Farmaseuttinen tiedekunta. Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

Transkriptio

1 Farmaseuttinen tiedekunta Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

2 Postiosoite Puhelin Faksi Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio (017) * (vaihde) Farmaseuttinen tiedekunta (017) , kanslia Opintoasioiden osasto (017) , , , , , (017) (farmaseuttinen tiedekunta) (017) (opintoasioiden osasto) Sähköposti Internet /opiskelu /opiskelu/jatkok/ /laitokset/ Toimitus: Alakohtaiset tekstit Yleiset tekstit Ulkoasu ja taitto opintoasiainpäällikkö Riitta Koistinen opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen viestintäsuunnittelija Petri Hynynen Painopaikka Kopijyvä 2005 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 5 1 Johdanto 6 2 Jatkokoulutuksen hallinto 6 3 Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Jatko-opiskeluoikeuden hakeminen Jatko-opiskelijaksi rekisteröityminen Ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Lisensiaatintutkimuksen/väitöskirjan valmistuminen Lisensiaatintutkimuksen/väitöskirjan hyväksyminen Väitöskirjan painatus ja siitä aiheutuvat kulut Kuopion yliopiston julkaisusarjat Ohjeita väitöstilaisuutta varten Väitöstilaisuudesta aiheutuvat kustannukset Tutkintotodistuksen anominen 21 4 Tieteellinen jatkokoulutus farmaseuttisessa tiedekunnassa Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Farmaseuttisen tiedekunnan jatkotutkinnot Tutkintojen rakenteet Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman sisältö Tutkintoihin vaadittavat vähintään 60 opintopisteen opinnot Tutkijaseminaari Tutkimustyö (lisensiaatintutkimus/väitöskirja) Opintosuoritusten vanhenemissäännökset jatko-opintojen osalta 26 5 Jatkokoulutuksen opintojaksot Yleinen jatkokoulutus Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot 30 6 Jatko- ja tutkijakoulutusohjelmat Opetusministeriön rahoittamat tutkijakoulutusohjelmat Kuopion yliopistossa/graduate SCHOOL -tutkijakoulut* Tutkijankoulutusohjelmat, joissa Kuopion yliopisto toimii yhteistyötahona (koordinointi toisessa yliopistossa) Muut jatko- ja tutkijankoulutusohjelmat 41 7 Ammatillinen aikuiskoulutus ja muu koulutus 42 8 Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut 45 LIITE 1 KAMPUKSEN KARTTA JA RAKENNUSTEN POHJAPIIRROKSIA

4 Lukijalle Tiedekunnat julkaisevat vuosittain omat tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaansa, jotka sisältävät tiedekuntakohtaiset jatkokoulutusmääräykset ja tietoja yliopistossa vuosittain järjestettävistä jatkokoulutuksen opintojaksoista. Oppaat ja opetussuunnitelmat julkaistaan vuosittain kesällä myös yliopiston www-sivulla /opiskelu. Tämä opas on tarkoitettu farmaseuttisen tiedekunnan tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaaksi. Peruskoulutuksen tutkintoja varten on julkaistu oma farmasian alan opinto-opas. Tähän oppaaseen on koottu ne säädökset, tiedekunnan säännöt ja menettelyohjeet, jotka koskevat farmaseuttisessa tiedekunnassa suoritettavia farmasian lisensiaatin ja tohtorin sekä fi losofi an tohtorin tutkintoja. Mikäli jatkokoulutusmääräyksiin tulee tämän oppaan voimassaoloaikana oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan tiedekunnan www-sivulla ( /farmasia/). Ajankohtaisista koulutusasioista ja jatkokoulutustilaisuuksista tiedotetaan laitosten ilmoitustauluilla, www-sivuilla ja ylipiston tiedotuslehdessä (verkkolehti / kukkonen). Palautetta jatkokoulutuksesta ja siihen liittyvistä asioista voi antaa mm. Internetin kautta osoitteessa /opiskelu/jatko-opinnot.shtml tai /palaute/ Kuopiossa Riitta Koistinen opintoasiainpäällikkö Tuija Pasanen opiskelijapalvelun päällikkö

5 Farmaseuttinen tiedekunta 1 Johdanto Kuopion yliopistossa on sen perustamisesta lähtien kiinnitetty huomiota tieteellisen jatkokoulutuksen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Tutkijakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty tieteiden väliseen yhteistoimintaan, joka paitsi rikastuttaa tutkimustyötä myös säästää voimavaroja. Kuopion yliopistossa voidaan jatkotutkintona suorittaa farmasian lisensiaatin tutkinto farmasian tohtorin tutkinto fi losofi an lisensiaatin tutkinto fi losofi an tohtorin tutkinto kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto ( alkaen) kauppatieteiden tohtorin tutkinto ( alkaen) lääketieteen tohtorin tutkinto terveystieteiden lisensiaatin tutkinto terveystieteiden tohtorin tutkinto yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto siten kuin valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista ja eri alojen pysyväismääräyksissä on säädetty. Tässä oppaassa esitetään Kuopion yliopiston jatkokoulutukseen liittyvät asiat siten, että oppaan alussa on määräykset, jotka liittyvät jatko-opintoasioiden hallinnolliseen hoitamiseen (jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat kuten opinto-oikeuden hakeminen, ilmoittautuminen, opinto-oikeuden säilyttäminen, tutkimussuunnitelma, tutkimustyön hyväksyminen, väitteleminen ja todistuksen saaminen). Nämä määräykset ovat yhteisiä yliopiston kaikille jatko-opiskelijoille. Seuraavaksi esitellään tutkinnoittain alakohtaiset, lähinnä tutkinnon sisältöön liittyvät asiat, jotka ovat erilaisia eri tutkintoja opiskeleville. Jos tutkintoa on ollut mahdollista opiskella sekä uuden että vanhan järjestelmän mukaan, vanhat määräykset ovat löydettävissä lukuvuoden jatkokoulutuksen opinto-oppaassa. Loppuosassa luetellaan voimassa olevat jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat sekä luodaan katsaus yliopiston opintoneuvontajärjestelmään ja opiskelijapalveluihin. 2 Jatkokoulutuksen hallinto Yliopiston hallitus hyväksyy tutkintosääntöjen yhteydessä jatkotutkintoja koskevat yleismääräykset. Yliopiston hallitus hyväksyy yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman. Tiedekunnat hyväksyvät jatkotutkintojen todistuslomakkeet sekä vuosittaiset tiedekuntakohtaiset jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat, johon sisältyy tarkemmat jatkokoulutusmääräykset ja vuosittainen opetusohjelma. Tiedekuntaneuvostot/dekaanit/jatkokoulutustoimikunnat hyväksyvät jatko-opiskelijoiden ilmoittautumiset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja määräävät jatkokoulutuksen ohjaajat, hyväksyvät henkilökohtaiset jatkokoulutusohjelmat ja niihin esitetyt muutokset, sekä myöntävät jatko-opiskeluoikeudet jatkokoulutusvalmiuslausuntojen perusteella. Lisäksi tiedekuntaneuvostot määräävät väitöskirjojen ja lisensiaatin tutkimusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä väitöstilaisuuden valvojat. Tiedekuntaneuvostot myöntävät väittelyluvat ja hyväksyvät ja arvostelevat lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat. 6 KUOPION YLIOPISTO

6 Tieteellinen jatkokoulutus Jatkokoulutusasioista vastaavat henkilöt (tiedekuntien esittelijät) Farmaseuttinen tiedekunta, jatkokoulutusasioiden esittelytehtävät opintoasiainpäällikkö Riitta Koistinen, puh. (017) , Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta, jatkokoulutusasioiden esittelytehtävät hallintopäällikkö Jyrki Wessman, puh. (017) Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta, jatkokoulutusasioiden esittelytehtävät hallintopäällikkö Raili Rytöluoto-Kärkkäinen, puh. (017) Lääketieteellinen tiedekunta, tiedekunnan jatkokoulutustoimikunnan sihteeri ja jatkokoulutusasioiden esittelytehtävät (lääketiede, ravitsemustiede, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, ergonomia) koulutuspäällikkö Mervi Silaste, puh.(017) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, tiedekunnan jatkokoulutustoimikunnan sihteeri ja jatkokoulutusasioiden esittelytehtävät (sosiaalitieteet, hoitotiede, terveyshallinto ja terveystaloustiede) hallintopäällikkö Anna Maija Gynther, puh. (017) Opintoasioiden osasto, yliopiston yhteiset yleiset jatkokoulutusasiat, yleinen tieteellinen jatkokoulutus, tiedekuntien yhteisen jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan sihteerin tehtävät opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen, puh. (017) Tiedekuntien dekaanit myöntävät opiskeluoikeudet jatkotutkintoihin ja sopivat väittelijöiden kanssa väitöspäivän ja -paikan sekä hyväksyvät suoritetut tutkinnot ja myöntävät oppiarvot. Yliopiston jatkokoulutusasioita voidaan käsitellä tiedekuntakohtaisissa jatkokoulutustoimikunnissa; lääketieteen jatkokoulutustoimikunta, yhteiskuntatieteiden jatkokoulutustoimikunta, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan jatkokoulutus- ja väitöskirjatoimikunta (farmaseuttisessa tiedekunnassa ei ole ko. toimikuntaa käytössä toistaiseksi). Jatkokoulutustoimikunnat nimitetään ajalle lääketieteelliseen tiedekuntaan ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa on jatkokoulutusasioita varten määritelty ohjausryhmäkäytännöt syyslukukaudesta 2001 alkaen. Jatkokoulutustoimikuntien kokoonpanot on julkaistu yliopiston www-sivulla /opiskelu/jatko-opinnot.shtml. Lisäksi yliopistossa on jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta yliopiston yhteisten jatkokoulutusasioiden ja tiedekuntakohtaisten tieteellisen jatkokoulutuksen opintosuunnitelmien valmistelua ym. asioiden käsittelyä varten. Toimikunnan tehtävänä on: määritellä yliopistossa annettavan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet, suunnitella jatkokoulutuksen muotoja ja toteuttamistapoja, tehdä esityksiä tutkijakoulutuksen kehittämiseksi sekä edistää jatkokoulutukseen liittyvää tutkimustoimintaa yliopistossa, huolehtia, että jatkokoulutuksen vaatimat voimavarat otetaan huomioon yliopiston vuotuisessa tulo- ja menoarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa, tehdä lukuvuosittain esitykset yliopiston rehtorille yleiseen tieteelliseen jatkokoulutukseen osoitettujen määrärahojen jaosta laitoksille ja klinikoille ottaen huomioon opintojaksojen kysyntä ja mahdollinen palaute, vastata yhdessä opintoasioiden osaston kanssa yleiseen jatkokoulutukseen kuuluvien opintojaksojen ja koulutustilaisuuksien yleisestä suunnittelusta ja huolehtia palautteen hankkimisesta, antaa lausuntoja erilaisista periaatteellista pohdintaa edellyttävissä jatkokoulutusasioissa, huolehtia jatkokoulutukseen liittyvästä tiedotustoiminnasta yhdessä yliopiston viestintäosaston kanssa, suorittaa muut yliopiston hallituksen, tiedekuntien ja hallintokeskuksen sille antamat tehtävät ja koordinoida yliopiston eri tiedekuntien etiikan opetuksen järjestämistä. OPINTO-OPAS

7 Farmaseuttinen tiedekunta Rehtorin asettaman jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan puheenjohtajana toimii yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori ja sihteerinä toimii opiskelijapalvelun päällikkö opintoasioiden osastosta yleisissä asioissa ja tiedekuntakohtaisten jatkokoulutustoimikuntien sihteerit tai jatkokoulutusasioiden esittelijät tiedekuntien alakohtaisissa asioissa. Toimikunnassa on kaksi edustajaa jokaisesta tiedekunnasta ja A. I. Virtanen -instituutista sekä kaksi ylioppilaskunnan nimeämää opiskelijajäsentä. 3 Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat 3.1 Jatko-opiskeluoikeuden hakeminen Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin kelpoinen on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulutut kinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla tiedekunta toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatko-opiskeluoikeutta haetaan vapaamuotoisella tiedekunnan dekaanille osoitetulla hakemuksella. Hakemuksessa tulee mainita asianomainen tutkinto ja tieteenala, jossa aikoo tutkinnon suorittaa, ja siihen liitetään perustutkintotodistus tai muu todistus, johon myönnettävä oikeus perustuu. Hakemuksen liitteeksi tulee laittaa myös lomake Ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen, jossa esitetään tutkimustyölle ohjaajia, joista ainakin yhden tulee olla Kuopion yliopis ton profes sori tai dosentti. Lisäksi liitteenä tulee olla myös vähintään alustava tutkimussuunnitelma. Dekaani myöntää jatko-opiskeluoikeuden ao. oppiaineen vastuuhenkilön antaman lausunnon pohjalta. Mikäli henkilö hakee jatko-opiskeluoikeutta sen tieteenalan piirissä, joka on ollut päävastuisena hänen peruskoulutuksessaan, hänellä on automaattisesti jatkokoulutusvalmius ko. alalle. Mikäli henkilö hakee oikeutta suorittaa jatko-opintoja jollain muulla kuin peruskoulutuksensa päävastuisella tieteenalalla, eivätkä hänen lisäopintonsa ole tuottaneet hänelle hakemansa alan yleistä jatkokoulutusvalmiutta, hakemus käsitellään seuraavasti: jatko-opiskeluoikeuspäätöstä varten hankitaan 1-2 alaa tuntevan opettajan lausunto hakijan jatkokoulutusvalmiudesta. Mikäli hakijan tiedot alan joltakin oleelliselta osa-alueelta ovat puutteelliset (so. alan jatkokoulutusvalmiutta ei muodostu) määritellään ne lisäopinnot, jotka suorittamalla hakija saavuttaa haetun jatkokoulutusvalmiuden. Määritellyt lisäopinnot tulee suorittaa ennen jatkotutkinnon suorittamista, mutta ne eivät estä jatko-opiskeluoikeuden myöntämistä ja jatkokoulutusopintojen harjoittamista. Lisäopintoja ei kuitenkaan voi sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan. Farmaseuttinen tiedekunta suosittelee, että nämä lisäopinnot suoritetaan pääsääntöisesti ennen jatko-opintojen aloittamista. Yleis- ja menettelyohjeita haettaessa tieteelliseen jatkokoulutukseen on saatavissa yliopiston www-sivuilta /opiskelu/jatkok. Jatko-opiskeluoikeus voidaan myöntää niillä tieteenaloilla, joissa yliopistossa on alan professori. Farmasian koulutusalalla nämä tieteenalat ovat: biofarmasia, farmakologia, farmaseuttinen kemia, farmasian teknologia, sosiaalifarmasia ja toksikologia. 8 KUOPION YLIOPISTO

8 3.2 Jatko-opiskelijaksi rekisteröityminen Tieteellinen jatkokoulutus Opiskeluoikeuden saatuaan jatko-opiskelija kirjoittautuu opintoasioiden osastossa välittömästi jatko-opiskelijaksi yliopiston jatko-opiskelijoiden ilmoittautumislomaketta käyttäen. Opiskeluoikeuden säilyttämiseksi on lisäksi ilmoittauduttava samaa menettelytapaa käyttäen vuosittain viimeistään syyskuun 15. päivään mennessä. Seuraavina lukuvuosina ilmoittautuminen tapahtuu siis esim. henkilökohtaisesti, asiamiehen välityksellä, puhelimitse tai sähköpostitse. Ilmoittauduttaessa ei tarvitse suorittaa mitään maksuja. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija voi halutessaan maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun koko lukuvuodelle, jolloin hän on oikeutettu käyttämään ainoastaan YTHS:n palveluja. Kuitti maksetusta jäsenmaksusta on aina käytettävä opintoasioiden osaston kansliassa. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija voi ostaa opintoasioiden osastosta tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaan. Oppaan voi myös tulostaa yliopiston www-sivulta /opiskelu/oppaat.shtml. Lisätietoja ilmoittautumisesta /opiskelu/ilmoittautuminen.shtml /opiskelu/registration.shtml (englanninkieliset ohjeet) 3.3 Ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen Opiskelija neuvottelee ennen jatko-opiskeluoikeushakemuksen jättämistä ao. oppiaineen vastuuhenkilön kanssa tutkimusaiheesta, jatko-opinnoista ja sopivista ohjaajista. Ohjaajia tulee olla yksi tai useampia ja ainakin yhden heistä tulee olla Kuopion yliopiston professori tai dosentti. Saatuaan ohjaajien suostumuksen opiskelija täyttää lomakkeen Ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen ja liittää sen jatko-opiskeluoikeushakemukseensa. Lomake sisältää tiedot aikaisemmasta tutkinnosta, suunnitelman jatkokoulutuksesta, alustavan tutkimussuunnitelman ja esityksen ohjaajiksi ja heidän allekirjoituksensa sekä ao. oppiaineen vastuuhenkilön lausunnon, mikäli häntä ei ole esitetty ohjaajaksi. Esityksen tekemistä varten on valmis alakohtainen lomake, jota saa tiedekunnan kansliasta. Lomakkeen voi myös tulosta tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta /laitokset/farmasia/jatkokoulutus.htm. Ilmoittautuminen käsitellään tiedekuntaneuvostossa, joka hyväksyy ilmoittautumisen, määrää ohjaajat ja hyväksyy tutkimustyön aiheen sekä lähettää tiedon asiasta ko. ohjaajille, opiskelijalle ja opintoasioiden osastoon. H u o m a u t u s 1 Hyväksytty ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen on edellytyksenä mm. yliopiston myöntämille apurahoille, joten esitys tulisi tehdä viivytyksettä, vaikka varsinaista aikarajaa asian käsittelylle ei olisikaan määrätty. H u o m a u t u s 2 Mikäli lääketieteellinen tutkimus kohdistuu ihmiseen, tulee ilmoittautumiseen liittää eettisen toimikunnan lausunto. Alkio- ja sikiötutkimuksista on säädetty erikseen. Potilaiden turvallisuuden ja muiden eettisten kysymysten valvomiseksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin on nimetty eettinen toimikunta. Eettisen toimikunnan nimeäminen perustuu lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta (nro 488/1999). Toimikunta antaa lausunnot paitsi yliopistossa ja sairaalassa tehtävistä myös yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ulkopuolella tehtävistä tut- OPINTO-OPAS

9 Farmaseuttinen tiedekunta kimuksista (avohoito, pienemmät sairaalat, joissa ei omaa eettistä toimikuntaa). Eettisen toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Tuula Pirttilä (KYS, neurologian klinikka, puh. (017) , s-posti: ). Tutkimuseettisen toimikunnan sihteeri on Tuija J. Jussila (KYS, puh. (017) , s-posti: ). Lausuntohakemukset tulee toimittaa tutkimuseettisen toimikunnan toimistoon: KYS, Rak. 2 G. Hakemuslomake ja ohjeita internetistä / tutkimus/etmk. Eettiselle toimikunnalle tulee lausuntoa varten jättää kaikista ihmiseen kohdistuvista tutkimuksista selvitys, josta ilmenee: 1. Tutkimuksen tarkoitus 2. Kenelle ja millä menetelmillä tutkimus suoritetaan 3. Tutkimuksesta saatavan tuloksen oletettava merkitys 4. Tutkijan arvio tutkimukseen liittyvistä riskeistä ja tutkimuksen eettisestä oikeutuksesta. Myös tutkimuksen rahoittajat saattavat vaatia apuraha-anomuksiin liitettäväksi eettisen toimikunnan lausunnon (mm. Suomen Akatemia). H u o m a u t u s 3 Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lääketieteellinen tutkimus kuuluu kiinteästi yliopistollisten sairaaloiden toimenkuvaan. Tutkimuksella on useita tavoitteita. Se liittyy uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittämiseen, sairauksien ehkäisyyn, uuden biolääketieteellisen tiedon tuottamiseen, erilaisten tutkimus ja hoitomenetelmien kustannus- ja vaikuttavuusarviointeihin ja myös kliinisen työn laadun arviointiin ja ylläpitoon sekä kehittämiseen. Lääketieteellinen tutkimus kuuluu kiinteästi myös lääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilöstön tieteelliseen jatkokoulutukseen. Lääketieteen tutkimus on viime vuosina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kehittynyt sekä laadullisesti että määrällisesti myönteisesti. Lääketieteellinen tutkimus on terveydenhuoltolaitoksissa luvanvaraista toimintaa ja sitä säätelevät sekä laki että asetukset. Lääketieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion tai sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä. Ihmisiin kohdistuvalle tutkimukselle on aina haettava eettisen toimikunnan lupa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin nimetyltä eettiseltä toimikunnalta. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehtävä tutkimustyö on enenevässä määrin usean eri yksikön yhteistyötä, ja se kohdistuu keskeisiin kansansairauksiin. Vahvoja tutkimusalueita Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ovat mm. aikuistyypin diabetes, lihavuus, osteoporoosi ja muut tuki- ja liikuntaelinsairaudet, Alzheimerin tauti ja muut muistihäiriöt sekä aivoverisuonisairaudet, kuvantamistutkimukset ja laaja-alainen kliininen tutkimus eri klinikoissa. Tutkimusyhteistyötä tehdään Kuopion yliopiston eri laitosten ja A.I.Virtanen -instituutin kanssa. Kun jatko-opiskelija aikoo käynnistää tutkimuksen, jota tehdään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tai joka kohdistuu sairaalassa hoidettuihin potilaisiin, tulee hänen ensiksi ottaa yhteys asianomaisen tulosyksikön (klinikan) ylilääkäriin, jonka vastuulla ao. yksikössä tehtävä tutkimus on. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehtävästä tutkimustyöstä on annettu ohjeita mm. EVO -rahoitteinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Hallinnollinen ohje 6/2004) ja Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Hallinnollinen ohje 7/2004). Ohjeet ovat saatavissa KYSin hallintokeskuksesta (hallintosihteeri Anneli Tepponen, s-posti: anneli.tepponen@kuh. fi, puh. (017) ). Lisätietoja antavat myös eettisen toimikunnan puheenjohtaja ja sihteeri. 10 KUOPION YLIOPISTO

10 Tieteellinen jatkokoulutus H u o m a u t u s 4 Koe-eläinten käyttöön liittyvät ohjeet ja määräykset Koe-eläinten käyttö tutkimuksessa on luvanvaraista toimintaa. Koe-eläinten hankinta, ylläpito ja muut koe-eläimiin liittyvät asiat Kuopion yliopistossa ovat Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen (VKEK) hoitamia. Tutkijat tekevät eläinkokeensa koe-eläinkeskuksen tiloissa: Eläinten tilaus, hoito, muut palvelut sekä kustannukset yms. ks. Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen kotisivut www. uku.fi /laitokset/vkek/. Koe-eläintoimintaa säätelee eurooppalainen ja kansallinen lainsäädäntö: eläinkokeita voi tehdä vain niitä varten suunnitelluissa tiloissa, kelpoisen henkilön vastuulla ja eläinkoetoimikunnan luvalla. Käytettyjen eläinten lukumäärät on ilmoitettava vuosittain viranomaisille. Geenimuunnettuja eläimiä tai mikro-organismeja käytettäessä on otettava huomioon myös niitä koskeva lainsäädäntö. Lainsäädäntöä sekä muuta ohjeistusta löytyy laitoksen internet-sivulta, samoin kuin englanninkielinen opas Laboratory Animal User s Guide. Eläinkokeita saa tehdä itsenäisesti ainoastaan ns. kelpoinen henkilö: soveltuvan akateemisen loppututkinnon omaava ja kelpoisuuskurssin suorittanut henkilö. Kelpoisuuskurssilla opitaan eläinkokeiden tekemisessä tarvittavien asioiden perusteet: lainsäädäntö, kokeen suunnittelu, eläinten biologia, eläinten käsittely, eettiset periaatteet eläinten käytössä jne. Eläinkokeellista tutkimusta tekevien jatkokoulutettavien edellytetään suorittavan tämän kurssin. Kuopion yliopistossa VKEK järjestää vuosittain tammi-helmikuussa kelpoisuuskurssin nimellä Eläinkokeiden suunnittelu, suorittaminen ja johtaminen (ESS). Opintojakson kuvaus on julkaistu yliopiston www-sivulla /opiskelu/ojk (luonnontieteet). Ennen eläinkokeen toteuttamista on siihen saatava lupa eläinkoetoimikunnalta tai läänihallitukselta. Ohjeet lupahakemuksen tekemiseen, hakemuslomake, koe-eläintoimikunnan kokoontumisajat yms. tiedot löytyvät VKEK:n kotisivuilta. 3.4 Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Sen jälkeen kun opiskelija on hyväksytty tieteelliseen jatkokoulutukseen ja hänelle on määrätty ohjaajat, opiskelija laatii yhdessä ohjaajiensa kanssa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi. Jatkokoulutusohjelma suositellaan laadittavaksi jatkokoulutuksen alkuvaiheessa. Mikäli ohjelmaan tulee muutoksia, ne esitetään erikseen tiedekunnan dekaanin vahvistettavaksi. Koska henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman sisältö vaihtelee tutkinnoittain, on tarkemmat ohjeet sen laatimiseksi selvitetty myöhemmin. Esitys laaditaan tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle. Lomakkeen voi tulostaa myös tiedekunnan www-sivuilta osoitteista /farmasia/jatkokoulutus.shtml. Oppiaineen vastuuhenkilön tulee tarkastaa esitys. Esitys toimitetaan tiedekunnan jatkokoulutusasioista vastaavalle henkilölle. Jatkokoulutusohjelmaan sisältyvät opinnot tulee esityksessä ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi/ opetuskokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Yleinen jatkokoulutus muodostaa tavallisesti oman kokonaisuutensa. Opiskelijan ja ohjaajien tulee ottaa huomioon, että tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet. Tiedekuntaneuvosto käsittelee ja hyväksyy esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi. OPINTO-OPAS

11 Farmaseuttinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto käsittelee oman koulutusalansa jatkotutkintoja koskevat asiat. Kuitenkin mikäli on kyseessä tieteiden välinen väitöskirjatyö/lisensiaatin tutkimus, eli se tehdään vielä muun koulutuksen alan laitoksella/tutkimusalalla kuin jatkokoulutettavan pääaineen perinteisillä tutkimusaloilla tai niihin liittyvissä laitoksissa, voidaan jatkokoulutettavan ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen ja esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi käsitellä kahdessa eri jatkokoulutustoimikunnassa ennen ao. tiedekuntaneuvoston käsittelyä. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman ja lähettää tiedon tästä ao. ohjaajille, opiskelijalle ja opintoasioiden osastoon. Tiedekunnan jatkokoulutusasioista vastaava henkilö toimii asian valmistelijana ja esittelijänä. 3.5 Lisensiaatintutkimuksen/väitöskirjan valmistuminen Lisensiaatintutkimus/lisensiaattitutkielma Lisensiaatintutkimuksessa/lisensiaattitutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa kykyä oman tutkimusalueensa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Lisensiaatintutkimukseksi/lisensiaattitutkielmaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmälle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisussa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota tekijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Tiivistelmä voi olla tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tai vain lisensiaatintutkimusta/lisensiaatintutkielmaa varten kirjoitettu. Siinä tapauksessa, että työ muodostuisi vähemmästä kuin kolmesta osatyöstä, suositellaan monografi atyön laatimista. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman osana. Hyväksyttäväksi esitettävän lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman nimiölehden jälkeiseksi sivuksi liitetään tiivistelmäsivu. Ohjeet tiivistelmäsivuksi on sisällytetty yliopiston julkaisuohjeisiin, joita saa kirjastosihteeri Liisa Hassiselta Snellmanian kirjastosta (puh. (017) ) tai julkaisutoimikunnan sihteeriltä Jukka Kanaselta (puh. (017) tai s-posti: ), Ohjeet löytyvät sähköisesti myös Internetistä yliopiston kirjaston kotisivulta ( /kirjasto/julkaisutoiminta; /kirjasto/julkaisutoiminta/ohjeet.html.) Em. henkilöiltä ja kirjastojen toimipisteistä saa myös yliopiston sarjajulkaisujen käsittelylomakkeita. Kun jatko-opiskelija katsoo lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman olevan valmis, hän toimittaa sen kahtena kappaleena tiedekunnan kansliaan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna liitteenä ao. oppiaineen vastuuhenkilön kirjallinen esitys kahdeksi tarkastajaksi. Oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Tarkastajien tulee olla professoreita, dosentteja tai vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Jatko-opiskelijalle on ennen tarkastajien valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Tarkastajat määrää ao. tiedekuntaneuvosto. 12 KUOPION YLIOPISTO

12 Tieteellinen jatkokoulutus Väitöskirja Väitöskirjassa opiskelijan tulee edellisen lisäksi osoittaa syvällisesti perehtyneensä omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteen teoriaan sekä kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jonka voidaan katsoa laajentavan tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Väitöskirjan laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa tutkimusongelmaa käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Yhteenvedolle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Yhteenveto voi olla tieteellisessä aikakauslehdissä julkaistu tai vain väitöstä varten kirjoitettu. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen väitöskirjan osana. Kun jatko-opiskelija katsoo väitöskirjaksi esitettävän tutkimuksensa olevan valmis, hän toimittaa sen kahtena kappaleena tiedekunnan kansliaan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna. Samalla jatkoopiskelija jättää tiedekuntaneuvostolle osoitetun kirjallisen väittelylupahakemuksen. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön kirjallisesta esityksestä väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselle kaksi esitarkastajaa, joista kumpikaan ei saa olla jatkokoulutuksen ohjaaja ja joiden tulee olla professoreita, dosentteja tai vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Jatko-opiskelijalle on ennen tarkastajien valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. 3.6 Lisensiaatintutkimuksen/väitöskirjan hyväksyminen Lisensiaatintutkimus/lisensiaatintutkielma Kun lisensiaatintutkimus/lisensiaattitutkielmaa esitetään tarkastettavaksi, menettely on seuraava: Lisensiaatintutkimustyön tekijä toimittaa 2 kappaletta po. työtä tiedekuntaneuvoston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa tarkastajat määrätään. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä lisensiaatintutkimukselle/ työlle kaksi tarkastajaa. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Tutkimustyön tekijälle on varattava mahdollisuus lausua mielipiteensä tarkastajiksi esitetyistä henkilöistä ennen tarkastajien määräämistä. Tiedekuntaneuvoston määräämien tarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman saapumisesta. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Tarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunnossa noudatetaan väitöskirjan esitarkastajille annettuja ohjeita. Kyseistä ohjetta on saatavana englanninkielisenä tiedekunnan kansliasta tai sen voi tulostaa yliopiston www-sivulta. Lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. OPINTO-OPAS

13 Farmaseuttinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaattitutkimuksen/lisensiaattitutkielman hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Lisensiaatintutkimukset/lisensiaattitutkielmat arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Yksi kappale hyväksytyistä ja asianmukaisin korjauksin varustetusta lisensiaatintutkimuksesta/lisensiaattitutkielmasta säilytetään Kuopion yliopiston kirjastossa ja toinen ao. laitoksen käsikirjastossa. Tieto hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja yliopiston viestintään. Väitöskirja Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jonka voidaan katsoa laajentavan tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Kun väitöskirjatyö esitetään tarkastettavaksi, menettely on seuraava: Väitöskirjatyön tekijä anoo kirjallisesti väittelylupaa sekä toimittaa samalla 2 kappaletta väitöskirjatyötään tiedekuntaneuvoston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa esitarkastajat määrätään. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä väitöskirjatyölle kaksi esitarkastajaa. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Väittelijälle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä esitarkastajiksi esitetyistä henkilöistä ennen esitarkastajien määräämistä. Tiedekuntaneuvoston määräämien esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa väitöskirjan saapumisesta. Esitarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella väitöskirjan tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Esitarkastajien tulee mm. lausua käsityksensä siitä, onko väitöskirja julkaistavissa sellaisenaan vai esitetäänkö väitöskirjaan muutoksia. Jälkimmäisessä tapauksessa muutosehdotukset on perusteltava ja samalla esitettävä, vaatiiko väitöskirja näiltä osin uutta esitarkastusta ennen väittelyluvan myöntämistä. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Esitarkastajan tulee lausunnossaan kiinnittää huomiota mm. väitöskirjan laatijan kykyyn kriittisesti tarkastella kirjallisuudessa esiintyviä tietoja kyseisen tutkimuksen alalla, suorittaa tutkimusmenetelmien ja aineistojen valinta, esittää selkeästi tutkimustuloksensa, tarkastella saavuttamiaan tuloksia kirjallisuudessa esiintyvien tietojen taustaa vastaan, ja tehdä selkeät johtopäätökset saavuttamistaan tuloksista. Väittelyluvan myöntämistä koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen ja väittelijän lausuntoa koskevan mahdollisen vastineen perusteella sekä määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä yhden tai useampia vastaväittäjiä väitöskirjan julkista tarkastusta varten ja määrää väitöstilaisuuden valvojan. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Vastaväittäjän tulee olla vähintään dosentin pätevyyden tai vastaavan ulkomaisen pätevyyden omaava farmaseuttisen tiedekunnan ulkopuolinen henkilö. 14 KUOPION YLIOPISTO

14 Tieteellinen jatkokoulutus Ennen vastaväittäjien lopullista määräämistä on väittelijälle varattava tilaisuus antaa lausuntonsa vastaväittäjäksi esitetyistä henkilöistä. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen valvojan. Vastaväittäjän tulee antaa tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausuntonsa väitöskirjasta kahden (2) viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Lausunnosta tulee ilmetä, esittääkö vastaväittäjä väitöskirjan hyväksyttäväksi. Väitöskirja arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Väittelijälle on varattava tilaisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnosta. Vastaväittäjän lausunnon tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnon ja väittelijän siihen mahdollisesti antaman vastineen saatuaan tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tieto väitöskirjan hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja viestintään. Farmaseuttisen tiedekunnan Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä sekä väitöstilaisuutta koskevat ohjeet löytyvät suomen- ja englanninkielisinä tiedekunnan www-sivuilta /farmasia/vaitosohjeet.pdf. Rehtorien neuvosto on ( ) antanut väittelykäytäntöä koskevat suraavat suositukset: 1. Väitöskirjalla tulee olla vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka on valittu oman tiedekunnan ulkopuolelta, jos mahdollista. Ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Työn ohjaaja ei saa toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. 2. Jokaisen tiedekunnan/osaston on syytä perustaa jatkotutkintotyöryhmä tai vastaava elin, joka keskustelee tarkastajien valinnasta ja arvosanojen käytöstä sekä seuraa tarkastusprosessia. 3. Arvostelussa tulee pyrkiä ylläpitämään kansallisia normeja toisilleen läheisten tieteenalojen kesken. 4. Muun kuin oman yliopiston jatko-opiskelijan tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi on selvitettävä, onko työ ollut jo tarkastettavana muualla. 5. Väitöskirjan voi julkaista sähköisessä muodossa. Julkaisussa tulee mainita väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot. 3.7 Väitöskirjan painatus ja siitä aiheutuvat kulut Painosmäärästä päättää sarjan toimittaja yhdessä väitöskirjan tekijän kanssa. Painajalle jää vapaakappaletoimituksia varten seitsemän kappaletta kutakin julkaisua. Painosmäärää harkittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon kirjaston vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvitsemat kappaleet sekä väitöskirjojen osalta väitöstilaisuudessa jaettavat kappaleet ja julkista näytteillepanoa varten tarvittavat kappaleet. Myös oman tiedekunnan laitoksia ja professoreita varten varataan tarvittava määrä väitöskirjakappaleita. Arvioidut kirjaston ostamien kappaleiden määrät sarjoittain ovat seuraavat: A. Farmaseuttiset tieteet 15 kpl C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 18 kpl D. Lääketiede 30 kpl E. Yhteiskuntatieteet 40 kpl F. Yliopistotiedot 15 kpl G. A. I. Virtanen -instituutti 18 kpl H. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta 15 kpl OPINTO-OPAS

15 Farmaseuttinen tiedekunta Väitöskirjan painatuksessa on huomioitava, että aikaisemmin julkaistuja väitöskirjan osia ei välttämättä tarvitse sisällyttää painettavaksi väitöskirjajulkaisuun. Jos painopaikkana on Kopijyvä, se toimittaa kirjastoon julkista näytteillepanoa varten kolme kappaletta väitöskirjaa vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja voidaan painaa kokonaisuudessaan monografi - ana tai niin sanottuna nippuväitöskirjana eripainoksineen ennen väitöstilaisuutta. OPM:n vuonna 1995 asettaman työryhmän suositusten mukaisesti tohtoriksi väittely voi tapahtua ilman väitöskirjan julkaisemista painettuna. Tällaisissa tapauksissa riittää, kun väittelijä toimittaa kolme kappaletta väitöskirjaansa monisteina kirjastoon nähtäväksi. Niin sanotuista nippuväitöskirjoista riittää yhteenveto-osan monistaminen. Väitöskirja voidaan myös varsinaisesti painaa vasta väitöstilaisuuden jälkeen, jolloin mahdolliset korjaukset ehtivät mukaan ensimmäiseen painokseen. Väitöskirjaa ei myöskään ole pakko painaa ollenkaan, vaan se voidaan tallentaa painatuskeskuksen elektroniseen julkaisuvarastoon, josta siitä tulostetaan tarvittaessa kopioita. Tekijän luvalla väitöskirjat ja muut julkaisut voidaan julkaista kokonaisuudessaan myös yliopiston www-sivulla. Apurahaa myönnetään jatko-opiskelijoille enintään 400 euroa/väittelijä väitöskirjatyön julkaisemiseen liittyviin kuluihin. Apuraha on henkilökohtainen ja se voidaan maksaa ainoastaan väittelijälle itselleen. Apurahahakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit aiheutuneista kuluista. Väittelijä kustantaa myös kirjastoon näytteille tulevat kolme kappaletta, jotka jäävät kokoelmiin ns. arkistokappaleiksi. Apurahoilla on jatkuva haku. Apurahaa haetaan hakulomakkeella, joita saa yliopiston kampusnetistä (Hallinnon lomakkeet), /intra/hallinto/lomakkeet. Hakemukset tulee toimittaa hallintokeskuksen kirjaamoon osoitteella: Kuopion yliopisto, PL 1627, KUOPIO. Lisätietoja antaa suunnittelija Merja Miettinen. Kuopion yliopiston kirjasto lunastaa vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tietyn määrän kustakin julkaisusta. Nämä kappaleet maksaa kirjasto itse. Yliopiston kirjasto vastaa julkaisujen jakelusta ja myynnistä, ellei tekijän tai julkaisusta vastaavan laitoksen kanssa toisin sovita. Lisäksi kirjasto vastaa myös julkaisujen vaihtotoiminnasta sekä julkaisuvaraston hoidosta. Julkaisujen tiedottamisesta ja markkinoinnista huolehti hallintokeskus. Kirjasto kopioi uusien julkaisujen abstraktit yliopiston www-sivuille. Väitöskirjan julkaiseminen yliopiston www-sivulla Rehtorin päätöksen mukaan väitöskirjat ovat vapaasti luettavissa verkossa. Yliopiston julkaisusarjojen väitöskirjat julkaistaan sekä painettuina että verkkoversioina. Edellytyksenä on, että väittelijä toimittaa työnsä PDF -tiedostona kirjastoon. Verkkoversion lisäkustannukset sisällytetään väittelijän painatusapurahaan. Väittelijä toimittaa väitöskirjan PDF-tiedoston digitaalista versiota varten joko sähköpostin liitetiedostona tai cd-levykkeellä julkaisutoimikunnan sihteerille. Jos painopaikkana on Kopijyvä, voi painon kanssa sopia PDF-tiedoston tuottamisesta ja toimittamisesta. PDF-tiedoston voi tehdä myös itse, tarvittavat ohjelmistot löytyvät mm. kirjastosta ja oppimiskeskuksesta. Erillisistä osajulkaisuista ja yhteenveto-osasta koostuvassa artikkeliväitöskirjasta digitaalinen versio voidaan julkaista vain yhteenveto-osasta. Väittelijän tulee toimittaa PDF-tiedostona siis versio, josta on poistettu muualla julkaistut artikkelit/osajulkaisut. Verkkojulkaisemista koskevissa asioissa opastaa julkaisutoimikunnan sihteeri, kirjastonhoitaja Jukka Kananen (puh. (017) , s- posti: jukka.kananen@uku.fi ). 16 KUOPION YLIOPISTO

16 3.8 Kuopion yliopiston julkaisusarjat Tieteellinen jatkokoulutus Julkaisujen sarjajako on tiedekuntapohjainen ja sitä täydentää yliopiston toimintaan liittyviä kirjoituksia varten tarkoitettu Yliopistotiedot -sarja. Sarjajaon uudistuksen yhteydessä vuonna 1992 laadittiin sarjoissa julkaisemista koskevat ohjeet, jotka päivitettiin uudelleen vuonna Nykyiset ohjeet kattavat sekä tiedot julkaisutoiminnan hallinnosta että kirjoittajille tarkoitettuja käytännön ohjeita. Yliopiston ulkomaalaisia tutkijoita ja opettajia ajatellen ohjeet on julkaistu myös englanniksi (The Kuopio University Publications Series were revised at beginning of 1992 on the basis of fi ve faculties of the University, supplemented by a sixth series called University Affairs. After fi ve years there are only four faculties left, and because there has also been some other changes in the publishing procedure, also the guidelines needed some renewing. The guidelines include both administrative information and practical guidelines for authors. They are also available in English.) Julkaisuohjeet on julkaistu yliopiston www-sivulla osoitteessa: /kirjasto/julkaisutoiminta/ohjeet.html tai /tutkimus. Julkaisuohjeiden tarkoituksena on kuvata yliopiston julkaisupolitiikkaa sekä ohjata yliopistosarjojen kirjoittajia ja toimittajia soveltamaan yleisesti hyväksyttyjä julkaisukäytäntöjä. Ohjeet on tarkoitettu noudatettaviksi ensisijaisesti yliopiston sarjajulkaisuissa, mutta niitä toivotaan soveltuvin osin käytettäviksi myös yliopiston muussa julkaisutoiminnassa. Julkaisuohjeet sisältävät tietoja yliopiston julkaisusarjoista ja niiden hallinnosta. Ohjeissa määritellään myös sarjojen toimittajien sekä kirjaston julkaisujen tutkimustyöhön liittyvät tehtävät sekä annetaan tietoa julkaisujen rahoituksesta, jakelusta ja markkinoinnista, kielestä, painatuksesta sekä tekijänoikeuksista. Lisäksi ohjeet sisältävät teknisiä tietoja sivujärjestyksestä, sisällysluetteloista ja otsikoista, ISBN- ja ISSN-numeroista, taulukoista ja kuvista, kuvailulehden ja yhteenvedon laatimisesta sekä viittausten ja lähdeluettelon teosta. Ks. julkaisuohjeiden hankkiminen edellä. Farmaseuttisten tieteiden julkaisusarjan julkaisuohjeet noudattavat Kuopion yliopiston kaikille julkaisusarjoille laadittuja ja vahvistettuja ohjeita. Koska yleiset ohjeet eivät ole kaikilta kohdiltaan riittävän yksityiskohtaiset, tiedekunta on laatinut täydentävät ohjeet, joita on saatavana farmaseuttisen tiedekunnan kansliasta. Myös yliopiston www-sivulla olevissa julkaisuohjeissa on linkki tiedekunnan täydentäviin julkaisuohjeisiin. Kuopion yliopisto julkaisee yhteensä yksitoista (11) julkaisusarjaa, joista seuraavat kuusi sopivat väitöskirjojen julkaisemiseen. Julkaisusarjojen alla on ilmoitettu myös sarjojen toimittajat yhteystietoineen: Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet Kuopio University Publications A. Pharmaceutical Sciences FaT, tutkija Eero Suihko, puh. (017) s-posti: eero.suihko@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences Professori Lauri Kärenlampi, puh. (017) ; s-posti: lauri.karenlampi@uku.fi Professori Jari Kaipio, puh. (017) ; s-posti: jari.kaipio@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede Kuopio University Publications D Medical Sciences Professori Esko Alhava, puh. (017) ; s-posti: esko.alhava@uku.fi Professori Markku Tammi, puh. (017) ; s-posti: markku.tammi@uku.fi Professori Raimo Sulkava, puh. (017) , s-posti:raimo.sulkava@uku.fi OPINTO-OPAS

17 Farmaseuttinen tiedekunta Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet Kuopio University Publications E. Social Sciences Yliassistentti Jari Eskola, puh. (017) ; s-posti: Yliassistentti Jari Kylmä, puh. (017) ; s-posti: Yliassistentti Veli-Matti Poutanen, puh. (017) ; s-posti: Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot Kuopio University Publications F. University Affairs Informaatikko Liisa Salmi, puh. (017) , ; s-posti: Kuopion yliopiston julkaisuja G. A.I. Virtanen Instituutti Kuopion University Publications G. A.I. Virtanen Institute for Molecular Sciences Tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfros, puh. (017) , s-posti: Professori Karl Åkerman, puh. (017) , s-posti: Kuopion yliopiston julkaisuja H. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Kuopion University Publications H. Faculty of Business and Information Technology Professori Markku Nihtilä, puh. (017) ; s-posti: Yliassistentti Mika Pasanen, puh. (017) ; s-posti: 3.9 Ohjeita väitöstilaisuutta varten Väitöstilaisuuden tiedottamista koskevaa ohjetta on saatavissa yliopiston viestinnästä puh. (017) Ennen väitöstilaisuutta Väittelijä sopii väitöspäivän ja -paikan tiedekunnan dekaanin kanssa n. 3 viikkoa ennen väitöstilaisuutta neuvoteltuaan asiasta ensin väitöstilaisuuden valvojaksi määrätyn opettajan ja vastaväittäjän kanssa. Väittelijä hoitaa itse väitöstilaisuutta varten tarvittavan salin varauksen (tilavaraukset Eija Antikainen, puh. (017) ; s-posti: eija.antikainen@uku.fi ). Väitöstilaisuutta koskevissa yleisissä järjestelyissä pyydetään ottamaan yhteyttä ylivirastomestari Hannu Happoseen, puh. (017) Yliopiston julkaisutoimikunta on laatinut julkaisuohjeet (ks. 3.8), joissa selvitetään, miten tulee toimia haluttaessa käsikirjoitus julkaistavaksi yliopiston julkaisusarjoissa. Ohjeet on julkaistu yliopiston www-sivulla tai niitä voi myös saada Snellmanian kirjastosta (kirjastosihteeri Liisa Hassinen). Väittelijän on toimitettava 10 päivää ennen väitöstilaisuutta 3 kpl väitöskirjoja nähtäväksi kirjastoon (Snellmania). Yleisen käytännön mukaan väittelijän on ollut tapana toimittaa väitöskirjansa esitarkastajalle sekä ainakin oman tiedekunnan laitoksille ja professoreille hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta. Rehtorille on tapana toimittaa väitöskirja henkilökohtaisesti. Ajan voi varata rehtorin sihteeriltä, puh. (017) Väitöskirjoja toimitetaan 2 kpl yliopiston viestintäosastoon mahdollisia tiedotusvälineiden vapaakappaletilauksia varten. Jos väitöskirja painetaan Kopijyvässä, painaja toimittaa kirjat suoraan viestintäosastolle. Vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta väittelijän on toimitettava yliopiston viestintään (puh. (017) ) 1 sivun (A4) pituinen yleistajuinen ja erikoisterminologiasta riisuttu selostus tutkimuksestaan. Selostuksessa esitetään tutkimuksen tarkoitus, menetelmät ja tulokset ja painotetaan mahdollisuuksien mukaan suuren yleisön kannalta tärkeää, mielenkiintoista ja uutisarvoista uutta tietoa. On toivottavaa, että selostus toimitetaan viestintään sekä sähköisesti että paperivedoksena. 18 KUOPION YLIOPISTO

18 Tieteellinen jatkokoulutus Väitöstiedotetta varten pyydetään täyttämään yliopiston viestinnästä saatava lomake. Jos väittelijä haluaa olla tiedotusvälineiden tavattavissa ennen väitöstilaisuuden alkamista, asiasta pyydetään ilmoittamaan viestintään, joka siinä tapauksessa varaa paikan ja ilmoittaa asiasta edelleen tiedotusvälineille. Väitöskirjan selostus julkaistaan sellaisenaan yliopiston www-sivulla /tutkimus/vaitos.shtml. Tiedotusvälineitä varten viestintä tarvitsee väittelijästä valokuvat (2-4 kpl). Tätä varten väittelijä voi kuvauttaa itsensä viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta yliopiston kuvakeskuksessa (puh. (017) ). Kuvaus ja 4 passikuvaa ovat maksuttomia. Kuvalaitos lähettää kuvat suoraan viestintään. Väittelijä voi myös halutessaan toimittaa viestintään väitöstiedotteen mukana omat valokuvansa (mustavalkoinen, passikuva tai suurempi). Jos väittelijä ei halua valokuviaan lähetettäväksi tiedotusvälineille, hän voi sopia kuvauksesta kuvalaitoksessa myös myöhempänä ajankohtana, esim. väitöspäivänään. Kuvalaitoksen ottamat kuvat arkistoidaan mahdollista myöhempää käyttöä varten (esim. promootiomatrikkeli). Väitöstilaisuus Väittelijä, valvoja ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä tai tummaa pukua, naiset vastaavasti mustaa pukua. Valvoja ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hattua kädessään saliin astues saan ja salista pois tues saan. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten valvoja ja viimeisenä vastaväittäjä. Malli 1 Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (v äit te lijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja avaa väitöstilaisuuden lausuen:...tiedekunnan määräämänä valvojana julkistan väitöstilai suu den alkaneek si. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjät istuutuvat. Malli 2 Tilaisuus voidaan avata myös seuraavasti. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), val vo ja lau suu: Tä nään meil lä on jul ki sesti tar kas tet tava na (väittelijän oppiarvo ja nimi) väi tös kir ja (...ni mi...), joka on tehty... (laitok sia) :ssa. Vas ta väittäjänä toimii pro fes sori, dosentti X.X... yliopistos ta. Kuo pion yliopiston... tiedekun nan määrää mänä valvoja na julistan väitöstilai suu den alka neeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjä istuutuvat. Väittelijä pitää seisten lyhyen alkajaisesitelmän, jossa hän selvittää tutkimustyönsä taustaa ja yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Alka jaisesitelmä saa kestää minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: Arvoisa valvoja, arvoisa vasta väittäjä, arvoisat kuulijat. OPINTO-OPAS

19 Farmaseuttinen tiedekunta Alkajaisesitelmän jälkeen väittelijä lau suu: Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.)... tiedekunnan määräämänä vastaväittäjä nä esittämään ne muistutuk set, joihin katsotte väitöskir jani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisten lyhyesti omalta kannaltaan lyhyen tausta esityksen tarkas telta vana olevasta tutkimustyöstä. Lopuksi hän ilmoit taa ryhtyvänsä työn yksityiskoh taiseen tarkasteluun. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Kun vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, heidän tulee sopia kes ki näi sestä työnjaosta ja ilmoittaa siitä oman taus ta esityksensä yhteydessä. Tämän jälkeen vastaväittäjä toimittaa väitöskir jan tarkastuksen kiin nittäen aluksi huomiota yleisiin kysymyksiin kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutki musaineiston valintaan ja siirtyy sen jälkeen yksityiskohtai seen tarkastukseen. Tarkas tuksen lopuksi vas taväittäjän tulee esittää yhteenveto, jossa tar kastellaan väitöskirjassa esitettyjen tulosten merkitystä ko. tie teenalalla. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enin tään n. neljä (4) tuntia, jotta mahdol lisille yli määräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka valvoja ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisten. Tämän jälkeen vastaväittäjä istuutuu. Väittelijä kiittää vastaväittäjää ja yleisöön kää ntyen esittää kehotuk sen: Tämän jälkeen pyy dän niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on kysymistä tai huo mauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytä mään puheen vuoroa arvoisalta valvojalta. Valvoja päättää seisaalleen nousten väitöstilai suuden, joka saa kestää enintään kuusi (6) tuntia, lausumalla: Väitöstilaisuus on päätty nyt Väitöstilaisuudesta aiheutuvat kustannukset Apuraha väitöskirjojen viimeistelyyn Apurahaa myönnetään jatko-opiskelijoille enintään 400 e/väittelijä väitöskirjatyön julkaisemiseen liittyviin kuluihin. Apuraha on henkilökohtainen, ja se voidaan maksaa ainoastaan väittelijälle itselleen. Apurahahakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit aiheutuneista kuluista. Apurahoilla on jatkuva haku. Apurahaa haetaan hakulomakkeella, joita saa yliopiston kampusnetistä (Hallinnon lomakkeet), /intra/hallinto/lomakkeet/. Hakemukset tulee toimittaa hallintokeskuksen kirjaamoon osoitteella: Kuopion yliopisto, PL 1627, Kuopio. Lisätietoja antaa suunnittelija Merja Miettinen, puh. (017) , merja. Henkilökohtainen stipendi jatko-opiskelijalle Yliopisto maksaa jokaisesta suoritetusta tohtorin tutkinnosta tulosrahaa tiedekunnan laitoksille. Tästä tulosrahasta maksetaan 350 euroa henkilökohtaisena stipendinä jatkotutkinnon suorittaneelle henkilölle. Tulosrahasta täytetään tiedekunnan kansliassa lomake ja stipendi maksetaan jatkotutkinnon suorittaneelle sen jälkeen, kun hänen tutkintotodistuksena on käynyt tiedekunnassa dekaanin ja opintoasiainpäällikön allekirjoitettavana. 20 KUOPION YLIOPISTO

20 Tieteellinen jatkokoulutus Matkakulut Yliopisto maksaa vastaväittäjän matkasta koituvat kustannukset. Matkajärjestelyistä ja maksatuksesta pyydetään ottamaan yhteyttä osastosihteeri Hanna Raatikaiseen (talousosasto, puh. (017) ; s-posti: ) ja ao. laitoksen kansliaan. Matka-apurahat Kuopion yliopisto julistaa vuosittain keväällä haettavaksi matka-apurahoja tieteellisen jatkokoulutuksen matkakuluihin sekä matka-apurahoja yliopiston henkilökunnalle. Ensin mainitut apurahat on tarkoitettu omalla esityksellään tieteelliseen kongressiin tai vastaavaan osallistuville hakijoille. Apurahan myöntäminen edellyttää, että hakija on rekisteröity Kuopion yliopiston opiskelijaksi tieteelliseen jatkokoulutukseen. Viimeksi mainittu apuraha voidaan myöntää kongressiin tai konferenssiin osallistuville varttuneille tutkijoille. Edellytyksenä on, että tutkija pitää esitelmän. Mikäli esitelmä ei ole suullinen, siitä on oltava erityisperustelu. Matkarahojen hakuajoista ilmoitetaan erikseen. Hakemus on aina tehtävä hakuajasta riippumatta aina ennen matkalle lähtöä. Lisätiedot: apurahalautakunnan sihteeri Merja Miettinen, puh. (017) ; s-posti: fi. Hakemuslomakkeita on saatavissa apurahalautakunnan sihteeriltä tai yliopiston kampusnetistä Tutkintotodistuksen anominen Suoritettuaan kaikki tutkintoon kuuluvat opintosuoritukset ja opinnäytteet, opiskelija anoo tiedekunnan dekaanilta todistusta suorittamastaan tutkinnosta tai saavuttamastaan arvosta. Todistusta haetaan opintoasioiden osastosta (puh. (017) , tai ) saatavalla tai wwwsivulta tulostettavalla lomakkeella ( tai vapaamuotoisella hakemuksella. Todistuksen toimitusaika on kaksi viikkoa. 4 Tieteellinen jatkokoulutus farmaseuttisessa tiedekunnassa 4.1 Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tämän vuoksi jatkokoulutuksen yleistavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiuden ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa. Jatkokoulutuksen suoritettuaan jatkokoulutettavan tulee saavuttaa: 1. Perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä valmius sen piirissä kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä; 2. Valmius eritellä ja rajata tutkittavia ongelmia, keksiä hypoteeseja niiden ratkaisemiseksi, vertailla eri ratkaisumalleja ja suunnitella hypoteesien testaamiseen tarvittavat kokeet, havaintosarjat ja mittaukset; 3. Valmius käyttää ja kehittää tieteellisessä tutkimuksessa tarvittavia mittaus-, havainnointi- ja tietojenkäsittelymenetelmiä; 4. Perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä valmius nähdä oman tutkimusalansa yhteydet muihin tieteenaloihin; 5. Perehtyneisyys yleiseen tieteenteoriaan; 6. Valmius kriittiseen tieteelliseen keskusteluun ja omien tulosten selkeään esittämiseen sekä omalla että vieraalla kielellä; OPINTO-OPAS

21 Farmaseuttinen tiedekunta 7. Valmius tutkimusyhteistyöhön ja työryhmän johtotehtäviin; 8. Valmius osallistua koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä esittää yleistajuisesti tieteen saavutuksia. Pystyäkseen antamaan opetusta tutkijalla on oltava syvällinen tuntemus alastaan, tieteen rakenteesta ja kehityksestä sekä riittävä pedagoginen taito. 4.2 Farmaseuttisen tiedekunnan jatkotutkinnot Farmaseuttisessa tiedekunnassa voidaan suorittaa farmasian lisensiaatin tutkinto, farmasian tohtorin tutkinto sekä fi losofi an tohtorin tutkinto. Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto. Tarkemmat määräykset on annettu Kuopion yliopiston farmaseuttisen tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevissa pysyväismääräyksissä ja tässä oppaassa olevissa jatkokoulutusmääräyksissä Tutkintojen rakenteet Farmasian lisensiaatin tutkintoa varten jatko-opiskelijan tulee 1. suorittaa perustutkintoon kuuluvien vähimmäissuoritusten lisäksi vähintään 60 opintopisteen opinnot, jotka koostuvat yleisestä jatkokoulutuksesta (noin 8 op) ja erikseen vahvistettavan suunnitelman mukaisista oman tutkimusalan ja sitä tukevien tieteenalojen vähintään 52 opintopisteen opinnoista, joihin tulee sisältyä 5-8 opintopisteen laajuinen alkukuulustelu ja 3 opintopisteen laajuinen tutkimussuunnitelman puolustus; 2. suorittaa tutkijaseminaari; sekä 3. laatia lisensiaatintutkimus. Farmasian tai fi losofi an tohtorin tutkintoa varten jatko-opiskelijan tulee 1. suorittaa perustutkintoon kuuluvien vähimmäissuoritusten lisäksi vähintään 60 opintopisteen opinnot, jotka koostuvat yleisestä jatkokoulutuksesta (noin 8 op) ja erikseen vahvistettavan suunnitelman mukaisista oman tutkimusalan ja sitä tukevien tieteenalojen vähintään 52 opintopisteen opinnoista, joihin tulee sisältyä 5-8 opintopisteen laajuinen alkukuulustelu ja 3 opintopisteen laajuinen tutkimussuunnitelman puolustus; 2. suorittaa tutkijaseminaari; sekä 3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Mikäli opiskelija on suorittanut asetuksen mukaisen farmasian lisensiaatin tutkinnon, se korvaa kohdat 1 ja Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman sisältö Henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan sisältyy 1. esitys vaadittavista suoritettavista/suoritetuista tieteellisen jatkokoulutuksen opintojaksoista ja niiden suoritustavoista; 2. tutkijaseminaarin aihe sekä 3. lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihe ja tutkimussuunnitelma, mikäli se on muuttunut ilmoittautumisen yhteydessä tehdystä tutkimussuunnitelmasta Tutkintoihin vaadittavat vähintään 60 opintopisteen opinnot Peruskoulutuksessa voimaan tulevan tutkintorakenneuudistuksen (Valtioneuvoston asetus yliopiston tutkinnoista ) rinnalla on myös jatko-opinnot pisteytetty. Uudet määräykset koskevat jälkeen myönnettyjä jatko-opinto-oikeuksia. 22 KUOPION YLIOPISTO

22 Tieteellinen jatkokoulutus Yleiset määräykset Farmaseuttisen tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevien pysyväismääräysten mukaan tulee lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon sisältyä vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot. Opintojen tulee muodostaa tutkimustyön kannalta mielekäs kokonaisuus. Opetus suunnitellaan ja järjestetään pääosin opintojaksoina. Ohjelmaan voi kuulua myös yliopiston ulkopuolisia koti- ja ulkomaisia opintosuorituksia. Yliopiston ulkopuolisten opintosuoritusten koulutuksellisen arvon opintopisteinä vahvistaa tiedekuntaneuvosto ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä. Jatko-opiskelijan perustutkinnon vähimmäislaajuuteen sisältyviä opintosuorituksia ei voi lukea hyväksi jatkotutkinnoissa. Tarkoituksena on, että kullekin jatkokoulutettavalle laaditaan yksilöllinen ja mahdollisimman tarkoituksenmukainen ohjelma, joka parhaiten hyödyttää hänen tutkimustyötään. Ohjelman tulee sisältää: yleistä jatkokoulutusta (noin 8 op.) alkukuulustelu (5-8 op); Huom! Suoritettava ensimmäisen jatko-opiskeluvuoden aikana, lisätietoja /farmasia/tutkijakoulu_alkukuulustelu.htm tutkimussuunnitelman puolustus (3 op); Huom! tulee tehdä viimeistään toisen jatko-opiskeluvuoden aikana, lisätietoja /farmasia/tutkijakoulu_puolustus.htm perehtymistä erikseen vahvistettavan suunnitelman mukaan omaan tutkimusalaan ja sitä tukeviin tieteenaloihin (vähintään op). Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma suositellaan esitettäväksi tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi jatkokoulutuksen alkuvaiheessa, kuitenkin viimeistään toisen jatko-opiskeluvuoden loppuun mennessä. Mikäli ohjelmaan tulee muutoksia, ne esitetään erikseen dekaanin hyväksyttäväksi. Yleinen jatkokoulutus Yleinen jatkokoulutus voi olla yhteistä kaikille yliopiston jatkokoulutettaville, sillä tieteellinen työskentely varsin huomattavastikin toisistaan poikkeavilla tieteenaloilla edellyttää suuressa määrin samoja teoreettisia perustietoja ja samaa metodista valmiutta. Yhteisen ohjelman puitteissa voidaan eri tutkimusalojen voimat yhdistää ja hyödyntää parhaiten. Yleisen jatkokoulutuksen tavoitteita ovat mm., että jatkokoulutukseen osallistunut pystyy kriittiseen tieteelliseen kommunikointiin sekä suullisesti että kirjallisesti sekä omalla että vieraalla kielellä. Edelleen hänellä tulee olla valmius tutkimuksen suunnitteluun ottaen huomioon ongelmanasettelun, menetelmät, resurssit, aikataulun, rahoituksen järjestämisen ym. Hänellä tulee olla myös valmius tieteelliseen koulutustehtävään, tutkimustyön motivoimiseen, perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen antamiseen. Lisäksi hänellä tulee olla perehtyneisyys yleiseen tieteen teoriaan, tutkimustyön eettisiin kysymyksiin, korkeimman opetuksen organisaatioon, talouteen ja ongelmiin. Hänen tulee tuntea tutkimuksen painopistealueet, tiedepoliittiset virtaukset, tieteellisen tutkimuksen rahoitus sekä koti- ja ulkomaiset rahoituslähteet, tutkijanvaihtotoiminta ym. Opinnot tulee koota mahdollisimman monipuolisesti ja siten, että peruskoulutuksen huomioon ottaen yllä mainitut tavoitteet saavutetaan. Kunkin jatkokoulutettavan peruskoulutuksen erilaisuudesta johtuen mitään järjestettävistä opintojaksoista ei ole määritelty pakollisiksi. Opinnot tulee kuitenkin pääasiassa suorittaa yliopiston järjestäminä opintojaksoina. Opintojen suorittamista yksinomaan kirjakuulusteluina suositellaan vain poikkeustapauksissa. OPINTO-OPAS

23 Farmaseuttinen tiedekunta Yleiseen tutkijakoulutukseen soveltuvia opintojaksoja, joita jatkokoulutustoimikunta pyrkii järjestämään, on esitetty tämän oppaan kohdassa 5.1. Lukuvuosittain järjestettävät yliopiston hallituksen hyväksymät opintojaksot on päivitetty myös yliopiston www-sivulle (yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Lisätietoja myös opiskelijapalvelun päälliköltä opintoasioiden osastosta puh. (017) ja www-sivulta /opiskelu/jatko-opinnot.shtml. Eräät yleisen jatkokoulutuksen opintojaksoista kuuluvat peruskoulutuksen opetukseen. Ne jatkokoulutettavat, jotka eivät ole suorittaneet perustutkinnossa ko. opintojaksoja pakollisina, voivat sisällyttää ne jatkokoulutusohjelmaansa. Perehtyminen omaan tutkimusalaan ja sitä tukeviin tieteenaloihin Opinnot omalta tutkimusalalta ja sitä tukevilta tieteenaloilta tulee muodostaa siten, että ne mahdollisimman hyvin kattavat tutkimustyön kannalta oleelliset tiedot. Ohjelmat voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen siitä millainen tutkimustyö luonteeltaan on. Mikäli siinä tukeudutaan vain yhden tai kahden tieteenalan teorioihin ja menetelmiin, jatkokoulutusohjelma koostuu vain näiden alojen opinnoista. Jos tutkimustyö on luonteeltaan tieteidenvälinen, jatkokoulutusohjelma koostuu usean tieteenalan opinnoista. Kuitenkin aina yhtenä tieteenalana tulee olla se tieteenala, jolla opiskelija on saavuttanut jatkokoulutusvalmiuden ja jota näin on pidettävä hänen jatkotutkintonsa päävastuisena tieteenalana. Se, kuinka laajasti opintopisteinä näiden eri tieteenalojen opintoja tulee ohjelmassa olla, riippuu siitä miten oma tutkimusala liittyy näihin tieteenaloihin. Tavoitteena on pidettävä mahdollisimman mielekästä ja riittävän syvällisiä tietoja antavaa, tarpeeksi suurista kokonaisuuksista koostuvaa ohjelmaa, jossa kunkin asian oppimiselle on suunniteltu sopivin suoritustapa. Opinnot voidaan muodostaa erityisesti jatkokoulutukseen suunnitelluista opintojaksoista, seminaareista ja kirjakuulusteluista, osallistumisesta koti- ja ulkomaisiin kongresseihin ja vastaavista suoritteista. Päävastuisen tieteenalan opintojen tulee olla etupäässä syventävien opintojen tasoisia (harkinnan mukaan aineopintotasoisia). Ns. sivuvastuisten tieteenalojen (tutkimusalaa tukevien tieteenalojen opinnot) opinnot voidaan muodostaa näiden alojen peruskoulutuksen aine- ja syventävistä opintojaksoista tai kirjakuulusteluista. Samansisältöisen seminaarisarjan saa sisällyttää vain kerran jatkokoulutusohjelmaan. Seminaarimuotoisen opiskelun enimmäislaajuudeksi suositellaan n. 8 opintopistettä. Saadakseen suoritusmerkinnän seminaarista jatko-opiskelijan on osallistuttava 3/4 järjestettävistä tilaisuuksista ja pidettävä vähintään yksi esitelmä. Seminaarin johtaja tekee ilmoituksen opintosuoritusrekisteriin. Kirjakuulustelujen tulee koostua riittävän laajoista kokonaisuuksista. Kirjakuulusteluja esitettäessä tulee mainita tentittävät kirjat, sivumäärät sekä kuulustelun vastaanottajat ja ehdotettu laajuus opintopisteinä. Laajuudet vahvistetaan jatkokoulutusohjelman hyväksymisen yhteydessä ja suorituksen jälkeen kuulustelun vastaanottajan tulee toimittaa suoritusilmoitus opintosuoritusrekisteriin. Kirjakuulustelujen opintopisteytyksessä noudatetaan yleissääntöä, jonka mukaan 100 sivua tieteellistä, vieraskielistä kirjallisuutta vastaa 1,5 opintopistettä. Kongresseista ja vastaavista koostuvien opintojen enimmäislaajuudeksi suositellaan n. 8 opintopistettä. Halutessaan suorituksen opintosuoritukseksi jatko-opiskelijan on laadittava kirjallinen selvitys tilaisuudesta jollekin ohjaajista. Selvitykseen on sisällytettävä tilaisuuden ohjelma, jatkokoulutettavan osuus siellä (suullinen esitys, abstrakti, posteri) sekä selostus tilaisuuden merkityksestä jatkokoulutuksen ja tutkimustyön kannalta. Suorituksen hyväksyy pääohjaaja. Hän myös päättää opintosuorituksen laajuudesta sekä tekee ilmoituksen opintosuoritusrekisteriin. Jatkokoulutusohjelman vahvistamisen yhteydessä määritelty laajuus on katsottava ohjeelliseksi vähimmäislaajuudeksi. Yleensä 5-6 kongressipäivää vastaa 1,5 opintopistettä. 24 KUOPION YLIOPISTO

24 Tieteellinen jatkokoulutus Työskentelystä ulko- tai kotimaisessa vieraassa laboratoriossa tai vastaavassa voidaan esittää opintoja opintopistemitoituksella henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan edellyttäen, että käytännön työskentelyyn liittyy teoreettisia opintoja. Työskentelystä tulee aina olla työtodistus tai ao. laitoksen johtajan lausunto, jossa ilmenee työskentelyn sisältö ja teoreettisten opintojen sisältö ja laajuus. Maksimimitoitus em. työskentelyn sisällyttämiselle henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan on 8 opintopistettä. Jatko-opiskelijan antamaa opetusta ei voida hyväksyä osaksi jatkokoulutusohjelmaa. Perustutkinnon jälkeen kirjoitettuja ja julkaistuja tieteellisiä artikkeleja voidaan sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan seuraavin edellytyksin: jatko-opiskelija on kirjoittanut artikkelin yksin tai on ainakin ensimmäinen tekijä artikkeli ei ole oman väitöskirjan tai lisensiaattityön osa oppiaineen vastuuhenkilö puoltaa hyväksymistä artikkelien osuus jatkokoulutusohjelmasta voi olla enintään 1/10 jatkokoulutusohjelman laajuudesta eli 6 op. Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen suoritusten saamiseksi opintosuoritusrekisteriin, on jatkoopiskelijan esitettävä todistus suorituksesta pääohjaajalleen, joka sitten pyytää kansliaa kirjaamaan suorituksen jatko-opiskelijan opintorekisteriin. Vanhaan tutkintojärjestelmään sisältyvistä arvosanoista voidaan jatkokoulutusohjelmaan sisällyttää cum laude approbatur ja laudatur -arvosanat. Vaikka arvosanan arvioitu laajuus kattaisi koko jatkokoulutusohjelmalta vaadittavan laajuuden, ei sitä hyväksytä koko laajuudelta, vaan arvosanoja sisältävää jatkokoulutusohjelmaa vahvistettaessa/ laadittaessa tarkastellaan ko. tieteenalan opintojen merkittävyyttä oman tutkimusalan kannalta. Arvosanojen painotus jatkokoulutusohjelmassa arvioidaan uudestaan, vaikkakin todistukseen merkitään koko arvosana. Jatkokoulutusohjelman tulee sisältää myös muita jatkokoulutuksen tavoitteiden kannalta mielekkäitä opintoja. Esitettäessä jatkokoulutusohjelmaa tiedekunnan hyväksyttäväksi ryhmitellään opinnot opintokokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet Tutkijaseminaari Tutkijaseminaarissa jatko-opiskelija esittelee tieteellistä tutkimustyötään suullisesti. Tutkijaseminaarin hyväksyjänä ja merkinnän antajana toimii pääohjaaja Tutkimustyö (lisensiaatintutkimus/väitöskirja) Tärkeimmän osan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnosta muodostaa tutkimustyö. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. OPINTO-OPAS

25 Farmaseuttinen tiedekunta Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimuksen laajuutta on vaikeata määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Väitöskirjassa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja osoittaa syvällisesti perehtyneensä omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteen teoriaan sekä kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jonka katsotaan laajentavan tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Väitöskirjan laajuutta on vaikeata määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja eroavat näin ollen mm. seuraavasti: lisensiaatintutkimus voi olla suppeamman aineiston pohjalta tehty kuin väitöskirja lisensiaatintutkimusta ei tarvitse painaa julkaisusarjassa eikä puolustaa julkisesti. Lisensiaatintutkimukseksi ja väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoit teet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Tiivistelmälle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Yhteenveto-osa / tiivistelmä voi olla tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tai vain väitöstä varten kirjoitettu. Siinä tapauksessa, että työ muodostuisi vähemmästä kuin kolmesta osatyöstä, suositellaan monografi atyön laatimista. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjalli nen selvitys omasta osuudestaan yhteisjul kaisuissa ja jat kokoulu tuksen ohjaajilta pyyde tään lausunto selvityksestä. Pe rustel luista syistä voidaan samaa yhteis julkaisua käyttää myös toisen lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan osana, ja tästä tulee olla myös maininta selvityksessä. 4.3 Opintosuoritusten vanhenemissäännökset jatko-opintojen osalta Jatkotutkintojen osalta ei ole annettu ehdotonta määräaikaa, jolloin opintosuoritukset vanhenevat. Tiedekuntien antaman suosituksen mukaan jatkokoulutuksessa opinnot ovat voimassa 12 vuotta. Sitä vanhempien opintosuoritusten hyväksymisestä vastuu on jatko-opintojen ohjaajilla, jotka samalla ovat velvollisia arvioimaan suoritettujen opintojen sisältöä. 26 KUOPION YLIOPISTO

26 Tieteellinen jatkokoulutus Tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyvät hallinnolliset toimenpiteet sekä niiden valmistelusta ja käsitte lystä vastaavat hallintoelimet: OPINTO-OPAS

27 Farmaseuttinen tiedekunta 5 Jatkokoulutuksen opintojaksot Tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti järjestetään alla olevat opintojaksot lukuvuonna Opetussuunnitelmat on julkaistu myös yliopiston www-sivulla osoitteessa /opiskelu/ojk (tieteenalakohtainen jatkokoulutus) ja (yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Vastaavat englanninkieliset versiot opintojaksoista on julkaistu samassa osoitteessa. Opintojaksokohtaisissa tiedoissa on ilmoitettu myös opintojakson opetuskieli (suomi/englanti). Lisätietoja jatkokoulutuskursseista, palautelomakkeet sekä ilmoittautumisautomaatti www-sivulla /opiskelu/jatko-opinnot.shtml. 5.1 Yleinen jatkokoulutus Tarkemmat opintojaksokuvaukset löytyvät osoitteesta /opiskelu/ojk OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS op / ov AJANKOHTA Advanced Readings in Entrepreneurship 6.0 / 3.0 Kirjatenttinä Advanced Readings in Management 6.0 / 3.0 Kirjatenttinä Basic Biostatistics II 3.0 / 2.0 vuosittain Basic Biostatistics III 4.0 / 2.5 vuosittain Biolääketieteellisen tutkimustyön etiikka Ethics of Biomedical Research 2.5 / 1.5 Kevät 2007, joka toinen vuosi Elektronimikroskopia Electron Microscopy 2.5 / 1.5 Kevät 2007, mahdollisesti myös kevät 2006 tarvittaessa Englannin kieli jatkokoulutettaville English For Postgraduate Students/ Scientifi c Writing Seminar 4.0 / 2.5 Vuosittain keväisin ja syksyisin (3 kurssia, joista 2 syksyllä ja 1 keväällä) Epidemiology and Its Applications for Post-graduate Students 3.0 / 2.0 Spring 2005, every second year Etiikka I Ethics I 4.0 / 2.0 Vuosittain keväällä Immateriaalioikeudet ja niiden suojaamisen perusteet Introduction to Immaterial Property Rights and Their Protection 1.5 / 1.0 Vuosittain syyslukukaudella Johdatus filosofiaan Introduction to Philosophy 3.0 / 1.0 Vuosittain syksyllä Kansainvälinen tieteellinen jatkokoulutus International Postgraduate Studies 1.5 / 1.0 Ei järjestetä toistaiseksi Laadullista analyysia jatko-opiskelijoille Qualitative Analysis for Postgraduate Students 3.0 / 2.0 Kevät 2007, joka toinen vuosi. Uusi opintojakso. 28 KUOPION YLIOPISTO

28 Tieteellinen jatkokoulutus Laatu laboratoriotyöskentelyssä Laboratory qualityassurance 2.5 / 1.5 Keväällä 2007 Logiikka Logics 3.0 / 2.0 Vuosittain syyslukukaudella Methods of Scientific Thought Tieteen metodologia / Joulu-tammikuussa vuosittain Muntlig svenska för nordiska kontakter Swedish For Postgraduate Students 1.0 Syksyllä 2006; joka toinen tai kolmas vuosi Oral Scientific Presentations 1.5 / 1.0 Vuosittain syksyllä Ranskan kieli jatkokoulutettaville French For Postgraduate Students 1.5 / 1.0 Sopimuksen mukaan Saksan kieli jatkokoulutettaville German For Postgraduate Students 1.5 / 1.0 Sopimuksen mukaan Tiedonhaun ja viitteiden hallinnan kurssi jatkokoulutettaville Information Retrieval and Reference Management for Postgraduate Students 2.5 / 1.5 Sekä kevät- että syyslukukaudella, vuosittain Tieteellinen esittäminen jatkokoulutettaville Scientifi c Presentation For Postgraduate Students 3,0 / 2.0 Syyslukukaudella, vuosittain Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja apurahahakemuksen laatiminen biotieteissä Writing a Scientifi c Article and a Grant Application in Biosciences 3.0 / 2.0 Kevätlukukaudella 2006 Tieteellisen tutkimuksen metodologiset valinnat Methodological Choices in Scientifi c Research 3.0 / 2.0 Keväällä 2006, joka toinen vuosi Tieteenfilosofia Philosophy of Science 3.0 / 2.0 Syyslukukaudella, tarvittaessa Tilastollinen tietojenkäsittely jatkokoulutettaville Postgraduate Course on Computational Statistics 3.0 / 2.0 Syyslukukaudella, vuosittain Tilastollisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi Computational Statistics II 3.0 / 2.0 Keväällä 2007, joka toinen tai kolmas vuosi Tutkija- ja ohjaajakoulutusseminaari Seminar for Doctoral Students and Their Supervisors 1.0 / 0.5 Syksyllä 2006, joka toinen vuosi Tutkimuksen suunnittelu Planning of Research Projects 1.5 / 1.0 Kevät 2006, joka toinen vuosi OPINTO-OPAS

29 Farmaseuttinen tiedekunta Tutkimuksen yleistajuistaminen Presentation of Research 1.5 / 1.0 Kevät 2006, joka toinen vuosi Yhteiskuntafilosofia 1 Political Philosophy 3.0 / 2.0 Vuosittain syyslukukaudella Yliopistopedagogiikan perusteet 1 Pedagogics in University Education / 2.0 Kevät 2005, joka toinen vuosi Yliopistopedagogiikan perusteet 2 Pedagogics in University Education / 2.0 Syksy 2005, joka toinen vuosi Palaute yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen kursseista Kuopion yliopiston hallitus on hyväksynyt jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan esityksen opiskelijapalautteen keräämisestä yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen kursseista. Ko. velvoite liitetään jokaisen opintojakson opetussuunnitelmaan. Palaute kerätään kaikista opintojaksoista kurssin aikana joko manuaalisesti lomakkeella tai www:n kautta. Palautelomake julkaistaan yliopiston www-sivulla /opiskelu/jatkok/. 5.2 Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot /opiskelu/ojk Farmaseuttinen tiedekunta (op / ov) Altistumisen arviointi ja analyyttiset määritysmenetelmät toksikologiassa (3,0 op / 2,0 ov) Bio-orgaaninen kemia (7,5 op / 5,0 ov) Biofarmasian ja tuotekehityksen jatkokurssi (9,0 op / 6,0 ov) Biofarmasian syventävä kirjallisuus (3,0 op / 2,0 ov) Biokemiallinen neurofarmakologia (4,0 op / 3,0 ov) Elintarviketoksikologia (3,0 op / 2,0 ov) Farmakogenomiikan Journal Club (1,5 op / 1,0 ov) Farmakogenomiikka (3,0 op / 2,0 ov) Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa I (6,0 op / 4,0 ov) Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa II (3,0 op / 2,0 ov) Farmaseuttinen analytiikka (1,5 op / 1,0 ov) Farmaseuttinen bioteknologia (5,0 op / 3,0 ov) Farmaseuttinen mikrobiologia (5,5 op / 4,0 ov) Farmaseuttisen kemian jatkokoulutus-seminaari (2,0 op / 1,5 ov) Farmaseuttisen kemian syventävä kirjallisuus (3,0 op / 2,0 ov) Farmasian teknologian ja biofarmasian jatkokoulutusseminaari (2,0 op / 1,5 ov) Farmasian teknologian syventävä kirjallisuus (3,0 op / 2,0 ov) Fysikaalisen farmasian jatkokurssi (9,0 op / 6,0 ov) Immunotoksikologia (0,0 op / 0,0 ov) Immunotoksikologia (3,0 op / 2,0 ov) Jauhe- ja tablettiteknologia (3,0 op / 2,0 ov) Kliinisten lääketutkimusten perusteet (1,0 op / 0,5 ov) Lääkeaineen suunnittelu (6,0 op / 4,0 ov) Lääkkeiden hyvät tuotantotavat (1,5 op / 1,5 ov) Lääkkeiden tuotekehityksen johdantokurssi (2,5 op / 1,5 ov) 30 KUOPION YLIOPISTO

30 Tieteellinen jatkokoulutus NMR lääkeaineiden rakennetutkimuksessa -seminaarisarja (1,5 op / 1,0 ov) Reseptorifarmakologia (6,0 op / 4,0 ov) Sosiaalifarmasian jatkokoulutusseminaari (3,0 op / 2,0 ov) Teollinen lääkkeenvalmistus (6,0 op / 4,0 ov) Toksikologian jatkokoulutusseminaarit (3,0 op / 2,0 ov) Toksikologinen riskinarviointi (12,0 op / 8,0 ov) Toksikopatologia (4,5 op / 3,0 ov) Toksisuuden molekulaariset mekanismit (3,0 op / 2,0 ov) Työtoksikologian täydennys (3,0 op / 2,0 ov) Uudet lääkeaineet (1,0 op / 0,5 ov) Validointi lääkeaineanalytiikassa (4,0 op / 2,5 ov) Ympäristötoksikologia (3,0 op / 2,0 ov) Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta (op / ov) Algoritmien suunnittelu ja analysointi (6,0 op / 3,0 ov) Arkkitehtuurit ja suunnittelumallit (6,0 op / 3,0 ov) Kauppatieteiden jatko-opiskelijoiden tutkimusseminaari (5,0 op / 3,0 ov) Käytettävyyden suunnittelu (6,0 op / 3,0 ov) Mobiilitietoliikennetekniikat (6,0 op / 3,0 ov) Ohjelmistosuunnittelu (6,0 op / 3,0 ov) Ohjelmistotuotantoprosessin kehittäminen (6,0 op / 3,0 ov) Ohjelmointitekniikka (6,0 op / 3,0 ov) Rakenteisten dokumenttien käsittelykielet (6,0 op / 3,0 ov) Rinnakkaislaskenta (6,0 op / 3,0 ov) Sulautetut järjestelmät (6,0 op / 3,0 ov) Tekoäly (6,0 op / 3,0 ov) Tietojärjestelmien analyysi- ja suunnittelumenetelmät (6,0 op / 3,0 ov) Tietojärjestelmän testaus (6,0 op / 3,0 ov) Tietokannanhallintajärjestelmät (6,0 op / 3,0 ov) Tietoturva (6,0 op / 3,0 ov) Turvallisuustekniikka (6,0 op / 3,0 ov) Väylät (6,0 op / 3,0 ov) Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta (op / ov) 5th peptide symposium (0,75 op / 0,5 ov) Aikasarja-analyysi (5,0 op / 3,0 ov) Biogeokemia I (6,0 op / 3,0 ov) Biogeokemia II (4,0 op / 2,0 ov) Bioinformatiikan tutkimusprojekti (7,5 op / 5,0 ov) Biomateriaalit (5,0 op / 3,0 ov) Biotieteiden seminaarisarja (4,0 op / 2,0 ov) Data-analyysi (5,0 op / 3,0 ov) Elementtimenetelmät (5,0 op / 3,0 ov) Elintarvikemikrobiologia (9,0 op / 5,0 ov) Eläinfysiologia (11,0 op / 6,0 ov) Eläinkoetekniikat (4,0 op / 2,0 ov) Eläinten hyvinvointi (4,0 op / 2,0 ov) Eläinten käyttäytyminen (6,0 op / 3,0 ov) Eläinten käytön etiikka (2,0 op / 1,0 ov) Eläintuotanto (6,0 op / 3,0 ov) OPINTO-OPAS

31 Farmaseuttinen tiedekunta Geenien ilmentymisen mekanismit (5,0 op / 2,5 ov) Health Related Environmental Microbiology (3,0 op / 2,0 ov) Hydrobiologia (4,0 op / 3,0 ov) Ilmafysiikka ja -kemia 3: kaasujen ja hiukkasten mittaustekniikka (5,0 op / 3,0 ov) Immunologia (6,0 op / 3,0 ov) Implanttien fysiikkaa (3,0 op / 2,0 ov) Isotooppitekniikka (3,0 op / 2,0 ov) Johdatus molekulaariseen bioinformatiikkaan (4,0 op / 2,5 ov) Johdatus rakennegenomiikkaan (2,0 op / 1,0 ov) Jätehuolto-oppi (4,5 op / 3,0 ov) Kala- ja raputaudit (6,0 op / 3,0 ov) Kasvien biodiversiteetti (7,5 op / 4,0 ov) Kasvien ekologinen stressifysiologia (6,0 op / 3,0 ov) Kasvien ilmansaastevaurioiden solubiologia (5,0 op / 2,0 ov) Kasvivaurioiden rakennetutkimus (4,0 op / 2,0 ov) Keinohedelmöitys- ja alkiotekniikat (3,0 op / 1,5 ov) Kemiallinen työhygienia II (3,0 op / 2,0 ov) Kemiallinen ympäristöhygienia (4,5 op / 3,0 ov) Kemian workshop (1,5 op / 1,0 ov) Kliinisen immunologian laboratorioprojektityö (6,0 op / 4,0 ov) Käytännön bioindikaattorit (4,0 op / 2,0 ov) Käänteisongelmat 1 (4,5 op / 3,0 ov) Käänteisongelmat 2 (4,5 op / 3,0 ov) Lisääntymisfysiologia (3,0 op / 2,0 ov) Lääketieteellinen signaalianalyysi (3,0 op / 2,0 ov) Lääketieteellinen ultraäänitekniikka (5,0 op / 3,0 ov) Maaperäekologia I (6,0 op / 3,0 ov) Maaperäekologia II (4,0 op / 2,0 ov) Magneettikuvaus (3,0 op / 2,0 ov) Malliorganismit (3,0 op / 2,0 ov) Malliorganismit, luentokurssi (1,5 op / 1,0 ov) Melu III (melun vaikutusten arviointi) (3,0 op / 2,0 ov) Mikrosirut (4,0 op / 2,5 ov) Mikrosirut, luentokurssi (1,5 op / 1,0 ov) Modernit synteettiset menetelmät (2,0 op / 1,5 ov) Molekulaarinen lääketiede I (5,0 op / 2,5 ov) Molekulaarinen lääketiede II (5,0 op / 2,5 ov) Molekulaarinen lääketiede III: Ravintogenomiikka (5,0 op / 2,5 ov) Molekyylibiologia ja geeniteknologia I (8,0 op / 4,0 ov) Molekyylibiologia ja geeniteknologia II (10,0 op / 5,0 ov) Molekyylibiologian ja geeniteknologian luennot I (3,0 op / 1,5 ov) Molekyylibiologian ja geeniteknologian luennot II (4,0 op / 2,0 ov) Molekyylibiologian sovellukset vesiviljelyssä (4,5 op / 3,0 ov) Molekyylimallitus (5,0 op / 2,5 ov) Nmr-spektroskopia I (2,0 op / 1,5 ov) Nmr-spektroskopia II (3,0 op / 2,0 ov) Osittaisdifferentiaaliyhtälöt (5,0 op / 3,0 ov) Proteiinien rakenteet (4,0 op / 2,0 ov) Proteiinimallitus (4,0 op / 2,0 ov) Proteomiikka, luentokurssi (2,0 op / 1,0 ov) Radioekologia (4,0 op / 2,0 ov) 32 KUOPION YLIOPISTO

32 Tieteellinen jatkokoulutus Radiokemia ja -farmasia (3,0 op / 2,0 ov) Radiotoksikologia (4,0 op / 2,0 ov) Rakenneinformatiikan laboratoriokurssi (3,0 op / 1,5 ov) Rapujen rakenne ja ekologia (1,0 op / 0,5 ov) Sekvenssianalyysi (5,0 op / 3,5 ov) Siirtoilmiöt (5,0 op / 3,0 ov) Sisäilmahygienia 2: ympäristöallergeenit (3,0 op / 2,0 ov) Sisäilmahygienia I (3,0 op / 2,0 ov) Sisäilman epäpuhtauksien hallinta ja ilmanvaihto (5,5 op / 3,5 ov) Solun säätely -laboratoriotyöt (2,0 op / 1,0 ov) Solun säätely, luentokurssi (3,0 op / 1,5 ov) Sovellettu entomologia 1 (7,5 op / 5,0 ov) Sovellettu entomologia 2 (5,5 op / 3,0 ov) Sädehoidon fysiikka 2 (3,0 op / 2,0 ov) Säteilybiologia (4,5 op / 3,0 ov) Säteilyepidemiologia (3,0 op / 2,0 ov) Toiminnallinen genomiikka (4,0 op / 2,5 ov) Toiminnallinen genomiikka, luentokurssi (1,5 op / 1,0 ov) Tumareseptoriryhmän kirjallisuusseminaarit (6,0 op / 3,0 ov) Valaistus- ja lämpöolosuhteet (3,0 op / 2,0 ov) Vertaileva eläinravitsemus (11,0 op / 6,0 ov) Vesikemian ja -huollon syventävä kurssi (5,5 op / 3,0 ov) Ympäristöfysiikan erikoiskurssi (1,5 op / 1,0 ov) Ympäristömikrobiologia (4,5 op / 3,0 ov) Ympäristömikrobiologia ja -bioteknologia syventävä opetus (3,5 op / 2,5 ov) Ympäristönsuojeluoikeus (3,0 op / 5,5 ov) Lääketieteellinen tiedekunta (op/ov) Anatomian laitoksen tutkijapalaveri (3,0 op / 2,0 ov) Applications of Public Health (3,5 op / 2,5 ov) Basic Biostatistics I (2,0 op / 1,5 ov) Biolääketieteen valomikroskooppitekniikat ja julkaisukuvien tuottaminen digitaalisesti (2,0 op / 1,0 ov) Biostatistiikka (3,0 op / 2,0 ov) Bone and cartilage research unit (BCRU) - Seminars in skeletal disorders (0,0 op / 1,0 ov) Cardiovascular Epidemiology (3,0 op / 2,0 ov) Cardiovascular Epidemiology (6,0 op / 4,0 ov) Clinical Decision Making (1,5 op / 1,0 ov) Communication skills (1,5 op / 1,0 ov) Doctoral Seminars in Public Health (1,5 op / 1,0 ov) Environmental Epidemiology (3,0 op / 2,0 ov) Epidemiologian Journal Club (1,5 op / 1,0 ov) Epidemiology in practice (3,0 op / 2,0 ov) Fysiologian seminaarisarja (1,5 op / 1,0 ov) Gender in Public Health (1,5 op / 1,0 ov) Health Care Systems (1,5 op / 1,0 ov) Health Promotion (1,5 op / 1,0 ov) Health and Disease in Baltic Countries, Russia and Finland (4,5 op / 3,0 ov) Health and Disease in Baltic Region (2,0 op / 1,0 ov) Health, culture and illness (3,0 op / 2,0 ov) Histologiset menetelmät (1,5 op / 1,0 ov) OPINTO-OPAS

33 Farmaseuttinen tiedekunta Ihotautien, allergologian ja sukupuolitautien jatkokoulutusseminaari (3,0 op / 2,0 ov) Immunohistokemian jatkokurssi (1,5 op / 1,0 ov) Immunohistokemian peruskurssi (1,5 op / 1,0 ov) Infectious disease epidemiology (1,5 op / 1,0 ov) Infectious disease epidemiology (3,0 op / 2,0 ov) International Exchange Program (6,0 op / 4,0 ov) Introduction and Methods in Genetic Epidemiology (3,0 op / 2,0 ov) Introduction to Medical Anthropology (1,5 op / 1,0 ov) Introduction to Public Health (2,5 op / 1,0 ov) Introduction to epidemiology (2,0 op / 1,5 ov) Kliininen hematologia (2,0 op / 1,5 ov) Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen jatkokoulutusseminaari (3,0 op / 2,0 ov) Kliinisen neurofysiologian jatkokoulutusseminaari (1,5 op / 2,0 ov) Kliinisen patologian jatkokoulutusopintojakso (3,0 op / 2,0 ov) Kliinisen patologian jatkokoulutusseminaarisarja (3,0 op / 2,0 ov) Korva-, nenä- ja kurkkutautien jatkokoulutusseminaari (4,5 op / 3,0 ov) Laboratoriohallinto (3,0 op / 2,0 ov) Lastenpsykiatrian tutkijaseminaari (2,0 op / 1,0 ov) Lastentautien ja lastenneurologian tutkijaseminaari (1,0 op / 1,0 ov) Lääketieteellinen sosiologia (15,0 op / 3,0 ov) Lääketieteellisen tutkijakoulun seminaarisarja (1,5 op / 1,0 ov) Lääketieteen informatiikka (1,5 op / 1,0 ov) META-ANALYSIS (6,0 op / 4,0 ov) MPH Master s Thesis (30,0 op / 20,0 ov) MPH-Culture Club (1,5 op / 1,0 ov) Medical sociology (15,0 op / 10,0 ov) Naistentautien ja synnytysklinikan jatkokoulutusseminaarisarja (2,25 op / 1,5 ov) Neurokirurgian jatkokoulutusseminaari (3,0 op / 2,0 ov) Neurologia (4,5 op / 3,0 ov) Neurotieteiden seminaarisarja (1,5 op / 1,0 ov) Nutritional Epidemiology (6,0 op / 4,0 ov) Occupational Epidemiology (3,0 op / 2,0 ov) Onkologian seminaari (3,0 op / 2,0 ov) Orientation to MPH-studies (1,5 op / 1,0 ov) Patient s Rights (1,5 op / 1,0 ov) Policy Making and Politics on Health (1,5 op / 1,0 ov) Principles of Nutrition (6,0 op / 4,0 ov) Psykiatrian tieteellinen jatkokoulutus (1,5 op / 1,0 ov) Public Health Issues (6,0 op / 4,0 ov) Public Health Journal Club (1,5 op / 1,0 ov) Radiokemia ja -farmasia (3,0 op / 2,0 ov) Radiologian jatkokoulutusseminaari (3,0 op / 2,0 ov) Radiologian jatkokoulutustilaisuus: terveyskeskusten röntgenpäivät (0,5 op / 0,5 ov) Radiologian jatkokoulutustilaisuus: verisuonien kuvantamisen ja toimenpideradiologian kurssi (0,5 op / 0,5 ov) Ravitsemustieteen tutkimusseminaari (3,0 op / 2,0 ov) Research Seminar (6,0 op / 4,0 ov) Results and Experiences of Community Intervention Programmes (1,5 op / 1,0 ov) Silmätautien jatkokoulutusseminaari (4,5 op / 3,0 ov) Sisätautien klinikan tutkimusseminaarisarja (1,5 op / 1,0 ov) 34 KUOPION YLIOPISTO

34 Tieteellinen jatkokoulutus Social epidemiology (1,5 op / 1,0 ov) Social epidemiology (2,0 op / 1,5 ov) Statistical applications (3,0 op / 2,0 ov) Syövän lääke- ja sädehoidon seminaarisarja (3,0 op / 2,0 ov) The 4th Kuopio Alzheimer Symposium (1,0 op / 0,5 ov) Tobacco Control: Global Aspects in Tobacco Control (1,5 op / 1,0 ov) Työterveyden ja ergonomian jatkokoulutusseminaarisarja (1,5 op / 1,0 ov) Workshop in Genetics of Neurodegenerative Diseases (1,0 op / 0,5 ov) Yleinen patologia (3,75 op / 2,5 ov) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (op / ov) Hoitotieteen jatkokoulutusseminaari (3,0 op / 2,0 ov) Johdatus kvalitatiiviseen tutkimukseen (4,5 op / 3,0 ov) Näyttöön perustuva terveydenhuolto (4,0 op / 2,5 ov) Sosiaalipolitiikan jatkokoulutusseminaari (4,5 op / 3,0 ov) Sosiaalipsykologian jatkokoulutusseminaari (4,5 op / 3,0 ov) Sosiaalityön jatkokoulutusseminaari (4,5 op / 3,0 ov) Sosiologian jatkokoulutusseminaari (4,5 op / 3,0 ov) Terveyshallinto ja -taloustieteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon metodologia (6,0 op / 3,5 ov) Terveyshallinto- ja taloustieteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon lukuseminaari jatko-opiskelijoille (5,0 op / 3,0 ov) Terveyshallinto-, terveystaloustieteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon jatkokoulutusseminaari (3,0 op / 2,0 ov) Terveystaloustieteen ekonometria 2 (10,0 op / 5,5 ov) Yhteiskuntatieteiden metodologisia kysymyksiä (3,0 op / 2,0 ov) A.I.Virtanen -instituutti (op/ov) A.I.Virtanen -instituutin seminaarit (3,0 op / 2,0 ov) Biolääketieteellisen ydinmagneettiresonanssin seminaarisarja (3,0 op / 2,0 ov) Bioteknologian/eläinbioteknologian seminaarisarja (1,5 op / 1,0 ov) Laboratorioturvallisuus (2,0 op / 1,0 ov) Microarray Bioinformatics Workshop (1,5 op / 1,0 ov) Mikrosirut kirjatentti (6,0 op / 4,0 ov) Molekulaarinen neurofarmakologia (6,0 op / 4,0 ov) Molekulaarisen fysiologian/peptidisignaloinnin seminaarit (3,0 op / 2,0 ov) Molekulaarisen lääketieteen seminaarisarja (3,0 op / 2,0 ov) Neuroimmunology and brain infl ammation (3,0 op / 2,0 ov) Physiological Genomics Workshop (1,5 op / 1,0 ov) Project Work in Bioinformatics (7,5 op / 5,0 ov) Project Work in Functional Genomics (7,5 op / 5,0 ov) Seminar Series in Neurobiology (1,5 op / 1,0 ov) Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja apurahahakemuksen laatiminen biotieteissä (3,0 op / 2,0 ov) Tieteellisen projektin johtaminen (9,0 op / 6,0 ov) Tohtoriopiskelijoiden rotaatio (6,0 op / 4,0 ov) Muiden järjestämät opintojaksot (op/ov) Eläinkokeiden suorittaminen, suunnittelu ja johtaminen (7,5 op / 4,0 ov) The ABC of Animal Experiments (7,5 op / 4,0 ov) OPINTO-OPAS

35 Farmaseuttinen tiedekunta Miten tutkimme tulevaisuutta Tutu 1 (6,0 op / 5,0 ov) Tieteellisten menetelmien harjoituskurssi 3 op, Tutu 3 (3,0 op / 5,0 ov) Tieteellisten menetelmien harjoituskurssi Tutu 3 (8,0 op / 5,0 ov) Tulevaisuudentutkimuksen tieteelliset menetelmät Tutu 2 (8,0 op / 5,0 ov) Vaihtuvateemainen tulevaisuudentutkimuksen kurssi Tutu 4 (3,0 op / 2,0 ov) Vaihtuvateemainen tulevaisuudentutkimuksen kurssi Tutu 4 (8,0 op / 4,5 ov) Ympäristö ja terveys -tutkimusseminaarit (4,0 op / 2,5 ov) 6 Jatko- ja tutkijakoulutusohjelmat 6.1 Opetusministeriön rahoittamat tutkijakoulutusohjelmat Kuopion yliopistossa/graduate SCHOOL -tutkijakoulut* Yleistä * Tutkijakoulut ovat määräaikaisia ohjelmia, joissa opiskelu on päätoimista ja tohtorin tutkinto voidaan suorittaa neljässä vuodessa. Järjestelmän tavoitteena on mm. tutkijankoulutuksen laadun kohoaminen, tutkijankoulutuksen tehostaminen, väittelyiän alentaminen, tutkijanuran ammattimaistuminen sekä kansainvälisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön lisääntyminen. Tutkijakoulut valitaan laatuun perustuvalla valintaprosessilla. Tavoitteena on saada Suomeen määrältään riittävä, aloittaisen tohtoritarpeen mukaan mitoitettu ja pätevä tutkijakunta. Vuoden 2005 lopussa vapautuu 420 tutkijakoulupaikkaa ja neljä tutkimuskoordinaattorin tointa. Opetusministeriö tekee päätöksensä tutkijakoulupaikkojen rahoituksesta ja sen kestosta kesäkuussa 2005 (yliopistojen esitykset voivat koskea uusien tutkijakoulujen perustamista tai nykyisten tutkijakoulujen jatkorahoitusta - ei kuitenkaan niiden laajentamista). Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu A.I.Virtanen -instituutin tutkijakoulu Sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden tutkijakoulu Farmasian tutkijakoulu Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu Ympäristöterveyden tutkijakoulu, SYTYKE TULES graduate school * alkaen (-2006) Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu Kuopio Doctoral Program of Medical Sciences, Faculty of Medicine, University of Kuopio Tutkijakoulun tavoitteet Tutkijakoulu keskittyy kroonisten kansantautien molekulaarisen taustan, ehkäisyn ja hoidon tutkimukseen. Tutkijakoulun muodostavat lääketieteellisessä tiedekunnassa, pääosin kliinisessä tutkimusyksikössä ja Meditekniassa toimivat tutkimusryhmät keskeisenä runkonaan neurotieteiden, sisätautien ja kliinisen ravitsemustieteen tutkijaryhmät. Tutkijakoulussamme on opiskelijoita vuonna 2005 yhteensä noin 58. Opetusministeriön rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja on tällä hetkellä viisi ja jollakin muulla rahoituksella olevia loput 53 paikkaa. Tavoitteena on kouluttaa koulun keskeisissä tutkimusohjelmissa menetelmälliset valmiudet omaavia, moderneja kliinisiä tutkijoita ja eri- 36 KUOPION YLIOPISTO

36 Tieteellinen jatkokoulutus koistuvia lääkäreitä sekä lääketieteellisesti orientoituneita osaajia lääkekehittely-yritysverkostoon Suomessa sekä tutkijoita koko maahan. Tutkijakoulun johtaja: Tutkijakoulun varajohtaja: Koordinaattori: Professori Hilkka Soininen Professori Markku Laakso FT Tiina Suuronen Internet: /gsmedical/ A. I. Virtanen -instituutin (AIVI) tutkijakoulu A. I. Virtanen Institute Graduate School Tutkijakoulun johtajana toimii professori Jari Koistinaho (A. I. Virtanen -instituutti, puh ). Opetusministeriön rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja on vuonna 2005 yhteensä 19 ja muulla tavoin rahoitettuja tutkijakoulupaikkoja yhteensä n. 70. AIVI on yksi Suomen kuudesta biokeskuksesta, jonka yksi keskeinen tehtävä on tutkijakoulutus. Tutkijakoulutus tapahtuu instituutin tutkimuksellisilla painopistealueilla, jotka ovat bioteknologia (erityisesti eläinbioteknologia), molekulaarinen lääketiede (erityisesti geeniterapia ja geeninsiirtoteknologia), neurobiologia (erityisesti keskushermostoon vaikuttavien sairauksien syiden selvittäminen ja uusien tautimallien kehittäminen) sekä biologinen signalointi ja kuvantaminen. AIVI:n jatkokoulutusohjelmassa järjestetään vuosittain sekä omia että osin yhteistyössä muiden tutkijakoulujen kanssa toteutettavia englanninkielisiä opintojaksoja ja seminaareja sekä postgraduaattisymposiumi, jossa jatko-opiskelijat esittelevät tutkimustuloksiaan postereina ja suullisina esityksinä. Lisätiedot: Instituutin hallintopäällikkö Riitta Keinänen (A. I. Virtanen -instituutti, puh ) ja Internetistä: Internet: /aivi/, /aivi/graduate.shtml Sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden valtakunnallinen tutkijakoulu The National Post Graduate School in Social and Health Policy, Management and Economics Kuopion yliopiston Terveyshallinnon ja -talouden laitos koordinoi sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden valtakunnallista tutkijakoulua. Tutkijakoulun johtajana toimii professori Juha Kinnunen ja koordinoinnista vastaa ma. professori Kaija Saranto (puh ; Kaija. ). Yhteistyöosapuolina ovat Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja talouden laitos ja sosiaalitieteiden laitokset, Lapin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Tampereen yliopiston terveystieteiden laitos, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, STAKES ja Työterveyslaitos, psykologian osasto. Tutkijakoulun tehtävinä on 1) kouluttaa korkeatasoisia sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden ammattitutkijoita vastaamaan lisääntynyttä osaajien tarvetta sekä 2) tuottaa uutta tutkimustietoa hyödynnettäväksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Opetusministeriön rahoittamia jatkokoulutuspaikkoja on yhteensä viisi (5). Tutkijakoulun toiminta perustuu sekä yhteistyöosapuolten väliseen työnjakoon että valtakunnalliseen yhteistyöverkkoon lähialojen tutkijakoulutusohjelmien kanssa. Ohjelman tavoitteena on vastata opiskelijoiden yksilöllisiin koulutustarpeisiin mm. hyödyntämällä osallistuvien yksiköiden ja henkilöiden kansainvälisiä ja kansallisia yhteyksiä. Internet: /laitokset/tht/tutko.shtml OPINTO-OPAS

37 Farmaseuttinen tiedekunta Farmasian tutkijakoulu Farmasian tutkijakoulu on farmasian alojen valtakunnallinen tutkijakoulu, jonka toiminta on alkanut vuoden 1998 alussa. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta ja Kuopion yliopiston farmaseuttinen tiedekunta vuorottelevat tutkijakoulun koordinoinnissa. Vuonna 2005 tutkijakoulua koordinoi Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta ja vuonna 2006 Kuopion yliopiston farmaseuttinen tiedekunta. Johtajana toimii professori Raimo Tuominen ja koordinaattorina Atso Raasmaja. Kuopion yliopistossa yhteyshenkilönä toimii tiedekunnan hallintopäällikkö Sanna Viitanen (s-posti: ). Tutkijakoululla on opetusministeriön rahoittamia tutkijakoulupaikkoja vuonna 2005 kaikkiaan 11 ja muulla tavoin rahoitettuja paikkoja noin 70. Farmasian tutkijakoulu tarjoaa monitieteisen ja organisoidun valtakunnallisen tutkijakoulutuksen lääketutkimukseen ja -kehitykseen. Tutkimusryhmät muodostavat tutkijakoulun ytimen. Kotimaista ja kansainvälistä verkottumista samoin kuin yhteyksiä teollisuuteen hyödynnetään tutkijakoulutuksessa monipuolisesti. Farmasian tutkijakoulu tuottaa nuoria tohtoreita lääketutkimuksen, -tuotekehityksen ja -valvonnan tehtäviin. Yksityiskohtaiset tiedot tutkijakoulusta on esitetty www-sivulla osoitteessa: /laitokset/farmasia/tutkijakoulu.htm Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu toteutetaan yhteistyössä Kuopion, Oulun, Tampereen, Turun yliopistojen ja Åbo Akademin Vaasan hoitotieteen laitosten kanssa. Tutkijakoulun johtaja on professori Katri Vehviläinen-Julkunen, Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos, puh , s- posti: Tutkijakoulussa on kahdeksan opetusministeriön rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Koulu järjestää noin kuusi tutkijankoulutuskurssia vuosittain yhteistyössä mukana olevien yliopistojen kanssa. Tutkijakoulun kurssitarjonta on suunniteltu kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tutkijankoulutuskursseilla opettavat sekä kansalliset että kansainväliset asiantuntijat ja tutkijat. Kursseista tiedotetaan erikseen Kuopion yliopiston www-sivuilla /opiskelu/ojk ja /hoitot/tutkijakoulu/tutkijakoulu.shtml Ympäristöterveyden tutkijakoulu, SYTYKE Graduate School in Environmental Health Tutkijakoulu on aloittanut vuoden 2002 alussa. Sillä on 5 opetusministeriön rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Tutkijakoulun keskeisenä teemana on riskinarviointi. Ympäristöterveyden riskinarviointi perustuu parhaimmillaan haitallisten altisteiden ja päästölähteiden, altistumisen, vaikutusmekanismien ja terveysvaikutusten tarkkaan tuntemiseen. Tutkijakoulun toiminta-ajatuksena on kouluttaa ympäristöterveyden osaajia, jotka hallitsevat oman tutkimusalansa ohella ympäristöterveyden monitahoisia ja monitieteisiä kokonaisuuksia. Tutkijakoulussa yhdistetään eri tieteenalat ja substanssiosaaminen siten, että ne tukevat ympäristöterveyden riskianalyysiketjun ymmärtämistä ja hallintaa. 38 KUOPION YLIOPISTO

38 Tieteellinen jatkokoulutus Tutkijakoulussa ovat mukana Kuopion yliopisto (vastuullinen yliopisto), lisäksi Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Ilmatieteen laitos, Kansanterveyslaitos, Säteilyturvakeskus ja Työterveyslaitos. Tutkijakoulun johtaja on professori Jukka Juutilainen. Internet: /sytyke/ TULES graduate school Tutkijakoululla on 10 opetusministeriön rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Tutkijakoulussa ovat mukana Kuopion yliopiston (vastuullinen yliopisto) lisäksi Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto ja TTL. Tutkijakoulun johtaja on professori Heikki Helminen, Kuopion yliopisto, anatomian laitos. Internet: / 6.2 Tutkijankoulutusohjelmat, joissa Kuopion yliopisto toimii yhteistyötahona (koordinointi toisessa yliopistossa) Applied Bioscience - Bioengineering, Food & Nutrition, Environment (HY) Internet: /abs/ Kuopion yliopisto 3 paikkaa; prof. Hannu Mykkänen, kl. ravitsemustieteen laitos Biocenter Oulun tutkijakoulu (OY) Internet: /faculties/resea/biocente/bco-hakemisto/bco/school/school.htm Koordinaattori KuY:ssa: prof. Pekka Kilpeläinen, tietojenkäsittelytieteen laitos Bio-informatiikka ja biorakenteet (ÅA) Internet: /isb Kuopion yliopisto 2 paikkaa; tutkijatohtori Antti Poso, farmaseuttisen kemian laitos ja prof. Reino Laatikainen, kemian laitos. Biologiset vuorovaikutukset tutkijakoulu (TY) Internet: /ml/biologia/bioint.htm. Bio-orgaanisen kemian ja lääkeainekemian tutkijakoulu (TY) Internet: /ml/kemia/okemia/grad.htm Biomateriaali ja kudosteknologia -tutkijakoulu (HY) Kuopion yliopisto 2 paikkaa; prof. Reijo Lappalainen, sov. fysiikan laitos. Internet: Electrochemical Science and Technology of Polymers and Membranes Including Biomembranes (TKK) Internet: /Units/PhysicalChemistry/ESPOM.html Kuopion yliopisto, farm.teknol. ja biofarm. laitos. Elektroniikan valmistuksen tutkijakoulu (TKK) Internet: / Ei varsinaisia paikkoja toistaiseksi; prof. Reijo Lappalainen, sov. fysiikan laitos. OPINTO-OPAS

39 Farmaseuttinen tiedekunta Finnish Graduate School of Neuroscience (HY) Internet: /ml/fgsn/ Kuopion yliopisto 3 paikkaa; prof. Jari Koistinaho, A.I.Virtanen instituutti. Funktionaaliset tutkimukset lääketieteessä (TKK) Internet: /FUTU/ Kuopion yliopisto 1 paikka; prof. Jari Kaipio, sov. fysiikan laitos. Ikääntyminen, hyvinvointi ja teknologia -tutkijankoulu (JY) Internet: /liikunta/tervtiede/tutkijakoulu/iht.htm Kuopion yliopisto 0,75 paikkaa; prof. Raimo Sulkava, kansanterveystieteen ja yleislääketiet. laitos. Inversio-ongelmien tutkijakoulu (OY) Internet: /Inversio-ongelmat/Tutkijakoulu.html Kuopion yliopisto 1,5 paikkaa; prof. Jari Kaipio, sov. fysiikan laitos. Itä-Suomen korkeakoulujen tietotekniikan tutkijakoulu (LTY) Internet: /opiskelu/ecse/ecse.html Kuopion yliopisto 1 paikka; prof. Martti Penttonen, tietojenkäsittelytieteen laitos. Lääkekehityksen tutkijakoulu (TY) Internet: /index.html Kuopion yliopisto 2 paikkaa; tutkimusjohtajat Heikki Tanila ja Antero Salminen, neurotiet. ja neurologian laitos. Metsätieteiden tutkijakoulu (JoY) Internet: /ekokoulu/ Kuopion yliopisto 2,5 paikkaa; professori Pertti Martikainen, ekol. ympäristötiet. laitos. Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulu (OY) Internet: /tk/tk_etus.htm Sosiaalitieteiden valtakunnallinen tutkijakoulu (TaY) Internet: /laitokset/isss/tamcess/sovako/ Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu (LY) Internet: /?deptid=11287 Työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen tutkijakoulu (TaY) Internet: /laitokset/sospol/tyoverkko/index.htm Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu Internet: / Kuopion yliopisto 2 paikkaa. Ympäristötieteen ja tekniikan tutkijakoulu (ENSTE) (JoY) Internet: /enste/ Kuopion yliopisto 2,5 paikkaa; prof. Pertti Martikainen, ympäristötieteen laitos. 40 KUOPION YLIOPISTO

40 Tieteellinen jatkokoulutus Lisätietoja myös: Suomen Akatemia, / /finbionet/index.htm OPM:n päätös 4-vuotisten tutkijakoulujen käynnistämisestä ja laajentamisesta : /opm/tiede/index/paatos pdf 6.3 Muut jatko- ja tutkijankoulutusohjelmat /farmasia/fato/toksikologia.shtml Toksikologian tieteellinen jatkokoulutusohjelma Ohjelma koostuu valtakunnallisista tutkijankoulutuskursseista, jotka ovat avoimia kaikkien yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijakoulutettaville. Kurssit suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä muiden yliopistojen ja Kuopion yliopiston Ympäristö-Terveys-Yhteiskunta-tutkimuskeskuksen (YTYkeskus) kanssa. Jatkokoulutuksen tarkoituksena on perehdyttää jatkokoulutettavat uusimpiin toksikologian teoreettisiin ja käytännöllisiin saavutuksiin. Tieteellinen jatkokoulutusohjelma on osa teoreettista toksikologian alan tohtorikoulutusta. Se parantaa myös valmiuksia toksikologian tutkimus-, opetus- ja asiantuntijatehtävissä toimimiseksi. Toksikologian tieteellisestä jatkokoulutuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä toksikologian professoriin (Kirsi Vähäkangas, puh. (017) ), lääkeainetoksikologian professoriin (Risto Juvonen, puh. (017) ) tai toksikologian osastosihteeriin (Päivi Mensalo, puh. (017) ), tai kirjeitse osoitteella Toksikologian yksikkö, Farmakologian ja toksikologian laitos, Kuopion yliopisto, PL 1627, Kuopio. Toksikologian tieteellinen jatkokoulutusohjelma A. Toistuvat jatkokoulutuskurssit Toksisuuden molekulaariset mekanismit 1.0 ov 1.5 op Toksikologinen riskinarviointi 4.0 ov 6.0 op Työtoksikologian täydennys 2.0 ov 3.0 po Ympäristötoksikologia 2.0 ov 3.0 op Altistumisen arviointi ja analyyttiset määritysmenetelmät toksikologiassa 2.0 ov 3.0 op Elintarviketoksikologia 2.0 ov 3.0 op Toksikopatologia 3.0 ov 4.5 op B. Toksikologian jatkokoulutusseminaarit 2.0 ov 3.0 op Raportti kongressista 2.0 ov 3.0 op C. Lisäksi järjestetään muita kursseja ajankohtaisista aiheista tarpeen mukaan Biosphere-Carbon-Aerosol-Cloud-Climate Interactions Professor Markku Kulmala, Helsinki University and Professor Anders Lindroth, Lund University The centre investigates the basic atmospheric processes, ecosystem processes, the aerosol-cloud-climate interactions and different feedback processes between the climate and ecosystems. The activities particularly related to the graduate school are: Nordic mobility of ph.d. students, post docs and supervisors, common guest lectures, visiting professors, seminars/ workshops/courses for students and post doc, enhanced multinational supervising, training of supervisors and development of new supervising methods. The graduate school provides an international framework and improves working conditions for the scientists. Internet: OPINTO-OPAS

41 Farmaseuttinen tiedekunta Finnish Graduate School Network in Life Sciences Ohjelma tuottaa tieteellisesti korkeatasoisia, valtakunnallisia tutkijankoulutusresursseja, jotka ovat avoimia kaikkien yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijankoulutettaville. Valtakunnalliset kurssit suunnitellaan ja toteutetaankin yliopistojen välisenä yhteistyönä. Tutkijankoulutustoimikunnat (tai vastaavat) kussakin korkeakoulussa kokoavat laitoksilta ja ryhmiltä valtakunnallisiksi tutkijankoulutuskursseiksi tarkoitetut/soveltuvat ehdotukset ja tekevät kunkin yliopiston oman priorisoinnin. Tutkijankoulutustoimikuntien pidettävissä yhteiskokouksissa ko. ehdotukset käydään läpi ja priorisoidaan valtakunnallisesti. Valtakunnallisissa kokouksissa tutkijankoulutusohjelma suunnitellaan sekä seuraavan vuoden osalta että eteenpäin 2-3 vuoden ajanjaksolle. Yliopistot rahoittavat paikalliset tutkijankoulutuskurssit pääsääntöisesti itse. Valtakunnalliseen ohjelmaan hyväksytyt kurssit rahoittaa Suomen Akatemia ja ne liittyvät opetusministeriön rahoittamaan graduate school -järjestelmään. Ohjelmassa on mukana eri alojen tutkijakouluja esim. lääketiede, farmasia, eläinlääketiede, biotieteet, hoitotiede jne. Modernin (perus- ja sovelletun) biolääketieteen keskeisiin tutkimusmetodeihin liittyvä koulutus muodostaa ohjelman valtakunnallisen tutkijankoulutusohjelman rungon. Näitä kursseja täydentävät esim. epidemiologisiin tutkimusmenetelmiin sekä kliinisiin erityiskysymyksiin liittyvät kurssit. Valtakunnallisten kurssien opetuskieli on pääsääntöisesti englanti. Finnish Graduate School Network in Life Sciences is a national network of graduate schools in biosciences and health sciences. Its purpose is to promote research training cooperation and to coordinate research courses. Its infrastructure is fi nanced by the Academy of Finland and it is coordinated by the University of Helsinki. The Finnish Graduate School system was started in 1995 by the Ministry of Education to improve the quality and effectiveness of research and research training. There are now 27 graduate schools in health sciences/biotechnology in Finland. They offer 4-year research training programmes leading to the MD/PhD degree. Research training consists of thesis research and credits of formal studies. If you have anything to ask about Finnish Graduate School Network in Life Sciences, please contact: anita.tienhaara@helsinki.fi, University of Helsinki, Institute of Biotechnology, P.O. Box 56 (Viikinkaari 5), FIN University of Helsinki, Finland. Homepage: /fi nbionet/index.htm Lisätietoja tutkijankoulutusohjelmasta saa kunkin ohjelman koordinaattorilta. Ohjelman kotisivu: /finbionet/index.htm 7 Ammatillinen aikuiskoulutus ja muu koulutus /amma.html Tietoja täydennyskoulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja muusta koulutuksesta saa yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksesta ja em. www-sivulta. Ammatillisena aikuiskoulutuksena järjestetään erimuotoista ja pituista täydennyskoulutusta Kuopion yliopiston vahvuusaloilla mm. elintarvikealalla, farmasian alalla, informaatioteknologiassa ja tietotyössä, johtamiseen ja yrittäjyyteen sekä laatuun liittyvää koulutusta, sosiaali- ja terveysalan koulutusta sekä ympäristöalan koulutusta. Ks. yhteystietoja oppaan kohdasta Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut. Avoimen yliopiston opetus ja erillisarvosanojen suorittaminen /avoin/ 42 KUOPION YLIOPISTO

42 Tieteellinen jatkokoulutus Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus järjestää avoimena yliopisto-opetuksena perusja aineopintoja noin 30 oppiaineessa sekä oppiaineita tukevia yleisopintoja. Avoin yliopisto-opetus on Kuopion yliopiston perusopetusta vastaavaa opetusta. Lisäksi Avoimen yliopiston kautta voi hakea ns. erillisten opintokokonaisuuksien opinto-oikeutta tiedelaitosten järjestämään opetukseen. Ks. taulukko. Avoimen yliopiston järjestämä opetus on pääasiassa ilta- ja viikonloppuopetusta. Opetusta toteutetaan Kuopiossa ja yhteistyöoppilaitoksissa ympäri Suomea pääosin lähi- ja verkko-opetuksena. Käytännöt näiden eri opetusmuotojen välillä voivat vaihdella. Lisätietoja avoimesta yliopisto-opetuksesta ja erillisten opintokokonaisuuksien suorittamisesta saa Avoimen yliopiston toimistosta ja www-sivulta. Ks. yhteystiedot tämän oppaan kohdasta Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut. Avoimen yliopiston oppiaineet sekä erilliset opintokokonaisuudet lkv Avoin yliopisto ergonomia (perus- ja aineopinnot) farmasia (opintokokonaisuus) fi losofi a (perusopinnot) fysiikka (perusopinnot) fysiologia (perusopinnot) gerontologia (perus- ja aineopinnot) hoitotiede (aineopinnot) kansanterveystiede (perus- ja aineopinnot) kansainvälinen kehitys (perusopinnot) kemia (perusopinnot) lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi (perusopinnot) liikuntalääketiede (perus- ja aineopinnot) lääketieteen perusteita (perusopinnot) matematiikka (perusopinnot) pk-yritysten markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta (perusopinnot) psykologia (perusopinnot) ravitsemustiede (perus- ja aineopinnot) sosiaalipedagogiikka (perusopinnot) sosiaalipolitiikka (perusopinnot) sosiaalipsykologia (perus- ja aineopinnot) sosiaalitaloustiede (perusopinnot) sosiaalityö (perusopinnot) sosiologia (perusopinnot) terveyden edistäminen ja terveystieto (perus- ja aineopinnot) terveyshallintotiede (perus- ja aineopinnot) terveyssosiologia (perusopinnot ja aineopinnot, osia) tietojenkäsittelytiede (perus- ja aineopinnot) tuotantotalous (perusopinnot) ympäristötiede (perusopinnot) yrittäjyys (perusopinnot ja aineopinnot, osia) Erilliset opintokokonaisuudet biokemia (perusopinnot) ergonomia (syventävät opinnot) OPINTO-OPAS

43 Farmaseuttinen tiedekunta fi losofi a (aineopinnot) fysiikka (aineopinnot) fysiologia (aine- ja syventävät opinnot) kansanterveystiede (syventävät opinnot) kemia (aine- ja syventävät opinnot) kliininen mikrobiologia (perus-, aine- ja syventävät opinnot) koe-eläintiede ja koe-eläinten hyvinvointi (perus- ja aineopinnot) liikuntalääketiede (syventävät opinnot) matematiikka (aineopinnot) mikrobiologia (perusopinnot) sosiaalipedagogiikka (aineopinnot) sosiaalipolitiikka (aine- ja syventävät opinnot) sosiologia (aine- ja syventävät opinnot) tietojenkäsittelytiede (syventävät opinnot) ympäristötiede (aineopinnot) yrittäjyys (aineopinnot) Kesäyliopiston tarjoama avoin yliopisto-opetus /laitokset/kesayliopisto Kesäyliopistossa on mahdollista opiskella muiden kuin Kuopion yliopiston mukaisia arvosanoja (esim. HY, JoY, JY, LY, OY, TaiK, TaY, Teatterikorkeakoulu, TY). Kesäyliopiston avoin yliopisto-opetus on kaikille avointa ja ympärivuotista. Avoimen yliopisto-opetuksen lisäksi kesäyliopisto järjestää mm. ammatillista lisäkoulutusta hallinnon, talouden ja elinkeinoelämän aloilla, opetusalalla, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla sekä tilauskoulutuksena, kielikursseja, lukiolais- ja abikursseja, valmennuskursseja, ikääntyvien yliopistotoimintaa sekä muita mm. yleissivistäviä kursseja. Lisätietoja em. www-osoitteesta sekä kesäyliopiston toimistosta. Ks. yhteystiedot tämän oppaan kohdasta Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut /tutkimuspalvelut Tutkimus- ja innovaatiopalvelut on tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen erikoistunut asiantuntijayksikkö, jonka tehtävänä on auttaa yliopiston toimijoita ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Yksikössä toimivat tutkimuspalvelupäällikkö, lakimies, avustava lakimies, innovaatioasiamies, rahoitusasiamies, 2 suunnittelijaa sekä kaksi osastosihteeriä. Tutkimus- ja innovaatiopalveluyksiköstä saat tietoa ja apua kansallisesta t & k rahoituksesta EU rahoituksesta (mm. puiteohjelmat, rakennerahastot) kansainvälisestä t&k-rahoituksesta apurahoista ja lahjoituksista sopimus- ja immateriaalioikeudellisista kysymyksistä keksintöjen ja teosten kaupallistamisesta Tutkimus- ja innovaatiopalvelut neuvoo sekä kotimaisen että ulkomaisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen hankinnassa, hakemusten ja projektisuunnitelmien tekemisessä sekä hankkeiden käytännön kysymyksissä ja lisäksi avustaa apurahoihin ja lahjoituksiin liittyvissä asioissa. Lisäksi yksikkö tarjoaa sopimuksiin liittyvää lainopillista neuvontaa, valmistelee sopimuksia tai kommentoi yhteistyökumppaneiden valmiita sopimusehdotuksia. Yksikkö tarjoaa myös palveluita yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille kaupallisesti potentiaalisten tutkimustulosten etsintään ja arviointiin, suojaamiseen ja rahoitukseen sekä kaupallisesti kiinnostavien tulosten eteenpäin viemistä. Yksikössä hoidetaan lisäksi yliopiston sisäisen tarkastuksen tehtäviä. 44 KUOPION YLIOPISTO

44 Tieteellinen jatkokoulutus 8 OPINTONEUVONTA JA OPISKELIJAPALVELUT Jatkokoulutuksen kannalta keskeiset opintoneuvontapalvelut. Lisätietoja: /opiskelu/jatko-opinnot.shtml ja /laitokset/ Opintoasioiden osasto Opintoasioiden osasto hoitaa yleisen opintoneuvonnan ja opiskelijapalvelut, ilmoittautumiset, opiskelijavalinnan, opintotukiasiat, opintosuoritusten kirjaamisen ja todistusten kirjoittamisen sekä ura- ja työelämäpalveluihin liittyvät asiat. Käyntiosoite: Savilahdentie 9, Snellmania-rakennus, 1. krs. Postiosoite: PL 1627, Kuopio Puh. opintoasiat: (017) , , , , , Opintotukiasiat: (017) ja Urapalvelut: (017) , Faksi: (017) Sähköposti: opit@uku.fi Internet: /opiskelu/opintotsto.shtml /opiskelu/henkilokunta.shtml Aukioloajat: ma, ti, pe klo ke suljettu to klo Osaston kansliassa palvelevat: Osaston johtaja Hannu Berlin puh. (017) , s-posti: Hannu.Berlin@uku.fi, huone 1078/1 Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen puh. (017) , s-posti: Tuija.Pasanen@uku.fi, huone 1078/2 - tiedekuntien yleisen tieteellisen jatkokulutuksen koordinointi ja yleisen jatkokoulutuksen tuntiopetusmäärärahajaon valmistelu, yliopiston jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan sihteeri Suunnittelija Hanna Turkki puh. (017) , s-posti: Hanna.Turkki@uku.fi, huone 1072/2 - yliopistojen joustavan sivuaineoikeuden (JOO) Kuopion yliopiston koordinaattori Opintoasioiden osaston kanslia (opintoasiat): Osastosihteeri Sylvi Heikkinen puh. (017) , s-posti: Sylvi.Heikkinen@uku.fi, huone 1078/3 - perus- ja jatkotutkintotodistusten laatiminen lääketieteessä, kauppatieteissä, terveystieteissä ja yhteiskuntatieteissä ja suoritettujen tutkintojen tallentaminen Osastosihteeri Tiina Valjakka (virkavapaalla saakka), sijaisena ma. osastosihteeri Kirsi Eskelinen, puh. (017) ; s-posti: Kirsi.Eskelinen@uku.fi, huone 1078/4 - perus- ja jatkotutkintotodistusten laatiminen farmasiassa ja luonnontieteissä ja suoritettujen tutkintojen tallentaminen Osastosihteeri Maija Vuorela puh. (017) , s-posti: Maija.Vuorela@uku.fi, huone 1078/5 - osaston yleinen asiakaspalvelu OPINTO-OPAS

45 Farmaseuttinen tiedekunta Urapalvelut Palvelupäällikkö Tapio Anttonen puh. (017) , s-posti: huone 1069 Uraohjaaja Marika Tuupainen puh. (017) , s-posti: huone 1072/1 Urakonsultti Hannu Litja puh. (017) , s-posti: Kansainvälisten asioiden osasto Kansainvälisten asioiden osasto (kv-osasto) auttaa Sinua kaikissa kansainväliseen opiskeluun ja harjoitteluun liittyvissä kysymyksissäsi. Jokaisella Kuopion yliopiston opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa tutkinnostaan ulkomailla. Kv-osaston verkkosivuilta löydät paljon tietoa vaihtoon lähtemisestä ja olet aina tervetullut kv-osastolle keskustelemaan kansainvälistymismahdollisuuksistasi. Koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä suunnittelemaan vaihtoa ulkomaille! Kansainvälisten asioiden osasto: /intl Käyntiosoite: Savilahdentie 9 B, Snellmania 2. krs. Aukioloajat: ma pe klo Faksi: (017) Kansainvälisten asioiden osastossa palvelevat: Anitta Etula, kansainvälisten asioiden päällikkö puh. (017) , s-posti: anitta.etula@uku.fi Anne-Mari Alikoski, kansainvälisten asioiden suunnittelija puh. (017) , s-posti: anne-mari.alikoski@uku.fi ulkomaille lähtevien opiskelijoiden palvelut: harjoittelu ulkomailla Sylvi Kekäläinen, kansainvälisten asioiden sihteeri puh. (017) , s-posti: sylvi.kekalainen@uku.fi - opiskelijaliikkuvuusohjelmien stipendien maksatukset Kirsi Konttinen, kansainvälisen opiskelijapalvelun päällikkö puh. (017) , s-posti: kirsi.konttinen@uku.fi - ulkomaille vaihtoon lähtevien opiskelijoiden palvelut: Eurooppa, Pohjoismaat, Argentiina, Australia, Kiina, Korea, Meksiko, Venäjä - opintojen hyväksilukeminen ja ECTS-koordinointi Anne Kauppinen, kansainvälisten asioiden koordinaattori puh. (017) , s-posti: anne.kauppinen@uku.fi - ulkomaille vaihtoon lähtevien opiskelijoiden palvelut: Yhdysvallat: ISEP ja UNCEP-vaihto-ohjelmat - ulkomaalaisten opiskelijoiden palvelut Mikko Honkanen, kansainvälisen opiskelijapalvelun sihteeri puh. (017) , s-posti: intlstud@uku.fi - ulkomaalaisten opiskelijoiden palvelut 46 KUOPION YLIOPISTO

46 Tieteellinen jatkokoulutus Tiedekuntien opintoneuvonta Farmaseuttinen tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Canthia -rakennus, faksi (017) /farmasia/ Opintoasiainpäällikkö Riitta Koistinen, puh. (017) , s-posti: - perus- jatko- ja erikoistumiskoulutusasiat sekä opiskelijavalinta- ja opetus-apteekkiharjoitteluasiat Hallintopäällikkö Sanna Viitanen puh. (017) , s-posti: - yleishallintoasiat Hallintosihteeri Seija Koistinen puh. (017) , s-posti: >> jatkokoulutus Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Microteknia 2, IT-talo, F-rappu, faksi (017) Internet: /itka/ Hallintopäällikkö Jyrki Wessman puh. (017) , s-posti: Hallintosihteeri Satu Turunen puh. (017) , s-posti: - tutkielmiin liittyvät asiat Kauppatieteiden laitos: Amanuenssi Seija Partanen puh. (017) , s-posti: - kauppatieteiden ja paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelman opintoneuvonta Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Savilahdentie 9 B, Snellmania 2. kerros, faksi (017) Internet: /lyt/ Hallintopäällikkö Raili Rytöluoto-Kärkkäinen puh. (017) , s-posti: Raili.RytoluotoKarkkainen@uku.fi - yleishallintoasiat, jatkokoulutusasiat Opintoasiainpäällikkö Riikka Asikainen (virkavapaalla) sijaisena Mikael Fingerroos, puh (017) , s-posti: Mikael.Fingerroos@uku.fi - peruskoulutuksen opintoneuvonta, tiedekunnan opiskelijavalinta-asiat Hallintoamanuenssi Paula Poutiainen puh. (017) , s-posti: Paula.Poutiainen@uku.fi Osastosihteeri Heidi Peiponen puh. (017) , s-posti: Heidi.Peiponen@uku.fi Lääketieteellinen tiedekunta Tiedekunnan kanslia, Medistudia 4. kerros (Harjulantie 1), faksi (017) Internet: /laake Hallintopäällikkö Esa Äikiä puh. (017) , s-posti: Esa.Aikia@uku.fi - tiedekunnan yleishallintoasiat OPINTO-OPAS

47 Farmaseuttinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Mervi Silaste puh. (017) , s-posti: - tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä opintoneuvonta - erikoislääkärikoulutusta koskevat asiat ja opintoneuvonta - opiskelijavalinta Opintoasiainpäällikkö Pirjo Lindström-Seppä puh. (017) , Pirjo.Lindstrom-Seppa@uku.fi - peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta (lääketiede, ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, ravitsemustiede) - lääketieteen koulutusohjelman kv-koordinaattorin ja kliinisen linjan koordinaattorin tehtävät Opintoamanuenssi Elli Cederberg-Zmerli puh. (017) , s-posti: Elli.Cederberg@uku.fi - erikoislääkärikoulutus Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekunnan kanslia, TietoTeknia 2. krs., Savilahdentie 6 B, faksi (017) Internet: / /laitokset/yhttdk/ Hallintopäällikkö Anna Maija Gynther puh. (017) , s-posti: AnnaMaija.Gynther@uku.fi - tiedekunnan yleis- ja taloushallintoasiat Opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen puh. (017) , s-posti: Annikki.Honkanen@uku.fi - kaikki peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta sekä jatko-opiskelija-asiat lukien Opetussihteeri Maria Joki (virkavapaalla), sijaisena Tarja Puurunen, puh. (017) , s-posti: Tarja.Puurunen@uku.fi Hallintosihteeri Airi Leppänen puh. (107) , s-posti: Airi.Leppanen@uku.fi Muu neuvonta: Kielikeskus Internet: /laitokset/kielik/ s-posti: kielik@uku.fi Kielikeskuksen johtaja Antti Hildén puh. (017) , s-posti: Antti.Hilden@uku.fi Amanuenssi Tapani Utunen puh. (017) , s-posti: Tapani.Utunen@uku.fi Avoin yliopisto-opetus Tieto Teknia, Koulutus- ja kehittämiskeskus Internet: /avoin Asiakaspalvelu avoinna ma, ti, to ja pe klo , keskiviikkoisin suljettu Puh. (017) , s-posti: avoyo@uku.fi Opinto-ohjaaja Leila Saramäki, puh , s-posti: Leila.Saramaki@uku.fi 48 KUOPION YLIOPISTO

48 Tieteellinen jatkokoulutus Kuopion kesäyliopisto Tieto Teknia, Savilahdentie 6 C, 3. krs Toimisto avoinna opiskelijoille arkisin klo 9-15 ympäri vuoden Tiedustelut: puh. (017) , , , faksi (017) Internet: /laitokset/kesayliopisto s-posti: kesayliopisto@uku.fi Ulkomaalaisten opiskelijoiden asiat ja opiskelijavaihto Ks. kansainvälisten asioiden osasto Internet: / /intl/yhteystiedot.htm Ylioppilaskunta Studentia-rakennus (Student Union of Kuopio University), Savilahdentie 5, Internet: s-posti: toimisto@kyy.fi Pääsihteeri Tero Kankaanperä puh. (017) , s-posti: paasihteeri@kyy.fi Järjestösihteeri Sirpa Risto puh. (017) , s-posti: toimisto@kyy.fi Muut opiskelijapalvelut: Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP) Kirjasto, oppimiskeskus, tietotekniikkakeskus ja kuvakeskus muodostavat yhdessä tieto- ja opetuspalvelukeskuksen (TOP). TOP tuottaa, koordinoi ja kehittää korkealaatuisia tieto- ja opetuspalveluja. Toimintamme lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet. TOP-Info aloitti toimintansa keväällä Se on yhden luukun periaatteella toimiva asiakaspalvelujärjestelmä. TOP-Infon kautta saat avun kaikkiin ongelmatilanteisiin, jotka liittyvät TOPin laitosten osaamisalueisiin. TOP-Info palvelee sekä opiskelijoita että henkilökuntaa ensisijaisesti netin, puhelimen, sähköpostin ja palvelupisteiden kautta. Kirjasto Yliopiston kirjasto on julkinen tieteellinen kirjasto, jonka palveluita, kokoelmia ja tiloja voivat käyttää kaikki tiedontarvitsijat. Kirjaston kokoelmat ja asiantuntemus painottuvat Kuopion yliopiston tieteenaloille, joita ovat terveystieteet, farmasia, bio- ja ympäristötieteet, informaatioteknologia, kauppatieteet ja sosiaalitieteet. Kirjasto tukee Kuopion yliopistossa ja KYSissä tapahtuvaa tutkimusta, opetusta ja oppimista hankkimalla, tallettamalla ja välittämällä tietoa ja tietoaineistoa sekä tarjoamalla oppimisympäristön. Kirjastolla on kampuksella neljä palvelupistettä Snellmanian kirjasto Savilahdentie 9 A, 1.krs., puh. (017) (lainaus ja neuvonta), s-posti: kirjasto@uku.fi, skirj@uku.fi, avoinna ma pe Canthian kirjasto Harjulantie 1 B, 2.krs., puh. (107) ja (lainaus ja neuvonta), s-posti: ckirj@uku.fi, avoinna ma pe 9 18, la OPINTO-OPAS

49 Farmaseuttinen tiedekunta KYSin tieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilökunnan ammattikirjasto ja Kuopion yliopiston terveystieteiden kirjasto, puh (017) , (lainaus ja neuvonta), s-posti: kys. avoinna ma 8 17, ti pe Kirjasto sijaitsee yliopistollisen sairaalan päärakennuksessa (Puijo) 1 A, 3. kerros, sisäänkäynti: hissi 3, C-porras ja hissi 4, D-porras. Tutkimuskeskus Neulasen kirjasto Tutkimuskeskuksen henkilökunnan kirjasto on myös muiden tiedontarvitsijoiden käytettävissä, Neulamäentie 4, puh: (017) (lainaus ja neuvonta), s-posti: nkirj@uku.fi, avoinna ma pe Kuopion yliopiston kirjaston johtaja on Jarmo Saarti. Ensimmäisen kosketuksen kirjastoon yliopistourallasi saat jo tuutoriryhmissä. Opiskelun ensimmäisten viikkojen aikana tulet käymään oman tuutorisi ja ryhmäsi kanssa tutustumassa yliopiston kirjaston toimintaan. Tämän jälkeen kirjaston ovi avautuu edessäsi vielä lukemattoman monia kertoja. Kirjasto järjestää kaikille Kuopion yliopiston perusopiskelijoille pakollisen, yhden opintopisteen (yhden opintoviikon) laajuisen tiedonhaun peruskurssin. Lisätietoja opetuksesta löydät kirjaston kotisivulta osoitteesta /kirjasto/ opetus/index.shtml Kirjasto: /kirjasto Kuvakeskus Kuvakeskuksen tehtävänä on tuottaa ja kehittää korkealaatuisia valokuvaus-, kuvankäsittely- ja kuvanvalmistuspalveluja. Kuvakeskus palvelee yliopiston tutkijoita, opettajia ja tiedottamista kuvaamalla erilaisia kohteita sekä tuottamalla opetuksen ja tutkimuksen julkaisemiseen liittyvää kuvamateriaalia. Kuvakeskus palvelee myös yliopiston ulkopuolisia laitoksia, yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä käytettävissä olevien mahdollisuuksien rajoissa. Kuvakeskus sijaitsee Snellmania-rakennuksen takana erillisessä rakennuksessa tietotekniikkakeskuksen takana. Kuvakeskus on avoinna maanantaista perjantaihin klo Kuvakeskus: /kuvakeskus Tilat Osastosihteeri Eija Antikainen Kiinteistöpalvelut, Canthia 3. kerros, puh. (017) , s-posti: Eija.Antikainen@uku.fi, tilavaraus@uku.fi Oppimiskeskus Oppimiskeskus on Kuopion yliopiston opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa palveleva opetuksen ja opiskelun kehittämisyksikkö. Oppimiskeskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää tietotekniikkaan ja verkkojen käyttöön perustuvaa avointa oppimisympäristöä ja tukea opiskelijoita sen käytössä. Opettajia tuetaan opetusmenetelmien soveltamisessa sekä oppimateriaalin suunnittelussa ja valmistuksessa. Oppimiskeskus tarjoaa tilat, laitteet, oppimateriaalia ja neuvontapalveluja opiskelijan itseohjautuvaan työskentelyyn ja verkko-opiskeluun. Lisäksi tarjotaan välineitä ja palveluja opetuksen välittämiseen sekä opetus- ja oppimateriaalin tuottamiseen interaktiivisen multimedian avulla. Oppimiskeskus on Canthian 3. kerroksessa. Sieltä on suora pääsy Canthian kirjastoon. Oppimiskeskus on yliopiston yhteinen palveluyksikkö ja sen johtajana on Tuula Heide. Oppimiskeskuksella on tiloja myös Melaniassa (mikroluokka ja itseopiskelutila), Meditekniassa (projektityötila ja studio henkilökunnalle) sekä Medistudiassa (itseopiskelutila). 50 KUOPION YLIOPISTO

50 Tieteellinen jatkokoulutus Oppimiskeskuksessa tapaat myös opintoneuvojat, jotka ovat opintoasioiden osaston palveluksessa (ks. opintoneuvonta). Opintoneuvojat päivystävät oppimiskeskuksessa tiistaisin ja torstaisin klo Opintoneuvojat antavat ensiapua opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja pyrkivät ohjaamaan opiskelijan kysymyksineen oikealle taholle, mikäli eivät itse tiedä ratkaisua opiskelijaa askarruttavaan asiaan. Myös oppimiskeskuksen toiminta tulee tutuksi jo ensimmäisten opiskeluviikkojesi aikana. Oppimiskeskus: /opk Tietotekniikkakeskus Kuopion yliopiston tietotekniikkakeskus (Tike) kehittää ja ylläpitää opetukseen, tutkimukseen ja hallintoon liittyviä tietotekniikkapalveluita. Tietotekniikkakeskus osallistuu myös terveydenhuollon tietotekniikan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Keskuksen johtaja on Ahti Planman. Tietotekniikkakeskus sijaitsee Snellmania-rakennuksen takana kahdessa erillisessä rakennuksessa, Kukkola ja Kanala. Suurin osa henkilökunnasta on edellä mainituissa rakennuksissa, mutta mikrotuen henkilöt ovat Canthiassa. Kanslia on Kukkolassa ja on avoinna maanantaista perjantaihin klo Tietotekniikkakeskuksen verkkosivuilta löydät atk-palveluiden perusohjeet uusille opiskelijoille. Löydät osoitteesta myös tietokoneiden ja tietoliikenneverkon käytön säännöt, käyttäjätunnuksiin liittyvät säännöt sekä tietoa palvelimista ja tietoliikenneyhteyksistä. Kansliasta voit ostaa edullisesti esim. SPSS-oppaita tai lainata itseopiskelumateriaalia. Tietotekniikkakeskus: /tike OPINTO-OPAS

51 LIITE 1 Kuopion yliopisto Seminaari- ja luentosalit: Canthia Snell- Teknia Melania Micro- Centek Mediteknia mania teknia L1 SL TTA MC9 MTA E14 MET L2 L S31 E15 L3 L MT1 E MT2 E17 S MT3 E24 S4 S MT4 E25 S5 S MT5 E26 S6 S MT6 E27 S7 S24 S8 219 S9 S S10 S S11 S28 S12 S S