Farmaseuttinen tiedekunta. Opetussuunnitelmat Tieteellinen jatkokoulutus

Transkriptio

1 Farmaseuttinen tiedekunta Opetussuunnitelmat Tieteellinen jatkokoulutus

2 Postiosoite Puhelin Kuopion yliopisto PL 1627, KUOPIO * (vaihde) Farmaseuttinen tiedekunta , kanslia Opintoasioiden osasto , , , , Fax Sähköposti Internet Toimittaneet Alakohtaiset tekstit Yleiset tekstit Ulkoasu ja taitto (Farmaseuttinen tiedekunta) (Opintoasioiden osasto) opintoasiainpäällikkö Riitta Koistinen opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen viestintäsuunnittelija Petri Hynynen Painopaikka Kopijyvä 2004 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 4 1. Johdanto 5 2. Jatkokoulutuksen hallinto 6 3. Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Jatko-opiskelijaksi rekisteröityminen Ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Lisensiaatintutkimuksen/väitöskirjan valmistuminen Lisensiaatintutkimuksen/väitöskirjan hyväksyminen Väitöskirjan painatus ja siitä aiheutuvat kulut Kuopion yliopiston julkaisusarjat Ohjeita väitöstilaisuutta varten Väitöstilaisuudesta aiheutuvat kustannukset Tutkintotodistuksen anominen Farmasian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Tieteellisen jatkokulutuksen tavoitteet Farmasian alan jatkotutkinnot Tutkintojen rakenteet Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman sisältö Tutkintoihin vaadittavat vähintään 40 opintoviikon opinnot Tutkijaseminaari Tutkimustyö Asetuksen 1279/91 mukainen filosofian tohtorin tutkinto Opintosuoritusten vanhenemissäännökset jatko-opintojen osalta Jatkokoulutuksen opintojaksot Yleinen jatkokoulutus Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot Jatko- ja tutkijakoulutusohjelmat Opetusministeriön rahoittamat tutkijakoulutusohjelmat Kuopion yliopistossa /GRADUATE SCHOOL -tutkijakoulut Tutkijankoulutusohjelmat, joissa Kuopion yliopisto toimii yhteistyötahona Valtakunnalliset jatko- ja tutkijankoulutusohjelmat sekä muut tutkijakoulut Ammatillinen aikuiskoulutus ja muu koulutus Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut 51 LIITTEET: Yliopistoalueen ja rakennusten kartat

4 Farmaseuttinen tiedekunta Lukijalle Muutama asia Kuopion yliopiston julkaisemista opinto-oppaista: Lukuvuodesta alkaen julkaistaan omat tiedekuntakohtaiset Tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaat, jotka sisältävät tiedekunnittain kaikkien alojen jatkokoulutusmääräykset ja luettelot yliopistossa vuosittain järjestettävästä jatkokoulutuksen opintojaksoista: Oppaat julkaistaan myös www-sivulla ( Eri koulutusohjelmien ja pääaineiden opetussuunnitelmat sisältyvät omiin erillisiin tieteenalakohtaisiin opinto-oppaisiin, jotka ovat farmasian (farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat), informaatioteknologian ja kauppatieteiden (informaatioteknologian, tietojenkäsittelytieteen ja paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelmat sekä kauppatieteet), lääketieteen, lääketieteellisen tiedekunnan terveystieteiden (ergonomian, kansanterveystieteen, liikuntalääketieteen ja ravitsemustieteen pääaineet), luonnontieteiden (biokemian, fysiikan, soveltavan biotekniikan ja ympäristötieteen) sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas, joka sisältää sosiaalitieteet (sosiaalityö, sosiaalipsykologia, sosiologia, sosiaalipolitiikka ja sosiaalipedagogiikka), hoitotieteen (terveystieteiden opettajan koulutus, hoitotyön johtamisen ja preventiivisen hoitotieteen koulutukset), terveyshallintotieteen, terveystaloustieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen. Oppaat ovat voimassa lukuvuoden Opetussuunnitelmien lisäksi erilliset oppaat sisältävät myös eri koulutusohjelmien ja pääaineiden opinto-ohjelmat aloitusvuosittain sekä tutkintorakenteet ja liiteosassa opintojaksokuvaukset. Näiden lisäksi julkaistaan vastaavat tieteenalakohtaiset englanninkieliset ECTS -oppaat yliopiston www-sivulla; Yleisoppaaseen sisältyy kaikkien koulutusohjelmien ja pääaineiden yhteinen osuus ja yleisesittely, tiedot hallinnosta ja henkilökunnasta toimintayksiköittäin sekä jatko- ja täydennyskoulutus; Lisäksi julkaistaan Erikoislääkärikoulutuksen opinto-opas , Avoimen yliopisto-opetuksen opinto-opas (mm. erillisarvosanavaatimukset) ja Kesäyliopiston opinto-opas; muiden kuin Kuopion yliopiston mukainen avoin yliopisto-opetus. Yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus julkaisee vuosittain kurssiohjelman erilaisista täydennyskoulutustilaisuuksista. Lisätietoja erillisarvosanavaatimuksista ym. avoimen yliopiston kotisivulta Edellä mainittujen oppaiden lisäksi julkaistaan koulutusohjelmittain/pääaineittain ja vuosikursseittain tuntikohtaiset lukujärjestykset (myös Internetissä Opiskelijavalintaopas julkaistaan vuosittain kevätlukukauden alussa (myös Vuosittain uusille opiskelijoille laadittava Opiskeluinfo sisältää opiskelun aloittamiseen liittyvää tietoa mm. opintoneuvonnasta, opiskelutekniikasta, opintososiaalisista etuuksista, tuutortoiminnasta jne. Runsaasti opiskeluun liittyvää tietoa, lomakkeistoa ym. on julkaistu yliopiston www-sivulla Palaute jatkokoulutuksesta kuten myös kaikista muistakin opintoihin liittyvistä asioista on tervetullutta! Sitä voit antaa mm. webin kautta osoitteessa: Kuopiossa 3. kesäkuuta 2004 Tuija Pasanen Opiskelijapalvelun päällikkö 4 Opinto-opas

5 Johdanto 1. Johdanto Kuopion yliopistossa on sen perustamisesta lähtien kiinnitetty huomiota tieteellisen jatkokoulutuksen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Tutkijakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty tieteiden väliseen yhteistoimintaan, joka paitsi rikastuttaa tutkimustyötä myös säästää voimavaroja. Kuopion yliopistossa voidaan jatkotutkintona suorittaa farmasian lisensiaatin tutkinto farmasian tohtorin tutkinto filosofian lisensiaatin tutkinto filosofian tohtorin tutkinto kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto ( alkaen) kauppatieteiden tohtorin tutkinto ( alkaen) lääketieteen tohtorin tutkinto terveystieteiden lisensiaatin tutkinto terveystieteiden tohtorin tutkinto yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto siten kuin uusissa eri alojen tutkintoasetuksissa ja uudessa filosofian tohtorin tutkinnosta annetussa asetuksessa on säädetty sekä yliopiston vastaavissa tutkintosäännöissä on määrätty. Tässä oppaassa esitetään Kuopion yliopiston jatkokoulutukseen liittyvät asiat siten, että oppaan alussa on määräykset, jotka liittyvät jatko-opintoasioiden hallinnolliseen hoitamiseen (jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat kuten opinto-oikeuden hakeminen, ilmoittautuminen, opinto-oikeuden säilyttäminen, tutkimussuunnitelma, tutkimustyön hyväksyminen, väitteleminen ja todistuksen saaminen). Nämä määräykset ovat yhteisiä yliopiston kaikille jatko-opiskelijoille. Seuraavaksi esitellään tutkinnoittain alakohtaiset, lähinnä tutkinnon sisältöön liittyvät asiat, jotka ovat erilaisia eri tutkintoja opiskeleville. Jos tutkintoa on ollut mahdollista opiskella sekä uuden että vanhan järjestelmän mukaan, vanhat määräykset on löydettävissä lukuvuoden jatkokoulutuksen opinto-oppaassa. Loppuosassa luetellaan voimassa olevat jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat sekä luodaan katsaus yliopiston opintoneuvontajärjestelmään ja opiskelijapalveluihin. Tieteellinen jatkokoulutus 5

6 Farmaseuttinen tiedekunta 2. Jatkokoulutuksen hallinto Yliopiston hallitus hyväksyy tutkintosääntöjen yhteydessä jatkotutkintoja koskevat yleismääräykset. Yliopiston hallitus hyväksyy yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman. Tiedekunnat hyväksyvät jatkotutkintojen todistuslomakkeet sekä vuosittaiset tiedekuntakohtaiset jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat, johon sisältyy tarkemmat jatkokoulutusmääräykset ja vuosittainen opetusohjelma. Tiedekuntaneuvostot/dekaanit/jatkokoulutustoimikunnat hyväksyvät jatko-opiskelijoiden ilmoittautumiset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja määräävät jatkokoulutuksen ohjaajat, hyväksyvät henkilökohtaiset jatkokoulutusohjelmat ja niihin esitetyt muutokset, sekä myöntävät jatko-opiskeluoikeudet jatkokoulutusvalmiuslausuntojen perusteella. Lisäksi tiedekuntaneuvostot määräävät väitöskirjojen ja lisensiaatin tutkimusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä väitöstilaisuuden valvojat. Tiedekuntaneuvostot myöntävät väittelyluvat ja hyväksyvät ja arvostelevat lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat. Jatkokoulutusasioista vastaavat henkilöt (tiedekuntien esittelijät) Farmaseuttinen tiedekunta, jatkokoulutusasioiden esittelytehtävät opintoasiainpäällikkö Riitta Koistinen, puh Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta, jatkokoulutusasioiden esittelytehtävät hallintopäällikkö Jyrki Wessman, puh Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta, jatkokoulutusasioiden esittelytehtävät hallintopäällikkö Raili Rytöluoto-Kärkkäinen, puh Lääketieteellinen tiedekunta, tiedekunnan jatkokoulutustoimikunnan sihteeri ja jatkokoulutusasioiden esittelytehtävät (lääketiede, ravitsemustiede, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, ergonomia) koulutuspäällikkö Mervi Silaste, puh Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, tiedekunnan jatkokoulutustoimikunnan sihteeri ja jatkokoulutusasioiden esittelytehtävät (sosiaalitieteet, hoitotiede, terveyshallinto ja terveystaloustiede) hallintopäällikkö Anna Maija Gynther, puh Opintoasioiden osasto, yliopiston yhteiset yleiset jatkokoulutusasiat, yleinen tieteellinen jatkokoulutus, tiedekuntien yhteisen jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan sihteerin tehtävät opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen, puh Tiedekuntien dekaanit myöntävät opiskeluoikeudet jatkotutkintoihin ja sopivat väittelijöiden kanssa väitöspäivän ja -paikan sekä hyväksyvät suoritetut tutkinnot ja myöntävät oppiarvot. 6 Opinto-opas

7 Jatkokoulutuksen hallinto Yliopiston jatkokoulutusasioita voidaan käsitellä tiedekuntakohtaisissa jatkokoulutustoimikunnissa; lääketieteen jatkokoulutustoimikunta, yhteiskuntatieteiden jatkokoulutustoimikunta (farmaseuttisessa ja luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnissa ei ole ko. toimikuntia käytössä toistaiseksi). Jatkokoulutustoimikunnat nimitetään ajalle lääketieteelliseen tiedekuntaan ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa on jatkokoulutusasioita varten määritelty ohjausryhmäkäytännöt syyslukukaudesta 2001 alkaen. Lisäksi yliopistossa toimii kaikkien tiedekuntien yhteinen Jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta sekä erikoistumiskoulutusten toimikuntia. Yliopiston rehtorin asettaman jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan puheenjohtaja valitaan jäsenten keskuudesta ja sen koordinoijana toimii yliopiston tieteellisen jatkokoulutuksen asiasta vastaava vararehtori, sihteerinä toimii opiskelijapalvelun päällikkö opintoasioiden osastosta yleisissä asioissa ja tiedekuntakohtaisten jatkokoulutustoimikuntien sihteerit tai jatkokoulutusasioiden esittelijät tiedekuntien alakohtaisissa asioissa. Toimikuntien kokoonpanot on julkaistu yliopiston Yleisoppaassa. Jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta määrittelee yliopistossa annettavan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet, suunnittelee jatkokoulutuksen muotoja ja toteuttamistapoja sekä edistää jatkokoulutukseen liittyvää tutkimustoimintaa yliopistossa, vastaa yhdessä opintoasioiden osaston kanssa yleiseen jatkokoulutukseen kuuluvien opintojaksojen ja koulutustilaisuuksien suunnittelusta, vastaa lukuvuoden opetussuunnitelman ja lukujärjestysten laadinnasta yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen osalta, huolehtii, että jatkokoulutus ja sen vaatimat voimavarat otetaan huomioon yliopiston vuotuisessa tulo- ja menoarviossa ja keskipitkän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelmassa, tekee esitykset lukuvuosittain yliopiston rehtorille jatkokoulutukseen osoitettujen määrärahojen jaosta laitoksille ja klinikoille, antaa lausunnot jatkokoulutukseen hyväksyttävien valintaperusteista ja tekevät tiedekuntaneuvostoille esitykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ilmoittautuneiden ja henkilökohtaisten jatkokoulutusohjelmien hyväksymisestä periaatteellista pohdintaa edellyttävissä tapauksissa, huolehtii jatkokoulutukseen liittyvästä tiedotustoiminnasta yhdessä yliopiston tiedotusosaston kanssa ja suorittaa muut yliopiston hallituksen, tiedekuntien ja hallintokeskuksen sille antamat tehtävät. Tieteellinen jatkokoulutus 7

8 Farmaseuttinen tiedekunta 3. Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat 3.1. Jatko-opiskeluoikeuden hakeminen Jatko-opiskeluoikeutta haetaan vapaamuotoisella tiedekunnan dekaanille ositetulla hakemuksella. Hakemuksessa tulee mainita asianomainen tutkinto ja ala, jossa aikoo tutkinnon suorittaa, ja siihen liitetään perustutkintotodistus tai muu todistus, johon myönnettävä oikeus perustuu. Dekaani myöntää jatko-opiskeluoikeuden ao. oppiaineen vastuuhenkilön antaman lausunnon pohjalta. Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto. Mikäli henkilö hakee jatko-opiskeluoikeutta sen tieteenalan piirissä, joka on ollut päävastuisena hänen peruskoulutuksessaan, hänellä on automaattisesti jatkokoulutusvalmius ko. alalle. Mikäli henkilö hakee oikeutta suorittaa jatko-opintoja jollain muulla kuin peruskoulutuksensa päävastuisella tieteenalalla, eivätkä hänen lisäopintonsa ole tuottaneet hänelle hakemansa alan yleistä jatkokoulutusvalmiutta, hakemus käsitellään seuraavasti: jatkoopiskeluoikeuspäätöstä varten hankitaan 1-2 alaa tuntevan opettajan lausunto hakijan jatkokoulutusvalmiudesta. Mikäli hakijan tiedot alan joltakin oleelliselta osa-alueelta ovat puutteelliset (so. alan jatkokoulutusvalmiutta ei muodostu ) määritellään ne lisäopinnot, jotka suorittamalla hakija saavuttaa haetun jatkokoulutusvalmiuden. Määritellyt lisäopinnot tulee suorittaa ennen jatkotutkinnon suorittamista, mutta ne eivät estä jatko-opiskeluoikeuden myöntämistä ja jatkokoulutusopintojen harjoittamista. Lisäopintoja ei kuitenkaan voi sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan. Farmaseuttinen tiedekunta suosittelee, että nämä lisäopinnot suoritetaan pääsääntöisesti ennen jatko-opintojen aloittamista. Yleis- ja menettelyohjeita haettaessa tieteelliseen jatkokoulutukseen on saatavissa yliopiston www-sivuilta Jatko-opiskeluoikeus voidaan myöntää niillä tieteenaloilla, joissa yliopistossa on alan professori. Farmasian koulutusalalla nämä tieteenalat ovat: biofarmasia, farmakologia, farmaseuttinen kemia, farmasian teknologia, sosiaalifarmasia, toksikologia 3.2. Jatko-opiskelijaksi rekisteröityminen Opiskeluoikeuden saatuaan jatko-opiskelija kirjoittautuu opintoasioiden osastossa välittömästi jatko-opiskelijaksi yliopiston jatko-opiskelijoiden ilmoittautumislomaketta käyttäen. Opiskeluoikeuden säilyttämiseksi on lisäksi ilmoittauduttava samaa menettelytapaa käyttäen vuosittain viimeistään syyskuun 15. päivään mennessä. Seuraavina lukuvuosina ilmoittautuminen tapahtuu siis esim. henkilökohtaisesti, asiamiehen välityksellä, puhelimitse tai sähköpostitse. Ilmoittauduttaessa ei tarvitse suorittaa mitään maksuja. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija voi halutessaan maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun koko lukuvuodelle, jolloin hän on oikeutettu käyttämään ainoastaan YTHS:n palveluja. Kuitti maksetusta jäsenmaksusta on aina käytettävä opintoasioiden osaston kansliassa. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija voi ostaa opintoasioiden osastosta tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaan. Oppaan voi myös tulostaa yliopiston www-sivulta 8 Opinto-opas

9 Jatkokoulutukseen liittyvät käytännön asiat Lisätietoja ilmoittautumisesta (engl.kieliset ohjeet) 3.3. Ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen Opiskelija neuvottelee ao. oppiaineen vastuuhenkilön kanssa tutkimusaiheesta, jatko-opinnoista ja sopivista ohjaajista. Ohjaajia tulee olla yksi tai useampia ja ainakin yhden tulee olla Kuopion yliopiston professori tai dosentti. Saatuaan ohjaajien suostumuksen opiskelija esittää tiedekuntaneuvostolle hyväksyttäväksi ilmoittautumisen tieteelliseen jatkokoulutukseen. Se sisältää tiedot aikaisemmasta tutkinnosta, suunnitelman jatkokoulutuksesta, selvityksen perustutkintoon sisältymättömistä opinnoista, alustavan tutkimussuunnitelman ja esityksen ohjaajiksi sekä ao. oppiaineen vastuuhenkilön lausunnon, mikäli häntä ei ole esitetty ohjaajaksi. Esityksen tekemistä varten on valmis alakohtainen lomake, jota saa tiedekunnan kansliasta. Lomakkeen voi myös tulosta tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta Ilmoittautuminen käsitellään tiedekuntaneuvostossa, joka hyväksyy ilmoittautumisen, määrää ohjaajat ja hyväksyy tutkimustyön aiheen sekä lähettää tiedon asiasta ko. ohjaajille, opiskelijalle ja opintoasioiden osastoon. H u o m a u t u s 1 Hyväksytty ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen on edellytyksenä mm. yliopiston myöntämille apurahoille, joten esitys tulisi tehdä viivytyksettä, vaikka varsinaista aikarajaa asian käsittelylle ei olisikaan määrätty. H u o m a u t u s 2 Mikäli lääketieteellinen tutkimus kohdistuu ihmiseen, tulee ilmoittautumiseen liittää eettisen toimikunnan lausunto. Alkio- ja sikiötutkimuksista on säädetty erikseen. Potilaiden turvallisuuden ja muiden eettisten kysymysten valvomiseksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin on nimetty eettinen toimikunta. Eettisen toimikunnan nimeäminen perustuu lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta (No 488/1999). Toimikunta antaa lausunnot paitsi yliopistossa ja sairaalassa tehtävistä myös yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ulkopuolella tehtävistä tutkimuksista (avohoito, pienemmät sairaalat, joissa ei omaa eettistä toimikuntaa). Eettisen toimikunnan kokoonpano on mainittu yliopiston yleisoppaassa. Puheenjohtajana toimii professori Esko Länsimies (KYS, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, puh , Esko.Lansimies@kuh.fi). Tutkimuseettisen toimikunnan sihteeri on Tuija J. Jussila (KYS, puh , Tuija.J.Jussila@ kuh.fi). Lausuntohakemukset tulee toimittaa tutkimuseettisen toimikunnan toimistoon: KYS, Rak. 2 G. Hakemuslomake ja ohjeita internetistä Eettiselle toimikunnalle tulee lausuntoa varten jättää kaikista ihmiseen kohdistuvista tutkimuksista selvitys, josta ilmenee: 1. Tutkimuksen tarkoitus 2. Kenelle ja millä menetelmillä tutkimus suoritetaan 3. Tutkimuksesta saatavan tuloksen oletettava merkitys 4. Tutkijan arvio tutkimukseen liittyvistä riskeistä ja tutkimuksen eettisistä näkökohdista. Tieteellinen jatkokoulutus 9

10 Farmaseuttinen tiedekunta Myös tutkimuksen rahoittajat saattavat vaatia apuraha-anomuksiin liitettäväksi eettisen toimikunnan lausunnon (mm. Suomen Akatemia). H u o m a u t u s 3 Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lääketieteellinen tutkimus kuuluu kiinteästi yliopistollisten sairaaloiden toimenkuvaan. Tutkimuksella on useita tavoitteita. Se liittyy uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittämiseen, sairauksien ehkäisyyn, uuden biolääketieteellisen tiedon tuottamiseen, erilaisten tutkimusja hoitomenetelmien kustannus- ja vaikuttavuusarviointeihin ja myös kliinisen työn laadun arviointiin ja ylläpitoon sekä kehittämiseen. Lääketieteellinen tutkimus kuuluu kiinteästi myös lääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilöstön tieteelliseen jatkokoulutukseen. Lääketieteen tutkimus on viime vuosina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kehittynyt sekä laadullisesti että määrällisesti myönteisesti. Lääketieteellinen tutkimus on terveydenhuoltolaitoksissa luvanvaraista toimintaa ja sitä säätelevät sekä laki että asetukset. Lääketieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion tai sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä. Ihmisiin kohdistuvalle tutkimukselle on aina haettava eettisen toimikunnan lupa Pohjois- Savon sairaanhoitopiiriin nimetyltä eettiseltä toimikunnalta. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehtävä tutkimustyö on enenevässä määrin usean eri yksikön yhteistyötä, ja se kohdistuu keskeisiin kansansairauksiin. Vahvoja tutkimusalueita Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ovat mm. aikuistyypin diabetes, lihavuus, osteoporoosi ja muut tuki- ja liikuntaelinsairaudet, Alzheimerin tauti ja muut muistihäiriöt sekä aivoverisuonisairaudet, kuvantamistutkimukset ja laaja-alainen kliininen tutkimus eri klinikoissa. Tutkimusyhteistyötä tehdään Kuopion yliopiston eri laitosten ja A.I.Virtanen -instituutin kanssa. Kun jatko-opiskelija aikoo käynnistää tutkimuksen, jota tehdään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tai joka kohdistuu sairaalassa hoidettuihin potilaisiin, tulee hänen ensiksi ottaa yhteys asianomaisen tulosyksikön (klinikan) ylilääkäriin, jonka vastuulla ao. yksikössä tehtävä tutkimus on. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehtävästä tutkimustyöstä on annettu ohjeita mm. EVO-rahoitteinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Ohje 6/2004) ja Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Ohje 7/2004). Ohjeet ovat saatavissa KYSin hallintokeskuksesta (tutkimuskoordinaattori Anneli Tepponen, anneli.tepponen@kuh.fi, puh ). Lisätietoja antavat myös eettisen toimikunnan puheenjohtaja ja sihteeri. H u o m a u t u s 4 Koe-eläinten käyttöön liittyvät ohjeet ja määräykset Koe-eläinten käyttö tutkimuksessa on luvanvaraista toimintaa. Koe-eläinten hankinta, ylläpito ja muut koe-eläimiin liittyvät asiat Kuopion yliopistossa ovat Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen (VKEK) hoitamia. Tutkijat tekevät eläinkokeensa koe-eläinkeskuksen tiloissa: Eläinten tilaus, hoito, muut palvelut sekä kustannukset yms. ks. Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen kotisivut Koe-eläintoimintaa säätelee eurooppalainen ja kansallinen lainsäädäntö: eläinkokeita voi 10 Opinto-opas

11 Jatkokoulutukseen liittyvät käytännön asiat tehdä vain niitä varten suunnitelluissa tiloissa, kelpoisen henkilön vastuulla ja eläinkoetoimikunnan luvalla. Käytettyjen eläinten lukumäärät on ilmoitettava vuosittain viranomaisille. Geenimuunnettuja eläimiä tai mikro-organismeja käytettäessä on otettava huomioon myös niitä koskeva lainsäädäntö. Lainsäädäntöä sekä muuta ohjeistusta löytyy laitoksen internet-sivulta, samoin kuin englanninkielinen opas Laboratory Animal User s Guide. Eläinkokeita saa tehdä itsenäisesti ainoastaan ns. kelpoinen henkilö: soveltuvan akateemisen loppututkinnon omaava ja kelpoisuuskurssin suorittanut henkilö. Kelpoisuuskurssilla opitaan eläinkokeiden tekemisessä tarvittavien asioiden perusteet: lainsäädäntö, kokeen suunnittelu, eläinten biologia, eläinten käsittely, eettiset periaatteet eläinten käytössä jne. Eläinkokeellista tutkimusta tekevien jatkokoulutettavien edellytetään suorittavan tämän kurssin. Kuopion yliopistossa VKEK järjestää vuosittain tammi-helmikuussa kelpoisuuskurssin nimellä Eläinkokeiden suunnittelu, suorittaminen ja johtaminen (ESS). Opintojakson kuvaus on julkaistu yliopiston www-sivulla (luonnontieteet). Ennen eläinkokeen toteuttamista on siihen saatava lupa eläinkoetoimikunnalta tai läänihallitukselta. Ohjeet lupahakemuksen tekemiseen, hakemuslomake, koe-eläintoimikunnan kokoontumisajat yms. tiedot löytyvät VKEK:n kotisivuilta Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Sen jälkeen kun opiskelija on hyväksytty tieteelliseen jatkokoulutukseen ja hänelle on määrätty ohjaajat, opiskelija laatii yhdessä ohjaajiensa kanssa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi. Jatkokoulutusohjelma suositellaan laadittavaksi jatkokoulutuksen alkuvaiheessa. Mikäli ohjelmaan tulee muutoksia, ne esitetään erikseen tiedekunnan dekaanin vahvistettavaksi. Koska henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman sisältö vaihtelee tutkinnoittain on tarkemmat ohjeet sen laatimiseksi selvitetty myöhemmin. Esitys laaditaan tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle. Lomakkeen voi tulosta myös tiedekunnan www-sivuilta osoitteista Oppiaineen vastuuhenkilön tulee tarkastaa esitys. Esitys toimitetaan tiedekunnan jatkokoulutusasioista vastaavalle henkilölle. Jatkokoulutusohjelmaan sisältyvät opinnot tulee esityksessä ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi/opetuskokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Yleinen jatkokoulutus muodostaa tavallisesti oman kokonaisuutensa. Opiskelijan ja ohjaajien tulee ottaa huomioon, että tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet. Tiedekuntaneuvosto käsittelee ja hyväksyy esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi. Tiedekuntaneuvosto käsittelee oman koulutusalansa jatkotutkintoja koskevat asiat. Kuitenkin mikäli on kyseessä tieteiden välinen väitöskirjatyö/lisensiaatin tutkimus, eli se tehdään vielä muun koulutuksen alan laitoksella/tutkimusalalla kuin jatkokoulutettavan pääaineen perinteisillä tutkimusaloilla tai niihin liittyvissä laitoksissa, voidaan jatkokoulutettavan ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen ja esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi käsitellä kahdessa eri jatkokoulutustoimikunnassa ennen ao. tiedekuntaneuvoston käsittelyä. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman ja lähettää tiedon tästä ao. ohjaajille, opiskelijoille ja opintoasioiden osastoon. Tiedekunnan jatkokoulutusasioista vastaava henkilö toimii asian valmistelijana ja esittelijänä. Tieteellinen jatkokoulutus 11

12 Farmaseuttinen tiedekunta 3.5. Lisensiaatintutkimuksen/väitöskirjan valmistuminen Lisensiaatintutkimus/lisensiaattitutkielma Lisensiaatintutkimuksessa/lisensiaattitutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa kykyä oman tutkimusalueensa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Lisensiaatintutkimukseksi/lisensiaattitutkielmaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmälle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisussa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota tekijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odot-tavia ongelmia. Tiivistelmä voi olla tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tai vain lisensi-aatintutkimusta/lisensiaatintutkielmaa varten kirjoitettu. Siinä tapauksessa, että työ muodostuisi vähemmästä kuin kolmesta osatyöstä, suositellaan monografiatyön laatimista. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitut-kielman osana. Hyväksyttäväksi esitettävän lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman nimiölehden jälkeiseksi sivuksi liitetään tiivistelmäsivu. Ohjeet tiivistelmäsivuksi on sisällytetty yliopiston julkaisuohjeisiin, joita saa kirjastosihteeri Liisa Hassiselta Snellmanian kirjastosta (puh ) tai julkaisutoimikunnan sihteeriltä Jukka Kanaselta (puh tai Ohjeet löytyvät sähköisesti myös Internetistä yliopiston kirjaston kotisivulta ( ; julkaisutoiminta/ohjeet.html.) Em. henkilöiltä ja kirjastojen toimipisteistä saa myös yliopiston sarjajulkaisujen käsittelylomakkeita. Kun jatko-opiskelija katsoo lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman olevan valmis, hän toimittaa sen kahtena kappaleena tiedekunnan kansliaan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna liitteenä ao. oppiaineen vastuuhenkilön kirjallinen esitys kahdeksi tarkastajaksi. Oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Tarkastajien tulee olla professoreita, dosentteja tai vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Jatko-opiskelijalle on ennen tarkastajien valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Tarkastajat määrää ao. tiedekuntaneuvosto. 12 Opinto-opas

13 Jatkokoulutukseen liittyvät käytännön asiat Väitöskirja Väitöskirjassa opiskelijan tulee edellisen lisäksi osoittaa syvällisesti perehtyneensä omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteen teoriaan sekä kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jonka voidaan katsoa laajentavan tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Väitöskirjan laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa tutkimusongelmaa käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Yhteenvedolle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Yhteenveto voi olla tieteellisessä aikakauslehdissä julkaistu tai vain väitöstä varten kirjoitettu. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen väitöskirjan osana. Kun jatko-opiskelija katsoo väitöskirjaksi esitettävän tutkimuksensa olevan valmis, hän toimittaa sen kahtena kappaleena tiedekunnan kansliaan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna. Samalla jatko-opiskelija jättää tiedekuntaneuvostolle osoitetun kirjallisen painatuslupahakemuksen. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön kirjallisesta esityksestä väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselle kaksi esitarkastajaa, joista kumpikaan ei saa olla jatkokoulutuksen ohjaaja ja joiden tulee olla professoreita, dosentteja tai vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Jatko-opiskelijalle on ennen tarkastajien valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa Lisensiaatintutkimuksen/väitöskirjan hyväksyminen Lisensiaatintutkimus/lisensiaatintutkielma Kun lisensiaatintutkimus/lisensiaattitutkielmaa esitetään tarkastettavaksi, menettely on seuraava: Lisensiaatintutkimustyön tekijä esittää kirjallisesti tarkastettavaksi lisensiaattitutkimuksensa/tutkielmansa sekä toimittaa samalla 2 kappaletta po. työtä tiedekuntaneuvoston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa tarkastajat määrätään. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä lisensiaatintutkimukselle/työlle kaksi tarkastajaa. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Tutkimustyön tekijälle on varattava mahdollisuus lausua mielipiteensä tarkastajiksi esitetyistä henkilöistä ennen tarkastajien määräämistä. Tiedekuntaneuvoston määräämien tarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman saapumisesta. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Tarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotel- Tieteellinen jatkokoulutus 13

14 Farmaseuttinen tiedekunta la lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunnossa noudatetaan väitöskirjan esitarkastajille annettuja ohjeita. Kyseistä ohjetta on saatavana englanninkielisenä tiedekunnan kansliasta tai sen voi tulostaa yliopiston www-sivulta. Lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaattitutkimuksen/lisensiaattitutkielman hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Lisensiaatintutkimukset/lisensiaattitutkielmat arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Yksi kappale hyväksytyistä ja asianmukaisin korjauksin varustetusta lisensiaatintutkimuksesta/lisensiaattitutkielmasta säilytetään Kuopion yliopiston kirjastossa ja toinen ao. laitoksen käsikirjastossa. Tieto hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja yliopiston viestintään. Lisensiaattitutkimuksen/tutkielman tekijä toimittaa heti työn hyväksymisen jälkeen yliopiston kirjastoon kolme (3) kansitettua kappaletta. Väitöskirja Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jonka voidaan katsoa laajentavan tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Kun väitöskirjatyö esitetään tarkastettavaksi, menettely on seuraava: Väitöskirjatyön tekijä anoo kirjallisesti painatuslupaa väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselleen sekä toimittaa samalla 2 kappaletta väitöskirjatyötään tiedekuntaneuvoston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa esitarkastajat määrätään. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä väitöskirjatyölle kaksi esitarkastajaa. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Väittelijälle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä esitarkastajiksi esitetyistä henkilöistä ennen esitarkastajien määräämistä. Tiedekuntaneuvoston määräämien esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa väitöskirjan saapumisesta. Esitarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella väitöskirjan tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Esitarkastajien tulee mm. lausua käsityksensä siitä, onko väitöskirja julkaistavissa sellaisenaan vai esitetäänkö väitöskirjaan muutoksia. Jälkimmäisessä tapauksessa muutosehdotukset on perusteltava ja samalla esitettävä, vaatiiko väitöskirja näiltä osin uutta esitarkastusta ennen painatusluvan myöntämistä. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Esitarkastajan tulee lausunnossaan kiinnittää huomiota mm. väitöskirjan laatijan kykyyn kriittisesti tarkastella kirjallisuudessa esiintyviä tietoja kyseisen tutkimuksen alalla, suorittaa tutkimusmenetelmien ja aineistojen valinta, 14 Opinto-opas

15 esittää selkeästi tutkimustuloksensa, tarkastella saavuttamiaan tuloksia kirjallisuudessa esiintyvien tietojen taustaa vastaan, ja tehdä selkeät johtopäätökset saavuttamistaan tuloksista. Painatusluvan myöntämistä koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta. Tiedekuntaneuvosto päättää painatusluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen ja väittelijän lausuntoa koskevan mahdollisen vastineen perusteella sekä määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä yhden tai useampia vastaväittäjiä väitöskirjan julkista tarkastusta varten ja määrää väitöstilaisuuden valvojan. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Vastaväittäjän tulee olla vähintään dosentin pätevyyden omaava henkilö ja vain poikkeustapauksissa hän voi työskennellä samassa työryhmässä kuin väitöskirjan tekijä. Ennen vastaväittäjien lopullista määräämistä on väittelijälle varattava tilaisuus antaa lausuntonsa vastaväittäjäksi esitetyistä henkilöistä. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen valvojan. Jatkokoulutukseen liittyvät käytännön asiat Vastaväittäjän tulee antaa tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausuntonsa väitöskirjasta kahden (2) viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Lausunnosta tulee ilmetä, esittääkö vastaväittäjä väitöskirjan hyväksyttäväksi. Väitöskirja arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Väittelijälle on varattava tilaisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnosta. Vastaväittäjän lausunnon tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnon ja väittelijän siihen mahdollisesti antaman vastineen saatuaan tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tieto väitöskirjan hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja viestintään. Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä koskevia ohjeita sekä yleisiä ohjeita väitöstilaisuutta varten on saatavissa hallintokeskuksesta ruotsin ja englanninkielisenä. Tiedekunnat valvovat tarkastusprosessiin yms. väittelykäytäntöihin liittyviä seikkoja rehtorien neuvoston väittelykäytäntöä koskevan suosituksen ( ) huomioiden. Suositukset ovat seuraavat: 1. Väitöskirjalla tulee olla vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka on valittu oman tiedekunnan ulkopuolelta, jos mahdollista. Ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Työn ohjaaja ei saa toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. 2. Jokaisen tiedekunnan/osaston on syytä perustaa jatkotutkintotyöryhmä tai vastaava elin, joka keskustelee tarkastajien valinnasta ja arvosanojen käytöstä sekä seuraa tarkastusprosessia. 3. Arvostelussa tulee pyrkiä ylläpitämään kansallisia normeja toisilleen läheisten tieteenalojen kesken. 4. Muun kuin oman yliopiston jatko-opiskelijan tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi on selvittettävä, onko työ ollut jo tarkastettavana muualla. 5. Väitöskirjan voi julkaista sähköisessä muodossa. Julkaisussa tulee mainita väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot. Tieteellinen jatkokoulutus 15

16 Farmaseuttinen tiedekunta 3.7. Väitöskirjan painatus ja siitä aiheutuvat kulut Painosmäärästä päättää sarjan toimittaja yhdessä väitöskirjan tekijän kanssa. Painajalle jää vapaakappaletoimituksia varten seitsemän kappaletta kutakin julkaisua. Painosmäärää harkittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon kirjaston vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvitsemat kappaleet sekä väitöskirjojen osalta väitöstilaisuudessa jaettavat kappaleet ja julkista näytteillepanoa varten tarvittavat kappaleet. Myös oman tiedekunnan laitoksia ja professoreita varten varataan tarvittava määrä väitöskirjakappaleita. Arvioidut kirjaston ostamien kappaleiden määrät sarjoittain ovat seuraavat: A. Farmaseuttiset tieteet 15 kpl C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 18 kpl D. Lääketiede 30 kpl E. Yhteiskuntatieteet 40 kpl F. Yliopistotiedot 15 kpl G. A. I. Virtanen -instituutti 18 kpl H. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta 15 kpl Väitöskirjan painatuksessa on huomioitava, että aikaisemmin julkaistuja väitöskirjan osia ei välttämättä tarvitse sisällyttää painettavaksi väitöskirjajulkaisuun. Savon Kopiokeskus toimittaa kirjastoon julkista näytteillepanoa varten kolme kappaletta väitöskirjaa vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja voidaan painaa kokonaisuudessaan monografiana tai niin sanottuna nippuväitöskirjana eripainoksineen ennen väitöstilaisuutta. OPM:n vuonna 1995 asettaman työryhmän suositusten mukaisesti tohtoriksi väittely voi tapahtua ilman väitöskirjan julkaisemista painettuna. Tällaisissa tapauksissa riittää, kun väittelijä toimittaa kolme kappaletta väitöskirjaansa monisteina kirjastoon nähtäväksi. Niin sanotuista nippuväitöskirjoista riittää yhteenveto-osan monistaminen. Väitöskirja voidaan myös varsinaisesti painaa vasta väitöstilaisuuden jälkeen, jolloin mahdolliset korjaukset ehtivät mukaan ensimmäiseen painokseen. Väitöskirjaa ei myöskään ole pakko painaa ollenkaan, vaan se voidaan tallentaa painatuskeskuksen elektroniseen julkaisuvarastoon, josta siitä tulostetaan tarvittaessa kopioita. Tekijän luvalla väitöskirjat ja muut julkaisut voidaan julkaista kokonaisuudessaan myös yliopiston www-sivulla. Apurahaa myönnetään jatko-opiskelijoille enintään 400 euroa/väittelijä väitöskirjatyön julkaisemiseen liittyviin kuluihin. Apuraha on henkilökohtainen ja se voidaan maksaa ainoastaan väittelijälle itselleen. Apurahahakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit aiheutuneista kuluista. Väittelijä kustantaa myös kirjastoon näytteille tulevat kolme kappaletta, jotka jäävät kokoelmiin ns. arkistokappaleiksi. Apurahoilla on jatkuva haku. Apurahaa haetaan hakulomakkeella, joita saa yliopiston kampusnetistä (Hallinnon lomakkeet), Hakemukset tulee toimittaa hallintokeskuksen kirjaamoon osoitteella: Kuopion yliopisto, PL 1627, KUOPIO. Lisätietoja antaa suunnittelija Merja Miettinen. Kuopion yliopiston kirjasto lunastaa vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tietyn määrän kustakin julkaisusta. Nämä kappaleet maksaa kirjasto itse. Yliopiston kirjasto vastaa julkaisujen jakelusta ja myynnistä, ellei tekijän tai julkaisusta vastaavan laitoksen kanssa toisin sovita. Lisäksi kirjasto vastaa myös julkaisujen vaihtotoiminnasta sekä julkaisuvaraston hoidosta. Julkaisujen tiedottamisesta ja markkinoinnista huolehti hallintokeskus. Kirjasto kopioi uusien julkaisujen abstraktit yliopiston www-sivuille. 16 Opinto-opas

17 Väitöskirjan julkaiseminen yliopiston www-sivulla Jatkokoulutukseen liittyvät käytännön asiat Rehtorin päätöksen mukaan väitöskirjat ovat vapaasti luettavissa verkossa. Yliopiston julkaisusarjojen väitöskirjat julkaistaan sekä painettuina että verkkoversioina. Edellytyksenä on, että väittelijä toimittaa työnsä PDF-tiedostona kirjastoon. Verkkoversion lisäkustannukset sisällytetään väittelijän painatusapurahaan. Väittelijä toimittaa väitöskirjan PDFtiedoston digitaalista versiota varten joko sähköpostin liitetiedostona tai cd-levykkeellä julkaisutoimikunnan sihteerille. Jos painopaikkana on Kopijyvä, voi painon kanssa sopia PDFtiedoston tuottamisesta ja toimittamisesta. PDF-tiedoston voi tehdä myös itse, tarvittavat ohjelmistot löytyvät mm. kirjastosta ja oppimiskeskuksesta. Erillisistä osajul-kaisuista ja yhteenveto-osasta koostuvassa artikkeliväitöskirjasta digitaalinen versio voidaan julkaista vain yhteenveto-osasta. Väittelijän tulee toimittaa PDF-tiedostona siis versio, josta on poistettu muualla julkaistut artikkelit/osajulkaisut. Verkkojulkaisemista koskevissa asioissa opastaa julkaisutoimikunnan sihteeri Kuopion yliopiston julkaisusarjat tai Julkaisujen sarjajako on tiedekuntapohjainen ja sitä täydentää yliopiston toimintaan liittyviä kirjoituksia varten tarkoitettu Yliopistotiedot -sarja. Sarjajaon uudistuksen yhteydessä vuonna 1992 laadittiin sarjoissa julkaisemista koskevat ohjeet, jotka päivitettiin uudelleen vuonna Nykyiset ohjeet kattavat sekä tiedot julkaisutoiminnan hallinnosta että kirjoittajille tarkoitettuja käytännön ohjeita. Yliopiston ulkomaalaisia tutkijoita ja opettajia ajatellen ohjeet on julkaistu myös englanniksi (The Kuopio University Publications Series were revised at beginning of 1992 on the basis of five faculties of the University, supplemented by a sixth series called University Affairs. After five years there are only four faculties left, and because there has also been some other changes in the publishing procedure, also the guidelines needed some renewing. The guidelines include both administrative information and practical guidelines for authors. They are also available in English.) Julkaisuohjeet on julkaistu myös yliopiston www-sivulla osoitteessa: tai Julkaisuohjeiden tarkoituksena on kuvata yliopiston julkaisupolitiikkaa sekä ohjata yliopistosarjojen kirjoittajia ja toimittajia soveltamaan yleisesti hyväksyttyjä julkaisukäytäntöjä. Ohjeet on tarkoitettu noudatettaviksi ensisijaisesti yliopiston sarjajulkaisuissa, mutta niitä toivotaan soveltuvin osin käytettäviksi myös yliopiston muussa julkaisutoiminnassa. Julkaisuohjeet sisältävät tietoja yliopiston julkaisusarjoista ja niiden hallinnosta. Ohjeissa määritellään myös sarjojen toimittajien sekä kirjaston julkaisujen tutkimustyöhön liittyvät tehtävät sekä annetaan tietoa julkaisujen rahoituksesta, jakelusta ja markkinoinnista, kielestä, painatuksesta sekä tekijänoikeuksista. Lisäksi ohjeet sisältävät teknisiä tietoja sivujärjestyksestä, sisällysluetteloista ja otsikoista, ISBN- ja ISSN-numeroista, taulukoista ja kuvista, kuvailulehden ja yhteenvedon laatimisesta sekä viittausten ja lähdeluettelon teosta. Ks. julkaisuohjeiden hankkiminen edellä. Farmaseuttisten tieteiden julkaisusarjan julkaisuohjeet noudattavat Kuopion yliopiston kaikille julkaisusarjoille laadittuja ja vahvistettuja ohjeita. Koska yleiset ohjeet eivät ole kaikilta kohdiltaan riittävän yksityiskohtaiset, tiedekunta on laatinut täydentävät ohjeet, joita on saatavana farmaseuttisen tiedekunnan kansliasta. Myös yliopiston www-sivulla olevissa julkaisuohjeissa on linkki tiedekunnan täydentäviin julkaisuohjeisiin. Tieteellinen jatkokoulutus 17

18 Farmaseuttinen tiedekunta Kuopion yliopisto julkaisee yhteensä yksitoista (11) julkaisusarjaa, joista seuraavat kuusi sopivat väitöskirjojen julkaisemiseen. Julkaisusarjojen alla on ilmoitettu myös sarjojen toimittajat yhteystietoineen: Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet Kuopio University Publications A. Pharmaceutical Sciences FaT, tutkija Eero Suihko, puh s-posti: Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences Professori Lauri Kärenlampi, puh ; s-posti: Professori Jari Kaipio, puh ; s-posti: Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede Kuopio University Publications D Medical Sciences Professori Esko Alhava, puh ; s-posti: esko.alhava@uku.fi Professori Markku Tammi, puh ; s-posti: markku.tammi@uku.fi Professori Raimo Sulkava, puh , s-posti:raimo.sulkava@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet Kuopio University Publications E. Social Sciences Yliassistentti Jari Eskola, puh ; s-posti: jari.eskola@uku.fi Yliassistentti Jari Kylmä, puh ; s-posti: jari.kylma@uku.fi Yliassistentti Veli-Matti Poutanen, puh ; s-posti: veli-matti.poutanen@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot Kuopio University Publications F. University Affairs Informaatikko Liisa Salmi, puh , ; s-posti: liisa.salmi@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja G. A.I. Virtanen Instituutti Kuopion University Publications G. A.I. Virtanen Institute for Molecular Sciences Tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfros, , s-posti: jarmo.wahlfors@uku.fi Professori Karl Åkerman, puh , s-posti: karl.okerman@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja H. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Kuopion University Publications H. Faculty of Business and Information Technology Professori Markku Nihtilä, puh ; s-posti: markku.nihtila@uku.fi Yliassistentti Mika Pasanen, puh ; s-posti: mika.pasanen@uku.fi 3.9. Ohjeita väitöstilaisuutta varten Väitöstilaisuuden tiedottamista koskevaa ohjetta on saatavissa yliopiston viestinnästä puh Ennen väitöstilaisuutta Väittelijä sopii väitöspäivän ja -paikan tiedekunnan dekaanin kanssa n. 3 viikkoa ennen väitöstilaisuutta neuvoteltuaan asiasta ensin väitöstilaisuuden valvojaksi määrätyn opettajan ja vastaväittäjän kanssa. Väittelijä hoitaa itse väitöstilaisuutta varten tarvittavan salin vara- 18 Opinto-opas

19 Jatkokoulutukseen liittyvät käytännön asiat uksen (tilavaraukset Eija Antikainen, puh ; Väitöstilaisuutta koskevissa yleisissä järjestelyissä pyydetään ottamaan yhteyttä ylivirastomestari Hannu Happoseen (puh ). Yliopiston julkaisutoimikunta on laatinut julkaisuohjeet (ks. 3.8), joissa selvitetään, miten tulee toimia haluttaessa käsikirjoitus julkaistavaksi yliopiston julkaisusarjoissa. Ohjeet on julkaistu yliopiston www-sivulla tai niitä voi myös saada Snellmanian kirjastosta (kirjastosihteeri Liisa Hassinen). Väittelijän on toimitettava 10 päivää ennen väitöstilaisuutta 3 kpl väitöskirjoja nähtäväksi kirjastoon (Snellmania). Yleisen käytännön mukaan väittelijän on ollut tapana toimittaa väitöskirjansa esitarkastajalle sekä ainakin oman tiedekunnan laitoksille ja professoreille hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta. Rehtorille on tapana toimittaa väitöskirja henkilökohtaisesti. Ajan voi varata rehtorin sihteeriltä puh Väitöskirjoja toimitetaan 2 kpl yliopiston tiedotukseen mahdollisia tiedotusvälineiden vapaakappaletilauksia varten. Jos väitöskirja painetaan Savon Kopiokeskuksessa, painaja toimittaa kirjat suoraan tiedo-tukselle. Vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta väittelijän on toimitettava yliopiston viestintään (puh ) 1 sivun (A4) pituinen yleistajuinen ja erikoisterminologiasta riisuttu selostus tutkimuksestaan. Selostuksessa esitetään tutkimuksen tarkoitus, menetelmät ja tulokset ja painotetaan mahdollisuuksien mukaan suuren yleisön kannalta tärkeää, mielenkiintoista ja uutisarvoista uutta tietoa. On toivottavaa, että selostus toimitetaan viestintään sekä sähköisesti että paperivedoksena. Väitöstiedotetta varten pyydetään täyttämään yliopiston viestinnästä saatava lomake. Jos väittelijä haluaa olla tiedotusvälineiden tavattavissa ennen väitöstilaisuuden alkamista, asiasta pyydetään ilmoittamaan viestintään, joka siinä tapauksessa varaa paikan ja ilmoittaa asiasta edelleen tiedotusvälineille. Väitöskirjan selostus julkaistaan sellaisenaan yliopiston www-sivulla Tiedotusvälineitä varten viestintä tarvitsee väittelijästä valokuvat (2-4 kpl). Tätä varten väittelijä voi kuvauttaa itsensä viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta yliopiston kuvakeskuksessa (puh ). Kuvaus ja 4 passikuvaa ovat maksuttomia. Kuvalaitos lähettää kuvat suoraan viestintään. Väittelijä voi myös halutessaan toimittaa viestintään väitöstiedotteen mukana omat valokuvansa (mustavalkoinen, passikuva tai suurempi). Jos väittelijä ei halua valokuviaan lähetettäväksi tiedotusvälineille, hän voi sopia kuvauksesta kuvalaitoksessa myös myöhempänä ajankohtana, esim. väitöspäivänään. Kuvalaitoksen ottamat kuvat arkistoidaan mahdollista myöhempää käyttöä varten (esim. promootiomatrikkeli). Väitöstilaisuudessa Väittelijä, valvoja ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä tai tummaa pukua, naiset vastaavasti mustaa pukua. Valvoja ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hattua kädessään saliin astuessaan ja salista poistuessaan. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten valvoja ja viimeisenä vastaväittäjä. Malli 1 Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja avaa väitöstilaisuuden lausuen: Tieteellinen jatkokoulutus 19

20 Farmaseuttinen tiedekunta...tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjät istuutuvat. Malli 2 Tilaisuus voidaan avata myös seuraavasti. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja lausuu: Tänään meillä on julkisesti tarkastettavana (väittelijän oppiarvo ja nimi) väitöskirja (...nimi...), joka on tehty... (laitoksia) :ssa. Vastaväittäjänä toimii professori, dosentti X.X... yliopistosta. Kuopion yliopiston... tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjä istuutuvat. Väittelijä pitää seisten lyhyen alkajaisesitelmän, jossa hän selvittää tutkimustyönsä taustaa ja yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Alkajaisesitelmä saa kestää minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: Arvoisa valvoja, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat. Alkajaisesitelmän jälkeen väittelijä lausuu: Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.)... tiedekunnan määräämänä vastaväittelijänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisten lyhyesti omalta kannaltaan lyhyen taustaesityksen tarkasteltavana olevasta tutkimustyöstä. Lopuksi hän ilmoittaa ryhtyvänsä työn yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Kun vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, heidän tulee sopia keskinäisestä työnjaosta ja ilmoittaa siitä oman taustaesityksensä yhteydessä. Tämän jälkeen vastaväittäjä toimittaa väitöskirjan tarkastuksen kiinnittäen aluksi huomiota yleisiin kysymyksiin kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusaineiston valintaan ja siirtyy sen jälkeen yksityiskohtaiseen tarkastukseen. Tarkastuksen lopuksi vastaväittäjän tulee esittää yhteenveto, jossa tarkastellaan väitöskirjassa esitettyjen tulosten merkitystä ko. tieteenalalla. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään n. neljä (4) tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka valvoja ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisten. Tämän jälkeen vastaväittäjä istuutuu. Väittelijä kiittää vastaväittäjää ja yleisöön kääntyen esittää kehotuksen: Tämän jälkeen pyydän niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on kysymistä tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoroa arvoisalta valvojalta. Valvoja päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden, joka saa kestää enintään kuusi (6) tuntia, lausumalla: Väitöstilaisuus on päättynyt. 20 Opinto-opas

21 3.10. Väitöstilaisuudesta aiheutuvat kustannukset Apuraha väitöskirjojen viimeistelyyn Apurahaa myönnetään jatko-opiskelijoille enintään 400 e/väittelijä väitöskirjatyön julkaisemiseen liittyviin kuluihin. Apuraha on henkilökohtainen, ja se voidaan maksaa ainoastaan väittelijälle itselleen. Apurahahakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit aiheutuneista kuluista. Apurahoilla on jatkuva haku. Apurahaa haetaan hakulomakkeella, joita saa yliopiston kampusnetistä (Hallinnon lomakkeet), hallinto/lomakkeet/. Hakemukset tulee toimittaa hallintokeskuksen kirjaamoon osoitteella: Kuopion yliopisto, PL 1627, Kuopio. Lisätietoja antaa suunnittelija Merja Miettinen, puh. (017) Matkakulut Yliopisto maksaa vastaväittäjän matkasta koituvat kustannukset. Matkajärjestelyistä ja maksatuksesta pyydetään ottamaan yhteyttä osastosihteeri Hanna Raatikaiseen (talousosasto, puh ; s-posti: ja ao. laitoksen kansliaan. Matka-apurahat Jatkokoulutukseen liittyvät käytännön asiat Kuopion yliopisto julistaa vuosittain keväällä haettavaksi matka-apurahoja tieteellisen jatkokoulutuksen matkakuluihin sekä matka-apurahoja yliopiston henkilökunnalle. Ensin mainitut apurahat on tarkoitettu omalla esityksellään tieteelliseen kongressiin tai vastaavaan osallistuville hakijoille. Apurahan myöntäminen edellyttää, että hakija on rekisteröity Kuopion yliopiston opiskelijaksi tieteelliseen jatkokoulutukseen. Viimeksi mainittu apuraha voidaan myöntää kongressiin tai konferenssiin osallistuville varttuneille tutkijoille. Edellytyksenä on, että tutkija pitää esitelmän. Mikäli esitelmä ei ole suullinen, siitä on oltava erityisperustelu. Matkarahojen hakuajoista ilmoitetaan erikseen. Hakemus on aina tehtävä hakuajasta riippumatta aina ennen matkalle lähtöä. Lisätiedot: apurahalautakunnan sihteeri Merja Miettinen, puh ; Hakemuslomakkeita on saatavissa apurahalautakunnan sihteeriltä tai yliopiston kampusnetistä Tutkintotodistuksen anominen Suoritettuaan kaikki tutkintoon kuuluvat opintosuoritukset ja opinnäytteet, opiskelija anoo tiedekunnan dekaanilta todistusta suorittamastaan tutkinnosta tai saavuttamastaan arvosta. Todistusta haetaan opintoasioiden osastosta (puh , tai ) saatavalla tai www-sivulta tulostettavalla lomakkeella ( tai vapaamuotoisella hakemuksella. Todistuksen toimitusaika on kaksi viikkoa. Tieteellinen jatkokoulutus 21

22 Farmaseuttinen tiedekunta 4. Farmasian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 4.1. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tämän vuoksi jatkokoulutuksen yleistavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiuden ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa. Jatkokoulutuksen suoritettuaan jatkokoulutettavan tulee saavuttaa: 1. Perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä valmius sen piirissä kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä; 2. Valmius eritellä ja rajata tutkittavia ongelmia, keksiä hypoteeseja niiden ratkaisemiseksi, vertailla eri ratkaisumalleja ja suunnitella hypoteesien testaamiseen tarvittavat kokeet, havaintosarjat ja mittaukset; 3. Valmius käyttää ja kehittää tieteellisessä tutkimuksessa tarvittavia mittaus-, havainnointi- ja tietojenkäsittelymenetelmiä; 4. Perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä valmius nähdä oman tutkimusalansa yhteydet muihin tieteenaloihin; 5. Perehtyneisyys yleiseen tieteenteoriaan; 6. Valmius kriittiseen tieteelliseen keskusteluun ja omien tulosten selkeään esittämiseen sekä omalla että vieraalla kielellä; 7. Valmius tutkimusyhteistyöhön ja työryhmän johtotehtäviin; 8. Valmius osallistua koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä esittää yleistajuisesti tieteen saavutuksia. Pystyäkseen antamaan opetusta tutkijalla on oltava syvällinen tuntemus alastaan, tieteen rakenteesta ja kehityksestä sekä riittävä pedagoginen taito Farmasian alan jatkotutkinnot Farmasian tutkinnoista annetun asetuksen (246/1994) mukaan voidaan suorittaa farmasian lisensiaatin ja/tai farmasian tohtorin tutkinto. Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto. Asetusta tarkemmat määräykset on annettu Kuopion yliopiston farmasian koulutusalan tutkintosäännössä ja tässä oppaassa olevissa jatkokoulutusmääräyksissä Tutkintojen rakenteet Farmasian lisensiaatin tutkintoa varten jatko-opiskelijan tulee 1. suorittaa perustutkintoon kuuluvien vähimmäissuoritusten lisäksi vähintään 40 opintoviikon opinnot, jotka koostuvat yleisestä jatkokoulutuksesta (noin 5 ov), alkukuulustelusta (3-5 ov), tutkimussuunnitelman puolustuksesta (2 ov) ja perehtymisestä erikseen vahvistettavan suunnitelman mukaan omaan tutkimusalaan liittyviin tieteenaloihin, muihin farmaseuttisiin tieteisiin ja omaan tutkimusalaan (väh ov); 2. suorittaa tutkijaseminaari; sekä 3. laatia lisensiaatintutkimus. 22 Opinto-opas

23 Farmasian tohtorin tutkintoa varten jatko-opiskelijan tulee Farmasian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1. suorittaa perustutkintoon kuuluvien vähimmäissuoritusten lisäksi vähintään 40 opintoviikon opinnot, jotka koostuvat yleisestä jatkokoulutuksesta (noin 5 ov), alkukuulustelusta (3-5 ov), tutkimussuunnitelman puolustuksesta (2 ov) ja perehtymisestä erikseen vahvistettavan suunnitelman mukaan omaan tutkimusalaan liittyviin tieteenaloihin, muihin farmaseuttisiin tieteisiin ja omaan tutkimusalaan (väh ov); 2. suorittaa tutkijaseminaari; sekä 3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Mikäli opiskelija on suorittanut asetuksen mukaisen farmasian lisensiaatin tutkinnon, se korvaa kohdat 1 ja Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman sisältö Henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan sisältyy 1. esitys vaadittavista suoritettavista/suoritetuista tieteellisen jatkokoulutuksen opintojaksoista ja niiden suoritustavoista; 2. tutkijaseminaarin aihe sekä 3. lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihe ja tutkimussuunnitelma, mikäli ne ovat muuttuneet ilmoittautumisen yhteydessä tehdystä tutkimussuunnitelmasta Tutkintoihin vaadittavat vähintään 40 opintoviikon opinnot Yleiset määräykset Tutkintosäännön mukaan tulee lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon sisältyä vähintään 40 opintoviikon laajuiset opinnot. Opintojen tulee muodostaa tutkimustyön kannalta mielekäs kokonaisuus. Opetus suunnitellaan ja järjestetään pääosin opintojaksoina. Ohjelmaan voi kuulua myös yliopiston ulkopuolisia koti- ja ulkomaisia opintosuorituksia. Yliopiston ulkopuolisten opintosuoritusten koulutuksellisen arvon opintoviikkoina vahvistaa tiedekuntaneuvosto ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä. Jatko-opiskelijan perustutkinnon vähimmäislaajuuteen sisältyviä opintosuorituksia ei voi lukea hyväksi jatkotutkinnoissa. Tarkoituksena on, että kullekin jatkokoulutettavalle laaditaan yksilöllinen ja mahdollisimman tarkoituksenmukainen ohjelma, joka parhaiten hyödyttää hänen tutkimustyötään. Ohjelman tulee sisältää: yleistä jatkokoulutusta (noin 5 ov.) alkukuulustelu (3-5 ov) (Huom! Suoritettava ensimmäisen jatko-opiskeluvuoden aikana, lisätietoja tutkimussuunnitelman puolustus (2 ov); Huom! tulee tehdä viimeistään toisen jatko-opiskeluvuoden aikana, lisätietoja perehtymistä omaan tutkimusalaan liittyviin tieteenaloihin, muihin farmaseuttisiin tieteisiin ja omaan tutkimusalaan (vähintään ov) Tieteellinen jatkokoulutus 23

24 Farmaseuttinen tiedekunta Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma suositellaan esitettäväksi tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi jatkokoulutuksen alkuvaiheessa, kuitenkin viimeistään toisen jatko-opiskeluvuoden loppuun mennessä. Mikäli ohjelmaan tulee muutoksia, ne esitetään erikseen dekaanin hyväksyttäväksi. Yleinen jatkokoulutus Yleinen jatkokoulutus voi olla yhteistä kaikille yliopiston jatkokoulutettaville, sillä tieteellinen työskentely varsin huomattavastikin toisistaan poikkeavilla tieteenaloilla edellyttää suuressa määrin samoja teoreettisia perustietoja ja samaa metodista valmiutta. Yhteisen ohjelman puitteissa voidaan eri tutkimusalojen voimat yhdistää ja hyödyntää parhaiten. Yleisen jatkokoulutuksen tavoitteita ovat mm., että jatkokoulutukseen osallistunut pystyy kriittiseen tieteelliseen kommunikointiin sekä suullisesti että kirjallisesti sekä omalla että vieraalla kielellä. Edelleen hänellä tulee olla valmius tutkimuksen suunnitteluun ottaen huomioon ongelmanasettelun, menetelmät, resurssit, aikataulun, rahoituksen järjestämisen ym. Hänellä tulee olla myöskin valmius tieteelliseen koulutustehtävään, tutkimustyön motivoimiseen, perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen antamiseen. Lisäksi hänellä tulee olla perehtyneisyys yleiseen tieteen teoriaan, tutkimustyön eettisiin kysymyksiin, korkeimman opetuksen organisaatioon, talouteen ja ongelmiin. Hänen tulee tuntea tutkimuksen painopistealueet, tiedepoliittiset virtaukset, tieteellisen tutkimuksen rahoitus sekä koti- ja ulkomaiset rahoituslähteet, tutkijanvaihtotoiminta ym. Opinnot tulee koota mahdollisimman monipuolisesti ja siten, että peruskoulutuksen huomioon ottaen yllä mainitut tavoitteet saavutetaan. Kunkin jatkokoulutettavan peruskoulutuksen erilaisuudesta johtuen mitään järjestettävistä opintojaksoista ei ole määritelty pakollisiksi. Opinnot tulee kuitenkin pääasiassa suorittaa yliopiston järjestäminä opintojaksoina. Opintojen suorittamista yksinomaan kirjakuulusteluina suositellaan vain poikkeustapauksissa. Yleiseen tutkijakoulutukseen soveltuvia opintojaksoja, joita jatkokoulutustoimikunta pyrkii järjestämään on esitetty tämän oppaan kohdassa 5.1. Lukuvuosittain järjestettävät yliopiston hallituksen hyväksymät opintojaksot on päivitetty myös yliopiston www-sivulle (yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Lisätietoja myös opiskelijapalvelun päälliköltä opintoasioiden osastosta puh ja www-sivulta Eräät yleisen jatkokoulutuksen opintojaksoista kuuluvat peruskoulutuksen opetukseen. Ne jatkokoulutettavat, jotka eivät ole suorittaneet perustutkinnossa ko. opintojaksoja pakollisina, voivat sisällyttää ne jatkokoulutusohjelmaansa. Perehtyminen omaan tutkimusalaan liittyviin tieteenaloihin ja muihin farmaseuttisiin tieteisiin sekä omaan tutkimusalaan Opinnot omalta tutkimusalalta ja siihen liittyviltä tieteenaloilta tulee muodostaa siten, että ne mahdollisimman hyvin kattavat tutkimustyön kannalta oleelliset tiedot. Ohjelmat voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen siitä millainen tutkimustyö luonteeltaan on. Mikäli siinä tukeudutaan vain yhden tai kahden tieteenalan teorioihin ja menetelmiin, jatkokoulutusohjelma koostuu vain näiden alojen opinnoista. Jos tutkimustyö on luonteeltaan tieteidenvälinen, jatkokoulutusohjelma koostuu usean tieteenalan opinnoista. Kuitenkin aina yhtenä tieteenalana tulee olla se tieteenala, jolla opiskelija on saavuttanut jatkokoulutusvalmiuden ja jota näin on pidettävä hänen jatkotutkintonsa päävastuisena tieteenalana. Se, kuinka laajasti opintoviikkoina näiden eri tieteenalojen opintoja tulee ohjelmassa olla, riippuu siitä miten oma tutkimusala liittyy näihin tieteenaloihin. Tavoitteena on pidettävä mahdollisimman mielekästä ja 24 Opinto-opas

25 riittävän syvällisiä tietoja antavaa, tarpeeksi suurista kokonaisuuksista koostuvaa ohjelmaa, jossa kunkin asian oppimiselle on suunniteltu sopivin suoritustapa. Opinnot voidaan muodostaa erityisesti jatkokoulutukseen suunnitelluista opintojaksoista, seminaareista ja kirjakuulusteluista, koti- ja ulkomaisiin kongresseihin ja vastaaviin osallistumisesta. Päävastuisen tieteenalan opintojen tulee olla syventävien opintojen tasoisia. Ns. sivuvastuisten tieteenalojen opinnot voidaan muodostaa näiden alojen peruskoulutuksen aine- ja syventävistä opintojaksoista tai kuulusteluista. Samansisältöisen seminaarisarjan saa sisällyttää vain kerran jatkokoulutusohjelmaan. Seminaarimuotoisen opiskelun enimmäislaajuudeksi suositellaan n. 5 opintoviikkoa. Saadakseen suoritusmerkinnän seminaarista jatko-opiskelijan on osallistuttava 3/4 järjestettävistä tilaisuuksista ja pidettävä vähintään yksi esitelmä. Seminaarin johtaja tekee ilmoituksen opintosuoritusrekisteriin. Kirjakuulustelujen tulee koostua riittävän laajoista kokonaisuuksista. Kirjakuulusteluja esitettäessä tulee mainita tentittävät kirjat, sivumäärät sekä kuulustelun vastaanottajat ja ehdotettu laajuus opintoviikkoina. Laajuudet vahvistetaan jatkokoulutusohjelman vahvistamisen yhteydessä tiedekuntaneuvostossa ja suorituksen jälkeen kuulustelun vastaanottajan tulee toimittaa suoritusilmoitus opintosuoritusrekisteriin. Kirjakuulustelut on opintoviikoitettu noudattaen periaatetta 100 sivua tieteellistä, vieraskielistä kirjallisuutta vastaa yhtä opintoviikkoa. Kongresseista ja vastaavista koostuvien opintojen enimmäislaajuudeksi suositellaan n. 5 opintoviikkoa. Halutessaan suorituksen opintosuoritukseksi jatko-opiskelijan on laadittava kirjallinen selvitys tilaisuudesta pääohjaajalle. Selvitykseen on sisällytettävä tilaisuuden ohjelma, jatkokoulutettavan osuus siellä (suullinen esitys, abstrakti, posteri) sekä selostus tilaisuuden merkityksestä jatkokoulutuksen ja tutkimustyön kannalta. Suorituksen hyväksyy pääohjaaja. Hän myös päättää opintosuorituksen laajuudesta sekä tekee ilmoituksen opintosuoritusrekisteriin. Jatkokoulutusohjelman vahvistamisen yhteydessä määritelty laajuus on katsottava ohjeelliseksi vähimmäislaajuudeksi. Yleensä 5-6 kongressipäivää vastaa yhtä opintoviikkoa. Työskentelystä ulko- tai kotimaisessa vieraassa laboratoriossa voidaan esittää opintoviikkomitoituksella henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan edellyttäen, että käytännön työskentelyyn liittyy teoreettisia opintoja. Työskentelystä tulee aina olla työtodistus tai ao. laitoksen johtajan lausunto, jossa ilmenee työskentelyn sisältö ja teoreettisten opintojen sisältö ja laajuus. Maksimimitoitus em. työskentelyn sisällyttämiselle henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan on 5,0 ov. Jatko-opiskelijan antamaa opetusta ei voida hyväksyä osaksi jatkokoulutusohjelmaa. Perustutkinnon jälkeen kirjoitettuja ja julkaistuja tieteellisiä artikkeleja voidaan sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan seuraavin edellytyksin: Farmasian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot jatko-opiskelija on kirjoittanut artikkelin yksin tai on ainakin ensimmäinen tekijä artikkeli ei ole oman väitöskirjan tai lisensiaattityön osa oppiaineen vastuuhenkilö puoltaa hyväksymistä artikkelien osuus jatkokoulutusohjelmasta voi olla enintään 1/10 jatkokoulutus ohjelman laajuudesta eli 4 ov. Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen suoritusten saamiseksi opintosuoritusrekisteriin, on jatko-opiskelijan esitettävä todistus suorituksesta pääohjaajalleen, joka sitten pyytää kansliaa Tieteellinen jatkokoulutus 25

26 Farmaseuttinen tiedekunta kirjaamaan suorituksen jatko-opiskelijan opintorekisteriin. Vanhaan tutkintojärjestelmään sisältyvistä arvosanoista voidaan jatkokoulutusohjelmaan sisällyttää cum laude approbatur ja laudatur -arvosanat. Vaikka arvosanan arvioitu laajuus opintoviikkoina kattaisi koko jatkokoulutusohjelmalta vaadittavan laajuuden, ei sitä hyväksytä koko laajuudelta, vaan arvosanoja sisältävää jatkokoulutusohjelmaa vahvistettaessa/ laadittaessa tarkastellaan ko. tieteenalan opintojen merkittävyyttä oman tutkimusalan kannalta. Arvosanojen painotus jatkokoulutusohjelmassa arvioidaan uudestaan, vaikkakin todistukseen merkitään koko arvosana. Jatkokoulutusohjelman tulee sisältää myös muita jatkokoulutuksen tavoitteiden kannalta mielekkäitä opintoja. Esitettäessä jatkokoulutusohjelmaa tiedekunnan hyväksyttäväksi ryhmitellään opinnot opintokokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet Tutkijaseminaari Tutkijaseminaarissa jatko-opiskelija esittelee tieteellistä tutkimustyötään suullisesti. Tutkijaseminaarin hyväksyjänä ja merkinnän antajana toimii pääohjaaja Tutkimustyö (lisensiaatintutkimus/väitöskirja) Tärkeimmän osan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnosta muodostaa tutkimustyö. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Lisensiaatintutkimuksen laajuutta on vaikeata määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Väitöskirjassa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja osoittaa syvällisesti perehtyneensä omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteen teoriaan sekä kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jonka katsotaan laajentavan tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Väitöskirjan laajuutta on vaikeata määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja eroavat näin ollen mm. seuraavasti: lisensiaatintutkimus voi olla suppeamman aineiston pohjalta tehty kuin väitöskirja lisensiaatintutkimusta ei tarvitse painaa julkaisusarjassa eikä puolustaa julkisesti. Lisensiaatintutkimukseksi ja väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto / tiivistelmä. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmälle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia rat- 26 Opinto-opas

27 Farmasian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot kaisuaan odottavia ongelmia. Yhteenveto-osa / tiivistelmä voi olla tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tai vain väitöstä varten kirjoitettu. Siinä tapauksessa, että työ muodostuisi vä-hemmästä kuin kolmesta osatyöstä, suositellaan monografiatyön laatimista. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan osana, ja tästä tulee olla myös maininta selvityksessä Asetuksen 1279/91 mukainen filosofian tohtorin tutkinto Filosofian tohtorin tutkinto voidaan asetuksen filosofian tohtorin tutkinnosta 1279/91 mukaan suorittaa kaikissa Kuopion yliopiston tiedekunnissa. Em. asetuksen mukaisen filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden muissa kuin luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa myöntää ao. tiedekunta hakemuksesta. Tarkemmat ohjeet on annettu muiden tiedekuntien jatkokoulutusoppaissa sekä eri koulutusalojen jatkokoulutusmääräyksissä Opintosuoritusten vanhenemissäännökset jatko-opintojen osalta Jatkotutkintojen osalta ei ole annettu ehdotonta määräaikaa, jolloin opintosuoritukset vanhenevat. Tiedekuntien antaman suosituksen mukaan jatkokoulutuksessa opinnot ovat voimassa 12 vuotta. Sitä vanhempien opintosuoritusten hyväksymisestä vastuu on jatkoopintojen ohjaajilla, jotka samalla ovat velvollisia arvioimaan suoritettujen opintojen sisältöä. Tieteellinen jatkokoulutus 27

28 Farmaseuttinen tiedekunta 28 Opinto-opas

29 Jatkokoulutuksen opintojaksot 5. Jatkokoulutuksen opintojaksot Tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti järjestetään alla olevat opintojaksot lukuvuonna Opetussuunnitelmat on julkaistu myös yliopiston wwwsivulla osoitteessa (tieteenalakohtainen jatkokoulutus) ja (yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Vastaavat englanninkieliset versiot opintojaksoista on julkaistu samassa osoitteessa. Opintojaksokohtaisissa tiedoissa on ilmoitettu myös opintojakson opetuskieli (suomi/englanti). Lisätietoja jatkokoulutuskursseista, palautelomakkeet sekä ilmoittautumisautomaatti wwwsivulla Yleinen jatkokoulutus Opintojaksokuvaukset löytyvät osoitteesta OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS AJANKOHTA Advanced Readings in Entrepreneurship 2.0 Kirjatenttinä Advanced Readings in Management 3.0 Kirjatenttinä Basic Biostatistics II 2.0 vuosittain Basic Biostatistics III 2.5 vuosittain Biolääketieteellisen tutkimustyön etiikka Ethics of Biomedical Research 1.5 Kevät 2005, joka toinen vuosi Elektronimikroskopia Electron Microscopy 1.5 Kevät 2005, joka toinen vuosi tai tarvittaessa Englannin kieli jatkokoulutettaville English For Postgraduate Students/ Scientific Writing Seminar 2.5 Vuosittain keväisin ja syksyisin (3 kurssia, joista 2 syksyllä ja 1 keväällä) Epidemiology and Its Applications for Post-graduate Students 2.0 Spring 2005, every second year Etiikka I Ethics I 2.0 Vuosittain keväällä Immateriaalioikeudet ja niiden suojaamisen perusteet Introduction to Immaterial Property Rights and Their Protection 1.0 Vuosittain syyslukukaudella Johdatus filosofiaan Introduction to Philosophy 1.0 Vuosittain syksyllä Kansainvälinen tieteellinen jatkokoulutus International Postgraduate Studies 1.0 Kevätlukukaudella 2004, joka toinen vuosi Laatu laboratoriotyöskentelyssä Laboratory qualityassurance 1.5 Keväällä 2005 Logiikka Logics 2.0 Vuosittain syyslukukaudella Methods of Scientific Thought Tieteen metodologia Joulu-tammikuussa vuosittain Tieteellinen jatkokoulutus 29

30 Farmaseuttinen tiedekunta OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS AJANKOHTA Muntlig svenska för nordiska kontakter Swedish For Postgraduate Students 1.0 Syksyllä 2004; joka toinen tai kolmas vuosi Ranskan kieli jatkokoulutettaville French For Postgraduate Students 1.0 Sopimuksen mukaan Ryhmätyö ja neuvottelutaito Negotiation and Group Work Skills 1.0 Syksy 2004, joka toinen vuosi Saksan kieli jatkokoulutettaville German For Postgraduate Students 1.0 Sopimuksen mukaan Tiedonhaun kurssi jatko-opiskelijoille Information Retrieval for Postgraduate Students 1.0 Joka lukukaudella, vuosittain Tieteellinen esittäminen jatkokoulutettaville Scientific Presentation For Postgraduate Students 2.0 Syyslukukaudella, vuosittain Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja apurahahakemuksen laatiminen biotieteissä Writing a Scientific Article and a Grant Application in Biosciences 2.0 Kevätlukukaudella 2005 Tieteenfilosofia Philosophy of Science 1.0 Syyslukukaudella, tarvittaessa Tilastollinen tietojenkäsittely jatkokoulutettaville Postgraduate Course on Computational Statistics 2.0 Syyslukukaudella, vuosittain Tilastollisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi Computational Statistics II 2.0 Keväällä 2005, joka toinen tai kolmas vuosi Tutkija- ja ohjaajakoulutusseminaari Seminar for Doctoral Students and Their Supervisors Tutkimuksen suunnittelu Planning of Research Projects 1.0 Syksy 2004, joka toinen vuosi Tutkimuksen yleistajuistaminen Presentation of Research 1.0 Kevät 2006, joka toinen vuosi Tutkimuskirjallisuuden hallintaohjelmat Personal Bibliographic Software 1.0 Kevät 2005, vuosittain Validointi lääkeaineanalytiikassa Validation of analytical methods in pharmaceutical studies 1.50 Keväällä 2005 Yhteiskuntafilosofia Political Philosophy 2.0 Vuosittain syyslukukaudella Yliopistopedagogiikan perusteet 1 Pedagogics in University Education Kevät 2005, joka toinen vuosi Yliopistopedagogiikan perusteet 2 Pedagogics in University Education Syksy 2005, joka toinen vuosi Palaute yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen kursseista Kuopion yliopiston hallitus on hyväksynyt jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan esityksen opiskelijapalautteen keräämisestä yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen kursseista. Ko. velvoite liitetään jokaisen opintojakson opetussuunnitelmaan. Palaute kerätään kaikista opintojaksoista kurssin aikana joko manuaalisesti lomakkeella tai www:n kautta. Palautelomake julkaistaan osoitteessa 30 Opinto-opas

31 Jatkokoulutuksen opintojaksot 5.2. Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS AJANKOHTA 3 rd Biennial Kuopio Symposium of Ischemic Stroke 0.5 Kesäkuu th Peptide Symposium 0.5 A.I.Virtanen -instituutin seminaarit A.I.Virtanen Institute Research Seminars 2.0 Koko lukuvuosi Advanced Water Chemistry and Treatment (AWCT) 3.0 Every 2 nd year. Next time in spring 2006 Aikasarja-analyysi Time Series Analysis Akuutti haimatulehdus uusinta tietoa sen biologiasta ja hoidosta Acute Pancreatitis Novel Concept in Biology and Therapy 1.0 Kurssia ei järjestetä lukuvuonna Algoritmien suunnittelu ja analysointi Design and Analysis of Algorithms 3.0 Altistumisen arviointi ja analyyttiset määritysmenetelmät toksikologiassa Exposure Assessment and Analytical Methods in Toxicologoy 2.0 Kevät 2006, järjestetään joka toinen vuosi Anatomian laitoksen tutkijapalaveri Research Meetings in Anatomy 2.0 Koko lukuvuosi Applications of Public Health 2.5 Fall 2004 Arkkitehtuurit ja suunnittelumallit Architectures and Design Models 3.0 Bio-orgaaninen kemia Bio-organic Chemistry 5.0 Biofarmasian ja tuotekehityksen jatkokurssi Advanced Biopharmaceutics 6.0 Biofarmasian syventävä kirjallisuus Advanced Literature on Biopharmacy 2.0 Biogeokemia IBiogeochemistry I 3.0 Biogeokemia IIBiogeochemistry II 2.0 Bioinformatiikan tutkimusprojekti Research Project in Bioinformatics 5.0 Sovitaan opiskelijakohtaisesti Biokemiallinen neurofarmakologia Biochemical Neuropharmacology 3.0 Loka-marraskuu 2004 Biolääketieteellisen ydinmagneettiresonanssin seminaarisarja Biomedical NMR Research Seminars 2.0 Biolääketieteen valomikroskooppitekniikat ja julkaisukuvien tuottaminen digitaalisesti Light Microscope Techiniques and Digital Photomicrography in Biomedical Research 1.0 Järjestetään tarvittaessa Tieteellinen jatkokoulutus 31

32 Farmaseuttinen tiedekunta Biomateriaalit Materials in Medicine 3.0 Biosekvenssien käsittelyalgoritmit Bio-Sequence Algorithms 3.0 Biostatistiikka Biostatistics Bioteknologian/eläinbioteknologian seminaarisarja Seminar Series in Biotechnology/ Animal Biotechnology 1.0 Koko lukuvuosi Biotieteiden seminaarisarja Seminars in Biosciences 2.0 Koko lukuvuosi Cardiovascular Epidemiology 2.0 Spring 2006 Case Writing Seminar 3.0 Clinical Decision Making 1.0 Communication Skills 1.0 Fall 2004 Data-analyysi Data-Analysis Ekologisen ympäristötieteen FM- ja tutkijaseminaarit Thesis and Research Seminars in Ecology and Environmental Sciences 2.0 Vuosittain kevätlukukaudella Elementtimenetelmät Finite Element Methods Elintarvikemikrobiologia Food Microbiology 5.0 Toukokuu, vuosittain Elintarviketoksikologia Nutrition Toxicology 2.0 Järjestetään tarvittaessa, mahdollisesti 2005 Eläinfysiologia Animal Physiology 6.0 Syksy 2004 Eläinkoetekniikat Methods in Animal Experimentation 2.0 Lukuvuosi Eläinten hyvinvointi Animal Welfare 2.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Eläinten käyttäytyminen Animal Behaviour 3.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Eläinten käytön etiikka Ethics of Animal Use 1.0 Lukuvuosi Eläintuotanto Animal Production 3.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Farmakogenomiikka Pharmacogenomics Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa I Advanced Pharmacokinetics, Part I 4.0 Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa II Advanced Pharmacokinetics, Part II 2.0 Helmikuu Farmaseuttinen analytiikka Pharmaceutical Analysis for Graduate Students Opinto-opas

33 Jatkokoulutuksen opintojaksot Farmaseuttinen bioteknologia Pharmaceutical Biotechnology 3.0 Parittomien kalenterivuosien keväällä, seuraavan kerran keväällä 2005 Farmaseuttinen mikrobiologia Pharmaceutical Microbiology 4.0 Farmaseuttisen kemian jatkokoulutusseminaari Advanced Seminars in Pharmaceutical Chemistry 1.5 Ilmoitetaan erikseen Farmaseuttisen kemian syventävä kirjallisuus Advanced Literature on Pharmaceutical Chemistry 2.0 Sopimuksen mukaan, vuosittain Farmasian teknologian ja biofarmasian jatkokoulutusseminaari Research Seminars in Pharmaceutics 1.5 Ilmoitetaan erikseen Farmasian teknologian syventävä kirjallisuus Advanced Literature on Pharmaceutical Technology 2.0 Sopimuksen mukaan, vuosittain Flow Cytometry in Biomedical Research 2.0 Kurssia ei järjestetä lukuvuonna Fysikaalisen farmasian jatkokurssi Advanced Physical Pharmacy 6.0 Fysiologian seminaarisarja Seminar Series of Physiology 1.0 Ilmoitetaan erikseen Geenien ilmentymisen mekanismit Mechanisms of Gene Expression Health Care Systems 1.0 Spring 2005 Health Related Environmental Microbiology 2.0 Every second year if needed, in autumn Health and Disease in Baltic Countries, Russia and Finland 3.0 Spring 2004 Health, Culture and Illness 2.0 Hermoston vanheneminen: molekyylimekanismeista kliinisiin näkökohtiin Biology of Neural Aging: Molecular Mechanisms and Clinical Approach Histologiset menetelmät Methodology in Histology 1.0 Vuosittain, tarpeen mukaan Hoitotieteen jatkokoulutusseminaari Postgraduate Research Seminar in Nursing Science 2.0 Koko lukuvuosi, vuosittain Hydrobiologia Hydrobiology 3.0 Ihotautien, allergologian ja sukupuolitautien jatkokoulutusseminaari Seminars on Dermatology, Allergology and Venereology 2.0 Koko lukuvuosi, vuosittain Ilmafysiikka ja -kemia 1: ilmakehän fysiikka ja kemia Atmospheric Physics and Chemistry 1: Chemistry and Physics of Atmosphere 3.5 Ilmafysiikka ja -kemia 3: kaasujen ja hiukkasten mittaustekniikka Atmospheric Physics and Chemistry 3: Measurement Technology of Atmospheric Cases and Particles 2.0 Noin joka kolmas vuosi Tieteellinen jatkokoulutus 33

34 Farmaseuttinen tiedekunta Immunohistokemian jatkokurssi Advanced Immunohistochemistry 1.0 Vuosittain, tarpeen mukaan Immunohistokemian peruskurssi Basic Immunohistochemistry 1.0 N. kerran kahdessa vuodessa, kysynnän mukaan Immunologia Immunology Immunotoksikologia Immunotoxicology 2.0 Ilmoitetaan erikseen Implanttien fysiikkaa Physics of Medical Implants 2.0 Infectious Disease Epidemiology 2.0 Every second year, Spring 2005 International Exchange Program 4.0 Summer 2005 Introduction and Methods in Genetic Epidemiology 2.0 Every second year, Spring 2005 Introduction to Medical Anthropology 1.0 Spring 2004 Introduction to Public Health 1.0 Introduction to Epidemiology 1.5 September 2004 Isotooppitekniikka Isotopic Techniques 2.0 Jauhe- ja tablettiteknologia Powder and Tabletting Technology 2.0 Joka toinen vuosi, v Johdatus kvalitatiiviseen tutkimukseen Introduction to Qualitative Social Research 3.0 Johdatus molekulaariseen bioinformatiikkaan Introduction to Molecular Bioinformatics Johdatus rakennegenomiikkaan Introduction to Structural Genomics Jätehuolto-oppi Waste Management 3.0 Kala- ja raputaudit Diseases of Fish and Crayfish 3.0 Lukuvuonna Kasvien biodiversiteetti Diversity of Plants 4.0 Syyslukukaudella Kasvien ekologinen stressifysiologia Ecological Stress Physiology of Plants 3.0 Pyritään järjestämään parittomina vuosina kevätlukukaudella Kasvien ilmansaastevaurioiden solubiologia Cell Biology of Air Pollution Damages in Plants 2.0 Pyritään järjestämään parillisina vuosina syyslukukaudella Kasvivaurioiden rakennetutkimus Ultrastructural Methods for Monitoring Plant Injuries 2.0 Syksy 2005 Kauppatieteiden tutkimusseminaari Research Seminar on Business and Management 3.0 Koko lukuvuosi Keinohedelmöitys- ja alkiotekniikat Artificial Insemination and Embryo Technology 1.5 Kevät Opinto-opas

35 Jatkokoulutuksen opintojaksot Kemiallinen työhygienia II Chemical Occupational Hygiene II 2.0 Kevätlukukausi Kemiallinen ympäristöhygienia Environmental Hygiene and Chemistry 3.0 Kemian workshop Work Shop in Chemistry 1.0 Kliininen hematologia Clinical Hematology 1.5 Marras-joulukuu Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen jatkokoulutusseminaari Seminars on Clinical Physiology and Nuclear Medicine 2.0 Koko lukuvuosi Kliinisen immunologian laboratorioprojektityö Advanced Project Work in Clinical Immunology 4.0 Kliinisen neurofysiologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Clinical Neurophysiology 2.0 Koko lukuvuosi Kliinisen patologian jatkokoulutusopintojakso Postgraduate Seminar in Clinical Pathology 2.0 Koko lukuvuosi Kliinisten lääketutkimusten perusteet Basic Knowledge of Clinical Trials 0.5 Kevät 2006 Korva-, nenä- ja kurkkutautien jatkokoulutusseminaari Seminars on Otorhinolaryngology - Head and Neck Surgery 3.0 Koko lukuvuosi Kuvannus ja visualisointiimaging and Visualization 1.0 Ei järjestetä lv Kuvannus ja visualisointi, luentokurssi Imaging and Visualization, lectures only 0.5 Ei järjestetä lv Kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmät Methods of Qualitative Research 3.0 Kevät 2006, joka toinen vuosi Kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmät Methods of Quantitative Research 3.0 Kevät 2005, joka toinen vuosi Käytettävyyden suunnittelu Usability Engineering 3.0 Käytännön bioindikaattorit Practical Bioindicators 2.0 Käänteisongelmat 1 Inverse Problems Käänteisongelmat 2 Inverse Problems Laboratoriohallinto Laboratory Administration 2.0 Tammi-helmikuu vuosittain Laboratorioturvallisuus Safety in Laboratory 1.0 Lastenpsykiatrian tutkijaseminaari Research Seminars on Child Psychiatry 1.0 Koko lukuvuosi Lastentautien ja lastenneurologian tutkijaseminaari Research Seminars on Pediatrics and Child Neurology 1.0 Koko lukuvuosi Lisääntymisfysiologia Reproductive Physiology 2.0 Syksy 2004 Tieteellinen jatkokoulutus 35

36 Farmaseuttinen tiedekunta Lääkeaineen suunnittelu Drug Design 4.0 Syyslukukausi Lääketieteellinen signaalianalyysi Medical Signal Analysis 2.0 Lääketieteellinen ultraäänitekniikka 2 Ultrasound Techniques in Medicine Joka toinen vuosi, kevät 2005 Lääketieteellisen tutkijakoulun seminaarisarja Seminar Series of the Kuopio Doctoral Program of Medical Sciences 1.0 Koko lukuvuosi Lääketieteen informatiikka Informatics of Medicine 1.0 Ilmoitetaan erikseen Lääkkeiden hyvät tuotantotavat Good Manufacturing Practice 1.5 Lääkkeiden tuotekehityksen johdantokurssi Introduction to Pharmaceutical Research and Development 1.5 Meta-analysis 4.0 Spring 2005 MPH-Culture Club 0.5 Maaperäekologia I Soil Ecology I 3.0 Joka toinen vuosi Maaperäekologia II Soil Ecology II 2.0 Syksy 2004 Magneettikuvaus Magnetic Resonance Imaging 2.0 Malliorganismit Model Organisms Malliorganismit, luentokurssi Model Organisms, lectures only Master Class in Social and Health Informatics 2.0 Joka toinen vuosi, kevät 2006 Medical Sociology 3.0 Melu III (melun vaikutusten arviointi) Noise III (Noise Assessment) 2.0 Mikrosirut kirjatentti Mikroarray Book Exam Mikrosirut/Array viikko Microarrays/Array Week Mikrosirut/Array viikko, luentokurssi Microarrays/Array Week, lectures only Modernit synteettiset menetelmät Modern Synthetic Methods 1.5 Kevät 2005 Molekulaarinen lääketiede I Molecular Medicine I Molekulaarinen lääketiede II: päivän polttavat aiheet molekyyli- ja solubiologian tutkimuksessa Molecular Medicine II: Hot Topics in Molecular and Cellular Biology Molekulaarinen lääketiede III: Ravintogenomiikka Molecular Medicine III: Nutrigenomics Molekulaarinen lääketiede III: Ravintogenomiikka, luentokurssi Molecular medicine III: Nutrigenomics, lectures only Molekulaarinen neurofarmakologia Molecular Neuropharmacology, Book Exam Opinto-opas

37 Jatkokoulutuksen opintojaksot Molekulaarisen fysiologian/ Peptidisignaloinnin seminaarit Seminars/Journal Club in Molecular Physiology/Peptide Signalling 2.0 Koko lukuvuosi Molekulaarisen lääketieteen seminaarisarja Seminars in Molecular Medicine 2.0 Koko lukuvuosi Molekyylibiologia ja geeniteknologia I Molecular Biology and Gene Technology I 4.0 Kevät 2005 Molekyylibiologia ja geeniteknologia II Molecular Biology and Gene Technology II 5.0 Kevät 2005 Molekyylibiologian ja geeniteknologian luennot I Molecular Biology and Gene Technology Lectures I 1.5 Kevät 2005 Molekyylibiologian ja geeniteknologian luennot II Molecular Biology and Gene Technology Lectures II 2.0 Kevät 2005 Molekyylibiologian sovellukset vesiviljelyssä Applications of Molecular Biology in Aquaculture 3.0 Kevät 2005 Molekyylimallitus Molecular Modelling 2.5 Vuosittain Naistentautien ja synnytysklinikan jatkokoulutusseminaarisarja Postgraduate Seminars on Gynaecology and Obstetrics 1.5 Koko lukuvuosi Neuroimmunology and Brain Inflammation 2.0 Joka toinen vuosi, lukuvuonna Neurologia Neurology 3.0 Koko lukuvuosi Neurotieteiden seminaarisarja Seminar Series of Neuroscience 1.0 Koko lukuvuosi Neurotoksikologia Neurotoxicology 2.0 Järjestetään tarvittaessa NMR-spektroskopia I NMR-Spectroscopy I 1.5 Kevät 2005 NMR-spektroskopia II NMR-Spectroscopy II 2.0 Kevät 2005, tarpeen mukaan NMR-spektroskopiakurssi: perustutkimuksesta kliinisiin sovelluksiin Magnetic Resonance Spectroscopy: from Basic Research to Clinical Applications 2.0 Ei järjestetä lv Nutritional Epidemiology 2.0 Every second year, May 2006 Occupational Epidemiology 2.0 Ohjelmistojen uudistaminen Software Re-Engineering 3.0 Ohjelmistosuunnittelu Software Design 3.0 Onkologian seminaari Seminars in Oncology 2.0 Koko lukuvuosi Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Partial Differential Equations 3.0 Patient s Rights 1.0 Proteiinien rakenteet Protein Structures Proteiinimallitus Protein Modelling 2.0 Vuosittain Tieteellinen jatkokoulutus 37

38 Farmaseuttinen tiedekunta Proteomiikka Proteomics Proteomiikka, luentokurssi Proteomics, lectures only Psykiatrian tieteellinen jatkokoulutus Postgraduate Seminars on Psychiatry 1.0 Koko lukuvuosi Public Health Issues 4.0 Public Health Journal Club 1.0 Kevätlukukausi Radioekologia Radioecology 2.0 Radiokemia ja -farmasia Radiochemistry and Radiopharmacy Radiologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Radiology 2.0 Koko lukuvuosi Radiologian jatkokoulutustilaisuus: terveyskeskusten röntgenpäivät Postgraduate Course in Radiology: Seminar on Radiology in Health Centers 0.5 Joka toinen vuosi, seuraava Radiologian jatkokoulutustilaisuus: verisuonien kuvantamisen ja toimenpideradiologian kurssi Postgraduate Course in Radiology: Vascular Imaging and Interventions 0.5 Joka toinen vuosi lokamarraskuussa, seur. v Radiotoksikologia Radiotoxicology 2.0 Rakenneinformatiikan laboratoriokurssi Structural Informatics Lab Course ja Rakenteisten dokumenttien käsittelykielet Structured-Document Processing Languages 3.0 Rapujen rakenne ja ekologia Morphology, Anatomy and Ecology of Crayfish 0.5 Järjestetään tarvittaessa Ravitsemusepidemiologia Nutritional Epidemiology 4.0 Every 2nd year, next time May 2004 Ravitsemustieteen tutkimusseminaari Postgraduate Seminar on Nutrition Research 2.0 Koko lukuvuosi Research Seminar 4.0 Autumn 2004 Reseptorifarmakologia Receptor Pharmacology 4.0 Syksy 2005 Results and Experiences of Community Intervention Programmes 1.0 Spring 2005 Seminar Series in Neurobiology 1.0 Koko lukuvuosi Signalointimekanismit neurofysiologiassa ja apoptootisissa prosesseissa Signalling in Cell Death and Neurophysiology Siirtoilmiöt Transport Phenomena 3.0 Silmätautien jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Ophthalmology 3.0 Koko lukuvuosi Sisäilmahygienia I Indoor Air Hygiene I 2.0 Syyslukukaudella Sisäilmahygienia 2: ympäristöallergeenit Indoor Air Hygiene 2: Aeroallergens 2.0 Syyslukukaudella 38 Opinto-opas

39 Jatkokoulutuksen opintojaksot Sisäilman epäpuhtauksien hallinta ja ilmanvaihto Control of Indoor Air Impurities and Ventilation 3.5 Kevätlukukaudella Sisätautien klinikan tutkimusseminaarisarja Research Seminars of the Dept. of Medicine 1.0 Vuosittain Social Epidemiology 1.5 Spring 2005 Solun säätely -laboratoriotyöt Cell Regulation Laboratory Work Solun säätely, luentokurssi Cell Regulation, Lectures Only 1.5 Sosiaalifarmasian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Social Pharmacy 2.0 Koko lukuvuosi Sosiaalipolitiikan jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminar on Social Policy 3.0 Koko lukuvuosi Sosiaalipsykologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminar on Social Psychology 3.0 Koko lukuvuosi Sosiaalityön jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars in Social Work 3.0 Koko lukuvuosi Sosiologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminar on Sociology 3.0 Koko lukuvuosi Sovellettu entomologia 1 Applied Entomology Syyslukukaudella, joka toinen vuosi Sovellettu entomologia 2 Applied Entomology Syyslukukaudella, joka toinen vuosi Special Issues 3.0 Stereologian kurssi Stereology Course 2.0 Sulautetut järjestelmät Embedded Systems 3.0 Syövän lääke- ja sädehoidon seminaarisarja Seminars on Chemotherapy and Radiotherapy of Cancer 2.0 Koko lukuvuosi Sädehoidon fysiikka 2 Methods and Techniques in Radiotherapy 2.0 Säteilybiologia Radiation Biology 3.0 Säteilyepidemiologia Radiation Epidemiology 2.0 Tekoäly Artificial Intelligence 3.0 Teollinen lääkkeenvalmistus Industrial Manufacturing of Pharmaceuticals 4.0 Terrestrinen saaste-ekologia Terrestrial Pollution Ecology 3.0 Parillisina vuosina kevätlukukaudella Terveyshallinnon, -talouden ja tietohallinnon metodologia Methodology of Health Management Sciences, Health Economics and Information Management in Social and Health Care 4.0 Lukuvuosittain Tieteellinen jatkokoulutus 39

40 Farmaseuttinen tiedekunta Terveyshallinto- ja terveystaloustieteen lukuseminaari jatko-opiskelijoille Reading Theories of Health Management Sciences and Health Economics for Postgraduate Students 4.0 Lukuvuosittain Terveyshallinto-, terveystaloustieteen ja sosiaalija terveydenhuollon tietohallinnon jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars in Health Management Sciences, Health Economics and Information Management in Social and Health Care 2.0 Lukuvuosittain Terveystaloustieteen jatkokoulutus Postgraduate Course on Health Economics 2.0 Koko lukuvuosi The Electrical Brain: From Ion Channels to Clinical Neurophysiology 2.0 Ei järjestetä lv Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja apurahahakemuksen laatiminen biotieteissä Writing a Scientific Article and a Grant Application in Biosciences 2.0 October 2004 (in English), maalis-huhtikuu 2005 (suomenkielinen) Tietojärjestelmien analyysi- ja suunnittelumenetelmät Methods in Analysis and Design of Information Systems 3.0 Tietojärjestelmän testaus Testing Software Systems 3.0 Tietokannanhallintajärjestelmät Database Management Systems 3.0 Tietoturva Data Security 3.0 Tobacco Control: Global Aspects in Tobacco Control 1.0 Spring 2005 Tohtoriopiskelijoiden rotaatio Methodological Rotation 4.0 Toiminnallinen genomiikka Functional Genomics Toiminnallinen genomiikka, luentokurssi Functional Genomics, Lectures Only Toksikologian jatkokoulutusseminaarit Postgraduate Seminars in Toxicology 2.0 Toksikologinen riskinarviointi Advanced Course on Toxicological Risk Assesment 8.0 Koko lukuvuosi Toksikopatologia Toxicopathology 3.0 Marraskuu 2004, joka toinen vuosi Toksisuuden molekulaariset makanismit Molecular Mechanisms in Toxicity 2.0 Järjestetään tarvittaessa Tumareseptoriryhmän kirjallisuusseminaarit Literature Seminars of the Nuclear Receptor Group 3.0 Koko lukuvuosi Tutkimusmenetelmät Research Methods Opinto-opas

41 Työterveyden ja ergonomian jatkokoulutusseminaarisarja Postgraduate Seminars in Occupational Health and Ergonomics 1.0 Syksyllä ja keväällä erikseen ilmoitettavina ajankohtina Työtoksikologian täydennys Advanced Occupational Toxicology 2.0 Uudet lääkeaineet Seminar on New Drugs 0.5 Kevät 2005 Valaistus- ja lämpöolosuhteet Lightning and Thermal Conditions 2.0 Vertaileva eläinravitsemus Animal Nutrition 6.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Vesistövesien tilan ja laadun arviointi Methods for Freshwater Quality Assessment 1.0 Joka toinen vuosi Wireless Physiology Yhteiskuntatieteiden metodologisia kysymyksiä Methodological Questions of Social Sciences 2.0 Yleinen patologia General Pathology 2.5 Vuosittain Ympäristö ja terveys -tutkimusseminaarit Environment and Health Research Seminars 2.5 Koko lukuvuosi Ympäristöfilosofia Environmental Philosophy 1.0 Ilmoitetaan myöhemmin Ympäristöfysiikan erikoiskurssi Special Course in Environmental Physics 1.0 Ympäristömikrobiologia Environmental Microbiology Ympäristömikrobiologia ja -bioteknologia syventävä opetus Advanced Studies in Environmental Microbiology and Biotechnology 2.5 Kevätlukukaudella Ympäristönsuojeluoikeus Legislation of Environmental Protection 2.5 Ympäristötoksikologia Environmental Toxicology 2.0 Kevät 2006 Älykkäät järjestelmät Intelligent Systems 3.0 Tieteellinen jatkokoulutus 41

42 Farmaseuttinen tiedekunta 6. Jatko- ja tutkijakoulutusohjelmat 6.1. Opetusministeriön rahoittamat tutkijankoulutusohjelmat Kuopion yliopistossa /GRADUATE SCHOOL -tutkijakoulut* Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu A.I.Virtanen -instituutin tutkijakoulu Sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden tutkijakoulu Farmasian tutkijakoulu Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu Ympäristöterveyden tutkijakoulu, SYTYKE TULES graduate school * alkaen Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu Kuopio Doctoral Program of Medical Sciences, Faculty of Medicine, University of Kuopio Tutkijakoulun tavoitteet Tutkijakoulu keskittyy kroonisten kansantautien molekulaarisen taustan, ehkäisyn ja hoidon tutkimukseen. Tutkijakoulun muodostavat lääketieteellisessä tiedekunnassa, pääosin kliinisessä tutkimusyksikössä ja Meditekniassa toimivat tutkimusryhmät keskeisenä runkonaan neurotieteiden, sisätautien ja kliinisen ravitsemustieteen tutkijaryhmät. Tutkijakoulussamme on opiskelijoita vuonna 2004 yhteensä noin 50. Opetusministeriön rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja on tällä hetkellä viisi ja jollakin muulla rahoituksella olevia loput 45 paikkaa. Tavoitteena on kouluttaa koulun keskeisissä tutkimusohjelmissa menetelmälliset valmiudet omaavia, moderneja kliinisiä tutkijoita ja erikoistuvia lääkäreitä sekä lääketieteellisesti orientoituneita osaajia lääkekehittely-yritysverkostoon Suomessa sekä tutkijoita koko maahan. Tutkijakoulun johtaja: Professori Hilkka Soininen Tutkijakoulun varajohtaja: Professori Markku Laakso Koordinaattori: FT Pauliina Korhonen Internet: A.I.Virtanen -instituutin (AIVI) tutkijakoulu A.I.Virtanen Institute Graduate School Tutkijakoulun johtajana toimii professori Juhani Jänne (A.I. Virtanen -instituutti, puh ). Opetusministeriön rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja on vuonna 2004 yhteensä 19, yksi Suomen Akatemian tutkijankoulutusvirka ja muulla tavoin rahoitettuja tutkijakoulupaikkoja yhteensä n. 70. AIVI on yksi Suomen kuudesta biokeskuksesta, jonka eräs keskeinen tehtävä on tutkijakoulutus. Tutkijakoulutus tapahtuu instituutin tutkimuksellisilla painopistealueilla, jotka ovat bioteknologia, erityisesti eläinbioteknologia, molekulaarinen lääketiede, erityisesti geeniterapia ja geeninsiirtoteknologia; neurobiologia, erityisesti keskushermostoon vaikuttavien sairauksien syiden selvittäminen ja uusien tautimallien kehittäminen ja biologinen kuvantaminen sekä solutasolla että yksittäisen koe-eläimen tasolla. AIVI:n jatkokoulutusohjelmassa järjestetään vuosittain sekä omia että osin yhteistyössä muiden tutkijakoulujen kanssa toteutettavia englanninkielisiä opintojaksoja ja seminaareja sekä postgraduaattisymposiumi, jossa jatko-opiskelijat esittelevät tutkimustuloksiaan postereina 42 Opinto-opas

43 Jatko- ja tutkijakoulutusohjelmat ja suullisina esityksinä. Lisätiedot: Instituutin hallintopäällikkö Riitta Keinänen (A.I.Virtanen -instituutti, puh ) ja Internetistä: Internet: Internet: Sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden valtakunnallinen tutkijakoulu The National Post Graduate School in Social and Health Policy, Management and Economics Kuopion yliopiston Terveyshallinnon ja -talouden laitos koordinoi sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden valtakunnallista tutkijakoulua. Tutkijakoulun johtajana toimii professori Juha Kinnunen ja koordinoinnista vastaa tutkimusjohtaja Kaija Saranto (puh ; Yhteistyöosapuolina ovat Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitos ja sosiaalitieteiden laitokset, Lapin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Tampereen yliopiston terveystieteiden laitos, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, STAKES ja Työterveyslaitos, psykologian osasto. Tutkijakoulun tehtävinä on 1) kouluttaa korkeatasoisia sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden ammattitutkijoita vastaamaan lisääntynyttä osaajien tarvetta sekä 2) tuottaa uutta tutkimustietoa hyödynnettäväksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Opetusministeriön rahoittamia jatkokoulutuspaikkoja on yhteensä viisi (5). Tutkijakoulun toiminta perustuu sekä yhteistyöosapuolten väliseen työnjakoon että valtakunnalliseen yhteistyöverkkoon lähialojen tutkijakoulutusohjelmien kanssa. Ohjelman tavoitteena on vastata opiskelijoiden yksilöllisiin koulutustarpeisiin mm. hyödyntämällä osallistuvien yksiköiden ja henkilöiden kansainvälisiä ja kansallisia yhteyksiä. Internet: tht/ Farmasian tutkijakoulu Farmasian tutkijakoulu on farmasian alojen valtakunnallinen tutkijakoulu, jonka toiminta on alkanut vuoden 1998 alussa. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta ja Kuopion yliopiston farmaseuttinen tiedekunta vuorottelevat tutkijakoulun koordinoinnissa. Vuosina tutkijakoulua koordinoi Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta. Johtajana toimii professori Raimo Tuominen ja koordinaattorina Atso Raasmaja. Kuopion yliopistossa yhteyshenkilönä toimii tiedekunnan hallintopäällikkö Kristiina Bailey (s-posti: Tutkijakoululla on opetusministeriön rahoittamia tutkijakoulupaikkoja vuonna 2004 kaikkiaan 11 ja muulla tavoin rahoitettuja paikkoja noin 70. Farmasian tutkijakoulu tarjoaa monitieteisen ja organisoidun valtakunnallisen tutkijakoulutuksen lääketutkimukseen ja -kehitykseen. Tutkimusryhmät muodostavat tutkijakoulun ytimen. Kotimaista ja kansainvälistä verkottumista samoin kuin yhteyksiä teollisuuteen hyödynnetään tutkijakoulutuksessa monipuolisesti. Farmasian tutkijakoulu tuottaa nuoria tohtoreita lääketutkimuksen, -tuotekehityksen ja -valvonnan tehtäviin. Yksityiskohtaiset tiedot tutkijakoulusta on esitetty www-sivulla osoitteessa: Internet: Tieteellinen jatkokoulutus 43

44 Farmaseuttinen tiedekunta Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu toteutetaan yhteistyössä Kuopion, Oulun, Tampereen, Turun yliopistojen ja Åbo Akademin Vaasan hoitotieteen laitosten kanssa. Tutkijakoulun johtaja on professori Katri Vehviläinen-Julkunen, Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos, puh Kuopion yliopiston hoitotieteen laitos on tutkijakoulun koordinaattori. Tutkijakoulussa on kahdeksan opetusministeriön ja yksi Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Koulu järjestää 4-6 tutkijankoulutuskurssia vuosittain yhteistyössä mukana olevien yliopistojen kanssa. Tutkijakoulun kurssitarjonta on suunniteltu kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tutkijankoulutuskursseilla opettavat sekä kansalliset että kansainväliset asiantuntijat ja tutkijat. Kursseista tiedotetaan erikseen Kuopion yliopiston www-sivuilla ; Lisätietoja myös hoitotieteen laitoksen www-sivulla Ympäristöterveyden tutkijakoulu, SYTYKE Graduate School in Environmental Health Tutkijakoulu on aloittanut vuoden 2002 alussa. Sillä on 5 opetusministeriön rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Tutkijakoulun keskeisenä teemana on riskinarviointi. Ympäristöterveyden riskinarviointi perustuu parhaimmillaan haitallisten altisteiden ja päästölähteiden, altistumisen, vaikutusmekanismien ja terveysvaikutusten tarkkaan tuntemiseen. Tutkijakoulun toiminta-ajatuksena on kouluttaa ympäristöterveyden osaajia, jotka hallitsevat oman tutkimusalansa ohella ympäristöterveyden monitahoisia ja monitieteisiä kokonaisuuksia. Tutkijakoulussa yhdistetään eri tieteenalat ja substanssiosaaminen siten, että ne tukevat ympäristöterveyden riskianalyysiketjun ymmärtämistä ja hallintaa. Tutkijakoulussa ovat mukana Kuopion yliopisto (vastuullinen yliopisto), lisäksi Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Ilmatieteen laitos, Kansanterveyslaitos, Säteilyturvakeskus ja Työterveyslaitos. Tutkijakoulun johtaja on professori Jukka Juutilainen. Verkkosivut: TULES graduate school Tutkijakoululla on 10 opetusministeriön rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Tutkijakoulussa ovat mukana Kuopion yliopiston (vastuullinen yliopisto) lisäksi Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto ja TTL. Tutkijakoulun johtaja on professori Heikki Helminen, Kuopion yliopisto, anatomian laitos. Internet: 44 Opinto-opas

45 Jatko- ja tutkijakoulutusohjelmat 6.2. Tutkijankoulutusohjelmat, joissa Kuopion yliopisto toimiiyhteistyötahona (koordinointi toisessa yliopistossa) Applied Bioscience - Bioengineering, Food & Nutrition, Environment (HY); Kuopion yliopisto 3 paikkaa; prof. Hannu Mykkänen, kl. ravitsemustieteen laitos Biocenter Oulun tutkijakoulu (OY) biocente/bco-hakemisto/bco/school/school.htm Koordinaattori KuY:ssa: prof. Pekka Kilpeläinen, tietojenkäsittelytieteen laitos Bio-informatiikka ja biorakenteet (ÅA) Kuopion yliopisto 2 paikkaa; tutkijatoh-tori Antti Poso, farmaseuttisen kemian laitos ja prof. Reino Laatikainen, kemian laitos. Biologiset vuorovaikutukset tutkijakoulu (TY) Bio-orgaanisen kemian ja lääkeainekemian tutkijakoulu (TY) htm Biomateriaali ja kudosteknologia -tutkijakoulu (HY) Kuopion yliopisto 2 paikkaa; prof. Reijo Lappalainen, sov. fysiikan laitos. Electrochemical Science and Technology of Polymers and Membranes Including Biomembranes (TKK) Kuopion yliopisto 1,5 paikkaa; prof. Arto Urtti, farm.teknol. ja biofarm. laitos. Elektroniikan valmistuksen tutkijakoulu (TKK) Ei varsinaisia paikkoja toistaiseksi; prof. Reijo Lappalainen, sov. fysiikan laitos. Finnish Graduate School of Neuroscience (HY) Kuopion yliopisto 3 paikkaa; prof. Juhani Jänne, A.I.Virtanen -instituutti (koor-dinaattori KuY:ssa Katri Wegelius). Funktionaaliset tutkimukset lääketieteessä (TKK) Kuopion yliopisto 1 paikka; prof. Jari Kaipio, sov. fysiikan laitos. Ikääntyminen, hyvinvointi ja teknologia -tutkijankoulu (JY) Kuopion yliopisto 0,75 paikkaa; prof. Raimo Sulkava, kansanterveystieteen ja yleislääketiet. laitos. Inversio-ongelmien tutkijakoulu (OY) Kuopion yliopisto 1,5 paikkaa; prof. Jari Kaipio, sov. fysiikan laitos. Tieteellinen jatkokoulutus 45

46 Farmaseuttinen tiedekunta Itä-Suomen korkeakoulujen tietotekniikan tutkijakoulu (LTY) Kuopion yliopisto 1 paikka; prof. Martti Penttonen, tietojenkäsittelytieteen laitos. Lääkekehityksen tutkijakoulu (TY) Kuopion yliopisto 2 paikkaa; tutkimusjohtajat Heikki Tanila ja Antero Salminen, neurotiet. ja neurologian laitos. Metsätieteiden tutkijakoulu (JoY) Kuopion yliopisto 2,5 paikkaa; tutkija Jarmo Holopainen, ekol. ympäristötiet. laitos. Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulu (OY) lyhyesti.html Sosiaalitieteiden valtakunnallinen tutkijakoulu (TaY) Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu (LY) Työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen tutkijakoulu (TaY) tutkijakoulut.html Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu Kuopion yliopisto 2 paikkaa; professori Hilkka Soininen, neurologian klinikka. Ympäristötieteen ja tekniikan tutkijakoulu (ENSTE) (JoY) Kuopion yliopisto 2,5 paikkaa; prof. Pertti Martikainen, ympäristötieteen laitos. Lisätietoja: Suomen Akatemia, finbionet/index.htm OPM:n päätös 4-vuotisten tutkijakoulujen käynnistämisestä ja laajentamisesta : Muut jatko- ja tutkijankoulutusohjelmat Toksikologian tieteellinen jatkokoulutusohjelma Ohjelma koostuu valtakunnallisista, tieteellisesti korkeatasoisista tutkijankoulutuskursseista, jotka ovat avoimia kaikkien yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijakoulutettaville. Kurssit suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä muiden yliopistojen ja Kuopion yliopiston Ympäristö-Terveys-Yhteiskunta-tutkimuskeskuksen (YTY-keskus) kanssa. Jatkokoulutuksen tarkoituksena on perehdyttää jatkokoulutettavat uusimpiin toksikologian teoreettisiin ja 46 Opinto-opas

47 Jatko- ja tutkijakoulutusohjelmat käytännöllisiin saavutuksiin. Tieteellinen jatkokoulutusohjelma antaa siis valmiuksia myös toksikologian asiantuntijatehtävissä toimimiseksi, sen lisäksi että se antaa hyvän pohjan yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja opetustehtäviin. Toksikologian jatkokoulutusohjelma antaa niitä valmiuksia, joita vaaditaan Suomen Toksikologiyhdistys ry:n pitämään toksikologirekisteriin hyväksymiseksi. Tähän rekisteriin hyväksyminen merkitsee pääsyä EUROTOXin ylläpitämään eurooppalaiseen toksikologirekisteriin. Toksikologian koulutuksesta on olemassa erillinen opas, johon sisältyy myös tiedot toksikologian tieteellisestä jatkokoulutuksesta ja sen toistuvista opintojaksoista. Toksikologian tieteellisestä jatkokoulutuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä toksikologian professoriin (Kirsi Vähäkangas, puh ), lääkeainetoksikologian professoriin (Risto Juvonen, puh ) tai toksikologian osastosihteeriin (Päivi Mensalo, puh ), tai kirjeitse osoitteella Toksikologian yksikkö, Farmakologian ja toksikologian laitos, Kuopion yliopisto, PL 1627, Kuopio. Toksikologian tieteellinen jatkokoulutusohjelma A. Toistuvat jatkokoulutuskurssit Toksisuuden molekulaariset mekanismit Farmakogenomiikka Toksikologinen riskinarviointi Työtoksikologian täydennys Ympäristötoksikologia 2.0 ov 2.0 ov 4.0 ov 2.0 ov 2.0 ov B. Toksikologian jatkokoulutusseminaarit 2.0 ov Raportti kongressista 2.0 ov C. Lisäksi järjestetään muita kursseja ajankohtaisista aiheista tarpeen mukaan Biosphere-Carbon-Aerosol-Cloud-Climate Interactions Professor Markku Kulmala, Helsinki University and Professor Anders Lindroth, Lund University The centre investigates the basic atmospheric processes, ecosystem processes, the aerosol-cloud-climate interactions and different feedback processes between the climate and ecosystems. The activities particularly related to the graduate school are: Nordic mobility of ph.d. students, port.docs and supervisors, common guest lectures, visiting professors, seminars/ workshops/courses for students and post.docs. enhanced multinational supervising, training of supervisors and development of new supervising methods. The graduate school provides an international framework and improves working conditions for the scientists. Internet: Finnish Graduate School Network in Life Sciences Ohjelma tuottaa tieteellisesti korkeatasoisia, valtakunnallisia tutkijankoulutusresursseja, jotka ovat avoimia kaikkien yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijankoulutettaville. Tieteellinen jatkokoulutus 47

48 Farmaseuttinen tiedekunta Valtakunnalliset kurssit suunnitellaan ja toteutetaankin yliopistojen välisenä yhteistyönä. Tutkijankoulutustoimikunnat (tai vastaavat) kussakin korkeakoulussa kokoavat laitoksilta ja ryhmiltä valtakunnallisiksi tutkijankoulutuskursseiksi tarkoitetut/soveltuvat ehdotukset ja tekevät kunkin yliopiston oman priorisoinnin. Tutkijankoulutustoimikuntien pidettävissä yhteiskokouksissa ko. ehdotukset käydään läpi ja priorisoidaan valtakunnallisesti. Valtakunnallisissa kokouksissa tutkijankoulutusohjelma suunnitellaan sekä seuraavan vuoden osalta että eteenpäin 2-3 vuoden ajanjaksolle. Yliopistot rahoittavat paikalliset tutkijankoulutuskurssit pääsääntöisesti itse. Valtakunnalliseen ohjelmaan hyväksytyt kurssit rahoittaa Suomen Akatemia ja ne liittyvät opetusministeriön rahoittamaan graduate school -järjestelmään. Ohjelmassa on mukana eri alojen tutkijakouluja esim. lääketiede, farmasia, eläinlääketiede, biotieteet, hoitotiede jne. Modernin (perus- ja sovelletun) biolääketieteen keskeisiin tutkimusmetodeihin liittyvä koulutus muodostaa ohjelman valtakunnallisen tutkijankoulutusohjelman rungon. Näitä kursseja täydentävät esim. epidemiologisiin tutkimusmenetelmiin sekä kliinisiin erityiskysymyksiin liittyvät kurssit. Valtakunnallisten kurssien opetuskieli on pääsääntöisesti englanti. Finnish Graduate School Network in Life Sciences is a national network of graduate schools in biosciences and health sciences. Its purpose is to promote research training cooperation and to coordinate research courses. Its infrastructure is financed by the Academy of Finland and it is coordinated by the University of Helsinki. The Finnish Graduate School system was started in 1995 by the Ministry of Education to improve the quality and effectiveness of research and research training. There are now 27 graduate schools in health sciences/biotechnology in Finland. They offer 4-year research training programmes leading to the MD/PhD degree. Research training consists of thesis research and credits of formal studies. If you have anything to ask about Finnish Graduate School Network in Life Sciences, please contact: anita.tienhaara@helsinki.fi, University of Helsinki, Institute of Biotechnology, P.O. Box 56 (Viikinkaari 5), FIN University of Helsinki, Finland. Homepage: Lisätietoja tutkijankoulutusohjelmasta saa kunkin ohjelman koordinaattorilta. Ohjelman kotisivu: 48 Opinto-opas

49 Ammatillinen aikuiskoulutus ja muu koulutus 7. Ammatillinen aikuiskoulutus ja muu koulutus Tietoja täydennyskoulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja muusta koulutuksesta saa yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksesta ja em. www-sivulta. Ammatillisena aikuiskoulutuksena järjestetään eri muotoista ja pituista täydennyskoulutusta Kuopion yliopiston vahvuusaloilla mm. elintarvikealalla, farmasian alalla, informaatioteknologiassa ja tietotyössä, johtamiseen ja yrittäjyyteen sekä laatuun liittyvää koulutusta, sosiaali- ja terveysalan koulutusta sekä ympäristöalan koulutusta. Ks. yhteystietoja oppaan kohdasta Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut. Avoimen yliopiston opetus ja erillisarvosanojen suorittaminen Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus järjestää approbatur- ja cum laude approbatur -tasoista avointa yliopisto-opetusta noin 30 oppiaineessa sekä oppiaineita tukevia yleisopintoja. Avoin yliopisto-opetus on Kuopion yliopiston perusopetusta vastaavaa opetusta. Lisäksi Avoimen yliopiston kautta voi hakea ns. erillisarvosanojen opinto-oikeutta tiedelaitosten järjestämään opetukseen. Ks. taulukko. Avoimen yliopiston järjestämä opetus on pääasiassa ilta- ja viikonloppuopetusta. Opetusta toteutetaan Kuopiossa ja yhteistyöoppilaitoksissa ympäri Suomea lähi-, monimuoto- ja verkkoopetuksena. Käytännöt näiden eri opetusmuotojen välillä voivat vaihdella. Lisätietoja avoimesta yliopisto-opetuksesta ja erillisarvosanojen suorittamisesta saa Avoimen yliopiston toimistosta ja www-sivulta. Ks. yhteystiedot tämän oppaan kohdasta Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut. Avoimen yliopiston oppiaineet sekä erillisarvosanat lkv Avoin yliopisto / Erillisarvosanat ergonomia (a, cl) filosofia (a) fysiologia (a) gerontologia (a, cl) hoitotiede (cl) kansantaloustiede (a) kansanterveystiede (a, cl) kansainvälinen kehitys (a) kemia (a) lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi (a) liikuntalääketiede (a, cl) lääketieteen perusteita (a) matematiikka (a) mikrobiologia (a) p-k yritysten markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta (a) psykologia (a) ravitsemustiede (a, cl osia) sosiaalipedagogiikka (a) sosiaalipsykologia (a, cl) sosiaalitalous (a) sosiaalityö (a) sosiologia (a) terveyden edistäminen ja terveystieto (a, cl) terveyshallintotiede (a, cl) terveyssosiologia (a, cl osia) terveystaloustiede (a) tietojenkäsittelytiede (a, cl) tuotantotalous (a) ympäristötiede (a, cl osia) yrittäjyys (a, cl osia) Erillisarvosanat anatomia (a, cl) biokemia (a) ergonomia (l) farmakologia (a, cl, l) farmaseuttinen kemia (a, cl, l) farmasian teknologia (a, cl, l) filosofia (cl) Tieteellinen jatkokoulutus 49

50 Farmaseuttinen tiedekunta fysiikka (a, cl) fysiologia (cl, l) kansanterveystiede (l) kemia (cl, l) kliininen mikrobiologia (a, cl, l) koe-eläintiede ja koe-eläinten hyvinvointi (a, cl) liikuntalääketiede (l) matematiikka (cl) ravitsemustiede (cl) sosiaalifarmasia (a, cl, l) sosiaalipedagogiikka (cl) sosiaalipolitiikka (cl, l) sosiologia (cl, l) tietojenkäsittelytiede (l) ympäristötiede (cl) yrittäjyys (cl) Kesäyliopiston tarjoama avoin yliopisto-opetus Kesäyliopistossa on mahdollista opiskella muiden kuin Kuopion yliopiston mukaisia arvosanoja (esim. HY, JoY, JY, LY, OY, TaiK, TaY, Teatterikorkeakoulu, TY). Kesäyliopiston avoin yliopisto-opetus on kaikille avointa ja ympärivuotista. Avoimen yliopisto-opetuksen lisäksi kesäyliopisto järjestää mm. ammatillista lisäkoulutusta hallinnon, talouden ja elinkeinoelämän aloilla, opetusalalla, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla sekä tilauskoulutuksena, kielikursseja, lukiolais- ja abikursseja, valmennuskursseja, ikääntyvien yliopistotoimintaa sekä muita mm. yleissivistäviä kursseja. Lisätietoja em. www-osoitteesta sekä kesäyliopiston toimistosta. Ks. yhteystiedot tämän oppaan kohdasta Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Tutkimus- ja innovaatiopalvelut on tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen erikoistunut asiantuntijayksikkö, jonka tehtävänä on auttaa yliopiston toimijoita rahoituksen hankinnassa, sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä sekä tutkimustulosten kaupallistamisessa. Yksikössä toimivat tutkimuspalvelupäällikkö, lakimies, innovaatioasiamies, EU-koordinaattori, 3 suunnittelijaa sekä kaksi osastosihteeriä. Tutkimus- ja innovaatiopalveluyksiköstä saat tietoa ja apua EU:n rakennerahastoista EU:n puiteohjelmista kansainvälisestä t&k-rahoituksesta apurahoista ja lahjoituksista sopimus- ja immateriaalioikeudellisista palveluista keksintöjen ja teosten kaupallistamisesta Tutkimus- ja innovaatiopalvelut neuvoo sekä kotimaisen että ulkomaisen tutkimusrahoituksen hankinnassa, hakemusten ja projektisuunnitelmien tekemisessä sekä hankkeiden käytännön kysymyksissä ja lisäksi avustaa apurahoihin ja lahjoituksiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi on mahdollista saada sopimuksiin liittyvää lainopillista neuvontaa. Tutkimusja innovaatiopalvelut valmistelee sopimuksia tai kommentoi yhteistyökumppaneiden valmiita sopimusehdotuksia, tarjoaa palveluita yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille kaupallisesti potentiaalisten tutkimustulosten etsintään ja arviointiin, suojaamiseen ja rahoitukseen sekä kaupallisesti kiinnostavien tulosten eteenpäin viemistä yhdessä Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy:n ja muiden teknologiansiirto-organisaatioiden ja -yritysten kanssa. Ks. yhteystiedot oppaan kohdasta Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut. 50 Opinto-opas

51 8. Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut Jatkokoulutuksen kannalta keskeiset opintoneuvontapalvelut. Lisätietoja: Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut Opintoasioiden osasto Opintoasioiden osasto hoitaa yleisen opintoneuvonnan, ilmoittautumiset, opiskelijavalinnan, opintotukiasiat, opintosuoritusten kirjaamisen ja todistusten kirjoittamisen sekä ura- ja työelämäpalveluihin liittyvät asiat. Käyntiosoite Savilahdentie 9, Snellmania -rakennus, 1. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puh. opintoasiat: (017) , , , , , opintotukiasiat: (017) ja urapalvelut (017) , Faksi (017) Sähköposti Internet Aukioloajat ma, ti, pe klo ke suljettu to klo Osaston kansliassa palvelevat: Osaston johtaja Hannu Berlin puh. (017) , s-posti: huone 1078/1 - yliopiston opetussuunnitelmien ja lukujärjestysten laadinnan yleinen koordinointi, erityisesti yleisten opintojaksojen osalta - koulutusohjelmien opetussuunnitelmien kehittämishankkeissa konsultointi sekä yliopiston opetuksen arvioinnin ja kehittämisen koordinointi - yliopiston opiskelijavalinnan yleinen koordinointi - yliopiston opetuksen ja oppimisen arviointityön koordinointi yhteistyössä opetuksesta vastaavan vararehtorin ja oppimiskeskuksen johtajan kanssa - opintoasioiden osaston johtajan tehtävät Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen puh. (017) , s-posti: Tuija.Pasanen@uku.fi, huone 1078/2 - yliopiston opiskelijavalinta-asioiden koordinointi - yliopiston HAREK-vastuuhenkilö opintoasioissa (valtakunnallinen hakija- ja opintooikeusrekisteri) - tiedekuntien yleisen tieteellisen jatkokulutuksen koordinointi ja yleisen jatkokoulutuksen tuntiopetusmäärärahajaon valmistelu - yliopiston opetussuunnitelmien päivityksen koordinointi ja koulutus, opinto-oppaiden laadinnan koordinointi - osaston www- ja opintoasioiden tiedotus, osaston laatupäällikön tehtävät - yliopiston opiskelijarekrytoinnin koordinointi - kaikkien tiedekuntien yleinen opintoneuvonta - opintoasioiden osaston varajohtajan tehtävät Tieteellinen jatkokoulutus 51

52 Farmaseuttinen tiedekunta Suunnittelija Hanna Turkki puh. (017) , s-posti: huone 1072/2 - yliopistojen joustavan sivuaineoikeuden (JOO) Kuopion yliopiston koordinaattori - opintoasioiden osaston rekisterisihteeri (otto) - valtakunnallisen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin (HAREK) yliopiston vastuuhenkilön varahenkilö - avustavat tehtävät opiskelijavalinta-asioissa - yliopiston opetussuunnitelmien koordinoinnissa avustaminen - avustavat tehtävät osaston viestinnän suunnittelussa ja web-sivujen päivityksessä - yleinen opintoneuvonta ja asiakaspalvelutehtävissä avustaminen tarvittaessa Opintoasioiden osaston kanslia (opintoasiat): Osastosihteeri Sylvi Heikkinen puh. (017) , s-posti: Sylvi.Heikkinen@uku.fi, huone 1078/3 - perus- ja jatkotutkintotodistusten laatiminen lääketieteessä, kauppatieteissä, terveystieteissä ja yhteiskuntatieteissä ja suoritettujen tutkintojen tallentaminen - opintosuoritusten tallentaminen ja opintosuoritusrekisteriotteiden antaminen - opiskelutodistusten antaminen, ilmoittautumisten vastaanotto ja rekisteröinti sekä muu opintoasioiden osaston yleinen asiakaspalvelu Osastosihteeri Tiina Valjakka puh. (017) ; s-posti: Tiina.Valjakka@uku.fi, huone 1078/4 - perus- ja jatkotutkintotodistusten laatiminen farmasiassa ja luonnontieteissä ja suoritettujen tutkintojen tallentaminen - opintosuoritusten tallentaminen ja opintosuoritusrekisteriotteiden antaminen - opiskelutodistusten antaminen, ilmoittautumisten vastaanotto ja rekisteröinti sekä muu opintoasioiden osaston yleinen asiakaspalvelu Osastosihteeri Maija Vuorela puh. (017) , s-posti: Maija.Vuorela@uku.fi, huone 1078/5 - osaston yleinen asiakaspalvelu mm. opintorekisteriotteiden ja opiskelutodistusten antaminen, ilmoittautumisten vastaanotto ja rekisteröinti, valintamateriaalipyyntöihin vastaaminen jne. Opintotukitoimisto Opintotukisihteeri Anne Kokkonen (virkavapaalla saakka), sijaisena Rauni Tuomela puh. (017) , s-posti: rauni.tuomela@uku.fi, huone pääasiassa opintotukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja em. liittyvä neuvonta - säännönmukaisten opintojen etenemisen valvonta sekä muu opintotuen valvonta Opintotukisihteeri Ulla Pitkänen puh. (017) , s-posti: Ulla.Pitkanen@uku.fi, huone pääasiassa opintotukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja em. liittyvä neuvonta - säännönmukaisten opintojen etenemisen valvonta sekä muu opintotuen valvonta - opintotukilautakunnan sihteerin tehtävät 52 Opinto-opas

53 Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut Urapalvelut Palvelupäällikkö Tapio Anttonen puh. (017) , s-posti: huone päätehtävät: suunnittelu ja johtaminen, toimintojen kehittäminen, yliopisto-työnantajasuhteiden hoito ja kehittäminen, harjoittelun kehittäminen - muut tehtävät: ulkoinen viestintä, kansallinen yliopistoyhteistyö, kansainväliset verkostot, työelämäneuvonta Uraohjaaja Marika Tuupainen puh. (017) , s-posti: Marika.Tuupainen@uku.fi, huone 1072/1 - päätehtävät: uraohjaus ja -neuvonta, työelämäkoulutus, laitosyhteistyön kehittäminen - muut tehtävät: sisäinen viestintä, avustavat tehtävät opiskelijarekrytoinnissa Urakonsultti Hannu Litja puh. (017) , s-posti: Hannu.Litja@uku.fi - päätehtävät: uraohjaus - muut tehtävät: työelämäkoulutus Lisäksi opintoasioiden osaston henkilökuntaan kuuluvat kaksi opintoneuvojaa, jotka toimivat Canthian oppimiskeskuksessa (toimikausi yksi kalenterivuosi; päivystysajat tiistaisin ja torstaisin klo 10-14). Opintoneuvoja Jouko Holopainen (kokoaikainen) puh. (017) , s-posti: Jouko.Holopainen@uku.fi - farmasia, lääketiede, terveystieteet ja yhteiskuntatieteet - lukioyhteistyö Opintoneuvoja Simo Heikkinen (osa-aikainen) puh. (017) , s-posti: Simo.Heikkinen@uku.fi - kauppatieteet, luonnontieteet Kansainvälisten asioiden osasto Kansainvälisten asioiden osasto (kv-osasto) auttaa Sinua kaikkissa kansainvälisiin asioihin liittyvissä kysymyksissäsi. Jokaisella Kuopion yliopiston opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa tutkinnostaan ulkomailla. Kv-osaston nettisivuilta - löydät paljon tietoa mahdollisuuksistasi opiskella tai tehdä harjoittelu ulkomailla. Olet myös aina tervetullut kv-osastoon keskustelemaan kansainvälistymismahdollisuuksistasi. Koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä suunnittelemaan vaihtoa ulkomaille! Käyntiosoite: Savilahdentie 9 B, Snellmania 2. krs. Aukioloajat: ma-to klo Faksi: (017) Tieteellinen jatkokoulutus 53

54 Farmaseuttinen tiedekunta Kansainvälisten asioiden osastossa palvelevat: Anitta Etula, Kansainvälisten asioiden päällikkö puh. (017) , s-posti: Anne-Mari Alikoski, Kansainvälisten asioiden suunnittelija puh. (017) , s-posti: - Lähtevien opiskelijoiden palvelut: - vaihto-ohjelmien ulkopuolella itsenäisesti ulkomaille lähtevien neuvonta - Aasian ohjelman ja Venäjä-maisterikoulutusohjelman yhteyshenkilö KuY:ssa Sylvi Kekäläinen, Kansainvälisten asioiden sihteeri puh. (017) , s-posti: Sylvi.Kekalainen@uku.fi - opiskelija- ja opettajaliikkuvuusohjelmien stipendien maksatukset Kirsi Konttinen, Kansainvälisen opiskelijapalvelun päällikkö puh. (017) , s-posti: Kirsi.Konttinen@uku.fi - Lähtevien opiskelijoiden palvelut: - Eurooppa, Pohjoismaat - Harjoittelu - vaihto-ohjelmien ulkopuolella itsenäisesti ulkomaille lähtevät - Opintojen hyväksilukeminen ja ECTS-koordinointi Anne Kauppinen, Kansainvälisten asioiden koordinaattori puh. (017) , s-posti: Anne.Kauppinen@uku.fi - Lähtevien opiskelijoiden palvelut: - kaukokohteisiin: Argentiina, Australia, Kiina, Meksiko, Yhdysvallat, jne. - vaihto-ohjelmien ulkopuolella itsenäisesti ulkomaille lähtevät - Saapuvien opiskelijoiden palvelut Johanna Honkanen, Kansainvälisen opiskelijapalvelun sihteeri puh. (017) , s-posti: intlstud@uku.fi - saapuvien opiskelijoiden palvelut Tiedekuntien opintoneuvonta Farmaseuttinen tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Canthia -rakennus, telefax (017) Opintoasiainpäällikkö Riitta Koistinen, puh. (017) , s-posti: Riitta.Koistinen@uku.fi - perus- jatko- ja erikoistumiskoulutusasiat sekä opiskelijavalinta- ja opetusapteek-kiharjoitteluasiat Hallintopäällikkö Sanna Viitanen (virkavapaalla saakka); ma. hallintopäällikkö Kristiina Bailey, puh. (017) , s-posti: Kristiina.Bailey@uku.fi - yleishallintoasiat Osastosihteeri Seija Koistinen puh. (017) , s-posti: Seija.Koistinen@uku.fi - jatkokoulutus Osastosihteeri Birgitta Seppänen puh. (017) , s-posti: Birgitta.Seppanen@uku.fi - farmaseuttisen kemian laitoksen opintoasiat ja opetusapteekkiharjoitteluun liittyvät asiat Osastosihteeri Marja Lappalainen puh. (017) , s-posti: Marja.Lappalainen@uku.fi - farmasian teknologian ja biofarmasian laitoksen opintoasiat 54 Opinto-opas

55 Toimistosihteeri Eila Kauhanen puh. (017) , s-posti: - farmakologian opintoasiat Osastosihteeri Päivi Mensalo puh. (017) , s-posti: - toksikologian opintoasiat Osastosihteeri Raija Holopainen puh. (017) , s-posti: - sosiaalifarmasian laitoksen opintoasiat Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Microteknia 2, IT-talo, F-rappu, faksi (017) Internet: Hallintopäällikkö Jyrki Wessman puh. (017) , s-posti: Hallintosihteeri Satu Turunen puh. (017) , s-posti: / tutkielmiin liittyvät asiat Kauppatieteiden laitos Amanuenssi Seija Partanen puh. (017) , s-posti: / kauppatieteiden ja paikallistalouk-sien kehittämisen koulutusohjelman opintoneuvonta Palvelusihteeri Minna Miettinen puh. (017) , s-posti: / sivuaineopiskelijoiden opintoneuvonta Osastosihteeri Kristiina Tuhkanen puh. (017) , s-posti: / kanslia, kansainväliset asiat Matematiikan ja tilastotieteen laitos Microteknia 2, IT-talo, F-rappu, faksi (017) Hallintosihteeri Satu Turunen puh. (017) , s-posti: / kanslia Tietojenkäsittelytieteen laitos Microteknia 1, G-rappu, D-siipi, 1. ja 2. kerros, faksi (017) Internet: Osastosihteeri Leila Tiihonen puh. (017) , s-posti: Toimistosihteeri Merja Leppänen puh. (017) , s-posti: Amanuenssi Riitta Hartikainen puh. (017) , s-posti: / ohjelmistotekniikan maisterikoulutuksen koordinaattori Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Savilahdentie 9 B, Snellmania 2. kerros, faksi (017) Internet: Hallintopäällikkö Raili Rytöluoto-Kärkkäinen puh. (017) , s-posti: Raili.RytoluotoKarkkainen@uku.fi / yleishallintoasiat, jatkokoulutusasiat Opintoasiainpäällikkö Riikka Asikainen puh (017) , s-posti: Riikka.Asikainen@uku.fi / peruskoulutuksen opintoneuvonta, tiedekunnan opiskelijavalinta-asiat Tieteellinen jatkokoulutus 55

56 Farmaseuttinen tiedekunta Hallintoamanuenssi Paula Poutiainen puh. (017) , s-posti: Osastosihteeri Heidi Peiponen puh. (017) , s-posti: Lääketieteellinen tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Medistudia -rakennus, 2. kerros, Harjulantie 1. Internet: Hallintopäällikkö Esa Äikiä puh. (017) , s-posti: / tiedekunnan yleishallintoasiat Suunnittelija Pirjo Lindström-Seppä puh. (017) , - perusopetukseen liittyvä opintoneuvonta (lääketiede, ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, ravitsemustiede) - lääketieteen koulutusohjelman kliinisen linjan koordinaattorin tehtävät - tiedekunnan kv-koordinaattorin tehtävät - tiedekunnassa käsiteltävät perusopetukseen ja kansainväliseen opiskelijavaihtoon liittyvät asiat Koulutuspäällikkö Mervi Silaste puh. (017) , s-posti: Mervi.Silaste@uku.fi - tiedekunnan jatkokoulutusasiat ja tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyvä opintoneuvonta - erikoislääkärikoulutusta koskevat asiat ja opintoneuvonta - opiskelijavalintaan liittyvät asiat Opintoamanuenssi Elli Cederberg puh. (017) , s-posti: Elli.Cederberg@uku.fi / erikoislääkärikoulutusta koskevat asiat Hallintoamanuenssi Arja Takalo puh. (017) , s-posti: Arja.Takalo@uku.fi / lääketieteen amanuenssiasiat ja eräät lääketieteen yleishallintoasiat Opintoamanuenssi Anna-Liisa Karjalainen puh. (017) , s-posti: Annaliisa.Karjalainen@uku.fi / perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevat asiat Lisäksi Apulaisopettaja Rita Sorvari puh. (017) , s-posti: Rita.Sorvari@uku.fi / lääketieteen 1. vuosikurssin opettajatuutori Opetushoitaja Pirjo Lampi-Sevanto puh. (017) , s-posti: Pirjo.Lampi-Sevanto@uku.fi / ravitsemustieteen pääaineen peruskoulutuksen opintoasiat Koordinaattori Mari Aalto puh. (017) , s-posti: coordinator.kansy@uku.fi / laitoksen antama tieteellinen jatkoulutus, Master of Public Health -ohjelmaan liittyvät asiat ja opintoneuvonta Klinikoiden opetushoitajat / Internet: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekunnan kanslia, TietoTeknia 2. krs., Savilahdentie 6 B, faksi (017) Internet: Hallintopäällikkö Anna Maija Gynther puh. (017) , s-posti: AnnaMaija.Gynther@uku.fi / tiedekunnan yleis- ja taloushallintoasiat, jatko-opiskelija-asiat 56 Opinto-opas

57 Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut Opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen puh. (017) , s-posti: / kaikki peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Osastosihteeri Maria Joki (virkavapaalla), sijaisena Tarja Puurunen puh. (017) , s-posti: Seuraavat henkilöt ohjaavat perustutkintoon (kandidaatin- ja maisterin tutkinnot) liittyvissä opintohallinto- ja opintoneuvonta-asioissa: Opintoamanuenssi Jukka Korhonen puh. (017) , s-posti: / sosiaalitieteiden opintoneuvonta - sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Assistentti Anitta Ruuska puh. (017) , s-posti: Anitta.Ruuska@uku.fi / terveyshallintotieteen, terveystaloustieteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opintoneuvonta - terveyshallinnon ja terveystaloustieteen laitos Assistentti Pirkko Mikkanen puh. (017) , s-posti: Pirkko.Mikkanen@uku.fi / hoitotieteen opintoneuvonta (terveystieteen opettajankoulutus, preventiivinen hoitotiede, hoitotyön johtaminen) - hoitotieteen laitos Muu neuvonta: Avoin yliopisto-opetus Tieto Teknia, Koulutus- ja kehittämiskeskus Internet: Asiakaspalvelu avoinna ma, ti, to ja pe klo , keskiviikkoisin suljettu Puh. (017) , s-posti: avoyo@uku.fi Opinto-ohjaaja Leila Saramäki, puh , s-posti: Leila.Saramaki@uku.fi Kuopion kesäyliopisto Tieto Teknia, Savilahdentie 6 C, 3. krs Toimisto avoinna opiskelijoille arkisin klo 9-15 ympäri vuoden Tiedustelut: puh. (017) , , , faksi (017) s-posti: kesayliopisto@uku.fi Ulkomaalaisten opiskelijoiden asiat ja opiskelijavaihto Ks. kansainvälisten asioiden osasto; Internet: Ylioppilaskunta Studentia-rakennus (Student Union of Kuopio University), Savilahdentie 5, Internet: s-posti: toimisto@kyy.fi Pääsihteeri Tero Kankaanperä puh. (017) , s-posti: paasihteeri@kyy.fi Järjestösihteeri Sirpa Risto puh. (017) , s-posti: toimisto@kyy.fi Tieteellinen jatkokoulutus 57

58 Farmaseuttinen tiedekunta Kielikeskus Internet: s-posti: Kielikeskuksen johtaja Antti Hildén puh. (017) , s-posti: Amanuenssi Tapani Utunen puh. (017) , s-posti: Tilat Osastosihteeri Eija Antikainen Kiinteistöpalvelut, Canthia 3. kerros, puh. (017) , s-posti: Muut opiskelijapalvelut: Tieto- ja opetuspalvelukeskus Kirjasto, kuvakeskus, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus muodostavat yhdessä tieto- ja opetuspalvelukeskuksen (TOP). TOP tuottaa, koordinoi ja kehittää asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeiden mukaisia korkealaatuisia tieto- ja opetuspalveluja. Kirjasto Yliopiston kirjasto on julkinen tieteellinen kirjasto, jonka palveluita, kokoelmia ja tiloja voivat käyttää kaikki tiedontarvitsijat. Kirjaston kokoelmat ja asiantuntemus painottuvat Kuopion yliopiston tieteenaloille, joita ovat terveystieteet, farmasia, bio- ja ympäristötieteet, informaatioteknologia, kauppatieteet ja sosiaalitieteet. Kirjasto tukee Kuopion yliopistossa ja KYSissä tapahtuvaa tutkimusta, opetusta ja oppimista hankkimalla, tallettamalla ja välittämällä tietoa ja tietoaineistoa sekä tarjoamalla oppimisympäristön. Lisätietoja: Kirjastolla on kampuksella neljä palvelupistettä: Snellmanian kirjasto, Savilahdentie 9 A, 1.krs., puh. (017) (lainaus ja neuvonta), s- posti: kirjasto@uku.fi, skirj@uku.fi, avoinna ma-pe Canthian kirjasto, Harjulantie 1 B, 2.krs., puh. (107) ja (lainaus ja neuvonta), s-posti: ckirj@uku.fi, avoinna ma-pe 9-18, la KYSin tieteellinen kirjasto on Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilökunnan ammattikirjasto ja Kuopion yliopiston terveystieteiden kirjasto, puh (017) , (lainaus ja neuvonta), s-posti: kyskirj@uku.fi, kys.kirj@kuh.fi, avoinna ma 8-17, ti-pe Kirjasto sijaitsee yliopistollisen sairaalan päärakennuksessa (Puijo) 1 A, 3. kerros, sisäänkäynti: hissi 3, C-porras ja hissi 4, D-porras. Tutkimuskeskus Neulasen kirjasto on tutkimuskeskuksen henkilökunnan kirjasto, mutta on myös muiden tiedontarvitsijoiden käytettävissä, Neulamäentie 4, puh: (017) (lainaus ja neuvonta), s-posti: nkirj@uku.fi, avoinna ma-pe Kuopion yliopiston kirjaston johtaja on Jarmo Saarti. Ensimmäisen kosketuksen kirjastoon yliopistourallasi saat jo tuutoriryhmissä. Opiskelun ensimmäisten viikkojen aikana tulet käymään oman tuutorisi ja ryhmäsi kanssa tutustumassa yliopiston kirjaston toimintaan. Tämän jälkeen kirjaston ovi avautuu edessäsi vielä lukemattoman monia kertoja. Kirjasto järjestää kaikille Kuopion yliopiston perusopiskelijoille pakollisen, yhden opintoviikon laajuisen tiedonhaun peruskurssin. Lisätietoja opetuksesta löydät kirjaston kotisivulta osoitteesta 58 Opinto-opas

59 Kuvakeskus Kuvakeskuksen tehtävänä on tuottaa ja kehittää korkealaatuisia valokuvaus-, kuvankäsittelyja kuvanvalmistus palveluja. Kuvakeskus palvelee yliopiston tutkijoita, opettajia ja tiedottamista kuvaamalla erilaisia kohteita sekä tuottamalla heille opetuksen ja tutkimuksen julkaisemiseen liittyvää kuvamateriaalia.kuvakeskus palvelee myös yliopiston ulkopuolisia laitoksia, yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä käytettävissä olevien mahdollisuuksien rajoissa. Kuvakeskus sijaitsee Snellmania rakennuksen takana erillisessä rakennuksessa tietotekniikkakeskuksen takana. Kuvakeskus on avoinna maanantaista perjantaihin klo Lisätietoja: Oppimiskeskus Oppimiskeskus on Kuopion yliopiston opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa palveleva opetuksen ja opiskelun kehittämisyksikkö. Oppimiskeskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää tietotekniikkaan ja tietokoneverkkojen hyväksikäyttöön perustuvaa avointa oppimisympäristöä ja tukea opiskelijoita sen käytössä. Opettajia tuetaan opetusmenetelmien soveltamisessa ja oppimateriaalin hankinnassa ja valmistamisessa. Oppimiskeskus tarjoaa tilat, laitteet, oppimateriaalia ja neuvontapalveluja opiskelijan itseohjautuvaan työskentelyyn ja verkko-opiskeluun. Lisäksi tarjotaan välineitä ja palveluja opetuksen välittämiseen, opetus- ja oppimateriaalin tuottamiseen hyväksikäyttäen interaktiivisen multimedian keinoja. Tavoitteena on integroida opiskelijan verkkopalvelut ja muut opiskelijan tarvitsemat palvelut oppimiskeskukseen tai sen läheisyyteen. Oppimiskeskus sijaitsee Canthian 3. kerroksessa. Sieltä on suora pääsy Canthian kirjastoon. Oppimiskeskus on yliopiston yhteinen, tieto- ja opetuspalvelukeskukseen kuuluva palveluyksikkö ja sen johtajana toimii Ulla Voutilainen. Oppimiskeskuksella on tiloja myös Melaniassa (mikroluokka) sekä Meditekniassa (henkilökunnalle). Oppimiskeskuksessa tapaat myös opintoneuvojat, jotka ovat opintoasioiden osaston palveluksessa (ks. opintoneuvonta). Opintoneuvojat päivystävät oppimiskeskuksessa tiistaisin ja torstaisin klo Opintoneuvojat antavat ensiapua opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja pyrkivät ohjaamaan opiskelijan kysymyksineen oikealle taholle, mikäli eivät itse tiedä ratkaisua opiskelijaa askarruttavaan asiaan. Myös oppimiskeskuksen toiminta tulee tutuksi jo ensimmäisten opiskeluviikkojesi aikana. Lisätietoja: Tietotekniikkakeskus Kuopion yliopiston tietotekniikkakeskus (Tike) kehittää ja ylläpitää opetukseen, tutkimukseen ja hallintoon liittyviä tietotekniikkapalveluita. Tietotekniikkakeskus osallistuu myös terveydenhuollon tietotekniikan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Keskuksen johtaja on Ahti Planman. Tietotekniikkakeskus sijaitsee Snellmania-rakennuksen takana kahdessa erillisessä rakennuksessa, Kukkola ja Kanala. Suurin osa henkilökunnasta on edellä mainituissa rakennuksissa, mutta mikrotuen henkilöt ovat Canthiassa. Kanslia on Kukkolassa ja on avoinna maanantaista perjantaihin klo Osoitteesta löydät atk-palveluiden perusohjeet uusille opiskelijoille. Löydät osoitteesta myös tietokoneiden ja tietoliikenneverkon käytön säännöt, käyttäjätunnuksiin liittyvät säännöt sekä tietoa palvelimista ja tietoliikenneyhteyksistä. Kansliasta voit ostaa edullisesti esim. SPSSoppaita tai lainata itseopiskelumateriaalia. Tieteellinen jatkokoulutus 59

60 Yliopiston atk-palveluja esitellään uusille opiskelijoille Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssilla. Jokainen uusi opiskelija saa sähköpostin ja mikrojen käyttöön tarvittavat käyttäjätunnukset. Tunnukseen liittyvät tiedot ja ohjeet lähetetään elokuun alussa kotiosoitteeseen ja uudet tunnukset ovat käytettävissä 6. syyskuuta alkaen. Mikäli et saa elokuun aikana tunnukseen liittyviä ohjeita kotiin, täytä käyttölupahakemus (saatavissa tuutoreilta tai Tikestä) ja palauta se tietotekniikkakeskukseen.

61 Kuopion yliopisto Seminaari- ja luentosalit: Canthia Snellmania Teknia Melania Microteknia Centek Mediteknia L1 SL TTA S30 MTA E14 MET L2 L S31 E15 L3 L MT1 E16 L MT2 E17 S MT3 E24 S4 S MT4 E25 S5 S MT5 E26 S6 S MT6 E27 S7 S24 S8 219 S9 S S10 S S11 S28 S12 S S