Jussi Kivinen Tervehdyssanat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apuraha- ja 40-vuotisjuhlassa Kuusankoskitalossa

Transkriptio

1 Jussi Kivinen Tervehdyssanat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apuraha- ja 40-vuotisjuhlassa Kuusankoskitalossa Hyvä juhlaväki Vuoden 1872 alkupuolella pidettiin kaksi tärkeätä kokousta, joiden vaikutus säteilee meidän päiviimme saakka ja myös tähän tilaisuuteen. Tammikuussa 1872 pidettiin Turussa kreivi Carl Robert Mannerheimin koolle kutsuma kokous, jossa päätettiin perustaa Kuusankoski Aktiebolag -niminen osakeyhtiö. Sen tuli rakentaa puuhiomo, jonka voimanlähteeksi tulisi Kymijoen Kuusankoskesta saatava vesivoima. Tämä kreivi oli muuten Suomen marsalkan isä. Samana vuonna, helmikuun viimeisenä päivänä 1872, pidettiin Forssassa kokous, jonka oli kutsunut koolle kauppaneuvos Axel Wilhelm Wahren. Myös tässä kokouksessa päätettiin alustavasti osakeyhtiön perustamisesta ja puuhiomon rakentamisesta ja tämänkin puuhiomon voimanlähteeksi tuli Kuusankoski. Seuraavana vuonna tuo osakeyhtiö virallisesti perustettiin ja sai nimen Kymmene Aktiebolag. Myöhemmin se tunnettiin Kymin Osakeyhtiönä. Molemmat yhtiöt rakensivat Kuusankosken vastakkaisille rannoille puuhiomon ja ryhtyivät valmistamaan täällä paperia. Saman joen varteen, Voikkaankosken äärelle, perustettiin vielä 1890-luvulla kolmas saman alan tehdas. Sen rakennutti Tampereen Kattohuopatehdas Osakeyhtiö, jonka keskeinen voimahahmo oli vuorineuvos Rudolf Elving. Voikkaan paperitehdas oli jo vuonna 1901 tuotannoltaan Suomen suurin.

2 Vuonna 1904 tapahtui näiden kolmen keskeisen metsäteollisuusyrityksen suuri uudelleenjärjestely. Kuusankoski-yhtiö ja Tampereen Kattohuopatehdas Osakeyhtiö sulautuivat Kymi-yhtiöön. Siitä alkaen Kymi-yhtiö omisti siis kaikki kolme edellä mainittua teollisuuslaitosta: Kymin, Kuusankosken ja Voikkaan. Tämän suuryhtiön johtoon tuli vuorineuvos Elving. Kuten yleisesti tiedetään, sen jälkeenkin yhtiössä ja sen ympärillä on tapahtunut lukuisia erilaisia järjestelyjä. Monia tehtaita on rakennettu, ostettu, myyty ja lopetettukin. Vuonna 1972 Kymi-yhtiö saavutti sadan vuoden iän. Tuon merkkipaalun saavuttamista suunniteltiin aluksi juhlistettavan niin, että yhtiö rakennuttaisi Kuusankoskelle urheiluhallin, josta olisi iloa ja hyötyä yhtiöläisille ja samalla muillekin. Hallin piirustuksetkin olivat jo valmiina, mutta hanke keskeytettiin. Asiaa harkittiin vielä uudelleen. Esillä oli erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, kunnes yhtiön hallinnollinen johtaja Lars Räihä esitti ajatuksen, että henkilökuntaa muistettaisiin luomalla apurahajärjestelmä yhtiön henkilökunnan henkisten harrastusten tukemiseksi. Tällaisen järjestelmän vaikutus olisi pitkäaikainen ja sen piiriin pääsisivät myös muualla kuin Kuusankoskella työskentelevät yhtiöläiset. Johtaja Räihä ja yhtiön sosiaalipäällikkö Åke Launikari valmistelivat asiaa tältä pohjalta ja yhtiön hallitus hyväksyi ajatuksen. Kun suunnitelman toteuttaminen edellytti merkittävää taloudellista panostamista, hanke oli käsiteltävä yhtiökokouksessa. Kesäkuun 9. päivänä 1972 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa Kymi-yhtiö päätti juhlavuotensa kunniaksi lahjana henkilökunnalleen perustaa säätiön, jolle annettiin nimeksi Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö. Nyt arvioiden yhtiön 40 vuotta sitten tekemä päätös oli viisas ja kauaskantoinen. Säätiön peruspääomaksi yhtiö lahjoitti markkaa, mikä määrä rahan arvon muutokset huomioon ottaen vastaa nykyrahassa yli kolmea miljoonaa euroa. Lahja yhtiön henkilökunnalle oli siis varsin merkittävä. Siitä huolehtiminen järjestettiin niin, että henkilökunta tuli itse kantamaan päävastuun säätiön hallinnosta.

3 Säätiön perustamisen yhteydessä yhtiö antoi säädekirjan, jota voi pitää säätiön perustuslakina. Säädekirjan mukaan säätiön tarkoituksena on edistää yhtiön palveluksessa olevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden sekä heidän perheenjäsentensä ammattiin liittyvää opintotoimintaa ja muuta sivistyksellistä ja aatteellista harrastustoimintaa, kehittää yhtiön eläkeläisten yksilöllistä harrastus- ja virkistystoimintaa sekä tukea yhdistysten, seurojen ja kerhojen toimintaa niillä paikkakunnilla, joilla toimii yhtiön teollisuuslaitos tai muu yksikkö. Säätiön toiminnan alkuvuosina Kymi-yhtiöllä oli toimintaa paitsi Kuusankoskella myös monella muulla paikkakunnalla: Karhulassa, Juankoskella, Karkkilassa, Heinolassa, Salossa, Helsingissä, Hangossa, Porvoossa ja Iisalmessa. Kaikkien näiden toimipaikkojen henkilöstö kuului säätiön toiminta-alueeseen ja apurahatoiminnan piiriin. Yhtiön palveluksessa oli siihen aikaan noin 8500 henkilöä, ja kun otetaan lisäksi huomioon heidän perheenjäsenensä ja yhtiön eläkeläiset, säätiön lähipiiriin kuului varsin suuri joukko ihmisiä. Sen jälkeen olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Säätiön toimintapiiriin kuuluvia tehtaita on enää Kuusankoskella, joka nyt on osa Kouvolaa, eikä yhtiökään ole enää sama. Yhtiön palveluksessa Kuusankoskella on henkilökuntaa enää runsaat 600. Toisaalta säätiön talous on kuluneiden 40 vuoden aikana kehittynyt varsin suotuisasti. Niinpä sääntöjä on voitu väljentää niin, että säätiöllä on nyt mahdollisuus myöntää apurahoja paitsi edellä mainitulle alkuperäiselle ydinpiirille myös muihin säätiön toiminnan yleishyödyllistä luonnetta vastaaviin tarkoituksiin. Näin ollen säätiö on viime aikoina voinut aikaisempaa suuremmassa määrin tukea yhtiöläisten ja muun lähipiirinsä lisäksi myös muiden tällä seudulla asuvien opintoja samoin kuin täällä toimivien yhdistysten erityishankkeita sekä monenlaisia kulttuuri-, liikunta- ja muita toimintoja.

4 Erityisesti lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä olemme pitäneet arvokkaana. Viime vuosina säätiö on rahoittanut myös Kouvolan seutua koskevaa ja täällä tehtävää tieteellistä tutkimusta sekä yleisölle tarkoitettujen konserttien ja muiden tapahtumien järjestämistä. Muutama esimerkki säätiön viime vuosina tukemista yleishyödyllisistä hankkeista: Repoveden kansallispuiston alueella Valkealassa ja Huhdasjärven ympäristössä Jaalassa tehdyt arkeologiset tutkimukset. Lasten liikuntatoimintaa on tuettu useana vuonna eri tavoin jääliikuntatapahtumissa oli joitakin vuosia sitten mukana yli 2000 lasta. Muutamana vuotena on tuettu yhtiöläisten ja yhtiön eläkeläisten piirissä toimintansa aloittaneen Kymen Nikkarit -yhdistyksen käynnistymistä ja toimintaa. Lähihistorian alalta on syytä mainita Kuusankosken Voikkaan kapearaiteisen rautatien vaunujen kunnostaminen Jokioisten museorautatielle, siis elävään museoon. Lasten teatteriharrastuksia on tuettu osallistumalla useana vuotena Kuusankoskella keväisin järjestettävän Kansainvälisen Lasten Teatteritapahtuman kustannuksiin ja tänä vuonna tarjoamalla noin 2500 lapselle mahdollisuus nähdä täällä esitettävä Lumikuningatar-näytelmä. Säätiön toiminta on siis kehittynyt vuosikymmenten mittaan varsin monipuoliseksi. Mutta palataan säätiön keskeiseen tehtävään ja tämän illan teemaan, nyt jaettaviin apurahoihin. Hakuaikana viime marraskuussa säätiö sai 1266 hakemusta, määrältään yhteensä runsaat 2,6 miljoonaa euroa suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. On tietenkin selvää, ettei kaikkia hakemuksia koskaan

5 voida hyväksyä, eikä varsinkaan haettuja määriä. Mutta aika monelle silti voitiin apuraha myöntää, nimittäin 935 hakijaa saa nyt yhteensä lähes euroa. Nämäkin luvut vastaavat suunnilleen edellisvuotisia. Niin kuin aina, etenkin opintoja on pyritty tukemaan. Kun nyt myönnetyt apurahat lasketaan mukaan, säätiö on rahan arvon muutokset huomioon ottaen toiminta-aikanaan myöntänyt apurahoja kaikkiaan reilusti yli 16 miljoonaa euroa. Tuo määrä on enemmän kuin viisinkertainen säätiön alkuperäiseen pääomaan verrattuna. Tämän on mahdollistanut säätiön talouden myönteinen kehitys. Mainittakoon vielä, että säätiö antaa tänäkin keväänä varoja lukuisille Kouvolassa ja muualla Kymenlaaksossa toimiville kouluille stipendien antamiseksi hyvin menestyneille oppilaille kunkin oppilaitoksen harkinnan mukaan. Tällä kertaa stipendin saa edellisvuosia useampi eli yhteensä 285 oppilasta yli sadassa koulussa. Sen johdosta, että vietämme nyt säätiön 40-vuotisjuhlaa, säätiö on lisäksi päättänyt antaa erityisen juhla-apurahan muutamalle tällä seudulla toimivalle taholle, joiden toimintaa ympäröivän yhteiskunnan hyväksi säätiön piirissä pidetään arvokkaana. Palaamme juhla-apurahoihin kohta seuraavan iloisen musiikkituokion jälkeen. Näillä sanoilla toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän keväiseen juhlaamme.