Kommodorin 40-vuotisjuhlatervehdys

Transkriptio

1 MERISATAMAN VENEKERHO 40 VUOTTA Kommodorin 40-vuotisjuhlatervehdys MERISATAMAN VENEKERHO RY

2 Arvoisa kunniajäsen, arvoisat venekerholaiset! Toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi Merisataman venekerhon 40-vuotisjuhlaan. Tasan 40 vuotta ja päivä sitten pidettiin kerhomme perustava kokous herra Esko Maunon kutsusta Suomi-Unkari Seuran huoneistossa, Merimiehenkatu 12. Tämä oli ainakin toinen yritys yhdistää Merisataman venemiesten voimat rannan kehnon tilanteen parantamiseksi. Edellinen yritys pari vuotta aikaisemmin raukesi osanottajien vähyyteen. Tarvittiin yksi sitkeä sissi, joka uskoi asiaan. Hän vuokrasi kokoustilan ja ilmoitti rannan ilmoitustaululla, että mikäli riittävästi rannan venemiehiä saapuu tähän tunnustelevaan kokoukseen, sovitaan venekerhon perustamisesta jo samana syksynä. Tässä valmistelevassa kokouksessa päätettiinkin sitten perustaa uusi venekerho 34:n veneilijän voimin. Nykyinen jäsenmäärämme on 108, joista perustajajäseniä neljä: Jorma Grönlund, Lars-Erik Lindfors, Visa Ryynänen ja Helmer Kivimäki. Mihin kerhoa tarvittiin? Stadin vuokrapaikoilla olevat veneilijät tunsivat itsensä suojattomiksi ja syrjityiksi. Syynä oli mm. valaisematon ranta, osittain sortuneet kivipenkereet, joilla heikkokuntoiset puulaiturit sekä veneiden nostoon tarkoitetun nostoluiskan huono kunto. Lisäksi lehdistä saatiin lukea kuinka Merisataman kunnostukseen jo varatut määrärahat siirrettiinkin muihin tarkoituksiin. Veneilijät toivoivat helpommin vartioitavia ponttonilaitureita, sillä veneisiin kohdistuneet varkaudet ja ilkivallanteot olivat jatkuvasti lisääntyneet. Vuonna 1972 Kapteeninkadun päähän saatiinkin puinen yhdyslaituri ja sen päähän kolme betoniponttonilaituria. Samana vuonna nostettiin ensimmäistä kertaa kerhon lippu laiturilla. Alkuun venekerho koostui moottoriveneilijöistä. Kesti neljä vuotta ennen kuin kerhon laituriin kiinnittyi ensimmäinen purjevene ja sittemmin 80-luvun alussa ensimmäisen purjeveneen omistaja Jorma Grönlund perusti purjehdusjaoksen. Nykyään kerhossa on purjeveneitä 25 kpl. Mainittakoon, että 80-luvun puolivälissä kaupunki tarjosi koko rantaa venekerholle. Kerho ei kuitenkaan halunnut laajentua ja kieltäytyi kohteliaasti kunniasta. Tämä tapahtui samoihin aikoihin, kun Merisataman kunnostukseen vihdoin ryhdyttiin. Samassa yhteydessä siirrettiin myös meidän laiturimme nykyiselle paikalleen ja saatiin yksi ponttoni lisää. Rantarakentamisen lopputuloksesta oltiin montaa eri mieltä. Saatiin siistit valaistut rannat, joidenkin MERISATAMAN VENEKERHO 40 VUOTTA MERISATAMAN VENEKERHO RY

3 mielestä turhankin siistit ja suorat kuin viivoittimella vetäistyt. Valitettavaa on, että pystysuorat rantamuurit vahvistavat ohiajavien veneiden synnyttämiä aaltoja vielä tänäänkin. Keväällä 2001 perustettiin kerhon internetsivut. Sivut loi ansiokkaasti Kyösti Kurunmäki ja hän niitä edelleen ahkerasti päivittääkin. MERISATAMAN VENEKERHO 40 VUOTTA Toiminta on ollut näinä neljänä vuosikymmenenä hyvin monimuotoista: - Vuosittaisia alkukesän saariretkiä Kotiluotoon tai Lonnaan sittemmin loppukesän retkiä Pihlajasaareen. - Kulttuurimatkat Junnu Vainio konserttiin Kairoon (ravintola Kotkassa) ja merihenkiseen teatteriin Ouluun. - Juhlittu on ainakin 15-, 20-, 25- ja 30-vuotisjuhlia. - Erilaisia tutustumisretkiä mm. Harmajan luotsiasemalle ja majakkaan, Merivartioston toimintaan Suomenlinnassa ja Katajannokalla sekä Suomenlahden meriliikennekeskukseen. - Tilausbussiretket Finngulf Yachts Oy:hyn Karjalohjalle ja Pohjankuruun sekä Suomen Merimuseoon ja Puuvenekeskukseen Kotkaan. -Lisäksi on järjestetty lukuisia kerhoiltoja erilaisista teemoista kuten veneturvallisuus, ensiapu, veneiden kunnostus, sääennustukset ja Sy Meri-Allan skandinavian ympäripurjehduksen videoiden katselu. - Unohtaa ei voi tietenkään jokavuotisia lipunnostoja ja -laskuja satamakapteenin erikoisen kera ja nykyisin vielä tykinpamauksella vahvistettuna. Siinä ohessa on hoidettu veneiden katsastukset ja vartiointi nykyisin videovalvonnan tukemana. Stadi on antanut kerholle silloin tällöin shokkihoitoa, kuten peloitellut talvisäilytysalueen siirtämisellä Kirkkonummelle tai Jätkäsaareen ja ehdottanut toimivan vartiokoppimme vaihtoa epäonnistuneeseen prototyyppiin. Onneksi molemmista uhista ollaan toistaiseksi selvitty, sillä veneiden talvisäilytys jatkuu Merisataman sijaan Eiranrannassa ja vartiotorni on siirtynyt keväällä ilman suurempaa suukopua Vuosaaren uimarannalle. Suomen Veneilyliiton ja Purjehtijaliiton yhdistyminen vuoden vaihteessa panee toivottavasti pisteen myös joihinkin soraääniin purje- ja moottoriveneilijöiden välillä. Puhaltakaamme yhteen hiileen, niin kuin kerhon talkoissa on tähänkin asti tehty. Nostakaamme malja 40 vuotiaan kerhomme kunniaksi Kommodori Reijo Kostiainen MERISATAMAN VENEKERHO RY

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13