Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta. Opetussuunnitelmat Tieteellinen jatkokoulutus Luonnontieteellinen koulutusala

Transkriptio

1 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Opetussuunnitelmat Tieteellinen jatkokoulutus Luonnontieteellinen koulutusala

2 Postiosoite Puhelin Fax Sähköposti Internet Toimittaneet Alakohtaiset tekstit Yleiset tekstit Ulkoasu ja taitto Kuopion yliopisto PL 1627, KUOPIO * (vaihde) (Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta) (Opintoasioiden osasto) hallintopäällikkö Raili Rytöluoto-Kärkkäinen opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen viestintäsuunnittelija Petri Hynynen Painopaikka Kopijyvä 2004 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 4 1. Johdanto ja yleistä jatkokoulutuksen hallinnoinnista yliopistossa 5 2. Jatkotutkintojen tieteenalat 6 3. Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Jatko-opinto-oikeuden hakeminen, ohjaajien määrääminen, seurantaryhmä, jatko-opintosuunnitelma Jatko-opiskelijaksi rekisteröityminen, vuosittainen raportointi Valitusoikeus Eettisen toimikunnan lupa, lääketieteellinen tutkimus Koe-eläinten käyttöön liittyvät ohjeet ja määräykset Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksen käsittely tiedekunnassa Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen Väitöskirja Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väittelyluvan hakeminen ja esitarkastajien nimeäminen Väittelyluvan myöntäminen Väitöskirjan hyväksyminen Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Väitöskirjan painatus ja siitä aiheutuvat kulut Elektroniset väitöskirjat Kuopion yliopiston julkaisusarjat Ohjeita väitöstilaisuutta varten Väitöstilaisuudesta aiheutuvat kustannukset Tutkintotodistuksen hakeminen Jatkotutkintoja koskevia eräitä säädöksiä Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot luonnontieteellisellä alalla Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tutkintoja koskevat määräykset Tutkintojen rakenteet Henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman (jatkokoulutusohjelman) sisältö Tutkintoihin vaadittavat vähintään 40 opintoviikon opinnot Yleinen jatkokoulutus Sairaalafyysikon tai sairaalakemistin erikoistumiskoulutuksen sisällyttäminen filosofian lisensiaatin tutkintoon Tutkijaseminaari Tutkimustyö (lisensiaatintutkimus/väitöskirja) Asetuksen 1279/91 mukainen filosofian tohtorin tutkinto Jatkokoulutuksen opintojaksot Yleinen jatkokoulutus Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot Opetusministeriön rahoittamat tutkijankoulutusohjelmat Kuopion yliopistossa / Graduate school -tutkijakoulut Tutkijankoulutusohjelmat, joissa Kuopion yliopisto toimii yhteistyötahona Muut jatko- ja tutkijakoulut Ammatillinen aikuiskoulutus ja muu koulutus Avoimen yliopiston tarjoama opetus ja erillisarvosanojen suorittaminen Kesäyliopiston tarjoama avoin yliopisto-opetus Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista Kuopion yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opetusta koskeva pysyväismääräys Opiskelijoiden käyttäminen tieteellisen tutkimuksen kohteina Kuopion yliopistossa Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut 63

4 Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu luonnontieteellisen koulutusalan tieteellisen jatkokoulutuksen oppaaksi Kuopion yliopistossa. Luonnontieteellisen koulutusalan peruskoulutuksen koulutusohjelman opetussuunnitelmat ja ohjeet sekä opintojaksokuvaukset sisältyvät luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan sekä informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan opinto-oppaisiin. Tähän oppaaseen on koottu ne säädökset, tiedekunnan säännöt ja menettelyohjeet, jotka koskevat luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa (sekä toistaiseksi informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa) suoritettavia filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Tämän oppaan lisäksi tietoja luonnontieteellisen alan tieteellisestä jatkokoulutuksesta saa tutkimustyön ohjaajilta, LY-tiedekunnan hallintopäälliköltä, ITKA-tiedekunnan hallintopäälliköltä, A.I. Virtanen -Instituutin hallintopäälliköltä, LY-tiedekunnan ( sekä opintoasioiden osaston ( www-sivuilta. Mikäli jatkokoulutusmääräyksiin tulee tämän oppaan voimassaoloaikana oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan tiedekunnan www-sivuilla. Ajankohtaisista koulutusasioista ja jatkokoulutustilaisuuksista tiedotetaan laitosten ilmoitustauluilla, www-sivuilla ja yliopiston tiedotuslehdessä (verkkolehti kukkonen). Palautetta jatkokoulutuksesta ja siihen liittyvistä asioista voi antaa mm. webin kautta osoitteeseen: Myös perustutkinto-opiskelijat voivat osallistua tieteellisen jatkokoulutuksen tilaisuuksiin. Kuopiossa Raili Rytöluoto-Kärkkäinen Hallintopäällikkö Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta

5 Johdanto 1. Johdanto ja yleistä jatkokoulutuksen hallinnoinnista yliopistossa Kuopion yliopistossa on sen perustamisesta lähtien kiinnitetty huomiota tieteellisen jatkokoulutuksen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Tutkijakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty tieteiden väliseen yhteistoimintaan, joka paitsi rikastuttaa tutkimustyötä myös säästää voimavaroja. Yliopiston hallitus hyväksyy tutkintosääntöjen yhteydessä jatkotutkintoja koskevat yleismääräykset. Yliopiston hallitus hyväksyy yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman. Tiedekunta hyväksyy jatkotutkintojen todistuslomakkeet sekä vuosittaiset tiedekuntakohtaiset jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat, johon sisältyy tarkemmat jatkokoulutusmääräykset ja vuosittainen opetusohjelma. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta hyväksyy tiedekunnan tutkintoja ja opetusta koskevat pysyväismääräykset (vastaa tutkintosääntöä). Dekaanin päätöksellä myönnetään jatko-opiskeluoikeudet, määrätään tutkimustyön aihe ja alustava tutkimussuunnitelma sekä muutokset em. asioissa. Dekaani hyväksyy myös suoritetut jatkotutkinnot. Pääohjaajan hyväksymät jatko-opintosuunnitelmat tarkistetaan tiedekuntatasolla. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjatöiden ja lisensiaatintutkimusten esitarkastajat/ tarkastajat, vastaväittäjät sekä väitöstilaisuuden valvojat. Tiedekuntaneuvosto myöntää väittelyluvat ja hyväksyy (ja arvostelee) lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat. Jatkokoulutusasioista luonnontieteellisellä koulutusalalla vastaavat luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa hallintopäällikkö Raili Rytöluoto-Kärkkäinen, puh (jatkokoulutusasioiden esittely ja neuvonta) ja hallintoamanuenssi Paula Poutiainen, puh (neuvonta) informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa hallintopäällikkö Jyrki Wessman, puh (jatkokoulutusasioiden esittely ja neuvonta) A.I.Virtanen -instituutissa hallintopäällikkö Riitta Keinänen, puh (AIV:n tutkijakoulun koordinaattori ja neuvonta) Jatko-opintoasioiden käsittelyä ja kehittämistä varten tiedekunnittain voi olla tiedekuntakohtaisia jatkokoulutustoimikuntia, erikoiskoulutuksen toimikuntia ja muita vastaavia määräaikaisia työryhmiä. Yliopistossa on jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta yliopiston yhteisten jatkokoulutusasioiden ja tiedekuntakohtaisten tieteellisen jatkokoulutuksen opintosuunnitelmien valmistelua ym. asioiden käsittelyä varten. Nykyisen toimikunnan ( alkaen) puheenjohtajana toimii yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Pentti Kalliokoski ja sihteerinä opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen. Tiedot muiden tiedekuntien ja opintoasioiden osaston jatko-opintoasioiden osalta jatko-opintoasioista vastaavista henkilöistä on esitetty tässä oppaassa kohdassa 12.

6 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 2. Jatkotutkintojen tieteenalat Jatkotutkintoina voidaan suorittaa humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (221/1994) mukaisesti filosofian lisensiaatin tutkinto filosofian tohtorin tutkinto Luonnontieteellisen koulutusalan filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin johtavasta koulutuksessa voidaan jatko-opiskeluoikeus myöntää luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnasta seuraavilla tieteenaloilla: biokemia, bioteknologia, eko- ja ympäristötoksikologia, eläintiede, koe-eläintiede, fysiikka, fysiologia, kemia, kliininen biokemia, lääketieteellinen fysiikka, mikrobiologia, molekulaarinen lääketiede, molekyylibiologia, solubiologia, soveltava biotekniikka, soveltava eläintiede, soveltava kasvitiede, toksikologia ja ympäristötieteet. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa vuodesta 2002 lähtien jatko-opiskeluoikeus luonnontieteellisellä koulutusalalla voidaan myöntää seuraavilla tieteenaloilla: matematiikka, tietojenkäsittelytiede. Jatkotutkinnon tieteenalan/pääaineen lisäksi voidaan luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa jatko-opiskeluoikeuspäätöksissä määritellä myös jatkotutkinnon tutkimusala, jos se katsotaan tarpeelliseksi (esim. jatko-opiskeluoikeus ympäristötieteiden alalla, tutkimusalana työhygienia). Seuraavassa on lueteltu eräitä tällaisia tiedekuntaneuvoston hyväksymiä ohjeellisia tutkimusalanimikkeitä: Eläinbiotekniikka, eläinbioteknologia, neurobiologia, molekulaarinen farmakologia, molekulaarinen aivotutkimus, molekulaarinen lääketiede, lääketieteen tietotekniikka, ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikka, kasviagrobiotekniikka, ympäristöfysiikka, laskennallinen fysiikka, ympäristökemia, ympäristömikrobiologia, biolääketieteellinen NMR, biotieteellinen kemia, bioinformatiikka, ohjelmistotekniikka, informaatiotekniikka, erikoiseläintuotanto, ympäristöterveyskemia, sisäilmahygienia, eläinlääketiede, terveydenhuollon teknologia, työhygienia, ympäristönsuojelutekniikka, ilmahygienia, ympäristöterveys, ilmansuojelu, säteilybiologia, ympäristöbiologia, ympäristöteknologia, ympäristötoksikologia, geeninsiirtoteknologia, funktionaalinen genomiikka jne. Tutkintoasetuksen (221/94) 12 :n mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto. Jatkokoulutus voidaan erityisestä syystä aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tutkintoasetuksessa ei määritellä, miten tulisi todeta koulutusalan sisällä tietyn tieteenalan piiristä toiselle tieteenalalle siirtyvien henkilöiden riittävät tiedot ja valmiudet. Ko. tapaukset voidaan näin ollen rinnastaa koulutusalalta toiselle siirtyvien henkilöiden anomuksiin. Milloin jatkokoulutusvalmius/kelpoisuus on erikseen todettava? Mikäli henkilö hakee oikeutta jatkaa opintojaan jollain muulla kuin peruskoulutuksensa päävastuisella tieteenalalla eivätkä hänen lisäopintonsa ole tuottaneet hänelle haetun alan 6 Opinto-opas

7 Jatkotutkintojen tieteenalat yleistä jatkokoulutusvalmiutta, hakemus käsitellään tiedekunnassa erillistapauksena menetellen pääsääntöisesti seuraavasti: 1. Dekaani pyytää asiasta lausunnon Kuopion yliopiston (1-2) alaa tuntevalta opettajalta 2. Dekaani toteaa (tiedekuntaneuvosto erityistapauksissa) annettuihin lausuntoihin nojautuen sen, onko hakijalla riittävät tiedot ja valmiudet anottuun jatko-opiskeluoikeuteen. Mikäli dekaani/tiedekuntaneuvosto toteaa, että hakijan tiedot anotun alan peruskoulutuksen joltakin osa-alueelta ovat puutteelliset, dekaani/tiedekuntaneuvosto/ määrittelee ne lisäopinnot, jotka suorittamalla hakija voi saavuttaa haluamansa jatkokoulutusvalmiuden. Lisäopinnot tulee olla suoritettuna ennen jatkotutkinnon suorittamista. Vaaditut lisäopinnot eivät ole esteenä jatko-opiskeluoikeuden myöntämiselle, mutta niitä ei voida sisällyttää hakijan jatko-opintoihin. 3. Dekaani (erityistapauksissa tiedekuntaneuvosto) myöntää jatko-opiskeluoikeuden. Kun hakijalla on todettu olevan riittävät tiedot ja valmiudet ko. alalle, merkitsee se samalla, että hakija on oikeutettu suorittamaan jatkotutkintoihin tutkimustyön lisäksi kuuluvat muut opinnot siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin pysyväismääräyksissä tai tutkintosäännöissä on määrätty. Alaa tuntevan opettajan tulee antaessaan pyydettyä lausuntoa kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Hakijan perustutkintoon kuuluvia hakemuksessa esitetty jä muita opintosuorituksia tulee verrata anotun alan peruskoulutuksen sisältöön ja pyrkiä lausunnossa selvittämään ko. opintojen vastaavuus. Mikäli lausunnon antaja katsoo anotun alan peruskoulutuksen tietyn oleellisen osa-alueen tiedot puutteellisiksi, hänen tulee lausunnossaan määritellä tarkasti, mitä lisäopintoja hakijalta tulee edellyttää. Määritellessään lisäopintoja lausunnon antajan tulee kuitenkin ottaa huomioon hakijan ilmoittama jatkotutkinnon aiottu tutkimusala ja lisäopintojen merkittävyys ko. tutkimusalan ja hakijan mahdollisesti esittämän tutkimustyön aihepiirin kannalta. 3. Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat 3.1. Jatko-opinto-oikeuden hakeminen, ohjaajien määrääminen, seurantaryhmä, jatko-opintosuunnitelma 1. Opiskelija tutustuu yliopiston jatkokoulutusmääräyksiin. Ne sisältyvät tiedekunnan/ luonnontieteellisen alan jatkokoulutuksen opinto-oppaaseen, jota saa opintoasioiden osastosta (opas on maksullinen). Opas löytyy myös yliopiston www-sivuilta osoitteesta: tai 2. Opiskelija neuvottelee jatko-opintomahdollisuuksista ao. oppiaineen vastuuhenkilön kanssa ja alustavasti myös mahdollisten tutkimustyön ohjaajien kanssa. 3. Jatko-opiskelija neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tarkemmasta tutkimusaiheesta, jatko-opinnoista ja sopivista ohjaajista. Ohjaajia tulee olla yksi tai useampia ja ainakin yhden tulee olla Kuopion yliopiston professori tai dosentti. 4. Saatuaan ohjaajien suostumuksen opiskelija hakee jatko-opiskeluoikeutta luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnalta hakulomakkeella (saatavana tiedekunnan kansliasta tai www-sivuilta osoitteesta lomake myös op- Tieteellinen jatkokoulutus 7

8 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta paan liitteenä) tai vapaamuotoisella hakemuksella, jossa mainitaan asianomainen tutkinto, jatko-opintojen pääaine ja mahdollinen tutkimusala. Hakemukseen liitetään perustutkintotodistus tai muut opinto-oikeuden myöntämiseen vaikuttavat asiakirjat, esitys ohjaajiksi, alustava tutkimussuunnitelma, pääohjaajan hyväksymä jatkoopintosuunnitelma sekä ao. laitoksen/oppiaineen vastuuhenkilön lausunto, jos häntä ei esitetä ohjaajaksi. Samoin esitykseen liitetään ohjaajien esitys seurantaryhmäksi. Jos työssä tehdään kliinisiä kokeita, hakemukseen tulee liittää eettisen toimikunnan lausunto. Jos tutkimustyössä tehdään eläinkokeita on syytä ottaa selville määräykset, jotka koskevat koe-eläinten käyttöä tutkimuksessa. Yliopiston alakohtaiset ohjeet mitä opintoja henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan tulee sisällyttää, ovat tässä opinto-oppaassa, joihin opiskelijan on syytä huolellisesti tutustua. Ohjaajan lisäksi tiedekunnan hallintopäällikkö antaa neuvontaa jatko-opintosuuntelman laatimisessa. Hakemus toimitetaan tarvittavine allekirjoituksineen tiedekunnan hallintopäällikölle asian valmistelua varten. Huom! Jatko-opintosuunnitelmaan sisältyvät opinnot tulee esityksessä ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Yleinen jatkokoulutus muodostaa tavallisesti oman kokonaisuutensa. Opiskelijan ja ohjaajien tulee ottaa huomioon, että tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet. Jatko-opintosuunnitelman sisällöstä ja laatimisesta on tarkemmat ohjeet tämän oppaan kohdassa 7. Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimisesta toimenpidekohdan 6. jälkeen tällä sivulla. 5. Hallintopäällikkö käsittelee hakemuksen tieteelliseen jatkokoulutukseen yhteistyössä ohjaajien ja ao. vastuulaitoksen kanssa ja, jos lisäselvityksiä ei katsota tarvittavan, esittelee sen dekaanille. 6. Dekaani myöntää jatko-opiskeluoikeuden, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat ja muut ohjaus-/seurantaryhmän jäsenet sekä lähettää tiedon päätöksestä ohjaajille, opiskelijalle, seurantaryhmän jäsenille, opintoasioiden osastoon ja ao. laitokselle. Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimisesta Jatko-opiskeluoikeushakemuksen yhteydessä esitetään tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelma tulee laatia yleensä suomen- tai englanninkielellä. Työn ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatyötä. Jos tutkimustyön aihe, aineisto tai julkaisutapa muuttuvat oleellisesti, on laadittava uusi suunnitelma, joka on esitettävä vuosiraportin yhteydessä. Tutkimussuunnitelma sisältää seuraavat tiedot: Tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot Tutkimuksen nimi suomeksi ja englanniksi. Tutkimuksen tausta ja tutkimusongelmat Sisältää lyhyen tiivistelmän tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen. Selvitettävä erityisesti, mitä asiasta ei vielä tiedetä ja miksi tutkimus on tarpeellinen. Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteet on rajattava ja esitettävä selkeästi. 8 Opinto-opas

9 Aineisto ja menetelmät Sisältää mm. yleiskuvauksen käytetyistä tutkimusmenetelmistä, koejärjestelyistä, koe-eläimistä ja koehenkilöistä. aineistot tulee kuvata riittävän tarkasti menetelmät, perustelu menetelmien valinnalle kuvaus tilastollisesta käsittelystä (tilastolliset menetelmät, satunnaistaminen, luotettavuus, ryhmien koot jne.) eettiset näkökohdat (tarvitaanko eettisen toimikunnan lausunto/eläinkoelupa) Tutkimuksen aikataulu Kuvataan tutkimuksen eri vaiheiden/osatöiden aikataulu ja julkaisusuunnitelma. Kirjallisuusviitteet Alan keskeiset kirjallisuusviitteet. Tutkimushankkeeseen osallistuvien nimet Jatkotutkintoihin liittyvät käytännöt 3.2. Jatko-opiskelijaksi rekisteröityminen, vuosittainen raportointi 7. Opiskeluoikeuden saatuaan jatko-opiskelija kirjoittautuu opintoasioiden osastossa välittömästi jatko-opiskelijaksi yliopiston yleistä jatko-opiskelijan ilmoittautumislomaketta käyttäen. Opiskeluoikeuden säilyttämiseksi on lisäksi ilmoittauduttava samaa menettelytapaa käyttäen vuosittain viimeistään syyskuun 15. päivään mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu jatkossa vuosittain henkilökohtaisesti, asiamiehen välityksellä, puhelimitse tai sähköpostitse. Lisätietoja ilmoittautumisesta Halutessaan jatko-opiskelija voi maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun, joka oikeuttaa pelkästään YTHS:n (ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön) palveluihin. Opintoasiain osastosta voi ostaa jatkokoulutusoppaan tai sen voi myös tulostaa yliopiston www-sivuilta tai 8. Jatko-opiskelija raportoi ao. lomaketta käyttäen väitöskirjatyön ja jatko-opintojen etenemisestä vuosittain ohjausryhmälle. Raportti toimitetaan tarvittavin allekirjoituksin varustettuna tiedekunnan kansliaan mennessä. Tutkijakoulua varten tehty vastaava raportti korvaa po. raportin. Yksityiskohtainen jatkokoulutussuunnitelma käsitellään ohjausryhmässä viimeistään vuosiraportin yhteydessä. H u o m a u t u s Hyväksytty ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen on edellytyksenä (koskee kaikkien tiedekuntien jatko-opiskelijoita) mm. yliopiston myöntämille apurahoille, joten esitys tulisi tehdä viivytyksettä, vaikka varsinaista aikarajaa asian käsittelylle ei olekaan määrätty Valitusoikeus Jatko-opinto-oikeutta koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkaisemisesta. Dekaanin antamaan oikaisupyyntöä koskevaan päätökseen voi hakea valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen (Kuopion yli- Tieteellinen jatkokoulutus 9

10 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta opiston hallintojohtosääntö 67, hallintolainkäyttölaki (586/96). Epäselvissä tapauksissa tiedekunnan dekaani voi halutessaan viedä asian tiedekuntaneu-voston päätettäväksi Eettisen toimikunnan lupa, lääketieteellinen tutkimus Mikäli lääketieteellinen tutkimus kohdistuu ihmiseen, tulee ilmoittautumiseen liittää eettisen toimikunnan lausunto. Alkio- ja sikiötutkimuksista on säädetty erikseen. Potilaiden turvallisuuden ja muiden eettisten kysymysten valvomiseksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin on nimetty eettinen toimikunta. Eettisen toimikunnan nimeäminen perustuu lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta (No 488/1999). Toimikunta antaa lausunnot paitsi yliopistossa ja sairaalassa tehtävistä myös yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ulkopuolella tehtävistä tutkimuksista (avohoito, pienemmät sairaalat, joissa ei omaa eettistä toimikuntaa). Eettisen toimikunnan kokoonpano on mainittu yliopiston yleisoppaassa. Puheenjohtajana toimii professori Esko Länsimies (KYS, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, puh , Tutkimuseettisen toimikunnan sihteeri on Tuija J. Jussila (KYS, puh , kuh.fi). Lausuntohakemukset tulee toimittaa tutkimuseettisen toimikunnan toimistoon: KYS, Rak. 2 G. Hakemuslomake ja ohjeita internetistä Eettiselle toimikunnalle tulee lausuntoa varten jättää kaikista ihmiseen kohdistuvista tutkimuksista selvitys, josta ilmenee: 1. Tutkimuksen tarkoitus 2. Kenelle ja millä menetelmillä tutkimus suoritetaan 3. Tutkimuksesta saatavan tuloksen oletettava merkitys 4. Tutkijan arvio tutkimukseen liittyvistä riskeistä ja tutkimuksen eettisistä näkökohdista. Myös tutkimuksen rahoittajat saattavat vaatia apuraha-anomuksiin liitettäväksi eettisen toimikunnan lausunnon (mm. Suomen Akatemia). Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lääketieteellinen tutkimus kuuluu kiinteästi yliopistollisten sairaaloiden toimenkuvaan. Tutkimuksella on useita tavoitteita. Se liittyy uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittämiseen, sairauksien ehkäisyyn, uuden biolääketieteellisen tiedon tuottamiseen, erilaisten tutkimusja hoitomenetelmien kustannus- ja vaikuttavuusarviointeihin ja myös kliinisen työn laadun arviointiin ja ylläpitoon sekä kehittämiseen. Lääketieteellinen tutkimus kuuluu kiinteästi myös lääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilöstön tieteelliseen jatkokoulutukseen. Lääketieteen tutkimus on viime vuosina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kehittynyt sekä laadullisesti että määrällisesti myönteisesti. Lääketieteellinen tutkimus on terveydenhuoltolaitoksissa luvanvaraista toimintaa ja sitä säätelevät sekä laki että asetukset. Lääketieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion tai sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä. Ihmisiin kohdistuvalle tutkimukselle on aina haettava eettisen toimikunnan lupa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin nimetyltä eettiseltä toimikunnalta. 10 Opinto-opas

11 Jatkotutkintoihin liittyvät käytännöt Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehtävä tutkimustyö on enenevässä määrin usean eri yksikön yhteistyötä, ja se kohdistuu keskeisiin kansansairauksiin. Vahvoja tutkimusalueita Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ovat mm. aikuistyypin diabetes, lihavuus, osteoporoosi ja muut tuki- ja liikuntaelinsairaudet, Alzheimerin tauti ja muut muistihäiriöt sekä aivoverisuonisairaudet, kuvantamistutkimukset ja laaja-alainen kliininen tutkimus eri klinikoissa. Tutkimusyhteistyötä tehdään Kuopion yliopiston eri laitosten ja A.I.Virtanen -instituutin kanssa. Kun jatko-opiskelija aikoo käynnistää tutkimuksen, jota tehdään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tai joka kohdistuu sairaalassa hoidettuihin potilaisiin, tulee hänen ensiksi ottaa yhteys asianomaisen tulosyksikön (klinikan) ylilääkäriin, jonka vastuulla ao. yksikössä tehtävä tutkimus on. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehtävästä tutkimustyöstä on annettu ohjeita mm. EVO-rahoitteinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Ohje 6/2004) ja Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Ohje 7/2004). Ohjeet ovat saatavissa KYSin hallintokeskuksesta (tutkimuskoordinaattori Anneli Tepponen, puh ). Lisätietoja antavat myös eettisen toimikunnan puheenjohtaja ja sihteeri Koe-eläinten käyttöön liittyvät ohjeet ja määräykset Koe-eläinten käyttö tutkimuksessa on luvanvaraista toimintaa. Koe-eläinten hankinta, ylläpito ja muut koe-eläimiin liittyvät asiat Kuopion yliopistossa ovat Valtakunnallisen koeeläinkeskuksen (VKEK) hoitamia. Tutkijat tekevät eläinkokeensa koe-eläinkeskuksen tiloissa: Eläinten tilaus, hoito, muut palvelut sekä kustannukset yms. ks. Valtakunnallisen koeeläinkeskuksen kotisivut Koe-eläintoimintaa säätelee eurooppalainen ja kansallinen lainsäädäntö: eläinkokeita voi tehdä vain niitä varten suunnitelluissa tiloissa, kelpoisen henkilön vastuulla ja eläinkoetoimikunnan luvalla. Käytettyjen eläinten lukumäärät on ilmoitettava vuosittain viranomaisille. Geenimuunnettuja eläimiä tai mikro-organismeja käytettäessä on otettava huomioon myös niitä koskeva lainsäädäntö. Lainsäädäntöä sekä muuta ohjeistusta löytyy laitoksen internet-sivulta, samoin kuin englanninkielinen opas Laboratory Animal User s Guide. Eläinkokeita saa tehdä itsenäisesti ainoastaan ns. kelpoinen henkilö: soveltuvan akateemisen loppututkinnon omaava ja kelpoisuuskurssin suorittanut henkilö. Kelpoisuuskurssilla opitaan eläinkokeiden tekemisessä tarvittavien asioiden perusteet: lainsäädäntö, kokeen suunnittelu, eläinten biologia, eläinten käsittely, eettiset periaatteet eläinten käytössä jne. Eläinkokeellista tutkimusta tekevien jatkokoulutettavien edellytetään suorittavan tämän kurssin. Kuopion yliopistossa VKEK järjestää vuosittain tammi-helmikuussa kelpoisuuskurssin nimellä Eläinkokeiden suunnittelu, suorittaminen ja johtaminen (ESS). Opintojakson kuvaus on julkaistu yliopiston www-sivulla (luonnontieteet). Ennen eläinkokeen toteuttamista on siihen saatava lupa eläinkoetoimikunnalta tai läänihallitukselta. Ohjeet lupahakemuksen tekemiseen, hakemuslomake, koe-eläintoimikunnan kokoontumisajat yms. tiedot löytyvät VKEK:n kotisivuilta. Tieteellinen jatkokoulutus 11

12 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 4. Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Lisensiaatintutkimuksen laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmälle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisussa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota tekijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Tiivistelmä voi olla tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tai vain lisensiaatintutkimusta varten kirjoitettu. Siinä tapauksessa, että työ muodostuisi vähemmästä kuin 2-3 osatyöstä, suositellaan monografiatyön laatimista. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaatintutkimuksen osana. Hyväksyttäväksi esitettävän lisensiaatintutkimuksen nimiölehden jälkeiseksi sivuksi liitetään tiivistelmäsivu. Ohjeet tiivistelmäsivuksi on sisällytetty yliopiston julkaisuohjeisiin, joita saa kirjastosihteeri Liisa Hassiselta Snellmanian kirjastosta (puh ) tai julkaisutoimikunnan sihteeriltä Jukka Kanaselta (puh ), Ohjeet löytyvät myös Internetistä yliopiston kirjaston kotisivulta. Em. henkilöiltä ja kirjastojen toimipisteistä saa myös yliopiston sarjajulkaisujen käsittelylomakkeita Lisensiaatintutkimuksen käsittely tiedekunnassa Kun lisensiaatintutkimus esitetään tarkastettavaksi, menettely on seuraava: Kun jatko-opiskelija katsoo lisensiaatintutkimuksen olevan valmis, hän esittää kirjallisesti tarkastettavaksi lisensiaatintutkimuksensa sekä toimittaa samalla 1-2 kappaletta po. työtä tiedekunnan kansliaan tiedekuntaneuvoston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa tarkastajat määrätään. Mikäli työhön sisältyy osajulkaisuja, tulee tekijän liittää esitykseensä selvitys omasta osuudestaan osajulkaisuissa. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa. Oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Tarkastajien tulee olla vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Tiedekuntaneuvoston määräämien tarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa lisensiaatintutkimuksen saapumisesta. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. Tarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella lisensiaatintutkimuksen tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunnossa noudatetaan väitöskirjan esitarkastajille annettuja ohjeita. Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä koskevat ohjeet Kuopion yliopistossa on saatavana englanninkielisenä tiedekunnan kansliasta tai sen voi tulostaa yliopiston www-sivulta 12 Opinto-opas

13 Lisensiaatintutkimus 4.2. Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä arvostelusta, mikäli alakohtaisesti on niin määrätty. Lisensiaatintutkimuksen arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Lisensiaatintutkimukset arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Tieto lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja yliopiston tiedottajalle. Lisensiaatintutkimuksen tekijä toimittaa heti työn hyväksymisen jälkeen yliopiston kirjastoon kolme kansitettua kappaletta. Tieteellinen jatkokoulutus 13

14 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 5. Väitöskirja Väitöskirjassa opiskelijan osoittaa syvällisesti perehtyneensä omaan tutkimusalaansa sekä kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jonka voidaan katsoa laajentavan tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Väitöskirjan laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa tutkimusongelmaa käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Yhteenvedolle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Yhteenveto voi olla tieteellisessä aikakauslehdissä julkaistu tai vain väitöstä varten kirjoitettu. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen väitöskirjan osana Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väittelyluvan hakeminen ja esitarkastajien nimeäminen Kun jatko-opiskelija katsoo tutkimuksensa olevan valmis, hän hakee kirjallisesti väittelylupaa väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselleen sekä toimittaa samalla 1-2 kappaletta väitöskirjatyötään tiedekuntaneuvoston esittelijälle siihen tiedekuntaneuvoston kokoukseen toimitettavaksi, jossa esitarkastajat määrätään. Mikäli työhön sisältyy osajulkaisuja, tulee tekijän liittää hakemukseensa selvitys omasta osuudestaan osajulkaisuissa. Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä väitöskirjatyölle kaksi esitarkastajaa, joista kumpikaan ei saa olla ohjaaja ja joiden tulee olla vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Väittelijälle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä esitarkastajiksi esitetyistä henkilöistä ennen esitarkastajien määräämistä. Lisäksi vain perustelluissa erikoistapauksissa esitarkastaja voi työskennellä samassa työryhmässä kuin väitöskirjatyön tekijä. Tiedekuntaneuvoston määräämien esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa väitöskirjan saapumisesta. Esitarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella väitöskirjan tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Esitarkastajien tulee mm. lausua käsityksensä siitä, onko väitöskirja julkaistavissa sellaisenaan vai esitetäänkö väitöskirjaan muutoksia. Jälkimmäisessä tapauksessa muutosehdotukset on perusteltava ja samalla esitettävä, vaatiiko väitöskirja näiltä osin uutta esitarkastusta ennen väittelyluvan myöntämistä. Lausunto päätetään yhteenvetoon koko tutkimustyön laadusta ja merkityksestä ko. tutkimusalalle. Yhteenvedon lopussa esitarkastaja toteaa, puoltaako hän väittelyluvan myöntämistä. Ehdollisia lausuntoja ei tule antaa. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. 14 Opinto-opas

15 Väitöskirja Esitarkastajan tulee lausunnossaan kiinnittää huomiota mm. väitöskirjan laatijan kykyyn 1. Kuvata tutkimuksen tarkoitus ja tausta sekä täsmentää tutkimusongelma. 2. Tarkastella kriittisesti tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. 3. Valita tutkimusmenetelmät ja aineisto tieteellisin perustein ja perustella valintansa. 4. Esittää selkeästi tutkimustuloksensa ja kytkeä ne muihin vastaaviin tuloksiin. 5. Tehdä selkeät ja kriittiset johtopäätökset saavuttamistaan tuloksista ja pohtia niiden tieteellistä merkitystä ja tarvittaessa sovellutusmahdollisuuksia. Tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, onko työn eri osat tasapainoisesti esitetyt ja esityksen laajuus tehtyä työtä ja tuloksia vastaava sekä muodostaako väitöskirja tieteellisen kokonaisuuden. Väitöskirjan tarkastamisohjeet löytyvät tiedekunnan www-sivuilta Väittelyluvan myöntäminen Väittelyluvan myöntämistä koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen ja väittelijän lausuntoa koskevan mahdollisen vastineen perusteella sekä määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä yhden tai useampia vastaväittäjiä väitöskirjan julkista tarkastusta varten ja määrää väitöstilaisuuden valvojan. Oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan/ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Vastaväittäjän tulee olla vähintään dosentin pätevyyden omaava henkilö ja vain poikkeustapauksissa hän voi työskennellä samassa työryhmässä kuin väitöskirjan tekijä. Ennen vastaväittäjän lopullista määräämistä on väittelijälle varattava tilaisuus antaa lausuntonsa vastaväittäjäksi esitetyistä henkilöistä. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen valvojan Väitöskirjan hyväksyminen Vastaväittäjän tulee antaa tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausuntonsa väitöskirjasta kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Lausunnosta tulee ilmetä, esittääkö vastaväittäjä väitöskirjan hyväksyttäväksi. Väitöskirja arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Väittelijälle on varattava tilaisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnosta. Vastaväittäjän lausunnon tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausuntojen ja väittelijän siihen mahdollisesti antaman vastineen saatuaan tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tieto väitöskirjan hyväksymisestä lähetetään jatkoopiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja tiedottajalle. Tieteellinen jatkokoulutus 15

16 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 5.2. Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä koskevia ohjeita sekä yleisiä ohjeita väitöstilaisuutta varten (ks. kohta 6.5) on saatavissa hallintokeskuksesta ruotsin ja englanninkielisenä. Tiedekunnat valvovat tarkastusprosessiin yms. väittelykäytäntöihin liittyviä seikkoja rehtorien neuvoston väittelykäytäntöä koskevan suosituksen ( ) huomioiden. Suositukset ovat seuraavat: 1. Väitöskirjalla tulee olla vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka on valittu oman tiede kunnan ulkopuolelta, jos mahdollista. Ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Työn ohjaaja ei saa toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. 2. Jokaisen tiedekunnan on syytä perustaa jatkotutkintotyöryhmä tai vastaava elin, joka keskustelee tarkastajien valinnasta ja arvosanojen käytöstä sekä seuraa tarkastusprosessia. 3. Arvostelussa tulee pyrkiä ylläpitämään kansallisia normeja toisilleen läheisten tieteenalojen kesken. 4. Muun kuin oman yliopiston jatko-opiskelijan tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi on selvitettävä, onko työ ollut jo tarkastettavana muualla. 5. Väitöskirjan voi julkaista sähköisessä muodossa. Julkaisussa tulee mainita väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot. Perusvaatimukset: Väitöskirjan tulee olla 1. osoitus kyvystä tehdä itsenäistä tutkimustyötä 2. yhtenäinen kokonaisuus 3. perustua alkuperäisideaan ja tavoitteisiin sekä 4. tuoda uusia tuloksia/käsityksiä 5.3. Väitöskirjan painatus ja siitä aiheutuvat kulut Painosmäärästä päättää sarjan toimittaja yhdessä väitöskirjan tekijän kanssa. Painajalle jää vapaakappaletoimituksia varten seitsemän kappaletta kutakin julkaisua. Painosmäärää harkittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon kirjaston vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvitsemat kappaleet sekä väitöskirjojen osalta väitöstilaisuudessa jaettavat kappaleet ja julkista näytteillepanoa varten tarvittavat kappaleet. Myös oman tiedekunnan laitoksia ja professoreita varten varataan tarvittava määrä väitöskirjakappaleita. Arvioidut kirjaston ostamien kappaleiden määrät sarjoittain ovat seuraavat: A. Farmaseuttiset tieteet 15 kpl C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 18 kpl D. Lääketiede 30 kpl E. Yhteiskuntatieteet 40 kpl F. Yliopistotiedot 15 kpl G. A.I. Virtanen -Instituutti 18 kpl H. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta 15 kpl Väitöskirjan painatuksessa on huomioitava, että aikaisemmin julkaistuja väitöskirjan osia ei välttämättä tarvitse sisällyttää painettavaksi väitöskirjajulkaisuun. Kopijyvä toimittaa kirjastoon julkista näytteillepanoa varten kolme kappaletta väitöskirjaa vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja voidaan painaa kokonaisuudessaan monografiana tai niin sanottuna nippuväitöskirjana eripainoksineen ennen väitöstilaisuutta. OPM:n vuon- 16 Opinto-opas

17 Väitöskirja na 1995 asettaman työryhmän suositusten mukaisesti tohtoriksi väittely voi tapahtua ilman väitöskirjan julkaisemista painettuna. Tällaisissa tapauksissa riittää, kun väittelijä toimittaa kolme kappaletta väitöskirjaansa monisteina kirjastoon nähtäväksi. Niin sanotuista nippuväitöskirjoista riittää yhteenveto-osan monistaminen. Väitöskirja voidaan myös varsinaisesti painaa vasta väitöstilaisuuden jälkeen, jolloin mahdolliset korjaukset ehtivät mukaan ensimmäiseen painokseen. Väitöskirjaa ei myöskään ole pakko painaa ollenkaan, vaan se voidaan tallentaa painatuskeskuksen elektroniseen julkaisuvarastoon, josta siitä tulostetaan tarvittaessa kopioita. Tekijän luvalla väitöskirjat ja muut julkaisut voidaan julkaista kokonaisuudessaan myös yliopiston www-sivulla. Yliopisto korvaa väitöskirjan painatuskulut yliopiston kirjaston ostamien kappaleiden osalta. Kopijyvässä painetun väitöskirjan kustannusosuus hoidetaan suoraan sieltä. Jos väitöskirja painetaan muualla, väittelijän tulee itse huolehtia siitä, että painatusliike lähettää Kuopon yliopiston talousosastolle apurahan määrää vastaavan laskun (puh tai ). Yliopiston kirjasto vastaa julkaisujen jakelusta ja myynnistä, ellei tekijän tai julkaisusta vastaavan laitoksen kanssa toisin sovita. Lisäksi kirjasto vastaa myös julkaisujen vaihtotoiminnasta sekä julkaisuvaraston hoidosta. Julkaisujen tiedottamisesta ja markkinoinnista huolehtii hallintokeskus. Kirjasto kopioi uusien julkaisujen abstraktit yliopiston www-sivuille Elektroniset väitöskirjat Rehtorin päätöksen mukaan väitöskirjat ovat vapaasti luettavissa verkossa. Yliopiston julkaisusarjojen väitöskirjat julkaistaan sekä painettuina että verkkoversioina. Edellytyksenä on, että väittelijä toimittaa työnsä PDF-tiedostona kirjastoon. Verkkoversion lisäkustannukset sisällytetään väittelijän painatusapurahaan. Väittelijä toimittaa väitöskirjan PDFtiedoston digitaalista versiota varten joko sähköpostin liitetiedostona tai cd-levykkeellä julkaisutoimikunnan sihteerille. Jos painopaikkana on Savon Painatuskeskus, voi painon kanssa sopia PDF-tiedoston tuottamisesta ja toimittamisesta. PDF-tiedoston voi tehdä myös itse, tarvittavat ohjelmistot löytyvät mm. kirjastosta ja oppimiskeskuksesta. Erillisistä osajulkaisuista ja yhteenveto-osasta koostuvassa artikkeliväitöskirjasta digitaalinen versio voidaan julkaista vain yhteenveto-osasta. Väittelijän tulee toimittaa PDF-tiedostona siis versio, josta on poistettu muualla julkaistut artikkelit/osajulkaisut. Verkkojulkaisemista koskevissa asioissa opastaa julkaisutoimikunnan sihteeri Jukka Kananen, s-posti uku.fi, puh Kuopion yliopiston julkaisusarjat tai Julkaisujen sarjajako on tiedekuntapohjainen ja sitä täydentää yliopiston toimintaan liittyviä kirjoituksia varten tarkoitettu Yliopistotiedot -sarja. Sarjajaon uudistuksen yhteydessä vuonna 1992 laadittiin sarjoissa julkaisemista koskevat ohjeet, jotka päivitettiin uudelleen vuonna Nykyiset ohjeet kattavat sekä tiedot julkaisutoiminnan hallinnosta että kirjoittajille tarkoitettuja käytännön ohjeita. Yliopiston ulkomaalaisia tutkijoita ja opettajia ajatellen ohjeet on julkaistu myös englanniksi (The Kuopio University Publications Series were revised at beginnig of 1992 on the basis of five faculties of the University, supplemented by a sixth sereis called University Affairs. After five years there are only four faculties left, Tieteellinen jatkokoulutus 17

18 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta and because there has also been some other changes in the publishing procedure, also the guidelines needed some renewing. The guidelines include both administrative information and practical guidelines for authors. They are also available in English.) Kuopion yliopisto julkaisee yhteensä yksitoista (11) julkaisusarjaa, joista seuraavat kuusi sopivat väitöskirjojen julkaisemiseen. Julkaisusarjojen alla on ilmoitettu myös sarjojen toimittajat yhteystietoineen: Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet Kuopio University Publications A. Pharmaceutical Sciences FaT, tutkija Eero Suihko, puh s-posti: Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences Professori Lauri Kärenlampi, puh ; s-posti: Professori Jari Kaipio, puh ; s-posti: Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede Kuopio University Publications D Medical Sciences Professori Esko Alhava, puh ; s-posti: esko.alhava@uku.fi Professori Martti Hakumäki, puh ; s-posti: martti.hakumaki@uku.fi Professori Raimo Sulkava, puh , s-posti:raimo.sulkava@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet Kuopio University Publications E. Social Sciences Yliassistentti Jari Eskola, puh ; s-posti: jari.eskola@uku.fi Yliassistentti Jari Kylmä, puh ; s-posti: jari.kylma@uku.fi Yliassistentti Veli-Matti Poutanen, puh ; s-posti: veli-matti.poutanen@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot Kuopio University Publications F. University Affairs Informaatikko Liisa Salmi, puh , ; s-posti: liisa.salmi@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja G. A.I. Virtanen Instituutti Kuopion University Publications G. A.I. Virtanen Institute for Molecular Sciences Tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfros, , s-posti: jarmo.wahlfors@uku.fi Professori Karl Åkerman, puh , s-posti: karl.okerman@uku.fi Kuopion yliopiston julkaisuja H. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Kuopion University Publications H. Faculty of Business and Information Technology Professori Markku Nihtilä, puh ; s-posti: markku.nihtila@uku.fi Yliassistentti Mika Pasanen, puh ; s-posti: mika.pasanen@uku.fi Julkaisuohjeiden tarkoituksena on kuvata yliopiston julkaisupolitiikkaa sekä ohjata yliopistosarjojen kirjoittajia ja toimittajia soveltamaan yleisesti hyväksyttyjä julkaisukäytäntöjä. Ohjeet on tarkoitettu noudatettaviksi ensisijaisesti yliopiston sarjajulkaisuissa, mutta niitä toivotaan soveltuvin osin käytettäviksi myös yliopiston muussa julkaisutoiminnassa. Julkaisuohjeet sisältävät tietoja yliopiston julkaisusarjoista ja niiden hallinnosta. Ohjeissa määritellään myös sarjojen toimittajien sekä kirjaston julkaisujen tutkimustyöhön liittyvät tehtävät sekä annetaan tietoa julkaisujen rahoituksesta, jakelusta ja markkinoinnista, kielestä, painatuksesta sekä tekijänoikeuksista. Lisäksi ohjeet sisältävät teknisiä tietoja sivujärjes- 18 Opinto-opas

19 Väitöskirja tyksestä, sisällysluetteloista ja otsikoista, ISBN- ja ISSN-numeroista, taulukoista ja kuvista, kuvailulehden ja yhteenvedon laatimisesta sekä viittausten ja lähdeluettelon teosta Ohjeita väitöstilaisuutta varten Väitöstilaisuuden tiedottamista koskevaa ohjetta on saatavissa yliopiston viestinnästä puh (viestintäsihteeri Pirkko Mantere, I Ennen väitöstilaisuutta Väittelijä sopii väitöspäivän ja -paikan tiedekunnan dekaanin kanssa n. 3 viikkoa ennen väitöstilaisuutta neuvoteltuaan asiasta ensin väitöstilaisuuden valvojaksi määrätyn opettajan ja vastaväittäjän kanssa. Väittelijä hoitaa itse väitöstilaisuutta varten tarvittavan salin varauksen (Canthian, Melanian, Snellmanian ja Mediteknian tilavaraukset, puh tai ; tilavaraukset@uku.fi tai webbilomakkeella). Microteknian auditorion varaukset Kopijyvä, puh ja Tietoteknian auditorion varaukset Annariitta Kettunen, puh Väitöstilaisuutta koskevissa yleisissä järjestelyissä pyydetään ottamaan yhteyttä ylivirastomestari Hannu Happoseen (puh tai ). Yliopiston julkaisutoimikunta on laatinut julkaisuohjeet, joissa selvitetään, miten tulee toimia haluttaessa käsikirjoitus julkaistavaksi yliopiston julkaisusarjoissa. Ohjeet on julkaistu yliopiston www-sivulla tai niitä voi myös saada Snellmanian kirjastosta (kirjastosihteeri Liisa Hassinen). Mikäli väitöstilaisuus sattuu lauantaiksi, pyydetään erikseen sopimaan väittelijän valokuvaamisesta yliopiston kuvalaitoksen kanssa puh Väittelijän on toimitettava 10 päivää ennen väitöstilaisuutta kolme väitöskirjaa nähtäväksi kirjastoon (Snellmania). Yleisen käytännön mukaan väittelijän on ollut tapana toimittaa väitöskirjansa esitarkastajalle sekä ainakin oman tiedekunnan laitoksille ja professoreille hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta. Rehtorille on tapana toimittaa väitöskirja henkilökohtaisesti. Ajan voi varata johdon sihteeriltä puh Kaksi väitöskirjaa toimitetaan yliopiston viestintään mahdollisia tiedotusvälineiden vapaakappaletilauksia varten. Jos väitöskirja painetaan Kopijyvässä, painaja toimittaa kirjat suoraan viestintään ja kirjastoon. Vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta väittelijän on toimitettava yliopiston viestintään (puh ) yhden sivun (A4) pituinen yleistajuinen ja erikoisterminologiasta riisuttu selostus tutkimuksestaan sekä kaksi väitöskirjaa. Selostuksessa on esitettävä tutkimuksen tarkoitus, menetelmät ja tulokset ja painotetaan mahdollisuuksien mukaan suuren yleisön kannalta tärkeää, mielenkiintoista ja uutisarvoista uutta tietoa. On toivottavaa, että selostus toimitetaan viestintään sekä sähköisesti että paperivedoksena. Väitöstiedotetta varten pyydetään täyttämään yliopiston viestinnästä saatava lomake. Jos väittelijä haluaa olla tiedotusvälineiden tavattavissa ennen väitöstilaisuuden alkamista, asiasta pyydetään ilmoittamaan viestintään, joka siinä tapauksessa varaa paikan ja ilmoittaa asiasta edelleen tiedotusvälineille. Väitöskirjan selostus julkaistaan sellaisenaan yliopiston www-sivulla Tiedotusvälineitä varten viestintä tarvitsee väittelijästä valokuvat (2-3 kpl). Tätä varten väittelijä voi kuvauttaa itsensä viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta yliopiston kuvalaitoksella. Kuvaus ja neljä passikuvaa ovat maksuttomia. Kuvalaitos lähettää kuvat suoraan viestintään. Väittelijä voi myös halutessaan toimittaa viestintään väitöstiedotteen Tieteellinen jatkokoulutus 19

20 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta mukana omat valokuvansa (mustavalkoinen, passikuva tai suurempi). Jos väittelijä ei halua valokuviaan lähetettäväksi tiedotusvälineille, hän voi sopia kuvauksesta kuvalaitoksessa myös myöhempänä ajankohtana, esim. väitöspäivänään. Kuvalaitoksen ottamat kuvat arkistoidaan mahdollista myöhempää käyttöä varten (esim. promootiomatrikkeli). II Väitöstilaisuus Väittelijä, valvoja ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä tai tummaa pukua, naiset vastaavasti mustaa pukua. Valvoja ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hattua kädessään saliin astuessaan ja salista poistuessaan. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten valvoja ja viimeisenä vastaväittäjä. Malli 1 Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja avaa väitöstilaisuuden lausuen:...tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjät istuutuvat. Malli 2 Tilaisuus voidaan avata myös seuraavasti. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja lausuu: Tänään meillä on julkisesti tarkastettavana (väittelijän oppiarvo ja nimi) väitöskirja (...nimi...), joka on tehty... (laitoksia) :ssa. Vastaväittäjänä toimii professori, dosentti X.X... yliopistosta. Kuopion yliopiston... tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjä istuutuvat. Väittelijä pitää seisten lyhyen alkajaisesitelmän, jossa hän selvittää tutkimustyönsä taustaa ja yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Alkajaisesitelmä saa kestää minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: Arvoisa valvoja, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat. Alkajaisesitelmän jälkeen väittelijä lausuu: Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.)... tiedekunnan määräämänä vastaväittelijänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisten lyhyesti omalta kannaltaan lyhyen taustaesityksen tarkasteltavana olevasta tutkimustyöstä. Lopuksi hän ilmoittaa ryhtyvänsä työn yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Kun vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, heidän tulee sopia keskinäisestä työnjaosta ja ilmoittaa siitä oman taustaesityksensä yhteydessä. Tämän jälkeen vastaväittäjä toimittaa väitöskirjan tarkastuksen kiinnittäen aluksi huomiota yleisiin kysymyksiin kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusaineiston valintaan ja siirtyy sen jälkeen yksityiskohtaiseen tarkastukseen. Tarkastuksen lopuksi vastaväittäjän tulee esittää yhteenveto, jossa tarkastellaan väitöskirjassa esitettyjen tulosten 20 Opinto-opas

21 Väitöskirja merkitystä ko. tieteenalalla. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään n. neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka valvoja ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisten. Tämän jälkeen vastaväittäjä istuutuu. Väittelijä kiittää vastaväittäjää ja yleisöön kääntyen esittää kehotuksen: Tämän jälkeen pyydän niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on kysymistä tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoroa arvoisalta valvojalta. Valvoja päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden, joka saa kestää enintään kuusi (6) tuntia, lausumalla: Väitöstilaisuus on päättynyt Väitöstilaisuudesta aiheutuvat kustannukset Apuraha väitöskirjojen viimeistelyyn Apurahaa myönnetään jatko-opiskelijoille enintään 400 e/väittelijä väitöskirjatyön julkaisemiseen liittyviin kuluihin. Apuraha on henkilökohtainen, ja se voidaan maksaa ainoastaan väittelijälle itselleen. Apurahahakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit aiheutuneista kuluista. Apurahoilla on jatkuva haku. Apurahaa haetaan hakulomakkeella, joita saa yliopiston kampusnetistä (Hallinnon lomakkeet), hallinto/lomakkeet/. Hakemukset tulee toimittaa hallintokeskuksen kirjaamoon osoitteella: Kuopion yliopisto, PL 1627, Kuopio. Lisätietoja antaa suunnittelija Merja Miettinen, puh. (017) Matkakulut Yliopisto maksaa vastaväittäjän matkasta koituvat kustannukset. Matkajärjestelyistä ja maksatuksesta pyydetään ottamaan yhteyttä osastosihteeri Hanna Raatikaiseen (talousosasto, puh ; s-posti: ja ao. laitoksen kansliaan sekä tiedekunnan hallintopäällikköön, puh Matka-apurahat Kuopion yliopisto julistaa vuosittain keväällä haettavaksi matka-apurahoja tieteellisen jatkokoulutuksen matkakuluihin sekä matka-apurahoja yliopiston henkilökunnalle. Ensin mainitut apurahat on tarkoitettu omalla esityksellään tieteelliseen kongressiin tai vastaavaan osallistuville hakijoille. Apurahan myöntäminen edellyttää, että hakija on rekisteröity Kuopion yliopiston opiskelijaksi tieteelliseen jatkokoulutukseen. Viimeksi mainittu apuraha voidaan myöntää kongressiin tai konferenssiin osallistuville varttuneille tutkijoille. Edellytyksenä on, että tutkija pitää esitelmän. Mikäli esitelmä ei ole suullinen, siitä on oltava erityisperustelu. Matkarahojen hakuajoista ilmoitetaan erikseen. Hakemus on aina tehtävä hakuajasta riippumatta aina ennen matkalle lähtöä. Lisätiedot: apurahalautakunnan sihteeri Merja Miettinen, puh ; Hakemuslomakkeita on saatavissa apurahalautakunnan sihteeriltä tai yliopiston kampusnetistä Tieteellinen jatkokoulutus 21

22 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 6. Tutkintotodistuksen hakeminen Suoritettuaan kaikki tutkintoon kuuluvat opintosuoritukset ja opinnäytteet, opiskelija hakee tiedekunnan dekaanilta todistusta suorittamastaan tutkinnosta. Todistuksen hakemista varten opintoasioiden osastosta on saatavissa lomake tai sen voi tulostaa www-sivulta osoitteesta Todistuksen toimitusaika on kaksi viikkoa (kauppatieteissä kolme viikkoa). 7. Jatkotutkintoja koskevia eräitä säädöksiä Seuraavana keskeisimmät jatko-opiskelijoiden oikeusturvaa koskevat säädökset. Jatko-opinto-oikeutta koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkaisemisesta. Epäselvissä tapauksissa tiedekunnan dekaani voi halutessaan viedä asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. Dekaanin antamaan oikaisupyyntöä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta Itä-Suomen hallinto-oikeudesta siten kun hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 67 ). Opintosuoritusten arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka ovat nimitetty professorin virkaan (Laki yliopistolain 18 ja 42 :n muuttamisesta). Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen esitarkastaja, tarkastaja ja vastaväittäjä ei saa olla tekijään hallintomenettelylain 10 :n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa eikä sellaisessa kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa hänen puolueettomuuttaan (Yliopistoasetus 115/98, 18, 1 ). Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua on ennen asian ratkaisemista varattava tekijälle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta (Yliopistoasetus 115/98, 18, 2 ). Asianosainen voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen tai näitä vastaavan opinnäytteen opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Yliopistoasetus 115/98, 18 3 ). Kuopion yliopistossa väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö tehdään kirjallisena tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa tiedoksi saannista. Ennen asian ratkaisua tiedekuntaneuvoston tulee pyytää lausunto yliopiston jatkotutkintojen oikaisulautakunnalta (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 48, 1 ja 2 ). 22 Opinto-opas

23 Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 8. Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot luonnontieteellisellä alalla Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan ohjeita ja lomakkeita jatkokoulutettaville yliopiston www-sivulla Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tämän vuoksi jatkokoulutuksen yleistavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiuden ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa. Jatkokoulutuksen aikana jatkokoulutettava 1. perehtyy omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiuden sen piirissä kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä; 2. saavuttaa valmiuden eritellä ja rajata tutkittavia ongelmia, keksiä hypoteeseja niiden ratkaisemiseksi, vertailla eri ratkaisumalleja ja suunnitella hypoteesien testaamiseen tarvittavat kokeet, havaintosarjat ja mittaukset; 3. saavuttaa valmiuden käyttää ja kehittää tieteellisessä tutkimuksessa tarvittavia mittaus-, havainnointi- ja tietojenkäsittelymenetelmiä; 4. perehtyy omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa valmiuden nähdä oman tutkimusalansa yhteydet muihin tieteenaloihin; 5. perehtyy yleiseen tieteenteoriaan; 6. saavuttaa valmiuden kriittiseen tieteelliseen keskusteluun ja omien tulosten selkeään esittämiseen sekä omalla että vieraalla kielellä; 7. saavuttaa valmiuden tutkimusyhteistyöhön ja työryhmän johtotehtäviin; 8. saavuttaa valmiuden osallistua koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä esittää yleistajuisesti tieteen saavutuksia. Pystyäkseen antamaan opetusta tutkijalla on oltava syvällinen tuntemus alastaan, tieteen rakenteesta ja kehityksestä sekä riittävä pedagoginen taito Tutkintoja koskevat määräykset Asetuksen humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista (221/94) mukaan voidaan suorittaa filosofian lisensiaatin ja/tai filosofian tohtorin tutkinto. Asetusta tarkemmat määräykset on annettu Kuopion yliopiston luonnontieteellisen koulutusalan luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opetusta koskevassa pysyväismääräyksessä ( ) ja tässä oppaassa olevissa jatkokoulutusmääräyksissä. Tieteellinen jatkokoulutus 23

24 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Tutkintojen rakenteet Filosofian lisensiaatin tutkintoa varten jatko-opiskelijan on 1. suoritettava vähintään 40 opintoviikon opinnot, jotka koostuvat yleisestä jatkokoulutuksesta (noin 5 ov), perehtymisestä omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin (vähintään 35 ov) 2. suoritettava tutkijaseminaari; sekä 3. laadittava lisensiaatintutkimus. Filosofian tohtorin tutkintoa varten jatko-opiskelijan on 1. suoritettava vähintään 40 opintoviikon opinnot, jotka koostuvat yleisestä jatkokoulutuksesta (noin 5 ov), perehtymisestä omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin (vähintään 35 ov) 2. suoritettava tutkijaseminaari; sekä 3. laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Mikäli opiskelija on suorittanut asetuksen mukaisen filosofian lisensiaatin tutkinnon, se korvaa kohdat 1 ja Henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman (jatkokoulutusohjelman) sisältö Henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan/jatkokoulutusohjelmaan sisältyy esitys vaadittavista suoritettavista/suoritetuista tieteellisen jatkokoulutuksen opintojaksoista ja niiden suoritustavoista; tutkijaseminaarin aihe sekä lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihe ja tutkimussuunnitelma Tutkintoihin vaadittavat vähintään 40 opintoviikon opinnot Yleistä Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon sisältyä vähintään 40 opintoviikon laajuiset opinnot. Opintojen tulee muodostaa tutkimustyön kannalta mielekäs kokonaisuus. Opetus suunnitellaan ja järjestetään pääosin opintojaksoina. Muut kuin yleisen jatkokoulutuksen opintojaksot voivat koostua myöskin yksinomaan omatoimisesta opiskelusta. Filosofian lisensiaatin tutkintoon voidaan sisällyttää yliopiston hyväksymiä ammatillisia erikoistumisopintoja. Huom! Uusimuotoisen (asetus 834/2000) sairaalafyysikon ja sairaalakemistin erikoistumiskoulutuksen sisällyttämisestä lisensiaatin tutkintoon on annettu lisätietoja kohdassa 8.3. sekä erillisissä ohjeissa. Ohjelmaan voi kuulua myös yliopiston ulkopuolisia koti- ja ulkomaisia opintosuorituksia. Yliopiston ulkopuolisten opintosuoritusten koulutuksellisen arvon opintoviikkoina hyväksyy tutkimustyön ohjaaja tai ao. oppiaineen vastuuhenkilö. Jatko-opiskelijan perustutkinnon vähimmäislaajuuteen sisältyviä opintosuorituksia ei voi lukea hyväksi jatkotutkinnoissa. 24 Opinto-opas

25 Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Yliopiston jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan antaman suosituksen mukaisesti tieteellisen jatkokoulutuksen suoritteet ovat yleensä voimassa noin 12 vuotta. Sitä vanhempien suoritteiden hyväksymisvastuu on ohjaajilla, joiden tulee myös arvioida suoritteiden sisältöä. Tarkoituksena on, että kullekin jatkokoulutettavalle laaditaan yhteistyössä ohjaajien kanssa yksilöllinen ja mahdollisimman tarkoituksenmukainen ohjelma, joka parhaiten hyödyttää hänen tutkimustyötään. Ohjelman tulee sisältää, yleistä tutkijakoulutusta noin 5 ov, perehtymistä omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin vähintään 35 ov (sisältää tutkijaseminaarin) Yleinen jatkokoulutus Yleinen jatkokoulutus voi olla yhteistä kaikille yliopiston jatkokoulutettaville, sillä tieteellinen työskentely varsin huomattavastikin toisistaan poikkeavilla tieteenaloilla edellyttää suuressa määrin samoja teoreettisia perustietoja ja samaa metodista valmiutta. Yhteisen ohjelman puitteissa voidaan eri tutkimusalojen voimat yhdistää ja hyödyntää parhaiten. Yleisen jatkokoulutuksen tavoitteita ovat mm. että jatkokoulutukseen osallistunut pystyy kriittiseen tieteelliseen kommunikointiin sekä suullisesti että kirjallisesti sekä omalla että vieraalla kielellä. Edelleen hänellä tulee olla valmius tutkimuksen suunnitteluun ottaen huomioon ongelmanasettelun, menetelmät, resurssit, aikataulun, rahoituksen järjestämisen ym. Hänellä tulee myös olla valmius tieteelliseen koulutustehtävään, tutkimustyön motivoimiseen, perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen antamiseen. Lisäksi hänellä tulee olla perehtyneisyys yleiseen tieteen teoriaan, tutkimustyön eettisiin kysymyksiin, korkeimman opetuksen organisaatioon, talouteen ja ongelmiin. Hänen tulee tuntea tutkimuksen painopistealueet, tiedepoliittiset virtaukset, tieteellisen tutkimuksen rahoitus sekä koti- ja ulkomaiset rahoituslähteet, tutkijanvaihtotoiminta ym. Opinnot tulee koota mahdollisimman monipuolisesti ja siten, että peruskoulutuksen huomioon ottaen yllä mainitut tavoitteet saavutetaan. Kunkin jatkokoulutettavan peruskoulutuksen erilaisuudesta johtuen mitään järjestettävistä opintojaksoista ei ole määritelty pakollisiksi. Opinnot tulee kuitenkin pääasiassa suorittaa yliopiston järjestäminä opintojaksoina. Opintojen suorittamista yksinomaan kirjakuulusteluina suositellaan vain poikkeustapauksissa. Yleiseen tutkijakoulutukseen soveltuvia opintojaksoja, joita jatkokoulutustoimikunta pyrkii järjestämään on esitetty tämän oppaan kohdassa 8.1. Lukuvuosittain järjestettävät yliopiston hallituksen hyväksymät opintojaksot on päivitetty myös yliopiston www-sivulle (yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Lisätietoja myös opintoasioiden osaston opiskelijapalvelun päälliköltä puh ja www-sivulta Eräät yleisen jatkokoulutuksen opintojaksoista kuuluvat peruskoulutuksen opetukseen. Ne jatkokoulutettavat, jotka eivät ole suorittaneet perustutkinnossa ko. opintojaksoja pakollisina, voivat sisällyttää ne jatkokoulutusohjelmaansa. Perehtyminen omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin Opinnot omalta tutkimusalalta ja siihen liittyviltä tieteenaloilta tulee muodostaa siten, että ne mahdollisimman hyvin kattavat tutkimustyön kannalta oleelliset tiedot. Ohjelmat voivat olla Tieteellinen jatkokoulutus 25

26 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta hyvinkin erilaisia riippuen siitä, millainen tutkimustyö on luonteeltaan. Mikäli siinä tukeudutaan vain yhden tai kahden tieteenalan teorioihin ja menetelmiin, jatkokoulutusohjelma koostuu vain näiden alojen opinnoista. Jos tutkimustyö on luonteeltaan monitieteellinen, jatkokoulutusohjelma koostuu usean tieteenalan opinnoista. Kuitenkin aina yhtenä tieteenalana tulee olla se tieteenala, jolla opiskelija on saavuttanut jatkokoulutusvalmiuden ja jota näin on pidettävä hänen jatkotutkintonsa päävastuisena tieteenalana. Se kuinka laajasti, opintoviikkoina näiden eri tieteenalojen opintoja tulee ohjelmassa olla, riippuu siitä miten oma tutkimusala liittyy näihin tieteenaloihin. Tavoitteena on pidettävä mahdollisimman mielekästä ja riittävän syvällisiä tietoja antavaa, tarpeeksi suurista kokonaisuuksista koostuvaa ohjelmaa, jossa kunkin asian oppimiselle on suunniteltu sopivin suoritustapa. Opinnot voidaan muodostaa erityisesti jatkokoulutukseen suunnitelluista opintojaksoista, seminaareista ja kirjakuulusteluista, osallistumisesta koti- ja ulkomaisiin kongresseihin ja vastaavista suoritteista. Päävastuisen tieteenalan opintojen tulee olla syventävien opintojen tasoisia. Ns. sivuvastuisten tieteenalojen opinnot voidaan muodostaa näiden alojen peruskoulutuksen aine- ja syventävistä opintojaksoista tai kirjakuulusteluista. Saman sisältöisen seminaarisarjan saa sisällyttää vain kerran jatkokoulutusohjelmaan. Seminaarimuotoisen opiskelun enimmäislaajuudeksi suositellaan n. 5 opintoviikkoa. Saadakseen suoritusmerkinnän seminaarista jatko-opiskelijan on osallistuttava 3/4 järjestettävistä tilaisuuksista ja pidettävä vähintään yksi esitelmä. Seminaarin johtaja tekee ilmoituksen opintosuoritusrekisteriin. Kirjakuulustelujen tulee koostua riittävän laajoista kokonaisuuksista. Kirjakuulusteluja esitettäessä tulee mainita tentittävät kirjat, sivumäärät sekä kuulustelun vastaanottajat ja ehdotettu laajuus opintoviikkoina. Laajuudet vahvistetaan jatkokoulutusohjelman hyväksymisen yhteydessä ja suorituksen jälkeen kuulustelun vastaanottajan tulee toimittaa suoritusilmoitus opintosuoritusrekisteriin. Kongresseista ja vastaavista koostuvien opintojen enimmäislaajuudeksi suositellaan n. 5 opintoviikkoa. Halutessaan suorituksen opintosuoritukseksi jatko-opiskelijan on laadittava kirjallinen selvitys tilaisuudesta jollekin ohjaajista. Selvitykseen on sisällytettävä tilaisuuden ohjelma, jatkokoulutettavan osuus siellä sekä selostus tilaisuuden merkityksestä jatkokoulutuksen ja tutkimustyön kannalta. Suorituksen hyväksyy joku ohjaajista. Hän myös päättää opintosuorituksen laajuudesta sekä ilmoituksen opintosuoritusrekisteriin. Jatkokoulutusohjelman vahvistamisen yhteydessä määritelty laajuus on katsottava ohjeelliseksi vähimmäislaajuudeksi. Työskentelystä ulko- tai kotimaisessa vieraassa laboratoriossa voidaan esittää opintoja opintoviikkomitoituksella henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan edellyttäen, että käytännön työskentelyyn liittyy teoreettisia opintoja. Työskentelystä tulee aina olla työtodistus tai ao. laitoksen johtajan lausunto, jossa ilmenee työskentelyn sisältö ja teoreettisten opintojen sisältö ja laajuus. Maksimimitoitus em. työskentelyn sisällyttämiselle henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan on 5,0 opintoviikkoa. Jatko-opiskelijan antamaa opetusta ei voida hyväksyä osaksi jatkokoulutusohjelmaa. Perustutkinnon suorittamisen jälkeen kirjoitettuja ja julkaistuja tieteellisiä artikkeleja voidaan sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan seuraavin edellytyksin: jatko-opiskelija on kirjoittanut artikkelin yksin tai on ainakin ensimmäinen tekijä artikkeli ei ole oman väitöskirjan tai lisensiaattityön osa oppiaineen vastuuhenkilö puoltaa hyväksymistä 26 Opinto-opas

27 Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot artikkelien osuus jatkokoulutusohjelmasta voi olla enintään 1/10 jatkokoulutusohjelma laajuudesta Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen suoritusten saamiseksi opintosuoritusrekisteriin, on jatko-opiskelijan esitettävä todistus suorituksesta. Oppiaineiden arvosanasuoritteista voidaan jatkokoulutusohjelmaan sisällyttää cum laude approbatur ja laudatur -arvosanat. Vaikka arvosanan arvioitu laajuus opintoviikkoina kattaisi koko jatkokoulutusohjelmalta vaadittavan laajuuden, ei sitä hyväksytä koko laajuudelta, vaan arvosanoja sisältävää jatkokoulutusohjelmaa laadittaessa/vahvistettaessa tarkastellaan ko. tieteenalan opintojen merkittävyyttä oman tutkimusalan kannalta. Arvosanojen painotus jatkokoulutusohjelmassa arvioidaan uudestaan, vaikkakin todistukseen merkitään koko arvosana. Jatkokoulutusohjelman tulee siten sisältää myös muita jatkokoulutuksen tavoitteiden kannalta mielekkäitä opintoja. Jatko-opintosuunnitelmaan sisältyvät opinnot tulee ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet. Opintorekisteriin voidaan kirjata vain sellaisia suorituksia, joilla on englanninkielinen nimi. Jatko-opiskelijan tulee huolehtia yhteistyössä ohjaajien kanssa itse aiemmin hyväksyttyjen jatkokoulutusohjelmien opintosuoritusten kääntämisestä englanninkielisiksi. Kuopion yliopiston järjestämien tieteellisten jatkokoulutuksen opintojaksojen osalta kääntämistä ei tarvitse suorittaa. Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojaksot löytyvät osoitteesta: Sairaalafyysikon tai sairaalakemistin erikoistumiskoulutuksen sisällyttäminen filosofian lisensiaatin tutkintoon Sairaalafyysikon tai sairaalakemistin erikoistumiskoulutus voidaan sisällyttää filosofian lisensiaatin tutkintoon ns. ammatillisen lisensiaattitutkinnon ollessa kyseessä (A834/ ja 14a). Ao. koulutuksen sisällyttämisestä on yliopistossa annettu erilliset ohjeet. Lisätietoja sairaalakemistikoulutuksesta saa lääketieteellisen tiedekunnan opintosihteeriltä puh ; ja sairaalafyysikkokoulutuksesta luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan hallintopäälliköltä puh ; Raili. Tiedot tullaan julkaisemaan myös www-sivulla osoitteessa: tai Em. uusimuotoinen sairaalafyysikoiden ja sairaalakemistien erikoistumiskoulutusjärjestelmään siirrytään vaiheittain. Välivaiheessa noudatetaan ns. välimuotoista (vanhaa) koulutusjärjestelmää. Sairaalafyysikoiden välimuotoisesta koulutuksesta on tiedot www-sivuilla osoitteessa Sairaalakemistien ns. vanhamuotoisesta erikoistumiskoulutuksesta tiedot osoitteessa /sairaalakemistit.html Tutkijaseminaari Tutkijaseminaarissa jatko-opiskelija esittelee tieteellistä tutkimustyötään suullisesti. Tutkijaseminaarin hyväksyjänä ja merkinnän antajana toimii joku ohjaajista. Tieteellinen jatkokoulutus 27

28 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 8.5. Tutkimustyö (lisensiaatintutkimus/väitöskirja) Tärkeimmän osan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnosta muodostaa tutkimustyö. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Lisensiaatintutkimuksen laajuutta on vaikeata määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Väitöskirjassa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja osoittaa syvällisesti perehtyneensä omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteen teoriaan sekä kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jonka katsotaan laajentavan tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Väitöskirjan laajuutta on vaikeata määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja eroavat näin ollen mm. seuraavasti: lisensiaatintutkimus voi olla suppeamman aineiston pohjalta tehty kuin väitöskirja lisensiaatintutkimusta ei tarvitse painaa julkaisusarjassa eikä puolustaa julkisesti. Lisensiaatintutkimukseksi ja väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto / tiivistelmä. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmälle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Yhteenveto-osa / tiivistelmä voi olla tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tai vain väitöstä varten kirjoitettu. Siinä tapauksessa, että työ muodostuisi vähemmästä kuin kolmesta osatyöstä, suositellaan monografiatyön laatimista. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan osana, ja tästä tulee olla myös maininta selvityksessä Asetuksen 1279/91 mukainen filosofian tohtorin tutkinto Filosofian tohtorin tutkinto voidaan asetuksen filosofian tohtorin tutkinnosta 1279/91 mukaan suorittaa kaikissa Kuopion yliopiston tiedekunnissa. Em. asetuksen mukaisen filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden muissa kuin luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa myöntää ao. tiedekunta hakemuksesta. Tarkemmat ohjeet on annettu muiden tiedekuntien jatkokoulutusoppaissa sekä eri koulutusalojen jatkokoulutusmääräyksissä. 28 Opinto-opas

29 Jatkokoulutuksen opintojaksot 9. Jatkokoulutuksen opintojaksot Tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti järjestetään alla olevat opintojaksot lukuvuonna Opetussuunnitelmat on julkaistu myös yliopiston wwwsivulla osoitteessa (tieteenalakohtainen jatkokoulutus) ja (yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Vastaavat englanninkieliset versiot opintojaksoista on julkaistu samassa osoitteessa. Opintojaksokohtaisissa tiedoissa on ilmoitettu myös opintojakson opetuskieli (suomi/englanti). Lisätietoja jatkokoulutuskursseista, palautelomakkeet sekä ilmoittautumisautomaatti wwwsivulla Yleinen jatkokoulutus Opintojaksokuvaukset löytyvät osoitteesta OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS AJANKOHTA Advanced Readings in Entrepreneurship 2.0 Kirjatenttinä Advanced Readings in Management 3.0 Kirjatenttinä Basic Biostatistics II 2.0 vuosittain Basic Biostatistics III 2.5 vuosittain Biolääketieteellisen tutkimustyön etiikka Ethics of Biomedical Research 1.5 Kevät 2005, joka toinen vuosi Elektronimikroskopia Electron Microscopy 1.5 Kevät 2005, joka toinen vuosi tai tarvittaessa Englannin kieli jatkokoulutettaville English For Postgraduate Students/ Scientific Writing Seminar 2.5 Vuosittain keväisin ja syksyisin (3 kurssia, joista 2 syksyllä ja 1 keväällä) Epidemiology and Its Applications for Post-graduate Students 2.0 Spring 2005, every second year Etiikka I Ethics I 2.0 Vuosittain keväällä Immateriaalioikeudet ja niiden suojaamisen perusteet Introduction to Immaterial Property Rights and Their Protection 1.0 Vuosittain syyslukukaudella Johdatus filosofiaan Introduction to Philosophy 1.0 Vuosittain syksyllä Kansainvälinen tieteellinen jatkokoulutus International Postgraduate Studies 1.0 Kevätlukukaudella 2004, joka toinen vuosi Laatu laboratoriotyöskentelyssä Laboratory qualityassurance 1.5 Keväällä 2005 Logiikka Logics 2.0 Vuosittain syyslukukaudella Methods of Scientific Thought Tieteen metodologia Joulu-tammikuussa vuosittain Tieteellinen jatkokoulutus 29

30 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS AJANKOHTA Muntlig svenska för nordiska kontakter Swedish For Postgraduate Students 1.0 Syksyllä 2004; joka toinen tai kolmas vuosi Ranskan kieli jatkokoulutettaville French For Postgraduate Students 1.0 Sopimuksen mukaan Ryhmätyö ja neuvottelutaito Negotiation and Group Work Skills 1.0 Syksy 2004, joka toinen vuosi Saksan kieli jatkokoulutettaville German For Postgraduate Students 1.0 Sopimuksen mukaan Tiedonhaun kurssi jatko-opiskelijoille Information Retrieval for Postgraduate Students 1.0 Joka lukukaudella, vuosittain Tieteellinen esittäminen jatkokoulutettaville Scientific Presentation For Postgraduate Students 2.0 Syyslukukaudella, vuosittain Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja apurahahakemuksen laatiminen biotieteissä Writing a Scientific Article and a Grant Application in Biosciences 2.0 Kevätlukukaudella 2005 Tieteenfilosofia Philosophy of Science 1.0 Syyslukukaudella, tarvittaessa Tilastollinen tietojenkäsittely jatkokoulutettaville Postgraduate Course on Computational Statistics 2.0 Syyslukukaudella, vuosittain Tilastollisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi Computational Statistics II 2.0 Keväällä 2005, joka toinen tai kolmas vuosi Tutkija- ja ohjaajakoulutusseminaari Seminar for Doctoral Students and Their Supervisors Tutkimuksen suunnittelu Planning of Research Projects 1.0 Syksy 2004, joka toinen vuosi Tutkimuksen yleistajuistaminen Presentation of Research 1.0 Kevät 2006, joka toinen vuosi Tutkimuskirjallisuuden hallintaohjelmat Personal Bibliographic Software 1.0 Kevät 2005, vuosittain Validointi lääkeaineanalytiikassa Validation of analytical methods in pharmaceutical studies 1.50 Keväällä 2005 Yhteiskuntafilosofia Political Philosophy 2.0 Vuosittain syyslukukaudella Yliopistopedagogiikan perusteet 1 Pedagogics in University Education Kevät 2005, joka toinen vuosi Yliopistopedagogiikan perusteet 2 Pedagogics in University Education Syksy 2005, joka toinen vuosi Palaute yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen kursseista Kuopion yliopiston hallitus on hyväksynyt jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan esityksen opiskelijapalautteen keräämisestä yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen kursseista. Ko. velvoite liitetään jokaisen opintojakson opetussuunnitelmaan. Palaute kerätään kaikista opintojaksoista kurssin aikana joko manuaalisesti lomakkeella tai www:n kautta. Palautelomake julkaistaan osoitteessa 30 Opinto-opas

31 9.2. Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot Jatkokoulutuksen opintojaksot OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS AJANKOHTA 3 rd Biennial Kuopio Symposium of Ischemic Stroke 0.5 Kesäkuu th Peptide Symposium 0.5 A.I.Virtanen -instituutin seminaarit A.I.Virtanen Institute Research Seminars 2.0 Koko lukuvuosi Advanced Water Chemistry and Treatment (AWCT) 3.0 Every 2 nd year. Next time in spring 2006 Aikasarja-analyysi Time Series Analysis Akuutti haimatulehdus uusinta tietoa sen biologiasta ja hoidosta Acute Pancreatitis Novel Concept in Biology and Therapy 1.0 Kurssia ei järjestetä lukuvuonna Algoritmien suunnittelu ja analysointi Design and Analysis of Algorithms 3.0 Altistumisen arviointi ja analyyttiset määritysmenetelmät toksikologiassa Exposure Assessment and Analytical Methods in Toxicologoy 2.0 Kevät 2006, järjestetään joka toinen vuosi Anatomian laitoksen tutkijapalaveri Research Meetings in Anatomy 2.0 Koko lukuvuosi Applications of Public Health 2.5 Fall 2004 Arkkitehtuurit ja suunnittelumallit Architectures and Design Models 3.0 Bio-orgaaninen kemia Bio-organic Chemistry 5.0 Biofarmasian ja tuotekehityksen jatkokurssi Advanced Biopharmaceutics 6.0 Biofarmasian syventävä kirjallisuus Advanced Literature on Biopharmacy 2.0 Biogeokemia IBiogeochemistry I 3.0 Biogeokemia IIBiogeochemistry II 2.0 Bioinformatiikan tutkimusprojekti Research Project in Bioinformatics 5.0 Sovitaan opiskelijakohtaisesti Biokemiallinen neurofarmakologia Biochemical Neuropharmacology 3.0 Loka-marraskuu 2004 Biolääketieteellisen ydinmagneettiresonanssin seminaarisarja Biomedical NMR Research Seminars 2.0 Biolääketieteen valomikroskooppitekniikat ja julkaisukuvien tuottaminen digitaalisesti Light Microscope Techiniques and Digital Photomicrography in Biomedical Research 1.0 Järjestetään tarvittaessa Tieteellinen jatkokoulutus 31

32 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Biomateriaalit Materials in Medicine 3.0 Biosekvenssien käsittelyalgoritmit Bio-Sequence Algorithms 3.0 Biostatistiikka Biostatistics Bioteknologian/eläinbioteknologian seminaarisarja Seminar Series in Biotechnology/ Animal Biotechnology 1.0 Koko lukuvuosi Biotieteiden seminaarisarja Seminars in Biosciences 2.0 Koko lukuvuosi Cardiovascular Epidemiology 2.0 Spring 2006 Case Writing Seminar 3.0 Clinical Decision Making 1.0 Communication Skills 1.0 Fall 2004 Data-analyysi Data-Analysis Ekologisen ympäristötieteen FM- ja tutkijaseminaarit Thesis and Research Seminars in Ecology and Environmental Sciences 2.0 Vuosittain kevätlukukaudella Elementtimenetelmät Finite Element Methods Elintarvikemikrobiologia Food Microbiology 5.0 Toukokuu, vuosittain Elintarviketoksikologia Nutrition Toxicology 2.0 Järjestetään tarvittaessa, mahdollisesti 2005 Eläinfysiologia Animal Physiology 6.0 Syksy 2004 Eläinkoetekniikat Methods in Animal Experimentation 2.0 Lukuvuosi Eläinten hyvinvointi Animal Welfare 2.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Eläinten käyttäytyminen Animal Behaviour 3.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Eläinten käytön etiikka Ethics of Animal Use 1.0 Lukuvuosi Eläintuotanto Animal Production 3.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Farmakogenomiikka Pharmacogenomics Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa I Advanced Pharmacokinetics, Part I 4.0 Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa II Advanced Pharmacokinetics, Part II 2.0 Helmikuu Farmaseuttinen analytiikka 32 Opinto-opas

33 Jatkokoulutuksen opintojaksot Biomateriaalit Materials in Medicine 3.0 Biosekvenssien käsittelyalgoritmit Bio-Sequence Algorithms 3.0 Biostatistiikka Biostatistics Bioteknologian/eläinbioteknologian seminaarisarja Seminar Series in Biotechnology/ Animal Biotechnology 1.0 Koko lukuvuosi Biotieteiden seminaarisarja Seminars in Biosciences 2.0 Koko lukuvuosi Cardiovascular Epidemiology 2.0 Spring 2006 Case Writing Seminar 3.0 Clinical Decision Making 1.0 Communication Skills 1.0 Fall 2004 Data-analyysi Data-Analysis Ekologisen ympäristötieteen FM- ja tutkijaseminaarit Thesis and Research Seminars in Ecology and Environmental Sciences 2.0 Vuosittain kevätlukukaudella Elementtimenetelmät Finite Element Methods Elintarvikemikrobiologia Food Microbiology 5.0 Toukokuu, vuosittain Elintarviketoksikologia Nutrition Toxicology 2.0 Järjestetään tarvittaessa, mahdollisesti 2005 Eläinfysiologia Animal Physiology 6.0 Syksy 2004 Eläinkoetekniikat Methods in Animal Experimentation 2.0 Lukuvuosi Eläinten hyvinvointi Animal Welfare 2.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Eläinten käyttäytyminen Animal Behaviour 3.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Eläinten käytön etiikka Ethics of Animal Use 1.0 Lukuvuosi Eläintuotanto Animal Production 3.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Farmakogenomiikka Pharmacogenomics Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa I Advanced Pharmacokinetics, Part I 4.0 Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa II Advanced Pharmacokinetics, Part II 2.0 Helmikuu Farmaseuttinen analytiikka Tieteellinen jatkokoulutus 33

34 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Pharmaceutical Analysis for Graduate Students 1.0 Farmaseuttinen bioteknologia Pharmaceutical Biotechnology 3.0 Parittomien kalenterivuosien keväällä, seuraavan kerran keväällä 2005 Farmaseuttinen mikrobiologia Pharmaceutical Microbiology 4.0 Farmaseuttisen kemian jatkokoulutusseminaari Advanced Seminars in Pharmaceutical Chemistry 1.5 Ilmoitetaan erikseen Farmaseuttisen kemian syventävä kirjallisuus Advanced Literature on Pharmaceutical Chemistry 2.0 Sopimuksen mukaan, vuosittain Farmasian teknologian ja biofarmasian jatkokoulutusseminaari Research Seminars in Pharmaceutics 1.5 Ilmoitetaan erikseen Farmasian teknologian syventävä kirjallisuus Advanced Literature on Pharmaceutical Technology 2.0 Sopimuksen mukaan, vuosittain Flow Cytometry in Biomedical Research 2.0 Kurssia ei järjestetä lukuvuonna Fysikaalisen farmasian jatkokurssi Advanced Physical Pharmacy 6.0 Fysiologian seminaarisarja Seminar Series of Physiology 1.0 Ilmoitetaan erikseen Geenien ilmentymisen mekanismit Mechanisms of Gene Expression Health Care Systems 1.0 Spring 2005 Health Related Environmental Microbiology 2.0 Every second year if needed, in autumn Health and Disease in Baltic Countries, Russia and Finland 3.0 Spring 2004 Health, Culture and Illness 2.0 Hermoston vanheneminen: molekyylimekanismeista kliinisiin näkökohtiin Biology of Neural Aging: Molecular Mechanisms and Clinical Approach Histologiset menetelmät Methodology in Histology 1.0 Vuosittain, tarpeen mukaan Hoitotieteen jatkokoulutusseminaari Postgraduate Research Seminar in Nursing Science 2.0 Koko lukuvuosi, vuosittain Hydrobiologia Hydrobiology 3.0 Ihotautien, allergologian ja sukupuolitautien jatkokoulutusseminaari Seminars on Dermatology, Allergology and Venereology 2.0 Koko lukuvuosi, vuosittain Ilmafysiikka ja -kemia 1: ilmakehän fysiikka ja kemia Atmospheric Physics and Chemistry 1: Chemistry and Physics of Atmosphere 3.5 Ilmafysiikka ja -kemia 3: kaasujen ja hiukkasten mittaustekniikka Atmospheric Physics and Chemistry 3: 34 Opinto-opas

35 Jatkokoulutuksen opintojaksot Measurement Technology of Atmospheric Cases and Particles 2.0 Noin joka kolmas vuosi Immunohistokemian jatkokurssi Advanced Immunohistochemistry 1.0 Vuosittain, tarpeen mukaan Immunohistokemian peruskurssi Basic Immunohistochemistry 1.0 N. kerran kahdessa vuodessa, kysynnän mukaan Immunologia Immunology Immunotoksikologia Immunotoxicology 2.0 Ilmoitetaan erikseen Implanttien fysiikkaa Physics of Medical Implants 2.0 Infectious Disease Epidemiology 2.0 Every second year, Spring 2005 International Exchange Program 4.0 Summer 2005 Introduction and Methods in Genetic Epidemiology 2.0 Every second year, Spring 2005 Introduction to Medical Anthropology 1.0 Spring 2004 Introduction to Public Health 1.0 Introduction to Epidemiology 1.5 September 2004 Isotooppitekniikka Isotopic Techniques 2.0 Jauhe- ja tablettiteknologia Powder and Tabletting Technology 2.0 Joka toinen vuosi, v Johdatus kvalitatiiviseen tutkimukseen Introduction to Qualitative Social Research 3.0 Johdatus molekulaariseen bioinformatiikkaan Introduction to Molecular Bioinformatics Johdatus rakennegenomiikkaan Introduction to Structural Genomics Jätehuolto-oppi Waste Management 3.0 Kala- ja raputaudit Diseases of Fish and Crayfish 3.0 Lukuvuonna Kasvien biodiversiteetti Diversity of Plants 4.0 Syyslukukaudella Kasvien ekologinen stressifysiologia Ecological Stress Physiology of Plants 3.0 Pyritään järjestämään parittomina vuosina kevätlukukaudella Kasvien ilmansaastevaurioiden solubiologia Cell Biology of Air Pollution Damages in Plants 2.0 Pyritään järjestämään parillisina vuosina syyslukukaudella Kasvivaurioiden rakennetutkimus Ultrastructural Methods for Monitoring Plant Injuries 2.0 Syksy 2005 Kauppatieteiden tutkimusseminaari Research Seminar on Business and Management 3.0 Koko lukuvuosi Keinohedelmöitys- ja alkiotekniikat Artificial Insemination and Embryo Technology 1.5 Kevät 2005 Tieteellinen jatkokoulutus 35

36 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Lääketieteellinen signaalianalyysi Medical Signal Analysis 2.0 Lääketieteellinen ultraäänitekniikka 2 Ultrasound Techniques in Medicine Joka toinen vuosi, kevät 2005 Lääketieteellisen tutkijakoulun seminaarisarja Seminar Series of the Kuopio Doctoral Program of Medical Sciences 1.0 Koko lukuvuosi Lääketieteen informatiikka Informatics of Medicine 1.0 Ilmoitetaan erikseen Lääkkeiden hyvät tuotantotavat Good Manufacturing Practice 1.5 Lääkkeiden tuotekehityksen johdantokurssi Introduction to Pharmaceutical Research and Development 1.5 Meta-analysis 4.0 Spring 2005 MPH-Culture Club 0.5 Maaperäekologia I Soil Ecology I 3.0 Joka toinen vuosi Maaperäekologia II Soil Ecology II 2.0 Syksy 2004 Magneettikuvaus Magnetic Resonance Imaging 2.0 Malliorganismit Model Organisms Malliorganismit, luentokurssi Model Organisms, lectures only Master Class in Social and Health Informatics 2.0 Joka toinen vuosi, kevät 2006 Medical Sociology 3.0 Melu III (melun vaikutusten arviointi) Noise III (Noise Assessment) 2.0 Mikrosirut kirjatentti Mikroarray Book Exam Mikrosirut/Array viikko Microarrays/Array Week Mikrosirut/Array viikko, luentokurssi Microarrays/Array Week, lectures only Modernit synteettiset menetelmät Modern Synthetic Methods 1.5 Kevät 2005 Molekulaarinen lääketiede I Molecular Medicine I Molekulaarinen lääketiede II: päivän polttavat aiheet molekyyli- ja solubiologian tutkimuksessa Molecular Medicine II: Hot Topics in Molecular and Cellular Biology Molekulaarinen lääketiede III: Ravintogenomiikka Molecular Medicine III: Nutrigenomics Molekulaarinen lääketiede III: Ravintogenomiikka, luentokurssi Molecular medicine III: Nutrigenomics, lectures only Molekulaarinen neurofarmakologia Molecular Neuropharmacology, Book Exam Opinto-opas

37 Jatkokoulutuksen opintojaksot Molekulaarisen fysiologian/ Peptidisignaloinnin seminaarit Seminars/Journal Club in Molecular Physiology/Peptide Signalling 2.0 Koko lukuvuosi Molekulaarisen lääketieteen seminaarisarja Seminars in Molecular Medicine 2.0 Koko lukuvuosi Molekyylibiologia ja geeniteknologia I Molecular Biology and Gene Technology I 4.0 Kevät 2005 Molekyylibiologia ja geeniteknologia II Molecular Biology and Gene Technology II 5.0 Kevät 2005 Molekyylibiologian ja geeniteknologian luennot I Molecular Biology and Gene Technology Lectures I 1.5 Kevät 2005 Molekyylibiologian ja geeniteknologian luennot II Molecular Biology and Gene Technology Lectures II 2.0 Kevät 2005 Molekyylibiologian sovellukset vesiviljelyssä Applications of Molecular Biology in Aquaculture 3.0 Kevät 2005 Molekyylimallitus Molecular Modelling 2.5 Vuosittain Naistentautien ja synnytysklinikan jatkokoulutusseminaarisarja Postgraduate Seminars on Gynaecology and Obstetrics 1.5 Koko lukuvuosi Neuroimmunology and Brain Inflammation 2.0 Joka toinen vuosi, lukuvuonna Neurologia Neurology 3.0 Koko lukuvuosi Neurotieteiden seminaarisarja Seminar Series of Neuroscience 1.0 Koko lukuvuosi Neurotoksikologia Neurotoxicology 2.0 Järjestetään tarvittaessa NMR-spektroskopia I NMR-Spectroscopy I 1.5 Kevät 2005 NMR-spektroskopia II NMR-Spectroscopy II 2.0 Kevät 2005, tarpeen mukaan NMR-spektroskopiakurssi: perustutkimuksesta kliinisiin sovelluksiin Magnetic Resonance Spectroscopy: from Basic Research to Clinical Applications 2.0 Ei järjestetä lv Nutritional Epidemiology 2.0 Every second year, May 2006 Occupational Epidemiology 2.0 Ohjelmistojen uudistaminen Software Re-Engineering 3.0 Ohjelmistosuunnittelu Software Design 3.0 Onkologian seminaari Seminars in Oncology 2.0 Koko lukuvuosi Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Partial Differential Equations 3.0 Patient s Rights 1.0 Proteiinien rakenteet Protein Structures Proteiinimallitus Protein Modelling 2.0 Vuosittain Tieteellinen jatkokoulutus 37

38 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Proteomiikka Proteomics Proteomiikka, luentokurssi Proteomics, lectures only Psykiatrian tieteellinen jatkokoulutus Postgraduate Seminars on Psychiatry 1.0 Koko lukuvuosi Public Health Issues 4.0 Public Health Journal Club 1.0 Kevätlukukausi Radioekologia Radioecology 2.0 Radiokemia ja -farmasia Radiochemistry and Radiopharmacy Radiologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Radiology 2.0 Koko lukuvuosi Radiologian jatkokoulutustilaisuus: terveyskeskusten röntgenpäivät Postgraduate Course in Radiology: Seminar on Radiology in Health Centers 0.5 Joka toinen vuosi, seuraava Radiologian jatkokoulutustilaisuus: verisuonien kuvantamisen ja toimenpideradiologian kurssi Postgraduate Course in Radiology: Vascular Imaging and Interventions 0.5 Joka toinen vuosi lokamarraskuussa, seur. v Radiotoksikologia Radiotoxicology 2.0 Rakenneinformatiikan laboratoriokurssi Structural Informatics Lab Course ja Rakenteisten dokumenttien käsittelykielet Structured-Document Processing Languages 3.0 Rapujen rakenne ja ekologia Morphology, Anatomy and Ecology of Crayfish 0.5 Järjestetään tarvittaessa Ravitsemusepidemiologia Nutritional Epidemiology 4.0 Every 2nd year, next time May 2004 Ravitsemustieteen tutkimusseminaari Postgraduate Seminar on Nutrition Research 2.0 Koko lukuvuosi Research Seminar 4.0 Autumn 2004 Reseptorifarmakologia Receptor Pharmacology 4.0 Syksy 2005 Results and Experiences of Community Intervention Programmes 1.0 Spring 2005 Seminar Series in Neurobiology 1.0 Koko lukuvuosi Signalointimekanismit neurofysiologiassa ja apoptootisissa prosesseissa Signalling in Cell Death and Neurophysiology Siirtoilmiöt Transport Phenomena 3.0 Silmätautien jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Ophthalmology 3.0 Koko lukuvuosi Sisäilmahygienia I Indoor Air Hygiene I 2.0 Syyslukukaudella Sisäilmahygienia 2: ympäristöallergeenit Indoor Air Hygiene 2: Aeroallergens 2.0 Syyslukukaudella 38 Opinto-opas

39 Jatkokoulutuksen opintojaksot Sisäilman epäpuhtauksien hallinta ja ilmanvaihto Control of Indoor Air Impurities and Ventilation 3.5 Kevätlukukaudella Sisätautien klinikan tutkimusseminaarisarja Research Seminars of the Dept. of Medicine 1.0 Vuosittain Social Epidemiology 1.5 Spring 2005 Solun säätely -laboratoriotyöt Cell Regulation Laboratory Work Solun säätely, luentokurssi Cell Regulation, Lectures Only 1.5 Sosiaalifarmasian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Social Pharmacy 2.0 Koko lukuvuosi Sosiaalipolitiikan jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminar on Social Policy 3.0 Koko lukuvuosi Sosiaalipsykologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminar on Social Psychology 3.0 Koko lukuvuosi Sosiaalityön jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars in Social Work 3.0 Koko lukuvuosi Sosiologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminar on Sociology 3.0 Koko lukuvuosi Sovellettu entomologia 1 Applied Entomology Syyslukukaudella, joka toinen vuosi Sovellettu entomologia 2 Applied Entomology Syyslukukaudella, joka toinen vuosi Special Issues 3.0 Stereologian kurssi Stereology Course 2.0 Sulautetut järjestelmät Embedded Systems 3.0 Syövän lääke- ja sädehoidon seminaarisarja Seminars on Chemotherapy and Radiotherapy of Cancer 2.0 Koko lukuvuosi Sädehoidon fysiikka 2 Methods and Techniques in Radiotherapy 2.0 Säteilybiologia Radiation Biology 3.0 Säteilyepidemiologia Radiation Epidemiology 2.0 Tekoäly Artificial Intelligence 3.0 Teollinen lääkkeenvalmistus Industrial Manufacturing of Pharmaceuticals 4.0 Terrestrinen saaste-ekologia Terrestrial Pollution Ecology 3.0 Parillisina vuosina kevätlukukaudella Terveyshallinnon, -talouden ja tietohallinnon metodologia Methodology of Health Management Sciences, Health Economics and Information Management in Social and Health Care 4.0 Lukuvuosittain Tieteellinen jatkokoulutus 39

40 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Terveyshallinto- ja terveystaloustieteen lukuseminaari jatko-opiskelijoille Reading Theories of Health Management Sciences and Health Economics for Postgraduate Students 4.0 Lukuvuosittain Terveyshallinto-, terveystaloustieteen ja sosiaalija terveydenhuollon tietohallinnon jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars in Health Management Sciences, Health Economics and Information Management in Social and Health Care 2.0 Lukuvuosittain Terveystaloustieteen jatkokoulutus Postgraduate Course on Health Economics 2.0 Koko lukuvuosi The Electrical Brain: From Ion Channels to Clinical Neurophysiology 2.0 Ei järjestetä lv Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja apurahahakemuksen laatiminen biotieteissä Writing a Scientific Article and a Grant Application in Biosciences 2.0 October 2004 (in English), maalis-huhtikuu 2005 (suomenkielinen) Tietojärjestelmien analyysi- ja suunnittelumenetelmät Methods in Analysis and Design of Information Systems 3.0 Tietojärjestelmän testaus Testing Software Systems 3.0 Tietokannanhallintajärjestelmät Database Management Systems 3.0 Tietoturva Data Security 3.0 Tobacco Control: Global Aspects in Tobacco Control 1.0 Spring 2005 Tohtoriopiskelijoiden rotaatio Methodological Rotation 4.0 Toiminnallinen genomiikka Functional Genomics Toiminnallinen genomiikka, luentokurssi Functional Genomics, Lectures Only Toksikologian jatkokoulutusseminaarit Postgraduate Seminars in Toxicology 2.0 Toksikologinen riskinarviointi Advanced Course on Toxicological Risk Assesment 8.0 Koko lukuvuosi Toksikopatologia Toxicopathology 3.0 Marraskuu 2004, joka toinen vuosi Toksisuuden molekulaariset makanismit Molecular Mechanisms in Toxicity 2.0 Järjestetään tarvittaessa Tumareseptoriryhmän kirjallisuusseminaarit Literature Seminars of the Nuclear Receptor Group 3.0 Koko lukuvuosi Tutkimusmenetelmät Research Methods Opinto-opas

41 Työterveyden ja ergonomian jatkokoulutusseminaarisarja Postgraduate Seminars in Occupational Health and Ergonomics 1.0 Syksyllä ja keväällä erikseen ilmoitettavina ajankohtina Työtoksikologian täydennys Advanced Occupational Toxicology 2.0 Uudet lääkeaineet Seminar on New Drugs 0.5 Kevät 2005 Valaistus- ja lämpöolosuhteet Lightning and Thermal Conditions 2.0 Vertaileva eläinravitsemus Animal Nutrition 6.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Vesistövesien tilan ja laadun arviointi Methods for Freshwater Quality Assessment 1.0 Joka toinen vuosi Wireless Physiology Yhteiskuntatieteiden metodologisia kysymyksiä Methodological Questions of Social Sciences 2.0 Yleinen patologia General Pathology 2.5 Vuosittain Ympäristö ja terveys -tutkimusseminaarit Environment and Health Research Seminars 2.5 Koko lukuvuosi Ympäristöfilosofia Environmental Philosophy 1.0 Ilmoitetaan myöhemmin Ympäristöfysiikan erikoiskurssi Special Course in Environmental Physics 1.0 Ympäristömikrobiologia Environmental Microbiology Ympäristömikrobiologia ja -bioteknologia syventävä opetus Advanced Studies in Environmental Microbiology and Biotechnology 2.5 Kevätlukukaudella Ympäristönsuojeluoikeus Legislation of Environmental Protection 2.5 Ympäristötoksikologia Environmental Toxicology 2.0 Kevät 2006 Älykkäät järjestelmät Intelligent Systems 3.0 Tieteellinen jatkokoulutus 41

42 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta 9.3. Opetusministeriön rahoittamat tutkijankoulutusohjelmat Kuopion yliopistossa /GRADUATE SCHOOL - tutkijakoulut* Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu A.I.Virtanen -instituutin tutkijakoulu Sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden tutkijakoulu Farmasian tutkijakoulu Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu Ympäristöterveyden tutkijakoulu, SYTYKE TULES graduate school * alkaen Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu Kuopio Doctoral Program of Medical Sciences, Faculty of Medicine, University of Kuopio Tutkijakoulun tavoitteet Tutkijakoulu keskittyy kroonisten kansantautien molekulaarisen taustan, ehkäisyn ja hoidon tutkimukseen. Tutkijakoulun muodostavat lääketieteellisessä tiedekunnassa, pääosin kliinisessä tutkimusyksikössä ja Meditekniassa toimivat tutkimusryhmät keskeisenä runkonaan neurotieteiden, sisätautien ja kliinisen ravitsemustieteen tutkijaryhmät. Tutkijakoulussamme on opiskelijoita vuonna 2004 yhteensä noin 50. Opetusministeriön rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja on tällä hetkellä viisi ja jollakin muulla rahoituksella olevia loput 45 paikkaa. Tavoitteena on kouluttaa koulun keskeisissä tutkimusohjelmissa menetelmälliset valmiudet omaavia, moderneja kliinisiä tutkijoita ja erikoistuvia lääkäreitä sekä lääketieteellisesti orientoituneita osaajia lääkekehittely-yritysverkostoon Suomessa sekä tutkijoita koko maahan. Tutkijakoulun johtaja: Professori Hilkka Soininen Tutkijakoulun varajohtaja: Professori Markku Laakso Koordinaattori: FT Pauliina Korhonen Internet: A.I.Virtanen -instituutin (AIVI) tutkijakoulu A.I.Virtanen Institute Graduate School Tutkijakoulun johtajana toimii professori Juhani Jänne (A.I. Virtanen -instituutti, puh ). Opetusministeriön rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja on vuonna 2004 yhteensä 19, yksi Suomen Akatemian tutkijankoulutusvirka ja muulla tavoin rahoitettuja tutkijakoulupaikkoja yhteensä n. 70. AIVI on yksi Suomen kuudesta biokeskuksesta, jonka eräs keskeinen tehtävä on tutkijakoulutus. Tutkijakoulutus tapahtuu instituutin tutkimuksellisilla painopistealueilla, jotka ovat bioteknologia, erityisesti eläinbioteknologia, molekulaarinen lääketiede, erityisesti geeniterapia ja geeninsiirtoteknologia; neurobiologia, erityisesti keskushermostoon vaikuttavien sairauksien syiden selvittäminen ja uusien tautimallien kehittäminen ja biologinen kuvantaminen sekä solutasolla että yksittäisen koe-eläimen tasolla. AIVI:n jatkokoulutusohjelmassa järjestetään vuosittain sekä omia että osin yhteistyössä muiden tutkijakoulujen kanssa toteutettavia englanninkielisiä opintojaksoja ja seminaareja sekä postgraduaattisymposiumi, jossa jatko-opiskelijat esittelevät tutkimustuloksiaan pos- 42 Opinto-opas

43 Tutkijankoulutusohjelmat tereina ja suullisina esityksinä. Lisätiedot: Instituutin hallintopäällikkö Riitta Keinänen (A.I.Virtanen -instituutti, puh ) ja Internetistä: Internet: Internet: Sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden valtakunnallinen tutkijakoulu The National Post Graduate School in Social and Health Policy, Management and Economics Kuopion yliopiston Terveyshallinnon ja -talouden laitos koordinoi sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden valtakunnallista tutkijakoulua. Tutkijakoulun johtajana toimii professori Juha Kinnunen ja koordinoinnista vastaa tutkimusjohtaja Kaija Saranto (puh ; Yhteistyöosapuolina ovat Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitos ja sosiaalitieteiden laitokset, Lapin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Tampereen yliopiston terveystieteiden laitos, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, STAKES ja Työterveyslaitos, psykologian osasto. Tutkijakoulun tehtävinä on 1) kouluttaa korkeatasoisia sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden ammattitutkijoita vastaamaan lisääntynyttä osaajien tarvetta sekä 2) tuottaa uutta tutkimustietoa hyödynnettäväksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Opetusministeriön rahoittamia jatkokoulutuspaikkoja on yhteensä viisi (5). Tutkijakoulun toiminta perustuu sekä yhteistyöosapuolten väliseen työnjakoon että valtakunnalliseen yhteistyöverkkoon lähialojen tutkijakoulutusohjelmien kanssa. Ohjelman tavoitteena on vastata opiskelijoiden yksilöllisiin koulutustarpeisiin mm. hyödyntämällä osallistuvien yksiköiden ja henkilöiden kansainvälisiä ja kansallisia yhteyksiä. Internet: tht/ Farmasian tutkijakoulu Farmasian tutkijakoulu on farmasian alojen valtakunnallinen tutkijakoulu, jonka toiminta on alkanut vuoden 1998 alussa. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta ja Kuopion yliopiston farmaseuttinen tiedekunta vuorottelevat tutkijakoulun koordinoinnissa. Vuosina tutkijakoulua koordinoi Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta. Johtajana toimii professori Raimo Tuominen ja koordinaattorina Atso Raasmaja. Kuopion yliopistossa yhteyshenkilönä toimii tiedekunnan hallintopäällikkö Kristiina Bailey (s-posti: Tutkijakoululla on opetusministeriön rahoittamia tutkijakoulupaikkoja vuonna 2004 kaikkiaan 11 ja muulla tavoin rahoitettuja paikkoja noin 70. Farmasian tutkijakoulu tarjoaa monitieteisen ja organisoidun valtakunnallisen tutkijakoulutuksen lääketutkimukseen ja -kehitykseen. Tutkimusryhmät muodostavat tutkijakoulun ytimen. Kotimaista ja kansainvälistä verkottumista samoin kuin yhteyksiä teollisuuteen hyödynnetään tutkijakoulutuksessa monipuolisesti. Farmasian tutkijakoulu tuottaa nuoria tohtoreita lääketutkimuksen, -tuotekehityksen ja -valvonnan tehtäviin. Yksityiskohtaiset tiedot tutkijakoulusta on esitetty www-sivulla osoitteessa: Internet: Tieteellinen jatkokoulutus 43

44 Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu toteutetaan yhteistyössä Kuopion, Oulun, Tampereen, Turun yliopistojen ja Åbo Akademin Vaasan hoitotieteen laitosten kanssa. Tutkijakoulun johtaja on professori Katri Vehviläinen-Julkunen, Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos, puh Kuopion yliopiston hoitotieteen laitos on tutkijakoulun koordinaattori. Tutkijakoulussa on kahdeksan opetusministeriön ja yksi Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Koulu järjestää 4-6 tutkijankoulutuskurssia vuosittain yhteistyössä mukana olevien yliopistojen kanssa. Tutkijakoulun kurssitarjonta on suunniteltu kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tutkijankoulutuskursseilla opettavat sekä kansalliset että kansainväliset asiantuntijat ja tutkijat. Kursseista tiedotetaan erikseen Kuopion yliopiston www-sivuilla ; Lisätietoja myös hoitotieteen laitoksen www-sivulla Ympäristöterveyden tutkijakoulu, SYTYKE Graduate School in Environmental Health Tutkijakoulu on aloittanut vuoden 2002 alussa. Sillä on 5 opetusministeriön rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Tutkijakoulun keskeisenä teemana on riskinarviointi. Ympäristöterveyden riskinarviointi perustuu parhaimmillaan haitallisten altisteiden ja päästölähteiden, altistumisen, vaikutusmekanismien ja terveysvaikutusten tarkkaan tuntemiseen. Tutkijakoulun toiminta-ajatuksena on kouluttaa ympäristöterveyden osaajia, jotka hallitsevat oman tutkimusalansa ohella ympäristöterveyden monitahoisia ja monitieteisiä kokonaisuuksia. Tutkijakoulussa yhdistetään eri tieteenalat ja substanssiosaaminen siten, että ne tukevat ympäristöterveyden riskianalyysiketjun ymmärtämistä ja hallintaa. Tutkijakoulussa ovat mukana Kuopion yliopisto (vastuullinen yliopisto), lisäksi Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Ilmatieteen laitos, Kansanterveyslaitos, Säteilyturvakeskus ja Työterveyslaitos. Tutkijakoulun johtaja on professori Jukka Juutilainen. Verkkosivut: TULES graduate school Tutkijakoululla on 10 opetusministeriön rahoittamaa tutkijaopiskelijapaikkaa. Tutkijakoulussa ovat mukana Kuopion yliopiston (vastuullinen yliopisto) lisäksi Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto ja TTL. Tutkijakoulun johtaja on professori Heikki Helminen, Kuopion yliopisto, anatomian laitos. Internet: 44 Opinto-opas