutuskursseilla opettavat sekä kansalliset että kansainväliset asiantuntijat ja tutkijat. Kursseista tiedotetaan erikseen Kuopion yliopiston www-sivuilla /opiskelu/ojk ja /hoitot/tutkijakoulu/tutkijakoulu.shtml Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu / Kuopio Doctoral Program of Medical Sciences Tutkijakoulun tavoitteet: Tutkijakoulu keskittyy kroonisten kansantautien molekulaarisen taustan, ehkäisyn ja hoidon tutkimukseen. Tutkijakoulun muodostavat lääketieteellisessä tiedekunnassa, pääosin kliinisessä tutkimusyksikössä ja Meditekniassa toimivat tutkimusryhmät keskeisenä runkonaan neurotieteiden, sisätautien ja kliinisen ravitsemustieteen tutkijaryhmät. Tutkijakoulussa on opiskelijoita vuonna 2006 yhteensä noin 50. Opetusministeriön rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja on tällä hetkellä viisi ja jollakin muulla rahoituksella olevia loput 45 paikkaa. Tavoitteena on kouluttaa koulun keskeisissä tutkimusohjelmissa menetelmälliset valmiudet omaavia, moderneja kliinisiä tutkijoita ja erikoistuvia lääkäreitä sekä lääketieteellisesti orientoituneita osaajia lääkekehittely-yritysverkostoon Suomessa sekä tutkijoita koko maahan. Tutkijakoulun johtaja: Professori Hilkka Soininen Tutkijakoulun varajohtaja: Professori Markku Laakso Koordinaattori: FT Pauliina Korhonen Internet: /gsmedical/ Molekyylilääketieteen tutkijakoulu / Graduate School of Molecular Medicine Molekyylilääketieteen tutkijakoulu liittää systemaattisen tutkijakoulutuksen osaksi kansainvälistä molekyylilääketieteen huippututkimusta Kuopion yliopistossa. Koulussa selvitetään sairauksien syitä ja mekanismeja molekyylitasolla sekä sovelletaan saatua tietoa sairauksien ehkäisemiseen, diagnosointiin ja hoitoon. Tutkittavia sairauksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, tyypin 2 diabetes ja liikalihavuus, eräät neurodegeneratiiviset taudit, infl ammatoriset tilat sekä erityisesti geeniterapiaan liittyen syöpä, joiden etiologiaa, etenemistä ja hoitomahdollisuuksia selvitetään molekyylitasolla. Tutkimusmenetelminä ovat modernit molekyyli- ja solubiologian, bioteknologian ja funktionaalisen genomiikan metodit. Tutkijakoulutettavat saavat laadukkaan ohjauksen, heidän jatkokoulutuksensa suunnittelua tuetaan ja etenemistä seurataan kiinteästi, ja koulutus muodostaa kokonaisuuden, jossa huomioidaan sekä tieteelliset että muut tiedolliset ja taidolliset tavoitteet. Kaikki annettava opetus on englanninkielistä ja perustuu viimeisimpään tutkimustietoon. Koulutusyhteisö on kansainvälinen ja koululla on toimivat yhteydet kansainväliseen tutkijankoulutukseen. Tutkijakoulun johtaja on akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala (Seppo.YlaHerttuala@uku.fi ). Opetusministeriön rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja on 2007 alkavalla rahoituskaudella yh- OPINTO-OPAS

46 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta teensä 25 (13 on viisivuotisia, 12 kolmevuotisia); valtaosa tutkijakoulutettavista saa rahoituksensa ryhmien muun rahoituksen kautta. Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Riitta Keinänen (riitta. puh ). Sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden valtakunnallinen tutkijakoulu (SOTKA) / The National Post Graduate School in Social and Health Policy, Management and Economics Kuopion yliopiston Terveyshallinnon ja -talouden laitos koordinoi sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden valtakunnallista tutkijakoulua. Tutkijakoulun johtajana toimii professori Juha Kinnunen ja koordinoinnista vastaa professori Kaija Saranto (puh ; Kaija. Saranto@uku.fi ). Yhteistyöosapuolina ovat Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja talouden laitos ja sosiaalitieteiden laitokset, Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Tampereen yliopiston terveystieteiden laitos, Vaasan yliopiston julkisjohtamisen laitos ja STAKES. Tutkijakoulun tehtävinä on 1) kouluttaa korkeatasoisia sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden ammattitutkijoita vastaamaan lisääntynyttä osaajien tarvetta sekä 2) tuottaa uutta tutkimustietoa hyödynnettäväksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Opetusministeriön rahoittamia jatkokoulutuspaikkoja on yhteensä viisi (5). Tutkijakoulun toiminta perustuu sekä yhteistyöosapuolten väliseen työnjakoon että valtakunnalliseen yhteistyöverkkoon lähialojen tutkijakoulutusohjelmien kanssa. Ohjelman tavoitteena on vastata opiskelijoiden yksilöllisiin koulutustarpeisiin mm. hyödyntämällä osallistuvien yksiköiden ja henkilöiden kansainvälisiä ja kansallisia yhteyksiä. Internet: /laitokset/tht/tutko.shtml TULES Graduate School Tutkijakoululla on vuosille opetusministeriön rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Tutkijakoulussa ovat mukana Kuopion yliopiston (vastuullinen yliopisto) lisäksi Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Heinolan reumasäätiön sairaala ja KTL. Tutkijakoulun johtajana toimii tällä hetkellä prof. Heikki Helminen, Kuopion yliopisto, biolääketieteen laitos/anatomia ja alkaen prof. Hannu Aro Turun yliopistosta (Hannu. Aro@utu.fi ). Tutkijakoulun paikoista vuosiksi päätetään kevään-kesän 2006 aikana. Internet: tules.utu.fi / Ympäristöterveyden tutkijakoulu, SYTYKE / Graduate School in Environmental Health Tutkijakoulu on aloittanut vuoden 2002 alussa. Sillä on 5 opetusministeriön rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Tutkijakoulun keskeisenä teemana on riskinarviointi. Ympäristöterveyden riskinarviointi perustuu parhaimmillaan haitallisten altisteiden ja päästölähteiden, altistumisen, vaikutusmekanismien ja terveysvaikutusten tarkkaan tuntemiseen. Tutkijakoulun toiminta-ajatuksena on kouluttaa ympäristöterveyden osaajia, jotka hallitsevat oman tutkimusalansa ohella ympäristöterveyden monitahoisia ja monitieteisiä kokonaisuuksia. Tutkijakoulussa yhdistetään eri tieteenalat ja substanssiosaaminen siten, että ne tukevat ympäristöterveyden riskianalyysiketjun ymmärtämistä ja hallintaa. Tutkijakoulussa ovat mukana Kuopion yliopiston (vastuullinen yliopisto) lisäksi Kansanterveyslaitos, Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos. Tutkijakoulun johtaja on professori Juha Pekkanen, Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto, Kuopio. Internet: /sytyke/ 46 KUOPION YLIOPISTO

47 Tieteellinen jatkokoulutus 14 JATKOKOULUTUKSEN HALLINTO KUOPION YLIOPISTOSSA Yliopiston hallitus hyväksyy tutkintosääntöjen yhteydessä jatkotutkintoja koskevat yleismääräykset. Yliopiston hallitus hyväksyy yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman. Tiedekunnat hyväksyvät jatkotutkintojen todistuslomakkeet sekä vuosittaiset tiedekuntakohtaiset jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat, johon sisältyy tarkemmat jatkokoulutusmääräykset ja vuosittainen opetusohjelma. Tiedekuntaneuvostot/dekaanit/jatkokoulutustoimikunnat hyväksyvät jatko-opiskelijoiden ilmoittautumiset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja määräävät jatkokoulutuksen ohjaajat, hyväksyvät henkilökohtaiset jatkokoulutusohjelmat ja niihin esitetyt muutokset, sekä myöntävät jatko-opiskeluoikeudet jatkokoulutusvalmiuslausuntojen perusteella. Lisäksi tiedekuntaneuvostot määräävät väitöskirjojen ja lisensiaatin tutkimusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä väitöstilaisuuden valvojat. Tiedekuntaneuvostot myöntävät väittelyluvat ja hyväksyvät ja arvostelevat lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat. Tiedekuntien dekaanit myöntävät opiskeluoikeudet jatkotutkintoihin ja sopivat väittelijöiden kanssa väitöspäivän ja -paikan sekä hyväksyvät suoritetut tutkinnot ja myöntävät oppiarvot. Yliopiston jatkokoulutusasioita voidaan käsitellä tiedekuntakohtaisissa jatkokoulutustoimikunnissa; lääketieteen jatkokoulutustoimikunta, yhteiskuntatieteiden jatkokoulutustoimikunta, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan jatkokoulutus- ja väitöskirjatoimikunta (farmaseuttisessa tiedekunnassa ei ole ko. toimikuntaa käytössä toistaiseksi). Jatkokoulutustoimikunnat nimitetään ajalle lääketieteelliseen tiedekuntaan ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa on jatkokoulutusasioita varten määritelty ohjausryhmäkäytännöt syyslukukaudesta 2001 alkaen. Lisäksi yliopistossa toimii kaikkien tiedekuntien yhteinen Jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta sekä erikoistumiskoulutusten toimikuntia. Jatkokoulutustoimikuntien kokoonpanot on julkaistu yliopiston fi /opiskelu/jatko-opinnot.shtml. Yliopistossa on jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta yliopiston yhteisten jatkokoulutusasioiden ja tiedekuntakohtaisten tieteellisen jatkokoulutuksen opintosuunnitelmien valmistelua ym. asioiden käsittelyä varten. Toimikunnan tehtävänä on: määritellä yliopistossa annettavan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet, suunnitella jatkokoulutuksen muotoja ja toteuttamistapoja, tehdä esityksiä tutkijakoulutuksen kehittämiseksi sekä edistää jatkokoulutukseen liittyvää tutkimustoimintaa yliopistossa, huolehtia, että jatkokoulutuksen vaatimat voimavarat otetaan huomioon yliopiston vuotuisessa tulo- ja menoarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa, tehdä lukuvuosittain esitykset yliopiston rehtorille yleiseen tieteelliseen jatkokoulutukseen osoitettujen määrärahojen jaosta laitoksille ja klinikoille ottaen huomioon opintojaksojen kysyntä ja mahdollinen palaute, vastata yhdessä opintoasioiden osaston kanssa yleiseen jatkokoulutukseen kuuluvien opintojaksojen ja koulutustilaisuuksien yleisestä suunnittelusta ja huolehtia palautteen hankkimisesta, antaa lausuntoja erilaisista periaatteellista pohdintaa edellyttävissä jatkokoulutusasioissa, huolehtia jatkokoulutukseen liittyvästä tiedotustoiminnasta yhdessä yliopiston viestintäosaston kanssa, suorittaa muut yliopiston hallituksen, tiedekuntien ja hallintokeskuksen sille antamat tehtävät ja koordinoida yliopiston eri tiedekuntien etiikan opetuksen järjestämistä. Rehtorin asettaman jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan puheenjohtaja valitaan jäsenten keskuudesta ja sen koordinoijana toimii yliopiston tieteellisen jatkokoulutuksen asiasta vastaava vararehtori, sihteerinä toimii tutkimuskoordinaattori opintoasioiden osastosta yleisissä asioissa ja tiedekuntakohtaisten jatkokoulutustoimikuntien sihteerit tai jatkokoulutusasioiden esittelijät tiedekuntien alakohtaisissa asioissa. OPINTO-OPAS

48 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 15 OPINTONEUVONTA JA OPISKELIJAPALVELUT Jatkokoulutuksen kannalta keskeiset opintoneuvontapalvelut. Lisätietoja: /opiskelu/jatko-opinnot.shtml ja /laitokset/ Opintoasioiden osasto Opintoasioiden osasto hoitaa yleisen opintoneuvonnan ja opiskelijapalvelut, ilmoittautumiset, opiskelijavalinnan, opintotukiasiat, opintosuoritusten kirjaamisen ja todistusten kirjoittamisen sekä ura- ja työelämäpalveluihin liittyvät asiat. Käyntiosoite: Yliopistonranta 5, Snellmania-rakennus, 1. krs. Postiosoite: PL 1627, Kuopio Puh. opintoasiat: (017) , , , , , , Opintotukiasiat: (017) ja Urapalvelut: (017) , Faksi: (017) Sähköposti: Internet: /opiskelu/opintotsto.shtml /opiskelu/henkilokunta.shtml Aukioloajat: ma, ti, pe klo ke suljettu to klo Osaston kansliassa palvelevat: Osaston johtaja Hannu Berlin puh. (017) , s-posti: huone 1078/1 Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen (osaston varajohtaja) puh. (017) , s-posti: huone 1078/2 Suunnittelija Hanna Turkki puh. (017) , s-posti: huone 1072/2 - yliopistojen joustavan sivuaineoikeuden (JOO) Kuopion yliopiston koordinaattori Tutkimuskoordinaattori Anu Liikanen puh. (017) , s-posti: anu.liikanen@uku.fi, Microteknia, kauppatieteiden laitos, huone G tiedekuntien yleisen tieteellisen jatkokulutuksen koordinointi ja yleisen jatkokoulutuksen tuntiopetusmäärärahajaon valmistelu, yliopiston jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan sihteeri ja tutkimuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston sihteeri (Tarvike) Opintoasioiden osaston kanslia (opintoasiat): Osastosihteeri Kirsi Eskelinen puh. (017) , s-posti: kirsi.eskelinen@uku.fi, huone 1078/3 - perus- ja jatkotutkintotodistusten laatiminen lääketieteellisessä ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ja suoritettujen tutkintojen tallentaminen Osastosihteeri Tiina Valjakka (virkavapaalla), sijaisena Taija Perälä puh. (017) ; s-posti: taija.perala@uku.fi, huone 1078/4 - perus- ja jatkotutkintotodistusten laatiminen farmaseuttisessa ja luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa ja suoritettujen tutkintojen tallentaminen 48 KUOPION YLIOPISTO

49 Tieteellinen jatkokoulutus Osastosihteeri (virka avoinna) - perus- ja jatkotutkintotodistusten laatiminen informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa ja suoritettujen tutkintojen tallentaminen puh. (017) , s-posti: etunimi.sukunimi@uku.fi, huone 1078/5 Osastosihteeri Maija Vuorela (osa-aikainen), puh. (017) ; s-posti: maija.vuorela@uku.fi, huone 1072/3 - mm. osaston yleinen asiakaspalvelu Urapalvelut Palvelupäällikkö Tapio Anttonen puh. (017) , s-posti: Tapio.Anttonen@uku.fi, huone 1069 Uraohjaaja Marika Tuupainen puh. (017) , s-posti: Marika.Tuupainen@uku.fi, huone 1072/1 Urakonsultti Hannu Litja puh. (050) , s-posti: Hannu.Litja@uku.fi Kansainvälisten asioiden osasto Kansainvälisten asioiden osasto (kv-osasto) auttaa Sinua kaikissa kansainväliseen opiskeluun ja harjoitteluun liittyvissä kysymyksissäsi. Jokaisella Kuopion yliopiston opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa tutkinnostaan ulkomailla. Kv-osaston verkkosivuilta löydät paljon tietoa vaihtoon lähtemisestä ja olet aina tervetullut kv-osastolle keskustelemaan kansainvälistymismahdollisuuksistasi. Koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä suunnittelemaan vaihtoa ulkomaille! Kansainvälisten asioiden osasto: /intl Käyntiosoite: Yliopistonranta, Snellmania 2. krs. Aukioloajat: ma pe klo Faksi: (017) Tiedekuntien opintoneuvonta Farmaseuttinen tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Canthia -rakennus, faksi (017) /farmasia/ Opintoasiainpäällikkö Riitta Koistinen, puh. (017) , s-posti: Riitta.Koistinen@uku.fi - perus- jatko- ja erikoistumiskoulutusasiat sekä opiskelijavalinta- ja opetus-apteekkiharjoitteluasiat Hallintopäällikkö Sanna Viitanen puh. (017) , s-posti: Sanna.Viitanen@uku.fi - yleishallinto- ja jatkokoulutusasiat Hallintosihteeri Seija Koistinen puh. (017) , s-posti: Seija.Koistinen@uku.fi >> jatkokoulutus Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Microteknia 2, IT-talo, F-rappu, faksi (017) Internet: /itka/ Hallintopäällikkö Jyrki Wessman puh. (017) , s-posti: Jyrki.Wessman@uku.fi OPINTO-OPAS

50 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Hallintosihteeri Satu Turunen puh. (017) , s-posti: - tutkielmiin liittyvät asiat Kauppatieteiden laitos: Amanuenssi Seija Partanen puh. (017) , s-posti: - kauppatieteiden ja paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelman opintoneuvonta Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Yliopistonranta 5 B, Snellmania 2. kerros, faksi (017) Internet: /lyt/ Hallintopäällikkö Raili Rytöluoto-Kärkkäinen (keväästä 2007 alkaen uusi hallintopäällikkö) puh. (017) , s-posti: Raili.RytoluotoKarkkainen@uku.fi >> yleishallintoasiat, jatkokoulutusasiat Opintoasiainpäällikkö Riikka Asikainen -peruskoulutuksen opintoneuvonta, tiedekunnan opiskelijavalinta-asiat Hallintoamanuenssi Paula Poutiainen puh. (017) , s-posti: Paula.Poutiainen@uku.fi Osastosihteeri Anna-Leena Nylund (Heidi Peiposen sijainen) puh. (017) , s-posti: Anna-Leena.Nylund@uku.fi Lääketieteellinen tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Medistudia 4. kerros (Yliopistonranta), faksi (017) Internet: /laake/ Hallintopäällikkö Esa Äikiä puh. (017) , s-posti: Esa.Aikia@uku.fi >> tiedekunnan yleishallintoasiat Koulutuspäällikkö Mervi Silaste puh. (017) , s-posti: Mervi.Silaste@uku.fi - tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä opintoneuvonta - erikoislääkärikoulutusta koskevat asiat ja opintoneuvonta - opiskelijavalinta Opintoasiainpäällikkö Pirjo Lindström-Seppä puh. (017) , Pirjo.Lindstrom-Seppa@uku.fi - peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta (lääketiede, ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, ravitsemustiede) - lääketieteen koulutusohjelman kv-koordinaattorin ja kliinisen linjan koordinaattorin tehtävät Opintoamanuenssi Elli Cederberg-Zmerli puh. (017) , s-posti: Elli.Cederberg@uku.fi >> erikoislääkärikoulutus Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekunnan kanslia, TietoTeknia 2. krs., Savilahdentie 6 B, faksi (017) Internet: /laitokset/yhttdk/ Hallintopäällikkö Anna Maija Gynther puh. (017) , s-posti: AnnaMaija.Gynther@uku.fi >> tiedekunnan yleis- ja taloushallintoasiat 50 KUOPION YLIOPISTO

51 Tieteellinen jatkokoulutus Opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen puh. (017) , s-posti: >> yleinen opintoneuvonta ja -ohjaus sekä perus- että jatkokoulutuksessa Opetussihteeri Maria Joki, puh. (017) , s-posti: >> yleinen opintoneuvonta Hallintosihteeri Airi Leppänen puh. (107) , s-posti: Muu neuvonta: Kielikeskus Internet: /laitokset/kielik/, Kielikeskuksen johtaja Antti Hildén, puh. (017) Amanuenssi Tapani Utunen, puh. (017) Avoin yliopisto-opetus Tietoteknia, Koulutus- ja kehittämiskeskus Internet: /avoin Asiakaspalvelu avoinna ma, ti, to ja pe klo , keskiviikkoisin suljettu Puh. (017) , s-posti: Opinto-ohjaaja Leila Saramäki, puh Kuopion kesäyliopisto Tietoteknia, Savilahdentie 6 C, 3. krs Toimisto avoinna opiskelijoille arkisin klo 9-15 ympäri vuoden Tiedustelut: puh. (017) , , , faksi (017) /laitokset/kesayliopisto/; s-posti: kesayliopisto@uku.fi Ulkomaalaisten opiskelijoiden palvelut ja opiskelijavaihto Ks. kansainvälisten asioiden osasto; Internet: /intl/english/contacts.shtml tai /intl/yhteystiedot.shtml Ylioppilaskunta Studentia-rakennus (Student Union of Kuopio University),Yliopistonranta, Internet: s-posti: toimisto@kyy.fi Pääsihteeri Tero Kankaanperä, puh. (017) Järjestösihteeri Sirpa Risto, puh. (017) , s-posti: toimisto@kyy.fi Muut opiskelijapalvelut: Tieto- ja opetuspalvelukeskus Kirjasto, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus muodostavat yhdessä tieto- ja opetuspalvelukeskuksen (TOP). TOP tuottaa, koordinoi ja kehittää asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeiden mukaisia korkealaatuisia tieto- ja opetuspalveluja. Kirjasto Kuopion yliopiston kirjasto on julkinen tieteellinen kirjasto, jonka palveluita, kokoelmia ja tiloja voivat käyttää kaikki tiedontarvitsijat. Kirjastonjohtaja on Jarmo Saarti. Kirjaston kokoelmat ja asiantuntemus painottuvat Kuopion yliopiston tieteenaloille, joita ovat terveystieteet, farmasia, bio- ja ympäris- OPINTO-OPAS

52 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta tötieteet, informaatioteknologia, kauppatieteet ja sosiaalitieteet. Kirjasto tukee Kuopion yliopistossa ja KYSissä tapahtuvaa tutkimusta, opetusta ja oppimista hankkimalla, tallettamalla ja välittämällä tietoa ja tietoaineistoa sekä tarjoamalla oppimisympäristön. Lisätietoja: /kirjasto. Kirjastolla on kampuksella neljä palvelupistettä: Snellmanian kirjasto, Yliopistonranta, Snellmania 1.krs., puh. (017) (lainaus ja neuvonta), avoinna ma-pe 9-18 ( avoinna ma-pe 9-16). Canthian kirjasto, Yliopistonranta, Canthia 2.krs., puh. (017) ja (lainaus ja neuvonta), i: ckirj@uku.fi, avoinna ma-pe 9-18, la ( avoinna ma-ti, to-pe 9-16, ke 9-18) KYSin tieteellinen kirjasto on Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilökunnan ammattikirjasto ja Kuopion yliopiston terveystieteellinen kirjasto, jonka toimintaa säätelee sairaanhoitopiirin ja yliopiston välinen sopimus. Yliopiston ja sairaanhoitopiirin yhdessä ylläpitämä kirjasto on julkinen kirjasto, jota kaikilla on oikeus käyttää. Kirjasto sijaitsee Puijon sairaalan päärakennuksessa 1 A, 3. kerros. Sisäänkäynti: hissi 3, C-porras ja hissi 4, D-porras. Puh (017) , (lainaus ja neuvonta), i: kyskirj@uku.fi, kys.kirj@kuh.fi, avoinna ma 8-17, ti-pe 9-17 ( ma 8-16, ti-pe 9-16). Tutkimuskeskus Neulasen kirjasto on tutkimuskeskuksen henkilökunnan kirjasto, mutta kokoelmat ovat myös muiden tiedontarvitsijoiden käytettävissä, Neulamäentie 4, puh: (017) (lainaus ja neuvonta), i: nkirj@uku.fi, avoinna sopimuksen mukaan. Oppimiskeskus Oppimiskeskus on Kuopion yliopiston opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa palveleva opetuksen, tutkimuksen ja opiskelun palvelu- ja kehittämisyksikkö. Sen johtajana toimii Tuula Heide. Oppimiskeskus kehittää ja ylläpitää tietotekniikkaa ja tietokoneverkkoja hyödyntävää avointa oppimisympäristöä sekä tukee opiskelijoita sen käytössä. Opettajia tuetaan opetusmenetelmien soveltamisessa sekä oppimateriaalin hankinnassa ja valmistuksessa. Oppimiskeskuksen kuvapalvelu tarjoaa mm. valokuvaus- sekä kuvankäsittely- ja tulostuspalveluja tutkimuksen, opetuksen ja viestinnän tarpeisiin (kohteiden valokuvaus, posterit jne.). Kuvapalvelu opastaa visuaaliseen suunnitteluun, kuvankäsittelyn ja julkaisumateriaalin luomiseen liittyvissä kysymyksissä. Oppimiskeskus tarjoaa tilat, laitteet, oppimateriaalia ja neuvontapalveluja opiskelijan itseohjautuvaan työskentelyyn ja verkko-opiskeluun. Oppimiskeskuksen tilat: Itseopiskelumikroilla varustetut tilat opiskelijoiden käyttöön Canthiassa, Medistudiassa ja Snellmanian kirjastossa. Lisäksi Melaniassa sijaitsee itsenäiskäyttötila Karsina (24h/vrk). Opettajajohtoiseen opiskeluun tarkoitetut mikroluokat Canthiassa, Melaniassa sekä Medistudiassa. Opettajien ja muun henkilökunnan käyttöön tarkoitettu projektityöskentelytila tukipalveluineen ja editointistudio Meditekniassa. Kuvapalvelu Canthian toisessa kerroksessa. Lisätietoja: /opk/ Tietotekniikkakeskus Kuopion yliopiston tietotekniikkakeskus (Tike) kehittää ja ylläpitää opetukseen, tutkimukseen ja hallintoon liittyviä tietotekniikkapalveluita. Tietotekniikkakeskus osallistuu myös terveydenhuollon tietotekniikan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Keskuksen johtaja on Ahti Planman. Tietotekniikkakeskus sijaitsee Snellmania -rakennuksen takana kahdessa erillisessä rakennuksessa, Kuk- 52 KUOPION YLIOPISTO

53 Tieteellinen jatkokoulutus kola ja Kanala. Suurin osa henkilökunnasta on edellä mainituissa rakennuksissa, mutta osa henkilökuntaa on Canthiassa ja osa myös Tietotekniassa. Mikäli Sinulla on kysyttävää esimerkiksi sähköpostista, käyttäjätunnuksista, tulostuksista tai virustorjunnasta, voit ottaa yhteyttä TOP-Infoon. TOP-Info palvelee yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa. Yhteyspyynnön voit jättää esim. sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta: uku.fi /top/info/kysymys.shtml. Muut yhteydenotto mahdollisuudet ovat: Puhelimitse (017) arkena klo 8:00 15:00 tai sähköpostitse osoitteeseen Osoitteesta /tike/yleista/ensiohje.shtml löydät atk-palveluiden perusohjeet uusille opiskelijoille. Löydät osoitteesta myös tietokoneiden ja tietoliikenneverkon käytön säännöt, käyttäjätunnuksiin liittyvät säännöt sekä tietoa palvelimista ja tietoliikenneyhteyksistä. Jokainen uusi jatko-opiskelija saa sähköpostin ja mikrojen käyttöön tarvittavat käyttäjätunnukset. Tunnukseen liittyvät tiedot ja ohjeet saa täyttämällä käyttölupahakemuksen (saatavissa Tikestä) ja palauttamalla se tietotekniikkakeskukseen. Tilat Osastosihteeri Eija Antikainen Kiinteistöpalvelut, Canthia 3. kerros, puh. (017) , Tilavaraukset: tai web-lomakkeella /tilavaraus/ Tutkimus- ja innovaatiopalvelut /tutkimuspalvelut Tutkimus- ja innovaatiopalvelut on tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen erikoistunut asiantuntijayksikkö, jonka tehtävänä on auttaa yliopiston toimijoita ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Yksikössä toimivat tutkimuspalvelupäällikkö, lakimies, avustava lakimies, innovaatioasiamies, rahoitusasiamies, 2 suunnittelijaa sekä kaksi osastosihteeriä. Tutkimus- ja innovaatiopalveluyksiköstä saat tietoa ja apua kansallisesta t & k rahoituksesta EU rahoituksesta (mm. puiteohjelmat, rakennerahastot) kansainvälisestä t&k-rahoituksesta apurahoista ja lahjoituksista sopimus- ja immateriaalioikeudellisista kysymyksistä keksintöjen ja teosten kaupallistamisesta Tutkimus- ja innovaatiopalvelut neuvoo sekä kotimaisen että ulkomaisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen hankinnassa, hakemusten ja projektisuunnitelmien tekemisessä sekä hankkeiden käytännön kysymyksissä ja lisäksi avustaa apurahoihin ja lahjoituksiin liittyvissä asioissa. Lisäksi yksikkö tarjoaa sopimuksiin liittyvää lainopillista neuvontaa, valmistelee sopimuksia tai kommentoi yhteistyökumppaneiden valmiita sopimusehdotuksia. Yksikkö tarjoaa myös palveluita yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille kaupallisesti potentiaalisten tutkimustulosten etsintään ja arviointiin, suojaamiseen ja rahoitukseen sekä kaupallisesti kiinnostavien tulosten eteenpäin viemistä. Yksikössä hoidetaan lisäksi yliopiston sisäisen tarkastuksen tehtäviä. OPINTO-OPAS

54 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 16 Ammatillinen aikuiskoulutus ja muu koulutus /amma.html Tietoja täydennyskoulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja muusta koulutuksesta saa yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksesta ja em. www-sivulta. Ammatillisena aikuiskoulutuksena järjestetään erimuotoista ja pituista täydennyskoulutusta Kuopion yliopiston vahvuusaloilla mm. elintarvikealalla, farmasian alalla, informaatioteknologiassa ja tietotyössä sekä johtamiseen ja yrittäjyyteen että laatuun liittyvää koulutusta, sosiaali- ja terveysalan koulutusta sekä ympäristöalan koulutusta. Ks. yhteystietoja oppaan kohdasta Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut. Avoimen yliopiston opetus ja erillisarvosanojen suorittaminen /avoin/ Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus järjestää avoimena yliopisto-opetuksena perusja aineopintoja noin 30 oppiaineessa sekä oppiaineita tukevia yleisopintoja. Avoin yliopisto-opetus on Kuopion yliopiston perusopetusta vastaavaa opetusta. Lisäksi Avoimen yliopiston kautta voi hakea ns. erillisten opintokokonaisuuksien opinto-oikeutta tiedelaitosten järjestämään opetukseen. Ks. taulukko. Avoimen yliopiston järjestämä opetus on pääasiassa ilta- ja viikonloppuopetusta. Opetusta toteutetaan Kuopiossa ja yhteistyöoppilaitoksissa ympäri Suomea pääosin lähi- ja verkko-opetuksena. Käytännöt näiden eri opetusmuotojen välillä voivat vaihdella. Lisätietoja avoimesta yliopisto-opetuksesta ja erillisten opintokokonaisuuksien suorittamisesta saa Avoimen yliopiston toimistosta ja www-sivulta. Ks. yhteystiedot tämän oppaan kohdasta Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut. Avoimen yliopiston oppiaineet sekä erilliset opintokokonaisuudet lkv Avoin yliopisto ergonomia (perus- ja aineopinnot) farmasia (opintokokonaisuus) fi losofi a (perusopinnot) fysiikka (perusopinnot) fysiologia (perusopinnot) gerontologia (perus- ja aineopinnot) hoitotiede (aineopinnot) kansanterveystiede (perus- ja aineopinnot) kemia (perusopinnot) lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi (perusopinnot) liiketaloustiede (perusopinnot) liikuntalääketiede (perus- ja aineopinnot) lääketieteen perusteita (perusopinnot) matematiikka (perusopinnot) pk-yritysten markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta (perusopinnot) psykologia (perusopinnot) ravitsemustiede (perus- ja aineopinnot) sosiaalipedagogiikka (perusopinnot) sosiaalipolitiikka (perusopinnot) 54 KUOPION YLIOPISTO

55 Tieteellinen jatkokoulutus sosiaalipsykologia (perus- ja aineopinnot) sosiaalitaloustiede (perusopinnot) sosiaalityö (perusopinnot) sosiologia (perusopinnot) terveyden edistäminen ja terveystieto (perus- ja aineopinnot) terveyshallintotiede (perus- ja aineopinnot) terveyssosiologia (perusopinnot) tietojenkäsittelytiede (perus- ja aineopinnot) tuotantotalous (perusopinnot) ympäristötiede (perusopinnot) Erilliset opintokokonaisuudet biokemia (perusopinnot) fi losofi a (aineopinnot) fysiikka (aineopinnot) kansanterveystiede (syventävät opinnot) kemia (aine- ja syventävät opinnot) kliininen mikrobiologia (perus-, aine- ja syventävät opinnot) koe-eläintiede ja koe-eläinten hyvinvointi (perus- ja aineopinnot) matematiikka (aineopinnot) mikrobiologia (perusopinnot) sosiaalipedagogiikka (aineopinnot) sosiaalipolitiikka (aineopinnot) sosiologia (aineopinnot) tietojenkäsittelytiede (syventävät opinnot) ympäristötiede (aineopinnot) Kesäyliopiston tarjoama avoin yliopisto-opetus /laitokset/kesayliopisto Kesäyliopistossa on mahdollista opiskella muiden kuin Kuopion yliopiston mukaisia arvosanoja (esim. HY, JoY, JY, LY, OY, TaiK, TaY, Teatterikorkeakoulu, TY). Kesäyliopiston avoin yliopisto-opetus on kaikille avointa ja ympärivuotista. Avoimen yliopisto-opetuksen lisäksi kesäyliopisto järjestää mm. ammatillista lisäkoulutusta hallinnon, talouden ja elinkeinoelämän aloilla, opetusalalla, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla sekä tilauskoulutuksena, kielikursseja, lukiolais- ja abikursseja, valmennuskursseja, ikääntyvien yliopistotoimintaa sekä muita mm. yleissivistäviä kursseja. Lisätietoja em. www-osoitteesta sekä kesäyliopiston toimistosta. Ks. yhteystiedot tämän oppaan kohdasta Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut. OPINTO-OPAS

56 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta LIITE 1 Kuopion yliopisto Seminaari- ja luentosalit: Canthia Medi- Medi- Snell- Mela- Tieto- Bio- Micro- IT-talo teknia studia mania nia teknia teknia teknia1 Microteknia2 L1 L2 L3 S2 MC1 MC2 S7 S8 MC4 MC3 S10 S11 S12 S13 S14 MET ML1 ML2 ML3 MS1 MS2 MMK1 MMK2 MMK3 MR1 MR2 MHS1 MHS2 MHS3 MHS4 MR6 MR7 MR8 MR10 MRM MRM2 56 KUOPION YLIOPISTO MRM3 SL L21 L22 S21 S22 S23 S S27 S4069 MC9 S A TTA T B1448 B2440 BL1438 BL1441 BL 1437 MT1 MT2 MT3 MT4 MT5 MT6 E14+15 E16+17 E24 E25 E26+27