Sisällys. Tilinpäätös

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2013 Tasekirja

2 Tilinpäätös Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely TOTEUTUMISVERTAILUT TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 49

3 Tilinpäätös KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Sivistyspalveluiden lautakunta Teknisten palveluiden lautakunta YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA SISÄISET ERÄT MUKANA TULOSLASKELMA ILMAN SISÄISIÄ ERIÄ KONSERNITULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINTARKASTUSTA KOSKEVAT LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA SÄILYTYSAJOISTA KÄYTETYT TOSITELAJIT ALLEKIRJOITUKSET

4 Tilinpäätös OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS - kaupunginjohtajan katsaus - kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset - yleinen ja oman alueen kehitys - olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa - vaikutukset v.2014 talousarvioon - arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä - kaupungin henkilöstö

5 Tilinpäätös OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Rakennemuutoksesta kestävyyttä talouteen Uusi valtuustokausi ja vuosi 2013 alkoivat varsin haasteellisissa merkeissä. Kahden edellisen vuoden tilinpäätökset olivat tappiolliset ja vuoden 2012 alijäämä painui miljoonaan euroon. Uusi valtuusto aloitti vuoden perehtymistilaisuuksilla, joita järjestettiin tammikuun aikana 4 kpl. Huhtikuussa valtuusto kokoontui kaksipäiväiseen strategiaseminaariin, jossa olemassa olevaa strategiaa päivitettiin ja tehtiin linjauksia koko valtuustokaudelle. Edellisenä vuonna tehty talouden tasapainottamisohjelma huomattiin riittämättömäksi jo varhaisessa vaiheessa. Talousarvioon asetetut tavoitteet talouden tasapainottamiseksi ja rakenteiden selvittämiseksi käynnistettiin heti alkuvuodesta. Suurin ja koko kevään kuntalaisia puhuttanut rakenneselvitys oli tulevaisuuden tarpeita vastaava kouluverkkosuunnitelma, joka valmistui keväällä. Kesäkuussa valtuusto hyväksyi suunnitelman, joka sisälsi Hanhinevan ja Välikannuksen koulujen lakkautukset syksystä 2014 lähtien. Myös varhaiskasvatuksen rakennemuutos toteutettiin, kun Jytalta vapautunut Riihihovi otettiin varhaiskasvatuksen käyttöön. Loppuvuodesta kuntalaiset saivat käyttöönsä täysin uuden ja uudistetun uimahalli-urheilutalon, joka sai nimekseen KitinVapari. Kuntalaiset ovat ottaneet KitinVaparin heti omakseen ja jo ensimmäisten kuukausien aikana KitinVaparissa oli kävijää. Jytan palveluissa merkittävin rakennemuutos tapahtui Kannuksen vuodeosastolla, jonka paikkamäärää laskettiin ja koko Lestijokilaakson vuodeosastopalvelut keskitettiin Kannukseen. Vielä alkusyksystä näyttänyt Jytan kiivas menokehitys tasaantui loppuvuoden aikana ja Jytan kustannukset säilyivät edellisvuoden tasolla. Myös muutaman vuoden voimakkaana jatkunut erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on taittunut kuluvana vuonna. Erikoissairaanhoidon maksuosuus väheni edellisvuoteen verrattuna euroa eli n. 8 prosenttia.

6 Tilinpäätös Veroprosentin nosto, erikoissairaanhoidon maltillinen kustannuskehitys sekä rakennemuutokset Jytassa ja varhaiskasvatuksessa siivittivät vuoden 2013 tuloksen euron ylijäämään. Hyvään tulokseen vaikuttivat osaltaan myös tonttien myyntitulot sekä oman toiminnan kustannusten alittuminen. Rakentamisesta ja ratahankkeesta vauhtia elinkeinoelämään Kaupungin elinkeinoelämässä on meneillään positiivinen vire. Vuoden 2013 aikana myönnettiin ennätyksellisesti n. 70 uutta rakennuslupaa asuntorakentamiseen. Auringonkukkakodin tukiasunnot sekä Vuokra-asunnot Oy:n uusi vuokrarivitalo valmistuivat. Yksityisellä sektorilla käynnistyivät uuden rivitalon sekä kahden uuden kerrostalon rakentaminen. Vuoden aikana valmisteltiin uutta elinkeinopalveluiden toimintamallia. Irtaantuminen Kosekista on sujunut ennakko-odotusten mukaisesti. Kaupungin omista kehittämishankkeista hyvinvointiyrittäjyyttä edistävä Hyvinvointi-Kannus sekä yritysten ympäristötietoisuutta lisäävä Ympäristötietoinen Kannus jatkuivat koko vuoden. Uutena elinkeinoelämän kehittämishankkeena käynnistyi kasvuyrittäjyyteen panostava maakunnallinen Kasvuinno. Luonnonvara-alan kehittämisympäristön toteuttamiseksi tehty Biolaakso-esiselvitystyö on tuottanut hyvin tulosta ja hanke on saanut valtakunnallista huomiota. Keväällä käynnistynyt Riippa-Eskola välisen radan rakentaminen näkyi konkreettisesti Kannuksen katukuvassa. Destia Oy perusti huhtikuussa projektitoimiston Kannukseen Pouttu Oy:n tiloihin ja hankkeen käynnistyttyä ovat mittavat maansiirtokuljetukset näkyneet liikenteessä. Hanke kestää marraskuun 2016 loppuun saakka. Huolimatta kansantaloudellisesta tilasta sekä julkisen talouden kestävyysvajeesta, Kannus on pärjännyt murroksessa kohtuullisen hyvin. Tässä yhteydessä haluankin esittää parhaat kiitokset yrittäjille, yhteistyökumppaneille, päättäjille ja henkilöstölle hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä tulevaisuuden parhaaksi. Onnistuminen on asenne. Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta kuunnella, innokkuutta oppia, halua kasvaa ja joustavuutta muuttua. BJ Gallagher Terttu Korte kaupunginjohtaja

7 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tilinpäätös Yleistä Kunta perustettu 1859 Kaupungiksi Asukasluku Kannuksen kaupunki sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Lähimmät kaupungit ovat Kokkola ja Ylivieska. Kannuksen naapurikuntia ovat Kalajoki, Kokkola,Toholampi ja Sievi. Lähin merisatama on Kokkolan Ykspihlajassa, jonne matkaa on n. 50 km, ja lähin lentokenttä Kruunupyy, jonne matkaa on n. 63 km. Kannuksen läpi kulkee Pohjanmaan rata ja valtatie 28. Hallinto Kaupunginvaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä valitsee kaupunginhallituksen ja lautakunnat sekä talouden ja hallinnon tarkastusta varten tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan. Kaupunginhallitus valitsee toimikunnat. Kaupungin hallintosäännöllä määrätään kaupungin organisaatiosta sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjaa mm. kaupunginvaltuuston työjärjestys, konserniohjeet sekä tarkastussääntö. Valtuustopaikat v kunnallisvaaleissa (Vaalit ) Suomen Keskusta r.p. 16 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue r.p. 3 Kansallinen Kokoomus r.p. 4 Perussuomalaiset r.p. 4 Yhteensä 27 Kaupunginvaltuuston kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin v Puheenjohtaja puolue osall.kok. Perttula Lauri KESK 6 Varapuheenjohtaja Koski Erkki KESK 6 Jäsenet Erkkilä Tapani KESK 6 Gromoff Kari KESK 6 Hautala Vesa KESK 5 Heikkilä Juha KESK 6 Hernesniemi Aleksi PS 6 Hernesniemi Veijo KESK 6 Huuki Ari SDP 5 Jaakola Taisto KESK 5 Joensuu Olli KESK 6

8 Tilinpäätös Juusela-Pekkarinen Sirkka KOK 6 Kallio Marko KOK 5 Karppi Sonja KESK 6 Kerola Mari KESK 6 Kivioja Janne KESK 6 Lehtinen Lasse PS 5 Mikkola Silja KESK 6 Märsylä Raimo SDP 5 Niemonen Aila PS 6 Orjala Jari KESK 6 Pihlajakangas Päivi PS 6 Puranen Ilkka KOK 4 Rekilä Sirpa KESK 4 Typpö Sakari KOK 4 Vuollet Ritva SDP 6 Ylikangas Eija KESK 6 Varavaltuutetut Annanolli-Sandström Irmeli KOK 2 Junkala Riikka KESK 2 Heinonen Mirjam SDP 1 Kattilakoski Päivi KESK 2 Kuusisto Aila KESK 1 Mäki-Leppilampi Kauko KOK 1 Pollari Risto KOK 2 Muut osallistujat Korte Terttu, kaupunginjohtaja 6 Kiianmies Sirpa, hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä 6 Pesola Anne, kehitysjohtaja 6 Erkkilä Tapio, tekninen johtaja 6 Kivijakola Leena, sivistystoimenjohtaja 5 Kaupunginvaltuusto kokoontui 6 kertaa, pöytäkirjapykäliä kirjattiin 89. Kaupunginhallituksen kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin v Puheenjohtaja puolue osall.kok. Mikkola Silja KESK 14 Rekilä Sirpa, varajäsen Varapuheenjohtaja Orjala Jari KESK 12 Gromoff Kari, varajäsen 3 Jäsenet Heikkilä Juha KESK 12 Alanko Tuomo, varajäsen 1

9 Tilinpäätös Junkala Riikka KESK 8 Ylikangas Eija, varajäsen 4 Joensuu Olli KESK 12 Kivioja Janne, varajäsen 2 Kerola Mari KESK 12 Aitta Anu, varajäsen 2 Lehtinen Lasse PS 11 Riippa Jukka, varajäsen 4 Typpö Sakari KOK 8 Juusela-Pekkarinen Sirkka, varajäsen 6 Vuollet Ritva SDP 12 Märsylä Raimo, varajäsen 1 Muut osallistujat Perttula Lauri, k.valt. pj. KESK 13 Koski Erkki, k.valt. vpj. KESK 12 Korte Terttu, kaupunginjohtaja, esittelijä 14 Kiianmies Sirpa, hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Klemola Anneli, toimistosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Em. kaupunginhallitus kokoontui 14 kertaa. Lisäksi tammikuun kokous pidettiin edellisen toimikauden ( ) kokoonpanolla. Pöytäkirjapykäliä kirjattiin Lautakunnat v Kaupunginvaltuuston vaalilautakunta Varsinaiset jäsenet Heikkilä Juha, pj. Kallio Marko, vpj. Pihlajakangas Päivi Vuollet Ritva Henk.koht.varajäsenet Gromoff Kari Puranen Ilkka Niemonen Aila Märsylä Raimo Keskusvaalilautakunta Varsinaiset jäsenet Yli-Korpela Juha, pj. Lehtinen Leila, vpj. Hernesniemi Lauri, jäsen Vuollet Ritva, jäsen Ypyä Pirjo, jäsen Varajäsenet 1 Aitta Anu 2 Hanni Markku 3 Hanhineva Jaana 4 Mäki-Leppilampi Kauko 5 Hernesniemi Vesa 6 Kortetmaa Esa 7 Heinonen Mirjam

10 Tilinpäätös Sivistyspalveluiden lautakunta 8 Kokkonen Nina 9 Saukko Mikko Varsinaiset jäsenet Henk.koht.varajäsenet Gromoff Kari, pj. Huhtala Ahto Karppi Sonja, vpj. Nisula Piia Hautamäki Sanna, jäsen Hautamäki Paavo Hernesniemi Aleksi, jäsen Lehtinen Lasse Kallio Marko, jäsen Typpö Sakari Pihlajakangas Päivi, jäsen Lehtinen Leila Tokola Osmo, jäsen Kuusisto Aila Vuollet Ritva, jäsen Isohanni Anna-Maria Ylikangas Eija, jäsen Särkioja Anne K.hall.edustaja Orjala Jari, varaedustaja Typpö Sakari Tarkastustalautakunta (k.valt valittu, valittu lautakunta erotettu) Varsinaiset jäsenet Hautala Vesa, pj. Erkkilä Tapani, vpj. Annanolli-Sandström Irmeli, jäsen Aro Katri, jäsen Niemonen Aila, jäsen Henk.koht.varajäsenet Kuusisto Pentti Ranto Erkki Kallio Miia Toivonen Marita Kuusela Kimmo Teknisten palveluiden lautakunta Varsinaiset jäsenet Henk.koht.varajäsenet Rekilä Sirpa, pj. Ainali Päivi Kivioja Janne, vpj. Erkkilä Tapani Heinonen Mirjam, jäsen Huuki Ari Hernesniemi Veijo, jäsen Karvonen Jussi Jaakola Taisto, jäsen Hautala Vesa Juusela-Pekkarinen Sirkka, jäsen Ypyä Pirjo Kattilakoski Päivi, jäsen Karppi Sonja Niemonen Aila, jäsen Pihlajakangas Päivi Pollari Risto, jäsen Mäki-Leppilampi Kauko K.hall.edustaja Joensuu Olli, varaedustaja Lehtinen Lasse Kuntayhtymien, yhteislautakuntien ja valtion toimielinten kannuslaiset edustajat v Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Yhtymävaltuusto Varsinaiset jäsenet Karppi Sonja Henk.koht.varajäsenet Mikkola Silja

11 Tilinpäätös Kivioja Janne Märsylä Raimo, I vpj. Niemonen Aila Jaakola Taisto Typpö Sakari Pihlajakangas Päivi Hallitus Varsinaiset jäsenet Lehtinen Leila Mikkola Silja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Valtuusto Varsinaiset jäsenet Perttula Lauri Ylikangas Eija Henk.koht.varajäsenet Heikkilä Juha Kuusisto Aila Hallitus Varsinainen jäsen Joensuu Olli Peruspalvelulautakunta (valittu ) Varsinaiset jäsenet Henk.koht.varajäsenet Syrjälä Asko, pj. Annanolli-Sandström Irmeli Lehtinen Leila Niemonen Aila Korpelan Voima kuntayhtymä Yhtymäkokous Varsinaiset jäsenet Rekilä Sirpa Gromoff Kari Hautala Vesa Henk.koht.varajäsenet Lehtinen Lasse Märsylä Raimo Juusela-Pekkarinen Sirkka Hallitus Varsinainen jäsen Mikkola Silja Keski-Pohjanmaan liitto Maakuntavaltuusto Varsinaiset jäsenet Orjala Jari Kallio Marko Henk.koht.varajäsenet Jaakola Taisto Juusela-Pekkarinen Sirkka

12 Hallitus Henk.koht.varajäsenet Lehtinen Lasse Orjala Jari Typpö Sakari Tilinpäätös Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslautakunta Läsnäolo- ja puheoikeuden omaavat edustajat: Varsinainen jäsen Hautala Vesa Henk.koht.varajäsen Kivioja Janne Kokkolan kaupunki / ympäristöterveyslautakunta Varsinainen jäsen Henk.koht.varajäsen Kerola Mari Heikkilä Juha Ylivieskan kaupunki / jätelautakunta Varsinainen jäsen Henk.koht.varajäsen Pollari Risto Mäki-Leppilampi Kauko *)Mäki-Leppilampi Kauko *)Typpö Sakari *) Pollarille myönnetty ero k.valt , jolloin Mäki- Leppilampi valittu varsinaiseksi jäseneksi ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sakari Typpö. Lestijärven kunta / maaseutulautakunta Varsinaiset jäsenet Henk.koht.varajäsenet Hernesniemi Veijo, pj. Kerola Mari Kiinteistötoimitusten uskotut miehet 1. Suikkola Mauri 2. Kungas Seppo 3. Mikkola Teemu 4. Juusela-Pekkarinen Sirkka 5. Kuusela Kimmo 6. Rekilä Sirpa 7. Puranen Matti 8. Ainali Päivi 9. Hollanti Mikko 10. Pollari Risto 11. Niemonen Aila 12. Nybacka Seija 13. Eskola Irma 14. Vuollet Rirva 15. Jussila Anja 16. Hyyppä Jari

13 Tilinpäätös Käräjäoikeuden lautamiehet Huuki Mikko Toikkanen Ann-Mari (ero k.valt ) Märsylä Heidi (valittu k.valt ) Poliisin neuvottelukunta Erkkilä Tapani, jäsen Kattilakoski Päivi, varajäsen Kaupungin 100 %:sti omistamien yhtiöiden hallitusten jäsenet Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy Kallio Marko Kerola Mari Lehtinen Lasse Orjala Jari Perttula Lauri Kannuksen Vuokra-Asunnot Oy Ranto Erkki Aro Katri Heinonen Mirjam Lehtinen Lasse Hernesniemi Veijo

14 Tilinpäätös KANNUKSEN KAUPUNGIN PALVELUORGANISAATIO Kannuksen kaupunki Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto (27 valtuutettua) Tarkastuslautakunta (5 jäsentä) Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) Kaupunginhallitus (9 jäsentä) Sivistyspalveluiden lautakunta (9 jäsentä) Teknisten palveluiden lautakunta (9 jäsentä)

15 Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Tilinpäätös Suomen Kuntaliiton Kuntatalous - julkaisussa (3/2013) esitettiin seuraavia yleistä talouskehitystä kuvaavia muuttujia. Muutos % Tuotanto -0,5-0,8 2,7 Palkkasumma 1,4 3,2 4,7 Ansiotaso 2,1 3,2 2,7 Inflaatio 1,6 2,8 3,4 Työttömyysaste 8,3 7,7 7,8 Verot/BKT 44,9 44,0 43,6 Julkiset menot/bkt 58,1 56,6 55,2 Julkinen velka/bkt 58,3 53,6 49,2 Euribor 3 kk 0,2 0,6 1,4 10 vuoden korko 1,8 1,9 3,0 Oman talousalueen kehitys Asukasluku Kannus Keski-Pohjanmaa Ikäjakauma 0-6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 -vuotiaat Työttömyysaste Kannus 11,1 9,3 8,3 8,1 Keski-Pohjanmaa 10,0 9,1 8,7 8,7 Koko maa 12,6 10,7 9,7 10,3

16 Tilinpäätös Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa ,87 euron ylijäämää. Tulos parani merkittävästi vuodesta 2012, jolloin kirjattiin tappiota euroa. Kahtena edellisenä vuonna miinuksella ollut vuosikate nousi nyt selkeästi positiiviseksi ollen ,92 euroa. Vuodessa tapahtunut muutos miljoonan euron tappiosta lähes miljoonan euron ylijäämään johtuu pääasiassa verotulojen kasvusta ja toiminnan nettomenojen eli toimintakatteen laskusta. Verotuloja saatiin euroa enemmän kuin vuonna Kasvusta noin euroa on tuloveroprosentin korottamisesta (19,50 % 20,50 %) ja euroa verotilitysaikataulun muutoksesta aiheutunutta kasvua. Toiminnan nettomenot laskivat 2 % eli n euroa. Tämän voidaan sanoa olevan historiallista, koska ainakaan kymmeneen vuoteen toimintakate ei ole kertaakaan aikaisemmin laskenut Toimintakate TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Toimintakatteen laskuun vaikuttavat ennen kaikkea erikoissairaanhoidon kustannukset, jotka laskivat vuodesta 2012 peräti euroa. Jälleen kerran on todettava, kuinka merkittävästi juuri erikoissairaanhoidon kulut voivat vuodesta toiseen heilahdella. Tällä kertaa tämä heilahdus tapahtui onneksi positiiviseen suuntaan. Toimintakate laski kuitenkin myös kaupungin oman toiminnan osalta n euroa. Tähän vaikutti ennen kaikkea teknisten palveluiden lautakunta, jonka toimintakate laski lähes euroa teiden kunnossapidon, aurauksen ja valaistuksen sekä ruokahuollon ja myyntivoittojen ansiosta. Aikaisempina vuosina tappioita tehnyt ruokahuolto nousi kulujen karsinnan ja hintojen tarkistusten ansiosta positiiviseksi.

17 Tilinpäätös Suurimmat vähennykset tulosalueittain (ulkoinen toimintakate): Muutos Muutos % Tilaajapalvelut % Yhdyskuntapalvelut % Kiinteistö- ja huoltopalvelut % Viranomaispalvelut % Suurimmat lisäykset tulosalueittain (ulkoinen toimintakate): Muutos Muutos % Opetuspalvelut % Opetuspalveluissa toiminnan nettokustannukset sen sijaan edelleen nousivat, vaikka valtionosuuteen oikeuttavat vuotiaiden lukumäärä sekä lukion oppilasmäärä laskivat. Muilla tulosalueilla toiminnan nettokulut pysyttelivät edellisvuoden tasolla, mikä sekin on erittäin hyvä saavutus. Etenkin Jytan kulujen pysyminen vuoden 2012 tasolla oli erittäin hyvä uutinen, varsinkin kun ennakkoarvioiden mukaan niiden oletettiin kasvavan n euroa. Toiminnan nettokulujen kehityksen perusteella voidaan todeta, että tasapainottamisohjelma on saatu toimimaan ja tehdyt palvelurakenneratkaisut tuottavat taloudellista tulosta Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Vuoden 2014 talousarvio laadittiin ns. nollabudjetiksi eli tilikauden ylijäämäarvio oli 0 euroa. Toiminnan nettomenoihin on budjetoitu euroa eli n euroa vuoden 2013 tilinpäätöstasoa enemmän. Vuoden 2014 talousarviossa toiminnan nettomenoissa on huomioitu kouluverkkopäätöksen tuoma n euron suuruinen säästö. Jytan ja erikoissairaanhoidon menoihin on varattu vuodelle 2014 n euroa vuoden 2013 tilinpäätöstasoa enemmän määrärahaa. Toiminnan nettomenojen osalta voidaan todeta, että vuoden 2013 tilinpäätös antaa hyvän lähtökohdan olettaa, että myös vuonna 2014 pysytään laaditun talousarvion puitteissa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupunki on laatinut talouden tasapainottamisohjelmat vuosina 2012 ja Tasapainottamisohjelmiin perustuen niin tulo- kuin kiinteistöverotasoja on korotettu ja kaupungin palvelurakenteita uudistettu monin tavoin. Tehtyjen päätösten ansiosta näyttää siltä, että kaupungin alijäämäkierre on saatu pysäytettyä ja taloustilanne vakautettua.

18 Tilinpäätös Tehdyt päätökset kantavat hedelmää myös tulevina vuosina, sillä ennakkoarvioiden perusteella näyttää siltä, että kaupungin talous pysyy ylijäämäisenä ainakin tarkasteluvuoteen 2017 saakka. Valtionosuusleikkauksia kuitenkin jatketaan vuoteen 2017 saakka ja valtionosuusuudistus astunee voimaan vuoden 2015 alusta. Valtionosuusuudistus kohtelee kaupunkia varsin hyvin. Ennakkolaskelmien perusteella saamme n euroa enemmän valtionosuuksia vuodessa kuin mitä nykyjärjestelmällä olisimme saaneet. Ennakkolaskelmat on laadittu vuoden 2014 valtionosuusperusteilla. Perusteet tulevat kuitenkin jonkin verran muuttumaan etenkin siitä syystä, että asukaslukumme ja nuorten ikäluokkien määrä laskevat tulevina vuosina verrattuna tähän vuoteen. Kaupungin velkamäärä nousi mittavien investointien vuoksi vuoden 2013 tilinpäätöksessä lähelle kuntien keskimääräistä tasoa. Mikäli kaupunginvaltuuston linjaamaa strategiaa lainamäärän pitämisestä kuntien keskimääräisen tason alapuolella halutaan tulevina vuosinakin noudattaa, on investointien määrä suhteutettava tulorahoitukseen. Lainoituksella ei investointeja tulevina vuosina voida enää toteuttaa, koska lainamäärä ei enää voi nousta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että investointeja voidaan toteuttaa noin miljoonan euron eli vuosikatteen verran vuosittain. Alla olevassa taulukossa on talouden kehitysarvio vuoteen Toimintakatteessa on huomioitu 1 %: n vuosittainen nousu, kouluverkkoratkaisun tuomat säästöt, valtionosuusuudistus ja valtionosuusleikkaukset. TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 Arvio 2016 Arvio 2017 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitusnettomenot Vuosikate Poistot Tuloksenkäsittelyerät Tilikauden ylijäämä

19 Tilinpäätös Kaupungin henkilöstö Kaupungin henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilöstön määrä lasketaan vuosittain tilanteen mukaan. Henkilöstömäärään lasketaan koko- ja osa-aikaiset viranhaltijat ja työntekijät, palkkatuella palkatut sekä harjoittelijat ja oppisopimuksella työskentelevät henkilöt. Kannuksen kaupungin palveluksessa oli yhteensä 264 henkilöä. Edellisvuodesta määrä väheni 3 henkilöllä. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ilmenevät erikseen laadittavasta henkilöstöraportista.

20 Tilinpäätös SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄ- MISESTÄ Sisäisen valvonnan määritelmä, rakenne ja ohjeistus Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamisesta, jolla riskejä tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan. Se on jatkuvaa toiminnan ja talouden tarkkailua, raportointia ja mahdollisia erillisiä sisäisiä tarkastuksia. Sisäisellä valvonnalla pyritään toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen, varojen huolelliseen ja taloudelliseen hoitoon, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen sekä henkilöstö- ja materiaaliresurssien oikea-aikaiseen käyttöön. Sisäinen valvonta koostuu hyvästä hallintotavasta, sisäisestä tarkkailusta, sisäisestä tarkastuksesta ja seurannasta. Sisäinen valvonta on osa operatiivista johtamista ja siitä vastaavat kaupungin johto ja tilivelvolliset. Jokainen kaupungin työntekijä on myös velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista esimiehelleen. Kuntalakiin kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulevat voimaan vuonna Säännöksien tavoitteena on terävöittää kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja siitä raportointia. Säännöksen mukaan kaupunginvaltuuston tulee päättää kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Lisäksi hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Kaupunginvaltuusto tulee käsittelemään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet alkuvuodesta Näin tarkemmat menettelytapaohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi, toimeenpanon valvomiseksi ja raportoimiseksi ehditään laatia niin, että ne voidaan toimeenpanna vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 kaupungin sisäistä valvontaa on ohjannut kaupunginhallituksen vahvistama sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan ohjeeseen on koottu valvonnan ohjeistukseen, suorittamiseen ja raportointiin liittyvät asiat. Vuonna 2013 ei ole tehty erillisiä sisäisen valvonnan tarkastuksia. Hallinnon järjestämiseksi valtuusto on hyväksynyt hallintosäännön, jossa määritellään eri toimielinten toimivalta ja tehtävät. Viranhaltijoiden ratkaisuvalta on määritelty erillisillä delegointipäätöksillä. Kaupunginhallitus on lisäksi antanut muita keskeisiä ohjeita, mm. konserniohje, laskutus- ja perintäohje, hankintaohje, tietoturvaohjeisto ja henkilöstöasioiden ohjeet. Kaupungin puolesta tehtävät sopimukset hyväksyy kaupunginhallitus, lautakunta tai näiden alainen viranhaltija toimivaltansa puitteissa.

21 Talouden ja toiminnan suunnittelu ja seuranta Tilinpäätös Toiminnan ja talouden seurantaa varten valtuusto on hyväksynyt talousarvion ja sen sitovuuden eri toimielimille ja viranhaltijoille. Talousarviossa on asetettu myös toimielin- ja vastuualuetasoiset toiminnalliset tavoitteet. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksia on laadittu kaksi, joista ensimmäinen ajalta ja toinen ajalta Tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa maaliskuun loppuun mennessä ja kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Omistajaohjausta on toteutettu asettamalla talousarviossa tavoitteet myös kaupunkikonserniin kuuluville yhtiöille. Tavoitteiden toteumista tarkastellaan tilinpäätöksessä. Kaupungin konserniohje on soveltuvin osin voimassa myös konserniin kuuluvissa yhtiöissä. Henkilöstö Talous Riskienhallinta Henkilöstön kanssa on käyty kehityskeskustelut, joissa on määritelty henkilön tulosalueet ja tavoitteet. Tehtävänkuvaukset on pidetty ajan tasalla. Henkilöstöraportti laaditaan vuosittain. Toimielimet ovat vuosittain nimenneet ne viranhaltijat, jotka toimivat laskujen hyväksyjinä. Hallintokuntien laskujen tarkastamisesta ja hyväksymisestä vastaavat henkilöt laittavat laskuihin vastaanotto- ja hyväksymismerkinnät ennen niiden maksamista. Vastaanottaja ja hyväksyjä eivät saa olla sama henkilö. Myös tulot eli laskutus hyväksytään samoin periaattein kuin menot. Hyväksyjä varmistaa hyväksymismerkinnällään tulo- ja kirjausperusteen oikeellisuuden. Kaupungin maksuliikenne hoidetaan pankkitilien kautta. Kaupunginhallitus nimeää henkilöt, joilla on kaupungin pankkitilien käyttöoikeus. Konekielisesti pankkiin lähetettyjen maksatus- ja palkka-aineistojen maksulistat allekirjoittaa henkilö, jolla on pankkitilien käyttöoikeus. Erilaisten omaisuusrekisterien ajantasaiset luettelot on laadittu vuosittain osana tilinpäätöstä. Riskejä ovat mm. vahinkoriskit, toiminnalliset riskit sekä rahoitusriskit. Vahinkojen varalta kaupungin henkilöstö, omaisuus ja toiminta on vakuutettu riittävässä laajuudessa. Sijaisuusjärjestelyjen puutteet ja organisaation ohuus aiheuttavat merkittävän toiminnallisen riskin etenkin tilanteissa, joissa erityisosaamista vaativien tehtävien hoitaminen keskeytyy esim. ao. työntekijän äkillisesti sairastuessa. Myös ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus voi muodostua tulevaisuudessa ongelmalliseksi ja aiheuttaa toiminnallisen riskin. Tietojärjestelmien toimivuus- ja tietoturvallisuusriskit ovat toiminnallisia riskejä, joita pyritään pienentämään varmistamalla tarvittava atk-osaaminen omassa organisaatiossa. Rahoitusriski muodostuu kaupungin euribor -korkoihin sidotun lainakannan korkoriskistä. Merkittävin laina on suojattu koronvaihtosopimuksella.

22 Tilinpäätös TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ilman sisäisiä eriä, ) Toimintatuotot , , ,10 Toimintakulut , , ,00 Toimintakate , , ,90 Verotulot , , ,48 Valtionosuudet , , ,00 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 5 944, , ,96 Muut rahoitustuotot , , ,59 Korkokulut , , ,70 Muut rahoituskulut , , ,37 Vuosikate , , ,94 Poistot ja arvonalentumiset , , ,11 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tilikauden tulos , , ,05 Poistoeron muutos , , ,64 Varausten muutos 0,00 0, ,00 Rahastojen muutos 0, , ,54 Tilkauden ylijäämä/alijäämä , , ,15 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 10,80 % 9,45 % 9,02 % Tunnusluku osoittaa paljonko toimintakuluista katetaan toimintatuloilla. Vuosikate/poistot % 191 % -48 % -16 % Tunnusluku osoittaa paljonko vuosikatteen osuus on poistoista. Tunnusluvun ollessa vähintään 100 % katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate /asukas 278,16-64,88-18,83 Tavoitearvo 496,00 434,54 514,78 Kuntakohtainen tavoitearvo lasketaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Asukasmäärä

23 Tilinpäätös Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (1 000 ) TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate , , ,94 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , ,93 Toiminnan rahavirta yhteensä , , ,87 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit , , ,12 Rahoitusosuudet investointeihin , , ,35 Käyttöomaisuuden myyntitulot , , ,46 Investointien rahavirta yhteensä , , ,31 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , , ,18 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset ,00 Antolainauksen muutokset yhteensä ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , ,78 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , ,10 Lainakannan muutokset yhteensä , , ,32 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , , ,42 Vaihto-omaisuuden muutos 6 508,08 0,00 16,56 Saamisten muutos , , ,76 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muut , , ,69 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , , ,07 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , , ,39 RAHAVAROJEN MUUTOS , , ,21 Kassavarat , , ,50 Kassavarat , , ,29 RAHAVAROJEN MUUTOS , , ,21

24 Tilinpäätös Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus % 0,00 % 0,00 % 0,00 % Tunnusluku osoittaa kuinka paljon investoinneista on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate 2,95-0,47-0,19 Tunnusluku osoittaa riittääkö tulorahoitus lainojen lyhennysten ja korkojen maksuun. Tulorahoitus on riittävä mikäli tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kassan riittävyys pv 2,01 4,3 2,3 Tunnusluku osoittaa monenko päivän maksut voidaan kattaa rahavaroilla Asukasmäärä

25 1.4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tilinpäätös TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET PERUSPÄÄOMA , ,67 Aineettomat oikeudet , ,77 LIITTYMISMAKSURAHASTO Muut pitkävaikutteiset menot , ,26 ARVONKOROTUSRAHASTO Ennakkomaksut MUUT OMAT RAHASTOT , ,66 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET , ,03 ED.TILIKAUSIEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,85 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,25 AINEELLISET HYÖDYKKEET OMA PÄÄOMA , ,93 Maa- ja vesialueet , ,56 Rakennukset , ,05 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,43 Poistoero , ,89 Koneet ja kalusto , ,47 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet ,36 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET , ,89 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,22 PAKOLLISET VARAUKSET AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,73 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset SIJOITUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet , ,61 Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset , ,58 Valtion toimeksiannot 3 061, ,20 Muut saamiset , ,69 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,61 SIJOITUKSET , ,88 Muut toimeksiantojen pääomat , ,67 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,48 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,64 VIERAS PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN VARAT Pitkäaikainen Valtion toimeksiannot 3 061, ,20 Joukkovelkakirjalainat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,10 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,32 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,30 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Lainat muilta luotonantajilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Saadut ennakot VAIHTO-OMAISUUS Ostovelat Aineet ja tarvikkeet 0, ,08 Muut velat VAIHTO-OMAISUUS 0, ,08 Siirtovelat Pitkäaikainen yhteensä , ,32 SAAMISET Lyhytaikainen PITKÄAIKAISET SAAMISET Joukkovelkakirjalainat , ,00 Myyntisaamiset 0,00 0,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,78 LYHYTAIKAISET SAAMISET Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Myyntisaamiset , ,77 Lainat muilta luotonantajilta Lainasaamiset , ,00 Saadut ennakot , ,00 Muut saamiset , ,84 Ostovelat , ,85 Siirtosaamiset , ,67 Muut velat , ,37 SAAMISET , ,28 Siirtovelat , ,45 Lyhytaikainen yhteensä , ,45 RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,77 VIERAS PÄÄOMA , ,77 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,13 VASTAAVAA , ,07 VASTATTAVAA , ,07

26 Tilinpäätös Taseen tunnusluvut Omavaraisuus % 49,23 % 54,13 % 62,84 % Tunnusluku osoittaa oman pääoman osuuden koko pääomasta. Kuntatalouden keskimääräinen omavaraisuus% on 70, ja alle 50 % omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus % 47,42 % 39,53 % 30,76 % Tunnusluku osoittaa, kuinka paljon toimintatuloista, verotuloista ja valtionosuuksista tarvitaan vieraan pääoman maksuun. Kertynyt ylijäämä Tunnusluku osoittaa taseen omaan pääomaan sisältyvän ylijäämän Kertynyt yli/alijäämä /as Lainakanta (1 000 ) Tunnusluku osoittaa korollisen vieraan pääoman määrän. Lainat /as Tunnusluku osoittaa korollisen vieraan pääoman määrän asukasta kohti Lainasaamiset Tunnusluku tarkoittaa sijoituksiin merkittyjä antolainoja kaupungin omistamien tai muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Asukasmäärä Vastaavaa Aineelliset hyödykkeet Rakennusten tasearvo kasvoi n. 5,2 milj. euroa pääosin vapaaaikakeskuksen saneerauksen valmistumisen johdosta. Vastaavasti ennakkomaksujen ja keskeneräisten töiden tasearvo pieneni. Taseryhmään muut aineelliset hyödykkeet kirjattiin Justus Sarisa lon Taidesäätiön lakkauttamisen vuoksi kaupungille luovutetun taideomaisuuden arvo ,36 euroa.

27 Tilinpäätös Vastattavaa Sijoitukset Muut lainasaamiset kasvoivat euroa Kannuksen Vuokraasunnot Oy:lle Heinärivin rakentamiseen myönnetyn antolainan johdosta. Antolaina myönnettiin miljoonan euron suuruisena ja sitä oli maksettu tilinpäätöshetkellä euroa. Saamiset ja rahat ja pankkisaamiset Oma pääoma Lyhytaikaisia saamisia tilinpäätöshetkellä on euroa, niissä on vähennystä edellisvuoteen euroa. Merkittävin saamiserä on valtionosuussaamiset, joita on euroa. Valtionosuussaamiset sisältävät mm. vapaa-ikakeskuksen valtionosuuden loppuerän euroa, kaupungin hallinnoimien hankkeiden rahoituksia sekä työterveyshuoltokorvauksia Kelalta. Rahavaroja tilinpäätöshetkellä on euroa. Maksuvalmius on heikko, sillä kassan riittävyys tunnusluku on tilinpäätöshetkellä ainoastaan kaksi. Kaupungin oma pääoma vahvistui johtuen tilikaudella syntyneestä ylijäämästä. Vapaa oma pääoma on nyt euroa ja kun siihen lisätään poistoeroksi muutetut terveyskeskuksen ja vanhainkodin saneerausten investointivaraukset, on se euroa. Oman pääoman vahvistumisesta huolimatta kaupungin omavaraisuusaste, eli tunnusluku, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman suhdetta, laski 49,23 prosenttiin, koska myös kaupungin vieras pääoma eli lainamäärä lisääntyi. Omavaraisuusaste on kunnissa keskimäärin 70 %. Toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Toimeksiantojen pääomat kasvoivat euroa pääosin Justus Sarisalon Taidesäätiön luovuttaman taidekokoelman johdosta. Taidekokoelma on kirjattu toimeksiantojen pääomiin, koska taidekokoelmaan liittyy Justus Sarisalon Taidesäätiön määrittämiä kokoelman säilyttämiseen ja käyttöön liittyviä ehtoja. Kaupungin lainakantaan luetaan pitkä- ja lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan kirjattu laina rahoitus- ja vakuutusyhtiöiltä eli Danske Bankilta euroa sekä joukkovelkakirjalainat eli kuntatodistuslainat, joita tilinpäätöshetkellä oli nostettuna yhteensä

28 Tilinpäätös euroa. Lainakanta oli näin ollen yhteensä euroa ja se kasvoi vuodessa euroa. Asukaskohtainen velkamäärä on nyt euroa ja kasvua edellisvuoteen nähden 825 euroa. Lainakannan kasvuun vaikuttivat viime vuoden mittava investointitaso sekä antolaina Kannuksen Vuokra-asunnot Oy:lle. Muu lyhytaikainen vieras pääoma pieneni edellisvuodesta etenkin osto- ja siirtovelkojen osalta.

29 1.5. KOKONAISTULOT JA -MENOT Tilinpäätös Oheisessa laskelmassa on esitetty kaupungin kokonaistulot ja -menot. Kokonaistulo ja -meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahat lähteet ja käytön. Lyhytaikaisten lainojen ja oman pääoman muutokset on käsitelty kumpikin nettoeränä joko tulona tai menona. TULOT % Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,77 8,79 % Verotulot ,82 43,67 % Valtionosuudet ,00 32,87 % Korkotuotot 5 944,87 0,01 % Muut rahoitustuotot ,51 0,03 % Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 % Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 % Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin ,57 1,57 % Käyttöomaisuuden myyntituotot ,01 0,35 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,00 12,72 % Oman pääoman lisäykset 0,00 0,00 % KOKONAISTULOT YHTEENSÄ ,55 100,00 % MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut ,18 83,58 % Korkokulut ,55 0,03 % Muut rahoituskulut ,32 0,03 % Satunnaiset kulut 0,00 0,00 % Tulorahoituksen korjauserät ,25-0,29 % Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit ,70 13,02 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset ,00 2,28 % Pitkäaikaisten lainojen vähennykset ,78 1,35 % Lyhytaikaisten lainojen vähennykset 0,00 0,00 % Oman pääoman vähennykset 0,00 0,00 % KOKONAISMENOT YHTEENSÄ ,28 100,00 %

30 1.6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Tilinpäätös Seuraavassa on esitelty yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä. Kaikki konserniin kuuluvat yhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Tytäryhteisöt lkm Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 5 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Muut yhtiöt 1 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisö 1 KANNUKSEN KAUPUNKIKONSERNI Kaupungin omistusosuudet Kokkolan seudun Kehitys Oy:n ja Jokilaaksojen Jäte Oy:n ovat alle 20 %, eivätkä nämä yhtiöt siten kuulu kuntakonserniin.

31 Konsernin toiminnan ohjaus Tilinpäätös Kaupunkikonsernissa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita. Konserniin kuuluvat yhtiöt ja yhteisöt raportoivat toiminnastaan ja taloudestaan kaupunginhallitukselle vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Kaupunginvaltuustolle raportointi tapahtuu konsernitilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunki on asettanut konserniin kuuluville yhtiöille tavoitteet vuoden 2013 talousarviossa. Konserniohje edellyttää, että konserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteiden tulee olla sopusoinnussa kaupungin tavoitteiden kanssa Asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Kannuksen Vuokra-asunnot Oy Kaupungin 100 % omistama yhtiö, jonka tehtävänä on vuokraasuntojen hallinta ja rakennuttaminen sekä vapaa-aikakeskuksen palvelutoiminnan järjestäminen. Yhtiön palveluksessa on 4 kokopäiväistä työntekijää. Tavoite Yhtiön hallinnassa olevien vuokra-asuntojen käyttöaste on vähintään 95 % Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kaikki kulut voidaan kattaa tulorahoituksella. Vuokra-asuntojen uudisrakentaminen vuonna 2013, uusien rivitaloasuntojen rakentaminen Saneeratun vapaaikakeskuksen toiminnan käynnistäminen Kiinteistökustannukset pidetään hallitulla, enintään kaupungin talousarvioon varaaman määrärahan tasolla Toteutuma Käyttöaste 98 % Tilinpäätös 2013: Vuokra-asunnot alijäämä 2 160,75 Vapaa-aikakeskus alijäämä ,51 Koko yhtiön alijäämä 7 618,26 Heinärivin rivitalo, joka käsittää 8 asuntoa, valmistui Vapaa-aikakeskuksen remontti valmistui suunnitelmien mukaan, uinti- ja kuntosalikävijöitä oli ajalla Määräraha = ,00 Toteutuma = ,00

32 Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy Tilinpäätös Kaupungin 100 %:sti omistama yhtiö, jonka toimialana on omistaa ja hallita kiinteistöjä, harjoittaa rakennus-, lunastus ja vuokraustoimintaa sekä tarjota toimitila- ja rahoituspalveluja yrityksille. Tavoite Toteutuma Toteuttaa tuloksekkaasti elinkeinoohjelmaa yhtiön toimintaohjeiden Alijäämä 2013 = -439,75 euroa mukaisesti Uusien yrityshankkeiden valmistelu Yhtiö ei ole toiminut vuonna 2013 Uusia valmisteltavia yrityshankkeita ei yhtiöllä ole ollut. Kaupunki on valmistellut elinkeinopalveluiden uutta toimintamallia, jossa yhtiön päätettäväksi tulee hankkeiden kuntarahoituksesta päättäminen. Kannuksen Kaukolämpö Oy Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 64,90 %, muina omistajina Korpelan Voima ja Pouttu Oy. Yhtiön palveluksessa on 5 kokopäiväistä työntekijää Tavoite Yhtiö tuottaa kaukolämpöä kilpailukykyiseen hintaan Toteutuma Alijäämä 2013 = ,56 euroa Verollisia keskihintoja /MWh: - Kannuksen Kaukolämpö 60,12 - Lähialueen laitokset 66,36 - Valtakunnallinen 71,90 Kiinteistö Oy Kannuksen Virastotalo Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 65,29 %, toisena omistajana on Senaatti-kiinteistöt Tavoite Kaupungin hallinnassa olevien tilojen käyttöaste on 100 % Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toimintakulut ja investoinnit voidaan kattaa hoitovastikkeella Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen Kiinteistö pidetään terveellisenä, turvallisena ja viihtyisänä Toteutuma Sekä kaupungin että Senaattikiinteistöjen hallinnassa olevien tilojen käyttöaste 100 % Ylijäämä 2013 = 59,61 euroa Kiinteistö on pidetty hyväkuntoisena toteuttaen tarpeelliset huoltotoimenpiteet ja remontit. Tarpeelliset huoltotoimenpiteet ja korjaukset on toteutettu.

33 Kiinteistö Oy Kannuksen Teollisuusmiilu Tilinpäätös Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 50,49 %, muina omistajina ovat Kannuksen Vesiosuuskunta, Lepi Oy ja Lestijokilaakson Siivous Tavoite Toteutuma Kaupungin hallinnassa olevien tilojen käyttöaste on 100 % Tilojen käyttöaste 100 % Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toimintakulut ja investoinnit voidaan Alijäämä 2013 = -178,59 euroa kattaa hoitovastikkeella Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen Kiinteistö pidetään terveellisenä, turvallisena ja viihtyisänä Kiinteistö Oy Eskolan Kylätalot Kiinteistö on pidetty hyväkuntoisena toteuttaen tarpeelliset huoltotoimenpiteet ja korjaukset Tarpeelliset huoltotoimenpiteet ja korjaukset on toteutettu. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 100 %. Kaupunki osti vuoden 2013 aikana Kannuksen Vanhustenkotiyhdistyksen omistamat osakkeet. Kaupan jälkeen kaupunki on yhtiön ainoa omistaja. Tavoite Toteutuma Yhtiön hallinnassa olevien tilojen käyttöaste on 95 % Käyttöaste 100 % Talouden tasapainottaminen, lainojen uudelleenjärjestely ja vakauttaminen Alijäämä 2013 = ,82 euroa Vuokrat eivät riittäneet kattamaan toimintakuluja, saati rahoituskuluja tai poistoja. Yhtiö kilpailutti euron suuruisen lainan, joka otettiin Kannuksen Osuuspankista. Lainalle myönnettiin kaupungin takaus. Lainalla maksettiin pois valtiokonttorin kalliskorkoiset lainat sekä Kannuksen Osuuspankista otetut pienet maksuvalmiuden ylläpitämiseen käytetyt lainat. Kaupunginhallitus päätti ostaa 1 eurolla Kannuksen Vanhustenkotiyhdistyksen omistamat osakkeet, jolloin yhtiön koko osakekanta siirtyi kaupungille ja kaupunki ainoana omistajana voi toteuttaa taloustilanteen vakauttamiseksi tarvit-

34 Tilinpäätös tavat järjestelyt parhaaksi katsomallaan tavalla. Synergiaetujen hakeminen kaupunkikonsernin toiminnan kautta Yhtiön tilanteen vakauttamista jatketaan vuonna Yhtiön lainajärjestelyn suunnittelussa ja toimeenpanossa käytettiin apuna kaupunkia. Muita synergiaetuja hyödynnetään enemmälti vuoden 2014 aikana, jolloin yhtiön operatiivinen toiminta siirtyy uudelle hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Kiinteistö Oy Kannuksen Lemmikki Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 51 %, toisena omistajana on K-P:n koulutusyhtymä Tavoite Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että yhtiön hallinto- ja rahoituskulut saadaan katettua K-P:n koulutusyhtymältä perittävällä vuokralla Toteutuma Alijäämä 2013 = ,50 euroa Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kiinteistö Oy Eskolan Kylätalojen taloustilanne heikkeni edelleen. Yhtiö on kirjannut viime vuosina jatkuvasti tappiota eikä lainojen hoitaminen ole onnistunut suunnitellusti. Yhtiön oma pääoma painui ,13 euroa alijäämäiseksi vuoden 2013 alijäämän kirjaamisen jälkeen. Kaupunki on pääomistajana tarttunut tilanteen hoitamiseen. Yhtiön koko osakekanta on siirtynyt kaupungin omistukseen ja yhtiön lainoja on järjestelty uudelleen. Yhtiölle myönnettiin kaupungin takaus uudelle lainalle, jolla konvertoitiin valtiokonttorin kalliskorkoiset lainat sekä Kannuksen Osuuspankista nostetut maksuvalmiuden parantamiseen otetut lainat. Yhtiön ja kaupungin välisiä neuvotteluja toimintojen uudelleen organisoimiseksi jatketaan vuoden 2014 aikana tavoitteena yhtiön tilanteen vakauttaminen. Justus Sarisalon Taidesäätiö sai patentti- ja rekisterihallitukselta lakkauttamisluvan ja säätiö lakkautettiin Perusteena lakkauttamiselle oli säätiön rahavarojen hiipuminen, jolloin toiminnan jatkaminen säätiömuodossa oli käymässä mahdottomaksi. Taidesäätiön hallitus päätti kokouksessaan lahjoittaa taidekokoelman Kannuksen kaupungille edellyttäen samalla, että kaupunki huolehtii kokoelmasta ja pitää sitä esillä. Kannuksen kaupunginhallitus päätti vastaanottaa taidekokoelman.

35 Tilinpäätös Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernin tuleva kehitys niin talouden kuin toiminnan näkökulmasta katsottuna näyttää valoisammalta kuin aikaisemmin. Kaupungin 100 %:sti omistamien tytäryhtiöiden eli Kannuksen Vuokraasunnot Oy:n ja Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy:n toiminta kasvaa ja laajenee. Kannuksen Vuokra-asunnot Oy:n vastuulla olevan KitinVaparin toiminta pyörii nyt kokonaan uudistetuissa tiloissa ja asiakasmäärät ovat merkittävästi lisääntyneet aikaisemmasta. Tämä luonnollisesti vaikuttaa myös yhtiön talouteen ja tulevaisuuden näkymiin positiivisesti. Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy:n vastuulle siirtyy vuoden 2014 alusta päätöksenteko hankkeiden kuntarahoitusosuuksista kaupungin irtauduttua Kosek:sta. Kiinteistö Oy Eskolan Kylätalo on siirtynyt kaupungin yksin omistamaksi ja yhtiön tilanteen korjaamiseen päästään toden teolla vuoden 2014 puolella. Suunnitelmien toteutuessa yhtiön taloustilanne tulee tervehtymään ja se voidaan fuusioida Kannuksen Vuokra-asunnot Oy:öön. Muiden tytäryhtiöiden osalta ei ole tiedossa asioita, jotka vaikuttaisivat tulevaan kehitykseen ainakaan huonontaen sitä nykyisestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernia johtaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus valitsee vuosittain edustajansa yhtiö- ja vuosikokouksiin ja antaa ohjeet kaupungin kannanottamista varten käsiteltäviin asioihin. Kaupungin tilintarkastusta hoitava yhteisö hoitaa kaikkien tytäryhtiöiden tilintarkastuksen. Konsernille asetetut tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja riittäviä ja ne ovat toteutuneet hyvin. Konserniin kuuluvien yhtiöiden toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi ovat pääsääntöisesti ajan mukaisia ja riittäviä. Kaupungin laatimissa osavuosikatsauksissa ei ole mukana tytäryhtiöiden osavuosikatsauksia. Kannuksen Vuokra - Asunnot Oy:n, Kiinteistö Oy Kannuksen Virastotalon ja Kiinteistö Oy Kannuksen Teollisuumiilun kirjanpito hoidetaan kaupungin taloushallinnon toimesta kaupungin taloudenhallinta -ohjelmistolla. Myös Keski-Pohjan Yrityspalvelun ja Justus Sarisalo -säätiön kirjanpidot hoidetaan kaupungin talousosastolla. Kannuksen Kaukolämpö hoitaa kirjanpidon ja taloushal-