TILINPÄÄTÖS Tasekirja

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2015 Tasekirja

2 Tilinpäätös Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen ja oman alueen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMIS- TOIMENPITEET Talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely TOTEUTUMISVERTAILUT TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta... 51

3 Tilinpäätös Kaupunginhallitus Sivistyspalveluiden lautakunta Teknisten palveluiden lautakunta YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA SISÄISET ERÄT MUKANA TULOSLASKELMA ILMAN SISÄISIÄ ERIÄ KONSERNITULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINTARKASTUSTA KOSKEVAT LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA SÄILYTYSAJOISTA KÄYTETYT TOSITELAJIT ALLEKIRJOITUKSET

4 Tilinpäätös OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS - kaupunginjohtajan katsaus - kunnan hallinto - yleinen ja oman alueen kehitys - olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa - vaikutukset v.2016 talousarvioon - arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä - kaupungin henkilöstö

5 Tilinpäätös OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Palvelutuotanto Kaupungin oma palvelutuotanto on toteutunut kuluneena vuonna suunnitellusti niin tavoitteiden kuin taloudenkin osalta. Toiminnallisia muutoksia on tehty eläköitymisten myötä. Hallintosihteerin ja teknisen johtajan siirryttyä eläkkeelle poistui osa kaupungin historiaa ja sitä kautta hiljaista tietoa. Myös sivistystoimeen on vuoden aikana tullut uusia kasvoja, kun alakoulujen rehtori eläköityi. Hyvän tuloksen perustekijöinä ovat olleet oman toiminnan tiukka kulukuri, sote-menojen maltillinen kehitys, verotulojen ennakoitua suurempi tuotto sekä yksittäiset tuloerät. Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru palautti tuloksesta maksujen palautusta yhteensä euroa. Lisäksi peruspalveluliikelaitos Jytan tuloksesta palautui euroa. Asukasluvun vähentyminen koskettaa edelleen Kannusta. Syntyneiden enemmyys kääntyi miinusmerkkiseksi jo kolmatta kertaa 2010 luvulla, kun syntyneitä oli 55 ja kuolleita 61. Asukasrakenteen muutos aiheuttaa tulevaisuudessakin tarvetta tarkastella palvelurakenteita muuttuneessa tilanteessa. Viime vuosina tehtyjen rakennemuutosten vaikutukset näkyvät edelleen hyvänä tuloksena. Yhteistyötä Toholammin kunnan kanssa on kehitetty edelleen ja vuonna 2015 tehtiin yhteistyösopimus Kannuksen kansalaisopiston toiminnan laajentamisesta Toholammille. Keski-Pohjanmaan sote-tuotantoalueen valmistelutyö käynnistyi uudelleen syksyllä ja joulukuussa kunnat hyväksyivät Kiurun perussopimuksen muutoksen, jonka myötä maakuntaan syntyy yhtenäinen kuntayhtymä Soite. Tuleva kuntayhtymä vastaa koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Vuoden aikana hyväksyttiin tuulivoimakaavat Kuuronkalliolle ja Mutkalammille. Toteutuessaan tuulipuistoihin tulisi yhteensä n. 60 voimalaa. Kaupunginvaltuusto on kokoontunut 5 kertaa ja kaupunginhallitus 16 kertaa. Sivistyspalveluiden lautakunta on kokoontunut 7 kertaa ja teknisten palveluiden lautakunta 10 kertaa. Lisäksi lautakunnat ovat pitäneet iltakouluja erillisistä teemoista.

6 Tilinpäätös Elinkeino- ja hanketoiminta Vuosi 2015 aloitettiin näyttävästi maakuntaviestitapahtumalla. Loppiaisen pakkasen vuoksi siirretty hiihto järjestettiin tammikuun lopulla. Tapahtuma oli jälleen kerran merkittävä eri järjestöjen yhteistyönäyte ja keräsi laajalti kiitosta. Kitinkankaan aluetta on kehitetty usean vuoden ajan ja tehty työ on todettu kannattavaksi. Erilaista tapahtumia on kehitetty yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tästä esimerkkinä Virkiä syyskuu, jonka aikana järjestettiin yli 100 erilaista tapahtumaa. Ratahanke jatkui Riippa-Eskola välillä. Valtakadun liikennettä haitannut alikulku valmistui toukokuussa Myös ratapihan rakentaminen aloitettiin kuluneena kesänä. Hanke kestää marraskuun 2016 loppuun saakka. Kaupungin 100 %:sti omistama Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy vastaa vuoden 2015 alusta lähtien kaupungin elinkeinopalveluiden tuottamisesta. Käytännön työtä tekee palkattu yritysasiamies. Yrityspalveluiden Facebook-sivut otettiin käyttöön ja Yrityskannus.fi -sivustolta löytyvät ajankohtaistiedotteet sekä elinkeinopalvelut. Myös oma yritysrekisteri otettiin ja päivitettiin ajan tasalle. Yrittäjien ja päättäjien yhteinen yritysfoorumi järjestettiin Yhteistyötä Toholammin kanssa on kehitetty myös elinkeinopalveluissa. Joulukuussa Rieska-Leader hyväksyi Lestijokilaakso Eläväksi hankkeen, joka käynnistetään vuonna Hankkeen tavoitteena on elävöittää Kannuksen ja Toholammin liike-elämää erilaisilla tapahtumilla ja tempauksilla. Eu-ohjelmakauden vaihtuminen on hidastuttanut uusien yritys- ja kehittämishankkeiden käynnistymistä. Leader-hankkeista on tehty rahoituspäätöksiä kesästä 2015 lähtien. Kannuksen osalta Leaderhankkeiden kuntarahaa on sidottu lähes euroa. Uusi ohjelmakausi on käynnistynyt toden teolla. Yrityspalvelu teki 13 uutta kuntarahapäätöstä käynnistyville hankkeelle. Hankeluettelo on esitelty elinkeinopalveluiden tulosalueella. Kaupungin omista edellisen ohjelmakauden hankkeista toteutettiin Kasvuinno-hanketta, joka päättyi kesäkuussa. Hankkeen aikana tarjottiin yrityksille neuvontaa ja opastusta kasvuun, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Ei tehtäväsi tulevaisuuden suhteen ole ennustaa, vaan tehdä se mahdolliseksi. -Antoine de Saint-Exupery Terttu Korte kaupunginjohtaja

7 Tilinpäätös Kunnan hallinto Yleistä Kunta perustettu 1859 Kaupungiksi Asukasluku Kannuksen kaupunki sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Lähimmät kaupungit ovat Kokkola ja Ylivieska. Kannuksen naapurikuntia ovat Kalajoki, Kokkola, Toholampi ja Sievi. Lähin merisatama on Kokkolan Ykspihlajassa, jonne matkaa on n. 50 km, ja lähin lentokenttä Kruunupyy, jonne matkaa on n. 63 km. Kannuksen läpi kulkee Pohjanmaan rata ja valtatie 28. Hallinto Kaupunginvaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä valitsee kaupunginhallituksen ja lautakunnat sekä talouden ja hallinnon tarkastusta varten tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan. Kaupunginhallitus valitsee toimikunnat. Kaupungin hallintosäännöllä määrätään kaupungin organisaatiosta sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjaa mm. kaupunginvaltuuston työjärjestys, konserniohjeet sekä tarkastussääntö. Valtuustopaikat v kunnallisvaaleissa (Vaalit ) Suomen Keskusta r.p. 16 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue r.p. 3 Kansallinen Kokoomus r.p. 4 Perussuomalaiset r.p. 4 Yhteensä 27 Kaupunginvaltuuston kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin v Puheenjohtaja puolue osall.kok. Perttula Lauri KESK 5 Varapuheenjohtaja Koski Erkki KESK 5 Jäsenet Erkkilä Tapani KESK 3 Gromoff Kari KESK 5 Hautala Vesa KESK - Heikkilä Juha KESK 4 Hernesniemi Aleksi PS 5 Hernesniemi Veijo KESK 5 Huuki Ari SDP 5 Jaakola Taisto KESK 4

8 Tilinpäätös Joensuu Olli KESK 5 Juusela-Pekkarinen Sirkka KOK 5 Kallio Marko KOK 3 Karppi Sonja KESK 5 Kerola Mari KESK 5 Kivioja Janne KESK 5 Lehtinen Lasse PS 4 Mikkola Silja KESK 5 Märsylä Raimo SDP 5 Niemonen Aila PS 3 Orjala Jari KESK 4 Pihlajakangas Päivi PS 5 Puranen Ilkka KOK 4 Rekilä Sirpa KESK 5 Typpö Sakari KOK 4 Vuollet Ritva SDP 5 Ylikangas Eija KESK 5 Varavaltuutetut Annanolli Irmeli KOK 1 Junkala Riikka KESK 3 Jylhä Vilpas PS 1 Kattilakoski Päivi KESK 3 Pollari Risto KOK 3 Tullila Olavi PS 2 Miettinen Osmo KESK 1 Muut osallistujat Korte Terttu, kaupunginjohtaja 5 Kiianmies Sirpa, hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä 2 Sämpi Leena, taloussihteeri, pöytäkirjanpitäjä 3 Erkkilä Tapio, tekninen johtaja saakka 3 Kokko Aulis lukien 2 Kivijakola Leena, sivistystoimenjohtaja 5 Kaupunginvaltuusto kokoontui 5 kertaa, pöytäkirjapykäliä kirjattiin 58. Kaupunginhallituksen kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin v Puheenjohtaja puolue osall.kok. Mikkola Silja KESK 16 Rekilä Sirpa, varajäsen Varapuheenjohtaja Orjala Jari KESK 9 Gromoff Kari, varajäsen

9 Tilinpäätös Jäsenet Heikkilä Juha saakka KESK 15 Hautamäki Sanna lukien KESK 1 Alanko Tuomo, varajäsen Junkala Riikka KESK 12 Ylikangas Eija, varajäsen 3 Joensuu Olli KESK 16 Kivioja Janne, varajäsen Kerola Mari KESK 16 Aitta Anu, varajäsen Lehtinen Lasse PS 14 Riippa Jukka, varajäsen 2 Typpö Sakari KOK 14 Juusela-Pekkarinen Sirkka, varajäsen 2 Vuollet Ritva SDP 16 Märsylä Raimo, varajäsen Muut osallistujat Perttula Lauri, k.valt. pj. KESK 16 Koski Erkki, k.valt. vpj. KESK 16 Korte Terttu, kaupunginjohtaja, esittelijä Kiianmies Sirpa, hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Sämpi Leena, taloussihteeri, pöytäkirjanpitäjä Kaupunginhallitus kokoontui 16 kertaa, pöytäkirjapykäliä kirjattiin Lautakunnat v Kaupunginvaltuuston vaalilautakunta Varsinaiset jäsenet Heikkilä Juha, pj saakka Miettinen Osmo, pj lukien Kallio Marko, vpj. Pihlajakangas Päivi Vuollet Ritva Henk.koht.varajäsenet Gromoff Kari Puranen Ilkka Niemonen Aila Märsylä Raimo

10 Tilinpäätös Keskusvaalilautakunta Varsinaiset jäsenet Yli-Korpela Juha, pj. Lehtinen Leila, vpj. Hernesniemi Lauri, jäsen Vuollet Ritva, jäsen Ypyä Pirjo, jäsen Varajäsenet 1 Aitta Anu 2 Hanni Markku 3 Hanhineva Jaana 4 Mäki-Leppilampi Kauko 5 Hernesniemi Vesa 6 Kortetmaa Esa 7 Heinonen Mirjam 8 Kokkonen Nina 9 Saukko Mikko Sivistyspalveluiden lautakunta Varsinaiset jäsenet Henk.koht.varajäsenet Gromoff Kari, pj. Huhtala Ahto Karppi Sonja, vpj. Nisula Piia Hautamäki Sanna, jäsen Hautamäki Paavo Hernesniemi Aleksi, jäsen Lehtinen Lasse Kallio Marko, jäsen Typpö Sakari Pihlajakangas Päivi, jäsen Lehtinen Leila Tokola Osmo, jäsen Kerola Mari Vuollet Ritva, jäsen Isohanni Anna-Maria Ylikangas Eija, jäsen Särkioja Anne K.hall.edustaja Orjala Jari, varaedustaja Typpö Sakari Tarkastuslautakunta Varsinaiset jäsenet Hautala Vesa, pj. Erkkilä Tapani, vpj. Annanolli Irmeli, jäsen Aro Katri, jäsen Niemonen Aila, jäsen Henk.koht.varajäsenet Kuusisto Pentti Ranto Erkki Kallio Miia Toivonen Marita Kuusela Kimmo Teknisten palveluiden lautakunta Varsinaiset jäsenet Henk.koht.varajäsenet Rekilä Sirpa, pj. Ainali Päivi Kivioja Janne, vpj. Erkkilä Tapani Heinonen Mirjam, jäsen Huuki Ari Hernesniemi Veijo, jäsen Karvonen Jussi Jaakola Taisto, jäsen Hautala Vesa Juusela-Pekkarinen Sirkka, jäsen Ypyä Pirjo Kattilakoski Päivi, jäsen Karppi Sonja Niemonen Aila, jäsen Pihlajakangas Päivi Pollari Risto, jäsen Mäki-Leppilampi Kauko K.hall.edustaja Joensuu Olli, varaedustaja Lehtinen Lasse

11 Tilinpäätös Kuntayhtymien, yhteislautakuntien ja valtion toimielinten kannuslaiset edustajat v Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Yhtymävaltuusto Varsinaiset jäsenet Karppi Sonja Kivioja Janne Märsylä Raimo, I vpj. Niemonen Aila Henk.koht.varajäsenet Mikkola Silja Jaakola Taisto Typpö Sakari Pihlajakangas Päivi Hallitus Varsinaiset jäsenet Lehtinen Leila Mikkola Silja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Valtuusto Varsinaiset jäsenet Perttula Lauri Ylikangas Eija Henk.koht.varajäsenet Heikkilä Juha saakka Miettinen Osmo lukien Karppi Sonja Hallitus Varsinainen jäsen Joensuu Olli Peruspalvelulautakunta Varsinaiset jäsenet Syrjälä Asko, pj. Lehtinen Leila Henk.koht.varajäsenet Annanolli Irmeli Niemonen Aila Korpelan Voima kuntayhtymä Yhtymäkokous Varsinaiset jäsenet Rekilä Sirpa Gromoff Kari Hautala Vesa Henk.koht.varajäsenet Lehtinen Lasse Märsylä Raimo Juusela-Pekkarinen Sirkka Hallitus Varsinainen jäsen Mikkola Silja

12 Tilinpäätös Keski-Pohjanmaan liitto Maakuntavaltuusto Varsinaiset jäsenet Orjala Jari Kallio Marko Henk.koht.varajäsenet Jaakola Taisto Juusela-Pekkarinen Sirkka Hallitus Varsinainen jäsen Typpö Sakari Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslautakunta Läsnäolo- ja puheoikeuden omaavat edustajat: Varsinainen jäsen Hautala Vesa Henk.koht.varajäsen Kivioja Janne Kokkolan kaupunki / ympäristöterveyslautakunta Varsinainen jäsen Kerola Mari Henk.koht.varajäsen Heikkilä Juha saakka Orjala Jari (valittu: Klan k.valt ) Ylivieskan kaupunki / jätelautakunta Varsinainen jäsen Mäki-Leppilampi Kauko Henk.koht.varajäsen Typpö Sakari Lestijärven kunta / maaseutulautakunta Varsinaiset jäsenet Hernesniemi Veijo, pj. Henk.koht.varajäsenet Kerola Mari Kiinteistötoimitusten uskotut miehet 1. Suikkola Mauri 2. Kungas Seppo 3. Mikkola Teemu 4. Juusela-Pekkarinen Sirkka 5. Kuusela Kimmo 6. Rekilä Sirpa 7. Puranen Matti 8. Ainali Päivi 9. Hollanti Mikko 10. Pollari Risto 11. Niemonen Aila 12. Nybacka Seija 13. Eskola Irma 14. Vuollet Ritva

13 15. Jussila Anja 16. Hyyppä Jari Tilinpäätös Käräjäoikeuden lautamiehet Huuki Mikko Märsylä Heidi Poliisin neuvottelukunta Erkkilä Tapani, jäsen Kattilakoski Päivi, varajäsen Kaupungin 100 %:sti omistamien yhtiöiden hallitusten jäsenet Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy Kallio Marko Kerola Mari Lehtinen Lasse Orjala Jari Mikkola Silja Kannuksen Vuokra-Asunnot Oy Aro Katri Heinonen Mirjam Junkala Riikka Lehtinen Lasse Kivioja Janne KANNUKSEN KAUPUNGIN PALVELUORGANISAATIO

14 Tilinpäätös Kannuksen kaupunki Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto (27 valtuutettua) Tarkastuslautakunta (5 jäsentä) Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) Kaupunginhallitus (9 jäsentä) Sivistyspalveluiden lautakunta (9 jäsentä) Teknisten palveluiden lautakunta (9 jäsentä)

15 Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Tilinpäätös Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus Talvi julkaisussa ( ) esitettiin seuraavia yleistä talouskehitystä kuvaavia muuttujia. Muutos % Bruttokansantuote 0,2-0,4-1,1 Ansiotaso 1,2 1,4 2,1 Inflaatio -0,1 1,0 1,5 Työttömyysaste 9,4 8,7 8,2 Verot/BKT 44,6 43,9 43,8 Julkiset menot/bkt 59,1 58,2 57,6 Julkinen velka/bkt 62,8 59,3 55,6 Euribor 3 kk 0,0 0,2 0,2 10 vuoden korko 0,7 1,4 1,9 Oman talousalueen kehitys Asukasluku Kannus Keski-Pohjanmaa Väestörakenne 0-6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85-vuotiaat Työttömyysaste (vuosikeskiarvo) Kannus 11,0 10,4 9,2 8,0 Keski-Pohjanmaa 10,6 10,0 9,0 8,4 Koko maa 13,4 12,4 11,3 9,4

16 Tilinpäätös Keski-Pohjanmaan kuntien (pl. Kokkola) asukasluku , aluejako 2010 Hlöä Kannus Halsua Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Veteli % Keski-Pohjanmaan työttömyysaste (vuosikeskiarvo) vrt. muut maakunnat Keski-Pohjanmaa Koko Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

17 Tilinpäätös Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2015 tilinpäätös osoittaa ,44 euron ylijäämää. Vuosikate kasvoi vuoden 2014 tasosta euroa ollen nyt euroa. Toimintakate eli toiminnan nettomenot kasvoivat 1,7 % vuodesta 2014 eli euroa. Toimintakatteen nousu johtui lähes yksinomaan ostopalveluna hankittavien sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelujen kustannusten kasvusta. Kaupungin oman toiminnan osuus toimintakatteen kasvusta oli vain euroa eli 0,06 % Toimintakate TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Suurimmat vähennykset tulosalueittain (ulkoinen toimintakate): Muutos Muutos % Viranomaispalvelut % Vapaa-ajan palvelut % Opetuspalvelut ,2 % Viranomaistoiminnassa toiminnan nettomenojen laskuun vaikutti rakennusvalvonnan tuottojen kasvu Kuuronkallion tuulivoimaloiden rakennuslupatuottojen johdosta. Vapaa-ajan palveluissa toiminnan nettomenot laskivat kansalaisopistossa opetustuntimäärän vähentymisen myötä ja opetuspalveluissa alakoulujen perusopetuksessa. Uudistettu kouluverkko oli vuonna 2015 toiminnassa ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden.

18 Tilinpäätös Suurimmat lisäykset tulosalueittain (ulkoinen toimintakate): Muutos Muutos % Tilaajapalvelut % Elinkeinopalvelut % Varhaiskasvatuspalvelut % Yhdyskuntapalvelut % Tilaajapalveluissa erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat 2 % eli euroa ja sosiaali- ja perusterveydenhuollon eli Jytan kustannukset 3 % eli euroa. Jytassa suurimmat kasvut olivat hoidon ja hoivan sekä aikuissosiaalityön tulosalueilla. Toiminnan nettomenojen kasvu elinkeinopalveluissa johtui hankkeiden kuntarahoitusosuuksien lisääntymisestä, varhaiskasvatuksessa lasten kotihoidon tuen lisääntymisestä ja yhdyskuntapalveluissa yksityisteiden kunnossapitokustannusten kasvusta Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Vuoden 2016 talousarvio laadittiin edellisvuosien tapaan ns. nollabudjetiksi eli tilikauden ylijäämäarvio on 0 euroa. Toiminnan nettomenoihin on vuodelle 2016 varattu euroa eli n euroa vuoden 2015 tilinpäätöstasoa enemmän. Toiminnan nettomenojen osalta voidaan todeta, että vuoden 2015 tilinpäätös antaa hyvän lähtökohdan olettaa, että myös vuonna 2016 pysytään laaditun talousarvion puitteissa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupunki on laatinut vuosina 2012 ja 2013 talouden tasapainottamisohjelmat vuoteen 2017 saakka. Tasapainottamisohjelmiin perustuen niin tulo- kuin kiinteistöverotasoja on korotettu ja kaupungin palvelurakenteita uudistettu monin tavoin. Tehtyjen päätösten ansiosta kaupungin alijäämäkierre on saatu pysäytettyä ja taloustilanne vakautettua. Tasapainottamisohjelman jatkaminen on kuitenkin välttämätöntä, koska valtionosuusleikkaukset jatkuvat vielä vuoteen 2017 saakka. Myös väestörakenteen muutos ja asukasluvun vähentyminen vaikuttavat valtionosuuksiin alentavasti myös tulevina vuosina. Kaupungin lainamäärä nousi mittavien investointien vuoksi vuoden 2013 tilinpäätöksessä lähelle kuntien keskimääräistä tasoa. Tässä tilinpäätöksessä velkamäärän kehitys on pysynyt hallittuna, koska investointitaso oli vuonna 2015 varsin matala, vain n euroa eli investoinnit pystyttiin rahoittamaan tulorahoituksella. Kaupungin lainamäärä on nyt euroa/asukas, eli n. 270 euroa alle kuntien keskimääräisen tason.

19 Kaupungin henkilöstö Tilinpäätös Mikäli kaupunginvaltuuston linjaamaa strategiaa lainamäärän pitämisestä kuntien keskimääräisen tason alapuolella halutaan tulevina vuosinakin noudattaa, investoinnit on suhteuttava tulorahoitukseen. Lainoituksella ei investointeja tulevina vuosina voida enää toteuttaa, koska lainamäärä ei enää voi juurikaan nousta Kaupungin henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilöstön määrä lasketaan vuosittain tilanteen mukaan. Henkilöstömäärään lasketaan koko- ja osa-aikaiset viranhaltijat ja työntekijät, palkkatuella palkatut sekä harjoittelijat ja oppisopimuksella työskentelevät henkilöt. Kannuksen kaupungin palveluksessa oli yhteensä 257 henkilöä. Kokonaismäärä on vähentynyt viidell edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstä koskevat tarkemmat tiedot ilmenevät erikseen laadittavasta henkilöstöraportista.

20 Tilinpäätös SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan määritelmä, rakenne ja ohjeistus Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamisesta, jolla riskejä tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan. Se on jatkuvaa toiminnan ja talouden tarkkailua, raportointia ja mahdollisia erillisiä sisäisiä tarkastuksia. Sisäisellä valvonnalla pyritään toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen, varojen huolelliseen ja taloudelliseen hoitoon, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen sekä henkilöstö- ja materiaaliresurssien oikea-aikaiseen käyttöön. Sisäinen valvonta koostuu hyvästä hallintotavasta, sisäisestä tarkkailusta, sisäisestä tarkastuksesta ja seurannasta. Sisäinen valvonta on osa operatiivista johtamista ja siitä vastaavat kaupungin johto ja tilivelvolliset. Jokainen kaupungin työntekijä on myös velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista esimiehelleen. Kuntalakiin kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulivat voimaan vuonna Säännöksien tavoitteena on terävöittää kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja siitä raportointia. Säännöksen mukaan kaupunginvaltuuston tulee päättää kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Lisäksi hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä hallintosäännön muuttamisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta Vuonna 2015 kaupungin sisäistä valvontaa on ohjannut kaupunginhallituksen vahvistama sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan ohjeeseen on koottu valvonnan ohjeistukseen, suorittamiseen ja raportointiin liittyvät asiat. Sisäisen valvonnan ohje päivitetään vuoden 2016 aikana. Vuonna 2015 ei ole tehty erillisiä sisäisen valvonnan tarkastuksia. Hallinnon järjestämiseksi valtuusto on hyväksynyt hallintosäännön, jossa määritellään eri toimielinten toimivalta ja tehtävät. Viranhaltijoiden ratkaisuvalta on määritelty erillisillä delegointipäätöksillä. Lisäksi kaupunginhallitus on antanut muita keskeisiä ohjeita, mm. konserniohje, laskutus- ja perintäohje, hankintaohje, tietoturvaohjeisto ja henkilöstöasioiden ohjeet. Kaupungin puolesta tehtävät sopimukset hyväksyy kaupunginhallitus, lautakunta tai näiden alainen viranhaltija toimivaltansa puitteissa.

21 Talouden ja toiminnan suunnittelu ja seuranta Tilinpäätös Toiminnan ja talouden seurantaa varten valtuusto on hyväksynyt talousarvion ja sen sitovuuden eri toimielimille ja viranhaltijoille. Talousarviossa on asetettu myös toimielin- ja vastuualuetasoiset toiminnalliset tavoitteet. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksia on laadittu kaksi, joista ensimmäinen oli ajalta ja toinen ajalta Tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa maaliskuun loppuun mennessä ja kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Omistajaohjausta on toteutettu asettamalla talousarviossa tavoitteet myös kaupunkikonserniin kuuluville yhtiöille. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Kaupungin konserniohje on soveltuvin osin voimassa myös konserniin kuuluvissa yhtiöissä. Henkilöstö Talous Riskienhallinta Henkilöstön kanssa on käyty kehityskeskustelut, joissa on määritelty henkilön tulosalueet ja tavoitteet. Tehtävänkuvaukset on pidetty ajan tasalla. Henkilöstöraportti laaditaan vuosittain. Toimielimet ovat vuosittain nimenneet ne viranhaltijat, jotka toimivat laskujen hyväksyjinä. Hallintokuntien laskujen tarkastamisesta ja hyväksymisestä vastaavat henkilöt laittavat laskuihin vastaanotto- ja hyväksymismerkinnät ennen niiden maksamista. Vastaanottaja ja hyväksyjä eivät saa olla sama henkilö. Myös tulot eli laskutus hyväksytään samoin periaattein kuin menot. Hyväksyjä varmistaa hyväksymismerkinnällään tulo- ja kirjausperusteen oikeellisuuden. Kaupungin maksuliikenne hoidetaan pankkitilien kautta. Kaupunginhallitus nimeää henkilöt, joilla on kaupungin pankkitilien käyttöoikeus. Konekielisesti pankkiin lähetettyjen maksatus- ja palkka-aineistojen maksulistat allekirjoittaa henkilö, jolla on pankkitilien käyttöoikeus. Erilaisten omaisuusrekisterien ajantasaiset luettelot on laadittu vuosittain osana tilinpäätöstä. Riskejä ovat mm. vahinkoriskit, toiminnalliset riskit sekä rahoitusriskit. Vahinkojen varalta kaupungin henkilöstö, omaisuus ja toiminta on vakuutettu riittävässä laajuudessa. Sijaisuusjärjestelyjen puutteet ja organisaation ohuus aiheuttavat merkittävän toiminnallisen riskin etenkin tilanteissa, joissa erityisosaamista vaativien tehtävien hoitaminen keskeytyy esim. ao. työntekijän äkillisesti sairastuessa. Myös ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus voi muodostua tulevaisuudessa ongelmalliseksi ja aiheuttaa toiminnallisen riskin. Tietojärjestelmien toimivuus- ja tietoturvallisuusriskit ovat toiminnallisia riskejä, joita pyritään pienentämään varmistamalla tarvittava atk-osaaminen omassa organisaatiossa. Rahoitusriski muodostuu kaupungin euribor -korkoihin sidotun lainakannan korkoriskistä. Merkittävin laina on suojattu koronvaihtosopimuksella.

22 Tilinpäätös TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMIN- NAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ilman sisäisiä eriä, ) Toimintatuotot , , ,77 Toimintakulut , , ,18 Toimintakate , , ,41 Verotulot , , ,82 Valtionosuudet , , ,00 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 6 887, , ,87 Muut rahoitustuotot , , ,51 Korkokulut , , ,55 Muut rahoituskulut 7 682, , ,32 Vuosikate , , ,92 Poistot ja arvonalentumiset , , ,97 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tilikauden tulos , , ,95 Poistoeron muutos , , ,92 Varausten muutos 0,00 0,00 0,00 Rahastojen muutos 0, ,00 0,00 Tilkauden ylijäämä/alijäämä , , ,87 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 9,34 % 10,03 % 10,80 % Tunnusluku osoittaa paljonko toimintakuluista katetaan toimintatuloilla. Vuosikate/poistot % 161,27 % 154,56 % 191 % Tunnusluku osoittaa paljonko vuosikatteen osuus on poistoista. Tunnusluvun ollessa vähintään 100 % katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate /asukas 308,90 281,34 278,01 Tavoitearvo 397,77 407,37 496,00 Kuntakohtainen tavoitearvo lasketaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Asukasmäärä

23 Tilinpäätös Toimintatuotot (ulkoinen) Toimintatuottojen muutos tulolajeittain oli seuraava: Toimintatuotot laskivat edellisvuoden tasosta. Eniten laskivat myyntituotot johtuen ateriamyyntien ja kotikuntakorvausten vähentymisestä. Tuet ja avustukset laskivat hankerahoitusten vähentymisen johdosta. Maksutuotot lisääntyivät rakennuslupatuottojen ansiosta. Rakennuslupatuottojen kasvu johtuu Kuuronkallion tuulivoimaloiden rakennusluvista. Toimintatuottojen muutos tehtäväalueittain oli seuraava: TP 2015 TP 2014 Muutos Muutos % Yleishallinto % Sivistystoimi % Tekninen toimi % YHTEENSÄ % Toimintatuottojen pienentyminen yleishallinnossa johtui hankerahoituksen vähentymisestä ja sivistystoimessa kotikuntakorvausten ja hankerahoituksen vähentymisestä. Teknisen toimen toimintatuotoissa ateriamyynnit laskivat, mutta rakennuslupamaksut vastaavasti nousivat, joten kokonaistasolla ei edellisvuoteen tapahtunut muutosta Toimintatuotot (ulkoiset) TP TP TP 2011 TP 2012 TP TP 2014 TP 2015

24 Tilinpäätös Toimintakulut (ulkoinen) Toimintakulujen muutos menolajeittain oli seuraava: TP 2015 TP 2014 Muutos Muutos % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Aineet ja tarvikkeet % Avustukset % Muut toimintakulut % YHTEENSÄ % Toimintakulut nousivat edellisvuoden tasosta palvelujen ostojen lisääntymisen vuoksi. Myös avustukset nousivat jonkin verran kotihoidon tuen lisääntymisen vuoksi. Palvelujen ostojen kasvua selittää ennen kaikkea sosiaali- ja perusterveydenhuollon eli Jytan sekä erikoissairaanhoidon menojen kasvu euroa. Myös hankkeiden kuntarahoitusosuudet kasvoivat jonkin verran. Henkilöstökulut laskivat voimakkaasti, suurin vähennys oli opetuspalveluissa, mutta myös elinkeinotoimessa, kirjastotoimessa, kansalaisopistossa ja ruokahuollossa tapahtui vähentymistä. Toimintakulujen muutos tehtäväalueittain oli seuraava: TP 2015 TP 2014 Muutos Muutos % Yleishallinto (pl. tilaajapalvelut) % Tilaajapalvelut % Sivistystoimi % Tekninen toimi % YHTEENSÄ % Tehtäväalueittain tarkasteltuna toimintakulut nousivat merkittävästi vain tilaajapalveluissa, jossa Jytan kulut kasvoivat n euroa ja erikoissairaanhoidon kulut n euroa. Sivistystoimessa kustannusten laskun taustalla on ennen kaikkea kouluverkkouudistus, jota aloitettiin vuonna 2013 ja joka toimi vuonna 2015 ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden uudistetulla rakenteella. Sivistystoimen ulkoiset toimintakulut ovat laskeneet lähes euroa vuodesta 2013 vuoteen Teknisen toimen kustannusten lasku johtuu palo- ja pelastustoiminnan sekä hanketoiminnan kustannusten vähentymisestä.

25 Tilinpäätös Toimintakulut (ulkoiset) TP TP TP TP TP TP TP 2015 Toimintakate Toimintakatteen muutos tehtäväalueittain oli seuraava: TP 2015 TP 2014 Muutos Muutos % Yleishallinto (pl. tilaajapalvelut) % Tilaajapalvelut % Sivistystoimi % Tekninen toimi % YHTEENSÄ ,67 %. Toimintakatteen muutoksen taustalla on edellä toimintatuottojen ja -kulujen kohdalla kuvatut seikat TP 2006 Toimintakate TP TP TP TP TP 2011 TP TP TP TP 2015

26 Tilinpäätös Verotulot Verotulojen muutos verolajeittain oli seuraava: TP 2015 TP 2014 Muutos Muutos % Tulovero % Yhteisövero % Kiinteistövero % YHTEENSÄ % Verotulot nousivat merkittävästi edellisvuodesta. Eniten nousi tulovero. Vuoden 2014 verotus valmistui ja väestömäärän vähentymisestä huolimatta verotettavat ansiotulot kasvoivat 1,5 %, kun ne Suomessa keskimäärin kasvoivat 1,8 %. Kiinteistövero kasvoi lähinnä kiinteistöveroprosenttien noston ansiosta. Myös yhteisövero kasvoi jonkin verran Verotulot TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Valtionosuudet Valtionosuuden muutos oli seuraava: TP 2015 TP 2014 Muutos Muutos % Peruspalvelujen vo % Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus % Opetus- ja kultt.vo % YHTEENSÄ ,3 % Valtionosuudet laskivat hieman edellisvuodesta. Peruspalvelujen valtionosuus on laskenut voimakkaasti mm. valtionosuusleikkausten vaikutuksesta, mutta laskua kompensoi verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden kohentuminen. Valtionosuudet ovat kolmessa vuodessa laskeneet euroa ja ne ovat nyt matalammat kuin vuonna Laskuun vaikuttaa valtionosuusleikkausten lisäksi väestörakenteen muutos ja väestömäärän vähentyminen.

27 Tilinpäätös Valtionosuudet TP 2009TP 2010TP 2011TP 2012TP 2013TP 2014TP 2015 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoituksen osalta kertyi enemmän rahoitustuottoja kuin rahoituskuluja. Lainoista maksettavat korot olivat yhteensä ainoastaan euroa, mikä on todella vähän, kun otetaan huomioon, että kaupungilla on lainaa n euroa. Lainojen korkotaso on erittäin matala keskikoron ollessa tilinpäätöshetkellä ainoastaan 0,03 %. Vuosikate muodostui ,72 euroa positiiviseksi. Positiivinen vuosikate tarkoittaa sitä, että tulorahoitus riittää kattamaan kaikki toiminta- ja rahoituskulut ja sillä voidaan rahoittaa myös investointeja ja lainanlyhennyksiä Vuosikate TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Vuosikate Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämää on ,84 euroa ylijäämäinen. Tuloksenkäsittelyerinä on kirjattu poistoeron vähennystä terveyskeskuksen ja Kotirannan saneerauksien vuosipoistoja vastaava määrä eli ,60 euroa. kertyi ,44 euroa.

28 Tilinpäätös Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (1 000 ) TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate , , ,92 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , ,25 Toiminnan rahavirta yhteensä , , ,67 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit , , ,70 Rahoitusosuudet investointeihin 0, , ,57 Käyttöomaisuuden myyntitulot , , ,01 Investointien rahavirta yhteensä , , ,12 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , , ,45 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset , ,00 Antolainasaamisten lisäykset 0, , ,00 Antolainauksen muutokset yhteensä , , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , ,78 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , ,00 Lainakannan muutokset yhteensä , , ,22 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos , , ,10 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 0, ,08 Saamisten muutos , , ,91 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos , , ,24 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , , ,15 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , , ,07 RAHAVAROJEN MUUTOS , , ,38 Kassavarat , , ,39 Kassavarat , , ,77 RAHAVAROJEN MUUTOS , , ,38 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus % 192,36 % 177,37 % 0,00 % Tunnusluku osoittaa kuinka paljon investoinneista on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate 3,22 2,92 2,95 Tunnusluku osoittaa riittääkö tulorahoitus lainojen lyhennysten ja korkojen maksuun. Tulorahoitus on riittävä mikäli tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kassan riittävyys pv 15,2 5,00 2,01 Tunnusluku osoittaa monenko päivän maksut voidaan kattaa rahavaroilla Asukasmäärä

29 Tilinpäätös Tulorahoitus Investoinnit Lainakannan muutokset koostuu vuosikatteesta, jota on oikaistu käyttöomaisuuden myyntivoitoilla, koska investointien myyntitulot esitetään myyntihinnan eikä tasearvon mukaisina. Tulorahoitus on plussalla ,07 euroa, mikä tarkoittaa sitä, että tulorahoitus riitti toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen. Investointimenot olivat ,13 euroa ja tulot euroa, eli nettoinvestoinnit olivat ,13 euroa. Suurin investointi oli kaupungin osuus valtatie 28 kiertoliittymän rakentamiskustannuksiin, yhteensä ,24 euroa. Katujen rakentamiseen käytettiin ,42 euroa ja yksityisteitä perusparannettiin ,83 eurolla. Suurin rakennusinvestointi oli terveyskeskuksen vuodeosaston wc:t, joiden rakentamiseen käytettiin ,81 euroa. Irtaimistohankinnat olivat yhteensä ,71 euroa. Investointitulot koostuivat maa-alueiden myynneistä. Antolainauksen vähennyksiin on merkitty Kannuksen Vuokra-asunnot oy:n maksama Heinärivin antolainan vuosilyhennys euroa. Ottolainakanta kasvoi ,22 euroa. Entisiä lainoja lyhennettiin ,78 euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 euroa johtuu kuntatodistuslainojen lisäyksestä. Lainaa nostettiin myös maksuvalmiuden parantamiseksi, sillä kuntatodistuslainan korkotaso on erittäin matala, vain n. 0,02 %. Kaupungin lainakanta oli yhteensä ,76 euroa, josta pitkäaikaista velkakirjalainaa oli ,76 euroa ja lyhytaikaista kuntatodistuslainaa ,00 euroa. Asukasta kohti laskettuna lainaa oli euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaupungin ja konsernin lainat /asukas vuosina :

30 Tilinpäätös Muut maksuvalmiuden muutokset muut maksuvalmiuteen vaikuttavat erät heikensivät maksuvalmiutta ,53. Erä sisältää mm. vuoden 2015 tuloja, joista rahat saadaan vasta vuoden 2016 puolella. Näistä merkittävimmät ovat Jytan ja ESH:n palautukset. Rahavarojen muutos rahavarat paranivat ,63 euroa edellisvuoteen verrattuna. Kassan riittävyys -tunnusluku oli tilinpäätöshetkellä 15 päivää.

31 1.4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tilinpäätös TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET PERUSPÄÄOMA , ,20 Aineettomat oikeudet , ,74 LIITTYMISMAKSURAHASTO Muut pitkävaikutteiset menot , ,30 ARVONKOROTUSRAHASTO , ,47 Ennakkomaksut MUUT OMAT RAHASTOT , ,66 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET , ,04 ED.TILIKAUSIEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,47 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,81 AINEELLISET HYÖDYKKEET OMA PÄÄOMA , ,61 Maa- ja vesialueet , ,41 Rakennukset , ,84 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,16 Poistoero , ,37 Koneet ja kalusto , ,83 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET , ,37 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,81 PAKOLLISET VARAUKSET AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,05 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset SIJOITUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet , ,09 Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset , ,34 Valtion toimeksiannot 0, ,54 Muut saamiset , ,53 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,04 SIJOITUKSET , ,96 Muut toimeksiantojen pääomat , ,70 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,28 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,05 VIERAS PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN VARAT Pitkäaikainen Valtion toimeksiannot 0, ,54 Joukkovelkakirjalainat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,70 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,76 Muut toimeksiantojen varat , ,36 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,60 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot VAIHTUVAT VASTAAVAT Ostovelat VAIHTO-OMAISUUS Muut velat Aineet ja tarvikkeet 0,00 0,00 Siirtovelat VAIHTO-OMAISUUS 0,00 0,00 Pitkäaikainen yhteensä , ,76 Lyhytaikainen SAAMISET Joukkovelkakirjalainat , ,00 PITKÄAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 0,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,78 Lainasaamiset 0,00 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Lainat muilta luotonantajilta Myyntisaamiset , ,02 Saadut ennakot , ,80 Lainasaamiset , ,00 Ostovelat , ,73 Muut saamiset , ,21 Muut velat , ,37 Siirtosaamiset , ,71 Siirtovelat , ,23 SAAMISET , ,94 Lyhytaikainen yhteensä , ,91 VIERAS PÄÄOMA , ,67 RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,28 VASTAAVAA , ,93 VASTATTAVAA , ,93

32 Tilinpäätös Taseen tunnusluvut Omavaraisuus % 50,70 % 50,50 % 49,23 % Tunnusluku osoittaa oman pääoman osuuden koko pääomasta. Kuntatalouden keskimääräinen omavaraisuus% on 70, ja alle 50 % omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus % 46,50 % 46,36 % 47,42 % Tunnusluku osoittaa kuinka paljon toiminatuloista, verotuloista ja valtionosuuksista tarvitaan vieraan pääoman maksuun. Kertynyt ylijäämä Tunnusluku osoittaa taseen omaan pääomaan sisältyvän ylijäämän Kertynyt yli/alijäämä /as Lainakanta (1 000 ) Tunnusluku osoittaa korollisen vieraan pääoman määrän. Lainat /as Tunnusluku osoittaa korollisen vieraan pääoman määrän asukasta kohti Lainasaamiset Tunnusluku tarkoittaa sijoituksiin merkittyjä antolainoja kaupungin omistamien tai muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Asukasmäärä Vastaavaa Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Aineellisten hyödykkeiden eli maa-alueiden, rakennusten sekä koneiden ja kaluston tasearvo oli tilinpäätöshetkellä euroa. Tasearvo pieneni edellisvuodesta euroa. Tämä johtui siitä, että suunnitelman mukaiset poistot olivat isommat kuin aineellisiin hyödykkeisiin tehdyt uushankinnat eli investoinnit. Sijoitusten eli osakkeiden ja osuuksien sekä sijoitusluonteisten saamisten, kuten lainasaamisten ja palautuskelpoisten liittymämaksujen, tasearvo oli tilinpäätöshetkellä euroa. Tasearvo laski edellisvuodesta euroa.

33 Tilinpäätös Lainasaamiset vähenivät euroa. Tämä johtuu Kannuksen Vuokra-Asunnot Oy:n tertiäärilainojen kuittauksesta maksetuksi sekä antolainan vuosilyhennyksestä. Yhtiön euron suuruiset tertiäärilainat kirjattiin lisäsijoitukseksi yhtiöön, mistä johtuen tytäryhteisöosakkeiden arvo kasvoi. Toimeksiantojen varat Toimeksiantojen varat sisältävät kaupungin saamat testamentti- ja lahjoitusvarat. Em. varoja oli tilinpäätöshetkellä euroa. Varat lisääntyivät edellisvuodesta euroa. Kaupunki sai Valtiokonttorin päätöksellä Ernsti Luomalan omaisuutta euroa. Kaupunginvaltuuston hyväksymän rahastosäännön mukaan varat tullaan käyttämään hyvinvointipalveluiden kehittämiseen ja parantamiseen eri ikäryhmien tarpeet huomioiden. Saamiset ja rahat ja pankkisaamiset Lyhytaikaisia saamisia oli tilinpäätöshetkellä euroa, niissä oli lisäystä edellisvuoteen euroa. Merkittävin saamiserä oli muihin saamisiin sisältyvä saamiset jäsenkuntayhtymiltä, joita oli euroa. Saaminen koostuu Jytan ja erikoissairaanhoidon maksuosuuksien palautuksista vuodelta Rahavaroja tilinpäätöshetkellä oli euroa. Maksuvalmius parani, sillä kassan riittävyys tunnusluku oli tilinpäätöshetkellä 15, kun se edellisvuonna oli ainoastaan 5. Vastattavaa Oma pääoma Kaupungin oma pääoma koostuu peruspääomasta, arvonkorotusrahastosta, kehittämisrahastosta sekä tilikausien yli-/alijäämistä. Oman pääoman arvo on euroa ja se vahvistui edellisvuodesta euroa johtuen tilikauden ylijäämästä. Oman pääoma vahvistuminen ja vieraan pääoman pienentyminen nostivat kaupungin omavaraisuusasteen 50,7 %:iin. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 60 % omavaraisuutta. Alle 50 % omavaraisuusaste tarkoittaa merkittävän suurta velkarasitetta. Toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomat sisältävät kaupungin saamien testamentti- ja lahjoitusvarojen pääomat.

34 Tilinpäätös Vieras pääoma Kaupungin lainakantaan luetaan pitkä- ja lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan kirjattu laina rahoitus- ja vakuutusyhtiöiltä eli Danske Bankilta euroa sekä joukkovelkakirjalainat eli kuntatodistuslainat, joita tilinpäätöshetkellä oli nostettuna yhteensä euroa. Lainakanta oli näin ollen yhteensä euroa ja se nousi euroa. Asukaskohtainen velkamäärä oli tilinpäätöshetkellä euroa ja nousi edellisvuodesta 75 euroa. Muu lyhytaikainen vieras pääoma koostuu osto-, siirto- ja muista veloista. Nämä pysyttelivät edellisvuoden tasolla.

35 1.5. KOKONAISTULOT JA -MENOT Tilinpäätös Oheisessa laskelmassa on esitetty kaupungin kokonaistulot ja -menot. Kokonaistulo- ja -meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Lyhytaikaisten lainojen oman pääoman muutokset on käsitelty kumpikin nettoeränä joko tulona tai menona. TULOT % Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,45 8,65 % Verotulot ,30 52,55 % Valtionosuudet ,00 36,30 % Korkotuotot 6 887,47 0,02 % Muut rahoitustuotot ,11 0,05 % Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 % Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 % Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 % Käyttöomaisuuden myyntituotot ,00 0,07 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset ,00 0,09 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,00 2,26 % Oman pääoman lisäykset 0,00 0,00 % KOKONAISTULOT YHTEENSÄ ,33 100,00 % MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut ,53 95,80 % Korkokulut ,79 0,04 % Muut rahoituskulut 7 682,29 0,02 % Satunnaiset kulut 0,00 0,00 % Tulorahoituksen korjauserät ,65-0,03 % Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit ,13 2,63 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 % Pitkäaikaisten lainojen vähennykset ,78 1,54 % Lyhytaikaisten lainojen vähennykset 0,00 0,00 % Oman pääoman vähennykset 0,00 0,00 % KOKONAISMENOT YHTEENSÄ ,87 100,00 %

36 1.6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Tilinpäätös Seuraavassa on esitelty yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä. Kaikki konserniin kuuluvat yhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnalliset liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisö lkm KANNUKSEN KAUPUNKIKONSERNI Kaupungin omistusosuus Jokilaaksojen Jäte Oy:n on alle 20 %, eikä yhtiö siksi kuulu kuntakonserniin. Kaupunki myi vuonna 2014 osakeomistuksensa Kokkolanseudun Kehitys Oy:stä Kokkolan kaupungille.

37 Konsernin toiminnan ohjaus Tilinpäätös Kaupunkikonsernissa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita. Konserniin kuuluvat yhtiöt ja yhteisöt raportoivat toiminnastaan ja taloudestaan kaupunginhallitukselle vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Kaupunginvaltuustolle raportointi tapahtuu konsernitilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunki on asettanut konserniin kuuluville yhtiöille tavoitteet vuoden 2015 talousarviossa. Konserniohje edellyttää, että konserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteiden tulee olla sopusoinnussa kaupungin tavoitteiden kanssa Asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Kannuksen Vuokra-asunnot Oy TAVOITE Yhtiön hallinnassa olevien vuokraasuntojen käyttöaste on vähintään 95 % Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kaikki kulut voidaan kattaa tulorahoituksella. KitinVaparin toiminnan vakiinnuttaminen. Vapaa-aikapalveluiden yhteistoimintamallin rakentaminen. Kiinteistökustannukset pidetään hallitulla, enintään kaupungin talousarvioon varaaman määrärahan tasolla TOTEUTUMA Käyttöaste 92,5 % Tilinpäätös 2015: Vuokra-asunnot alijäämä ,15 Vapaa-aikakeskus ylijäämä ,07 Koko yhtiön alijäämä ,08 Kävijämäärät: Uinnit Kuntosali Määräraha = ,00 Toteutuma = ,30 Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy Kaupungin 100 %:sti omistama yhtiö, jonka toimialana on omistaa ja hallita kiinteistöjä, harjoittaa rakennus-, lunastus ja vuokraustoimintaa sekä tarjota toimitila- ja rahoituspalveluja yrityksille. Yrityksen palveluksessa on 1 kokopäiväinen työntekijä.

38 Tilinpäätös TAVOITE Kaupungin elinkeinopalveluiden tuottaminen erillisen palvelusopimuksen ja siinä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Yritysneuvonnan käytännön toteuttaminen. Uusien yrityshankkeiden valmistelu sekä kuntarahoituksen ohjaus uusille hankkeille TOTEUTUMA Ylijäämä 2015 = 1 950,58 euroa Palkattu yritysneuvoja palveluiden tuottamiseen. Kuntarahapäätöksiä tehty 14 hankkeelle, kuntarahoitusta maksettu ,99 euroa vuonna Kannuksen Kaukolämpö Oy Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 64,90%, muina omistajina Korpelan Voima ja Pouttu Oy. Yhtiön palveluksessa on 5 kokopäiväistä työntekijää TAVOITE Yhtiö tuottaa kaukolämpöä kilpailukykyiseen hintaan TOTEUTUMA Ylijäämä 2015 = ,46euroa Verollinen keskihinta/omakotitalot /MWh: - Kannuksen Kaukolämpö = 69,15 - Lähialueen laitokset keskimäärin - = 95,59 Verollinen keskihinta/rivitalot /MWh: - Kannuksen Kaukolämpö = 67,83 - Lähialueen laitokset keskimäärin =84,86 Kiinteistö Oy Kannuksen Virastotalo Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 65,29 %, toisena omistajana on Senaattikiinteistöt TAVOITE Kaupungin hallinnassa olevien tilojen käyttöaste on 100 % Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toimintakulut ja investoinnit voidaan kattaa hoitovastikkeella Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen Kiinteistö pidetään terveellisenä, turvallisena ja viihtyisänä TOTEUTUMA Kaupungin hallinnassa olevien tilojen käyttöaste 100 % Ylijäämä 2015 = 358,59 euroa Kiinteistö on pidetty hyväkuntoisena toteuttaen tarpeelliset huoltotoimenpiteet ja remontit. Tarpeelliset huoltotoimenpiteet ja korjaukset on toteutettu.

39 Kiinteistö Oy Kannuksen Teollisuusmiilu Tilinpäätös Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 50,49 %, muina omistajina ovat Kannuksen Vesiosuuskunta, Lepi Oy ja Lestijokilaakson Siivous TAVOITE TOTEUTUMA Kaupungin hallinnassa olevien tilojen käyttöaste on 100 % Tilojen käyttöaste 100 % Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toimintakulut ja investoinnit Ylijäämä 2015 = 1 278,14 euroa voidaan kattaa hoitovastikkeella Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen Kiinteistö pidetään terveellisenä, turvallisena ja viihtyisänä Kiinteistö Oy Kannuksen Lemmikki Kiinteistö on pidetty hyväkuntoisena toteuttaen tarpeelliset huoltotoimenpiteet ja korjaukset Tarpeelliset huoltotoimenpiteet ja korjaukset on toteutettu. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 51 %, toisena omistajana on K-P:n koulutusyhtymä TAVOITE Yhtiön taloutta hoidetaan niin, että yhtiön hallinto- ja rahoituskulut saadaan katettua K-P:n koulutusyhtymältä perittävällä vuokralla TOTEUTUMA Ylijäämä 2015 = 1 827,38 euroa Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konserniyhtiöiden osalta olennaisia muutoksia ei vuonna 2015 juurikaan tapahtunut. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen Kannuksen Vuokra-asunnot Oy:lle vuosina myönnettyjen ,35 euron suuruisten tertiäärilainojen pääomittamisesta, eli kuittaamisesta maksetuksi kirjaamalla samansuuruinen lisäsijoitus yhtiön osakkeisiin Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernin tuleva kehitys niin talouden kuin toiminnan näkökulmasta katsottuna näyttää varsin vakaalta. Kannuksen Vuokra- Asunnot Oy:n vastuulla olevan KitinVaparin toiminta on kääntynyt voitolliseksi remontin ansiosta kasvaneiden kävijämäärien myötä. Vuoden 2016 talousarviossa erääksi tavoitteeksi niin Kannuksen Vuokra-Asunnot Oy:lle kuin sivistyspalveluiden lautakunnan alaiselle vapaa-ajan palveluiden tulosalueelle on asetettu vapaa-aikapalveluiden yhteistoimintamallin valmisteleminen.

40 Tilinpäätös Muiden tytäryhtiöiden osalta ei ole tiedossa asioita, jotka vaikuttaisivat tulevaan kehitykseen ainakaan huonontaen sitä nykyisestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernia johtaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus valitsee vuosittain edustajansa yhtiö- ja vuosikokouksiin ja antaa ohjeet kaupungin kannanottamista varten käsiteltäviin asioihin. Kaupungin tilintarkastusta hoitava yhteisö hoitaa kaikkien tytäryhtiöiden tilintarkastuksen. Konsernille asetetut tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja riittäviä ja ne ovat toteutuneet hyvin. Konserniin kuuluvien yhtiöiden toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi ovat pääsääntöisesti ajan mukaisia ja riittäviä. Kaupungin laatimissa osavuosikatsauksissa on mukana myös tytäryhtiöille asetettujen tavoitteiden toteutumisen tilannekatsaus.. Kannuksen Vuokra-Asunnot Oy:n, Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy:n, Kiinteistö Oy Kannuksen Virastotalon, Kiinteistö Oy Kannuksen Teollisuusmiilun ja Kiinteistö Oy Kannuksen Lemmikin kirjanpidot hoidetaan kaupungin taloushallinnon toimesta kaupungin taloudenhallinta -ohjelmistolla. Kannuksen Kaukolämpö hoitaa kirjanpidon ja taloushallinnon itsenäisesti. Keskitetyt toiminnot, mm. maksuliikenteen hoito, hankinnat, vakuuttaminen, tietohallinto ja henkilöstöpolitiikka ovat käytössä niiden konserniyhtiöiden osalta, joiden taloushallinto hoidetaan kaupungin toimesta. Henkilöstöpäätöksiä tehtäessä on edellytyksenä, että konserniin kuuluvat yhtiöt ja yhteisöt ottavat huomioon konsernin sisäiset henkilöstön siirtomahdollisuudet.

41 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilinpäätös KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot Laskennalliset verot -4 0 Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä/alijäämä TUNNUSLUVUT: Toimintatuotot/Toimintakulut % 48,75 % 49,45 % Vuosikate/Poistot % 160,68 % 118,28 % Vuosikate, euroa/asukas 781,10 712,72 Asukasmäärä

42 Tilinpäätös Konsenrniyhtiöiden tulokset ( ): Kannuksen kaupunki 758 Kannuksen Vuokra-asunnot Oy Keski-Pohjan Yrityspalvelu 0 2 Kannuksen Kaukolämpö Oy Kiinteistö Oy Kannuksen Virastotalo 0 0 Kiinteistö Oy Kannuksen Teollisuusmiilu 0 1 Kiinteistö Oy Kannuksen Lemmikki Kiinteistö Oy Hullunkangas 47,5 % 10-7 Korpelan Voima 18,91 % 526 K-P:n Liitto 7,7 % -1 K-P:n Koulutusyhtymä 7,00% K-P:n Erikoissairaanhoito- ja peruspalv.ky. 5,44% Tuloslaskelman eliminointierät -31 Yhteensä 1 356

43 KONSERNITASE (1 000 ) Tilinpäätös VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET PERUSPÄÄOMA Aineettomat oikeudet OSUUS KUNTAYHT. OMAN PO:N LIS. 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot LIITTYMISMAKSURAHASTO 0 0 Ennakkomaksut 13 4 ARVONKOROTUSRAHASTO AINEETTOMAT HYÖDYKKEET MUUT OMAT RAHASTOT ED.TILIKAUSIEN YLI-/ALIJÄÄMÄ AINEELLISET HYÖDYKKEET TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Maa- ja vesialueet OMA PÄÄOMA Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet VÄHEMMISTÖOSUUDET Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Poistoero 0 0 AINEELLISET HYÖDYKKEET Vapaaehtoiset varaukset 0 0 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 0 0 SIJOITUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Osakkuusyhteisöosakkeet ja -os Eläkevaraukset Muut osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Joukkovelkakirjalainasaamiset PAKOLLISET VARAUKSET Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT SIJOITUKSET Valtion toimeksiannot 0 2 Lahjoitusrahastojen pääomat PYSYVÄT VASTAAVAT Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0 2 VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat Pitkäaikainen TOIMEKSIANTOJEN VARAT Pääomalainat 3 3 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä VAIHTO-OMAISUUS Liittymismaksut ja muut velat Aineet ja tarvikkeet Siirtovelat 91 Keskeneräiset tuotteet Pitkäaikainen yhteensä Muu vaihto-omaisuus Lyhytaikainen Ennakkomaksut 0 11 Joukkovelkakirjalainat VAIHTO-OMAISUUS Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä SAAMISET Lainat muilta luotonantajilta PITKÄAIKAISET SAAMISET Saadut ennakot Myyntisaamiset 0 0 Ostovelat Lainasaamiset Muut velat Muut saamiset Siirtovelat LYHYTAIKAISET SAAMISET Laskennalliset verovelat 13 Myyntisaamiset Lyhytaikainen yhteensä Lainasaamiset VIERAS PÄÄOMA Laskennalliset verosaamiset 3 Muut saamiset Siirtosaamiset SAAMISET RAHOITUSARVOPAPERIT Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainst Muut arvopaperit RAHOITUSARVOPAPERIT RAHAT JA PANKKISAAMISET VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA VASTATTAVAA

44 Tilinpäätös Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuus % 45,06 % 42,70 % 41,61 % Tunnusluku osoittaa oman pääoman osuuden koko pääomasta. Suhteellinen velkaantuneisuus % 58,94 % 59,42 % 64,47 % Tunnusluku osoittaa kuinka paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä/asukas Lainakanta (1 000 ) Tunnusluku osoittaa korollisen vieraan pääoman määrän. Lainat /as Tunnusluku osoittaa korollisen vieraan pääoman määrän asukasta kohti Lainasaamiset Tunnusluku tarkoittaa sijoituksiin merkittyjä antolainoja kaupungin omistamien tai muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.

45 Tilinpäätös KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tilikauden verot -19 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 44 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus% 150,26 % 142,75 % Lainanhoitokate 3,03 2,71 Kassan riittävyys 36 36

46 Tilinpäätös TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOT- TAMISTOIMENPITEET Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kaupunginhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Mikäli taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2011 painui euroa alijäämäiseksi, minkä vuoksi kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman. Koska myös vuodesta 2012 muodostui euroa alijäämäinen, laadittiin uusi tasapainottamisohjelma, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Lain mukaista alijäämän kattamis- tai talouden tasapainottamisohjelman laatimisvelvoitetta kaupungilla ei ollut, koska taseessa on edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää. Talouden tasapainottamistoimenpiteisiin haluttiin kuitenkin pikaisesti ryhtyä ja vuonna 2012 laadittuun tasapainottamisohjelmaan määritellä myös toimenpiteitä, joiden avulla taloustilanne saataisiin vakautettua Vuonna 2013 hyväksytyssä tasapainottamisohjelmassa asetettiin talouden raamit vuoteen 2017 saakka ja päätettiin, että talousraameissa pysymiseen tarvittavat toimenpiteet yksilöidään vuosittain talousarvioissa. Toimenpiteet voivat olla veronkorotuksia tai rakenteellisia, säästöjä tuovia muutoksia. Kaikkia aikaisemmassa tasapainottamisohjelmassa jo päätettyjä toimenpiteitä jatketaan ainakin vuoteen 2017 saakka. Näitä ovat mm. tievalaistuksen sammuttaminen öiseen aikaan ja yksityisteiden aurauksen lopettaminen. Tämän lisäksi on toteutettu lukuisia rakenteellisia uudistuksia niin kaupungin omassa toiminnassa kuin Jytassakin, kuten esim. varhaiskasvatuspalveluverkon uudistus, vuodeosaston paikkamäärän vähentäminen, ruokahuollon keskittäminen, elinkeinotoimen uudelleenorganisointi ja kouluverkon uudistaminen. Talouden tasapainotustoimenpiteiden ansiosta vuodesta 2013 muodostui euroa ylijäämäinen. Ylijäämän suuruus ylitti kaikki ennakko-odotukset. Vuoden 2013 hyvää tulosta siivitti tuloveroprosentin korotus sekä toiminnan nettomenojen 2,2 %:n lasku edellisvuodesta. Vuoden 2014 tilinpäätös osoitti, että talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen on onnistunut jopa yli odotusten. Ilman kehittämisrahastosiirtoa ylijäämää olisi kirjattu n euroa eli lähes

47 Tilinpäätös euroa tilinpäätösennustetta enemmän. Tähän vaikutti ennen kaikkea se, että Jytan tilinpäätös muodostui jo toisena vuonna peräkkäin ennakoitua selkeästi paremmaksi. Talouden tasapainottamisohjelman menestyksekäs toteuttaminen on jatkunut myös tässä tilinpäätöksessä. Vuodelta 2015 kirjataan euron ylijäämä eli taloustilanne parani n euroa edellisvuodesta. Vaikka Jytan ja erikoissairaanhoidon kustannukset yhteensä nousivat edellisvuosia enemmän, tilannetta kompensoi verotulojen hyvä kehitys ja oman toiminnan kustannusten pysyminen vuoden 2014 tasolla. Vuoden 2015 tilinpäätös antaa hyvät lähtökohdat kohdata tulevien vuosien toiminnalliset ja taloudelliset haasteet, mutta ei suinkaan tarkoita sitä, että talouden tasapainottaminen olisi ollut turhaa tai että talouden tasapainottamista ei tarvitsisi tulevina vuosina enää jatkaa. Vuosien ylijäämäiset tilinpäätökset osoittavat, että talouden tasapainottamistoimenpiteet ja niihin liittyvät palvelurakenneratkaisut ovat olleet ainakin taloudellisessa mielessä onnistuneita ratkaisuja. On ensiarvoisen tärkeää, että talouden tasapainottamisohjelmaa ja päätettyjä palvelurakenneratkaisuja noudatetaan myös tulevina vuosina. Vain näin voimme varmistaa taloudellisesti kestävää pohjaa itsenäiselle Kannukselle Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallitus toteaa että tilikauden tulokseksi muodostui ,84 euroa ja päättää että: poistoeroa tuloutetaan tilikauden kuluksi kirjattujen terveyskeskuksen saneerauksen poistojen katteeksi ,96 euroa ja kotirannan saneerauksen poistojen katteeksi ,64 euroa eli yhteensä ,60 euroa tilikauden ylijäämä ,44 lisätään edellisten tilikausien ylijäämiin. Ylijäämän kirjauksen jälkeen taseessa olevat ylijäämät ovat ,72 euroa.

48 Tilinpäätös TOTEUTUMISVERTAILUT - tuloslaskelman toteutuminen - rahoituslaskelman toteutuminen - käyttötalouden toteutuminen hallintokunnittain - yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta - investointiosan toteutuminen

49 2.1. TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Tilinpäätös Varsinainen ta Ta-muutokset Ta- yhteensä Tilinpäätös Muutos Muutos % Toimintatuotot Myyntituotot , , ,25-7,45 % Maksutuotot , , ,51 18,95 % Tuet ja avustukset , , ,37-34,71 % Muut tuotot , , ,06 0,36 % Toimintatuotot yhteensä , , ,05-4,82 % Toimintakulut Henkilöstömenot , , ,34-3,06 % Palvelujen ostot , , ,97-3,73 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,80 4,87 % Avustukset , ,59-399,59 0,07 % Muut menot , , ,95 1,54 % Toimintamenot yhteensä , , ,97-2,87 % TOIMINTAKATE , , ,92-2,41 % Verotulot , , ,30 3,31 % Valtionosuudet , , ,00-0,08 % Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot , , ,53-31,13 % Muut rahoitustuotot , , ,11 8,08 % Korkokulut , , ,21-50,07 % Muut rahoituskulut , , ,71-30,16 % Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä , , ,50-131,98 % VUOSIKATE , , ,72 338,89 % Poistot , , ,12-0,34 % Satunnaiset tuotot 0 0,00 0 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0 0,00 0 0,00 0,00 Satunnaiset erät yhteensä 0 0,00 0 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , , ,84-196,35 % Poistoeron muutos , ,60 Varausten muutos 0,00 0 0,00 0,00 0,00 % Rahastojen muutos , ,00-100,00 % TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , , ,44 100,00 % VEROTULOJEN ERITTELY Alkuperäinen TA TA -muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kunnan verotulo , , ,74 Osuus yhteisöveron tuotosta , , ,51 Kiinteistövero , , ,95 Muut verotulot 0 0,00 0 0,00 0,00 YHTEENSÄ , , ,30 TULOVERON MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET Tulovero% Verovuosi ,50 Verovuosi ,50 Verovuosi ,50 Verovuosi ,50 Verovuosi ,50 VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY Alkuperäinen TA TA -muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kunnaan peruspalv.valt.osuus , , ,00 Verotuloihin per.valti.os.tasaus , , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus 0 0,00 0 0,00 0,00 Opetus- ja kultt.toim. Muut valt.os , , ,00 YHTEENSÄ , , ,00

50 2.2. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Tilinpäätös Varsinainen ta Ta-muutokset Ta- yhteensä Tilinpäätös Muutos euro Muutos % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,72 338,89 % Satunnaiset erät ,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,65 Toiminnan rahavirta yhteensä , ,07 336,63 % Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,87-22,72 % Rahoitusosuudet investointeihin 0 0 0,00 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot , ,00-47,04 % Investointien rahavirta yhteensä , ,87-21,63 % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,94 3,15 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset ,00 600,00 Antolainasaamisten lisäykset ,00 0,00 Antolainauksen muutokset yht ,00 600,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,78-15,78 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Lainakannan muutokset yhteensä , ,22 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,11 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,00 Saamisten muutos ,00 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos ,42 Muut maksuvalmiuden muut. Yht ,53 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHT , ,31 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,63 Rahavarat ,97 Rahavarat ,34 RAHAVAROJEN MUUTOS ,63

51 2.3. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Tilinpäätös Toimielin Toimielin Tulosalueen tilivelvollinen Keskusvaalilautakunta Vaalit Keskusvaalilautakunta Tavoite Toimenpide Tulos Vaalien järjestäminen hoituu ripeästi ja luotettavasti säädösten edellyttämällä tavalla Vaalitoimitsijoita on riittävästi ja ohjeistus sekä koulutus hoidetaan asianmukaisesti Eduskuntavaalit toteutettiin huhtikuussa. Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA2015 TP2015 Äänioikeutettujen määrä Äänestys % eduskuntavaalit 70 68,8 Äänestys%/EU-vaalit 33,2 Prosessivirheen takia hylätyt äänet TOIMIELIMEN TULOSLASKELMA

52 Tilinpäätös Toimielin Tulosalue Tulosalueen tilivelvollinen Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta Keskeiset tunnusluvut TP2014 TA2015 TP2015 Määrätavoitteet - lakisääteiset tarkastuspäivät/v kokousten lukumäärä Hallintokuntavierailut/johdon tapaamiset TOIMIELIMEN TULOSLASKELMA TARKASTUSLAUTAKUNTA Talousarvio Ta-muutos Ta+muutos Toteutuma 1-12/2015 Toteutuma % Toteutuma 1-12/2014 TOIMINTATUOTOT % 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,9 % Palvelujen ostot ,0 % Aineet ja tarvikkeet ,0 % -69 Muut toimintakulut ,0 % 0 TOIMINTAKULUT ,5 % ulkoiset ,6 % sisäiset TOIMINTAKATE ,5 % ulkoiset ,6 % sisäiset Poistot TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,5 %

53 Tilinpäätös Toimielin Kaupunginhallitus Tavoite Toimenpide Tulos Strategiset tavoitteet: Talouden tasapaino Talouden tasapainottamisohjelman toteutumisen seuranta ja raportointi, linjaukset mahdollisesti tarvittavista lisätoimista Toimivat ja tehokkaat sotepalvelut Sotepalveluiden kehittäminen Jyta yhteistyössä sekä laajemman maakunnallisen sote-yhteistyön edistäminen Toimivat ja tehokkaat elinkeinopalvelut Monipuolinen tonttitarjonta Elinkeinopalvelujen uuden toimintamallin käyttöönotto Kaupungin oma kehittämis- ja hanketoiminta Aktiivinen maanhankinta ja kaavoitus Toteutumista seurataan jatkuvasti ja siitä raportoidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Ohjelmaa on pystytty toteuttamaan hyvin. Kaupunginhallitus ohjeistaa tarvittaessa. Yhteisen sote-tuotantoalueen rakentaminen Keski- Pohjanmaalla on aloitettu. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän uudistetun perussopimuksen. Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy vastaa elinkeinopalveluista, palvelusopimus kaupungin kanssa tehty. Kehittämishankkeiden valmistelu käynnissä. Ei toteutettuja maakauppoja Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Vuosikate % poistoista 154,56 % 88 % 161,27 % Lainakanta /asukas Kuntien keskim. lainakanta /as Tuloveroprosentti 20,50 20,50 20,50 Kiinteistöveroprosentit: - yleinen - vakituiset asunnot - muut rakennukset 1,00 0,50 1,00 1,15 0,55 1,00 1,15 0,55 1,00

54 Tilinpäätös Talous Muutettuun talousarvioon verrattuna toimintakulut alittuivat euroa, joten kaupunginvaltuuston myöntämä euron lisämääräraha tilaajapalveluille oli loppujen lopuksi tarpeeton. Tilaajapalveluiden tulosalueen määräraha ylittyi alkuperäisestä talousarviosta vain euroa ja elinkeinopalveluiden tulosalue vastaavasti alittui euroa eli määrärahatarve olisi voitu hoitaa määrärahan siirrolla elinkeinopalveluiden tulosalueelta. Jytan ja varsinkin erikoissairaanhoidon kulukehitys oli kuitenkin koko vuoden niin voimakasta, että sen perusteella lisämäärahatarve näytti väistämättömältä. Tilanne kuitenkin muuttui tilinpäätöksessä, jolloin selvisi, että erikoissairaanhoidosta tulee n euron ja Jytasta n euron maksupalautukset. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toimintakuluihin varattu määräraha alittui euroa, mutta myös toimintatuotoissa jäätiin euroa alle arvioidun. Tämä johtuu elinkeinopalveluiden hankkeista, joita ei toteutunut arvioidusti. Edellisvuoteen verrattuna toimintakulut kasvoivat euroa, mikä johtuu tilaajapalveluiden kustannusten (Jyta, ESH) kasvusta. TOIMIELIMEN TULOSLASKELMA KAUPUNGINHALLITUS Talousarvio Ta-muutos Ta+muutos Toteutuma 1-12/2015 Toteutuma % Toteutuma 1-12/2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,6 % Maksutuotot Tuet ja avustukset ,5 % Muut toimintatuotot ,8 % TOIMINTATUOTOT ,3 % ulkoiset ,4 % sisäiset ,7 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,9 % Palvelujen ostot ,9 % Aineet ja tarvikkeet ,8 % Avustukset ,0 % Muut toimintakulut ,1 % TOIMINTAKULUT ,8 % ulkoiset ,7 % sisäiset ,2 % TOIMINTAKATE ,2 % ulkoiset ,1 % sisäiset ,4 % Poistot ,6 % Rahastojen vähennys ,0 % 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,3 %

55 Tilinpäätös Tulosalue Tulosalueen tilivelvolliset Hallintopalvelut kaupunginhallitus kaupunginjohtaja Terttu Korte it-päällikkö Jukka Luttinen hallintosihteeri Sirpa Kiianmies saakka henkilöstösihteeri Mirja Yli-Arvo taloussihteeri Leena Sämpi Tavoite Toimenpide Tulos Vaikuttavuus- eli asiakastavoitteet: Kaupungin toimintaan, hallintoon ja talouteen perehtyneet luottamushenkilöt Ajantasainen ja luotettava talousraportointi talouden seurantaa varten Palvelutuotantotavoitteet: Toimiva palvelutuotannon kokonaisuus kuntakonsernissa Luottamushenkilöiden kouluttaminen Valtuustosopimukseen perehdyttäminen Talousarvion toteutumavertailu kuukausittain myös kaikille luottamushenkilöille, osavuosikatsaukset (tilinpäätösennusteet) ja 30.9., tilinpäätös Hallintopalveluiden kehittäminen Osallistutaan USOverkoston toimintaan Kuntakohtainen strategiaseminaari pidettiin kesäkuussa ja konserniohjausseminaari syyskuussa. Talousarvion toteutumavertailut on jaettu kaikille luottamushenkilöille toteutumakuukautta seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Osavuosikatsaus ajalta tiedoksi kaupunginhallituksessa 26.5.ja kaupunginvaltuustossa 8.6. Osavuosikatsaus ajalta tiedoksi kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Tilinpäätös kaupunginhallituksen käsittelyssä Hallintopalveluiden kehittämishanke toteutettiin kevään 2015 aikana. Tehtävien uudelleenorganisointia on toteutettu.

56 Tilinpäätös Tietohallintopalveluiden kehittäminen Johtamisjärjestelmät vastaavat palvelutuotannon muutostarpeita Kaupungin tietohallintostrategian laadinta Kehitetään kehityskeskustelukäytäntöjä ja -malleja osaksi johtamisjärjestelmää, organisaation toiminnan ja osaamisen kehittämistä Oltu mukana Kaustisen seutukunnan Hyötyverkko -esiselvityksessä koskien sähköisten palveluiden sekä taloushallinnon kehittämistä. Jatkokehittäminen on aloitettu Kaustisen seutukunnan kuntien kanssa. Kysely esimiehille kehityskeskusteluista. Kyselyllä selvitettiin kehityskeskustelukäytäntöjä sekä kerättiin näkemyksiä kehityskeskustelukäytännöistä ja -tarpeista. Maaliskuussa 2016 on valmistunut Kehityskeskusteluopas ja kehityskeskustelualustat asiakirja, jotka otetaan käyttöön vuonna Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Kaupunginvaltuuston kokoukset Kaupunginhallituksen kokoukset Taloushallintopalveluja käyttävät organisaatiot lkm Henkilöstöhallintopalveluja käyttävät organisaatiot lkm IT-palveluita käyttävät organisaatiot lkm

57 Tilinpäätös Talous Talousarvio toteutui sekä toimintatuottojen että -kulujen osalta hyvin. Toimintatuotot alittuivat euroa ja toimintakulut euroa. Edellisvuoteen verrattuna toimintakulut kasvoivat euroa. Kasvua tapahtui it-kuluissa sekä työterveyshuolto- ja tykytoiminnan kuluissa. Hallintopalvelut Talousarvio Ta-muutos Ta+muutos Toteutuma 1-12/2015 Toteutuma % Toteutuma 1-12/2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,9 % Tuet ja avustukset ,0 % Muut toimintatuotot ,8 % TOIMINTATUOTOT ,3 % ulkoiset ,1 % sisäiset ,7 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,6 % Palvelujen ostot ,3 % Aineet ja tarvikkeet ,4 % Avustukset ,7 % Muut toimintakulut ,1 % TOIMINTAKULUT ,1 % ulkoiset ,7 % sisäiset ,1 % TOIMINTAKATE ,0 % ulkoiset ,9 % sisäiset ,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,1 %

58 Tilinpäätös Tulosalue Tulosalueen tilivelvolliset Elinkeinopalvelut kaupunginhallitus kaupunginjohtaja Terttu Korte Elinkeinopalveluiden toteuttamisvastuu siirtyi lähtien kaupungin 100 % omistamalle Keski-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:lle. Käytännön toteuttamisesta vastaa yrityksen palveluksessa oleva yritysasiamies. Yhtiö päättää myös kuntarahan myöntämisestä muiden hallinnoimille hankkeille kaupunginhallituksen delegointipäätöksen mukaisesti. Elinkeinopalvelut sisältävät kaupungin ostamat elinkeinopalvelut sekä rahoitusosuudet seudullisiin ja kaupungin omiin kehittämishankkeisiin. Kaupungilla ei ollut hallinnoitavana vuonna 2015 muita hankkeita kuin Kasvuinno -hanke, joka päättyi Kaupunki osallistui TEM:n osarahoittamiin seutupiloitteihin, Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit ohjelmaan sekä Urheilu- ja liikuntamatkailun kehittämispilottiin. Maataloushallinnon lakisääteiset tehtävät hoidetaan yhteistyössä Kannuksen kaupungin ja Kaustisen seutukunnan kuntien kanssa Lestijärven kunnan toimiessa isäntäkuntana. Kannuksessa on toimivia maatiloja 110 kpl ja turkistarhoja 15 kpl. Huom. yritysrekisterissä turkistarhoja 18 kpl. Tavoite Toimenpide Tulos Vaikuttavuus- eli asiakastavoitteet Yritysten kasvu- ja kehittämistoiminnan tukeminen Luonnonvarakeskuksen alueyksikön perustaminen Kitinkankaan hyvinvointialueen kehittäminen, yrittäjyyden kasvu Yritysten kehittämis- ja investointihankkeita vähintään 20 kpl Biolaakso-hankkeen kautta toimintamallin rakentaminen ja toiminnan aloittaminen 2015 Palvelutuotannon kehittäminen ja yritysten palvelupaketit sekä matkailupalveluiden kehittäminen, uuden Yritysten kehittämishankkeita 11 kpl. Myönteiset rahoituspäätökset Elystä (maaseutuosasto) 1 kpl, Rieska-Leader 2 kpl,hankkeita vireillä yksi kpl. Luken yksikkö saatu Keski-Pohjanmaalle ja toimintamallin rakentaminen aloitettu Yritykset osallistuneet palvelutuotannon kehittämiseen erilaisten hankkeiden kautta,

59 Tilinpäätös Palvelutuotantotavoitteet: Yritysneuvonta kattaa n. 20 % toimivista yrityksistä yritystoiminnan kehittäminen Keski-Pohjan Yrityspalvelun tuki ja ohjaus yhteistyössä Kasvuinno-hankkeen ja muiden yrityshankkeiden kanssa. Leader-hanke suunnitteilla Yrityskontakteja 171 kpl, yhteistyössä Firmaxin ja Kasvuinnohankkeen kanssa Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Yritysten lukumäärä(sis.maatilat) Perustettujen yritysten lkm 30 (Firmaxi (8) 30 14(Firmaxi 6) Työttömyysprosentti (vuosi k-a) 10, Yritysneuvonnan yhteydenotot Yritysneuvonnan asiakasyritykset Toimivat maatilat Peltoala ha/tila 60, ,54 Peltoala K-P ha/tila 45, Hankerahoituspäätökset Rahoitettavat hankkeet (päätökset per ) Toteuttaja Päätöspvm EU + valtio Kunnat yht. Oma rahoitus Yhteensä Kannu % ABC-Active Business Cluster for Export Kosek s 1,8 % Myynnin Foorumi Centria amk ,7 % Varautuva Keski-Pohjanmaa Kaustisen stk ,1 % Biolaakso II Chydenius ,1 % Ohjuri ESR Kpedu ,0 % Edelläkävijyyttä ja eväitä työurien pidentämiseen Kpedu ,0 % Keskipohjalaisen strategiaosaamisen vahvistaminenchydenius ,2 % Toholammin biojalostamo esiselvitys Toholammin kunta ,0 % ATIK Chydenius ,2 % KYYTIIN! Monipalveluliikenteen kehittäminen Kaustisen stk ,2 % Xnet Centria amk ,6 % Tekno2015 Kosek ,6 % BioPro Kpedu ,0 % Hakkuutähteen ja hakkeen uudet käyttökohteet Centria amk ,0 % VISKURI-maaseutuyritysten kehittämishanke ProAgria ,1 % Yhteensä ,7 %

60 Tilinpäätös Talous Talousarvioon verrattuna toimintakulut alittuivat euroa, mikä johtui pääosin hankkeiden hallinnointiin ja kuntarahoituksiin varattujen määrärahojen alittumisesta. Edellisvuoteen verrattuna elinkeinopalvelujen toimintakulut laskivat hieman, n euroa, mutta myös toimintatuotot laskivat n euroa. Tulojen vähentyminen on seurausta hallinnoitavien hankkeiden vähentymisestä. Elinkeinopalvelut Talousarvio Ta-muutos Ta+muutos Toteutuma 1-12/2015 Toteutuma % Toteutuma 1-12/2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,4 % Tuet ja avustukset ,7 % TOIMINTATUOTOT ,9 % ulkoiset sisäiset TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,9 % Palvelujen ostot ,5 % Aineet ja tarvikkeet Avustukset ,4 % Muut toimintakulut ,6 % TOIMINTAKULUT ,9 % ulkoiset ,2 % sisäiset ,7 % TOIMINTAKATE ,3 % ulkoiset ,5 % sisäiset ,7 % Rahastojen vähennys ,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,3 %

61 Tilinpäätös Tulosalue Tulosalueen tilivelvolliset Tilaajapalvelut kaupunginhallitus kaupunginjohtaja Terttu Korte Tilaajapalveluihin kuuluvat Keski-Pohjanmaan peruspalvelu- ja erikoissairaanhoitokuntayhtymän järjestämä erikoissairaanhoito ja sen liikelaitoksen Jytan järjestämä sosiaali- ja perusterveydenhuolto sekä Kokkolan kaupungin järjestämä ympäristöterveydenhuolto. Tavoite Toimenpide Tulos Vaikuttavuus- eli asiakastavoitteet: Tehokas, asiakaslähtöinen ja tarvetta vastaava palvelutuotanto, prosessien yksinkertaistaminen asiakaslähtöisemmiksi Yksiportaisen palvelumallin rakentaminen aikuispsykososiaalisissa palveluissa Asiaa on valmisteltu työryhmissä ja kehittämispäivissä. Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämisohjelman toteuttaminen Ohjelmaa on viety eteenpäin ja painopistettä on saatu siirrettyä avopalveluihin. Asumispalveluiden vähentämisessä on päästy asetettuihin tavoitteisiin. Avopalveluiden kehittämistä on jatkettu. Avopalveluita on mm. laajennettu Green Care-toiminnan kokeiluun. Perhehoidon selvittäminen yhtenä ratkaisuna tilapäishoitoon Kotihoidon mobiilikirjauksen käyttöönotto Vanhusten perhehoidossa on menossa perhehoidon valmentajakoulutus, on tehty toimintamalli yhdessä Kokkolan kanssa ja aloitettu perhehoitajien rekrytointi. Toiminnan arvioidaan käynnistyvän vuoden 2016 aikana. Mobiilikirjaus ja optimointiohjelma on otettu käyttöön. Mobiilikirjaus on helpottanut kotihoidon työtä

62 Tilinpäätös Palvelutuotantotavoitteet: Lakisääteisten palvelujen tuottaminen tehokkaasti, uusien palvelutuotantotapojen etsiminen Kustannustietoisuuden lisääminen Kehitysvammahuollon asumispalveluiden ja kustannusten selvitys Kustannusten jatkuvasti ajantasainen ja luotettava raportointi Selvitetään Puistolan palvelutuotannon kilpailuttaminen Lestijokilaakson suun terveydenhuollon yksiköstä yksi kokonaisuus Selvitetään välinehuollon yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi Etsitään uusia malleja kuljetuspalveluiden toteuttamiseksi (hanke) Vastaanoton erityispalveluita keskitetään ja antanut uusia mahdollisuuksia töiden järjestelyyn. Selvitystyö on aloitettu. Maisemamallin mukaiset raportit sekä kuukausittainen kustannusseuranta käytössä. Kilpailutusta ei ole vielä tehty. Peruspalvelulautakunta on käsitellyt asiaa ja pysäyttänyt asian valmistelun toistaiseksi. Toteutunut ja toiminnan kehittämistä yhtenä kokonaisuutena on jatkettu. Selvitys on tehty ja lautakunta on omalta osaltaan linjannut asian Jyta-alueella. Maakuntaan tulee keskitetty välinehuoltoyksikkö Kokkolaan ja Jytaalueelle jää yksi välinehuollon yksikkö Tunkkarille, Veteliin. Kuljetushanke KYYTIIN on käynnistynyt. Kannuksessa on avattu yhteiset kaikille kuntalaisille avoimet kuljetusreitit. Reitteihin on yhdistetty sivistystoimen ja Jytan ajoja elokuusta alkaen. Vastaanottotoiminnassa päiväaikaista päivystystoimintaa on keskitetty sekä puhelinpalvelua tehostettu. Erityistutkimukset on keskitetty tiettyihin terveyskeskuksiin ja kaikki alueen asukkaat käyttävät niitä.

63 Tilinpäätös Keskeiset tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Avohoito-/vastaanottoasiakkaat Terveysneuvonta-asiakkaat Hammashuollon asiakkaat Tehostettu palveluasuminen/hoitopäivät Kotihoidon asiakkaat Omaishoidon tuen vanhusasiakkaat Erikoissairaanhoito: - poliklinikkakäynnit - hoitopäivät Talous Jyta Jytan kustannuksiin oli vuodelle 2015 varattu alun perin määrärahaa euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi lisämäärärahan euroa eli yhteensä määrärahaa vuodelle 2015 oli euroa. Toteutuneen tilinpäätöksen mukaan kustannukset jäivät euroon ja alittivat muutetun talousarvion euroa eli lisämäärärahaa ei loppujen lopuksi tarvittukaan. Edellisvuoteen nähden kustannukset nousivat euroa eli 3,14 %. Jytan peruspalvelulautakunta on käsitellyt tilinpäätöksen kokouksessaan Tilinpäätös, joka sisältää myös kunnittaiset suoritetiedot, löytyy Jytan internetsivuilta ko. kokousasian yhteydestä. Seuraavassa muutamia johtopäätöksiä Jytan tilinpäätösasiakirjasta: Aikuispsykososiaaliset palvelut Palveluihin kuuluvat mielenterveysneuvola, mielenterveyskuntoutujien asumis- ja avopalvelut sekä päihdehuollon avo- ja laitospalvelut. Palveluissa vietiin eteenpäin mielenterveyskuntoutujien asumis- ja avopalveluiden kehittämisohjelmaa. Erityisenä kehittämiskohteena oli edelleen painopisteen siirtäminen palveluasumisesta avohoidon palveluihin ja omaan kotiin. Kannuksessa muutos näkyy selkeästi asiakas- ja hoitopäivien määrän laskuna palveluasumisessa ja kasvuna päivätoiminnassa kustannusten pysytellessä vuoden 2014 tasolla. Palveluasumisen hoitopäivät ovat laskeneet lähes 37 % vuodesta Mielenterveysneuvolassa tehtiin lisäpanostuksia psykiatristen sairaanhoitajien vastaanottotyöhön, mikä näkyy Kannuksessa asiakasmäärän lisääntymisenä 45 % kustannusten nousun pysyessä kohtuullisessa eurossa.

64 Tilinpäätös Aikuissosiaalityö Palveluihin kuuluvat sosiaalityö, toimeentulotuki ja työllistämistoiminta. Vuoden 2015 alussa kuntien vastuu työmarkkinatuen kustannuksista laajeni koskemaan yli 300 päivää työttömänä olleita. Tämä lisäsi työmarkkinatuen kuntaosuutta Kannuksessa euroa eli 38 % Kuntouttavaa työtoimintaa ja -ohjausta ostettiin Eskolan Kyläyhdistykseltä ja SPR:ltä. Työllistämistoiminnan piirissä olevia henkilöitä oli 28 vuonna 2014 ja 69 vuonna 2015, eli määrä kasvoi lähes 150 %. Hoito ja hoiva Hoitoon ja hoivaan kuuluu omaishoidon tuki, kotihoito, ikäneuvola, palveluasuminen ja vuodeosastohoito. Hoidon ja hoivan palvelualueella toteutettu monipuolinen palvelurakennemuutos ja sen tuomat kustannushyödyt saavutettiin vuonna 2014 ja vuoden 2015 aikana alkoi näkyä ikäihmisten palveluiden kasvava tarve. Kannuksessa hoidon ja hoivan nettokustannukset nousivat n eli 3 %. Toiminnoissa toteutettiin peruspalvelulautakunnan hyväksymää Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelmaa Tavoitteena on, että korkeintaan 9 % yli 75 -vuotiaista on ympärivuorokautisessa hoidossa. Kannuksessa oli peittävyys 10,6 %. Vuodeosastohoidossa hoitopaikat riittivät hyvin Jyta-alueen tarpeisiin ja niitä voitiin myydä myös Kokkolan kaupungille. Vuodeosastot ovat akuuttiosastoja, joilla hoitajaja lääkärityön intensiteetti on korkea ja hoidossa on hyvin vaativia potilaita. Kotihoidossa kehitettiin mobiililaitteiden hyödyntämistä, optimointiohjelman ja mobiilikirjauksen käyttöä tehostettiin ja laajennettiin. Koko Jyta-alueella kotihoito toimii nyt kahdessa vuorossa. Omaishoidon tuen osalta ns. peittävyystavoitteena on, että 7 % yli 75 -vuotiaista olisi omaishoidon tuen piirissä. Kannuksessa peittävyys oli 10,7 %. Perhepalvelut Palveluihin kuuluu lapsiperheiden sosiaalityö, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola ja lastensuojelu. Kannuksessa kustannukset nousivat euroa, mikä johtuu avohuollon lisääntymisestä lastensuojelun ja muun lapsiperhetyön painopisteen siirtyessä avopalveluihin. Vammaispalvelut Palveluihin kuuluu vammaisten ja kehitysvammaisten sosiaalityö, asumispalvelut ja päivätoiminta

65 Tilinpäätös Kustannusten kasvu johtuu vaikeavammaisten palveluasumisen hoitopäivien määrän ja sitä kautta kustannusten kasvusta. Vastaanottopalvelut Palveluihin kuuluvat lääkärinvastaanotto- ja neuvolatoiminta Lestijokilaaksossa jatkettiin ajanvarauspuhelinvastaanoton, päiväpäivystyksen ja hoitajatyön organisoinnin kehittämistä. Lääkäripalvelujen peittävyydellä tarkoitetaan prosenttiosuutta kuntalaisista, jotka vähintään kerran vuoden aikana käyttää vastaanoton palveluita. Kannuksessa peittävyys oli 56 %. Seuraavaan taulukkoon on kerätty Jytan kustannukset maisemaraportoinnin mukaisin tehtäväalueittain: Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon maksuosuus oli euroa eli euroa enemmän kuin vuonna Nousu johtuu vuodeosastohoidon kasvusta. Määrärahaa erikoissairaanhoitoon oli alun perin varattu euroa ja kaupunginvaltuuston myöntämä euron lisämääräraha huomioiden euroa. Lisämäärärahaa tarvittiin lopulta siis vain euroa. Mittava palvelumaksujen palautus, jonka lopullisesta suuruudesta saatiin tieto vasta tilinpäätösvaiheessa, paransi erikoissairaanhoidon kustannustilannetta huomattavasti.

66 Tilinpäätös Seuraavassa taulukossa on kuvattu erikoissairaanhoidon eri toimintojen kustannuskehitystä ja talousarvion toteutumista: Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuoltoon sisältyy terveysvalvonnan ja eläinlääkinnän palvelut, jotka ostetaan Kokkolan kaupungilta. Kustannukset kasvoivat ainoastaan euroa vuodesta 2014 johtuen eläinlääkintähuollosta.