HUS:n hallintokeskus, iso kabinetti, 1. krs (Stenbäckinkatu 9, Helsinki)

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (31) Kokoustiedot Aika perjantai klo 12:00-12:50 Paikka HUS:n hallintokeskus, iso kabinetti, 1. krs (Stenbäckinkatu 9, Helsinki) Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 8 Vuoden 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan myöntäminen HYKS:n erityisvastuualueella 9 Vuoden 2020 tutkimusmäärärahan myöntöprosessin suunnittelu Muutos vuoden 2018 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan myöntöpäätökseen HYKS:n erityisvastuualueella 11 Mahdolliset muut asiat Tutkimustoimikunnan seuraava kokous

2 Pöytäkirja 2 (31) Osallistujat Läsnä Anne Pitkäranta, puheenjohtaja Risto Renkonen, varapuheenjohtaja Petri Bono, saapui klo 12:20 Pia Höglund Eija Kalso Sanna Lehtonen Tuomo Nieminen Pasi Pöllänen Pälvi Vento Juhani Sand Martti Syrjälä Kaarina Torppa Muut osallistujat Ari Lindqvist, ylilääkäri esittelijä Lauri Ihari, johdon assistentti sihteeri Poissa Minna Kaila Päivi Miettinen Hannu Sariola

3 Pöytäkirja 3 (31) Allekirjoitukset Anne Pitkäranta puheenjohtaja Lauri Ihari sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Kauniainen Helsinki Pia Höglund Sanna Lehtonen Pöytäkirjan nähtävänäolo HUS Yhtymähallinto, tutkimusjohto, Biomedicum 2 C, 7. krs (Tukholmankatu 8 C, Helsinki) Lauri Ihari sihteeri

4 Pöytäkirja 4 (31) Kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen. Todetaan osanottajat ja ilmoitetaan mahdolliset jääviydet. Toimikunnan päätösvaltaisuus edellyttää, että kokouksessa on läsnä päätöstä tehtäessä vähintään kuusi esteetöntä jäsentä ja puheenjohtaja. Päätös Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:00. Jääviyksiä ei ilmoitettu. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätösesitys Päätös Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pia Höglund ja Sanna Lehtonen. Päätösesityksen mukaisesti.

5 Pöytäkirja 5 (31) 8 Asianro HUS/2571/2018 Vuoden 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan myöntäminen HYKS:n erityisvastuualueella Selostus Perusteet Hakuohjeistus Valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen säädetään terveydenhuoltolain 1326/ :ssä. Määrärahaa voidaan myöntää hakemuksesta vain hakukelpoisille organisaatioille, jotka määritellään asetuksessa 1125/2013. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteita ja tutkimuksen painoalueita tarkentava asetus 1434/2015 otetaan huomioon vuoden 2019 rahoituksen hakuohjeissa ja hakuprosessissa ( ; esityslistan liite 1). Asetuksen mukaan erityisvastuualueen tutkimustoimikunnan tulee ohjata: - painoalueille 1-3 vähintään 25 % - painoalueelle 4 vähintään 10 % ja - painoalueille 5-7 vähintään 15 % vuosittain käytettävissä olevasta rahoituksesta. STM:n päätöksen (5373/2017/ ) mukaan Hyks-ervan osuus on 39,6 % valtion talousarvioon varatusta tutkimusmäärärahasta vuosina (esityslistan liite 2). Tutkimustoimikunta julisti vuoden 2019 tutkimusmäärärahan haettavaksi huhtikuun 2018 alussa. Hausta ilmoitettiin HUS:n internet-sivuilla ja kirjeitse määrärahan hakuun oikeutetuille (terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai muu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 1125/2013 säädetty palvelujen tuottaja). Hakuaika päättyi Erva-tutkimustoimikunta on päättänyt vuoden 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan hakuohjeistuksesta kokouksissaan ja Organisaation tulee hakea määrärahaa 1-4 -vuotisina hankkeina, jotka se priorisoi eli valitsee mukaan erva-tutkimustoimikunnalle lähettämäänsä hankehakemukseen. Erva-tutkimustoimikunta pyysi vuoden 2019 hakuohjeessa kokonaisvaltaista arviointia varten 1. vapaamuotoista hakemusta, joka sisältää ainakin selostuksen siitä, mitkä ovat organisaation omat tavoitteet terveyden tutkimuksessa, millä perusteella priorisointi on tehty (mm. hankkeiden tieteellinen sisältö ja tutkimustulosten merkitys hakevan organisaation kannalta ja terveyden- tai sairaanhoidon valtakunnallisen kehittämisen kannalta). Kustakin priorisoidusta hankkeesta on ilmoitettava, kuinka suuri osuus (euroina) hankkeesta

6 Pöytäkirja 6 (31) kohdistuu STM:n asetuksella 1434/2015 säädetyille painoalueille 1-3, painoalueelle 4 tai painoalueille 5-7. Hakemuksen saatesivun allekirjoittaa henkilö, jolla on organisaation nimenkirjoitusoikeus. 2. Hakemuksessa tulee ilmoittaa, kuinka suuresta joukosta ehdotuksia priorisointi on tehty (sekä organisaatiossa ehdotettujen että priorisoitujen tutkimushankkeiden lukumäärä ja yhteenlaskettu rahasumma). Hakemuksessa tulee lisäksi ilmoittaa organisaation vuosina saama valtion terveyden tutkimuksen rahoitus. 3. Priorisoiduista hankkeista ilmoitetaan sähköisellä liitteellä tutkimushankkeen/suunnitelman nimi julkisessa muodossa, ainakin organisaation palveluksessa olevan päätutkijan nimi, hankkeen yhteistyötahot, suunniteltu kesto (2019 ja 2022 välillä) ja hankkeen kokonaisrahoitus. Mikäli hakemuksen suuruus on yli euroa, hakijaorganisaation on lisäksi huolehdittava siitä, että sen priorisoinnissa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahasta vähintään 25 % haetusta rahoituksesta kohdistuu painoalueille 1-3, vähintään 10 % haetusta rahoituksesta kohdistuu painoalueelle 4 ja vähintään 15 % haetusta rahoituksesta kohdistuu painoalueille Hakijaorganisaatio voi esitellä priorisoidulla listallaan olevan hankkeen tutkimustoiminnan uutena avauksena. Hakijan tulee itse perustella, miksi hanke kuuluu tähän kategoriaan täyttämällä liitteellä hakemus tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi haku 2019 kysytyt tiedot. Uudella avauksella tarkoitetaan yliopistotasoista terveyden tutkimusta (so. tutkimushanketta), joka edustaa hakijaorganisaatiossa uutta, innovatiivista, kokeilevaa tai muuten rohkeaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta. Merkityksellistä on esimerkiksi se, että tutkimus onnistuessaan muuttaa merkittävästi nykyisiä hoito- tai tutkimuskäytäntöjä. Liitteessä hakemus tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi haku 2019 esitellään tiedot paitsi erva-tutkimustoimikunnalta haettavasta rahoituksesta myös tutkimuksen muusta jo saadusta tai haettavana olevasta rahoituksesta, jotta saadaan käsitys kokonaisrahoituksesta ja rahoitussuunnitelmasta. Lisäksi esitellään tutkimuksen aikataulu ja kustannusrakenne, jotta rahoituksen tarvetta voidaan arvioida. Uutena avauksena myönnettyä hanketta voidaan rahoittaa 1-4 vuotta. Vuosittain tehty selvitys hankkeen etenemisestä ja tuloksista on edellytyksenä sille, että tutkimustoimikunta voi harkita uutena avauksena alkaneen hankkeen jatkorahoitusta useammalla kuin yhdellä hakukierroksella. Mikäli hanke ei menesty uusien avauksien arvioinnissa, hanke käsitellään kuitenkin priorisoidulla listalla osana organisaation hakemusta. Kaksi tai useampi valtion terveyden tutkimuksen määrärahan hakemiseen oikeutettu organisaatio voi muodostaa tutkimustoiminnan uutta avausta suorittavan konsortion. Tällöin oletuksena on, että kukin konsortioon osallistuva organisaatio saa tehtäväkseen osuuden yhteisestä hankkeesta, osuutta vastaavan rahoituksen ja tilinpito- ja raportointivastuun siitä. Konsortiomalli eroaa yhden organisaation kumppanuusmallista, jossa yksi terveyden tutkimuksen määrärahaan oikeutettu organisaatio saa hankkeen

7 Pöytäkirja 7 (31) kaiken terveyden tutkimuksen rahoituksen vastuulleen ja hoitaa hankkeen tilinpidon ja raportoinnin. Yhden konsortioon kuuluvan organisaation pitää toimia koordinaattorina, jonka palveluksessa konsortion tutkimusta toiminnallisesti johtava päätutkija on. Koordinaattorin vastuulla on hankehakemuksen tekeminen koko konsortion puolesta. Sen vuoksi koordinaattorin tulee edellä kuvatun uuden avauksen esittelyn lisäksi tehdä seuraavat selvitykset liitteeseen hakemus tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi haku 2019 : - esitellä konsortio (kohdassa tutkimusta tekevä organisaatio ja kohdassa muut tutkijat kunkin hakukelpoisen organisaation palveluksessa oleva tutkija/tutkijat); - esitellä konsortion hanke-ehdotus; - esitellä kohdassa hakusumma hankkeen hakusumman jakaantuminen konsortion jäsenten kesken; - kuvata kohdassa millä merkittävällä tavalla tutkimus muuttaa tutkimuksen yhteiset ja erilliset tavoitteet osallistuvissa organisaatioissa (ml se, miksi konsortio on tarpeellinen tutkimuksen, tutkimuksen tavoitteiden ja siinä tarvittavan asiantuntemuksen, roolien ja resurssien kannalta?) ja - mikäli kyseessä on jo aikaisemmin uutena avauksena rahoitusta saanut hanke, selvittää hankkeen siihenastinen eteneminen ja saadut tulokset. Mikäli hankemäärärahaa myönnetään, koordinaattorin vastuuseen kuuluu sovitun toimintasuunnitelman täytäntöönpano, toimintasuunnitelman edistymisen seuranta ja hankekokonaisuuden loppuun saattaminen ja lopputuloksista raportoiminen. 5. Hakijaorganisaation JUFO-pisteytettyjen julkaisujen lista vuosilta Julkaisujen lista laaditaan liitteelle organisaation julkaisulista vuosilta haku Hakijaorganisaatio laskee itse ja ilmoittaa erva-tutkimustoimikunnalle organisaationsa julkaisujen JUFO-pisteiden summan vuosilta Julkaisuista ilmoitetaan julkaisuvuosi, nimi, affiliaatio ja julkaisukanava, julkaisufoorumiluokituksen mukainen pistearvo. Organisaation vuosien julkaisujen JUFO-pisteiden summat ilmoitetaan sähköisellä e-lomakkeella. Vuoden 2019 haku on toteutettu sähköisesti. HYKS-ervan tutkimustoimikunnan päättämä jakoperiaate Erva-tutkimustoimikunta tekee jakopäätöksensä hakemuksesta tehdyn kokonaisarvion perusteella ottaen huomioon säädetyt terveyden tutkimuksen tavoitteet, terveyden tutkimuksen painoalueet, säädökset painoalueille ohjattavan rahoituksen vähimmäismääristä sekä hakuohjeessa eritellyt jakokriteerit. Tutkimustoiminnan uusille avauksille myönnettävästä rahoituksesta päätetään saatujen hakemusten arvioinnin perusteella. Tutkimustoimikunnan jäävittömät jäsenet voivat toimia hakemusten arvioijina ja tarvittaessa voidaan käyttää ulkopuolisia arvioijia. Yksittäiselle uuden avauksen hankkeelle haettavalle rahoitukselle ei aseteta minimi- eikä maksimisummia, mutta tutkimustoiminnan

8 Pöytäkirja 8 (31) uusille avauksille myönnettävän rahoitusosuuden tavoitteeksi asetetaan 10 % käytettävissä olevasta määrärahasta. Organisaatioiden julkaisutuotannon julkaisufoorumipisteiden (JUFO) summaa käytetään määrärahan myöntöperusteena 30 % painotuksella vuoden 2019 hakukierroksella. JUFO-pisteet kertovat myös hakijaorganisaation tutkimuskokemuksesta ja kyvystä toteuttaa tutkimuksia. Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon edelleen mm. seuraavia asioita: - tutkimuksen tieteellinen laatu; - tutkimuksen merkitys hakevan organisaation kannalta ja terveyden- tai sairaanhoidon valtakunnallisen kehittämisen kannalta (esim. miten tutkimus liittyy hakevan organisaation toimintaan ja toteuttaa sen tutkimusstrategiaa); - innovatiivisuus; - toteuttamiskelpoisuus; - tutkimukseen liittyvä tutkijakoulutus; - tutkimusta tukeva kansainvälinen yhteistyö; - tutkimukseen liittyvä julkaisutoiminta; - tutkimuksen potentiaalisesti tuottamat kaupalliset innovaatiot. Huomioon on otettu myös historiallinen tutkimuksen volyymi, koska suuret vaihtelut tutkimustyön rahoituksessa voivat olla hyvin haitallisia. Saatua hankerahoitusta voi käyttää monivuotisesti. Jos organisaatiossa valtion terveyden tutkimuksen määräraha uhkaa jäädä käyttämättä, organisaation tulee antaa niin nopeasti kuin mahdollista erva-tutkimustoimikunnalle raportti asiasta. Organisaatio valmistautuu rahoituksen palauttamiseen ervatutkimustoimikuntaan uudelleen kohdennettavaksi. Käyttämättä jäänyt rahoitus voi vaikuttaa HYKS-ervan tutkimustoimikunnan päätöksen mukaisesti rahoituksen saantimahdollisuuksiin jatkossa. Erva-tutkimustoimikunta linjannee edelleen, että myöntöpäätös on ehdollinen. Organisaatioiden saama rahoitus muuttuu jakoa vastaavassa suhteessa, jos valtion lopulliseen talousarvioon tuleva tutkimusmääräraha poikkeaa siitä, mikä se on erva-tutkimustoimikunnan jakopäätöksessä. Organisaation rahoitus ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin organisaation priorisoimilleen hankkeille hakema rahasumma. Organisaatiot voivat käyttää saamansa rahoituksen hakemuksessa priorisoitujen tutkimushankkeiden rahoitukseen. Rahanjakoehdotuksen valmistelu ja päättäminen HYKS-erityisvastuualueen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta (ervatutkimustoimikunta) päätti kokouksessaan , että muodostetaan työryhmä jäävittömistä toimikunnan jäsenistä esittelijän ehdotuksen perusteella ja että hyväksytetään työryhmän kokoonpano toimikunnalla sähköpostitse hakuajan umpeutumisen jälkeen. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Hannu Sariola ja jäseniksi Juhani Kahri, Martti Syrjälä, Kaarina Torppa ja Pälvi Vento. Perusterveydenhuollon edustaja tai hänen varahenkilönsä eivät pystyneet osallistumaan kokoukseen. Työryhmän esittelijäksi nimettiin Ari Lindqvist ja sihteeriksi Lauri Ihari.

9 Pöytäkirja 9 (31) Saadut hakemukset Organisaatio HYKS-ervan organisaatioiden sähköiset hakemukset on toimitettu työryhmälle mennessä. Valmisteleva työryhmä kutsuttiin tehdyn aikataulutuksen mukaisesti kokoukseen Kokouksessa kukaan työryhmän jäsenistä ei ilmoittanut olevansa jäävi päättämään hakemuksista. Valmisteleva työryhmä teki ehdotuksen tutkimustoimikunnalle vuoden 2019 valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan jaosta. Tutkimustoimikunta on kutsuttu tehdyn suunnitelman mukaisesti kokoukseen tekemään päätös vuoden 2019 HYKSerityisvastuualueen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan jaosta. HYKS-ervan organisaatioiden sähköiset hakemukset on toimitettu toimikunnalle Hakuajan loppuun mennessä kymmenen terveydenhuollon toimintayksikköä jätti hakemuksensa vuoden 2019 määrärahaan. Esityslistan liitteenä 3 on yhteenveto hakemuksessa kysytystä metatiedosta. Kaikkien hakijoiden todetaan olevan hakuun oikeutettuja. Taulukon 1 viimeisessä sarakkeessa on organisaatioiden vuoden 2019 hakuun priorisoimien hankkeiden yhteenlasketut hakusummat. Taulukko 1. Vuosina organisaatioiden saama keskimääräinen määräraha euroina ja prosenttiosuuksina, vuoden M valtionbudjettiin suhteutettuna sekä vuonna 2019 alkaviin hankkeisiin haettu määräraha. Vuosina keskimäärin myönnetty määräraha ( ) Vuosina keskimääräinen jako-osuus (%) Vuoden 2018 jako suhteutettuna 15 M budjettiin Vuoden 2018 keskimääräinen jako-osuus (%) Haettu vuonna 2019 alkaviin hankkeisiin, Carea ,6 % ,3 % Eksote ,1 % ,9 % Espoo ,1 % ,1 % Helsinki ,8 % ,5 % HUS ,6 % ,4 % Invalidiliiton Kuntoutus Oy ,4 % ,4 % ORTON Oy ,5 % ,2 % Päijät-Hämeen HY ,3 % ,6 % SPR Veripalvelu ,2 % ,0 % Vantaa ,4 % ,6 % YHTEENSÄ Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea) Careassa on asetettu tutkimuksen painoalueiksi

10 Pöytäkirja 10 (31) - väestön ikääntymisen tutkimus sekä - väestön ikääntymisestä selviytymistä edistävä tutkimus. Carea raportoi vuodelta 2017 yhteensä euron tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueisiin 1-3 (43 %), 4 (43 %) ja 5-8 (14 %) kohdistuvaan tutkimukseen. Tutkimustoiminta on jatkunut vakiintuneesti usean vuoden ajan. Carean ilmoittamana todetaan julkaisufoorumipisteiden summaksi vuosilta yhteensä 14 (0,1 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä ). Carean hakemuksessa organisaatiosta ehdotetut kaksi hanketta on priorisoitu 1-vuotisiksi hanke-ehdotuksiksi. Mitään näistä hankkeista ei ehdoteta tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi. Haettu summa on yhteensä Carean hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 56 % Painoalue 4: 22 % Painoalue 5-7: 22 % Yhteensä 100 % 2. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tavoitetila tiivistyy kahteen sanaan: Toimintakykyisenä kotona. Vision taustalla on halu uudistaa sosiaali ja terveysalan vanhoja toimintamalleja ja rakenteita, sekä osaltaan vastata kestävyysvajeeseen ja väestön ikääntymisen seurauksena kasvavaan palvelutarpeeseen. Tämän vuoksi Eksotessa tehtävän terveyden tutkimuksen keskeiset tavoitteet ovat sairauksien etenkin kansantautien ennaltaehkäisy, potilaiden omahoitomallit ja sähköinen asiointi. Eksote raportoi vuodelta 2017 yhteensä euron tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueisiin 1-3 (55 %) ja 4 (16 %) ja 5-7 (29 %) kohdistuvaan tutkimukseen. Eksote ilmoittamista julkaisuista löytyy julkaisufoorumipisteitä vuosilta yhteensä 110 (1,0 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä ). Eksoten hakemuksessa on priorisoitu 11 kappaletta 1-4 -vuotista hanketta (kahdestatoista organisaatiosta ehdotetusta hankkeesta). Haettu summa on yhteensä Eksoten hakemus sisältää kaksi ehdotuksen organisaation tutkimustoiminnan uusiksi avauksiksi ( euroa). Eksote ilmoittaa hakemuksessaan seuraavan painoaluejakautuman (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 66 % Painoalue 4: 12 % Painoalue 5-7: 22 % Yhteensä 100 % 3. Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelut Espoon sosiaali- ja terveystoimen tutkimustoiminnan tavoitteet ja panoalueet ovat seuraavat:

11 Pöytäkirja 11 (31) Tavoitteet: 1. Edistää tieteellisen tutkimustyön tekemistä ja tutkimukseen perustuvaa, asiakkaiden tarpeista lähtevää toimintakäytäntöjen kehittämistä Espoon sosiaali- ja terveyspalveluissa. 2. Edistää sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja potilasturvallisuutta. 3. Tuottaa uutta tietoa ja edistää sen hyödyntämistä Espoon palveluissa. Painoalueet: 1. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä kestävä sosiaalinen kehitys 2. Palvelujärjestelmän toimivuuden, asiakaslähtöisten toimintakäytäntöjen kehittämiseen ja menetelmien vaikutusten parantamiseen liittyvä tutkimus 3. Perusterveydenhuollon kliininen tutkimus 4. Sosiaalityön käytäntötutkimus Espoo raportoi 0 euroa valtion tutkimusrahan käyttöä vuodelta Espoo raportoi julkaisutoiminnan julkaisufoorumipisteitä vuosilta yhteensä 27 (0,3 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä ). Espoon hakemuksessa on priorisoitu yksi nelivuotinen hanke (kaikki organisaatiosta ehdotetut hankkeet), jota ei esitetä uudeksi tutkimustoiminnan avaukseksi. Haettu summa on yhteensä Espoo ilmoittaa hakemuksessaan seuraavan painoaluejakautuman (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 100 % Painoalue 4: 0 % Painoalue 5-7: 0 % Yhteensä 100 % 4. Helsingin kaupunki, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala tukee Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita edistäviä tutkimuksia. Lähivuosien tavoitteita ovat mm. väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventuminen sekä palvelujen saatavuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden paraneminen. Lähtökohta palvelujen uudistamiselle on asiakkaan tarpeiden mukainen palvelukokonaisuus ja resurssien oikeaaikainen kohdentaminen. Asiakassegmenttien pohjalta on luotu palvelujen ydinprosessit, joista paljon palveluja tarvitsevien sekä riskiryhmien etsimisen ja tunnistamisen prosessit ovat keskiössä. Toimialan priorisoimat tutkimushankkeet kytkeytyvät Helsingin terveyspoliittisiin tavoitteisiin sekä kansallisiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteisiin. Helsinki kaupunki raportoi vuodelta 2017 yhteensä :n tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueisiin 1-3 (1 %) ja 4 (90 %) ja 5-7 (9 %) kohdistuvaan tutkimukseen. Tutkimustoiminta on jatkunut tällä tasolla usean vuoden ajan. Helsinki ilmoittaa julkaisufoorumipisteiden summaksi vuosilta yhteensä 58 (0,5 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä ). Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla saatiin ja priorisoitiin kaikkiaan 11 hakemusta terveyden tutkimuksen hankkeeksi, jotka on merkitty yksivuotisiksi. Priorisoitu hakemus on yhteensä euroa. Mitään hankkeista ei esitetä tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi.

12 Pöytäkirja 12 (31) Helsingin kaupungin hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 20 % Painoalue 4: 46 % Painoalue 5-7: 34 % Yhteensä 100 % 5. HUS:ssa keskitytään strategian mukaisesti tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tutkimus kohdistuu suuriin kokonaisuuksiin, on kansainvälisesti arvostettua ja sen tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä työssä. HUS tukee myös aktiivisesti perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa, parantaa kaikkien ammattiryhmien harjoittaman tieteellisen tutkimustyön edellytyksiä sekä vahvistaa terveystaloustieteellistä ja terveydenhuollon johtamisen tutkimusta. HUS pyrkii vaikuttamaan valtakunnallisesti kliinisen lääketieteen tutkimuksen aseman ja rahoituksen turvaamiseksi ja vahvistamiseksi. HUS edistää innovaatioiden hyödyntämistä. HUS raportoi vuodelta 2017 yhteensä :n tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueisiin 1-3 (76 %) ja 4 (11 %) ja 5-7 (14 %) kohdistuvaan tutkimukseen. HUS ilmoittaa julkaisufoorumipisteiden summaksi vuosilta yhteensä (94,2 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä ). Sisäisiä hanke-ehdotuksia saatiin HUS:ssa 141 kpl ( euroa). HUS:n priorisoitu hakemus koostuu 112 akateemisesti korkeatasoista ja erikoissairaanhoitoa kehittävästä hankkeesta. Hakemusten arvioinnissa HUS:n tutkimustoimikunta tarkasti, että priorisoidut hankkeet toteuttavat organisaation tutkimusstrategiaa ja STM:n määrittelemällä tavalla terveyden tutkimuksen tavoitteita ja painoaluetavoitteita. Hakemukseen sisällytetyt hankkeet kattavat laajasti lääke- ja hoitotieteen eri osa-alueet ja ne jakautuvat HUS:n eri toimialoille. Hankkeet sisältävät laaja-alaista ja korkeatasoista kansainvälistä yhteistyötä, tutkimusryhmien välistä poikkitieteellistä yhteistyötä ja alueellista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Hakemukseen sisällytetyillä tutkimushankkeilla on merkitystä paitsi HUS:n potilashoidon myös terveyden ja sairaanhoidon kansallisen ja kansainvälisen kehittämisen kannalta. Hankkeet on HUS:n tutkimustoimikunnan toimesta priorisoitu niiden tieteellisen laadun ja rahoituksen tarpeen mukaisesti. Ervatutkimustoimikunnalle toimitetussa priorisoitujen hankkeiden listassa hankkeet on kuvattu aakkosjärjestyksessä. Haettu summa yksi- tai kaksivuotisiin hankkeisiin on HUS hakee organisaation tutkimustoiminnan uutena avauksena rahoitusta neljälle hanke-ehdotukselle yhteensä euroa. HUS:n hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 74 % Painoalue 4: 11 % Painoalue 5-7: 15 % Yhteensä 100 %

13 Pöytäkirja 13 (31) 6. Invalidiliiton Kuntoutus Oy Invalidiliiton Kuntoutus Oy:n terveyden tutkimuksen tavoitteet ovat: - uusien sekä teknologiaa hyväksi käyttävien vaikuttavien kuntoutusmenetelmien saaminen palveluvalikoimaan - aivo- ja selkäydinvaurioiden sekä harvinaisten sairauksien terveydentilaan ja laaja-alaiseen toimintakykyyn sekä esteettömyyteen liittyvien tietoaukkojen selvittäminen ja esille tuominen Invalidiliiton Kuntoutus Oy raportoi vuodelta 2017 yhteensä :n tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueisiin 1-3 (73 %) ja 4 (4 %) ja 5-7 (23 %) kohdistuvaan tutkimukseen. Tutkimustoiminta on jatkunut tällä tasolla usean vuoden ajan. Invalidiliiton Kuntoutus Oy ilmoittaa julkaisufoorumipisteiden summaksi vuosilta yhteensä 18 (0,2 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä ). Invalidiliiton Kuntoutus Oy:ssa on priorisoinut 2 hakemusta terveyden tutkimuksen 1-4 -vuotisiksi hankehakemuksiksi (yhteensä euroa). Invalidiliiton Kuntoutus Oy:n hakemus ei sisällä organisaation tutkimustoiminnan uusia avauksia. Invalidiliiton Kuntoutus Oy:n hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 100 % Painoalue 4: 0 % Painoalue 5-7: 0 % Yhteensä 100 % 7.Orton Oy Ortonin tutkimustoiminnan painopisteet ovat - Kliiniset ja RCT-tutkimukset sekä pitkäaikaisseurantatutkimukset ortopedian ja kuntoutuksen aloilta - Muut tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät tutkimusprojektit - Kuntoutukseen liittyvät kehittämishankkeet - Uuden teknologian kehittäminen, kriittinen arviointi ja innovatiiviset tutkimukset Tieteellinen tutkimus Orton oli asti Invalidisäätiön alaista toimintaa. HUS:n ostaessa osake-enemmistön Orton Oy:stä, myös tieteellinen tutkimus- ja koulutustoiminta siirtyivät Orton Oy:n toiminnaksi alkaen. Orton Oy raportoi vuonna 2017 valtionavustuksen käytöksi euroa, painoalueilla 1-3 kohdistui (73 %), painoalueella 4 (19 %) ja painoalueilla 5-7 (8 %). Orton Oy:n ilmoituksesta lasketaan julkaisufoorumipisteiden summaksi 93 vuosilta (0,9 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä ). Ortonissa saatiin sisäisiä hanke-ehdotuksia yhteensä 11 kpl ( euroa). Orton Oy:n tieteellisen tutkimusyksikön johtoryhmä ehdottaa tutkimushankkeille (11 kpl) rahoitusta yhteensä vuodelle Orton Oy:n hakemus ei sisällä uusia avauksia.

14 Pöytäkirja 14 (31) Orton Oy:n hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 59 % Painoalue 4: 27 % Painoalue 5-7: 14 % Yhteensä 100 % 8. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä (PHHYKY) Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tavoitteena on tuottaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, joka tukee alueen toimintaa edistäen väestön terveyttä ja hyvinvointia. PHHYKY kannustaa tutkijoitaan verkostoitumaan kansallisesti ja kansainvälisesti. PHHYKY:n ansioituneet tutkijat ohjaavat nuorempia kollegoitaan. Päijät-Hämeen keskussairaalassa kannustetaan henkilöstöä tekemään tieteellistä tutkimustyötä. Tämä osaltaan toimii rekrytointivalttina nuorille lääkäreille. Päijät-Hämeessä katsotaan, että valinnanvapauden myötä menestyminen terveystieteellisissä tutkimuksissa on kilpailuvaltti. PHHYKY kannustaa tutkimuksen tekemiseen perusterveydenhuollossa, jossa sijaitsee suurin potilasmateriaali. Kliinisten lääketutkimusten alueellisen määrän toivotaan nousevan niiden taloudellisen merkityksen vuoksi. Tutkijoita ohjataan hakemaan rahoitusta mm. säätiöiltä, ja rahoituksen saaminen katsotaan hankkeissa eduksi. Hankkeisiin saatu rahoitus ja sen käyttö on tarkoin valvottua. PHHYKY raportoi vuoden 2017 valtion tutkimusmäärärahan käytön vielä TAYS:n ervaan. PHHYKY:n vuosien julkaisujen ilmoituksesta julkaisufoorumipisteiden summaksi lasketaan 173 (1,6 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä ). PHHYKY:ssä on nimetty Valtion tutkimusrahoitus (VTR) -työryhmä suorittamaan hanke-esitysten esiarvioinnin ja priorisoinnin. Työryhmä on katsonut, että priorisoidut hankkeet täyttävät yliopistotasoisen tutkimuksen tavoitteet ja painopistealueet STM:n antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi työryhmä on noudattanut työskentelyssään HUS:n Terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunnan ohjetta ( ). PHHYKY:n valtion tutkimusrahoitushaussa tuli hakemuksia määräaikaan mennessä 11 kappaletta, joista työryhmä päättyi priorisoimaan 10 hakemusta. Priorisoitujen hakemusten yhteenlaskettu summa on euroa, joista kolme on useammalle hankekaudelle kuin Uusi avauksia tuli neljä kappaletta (yhteensä euroa). Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 37 % Painoalue 4: 46 % Painoalue 5-7: 17 % Yhteensä 100 %

15 Pöytäkirja 15 (31) 9. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu Asetus Suomen Punaisesta Rististä toteaa, että Veripalvelu harjoittaa osaamiseensa liittyvää palvelu-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja osallistuu kansainväliseen kehitystyöhön. Veripalvelu on tunnistettu yhdeksi yliopistotasoista lääketieteellistä tutkimusta harjoittavaksi organisaatioksi ja valtion tutkimusrahoituksen saajaksi Sosiaali- ja terveysministeriön yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitusta käsittelevässä asetuksessa. Veripalvelu raportoi vuodelta 2017 yhteensä :n tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueisiin 1-3 (68 %), 4 (16 %) ja 5-7 (16 %) kohdistuvaan tutkimukseen. Veripalvelu ilmoittaa julkaisufoorumipisteiden summaksi vuosilta yhteensä 102 (1,0 %, 2019 jakokriteerillä ). Veripalvelun Tieteellinen neuvottelukunta on priorisoidut vuoden 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahahakemukseen 5 hanketta ( euroa). Yksi priorisoiduista hankkeista on jo aikaisemmin tunnistettu tutkimustoiminnan uusi avaus, jolle perustellaan jatkorahoitusta. Tutkimusprojektit toteuttavat SPR:n Veripalvelun tutkimusstrategiaa. Projektit tukevat kolmea strategian neljästä painopistealueesta: kudossopivuutta, verenluovuttajien tutkimusta ja uusien soluterapioiden tutkimusta. Veripalvelun johtokunnan hyväksymä tutkimusstrategia linjaa, että kansallisesti keskitetyn palvelutoiminnan tieteellinen hyödyntäminen on osa Veripalvelun perustehtävää. Veripalvelun tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa pitkäjänteisesti korkeatasoista tieteellistä tietoa omalla toimialueellaan. Tutkimustoimintaa harjoitetaan yhteistyössä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yliopistosairaaloiden kanssa. SPR Veripalvelu hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 72 % Painoalue 4: 14 % Painoalue 5-7: 14 % Yhteensä 100 % 10. Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vantaa tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja opinnäytetöiden ja tieteellisten julkaisujen tekemiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on kiinnostunut palvelujärjestelmän kehittämisestä ja se osallistuu useisiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Vantaan kaupunki raportoi vuodelta 2017 yhteensä :n tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueilla 1-3 (3 %) ja painoalueilla 4-7 (97 %). Vantaan kaupunki ilmoittaa julkaisufoorumipisteiden summaksi vuosilta yhteensä 27 (0,3 %, 2019 jakokriteerillä ). Vantaan kaupunki hakee tutkimusrahoitusta euroa yhteen kaksivuotiseen hankekokonaisuuteen, jota ehdotetaan tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi. Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluiden hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 5 %

16 Pöytäkirja 16 (31) Painoalue 4: 30 % Painoalue 5-7: 65 % Yhteensä 100 %. Arviointi jaettavissa olevasta määrärahasta Valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa vuodelle 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha on 15 M, josta HYKS-ervan yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahaksi lasketaan vuonna 2019 yhteensä euroa. Sen lisäksi esittelijä ehdottaa uudelleen jaettavaksi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2017 rahasta käyttämättä jäänyttä ja erva-tutkimustoimikunnalle palautettua euron summaa. Tällöin jaettavana olisi yhteensä euroa. Tästä painoalueelle 4 jaettava osuus olisi vähintään 10 % eli euroa ja painoalueelle 5-7 jaettava osuus olisi vähintään 15 % eli euroa (STM.n asetus 1434/2015). Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen jälkeen hallitus on käynyt neuvottelun vuoden 2019 valtion budjetista (budjettiriihi). Internetissä julkaistussa opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa todetaan, että hallitus sopi silloin lisäyksistä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Tähän kohdennukseen sisältyy tiedotteen mukaan 6 miljoonan euron verran valtion tutkimusmäärärahan kasvattamista yliopistosairaaloille. Tällä perusteella valtion tutkimusmäärärahan momentti muuttuisi eduskunnan käsittelyyn annettavassa budjettiesityksessä (määräpäivä ). Tiedotteessa kuitenkin todetaan, että eduskunnalle käsittelyyn annettavassa esityksessä luvut voivat vielä muuttua tiedotteessa olevista. Eduskunta päättää siten loppuvuoden aikana vuoden 2019 valtion tutkimusmäärärahan määrästä. Kuutena edellisenä vuotena eduskunta on korottanut 1-6 miljoonalla eurolla valtioneuvoston ehdotusta budjettikäsittelyssään. Tässä tilanteessa jaon pohjaehdotus valmistellaan tämänhetkisen virallisen 15 M budjettiehdotuksen pohjalta ja varaudutaan siihen, että valtion tutkimusmäärärahan momentti voi muuttua sekä hallituksen että eduskunnan toimesta vuodeksi 2019.

17 Pöytäkirja 17 (31) Rahanjakoehdotus JUFO-pisteiden perusteella Taulukko 2. Hakijaorganisaation JUFO-pisteet kolmelta kolmivuotiskaudelta ja JUFO-pisteiden mukainen määrärahan jako HYKS-ervassa Organisaatio JUFO-pisteet yhteensä vuosilta JUFO-pisteet yhteensä vuosilta JUFO-pisteet yhteensä vuosilta Hakijaorganisaation osuus (%) JUFOpisteistä; jako 2019 Määräraha ( ) JUFOpisteiden perusteella 2019 Carea ,1 % Eksote ,0 % Espoo ,3 % Helsinki ,5 % HUS ,2 % Invalidiliiton Kuntoutus Oy ,2 % ORTON Oy ,9 % Päijät-Hämeen HY na ,6 % SPR Veripalvelu ,0 % Vantaa ,3 % YHTEENSÄ % Arvioidusta jaettavissa olevasta määrärahasta JUFO-pisteiden perusteella jaettava osuus olisi 30 % eli euroa. Esittelijä on valmistellut pohjaehdotuksen hakijaorganisaatioiden itse ilmoittamien vuosien julkaisutuotannon JUFO-pisteiden perusteella (taulukko 2). Organisaatioiden ilmoittamia JUFO-pistemääriä on korjattu silloin, kun organisaatio on ilmoittanut laskelmaan mukaan varsinaista julkaisua edeltävän epub-vaiheen julkaisun, ilmoittanut saman julkaisun useammin kuin kerran tai vuosittaisessa julkaisulistauksessa on todettu pistemäärän yhteenlaskuvirhe. Rahanjakoehdotus hakijaorganisaation tutkimustoiminnan uusien avauksien perusteella Priorisoiduissa hakemuksissa on yhteensä 12 organisaatioiden uudeksi avaukseksi ehdottamaa hanketta viidestä eri organisaatiosta. Haettu määräraha on yhteensä euroa. Hankkeet esitellään organisaatioiden hakemusten liitteissä 2. Pohjaehdotuksena on vuoden 2019 hakuohjeen ja hankkeiden arvioinnin nojalla, että tutkimustoiminnan uusiin avauksiin kohdennetaan euroa (9,8 %) kymmenelle 1-4 -vuotiselle hankkeelle (esityslistan liite 4). Uusien avauksien painoaluejakautumat ovat 60 % ja euroa painoalueille 1-3, 22 % ja euroa painoalueille 4 ja 18 % ja euroa painoalueille 5-7.

18 Pöytäkirja 18 (31) Organisaatio Vuonna 2016 uusiin avauksiin annettu määräraha oli euroa (5,47 %), euroa (5,17 %) vuonna 2017 ja euroa (7,75 %) vuonna Määrärahan kokonaisarviointi 1. Määrärahan ennusteena HYKS-ervassa on käytetty euroa. 2. HYKS-ervan tutkimustoimikunnan päätös organisaatioiden julkaisutuotannon julkaisufoorumipisteytyksen (JUFO) käytöstä 30 %:lla painotuksella jakoperusteena: euroa (taulukko 2). 3. HYKS-ervan tutkimustoimikunnan linjaus organisaatioiden tutkimustoiminnan uusista avauksista. Pohjaehdotuksena on euroa kymmenelle organisaatioiden uutena avauksena esittelemälle tutkimushankkeelle (esityslistan liite 4). Rahoitus kohdistuu silloin neljään eri organisaatioon. 4. Muun kokonaisarvioinnin perusteella jaettavaksi rahoitusosuudeksi jää silloin euroa. Pohjaehdotuksen jakokulmassa on mukana organisaation tutkimusrahoituksen historiallinen perspektiivi tutkimustoiminnan jatkuvuuden vuoksi. Suuret vaihtelut tutkimustyön rahoituksessa voivat olla hyvin haitallisia (taulukko 3). 5. Arvioinnissa kiinnitetään myös hankerahan jakautuminen STM:n painoalueille 1-3, 4 ja 5-7 STM:n asetuksen 1434/2015 vaatimuksen mukaisesti. 6. Varaudutaan määrärahan määrään vaikuttaviin epävarmuustekijöihin. Taulukko 3. Valtion tutkimusmäärärahan jako hakemusten kokonaisarvioinnin perusteella 2019 Vuoden 2017 jako suhteutettuna 15 M budjettiin Vuoden 2017 keskimääräinen jako-osuus (%) Vuoden 2018 jako suhteutettuna 15 M budjettiin Vuoden 2018 keskimääräinen jakoosuus (%) Vuosi 2019 pohjaehdotus, pyöristetty määräraha yhteensä Vuoden 2019 keskimääräinen jakoosuus (%) Carea ,3 % ,3 % ,3 % Eksote ,2 % ,9 % ,5 % Espoo 0 0,0 % ,1 % ,2 % Helsinki ,1 % ,5 % ,0 % HUS ,0 % ,4 % ,9 % Invalidiliiton Kuntoutus ,6 % ,4 % Oy 0,5 % ORTON Oy ,2 % ,2 % ,8 % Päijät-Hämeen HY ,4 % ,6 % ,2 % SPR Veripalvelu ,1 % ,0 % ,7 % Vantaa ,1 % ,6 % ,9 % YHTEENSÄ

19 Pöytäkirja 19 (31) Päätösesitys Tutkimustoimikunta 1. toteaa, että kaikki hakijat ovat hakuun oikeutettuja. 2. päättää myöntää HYKS:n erityisvastuualueen vuodeksi 2019 valtiolta saatavan yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen tarkoitetun määrärahan organisaatioille seuraavassa taulukossa esitetyn jakosäännön mukaisesti. Organisaatio Vuosi 2019 pohjaehdotus, pyöristetty määräraha yhteensä, jossa uusien avauksien osuus, josta painoalueelle 1-3, josta painoalueelle 4 vähintään, josta painoalueelle 5-7 vähintään Carea Eksote Espoo Helsinki HUS Invalidiliiton Kuntoutus Oy ORTON Oy Päijät-Hämeen HY SPR Veripalvelu Vantaa YHTEENSÄ ,8 % 71 % 13 % 15 % 3. toteaa, että organisaatiot saavat itse kohdentaa saamansa rahoituksen hakemuksessa priorisoituihin tutkimushankkeisiin kuitenkin niin, että kukin organisaatio kohdentaa osaltaan vähintään yllä olevassa taulukossa määrätyn osuuden rahoituksesta tutkimuksen painoalueelle 1-3, 4 ja 5-7, jotta HYKS-ervassa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan käyttö toteuttaa STM:n asetuksen 1434/2015 vaatimukset. Lisäksi organisaation tulee ottaa huomioon, että osa sen saamasta rahoituksesta on voitu myöntää organisaation tutkimustoiminnan uuteen avaukseen taulukossa määrätyllä tavalla. 4. toteaa, että myöntöpäätös on ehdollinen. Organisaatioiden saamat ja painoalueille 1-3, 4 ja 5-7 vähintään kohdennettavat rahoitussummat muuttuvat valtion vuoden 2019 budjetin määräämissä rajoissa myöntöpäätöstä vastaavassa suhteessa, jos HYKS-ervan saama tutkimusmääräraha muuttuu tässä myöntöpäätöksessä arvioidusta. Organisaation yhteensä saama tai uudeksi avaukseksi myönnetyn hankkeen saama rahoitus ei voi olla suurempi kuin organisaation hakema rahasumma. 5. päättää, että rahoitusta saaneet organisaatiot ovat velvollisia pitämään kirjaa ja raportoimaan tutkimustoimikunnalle hankekohtaisesti määrärahan käytöstä kunkin vuoden 2019 toukokuun loppuun mennessä. Raportin tu-

20 Pöytäkirja 20 (31) lee sisältää tieto siitä, kuinka suuri osa rahoituksesta on mennyt painoalueille 1-3, painoalueelle 4 ja painoalueille 5-7. Lisäksi organisaation tulee ottaa huomioon, että useammalle kuin yhdelle kalenterivuodelle ajoittuvan määrärahan käytöstä organisaation tulee raportoida vuosittain, kunnes organisaatio on kokonaan käyttänyt valtionavustuksena saamansa rahoituksen. Siltä osin kuin organisaation valtionavustuksena saaman määrärahan käyttöä ei ole mahdollista toteuttaa säädetyllä ja ohjeistetulla tavalla, organisaation on palautettava määräraha takaisin ervatutkimustoimikunnalle. 6. päättää, että jos määrärahaa saaneessa organisaatiossa todetaan kalenterivuoden kuluessa, että jokin hanke tai jotkin hankkeet eivät ole käynnistyneet tai että hankkeen/hankkeiden jatkuminen on estynyt eikä käyttämättä jäänyttä hankerahoitusta voida käyttää määrärahapäätöksen perustana olleiden priorisoitujen hankkeiden toteuttamiseen, organisaation tulee palauttaa määräraha välittömästi tai viimeistään määrärahan seuraavan käyttöraportin yhteydessä erva-tutkimustoimikunnalle. Asian käsittely Arviointi jaettavissa olevasta määrärahasta Toimikunnan esittelijä, ylilääkäri Ari Lindqvist totesi, että valtionvarainministeriön elokuussa 2018 annetussa budjettiehdotuksessa vuodelle 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha oli 15 M, josta HYKS-ervan yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahaksi lasketaan vuonna 2019 yhteensä euroa. Kokouksen esityslistan valmistumisen jälkeen annetussa hallituksen esityksessä eduskunnalle vuodelle 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha on noussut 21 M :aan. Siitä laskettuna HYKS-ervan yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan ennuste vuonna 2019 on euroa. Tässä tilanteessa esittelijä on kokouksessa muuttanut pohjaehdotusta niin, että sekä vuonna 2019 valtion budjetista HYKS-ervan saamaksi arvioitu määräraha että pohjaehdotukseksi valmisteltu määrärahan jako perustuu 21 M :n valtion budjettiin 15 M :n sijasta. Varaudutaan myös siihen, että valtion tutkimusmäärärahan momentti voi muuttua vielä eduskunnan toimesta vuodeksi Sen lisäksi esittelijä ehdottaa uudelleen jaettavaksi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2017 rahasta käyttämättä jäänyttä ja ervatutkimustoimikunnalle palautettua euron summaa. Tällöin jaettavana olisi yhteensä euroa. Tästä painoalueelle 4 jaettava osuus olisi vähintään 10 % eli euroa ja painoalueelle 5-7 jaettava osuus olisi vähintään 15 % eli euroa (STM.n asetus 1434/2015). Rahanjakoehdotus JUFO-pisteiden perusteella Esittelijän muutetun pohjaehdotuksen mukaan arvioidusta jaettavissa olevasta määrärahasta JUFO-pisteiden perusteella jaettava osuus olisi 30 % eli euroa.

21 Pöytäkirja 21 (31) Taulukko 4. Muutetun pohjaehdotuksen mukainen JUFO-pisteiden mukainen määrärahan jako HYKS-ervassa vuonna 2019: Organisaatio JUFO-pisteet yhteensä vuosilta Hakijaorganisaation osuus (%) JUFO-pisteistä; jako 2019 Määräraha ( ) JUFO-pisteiden perusteella 2019 Carea 14 0,1 % Eksote 110 1,0 % Espoo 27 0,3 % Helsinki 58 0,5 % HUS ,2 % Invalidiliiton Kuntoutus Oy 18 0,2 % ORTON Oy 93 0,9 % Päijät-Hämeen HY 173 1,6 % SPR Veripalvelu 102 1,0 % Vantaa 27 0,3 % YHTEENSÄ ,0 % Rahanjakoehdotus hakijaorganisaation tutkimustoiminnan uusien avauksien perusteella Esittelijän muutettuna pohjaehdotuksena on vuoden 2019 hakuohjeen ja hankkeiden arvioinnin nojalla, että tutkimustoiminnan uusiin avauksiin kohdennetaan euroa (8,9 %) kymmenelle 1-4 -vuotiselle hankkeelle (pöytäkirjan liite). Uusien avauksien painoaluejakautumat ovat 64 % ja euroa painoalueille 1-3, 20 % ja euroa painoalueille 4 ja 16 % ja euroa painoalueille 5-7. Määrärahan kokonaisarviointi 1. Muutetussa pohjaehdotuksessa määrärahan ennusteena HYKS-ervassa on käytetty euroa. 2. Muutetussa pohjaehdotuksessa HYKS-ervan tutkimustoimikunnan päätös organisaatioiden julkaisutuotannon julkaisufoorumipisteytyksen (JUFO) käytöstä 30 %:lla painotuksella jakoperusteena: euroa (taulukko 4). 3. Muutetussa pohjaehdotuksessa HYKS-ervan tutkimustoimikunnan linjaus organisaatioiden tutkimustoiminnan uusista avauksista on euroa kymmenelle organisaatioiden uutena avauksena esittelemälle tutkimushankkeelle (pöytäkirjan liite). Rahoitus kohdistuu silloin neljään eri organisaatioon. 4. Muutetussa pohjaehdotuksessa muun kokonaisarvioinnin perusteella jaettavaksi rahoitusosuudeksi jää silloin euroa. Pohjaehdotuksen jakokulmassa on mukana organisaation tutkimusrahoituksen historiallinen perspektiivi tutkimustoiminnan jatkuvuuden vuoksi. Suuret vaihtelut tutkimustyön rahoituksessa voivat olla hyvin haitallisia.

22 Pöytäkirja 22 (31) 5. Arvioinnissa kiinnitetään myös hankerahan jakautuminen STM:n painoaloille 1-3, 4 ja 5-7 STM:n asetuksen 1434/2015 vaatimuksen mukaisesti. 6. Varaudutaan määrärahan määrään vaikuttaviin epävarmuustekijöihin. Tutkimustoimikunta kävi yleiskeskustelun esittelijän kokouksessa esittämästä muutetusta määrärahan jaon pohjaehdotuksesta. Päätös Tutkimustoimikunta päättää esittelijän kokouksessa esittämän muutetun pohjaehdotuksen mukaisesti, 1. että kaikki hakijat ovat hakuun oikeutettuja. 2. että HYKS:n erityisvastuualueen vuodeksi 2019 valtiolta saatavan yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen tarkoitettu määräraha myönnetään organisaatioille seuraavassa taulukossa esitetyn jakosäännön mukaisesti. Organisaatio Vuosi 2019 pohjaehdotus, pyöristetty määräraha yhteensä, jossa uusien avauksien osuus, josta painoalueelle 1-3, josta painoalueelle 4 vähintään, josta painoalueelle 5-7 vähintään Carea Eksote Espoo Helsinki HUS Invalidiliiton Kuntoutus Oy ORTON Oy Päijät-Hämeen HY SPR Veripalvelu Vantaa YHTEENSÄ % 10 % 15 % 3. että organisaatiot saavat itse kohdentaa saamansa rahoituksen hakemuksessa priorisoituihin tutkimushankkeisiin kuitenkin niin, että kukin organisaatio kohdentaa osaltaan vähintään yllä olevassa taulukossa määrätyn osuuden rahoituksesta tutkimuksen painoalueelle 1-3, 4 ja 5-7, jotta HYKS-ervassa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan käyttö toteuttaa STM:n asetuksen 1434/2015 vaatimukset. Lisäksi organisaation tulee ottaa huomioon, että osa sen saamasta rahoituksesta on voitu myöntää organisaation tutkimustoiminnan uuteen avaukseen tutkimustoimikunnan päätöksessä määrätyllä tavalla. 4. että myöntöpäätös on ehdollinen. Organisaatioiden saamat ja painoalueille 1-3, 4 ja 5-7 vähintään kohdennettavat rahoitussummat muuttuvat valti-

23 Pöytäkirja 23 (31) on vuoden 2019 budjetin määräämissä rajoissa myöntöpäätöstä vastaavassa suhteessa, jos HYKS-ervan saama tutkimusmääräraha muuttuu tässä myöntöpäätöksessä arvioidusta. Organisaation yhteensä saama tai uudeksi avaukseksi myönnetyn hankkeen saama rahoitus ei voi olla suurempi kuin organisaation hakema rahasumma. 5. että rahoitusta saaneet organisaatiot ovat velvollisia pitämään kirjaa ja raportoimaan tutkimustoimikunnalle hankekohtaisesti määrärahan käytöstä kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää tieto siitä, kuinka suuri osa rahoituksesta on mennyt painoalueille 1-3, painoalueelle 4 ja painoalueille 5-7. Lisäksi organisaation tulee ottaa huomioon, että useammalle kuin yhdelle kalenterivuodelle ajoittuvan määrärahan käytöstä organisaation tulee raportoida vuosittain, kunnes organisaatio on kokonaan käyttänyt valtionavustuksena saamansa rahoituksen. Siltä osin kuin organisaation valtionavustuksena saaman määrärahan käyttöä ei ole mahdollista toteuttaa säädetyllä ja ohjeistetulla tavalla, organisaation on palautettava määräraha takaisin erva-tutkimustoimikunnalle. 6. että jos määrärahaa saaneessa organisaatiossa todetaan kalenterivuoden kuluessa, että jokin hanke tai jotkin hankkeet eivät ole käynnistyneet tai että hankkeen/hankkeiden jatkuminen on estynyt eikä käyttämättä jäänyttä hankerahoitusta voida käyttää määrärahapäätöksen perustana olleiden priorisoitujen hankkeiden toteuttamiseen, organisaation tulee palauttaa määräraha välittömästi tai viimeistään määrärahan seuraavan käyttöraportin yhteydessä erva-tutkimustoimikunnalle. Lisätiedot Ylilääkäri Ari Lindqvist ari.lindqvist@hus.fi, puh Liitteet 1 Liite 1 2 Liite 2 3 Liite 3 4 Liite 4 5 Pöytäkirjan liite Jakelu Vuoden 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahaa hakeneet organisaatiot

24 Pöytäkirja 24 (31) 9 Asianro HUS/2595/2018 Vuoden 2020 tutkimusmäärärahan myöntöprosessin suunnittelu Selostus Vuoden 2019 määrärahan jakoa HYKS-ervassa valmistellut työryhmä päätti osaltaan, että HYKS-erityisvastuualueen tutkimustoimikunnan varsinaisessa kokouksessa tulee käydä periaatekeskustelu tutkimustoiminnan uusien avauksien jatkosta: toimiiko instrumentti oikein vai ei ja kannattaako sen ylläpitäminen? Seuraavaa hakukierrosta varten tulee ainakin pohtia uusien avauksien kriteereitä: mitkä ovat uuden avauksen tunnusmerkit ja mikä on se uutuusarvo, jota haetaan? Onnistuessaan uuden avauksen pitää tuoda mukanaan jotain merkittävää. Se ei saa olla osa organisaation normaalia kehittämistoimintaa. Uuden avauksen tunnistamiseksi ehdotettiin, että hakuohjeeseen listataan uuden avauksen tunnusmerkkejä ja myös negatiivisista tunnusmerkkejä (eli kriteereitä, joita uusilla avauksilla ei saa olla). Rahoitettavien hankkeiden maksimimäärä voisi olla viisi hanketta ja rahoitusta tulisi myöntää suuremmille kokonaisuuksille. Se edellyttää, että organisaatioilta saadaan entistä laajempia ja organisoidumpia ehdotuksia uusiksi hankkeiksi. Rahoitusta voisi varata uusille avauksille yhteensä korkeintaan Rahoitusta ei myönnettäisi, jos esitetyt hankkeet eivät täytä uuden avauksen kriteereitä. Valmistelevassa työryhmässä tehdyt ehdotukset edellyttävät panostamista uusien avauksien arviointiin dokumentoidusti, kun ehdotusten läpimenoa pitää karsia asetettujen kriteerien perusteella. Se edellyttää, että ervan tutkimustoimikunta käyttää entistä enemmän resursseja ja tekee entistä enemmän työtä uusien hankkeiden arvioimiseksi. Mikäli ervan tutkimustoimikunnan jäsenet eivät ehdi tehdä tätä työtä, tarvittaneen erillinen työryhmä tai ulkopuoliset arvioijat uusien avauksien arviointiin. Lisäksi ervan hankehakemusten prosessiaikaa tulee lisätä, koska nykyisessä vuosikellossa uusien avauksien arviointi tapahtuu kesälomakauden aikana. Käytettävää aikaa on silloin lisättävä joko hakemuksia aikaistamalla tai päätöstä myöhentämällä. Tutkimustoimikunnan tulee keskustella myös siitä vaihtoehdosta, että uusina avauksina myönnettävästä rahoitusosuudesta luovutaan kokonaan. Nyt tehdyt uudet ehdotukset edellyttävät, että uusien avausten ehdotukset lisääntyvät, ehdotettujen hankkeiden koko kasvaa ja että noin 10 hakijaorganisaation joukosta saadaan kilpailuun mukaan aikaisempaa kunniahimoisempia ehdotuksia uusiksi avauksiksi, joilla on mahdollisuus täyttää asetetut kriteerit ja joita voidaan keskenään arvioida tällaisten kriteerien perusteella. Päätösesitys Tutkimustoimikunta käy keskustelun uusien avauksien käyttämisestä instrumenttina vuoden 2020 valtion tutkimusmäärärahan jakoperusteena. Jos tutkimustoimikunta päättää muuttaa uusien avauksien arviointikriteereitä tai uusien avauksien arviointiprosessia, tutkimustoimikunta pohtii myös muu-