VUODEN 2014 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN HYKS:N ERITYISVASTUUALUEELLA (ERVA)

Transkriptio

1 TERVEYDEN TUTKIMUKSEN TUTKIMUSTOIMIKUNTA VUODEN 2014 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN HYKS:N ERITYISVASTUUALUEELLA (ERVA) 536/13/01/00/2013 TETU 7 Perusteet Valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen säädetään terveydenhuoltolain 61 :ssä (esityslistan liite 1). Vuosien ylimenokauden ajan valtion rahoituksen jako ervalle perustuu aikaisempiin tutkimusansioihin eli vuosien julkaisupisteiden perusteella määräytyneeseen kiinteään jakokulmaan. HYKS:n ervan osuus on 36,4 % valtion talousarvioon kulloinkin varatusta tutkimusmäärärahasta. Vuoden 2014 valtion talousarviossa varaus on 30 M, mikä on 1 M vähemmän kuin vuoden 2013 määräraha (31 M ). HYKS:n ervan ennustettu valtion tutkimusrahoitus vuonna 2014 on siten ( vuonna 2013). Tutkimuksen painoalueita tarkentava asetus ei ole ollut voimassa vielä vuoden 2014 määrärahan hakuprosessin aikana. Tutkimuksen painoalueita ei siten voida vielä käyttää ohjaamaan määrärahan jakoa. Hakuohjeistus ja organisaation hakemuksessa vaadittavat asiat Tutkimustoimikunta julisti vuoden 2014 tutkimusmäärärahan haettavaksi huhtikuussa Hausta ilmoitettiin HUS:n internet-sivuilla ( ut/default.aspx) ja kirjeitse määrärahan hakuun oikeutetuille (terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja). Hakuaika päättyi Hakuohjeen mukaan hakemusten tulee muodostua kunkin organisaation priorisoimista tutkimusryhmien hanke-esityksistä ja hakemusten tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot (hakuohje esityslistan liitteenä 2): Organisaation tutkimustoiminnan tavoitteet ja kehittämissuunnitelma ja selvitys siitä, kuinka hyvin rahoitettavaksi ehdotetut hankkeet ovat sopusoinnussa organisaation omien tutkimustavoitteiden kanssa.

2 Organisaation kolmen aikaisemman vuoden valtion tutkimusmäärärahan määrä (erityisvaltionosuuden tutkimusmääräraha ja terveyden tutkimuksen määräraha). Priorisoitu lista rahoitettavaksi esitetyistä hankehakemuksista ja tieto siitä, kuinka suuri osa organisaation tutkijoiden kaikkiaan esittämistä hankkeista (hankkeiden lukumäärä ja kokonaisrahamäärä) sisältyy rahoitettavaksi esitetylle listalle. Priorisoidussa listassa kustakin hankkeesta tulee ilmoittaa tutkimushankkeen nimi kyseisen organisaation palveluksessa olevan päätutkijan nimi hankkeen muiden tutkijoiden nimet hankkeen yhteistyötahot hankkeen suunniteltu kesto ja hankkeelle esitettävä kokonaisrahoitus. Organisaatio voi hakea rahoitusta 1-4-vuotisille hankkeille, mutta organisaation on selvitettävä hakemuksessaan minkä pituiselle hankekaudelle rahoitusta haetaan. Raportointia käynnissä olevasta tutkimustoiminnasta ei edellytetä hankehakemusten yhteydessä. Hankkeiden etenemisestä on velvollisuus raportoida vuosittain, mutta raportointi kohdistuu päätutkijan omaan organisaatioon eikä erityisvastuualueen tutkimustoimikuntaan. Hakemusten arvioinnista Erva-toimikunta on aikaisemmissa keskusteluissaan hakemusten arvioinnissa ottanut huomioon, että organisaatioilla on toisistaan vaihteleva kyky tehdä hakemuksia. organisaatiot ovat hakeneet rahoitusta eri kriteerein. Toisilla ohjaavana tekijänä on ollut historiatietoon perustuva summa, kun taas toiset ovat moninkertaistaneet hakemuksensa. rahoituksen jaon tulee perustua kokonaisarvioon eri kriteerit ja terveydenhuoltolain tavoitteet huomioon ottaen. Erva-tutkimustoimikunnalla on käytettävissä soveltuvasti tieto hakevan yksikön vuosina saamasta valtion tutkimusrahoituksesta ja valtion vuoden 2014 tulo- ja menoarvioehdotukseen perustuva laskelma siitä, kuinka suuri kyseisen yksikön määräraha olisi, mikäli se vuonna 2014 saisi saman suhteellisen osuuden, minkä se sai vuonna Tutkimustoimikunnan ei määrärahaa jakaessaan tarvitse, mutta se voi ottaa tämän ansaintaperiaatteen huomioon. Historiatietoon perustuva tutkimuksen volyymi kertoo organisaation tutkimustoiminnan perusedellytyksistä. Suuret vaihtelut tutkimustyön rahoituksessa voivat olla hyvin haitallisia.

3 Organisaatio Erva-tutkimustoimikunnalla on käytettävissä soveltuvasti ervasta saadut raportit vuoden 2012 määrärahan käytöstä. Erva-tutkimustoimikunta on toimittanut raportit myös STM:lle. Erva-alueen tutkimustoimikunta linjasi kokouksissaan ja , että tutkimustoimikunta ei puutu hakijaorganisaatioiden omiin priorisointeihin, vaan siinäkin tapauksessa, että saatu määräraha on pienempi kuin haettu, reduktio hankehakemuksessa esitettyjen hankkeiden välillä jätetään hakijaorganisaation päätettäväksi. Erva-alueen tutkimustoimikunta on kerännyt vuosittain epävirallisesti julkaisutietoa ervan niiltä terveydenhuollon toimintayksiköiltä, jotka ovat oikeutettuja hakemaan yliopistotasoista terveyden tutkimuksen määrärahaa. Saadut hakemukset Hakuajan loppuun mennessä kymmenen terveydenhuollon toimintayksikköä jätti hakemuksensa. Alla on esitetty luettelo hakemuksista ja niiden kokonaissummat. Organisaatioiden hakemukset on jaettu kokoukseen osallistuvalle jäsenistölle sähköpostitse oheismateriaalina. Taulukko 1. Vuosien määrärahan myöntö hakijaorganisaatioille, vuoden 2014 arvioidun määrärahan jako vuonna 2013 myönnetyn määrärahan %-osuudella sekä vuodeksi 2014 haettu määräraha Vuosi 2011, Vuosi 2012, Vuosi 2013, Vuosi 2014, valtion budjettiehdotukse sta laskettuna samalla %-osuudella kuin 2013 Haettu vuodeksi 2014, Carea Eksote Espoon kaupunki HUS Helsingin kaupunki Hyvinkään kaupunki Invalidisäätiö ORTON Kouvolan kaupunki SPR Veripalvelu Vantaan kaupunki Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea) Careassa on asetettu tutkimuksen painopistealueiksi 1. Väestön ikääntymisen tutkimus 2. Väestön ikääntymisestä selviytymistä edistävä tutkimus

4 Carean hakemus on kahdesta priorisoidusta hankkeesta muodostuva kokonaisuus. Molemmat tutkimukset ovat tohtorin tutkintoon tarkoitettuja akateemisia opinnäytteitä. Hakemuksessa on nimenomaan perusteltu tutkimuksen tausta ja tarve. Hankkeet liittyvät olennaisesti Carean asettamiin painopistealueisiin. Haettu summa on vuodelle 2014 (vuonna 2013 hakemus oli ). Carea raportoi vuodelta 2012 yhteensä euron tutkimusrahoituksen käytöstä kliiniseen tutkimukseen. Tutkimustoiminta on jatkunut tällä tasolla usean vuoden ajan. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Eksoten tutkimustoiminnan tavoitteita, painopistealueita ja kehittämissuunnitelmia määritellään parhaillaan paikallisessa tutkimustoimikunnassa. Painopistealueena on historiallisesti ajatellen ollut raskausdiabetestutkimus ja diabetestutkimus sekä lähinnä tutkijaryhmien omista intresseistä johtuen naisten virtsaamisongelmien tutkimus, kirurginen hoito ja epidemiologiset selvittelyt sekä myös reumatologinen ja reuman hoidon vaikuttavuustutkimus. Eksoten organisaatiouudistukseen liittyen myös terveydenhuollon hoitojärjestelmien tutkimus on nousemassa esiin. Eksoten hakemus on seitsemästä priorisoidusta hankkeesta muodostuva kokonaisuus. Hakemuksessa hankkeet on selkeästi esitetty. Hankkeiden vastaavat tutkijat ovat yleensä tohtorin tutkinnon suorittaneita henkilöitä ja tutkimusryhmissä on mukana akateemisia tutkijoita ja myös joissakin tapauksissa ulkomaisia yhteistyötahoja. Hakemuksessa ei tarkasti selosteta kuinka monelle vuodelle tutkimusrahoitus on tarkoitus kohdentaa. Vuoden 2014 valtion tutkimusrahaa haetaan (vuoden 2013 hakemus oli ). Eksote raportoi vuodelta 2012 yhteensä määrärahan käytöstä, joka kohdistui puoleksi kliiniseen ja puoleksi palvelujärjestelmän toimivuuteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvaan tutkimukseen. Yliopistotasoista terveystieteellistä tutkimusta on tehty useiden vuosien ajan. Espoon kaupunki Espoon sosiaali- ja terveystoimen terveystutkimustoiminnan painoalueet ovat: 1. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen 2. Palvelujärjestelmän toimivuuden, asiakaslähtöisten toimintakäytäntöjen kehittämiseen ja menetelmien vaikutusten parantamiseen liittyvä tutkimus 3. Perusterveydenhuollon kliininen tutkimus Espoon kaupunki hakee rahoitusta yhdelle painoalueidensa mukaiselle hankkeelle. Espoon hakemus tulee organisaation

5 kehittämisen tulosalueelta. Hanke kuuluu järjestelmätutkimuksen kenttään ja sen relevanssi perustuu suoraan implementoitavuuteen Espoon järjestämisvastuulla olevaan terveydenhuoltoon. Hankkeen vastaava tutkija ei ole tohtori, mutta tutkimustyön on tarkoitus olla opinnäytetyö Helsingin yliopistolle ja mukana on yhteistyötahoina tohtoritutkijoita. Haettu summa on euroa vuosille ( / vuosi). Espoon kaupungilla ei ollut hakemusta vuonna 2013, mutta aikaisempina vuosina Espoo on saanut valtion tutkimusrahoitusta käyttöönsä noin euroa. Espoon kaupunki raportoi vuodelta 2012 yhteensä käytön palvelujärjestelmän toimivuuteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvaan tutkimukseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n tutkimusstrategian tavoitteena on ohjelmallinen, kokonaisuuksiin kohdistuva ja kansainvälisesti arvostettu tutkimus, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tavoitteena on, että tutkimustyön eri alueet ovat tasapainossa niin, että vahvojen alueiden lisäksi tutkimus kehittyy myös muilla tärkeillä alueilla ja tutkimuksen pitkän tähtäyksen tarpeet tunnistetaan. HUS:n sisäisessä hakemusten arvioinnissa otettiin huomioon, että ehdotetut hankkeet ovat sopusoinnussa HUS:n omien tutkimustavoitteiden kanssa. HUS:n hakemus on 95 priorisoidusta 1-4 vuotta kestävästä ja vuonna 2014 alkavasta hankkeesta muodostuva kokonaisuus. Hankkeista 17 on asetettu varasijoille. Hankkeet on valittu tutkijoiden esittämistä 134 hankkeesta (näihin alun perin haettu kokonaisrahoitus ). Haettu summa on vuosille (vuoden 2013 hakemus oli vuosille ). Vuoden 2014 hakukierrokselle on ollut tyypillistä suuret akateemisesti korkeatasoiset ja erikoissairaanhoitoa kehittävät hankkeet. Mukana on myös hyvin organisoituja järjestelmätutkimuksen kenttään kuuluvia tutkimushankkeita. HUS raportoi vuodelta 2012 yhteensä euron käytöstä valtaosin kliiniseen tutkimukseen niin, että sen kumppanina oli myös biolääketieteen alan perustutkimusta. Lisäksi palvelujärjestelmän toimivuuteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvaa tutkimusta oli 1,2 M. Helsingin kaupunki Helsingin sosiaali- ja terveysviraston strategiasuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveysviraston perustehtävä on tarjota hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta helsinkiläisille. Viraston strategiset tavoitteet ovat:

6 1. Palvelukulttuuri uudistuu 2. Väestön terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat 3. Integroidut palvelut ja hoito 4. Palvelurakenne kevenee 5. Palvelujen saatavuus ja tuottavuus paranevat 6. Työyhteisöt ovat vetovoimaisia Helsingin sosiaali- ja terveysviraston tutkimusstrategian mukaan virasto tukee sellaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka edistävät strategisten tavoitteiden saavuttamista. Esitettyjen hankkeiden priorisointi on tehty asettamalla etusijalle väestön terveyseroihin vaikuttaminen, perusterveydenhuollon toiminnan ja uusien hoitomuotojen kehittäminen sekä tutkimuksen valtakunnallinen merkittävyys. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston hakemus on 13 priorisoidusta hankkeesta muodostuva kokonaisuus. Hankkeet on valittu tutkijoiden esittämistä 19 hankkeesta (näihin alun perin haettu kokonaisrahoitus ). Haettu summa on vuodelle 2014 (vuoden 2013 hakemus oli ). Monet vuoden 2014 hakemuksen tutkimushankkeista kuvataan monivuotisina, mutta rahoitusta haetaan vain vuodelle 2014 samalla tavalla kuin vuoden 2013 hakemuksessa. Hakemuksessa mainitaan ainakin 7 tohtorin tutkintoon tähtäävää hanketta ja useimmissa on mukana Helsingin yliopiston akateemisia tutkijoita ja alan professoreita. Useimmissa tutkimuksissa on kliininen kysymyksenasettelu, mutta samalla niissä etsitään palvelujärjestelmän kehittämiseen implementoitavaa tulosta. Helsingin kaupungin terveystieteellinen tutkimustoiminta on usean vuoden ajan saanut valtion tutkimusrahoitusta euroa. Vuodelta 2012 Helsinki raportoi noin tutkimustoiminnan, josta n. 2/3 oli kliinistä tutkimusta ja n. 1/3 oli palvelujärjestelmän toimivuuteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvaa tutkimusta. Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hakemus sisältää yhden moniammatillisen palvelujärjestelmätutkimukseen kohdistuvan hankkeen. Kyseessä on jatkohakemus hankkeelle, joka sai rahoitusta vuodeksi 2013 yhteensä Hakemuksessa todetaan, että tutkimus on käynnistynyt keväällä 2013 ja tutkimushenkilöt on rekrytoitu ja randomisoitu interventioja kontrolliryhmiin. Protokollan mukaiset taustatiedot tutkimushenkilöistä on kartoitettu. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien on tarkoitus alkaa interventioryhmässä lokakuussa Hanke on akateemisesti johdettu ja hankkeella on THL:n ja HY:n ja muidenkin yliopistojen tutkijoista muodostettu ohjausryhmä. Hankkeessa useat tutkijat saavat ammatillista ja tieteellistä koulutusta ja tällä hetkellä mukana on ainakin yksi tohtorikoulutettava henkilö. Nyt haetaan rahoitusta toiselle ja

7 kolmannelle hankevuodelle ( ) yhteensä (vuoden 2013 hakemus oli vuosille ). Hakemus muodostaa siten loogisen kokonaisuuden, mikä voi merkitä hankkeen hyvää integraatiota Hyvinkään perusturvaorganisaatioon. Hyvinkäälle ei ollut vielä vuonna 2012 käytössä raportoitavaa valtion tutkimusmäärärahaa. Invalidisäätiö ORTON ORTONin painopistealueet ovat: 1. kliiniset ja RCT (randomised clinical trials) -tutkimukset sekä pitkäaikaisseurantatutkimukset 2. uuden teknologian kehittäminen, kriittinen arviointi ja innovatiiviset tutkimukset 3. lastenreumaan liittyvät tutkimukset 4. hoitotieteelliset tutkimukset Hankkeiden priorisoinnissa huomioitiin ORTONin tutkimuspoliittiset linjaukset ja samalla kiinnitettiin huomiota tutkimusryhmien aikaisempiin saavutuksiin. Esitetyt hankkeet on jaoteltu ORTONin painopistealueiden ja käsittelyjärjestyksen mukaisesti. Invalidisäätiö ORTONin hakemus on 15 usein kaksivuotisesta mutta myös pidempikestoisesta hankkeesta muodostuva kokonaisuus (tutkijoiden alun perin hakema kokonaissumma oli ,73 ). Haettu summa on ,73 vuodelle 2014 (vuodelle 2013 hakemus oli ). Invalidisäätiö Orton raportoi vuodelta 2012 yhteensä :n määrärahan käytöstä valtaosin kliiniseen tutkimukseen ja :n osalta palvelujärjestelmän toimivuuteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvaan tutkimukseen. Kouvolan kaupunki Kouvolan terveyspalveluiden tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita terveyspalveluita. Kouvolan suurin terveydenhuollon kehittämishanke, Ratamo, tähtää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen yhdistämiseen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Hakemuksessa esitetyt hankkeet ovat hyvin sopusoinnussa organisaation kehittämishankkeen kanssa. Hankkeet ovat pitkälti STM:n suunnittelemien painoaluesuunnitelman mukaisia keskittyen merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien diagnostiikan ja hoidon tutkimiseen, menetelmien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseen ja diagnostiikka- ja hoitomenetelmien käyttöönottomahdollisuuksien levittämiseen terveydenhuollossa. Kouvolan terveyspalveluiden (Pohjois-Kymen sairaalan) hakemus sisältää kolme kliinisiin tutkimuksiin kohdistuvaa hoitoon

8 implementoitavaa tietoa selvittävää tutkimushanketta. Tutkimusta johtaa kaikissa tapauksissa tohtorikoulutettu tutkija. Yhteistyötahoina ovat mm. HYKS, Kuopion aivotutkimuskeskus, KYS, OYS, Mikkelin keskussairaala. Haettu summa on vuosille Kouvolan terveyspalveluilla ei ole aikaisempaa hakemusta erva-tutkimustoimikunnalle, ei valtion tutkimusmäärärahan käyttöä lähivuosilta eikä raportoitua käyttöä vuodelta Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu SPR Veripalvelun tutkimusohjelman tavoitteena on selvittää ja tarkentaa vertamuodostavien kantasolujen, kiinteiden elinten, uusien soluhoitojen sekä verivalmisteiden siirtojen aiheuttamia immunologisia mekanismeja sekä tarkentaa siirteen ominaisuuksia, jotka tulisi ottaa huomioon siirrettä valittaessa, mikä lisää potilasturvallisuutta. SPR Veripalvelu tähtää ensi sijassa suurenriskin hoitojen turvallisuuden lisäämiseen; keskeinen tavoite on luovuttajan ja siirteen saajan valintakriteerien parantaminen ( yksilöllistetty lääketiede ) ja nykyistä parempi riskien arviointi. Esitetyt hankkeet kohdistuvat SPR Veripalvelun strategian kolmeen painopistealueeseen: 1. veripalvelutoiminnan vaikuttavuus 2. elin- ja kudossiirtojen vaikuttavuus ja turvallisuus 3. turvalliset ja tehokkaat soluterapiavalmisteet SPR Veripalvelun hakemus muodostuu hyvin strategiasta johdetusta neljästä akateemisesta dosenttitutkijoiden johtamasta priorisoidusta hankkeesta, joilla on kansainvälisiä kumppaneita. Haettu summa on vuodelle 2014, kun kokonaisrahoitustarve on vuosille Hakemus vuodelle 2013 oli suuruudeltaan vuodelle 2013, kun kokonaisrahoitustarve oli vuosille SPR Veripalvelu raportoi vuodelta 2012 yhteensä :n määrärahan käytön kliiniseen ja siihen liittyvään perustutkimukseen. Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan hakemus sisältää yhden hankkeen. Kyseessä on terveydenhuollon ammattilaisten toteuttama THL:n ja HY:n akateemisten tutkijoiden ohjauksessa ja kumppanuudessa tehtävä jatkohakemus moniammatilliselle hankkeelle, joka sai rahoitusta vuodeksi 2013 yhteensä Nyt haetaan rahoitusta vuosille yhteensä (vuonna 2013 hakemus oli vuosille ). Vantaa raportoi vuodelta 2012 yhteensä määrärahan käytöstä. Vantaa on jo useamman vuoden ajan saanut käyttöönsä n valtion tutkimusrahoitusta.

9 Muuta Vuoden 2013 rahoituksen saajista Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus ja Perusturvakuntayhtymä Karviainen eivät ole nyt haussa mukana. Määrärahan riittävyyttä laskettaessa on muistettava, että monivuotisten hankkeiden koko rahavaraus tehdään vuoden 2014 valtionrahoituksesta. Määrärahan myöntämistä valmistellut työryhmä HYKS:n ervan tutkimustoimikunta on kokouksessaan 3/ sopinut, että valmisteleva työryhmä käsittelee organisaatioiden hankehakemukset ja valmistelee tutkimustoimikunnalle ehdotuksen vuoden 2014 terveyden tutkimuksen määrärahan myönnöstä. HYKS:n ervan tutkimustoimikunnan valmistelevaan työryhmään kuuluivat Lasse Viinikka (puheenjohtaja, HUS), Ari Lindqvist (esittelijä, HUS), Ilkka Ojanperä (HY lääketieteellinen tiedekunta), Martti Syrjälä (SPR Veripalvelu), Kaarina Torppa (HUS) ja Pälvi Vento (Carea) sekä Lauri Ihari (sihteeri, HUS). Työryhmän kokous pidettiin Esittelijä valmisteli työryhmälle pohjaehdotuksen määrärahan myönnöstä vuodelle Pohjaehdotuksessa: arvioidaan, että valtion budjetissa vahvistetaan 30 M tutkimusmäärärahoitus vuodelle HYKS:n ervan osuus tästä rahoituksesta on 36,4 % eli sekä HUS:lle että muille erva-organisaatioille myönnetään määrärahaa keskimäärin noin 43 %:sti verrattuna kaikkiin tutkijoilta saatuihin rahoitusehdotuksiin. HUS:n rahoitusosuus pienenee, jotta rahoitus muualla ervassa voi suurentua lähes 10 % lisääntyneen tutkimusaktiviteetin myötä valtion rahoituksen laskevasta trendistä huolimatta. Espoon kaupungin ja Kouvolan kaupungin hakemuksia ei ole aikaisemmin saatu erva-tutkimustoimikuntaan. Sekä Espoon että Kouvolan hankkeille varataan pohjaehdotuksessa rahoitus terveystieteellisen tutkimustoiminnan käynnistämiseen vuoden 2014 osalta. Todettiin mm., ettei aiempia evo-pisteitä ole suoraan käytetty jakokriteerinä, koska niiden käyttö jakoperusteena loppui, kun terveydenhuoltolaki astui voimaan. STM:n hyväksymä (vuoteen 2010 asti) julkaisutuotannon laskelma on otettu huomioon taustatietona, mutta ensisijaisena ohjaavana jakokriteerinä on ollut organisaatioiden aiemmin saama rahoitus. Todettiin, että toimikunnassa on aiemmin keskusteltu patenttihakemusten huomioinnista jakokriteerinä. Tällaista tilastoa ei ole käytettävissä.

10 Keskustelun jälkeen valmisteleva työryhmä tasapainotti esittelijän pohjaehdotusta määrärahan myöntöpäätökseksi taulukon 2 mukaisesti. Taulukko 2. Valmistelevan työryhmän ehdotus vuoden 2014 määrärahan myönnöstä HYKS:n ervan hakijaorganisaatioille: Carea Eksote Espoon kaupunki Helsingin kaupunki HUS Hyvinkään kaupunki Invalidisäätiö Orton Kouvolan kaupunki SPR Veripalvelu Vantaan kaupunki Yhteensä Päätösesitys Tutkimustoimikunta käy keskustelun valmistelevassa työryhmässä tehdystä ehdotuksesta määrärahan myönnöstä. toteaa, että kaikki hakemuksissa esitetyt hankkeet täyttävät valtion rahoituksen edellytyksiksi esitetyt kriteerit ja terveydenhuoltolain määräykset. päättää myöntää HYKS:n erityisvastuualueen vuodeksi 2014 valtiolta saatavan yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen tarkoitetun määrärahan organisaatioille seuraavasti: Carea Eksote Espoon kaupunki Helsingin kaupunki HUS Hyvinkään kaupunki Invalidisäätiö Orton Kouvolan kaupunki SPR Veripalvelu Vantaan kaupunki Yhteensä toteaa, että myöntöpäätös on ehdollinen ja organisaatioiden saamat rahoitussummat muuttuvat vastaavassa suhteessa, jos valtion lopulliseen talousarvioon tuleva tutkimusmääräraha on muu kuin 30 M. päättää, että organisaatiot voivat käyttää saamansa rahoituksen hakemuksessa esitettyjen tutkimushankkeiden rahoitukseen. Organisaatiot saavat itse päättää hankkeiden rahoituksen lopullisesta määrästä siinä tapauksessa, että

11 heille myönnetty rahamäärä poikkeaa siitä, mitä he ovat hakeneet. päättää, että rahoitusta saaneet organisaatiot ovat velvollisia pitämään kirjaa ja raportoimaan tutkimustoimikunnalle määrärahan käytöstä vuoden 2015 toukokuun loppuun mennessä. Asian käsittely Päätös Pöytäkirjanote Esittelijä Ari Lindqvist esitteli määrärahan myöntöehdotuksen tutkimustoimikunnalle. Tutkimustoimikunta kävi asiasta yleiskeskustelun. Päätösesityksen mukaisesti. Rahoitusta hakeneet organisaatiot Lisätietoja Tutkimusjohtaja Lasse Viinikka puh. (09) Ylilääkäri Ari Lindqvist puh. (09)