MÜNCHENIN PYÖRÄILYOHJELMA PÄIVÄKOTI PYÖRÄRETKELLÄ PAIKOITUS ON OSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ. Poljin 6/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÜNCHENIN PYÖRÄILYOHJELMA PÄIVÄKOTI PYÖRÄRETKELLÄ PAIKOITUS ON OSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ. Poljin 6/2013"

Transkriptio

1 MÜNCHENIN PYÖRÄILYOHJELMA PÄIVÄKOTI PYÖRÄRETKELLÄ PAIKOITUS ON OSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ Poljin 6/2013 1

2 pääkirjoitus Ketjureaktio Kilometrikisa palkittiin 20. lokakuuta Suomen liikuttaja kunnianosoituksella. Kilometrikisan järjestäjän edustajina otimme palkinnon tietysti iloisesti yllättyneenä ja nöyrillä mielin vastaan. Suomen Ladun myöntämän arvostetun tunnustuksen ovat viime vuosina käyneet pokkaamassa muun muassa sellaiset institutionaaliset tahot kuin Suomen Partiolaiset, Puolustusvoimat ja Metsähallituksen luontopalvelut. Kilometrikisan palkitsemiseen vaikutti erityisesti sen liikuttamisvoima. Kilomerikisa innostaa vuosittain tuhansia uusia ihmisiä aloittamaan säännölliseen työmatkapyöräilyn ja aiheuttaa pyöräilyriippuvuutta joka puolella Suomea, todettiin huomionosoituksen perusteissa. Vuonna 2007 alkanut leikkimielinen kisa onkin muutamassa vuodessa yli kymmenkertaistanut osanottajamääränsä. Tänä vuonna osallistujia oli noin Vielä osallistujamäärääkin tärkeämpi on se tosiasia, että Kilometrikisa todella innostaa ihmisiä pyöräilemään enemmän ja tavoittaa lisäksi suuren määrän aivan uusia pyöräilijöitä. Osallistujille tehdyn vaikuttavuuskyselyn mukaan 16 prosenttia ei pyöräillyt juuri ollenkaan ennen Kilometrikisaa. Ja mikä tärkeintä, noin 60 prosenttia vastaajista ilmoitti jatkavansa entistä aktiivisempaa pyöräilyä myös kilpailun jälkeen. Tällä alkaa olla jo todellista ja pysyvää vaikutusta arjen liikkumistottumuksiin ja sitä kautta terveyteen, kun vielä muistetaan, että pelkästään Kilometrikisan kesto on noin viisi kuukautta. Lisäksi yli neljännes osallistujista koki, että Kilometrikisa on innostanut heitä myös ympärivuotiseen pyöräilyyn. Samaa tahtia Kilometrikisan kanssa on suosiotaan kasvattanut myös Ketjureaktio-hyväntekeväisyyskampanja. Työnantajat ja yksittäiset pyöräilijät sitoutuivat maksamaan euron jokaisesta joukkueensa polkemasta 25 kilometristä Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Mukaan saatiin tänä vuonna 164 joukkuetta, jotka kartuttivat rahastoa yli eurolla. Espoon kaupunki oli mukana peräti 55 joukkueen voimin ja keräsi yhteensä euroa. Kaupungin eri yksiköt saivat halutessaan lähteä mukaan, ja sponsorina oli Espoon kaupungin keskushallinto. Ihmiset lähtivät mielellään mukaan kun omassa yksikössä oli oma joukkue ja keskustelua kampanjasta syntyi läheisten työkavereiden kanssa, sanoo Kilometrikisaa koordinoinut Niko Torvela Espoon ympäristökeskuksesta. Kilometrikisa ja Ketjureaktio osoittavat hyvin sen, että pyöräilyn edistämiseen tarvitaan olosuhteiden kehittämisen lisäksi innostavaa kampanjointia. Hauskuus ja sosiaalisuus toimivat aina saarnaa paremmin. Suuri kiitos teille kaikille, jotka olette olleet mukana innostamassa ihmisiä mukaan omissa kunnissanne, työpaikoilla ja muissa yhteisöissä! Matti Hirvonen päätoimittaja PYÖRÄILYÄ LISÄÄMÄLLÄ EUROJA KAUPUNGIN KUKKAROON? teksti: Mari Päätalo Kokkolan kaupunki laatii parhaillaan pyöräilykaupunkiohjelmaa, jossa ehdotetaan pyöräilyn lisäämistä nykyisestä 15 prosentin kulkumuoto-osuudesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pyöräilyn lisääminen tuo mukanaan paljon myönteisiä asioita. Kymmenen hyvän ja yhdeksän kauniin rinnalle on onneksi saatu se konsulteista pätevin: raha. Maailman terveysjärjestö WHO:n laatiman HEAT laskelmamenetelmän avulla on mahdollista arvioida pyöräilyn lisääntymisestä aiheutuvia säästöjä väestötasolla. Säästöjä 1,6 miljoonaa euroa vuodessa Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 20 prosenttiin kaikista matkoista toisi Kokkolassa säästöjä vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Ja koska pyöräilyn lisääntymisen arvioidaan tapahtuvan vaiheittain, viimeisen vuoden 2020 maksimihyöty olisi 3 miljoonaa euroa. Laskelmassa on arvioitu ainoastaan työikäisten kuolleisuuden vähenemisestä saatavat säästöt. Esimerkiksi sairastavuuden vähenemisestä tulevia säästöjä laskelma ei huomioi. HEAT-laskelma tehtiin Kokkolan Pyöräilykaupunkiohjelman yhteydessä. Laskelman teki WSP Finland ja pyöräilykaupunkiohjelmaa tekee Valpastin Oy. Nurmijärvi ja Tampereen kaupunkiseutu verkoston jäseniksi Pyöräilykuntien verkoston uusimmat jäsenet ovat Nurmijärven kunta ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Nurmijärvi on kasvukunta Uudellamaalla ja asukkaan väkiluvullaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. Kaikista kunnista ja kaupungeista sijaluku on 24. Kolme neljäsosaa nurmijärveläisistä asuu taajamissa, joista suurimmat ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Pyöräilyllä on paljon lisäämispotentiaalia sekä näiden omaleimaisten kyläkeskusten sisällä että niiden välillä. Ikärakenne Nurmijärvellä on nuorekas ja kunnan ovatkin valinneet asuinpaikakseen monet lapsiperheet. Noin neljännes asukkaista on alle 15-vuotiaita. Pyöräilykuntien verkoston yhteyshenkilönä toimii suunnittelupäällikkö Juha Oksanen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään kuuluvat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kuntayhtymän rooli on keskeinen muun muassa Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 koordinoinnissa ja sen 31 kärkitoimenpiteen toteutumisen edistämisessä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Kaupunkiseudun liittyminen jäseneksi vahvistaa näin pyöräilyn kehittämisen yhteistyötä koko Tampereen seudulla. Parhaillaan on menossa pyöräilyn seudullisten pääreittien eli laatuväylien uudenmallisen ja laadukkaamman opastuksen suunnittelu. Jos lupa-asiat Liikenneviraston ja -ministeriön kanssa järjestyvät suunnitellusti, niin uudet opasteet nähdään väylien varsilla jo ensi keväänä. Kaupunkiseudun yhteyshenkilönä Pyöräilykuntien verkostoon toimii liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, Pyöräilykuntien verkosto toivottaa uudet jäsentahot lämpimästi tervetulleeksi pyöräilyn edistäjien eturintamaan! Pyöräilyn edistäminen ja laskelmat säästöistä kiinnostavat. Riikka Kallio (WSP Finland) ja Mari Päätalo (Valpastin Oy) Yle Keski-Pohjanmaan toimittajan Petra Haaviston haastateltavana. (kuva: Henri Keski-Sikkilä) Poljin 6/2013 Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti. Kansikuva: Sörnäisten rantatie, Helsinki, Risto-Jussi Isopahkala Seitsemästoista vuosikerta. ISSN Päätoimittaja Matti Hirvonen Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee) Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät) Toimitussihteeri, ulkoasu ja taitto: Risto-Jussi Isopahkala Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: Pyöräilykuntien verkosto ry Toinen linja Helsinki Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Kuntaliitto Poljin 7/2013 ilmestyy marraskuussa viikolla 48. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa mennessä. Sisällysluettelo: Paikoitus on osa liikennejärjestelmää...4 Talvipyöräilykampanja Gälven seudulla...6 Münchenin menestykseekkään pyöräilyohjelman tuloksia...7 Vironniemen päiväkoti pyöräretkellä...10 Lapin pyöräilyssä on taikaa Poljin 6/2013 Poljin 6/2013 3

3 PAIKOITUS ON OSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ teksti: Markku Lahtinen Kaupungin idea on ollut liikkumistarpeen poistaminen. Nyt olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa liikkuminen tuhoaa kaupungin. Melu, päästöt, ruuhkat, nopeuden vaatimus ja paikoituksen autioittava vaikutus ovat pilaamassa keskustojen asumisviihtyvyyden ja ajamassa asukkaat yhä kauemmas. Liikennesuunnittelun suurimpia mielipiteen muokkaajia viime vuosikymmeninä on ollut wieniläinen liikennesuunnittelun professori Hermann Knoflacher, 73. Hänet saatiin jälleen ravistelemaan kuulijoita Suomeen, kun Tampereen kaupunki järjesti Pysäköinti yhdyskuntasuunnittelussa -seminaarin lokakuun alussa. Knoflacher kertasi perusviestiään siitä, kuinka nopeasti auto on hävittänyt kaupungeista niiden satojen vuosien aikana syntyneen viihtyvyyden. Naapurien kohtaamisen sijasta ihmiset tööttäilevät autoissa toisilleen. Jatkuvasti halutaan liikkua nopeammin yhä vähemmällä energialla. Mutta minkä vuoksi? Säästetäänkö aikaa lisäämällä nopeuksia? Ei suinkaan. Wieniläiset ovat nyt kymmenen kertaa nopeampia kuin 1950-luvulla, mutta eivät ehdi perille yhtään sen aiemmin. Missään päin maailmaa ei vielä ole havaittu matka-aikojen lyhentyvän, vaan korvautuva aika käytetään kulkemiseen kauemmaksi. Onko kävelevä ihminen viisas ihminen? Kaikki eliölajit haluavat säästää energiaa, myös liikkumisessa. Niinpä kävelevät ihmiset ovat nopeasti sopeutuneet autoilijoiksi. Kun auto on mielessä, ympäristöäkin katselee autoilijan näkökulmasta. Autoistuva ympäristö muuttuu epäviihtyisäksi, siinä ei enää haluta kävellä. Epäviihtyvyyteen tottuu, kunhan vain autopaikkoja on riittävästi, ja ne ovat lähellä ja ilmaisia. Knoflacher tietää, millä yrittäjiin voi vedota: kävelykaduilla on eniten lompakoita neliömetriä kohti. Mutta miten saa päättäjien päät kääntymään? Pitää osata vetää oikeasta narusta, tarttua hihasta oikeaa päättäjää ja oikealla hetkellä. Tällä opilla Knoflacher on onnistunut saamaan kotikaupungissaan Wienissä läpi paljon tärkeitä liikenneratkaisuja. Siellä onkin toimiva joukkoliikenne, kehittyvä kävelyalue ja toimivaksi järjestetty pyöräily-ympäristö, mutta toisaalta kallista ja vaikeaa liikkua ja pysäköidä autolla. Silti autoliikenne jyrää keskustassa, kuten Velo-cityn kävijät muistavat. Knoflacherin mukaan ympäristö määrittää kulkumuotojakauman kun autoa voi pitää kotona, sillä ajetaan. Ratkaisua liikenteen ongelmiin ei saada niin kauan kuin paikoitusjärjestely on osa kaupunki- ja rakennussuunnittelua. Paikoitus tulee siirtää osaksi liikennesuunnittelua, liikennejärjestelmää. Silloin voidaan vertailla joukkoliikenteen vaikutuksia ja kustannuksia autoliikenteen ja paikoituksen yhdessä aiheuttamiin vaikutuksiin ja kustannuksiin. Auto on yksityisasia, mutta pysäköintipaikka ei. Paikoitustilojen rakentaminen ei tulisi olla yhteiskunnan vastuulla, vaan käyttäjien. Ratkaisuksi kaupungeissa sopivat erinomaisesti yksityisrahoitteiset laitokset. Suunnitelmallisena kokonaisuutena, niin kuin Tampereella, ne voivat muodostaa osan tasapainoista liikennejärjestelmää. Normitetut kiinteistökohtaiset pysäköintipaikat ovat yksilökeskeinen ratkaisu, joka vain edistää autoilua. Vain harvoilla kaupunkitalouksilla on auto Paikoitusseminaarin muita esiintyjiä olivat tutkija Hanna Kalenoja, joka kertoi henkilöliikennetutkimuksen tuloksista, ja juontajana toiminut liikennesosiologi Kalle Toiskallio. Suunnittelukulttuurin puuttuessa suunnitteluohjeista tulee katekismuksia, väitti Toiskallio. Pysäköinti ei ole luontaisetu, sillä sen järjestäminen maksaa. Kuka siis maksaa? Kaupunki, rakennuttaja vai pysäköijä. Usein työnantaja. Erityisesti työpaikan ilmainen pysäköinti vaikuttaa auton valintaan kulkumuodoksi. Pysäköinnin ongelmia yksilötasolla ovat paikkojen riittämättömyys ja kalleus. Järjestelmän kannalta ongelmat ovat aivan toiset: tariffin taso, informaation puutteellisuus, ylitarjonta, normien joustamattomuus, pysäköinnin Knoflacherin havaintoväline, Gehzeug, jalankulkuväline, osoittaa hupaisasti kuinka suuri tila yhden ihmisen kuljettamiseen autolla tarvitaan. (kuva: CC, Wikimedia) hallinnan puute, autoriippuvaisen maankäytön hajanaisuus. Pysäköinnin kokonaissuunnittelu on juuri siksi olennaista erottaa maankäytön suunnittelusta liikennesuunnittelun osaksi. Seminaariin osallistuneet kaupunki- ja liikennesuunnittelijat eri puolilta Suomea pantiin miettimään ongelmia ja ratkaisuja. Autopaikkojen miniminormin todettiin helposti tuottavan hajautuvaa autokaupunkia. Maksiminormin arveltiin paremmin sopivan keskustoihin. Tampereella tehdyssä tutkimuksessa oli selvinnyt, että Tammelan kaupunginosassa asuntoyhtiöt olivat luovuttaneet ylimääräiset autopaikkansa, keskimäärin kolmanneksen, muiden kuin omien asukkaiden käyttöön. Henkilöliikennetutkimuksen tuloksetkin tukivat näkemystä, että autopaikkatarve on hyvin erilainen erilaisilla kaupunkirakenteen vyöhykkeillä, mutta myös erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Autopaikkamäärää voidaan vähentää mm. silloin kun asukastiheys on suuri, toiminnat ovat sekoittuneet, joukkoliikenne on laadukas tai kun asukkaat ovat opiskelijoita, vanhuksia, vuokralaisia tai kun kyseessä on täydennysrakentaminen tai rakennusten suojelu. Näillä perusteilla voidaan vähentää paikoitustarvetta jopa kymmenillä prosenteilla. Hermann Knoflacher tutkii kirjoittajan kanssa Polkimen ja Pikajalan kirjoituksia Wienin opeista. (Kuva Hanna Montonen) Pääsin keskustelemaan Em. O. Univ. Prof. DI Dr. Knoflacherin kanssa myös pyöräilystä, kun minulle järjestyi tilaisuus tarjota hänelle illallinen. Keräsimme yhdessä puutarhasta juureksia ja hedelmiä särpimeksi, ja hän tunnusti olevansa maalaistalon poika itsekin. Eläkepäiviensä ratoksi hän viljelee mehiläisiä ja tuottaa hunajaa aivan Wienin porttien ulkopuolella. Knoflacher tuli liikennesuunnittelun professoriksi v ja sai toimialakseen vanhempia opettajia kiinnostamattomat asiat, kävelyn, pyöräilyn ja bussiliikenteen. Hän innostui asiasta ja onnistui saamaan päättäjien huomion näihin vähemmän kiinnostaviin kulkutappoihin juuri niihin aikoihin, kun autoliikenne Wienissä ajautui solmuun. Eräs Knoflacherin ensimmäisiä onnistumisia oli yliopiston saaminen luopumaan parkkipaikoistaan. Pienen vastaanhangoittelun jälkeen professoritkin tottuivat liikkumaan raitiovaunuilla. Knoflacher kertoi pelastaneensa erään maailman suosituimman pyörä- retkeilyreitin, Donauradwanderwegin jo ennen sen syntymistä 1970-luvulla, kun rekkaliikenne uhkasi jyrätä Tonavan rannat. Hän onnistui vakuuttamaan päättäjät pyöräreittiverkoston luomisesta myös Wienin keskustaan. Knoflacher on julkaissut useita poleemisia teoksia liikenteestä. Usein kohteena on auton valta ihmisten mielissä ja kaupungin ympäristössä. Hänen kirjansa Kaupungin ja liikenteen harmonia julkaistiin suomeksi v Tampereella hän esitteli uutta kirjaansa Zurück zur Mobilität, missä hän antaa ajatusten juurta liikuttaa mieltään enemmän kuin autoaan. Knoflacher on suuri Suomen ystävä, jolla on sauna kotonakin. Hän on viettänyt täällä pitkiä aikoja ja käynyt usein esiintymässä. Vaikka Knoflacher on ollut jo vuosia eläkkeellä, kysyntää hänen puhutteleville esityksilleen tuntuu riittävän. Edeltävänä viikonloppuna hän oli Etelä- Afrikassa, vaikka kotona seuraa kaipaa mehiläisten ohella myös vaimo. 4 Poljin 6/2013 Poljin 6/2013 5

4 MÜNCHENIN MENESTYKSEKKÄÄN PYÖRÄILYOHJELMAN TULOKSIA Teksti: Riikka Kallio Kirjoittaja työskentelee WSP Finland Oy:ssä erityisalanaan pyöräilyn edistämisen hankkeet ja tutkimukset. München oli esillä VeloCity jälkiseminaarissa moneen otteeseen, eikä suotta. Kaupungissa on tehty paljon työtä pyöräilyn edistämiseksi ja nyt tehty työ alkaa tuottaa tuloksia: Pyörämatkojen kulkutapaosuus on noussut yhdeksässä vuodessa 70 prosenttia. Gävlen talvipyöräilykampanja on levinnyt myös Faaluniin. Falunin Vintercyklisten 4 kampanjasivut: TALVIPYÖRÄILYKAMPANJA GÄVLEN SEUDULLA Teksti: Mirva Ilmoniemi, liikkumisen ohjauksen asiantuntija, HSL Gävleborgin seudulla Ruotsissa on kampanjoitu talvipyöräilyn edistämiseksi jo kolmena talvena vuodesta 2010 lähtien. Kiinnostus kampanjaa kohtaa on ollut suurta. Kampanjaan on syksyisin haettu osallistujia ja haastettu pyöräilemään töihin vähintään kolmena päivänä viikossa neljän talvikuukauden ajan. Kampanjan mainoksena käytetty Talvipyöräilijöitä haetaan juliste luo mielikuvan talvipyöräilijöistä seikkailuelokuvan sankareina. Osallistujat ovat saaneet käyttöönsä nastarenkaat, heijastinliivit, satulansuojan, valot, matkamittarin, sekä alennusta pyöräilykypärästä. Kampanjalla on nettisivu, jonne pyöräilysuoritukset on kirjattu. Nettisivulla on myös annettu osallistujille kannustavia raportteja suoriutumisesta. Hyvin kylmällä ilmalla (alle -15 C), kovalla tuulella, tai rankalla lumisateella on suositeltu olemaan pyöräilemättä. Seurantaan on silloin saanut ilmoittaa syyksi huonon sään jos kolme kertaa viikossa pyöräily ei onnistunut. Kampanjaan on kuulunut keväisin toukokuussa järjestetty päätöstapahtuma, jossa voittajat on palkittu. Gävlen talvipyöräilijät ovat kampanjatalvina ajaneet pyörällä keskimäärin 500 kilometriä / henkilö. Esimerkiksi talvella 2012/2013 noin km, jotka olisi ajettu autolla, korvattiin pyörällä ja vältettiin kahden tonnin hiilidioksidipäästöt. Osallistujilta kerätty palaute on ollut enimmäkseen positiivista. Osallistujat ovat kertoneet tuntevansa olonsa pirteämmiksi, terveemmiksi, onnellisemmiksi ja nauttineensa ulkona vietetystä ajasta. Joissakin kommenteissa on raportoi- Gävlen talvipyöräilysivut: tu sään aiheuttamista vaikeuksista kuten lumiset kadut ja vesisade. Osallistujat ovat arvostaneet erityisesti sitä, että saivat nastarenkaat pyöriinsä. Kaikki osallistujat halusivat jatkaa talvipyöräilyä seuraavanakin vuonna. Kampanjaa ovat tehneet yhteistyössä seuraavat tahot: Region Gävleborg, Gävle kommun, Sandvikens kommun, Landstinget Gävleborg, Länsstyrelsen Gävleborg. Kaupungin tunnuspatsaan leijona muutettiin kampanjajulisteissa polkupyöräksi ja seppele kypäräksi. (kuva: Münchenin kaupunki) 6 Poljin 6/2013 Poljin 6/2013 7

5 München on vuodesta 2009 alkaen tehnyt määrätietoista ja kattavaa työtä pyöräilyn edistämiseksi. Vuonna 2009 hyväksyttiin kaupungin pyöräilyohjelma, jonka tavoitteena oli pyörämatkojen kulkutapaosuuden kasvattaminen vähintään 17 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2008 pyörämatkojen kulkutapaosuus oli Münchenissä 14 %. Ohjelman tavoitteena oli myös liikenneturvallisuuden parantuminen, pyöräilyn integroiminen suunnitteluun läpi koko liikennesektorin, infraprojektien toteuttaminen ja markkinointikampanjan aloittaminen. Pyöräilyohjelman toteuttamiseksi pyöräilyinfrastruktuurin vuosittainen investointibudjetti kolminkertaistettiin 1,5 miljoonasta eurosta 4,5 miljoonaan euroon. Henkilöresursseja lisättiin siten, että pyöräilyn edistämisen parissa toimii yhteensä 11 henkilöä neljällä eri osastolla. Markkinointikampanjalle osoitettiin oma 2,2 miljoonan euron budjetti kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Pyöräilijälle pyöräilijän tarvitsema tila Infran parantamisen periaatteista Münchenissä kelpaa muiden ottaa oppia. Periaatteisiin kuuluu antaa pyöräilijöille heidän tarvitsemansa tila ja ottaa tila tarvittaessa autoilta, ei kävelijöiltä. Pyöräilijöiden erilaisten nopeuksien takia pyöräteiden ja -kaistojen tulee olla niin leveitä, että ohittaminen sujuu turvallisesti ja sujuvasti pyöräilijälle tarkoitetussa tilassa. Pyöräilyverkon tulee olla kattava, pyöräteiden pintojen tasaisia ja opastuksen houkuttelevaa. Lisäksi julkisilla paikoilla tulee olla riittävästi helposti saavutettavia ja turvallisia pyöräparkkeja. Näitä periaatteita noudattaen Münchenin pyörätieverkostoa ryhdyttiin laajentamaan 1200 kilometristä 1400 kilometriin, suunniteltiin ja rakennettiin uusi opastusjärjestelmä ja sallittiin kaksisuuntainen pyöräily yli 50 prosentilla yksisuuntaisista kaduista (noin 300 katua). Pyöräpysäköinnin parantamiseksi suunniteltiin toteutettavaksi 2000 uutta katettua paikkaa liityntäpysäköintiin, 2000 lisäpaikkaa muille julkisille alueille ja 400 uutta katettua pyöräpaikkaa asuinalueille. Lisäksi pyöräilijöille vaarallisia risteysalueita korjattiin turvallisemmiksi ja selkeämmiksi, muutettiin pääreittien päällysteitä pyöräilijäystävällisiksi ja Pyöräilyn pääverkko on toteutettu pääosin yksisuuntaisilla ratkaisuilla. (kuva: Liisamaria Kinnunen) lisättiin kaupungin rakennusjärjestykseen määräys polkupyörien säilytystilojen rakentamisesta uusiin ja korjattaviin rakennuksiin. Markkinointikampanja pyöräilykulttuuria luomassa Infran parannustoimenpiteiden rinnalla Münchenissä toteutettiin laaja ja innostava markkinointikampanja. Kampanjalla haluttiin lisätä pyöräilijöiden määrää ja pyöräilyn turvallisuutta sekä luoda Müncheniin pyöräilykulttuuri, joka nostaa pyöräilyn esiin osana urbaania elämäntapaa. Kampanja koostui lukuisista erilaisista elementeistä ja tapahtumista. Alla on listaus kampanjan osatavoitteista ja toimenpiteistä, jolla tavoite haluttiin saavuttaa: Tunnistettavuuden ja kaupungin imagon parantaminen: Tuunattiin kaupungin tunnus pyöräilyaiheiseksi ja pidettiin tunnusta näyttävästi esillä kaupungin keskustassa. Motivointi pyöräilemään useammin: Näytettiin ihmisille pyöräilyn kauneus pyöräilyn yö -tapahtumassa. Pyöräilijöiden osallistaminen: Vahvistettiin osallistumista ja yhteisöllisyyttä pyöräilijätähti-kilpailun avulla. Kilpailun kuvista saatiin myös hyvää markkinointimateriaalia. Jokaiselle jotain: Järjestettiin suuret pyörämarkkinat ja pyörähuutokauppa. Toimenpiteistä kertominen: Kutsuttiin paikallinen lehdistö paikalle aina kun uusia infratoimenpiteitä saatiin valmiiksi. Liikenneturvallisuuden parantaminen: Järjestettiin kaupunkilaisille ilmaisia pyörien kunnontarkistuspisteitä (jarrut, valot, renkaat). Informaation jakaminen: Tehtiin hankkeelle omat nettisivut ja esitteitä. Uusien asukkaiden vakuuttaminen: Järjestettiin uusille asukkaille opastettuja pyöräretkiä kaupunkiin tutustuttamiseksi. Tulevaisuuteen investoiminen: Järjestettiin koulukierrokset, joissa opetettiin ja kannustettiin lapsia pyöräilemään. Pyöräilyn kiinnostavuuden parantaminen: Tehtiin yhteistyötä taiteilijoiden kanssa, esim. pyöräilyn muotinäytökset. Pyöräilijöille toteutettiin oma opastus pyöräilyn pääverkolle 320 km osuudelle. (kuva: Liisamaria Kinnunen) Kannustavia tuloksia Lisätietoja: Münchenin esimerkki osoittaa, että määrätietoisella työllä ja kaupungin johdon sitoutumisella voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Ohjelman toteuttamista ohjattiin ja seurattiin kaupunginvaltuustossa ja sen alaisessa ohjausryhmässä, jossa oli edustajat osastojen johdosta. Toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toimeenpanemiseksi oli muodostettu useampia osa-aluekohtaisia työryhmiä (mm. liityntäpysäköinti, markkinointi, vaikeat risteykset). Ohjelman tuloksia ja pyöräilijöiden määrää seurataan vuosittain. Vuoden 2013 tulokset osoittavat, että esimerkiksi kaksisuuntainenpyöräily yksisuuntaisilla kaduilla on saatu toteutettua 98 %:iin suunnitelluista kohteista, opastusjärjestelmä on saatu toteutettua kokonaisuudessaan ja suunnitelluista liityntäpyöräpysäköintipaikoista ja muista pyöräpaikoista on saatu toteutettua 65 %. Vain asuinalueille suunniteltuja pysäköintipaikkoja ei ole päästy toteuttamaan. Pyörämatkojen kulkutapaosuus on noussut 10 %:sta (2002) 17 %:iin (2011). Merkittävää kulkutapaosuuden nousussa on se, että samaan aikaan myös joukkoliikenteen osuus on noussut jonkin verran ja kävelyn osuus on laskenut vain hieman. Siirtymä pyöräilyyn on tapahtunut siis pääasiassa henkilöautomatkoista: henkilöautomatkojen osuus vuonna 2002 oli 41 prosenttia ja vuonna 2011 enää 33 prosenttia. Lähteet: Hep Monatzeder, Mayor of the City of Munich: Developing a cycling culture in the City of Munich, Ideas, successful Approaches and Challenges for the Future Elisabeth Zorn, Department of Urban Planning and Building Regulation, Michael Lonhard, Department of Public Construction: Masterplan Bicycle Traffic in Munich Implementation and First Results 8 Poljin 6/2013 Poljin 6/2013 9

6 (kuvat: Juha Alhokoski) Pyörämatkan kuuluu olla pitkä, koska muuten se ei ole retki Sofia, 4 v. VIRONNIEMEN PÄIVÄKOTI PYÖRÄRETKELLÄ Vironniemen päiväkodin pyöräilytaitoiset lapset ovat lähdössä pyöräretkelle Helsingin Kruununhaasta Kumpulan Intian puistoon. Syksyisessä ilmassa on jännitystä, onhan osa lapsista mukana ensimmäistä kertaa. Jotkut olivat mukana jo viime keväänä samaan paikkaan suuntautuneella retkellä. Mukana on myös esikoululaisia läheisestä Virkkulan päiväkodista, jossa pyöräretkiperinne on vasta muotoutumassa. Lähtövalmistelut käyvät kuumina. Yksi retkelle osallistuvista aikuisista, Juha, tarkistaa, että kaikkien renkaissa on ilmaa ainakin lähdön hetkellä. Joku lastaan saattavista vanhemmista tarkistaa kaikkien pyöräilykypärät ja syystä osalla kypärä retkottaa pitkän remmin päässä takaraivolla. Onhan kaikkien pillimehuissa nimi? Ja kaksi euroa riittää hyvin jäätelörahaksi! järjestelee eväsvastuussa oleva Eero. teksti: Sanna Ojajärvi, Pyöräilykuntien verkosto Täytyy osata ohjata ja jarruttaa Ikärajaa ei ole, vaan Vironniemen päiväkodin pyöräretken pääsyvaatimuksena on ohjaamisen ja jarruttamisen taito. Apupyöriä tarvitsevat joutuvat odottamaan seuraavaa retkeä, mutta onneksi pyöräretki tehdään kaksi kertaa vuodessa! Jo edellisenä iltana aikuiset kokoontuivat neuvottelemaan siitä, miten saada kaikkein pienimmät mukaan lähtijät, 4-vuotiaat, selviämään retkestä hyvillä mielin. Heitä on mukana kolme. Aikuiset päättivät, että heidän kanssaan oikaistaan hiukan lyhyempää reittiä Töölönlahden kohdalla. Pyöräretkeä on siis edessä kilometriä. Pyöräilijät ovat muodostaneet päiväkodin sisäpihan nurkasta nurkkaan luikertelevan jonon, jonka on tarkoitus pysyä samassa järjestyksessä koko matkan ajan. Isot, nopeasti etenevät pyörät ja taitavimmat pyöräilijät ovat etujoukoissa ja pienet perässä, jottei tapahdu turhia peräänajoja. Jännityksestä hetkeksi hiljennyt porukka lähtee taluttamaan pyöriään sisäpihan portista Rauhankadulle ja siitä edelleen Varsapuistikkoon saakka. Ylämäet on parasta, koska ylämäessä saa kiriä, jopa ohittaa Sanni, 6 v. Vihdoin Kaisaniemen puistossa päästään pyörien selkään. Lapsia on letkassa 35 ja aikuisia tasaisin välein jonoon sijoittuneena kahdeksan. Eväät kulkevat aikuisten pyörien koreissa ja repuissa, jotta lapset voivat keskittyä ajamiseen. Juhalla on joskus ollut lainassa laatikkopyörä, joka toimi tavarankuljetuksessa erinomaisesti, mutta jonka polkeminen reitin jyrkissä ylämäissä osoittautui mahdottomaksi. Ohjeet ovat selvät: ajetaan jonossa ja ainoastaan ylämäessä saa ohittaa, jos voimat tuntuvat riittävän. Yleensä käy niin, että ylämäkiin tulee sumppu, joka sitten taas alamäissä purkautuu, kun pyörät rullaavat eri vauhtia. Risteyskohdissa pysähdytään ja odotetaan, että letka on taas kasassa. Lapset ajavat kieli keskellä suuta ja jokainen pysyy omalla paikallaan. Aikuiset sen sijaan sukkuloivat siellä, missä eniten tarvitaan. Joka risteyksessä sovitaan, kuka ajaa edeltä seuraavaan ja pysäyttää muun liikenteen hetkeksi, jotta lapset saavat ajaa keskeytyksettä. Roolit vaihtuvat sujuvasti lennossa, ja jokaisessa vähänkin jyrkemmässä mutkassa on aikuinen ohjaamassa ja näyttämässä tietä. Isompiin alamäkiin aikuiset muodostavat ketjun, jossa jokaista lasta kannustetaan: Hyvin menee, paina jarrua! Jäätelöt on tosikivat Eino 6 v. Vielä silta Mäkelänkadun yli, ja ollaan ensimmäisessä pysähdyspaikassa. Mäkelänrinteen uimahallilla syödään eväitä, käydään vessassa ja juostaan ja kiipeillään jännitys pois jaloista. Läheisen päiväkodin lahjoittamat vaihtohousut pelastivat erään retkeläisen, joka ei ehtinyt ajoissa vessaan. Edessä on yksi matkan kohokohdista, kapea Kumpulaan johtava polku, jonka juurakoiden ja kivien välillä on hauska pujotella. Reitti on niin kapea, että yhtäkkiä joku löytyy ojasta: Hei, täällä on hirveästi nokkosia! Pieniä kolareitakin matkan varrella sattuu, mutta kaikki antavat hövelisti moiset vahingot anteeksi. Intian puistossa kumotaan pyörät nurmikolle ja antaudutaan leikkimään. Keskittyminen on vienyt niin paljon energiaa, että kaikilla on kova nälkä ja mukaan otetut grillattavat tekevät kauppansa. Pyöräretkellä on aina kivaa, kun saa pyöräillä Emma, 6 v. 10 Poljin 6/2013 Poljin 6/

7 Pyöräily sallittu! Lasten pyöräily on aikuisten asennekysymys Matka jatkuu pian, sillä pyöräilemäänhän tänne on tultu. Säät ovat lähes poikkeuksetta suosineet reippaita pyöräilijöitä, ja aina on voitu pysähtyä matkan varrelle syömään eväitä ja nauttimaan retken tunnusta. Nytkin poiketaan vielä uimahallilla ja ostetaan jäätelöt Alppipuistossa syötäväksi. Yhdestä pyörästä on ilmeisesti venttiili rikki, mutta onneksi Pasilassa on pyöräkorjaamo, josta saadaan apua pulmaan. Aikuisista Krisse joutuu valitettavasti palaamaan Kruununhakaan ratikalla, sillä pyörästä puhkesi kumi eikä sitä enää matkan tässä vaiheessa malteta ryhtyä paikkaamaan. Lapsilla oli ollut Krissen pyörään liittyvä ennakkoaavistus jo lähtiessä: Sulla on niin ruosteinen mummopyörä, ettei se taida kestää koko matkaa. Vastaantulevat työmatkapyöräilijät hiukan ihmettelevät pyöräilevää koululaisporukkaa, varsinkin kun saavat kuulla ryhmän olevan päiväkodista ja nuorimpien 4-vuotiaita. Mä ajoin koko matkan mutkitellen, koska mä tarvitsin tasapainon. Tasapainon saa kun mutkittelee. Aatos, 6 v. Matkan viimeinen osuus, Linnunlaulun alamäkien laskettelu kohti Kaisaniemen puistoa on kaikkein vaativin. Maali häämöttää ja keskittyminen herpaantuu hiukan. Tällä kertaa kaikki Vironniemen päiväkodin pyöräretken reitti (kuva: maps.google.com) pysyvät pystyssä, mutta kerran, vuosia sitten, tapahtui ketjureaktio: joltakin irtosivat ketjut kesken polkemisen ja tuli aikamoinen ketjukolari. Matkan varrella sattuneista kolhuista huolimatta päällimmäiseksi jää tunne: Mä jaksoin polkea. Pyöräily on siksi kivaa, koska se on urheilua. Kun urheilee, jalat ja luut vahvistuu vahvemmiksi. Perillä Rauhankadulla ollaan hikisinä ja punaposkisina. Kaikki ovat jaksaneet pyöräillä koko kahdentoista kilometrin matkan ja ovat edelleen täynnä virtaa. Koko matkan jatkunut iloinen pulina ei taukoa päiväkodin pihallakaan. Vähän kyllä ihmetyttää se, että Juha ajoi aika hitaasti, vaikka sillä oli oikea kilpapyörä, tuumivat lapset porukalla. Kenenkään jalkoja ei väsytä, vaan niitä on ihana päästä vahvistamaan Säätytalon puiston kiipeilytelineeseen sillä aikaa kun vanhemmat kuulevat retken kuulumisia pääosin muilta aikuisilta. Lapset elävät jo seuraavassa hetkessä. Retken parasta antia on kohinalla vahvistunut itsetunto, porukassa kasvanut yhteishenki ja yhteinen onnistumisen ilo. Me tehtiin se taas! Ja joka kerta joku ensikertalainen pääsee mukaan tähän mahtavaan elämykseen. Pyöräretki kaupungin ytimessä monikymmenpäisen lapsijoukon kanssa ei ole tapana suomalaisissa päiväkodeissa eikä juuri kouluissakaan. Vironniemen päiväkodissa pyöräretkiä on tehty jo 1980-luvulta saakka. Retki on osa isompaa ajatusta: päiväkodissa tarjotaan lapselle mahdollisuuksia oppia itsestä ja maailmasta ja kasvaa turvallisessa yhteisössä omaksi itsekseen. Aikuisten tehtävä on mahdollistaa kokeminen ja uskaltaminen: aikuiset asettavat pyöräretkellä tietonsa, taitonsa ja aikansa lasten käyttöön. Pyöräretkellä lapsi tutustuu omiin voimiinsa, kokee onnistumista ja itsensä ylittämistä. Lapsi oppii myös toimimaan ryhmässä ja ottamaan huomioon muita liikenteessä kulkijoita. Lisäksi lapsi nauttii tauoista, jäätelöstä, kiipeilemisestä Intianpuistossa ja ohittamisesta ylämäessä. Ketjujen irtoamisestakin selvittiin! Aikuisilta pyöräretki lasten kanssa vaatii läsnäoloa: on osattava elää hetkessä, on reagoitava nopeasti vastaantuleviin tilanteisiin, on eläydyttävä lasten elämään juuri sillä hetkellä. Lisäksi tarvitaan tahtoa ja uskallusta pyöräillä lasten kanssa, sillä suomalaisessa liikennekulttuurissa pyöräily ei esimerkiksi koulujen rajoituksista päätellen kuulu alle 10-vuotiaille. Pyöräilytaitoihin, ohjaamiseen ja jarruttamiseen, perustuva pääsyvaatimus on Vironniemessä tarkoin harkittu, sillä ajokokemus on ikää merkittävämpi retkelle lähteviä lapsia yhdistävä seikka. Tästä kertoo jo retkeläisten ikähaitari neljästä seitsemään vuoteen. Vironnimen päiväkodin pyöräretki on hyvä muistutus siitä, miten lasten pyöräily on aikuisten asennekysymys. Päiväkodin keskeinen sijainti Helsinginniemellä ei ole pyöräretkelle ongelma vaan etu: pyörämatkan varrella on paljon nähtävää ja koettavaa. Viime vuodesta alkaen olemme ruvenneet ihmettelemään, miksi päiväkotien ohjelmassa ei pidetä tärkeänä sellaisten tärkeiden taitojen oppimista kuin pyöräily tai uiminen. Viime vuonna nimittäin ennen Kööpenhaminan matkaa kaikki lapset opettelivat ajamaan takapi- halla pyöräkoulussa lainapyörillä. Se tuntui niin tärkeältä taidolta, että pyöräkoulu uusitaan ensi keväänä, linjaa Vironniemen päiväkodin johtaja Kiti Hakkola. Toivottavasti nämä päiväkotiinsa ja päiväkodissaan pyöräilevät lapset eivät enää tulevina vuosina törmää koulujen pyöräilyrajoituksiin. Kiitos yhteistyöstä, Vironniemen päiväkoti! Juttua varten on haastateltu Vironniemen päiväkodin johtaja Kiti Hakkolaa ja lastenhoitaja Juha Alhokoskea. Lasten kommentteja on kerännyt Juha Alhokoski. Hyvin menee, paina jarrua! Vinkkejä lasten pyöräretken järjestämiseksi -uskalla pyöräillä ja antaa lasten pyöräillä -tarkista kaikkien pyörien kunto ennen retkeä -ohjeista lapset ennen lähtöä: jonossa ajaminen, ohittamissäännöt ym. ohjeet -pidä palaveri aikuisten kesken ennen retkeä: työnjako, vastuut, yksilölliset erityistarpeet -käy itse etukäteen pyöräilemässä suunniteltu reitti: tutustu erityistä tarkkaavaisuutta vaativiin risteyksiin, jyrkkiin ala- ja ylämäkiin yms. -opasta ja kannusta lapsia aktiivisesti koko matkan ajan: muistuta ohjaamisesta, jarruttamisesta, tulevista tauoista jne. -ota mukaan juomaa ja pientä syötävää ja pidä riittävästi taukoja matkan aikana -jousta retkellä sattuu ja tapahtuu! -iloitse pyöräilystä lasten kanssa 12 Poljin 6/2013 Poljin 6/

8 Tolosjoen ylitys on virkistävä välikohtaus muutoin karulla polulla. LAPIN PYÖRÄILYSSÄ ON TAIKAA teksti ja kuva: Markku Lahtinen Loppukesän matkailun virkistykseksi on Saariselälle kehitelty maastopyöräilyviikonloppu, joka järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Poljin lähetti toimittajansa tutustumaan tapahtumaan. Avarat maisemat ja rauhallinen elämäntapa houkuttelevat Lappiin yrittäjiä, virkamiehiä ja muita työn rasittamia virkistäytymään. Hiihdon, kalastuksen ja ruskaretkeilyn lisäksi on keksitty houkutella muitakin liikunnallisia harrastajia, niin kuin nyt näitä maastopyöräilijöitä. Kun maastossa pyöräily kulovalkean tavoin levisi uutena liikuntamuotona, pelättiin ajajien kuluttavan karrelle maat ja mannut niin taajamien liepeillä kuin erämaassakin. Siltä ajalta on peräisin Urho Kekkosen kansallispuistonkin ehdoton pyöräilykielto. Maastopyöräilystä ei ole tullut luonnon vaivaa, ja nyörejä olisi ehkä syytä höllentää. Tuntuu hieman oudolta, että samaisessa puistossa saa kuitenkin ajaa pörräävällä nelipyöräisellä mönkijällä omia väyliään pitkin. Vanhat, hyvät reitit Dominick Arduin, Ranskasta Lappiin muuttanut ulkoilun profeetta, havaitsi Lapin maaston soveltuvuuden maastopyöräilyyn, jopa monipäiväisiin retkiin Jäämeren rantaan asti. Hän piti majapaikkanaan Saariselkää, minne merkittiin ja opastettiin kymmenkunta eri pituista ja eri vaativuustasoista päiväretkiin ja lenkkeilyyn sopivaa reittiä. Karttakeskus julkaisi niistä karttasarjankin, joka edelleen on innokkaimpien harrastajien aarteena. Dominickin reittien merkkipaalut löytyvät yhä avarasta maastosta. Polkuja on harvassa, aluskasvillisuus niukkaa ja puut kaukana toisistaan. Paikoin pyöräreitit ovat niin vähän tallatuilla poluilla, että kaidalla tiellä pysyminen vaatii herkeämätöntä tarkkailua. Pyöräilijää säikkyvät porolaumat pelästyttävät välillä kartanlukuun uppoutuneen ajajankin. Toisin paikoin reitit kulkevat kivikkoisia metsäautoteitä, jotka saattavat johtaa vaikka kultakaivokselle. Näyttää siltä, että kaivinkoneet jättävät maastoon pyöräilijää suurempia ruhjeita. Kansallispuiston ulkopuolelle sijoittuvat reitit kulkevat myös vaativassa maastossa. Kaunispäälle johtaa lähes pystysuora nousu, joka panee monet huonosti harjoitelleet puuskuttamaan. Puuttomalta laelta avautuva tunturimaisema luo sitä laulussa ylistettyä Lapin outoa taikaa. Nattasten näpykät siintävät eteläisellä taivaanrannalla sinisinä, ja jylhä Kiilopää hohtaa lähempänä. Vinha on tunturi myös alaspäin ajella. Loivempikin rinne vie mukanaan, ja mutkikkaalla polulla on hauska pomppia kivien yli ja kurvailla mutkissa. Vielä nautinnollisempaa on kuitenkin ylittää vesistö: kymmenien metrien levyinen Tolosjoki virtaa vuolaasti vielä syyskesällä. Sen ylittäminen on tarpeen, jos lähtee Kutturan suunnalle Saariselältä. Lahkeet on syytä kääriä ja koettaa työnnellä pyörää samalla kun etsii kivien seasta pitävää paikkaa jaloillensa. Kylmän veden yli päästyään tunteekin itsensä sankariksi. Taitojen koettelua Maastopyöräilyviikonloppu huipentui maratonkilpailuun, jossa kovimmat ajelivat 80 km toisten tyytyessä lyhyempiin matkoihin. Reitti vei heti peräjälkeen kolmen monisataametrisen tunturin laelle ja putosi välillä niiden väliseen kosteaan notkelmaan. Laella vaivasivat kivikot ja notkoissa kosteat ojanpainanteet. Juuri tämän vuoksi maastopyöräily on niin hauskaa: hiki virtaa, henki ahdistaa ja vain äärimmilleen trimmatuin lihaksin ja nuorallatanssijan lailla tasapainoillen saattaa selvittää polut nolaamatta itseään. Kuka tästä haluaisi jäädä paitsi! Ajajat olivat yleensä nuorehkoja ja urheilullisia miehiä ja naisia, joiden trikoita koristivat pyörä- ja tarviketuottajien logot. Pyörät olivat hiilikuituisia ja yleensä täysjoustoisia pelejä, sillä reitti oli vaativa, eikä alamäen ajaminen ollut suinkaan lepäilyä. Huippu-urheilijoita enemmän paikalla oli kuitenkin kuntoajajia ja kaveriporukoita, jotka olivat ottaneet tämän tapahtuman omaksi nimikokseen, jonne tulla vuosi toisen perästä. Näin voi alkaa kilpailla itsensä kanssa, pärjäänkö tänä vuonna paremmin kuin viimeksi, onko keli sopiva, haittaako liukkaus. Alkuhöykkyytyksen jälkeen seurasi myös tasaisempaa taivalta metsätiellä, taukopaikkoja ja evästä ja loppusuora ulkoilureitin tasaisella pohjalla. Toimittaja saapui maaliin muutaman tunnin ajon jälkeen hyvävoimaisena ja onnellisena, mutta hikisenä liian paksu pusakka, hän epäili. 14 Poljin 6/2013 Poljin 6/

9 -Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! Pyöräilykuntien verkosto ry Verkostoon liittyminen Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muun kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekä tuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa. Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntatalo, Toinen linja Helsinki Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot. Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: kunnassa asukkaita alle euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita yli euroa Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa keskisuuri yritys (15-50 työntekijää) 550 euroa suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan AKAA Timo Toivonen ESPOO Petri Suominen (09) FORSSA Jenni Järvinen (03) HANKO Hannu Simelius HELSINKI Marek Salermo (09) HYVINKÄÄ Kimmo Kiuru (019) HÄMEENLINNA Hannu Sainio (03) JANAKKALA Helena Luoti (03) JOENSUU Jarmo Tihmala JYVÄSKYLÄ Timo Vuoriainen (014) JÄRVENPÄÄ Sari Piela (09) KAARINA Jyrki Lappi (02) KANGASALA Markku Lahtinen (03) Poljin 6/2013 KARVIA Sirpa Ala-Rämi (02) KAUHAJOKI Harri Virtanen (06) KOKKOLA Carita Laitala KOUVOLA Jyrki Ojanen KRUUNUPYY Kaisa Karlström (06) LAHTI Matti Hoikkanen (03) LAPPEENRANTA Mauri Backman LEMPÄÄLÄ Jaakko Hupanen (03) LIETO Mika Närvi (02) LOHJA Timo Mäkinen (019) LOVIISA Markus Lindroos NURMIJÄRVI Juha Oksanen OULU Jorma Heikkinen PARAINEN Martti Nilsson PERHO Jukka Hillukkala PIRKKALA Mikko Keränen PIETARSAARI Ben Griep PORI Sanna Välimäki PORVOO Hanna Linna-Varis (019) ORIVESI Päivi Valkama RAASEPORI Jan Gröndahl RAISIO Marja Uusitalo (02) RAUMA Leena Ruusu-Viitanen (02) RIIHIMÄKI Aili Tuppurainen (019) SEINÄJOKI Keijo Kaistila, (06) TAMPERE Timo Seimelä TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Katja Seimelä TURKU Harry Jakkola TUUSULA Risto Kanerva (09) UUSIKAUPUNKI Kari Koski (02) UTAJÄRVI Hannele Karhu VAASA Siri Gröndahl (06) VANTAA Timo Väistö (09) YLÖJÄRVI Seppo Reiskanen (03) ELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTO Erika Helin (020) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Petri Sipilä HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Anna Ruskovaara KAMPIN SUUTARI Hannu Heiskanen LINEA KONSULTIT OY Sakari Somerpalo LUONTO-LIITTO RY Leo Stranius MOTIVA OY Sara Lukkarinen NAVICO OY Timo Perälä RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala SITO OY Jussi Nykänen (020) STRAFICA OY Juha Heltimo SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Hanna Hakko TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Sanna Karppinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kalle Vaismaa TRAFIX OY Leena Gruzdaitis TURVATEC OY Raine Anttonen (03) VALPASTIN OY Mari Päätalo VECO OY Unto Vesterinen VELOCRAFT Pieter Deleu WSP FINLAND OY Minna Raatikka

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille 2015 Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Kangasalan kestävän liikenteen toiminta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy TYÖNANTAJAN KEINOJA Sijainti Infrastruktuuri Liikkumisen palvelut Edut Informaatio,

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä).

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). Pyydän saada puhua. a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). b) isoissa yrityksissä toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai jonkun

Lisätiedot

Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri. Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri. Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne Pyöräilyverkon rakentaminen ei ole mahdollista ottamatta huomioon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY Euroopan parhaat käytännöt pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY 1. Palapeli Khti Kohti kk kokonaiskuvaa ik Paras pyöräilysuunnitelma on autoilusuunnitelma.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja 50 Osanottajia yhteensä 49 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Thure Seppo Suur-Savon SB 50 191 94 97 2 9 9 2 Riihiluoma Tapio

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari DI Noora Airaksinen, Sito Oy Kahden vuoden aikana on kokeiltu lukuisia toimenpiteitä toimivia ja vähemmän toimivia Yhteistyöverkosto on laajentunut ja tiivistynyt.

Lisätiedot

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI oppii Euroopasta PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI 2009-12 Tausta: valtuuston strategiaohjelma Liikennejärjestelmää

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

VIISAS LIIKKUMINEN JOENSUUN TAPAAN. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Ari Varonen

VIISAS LIIKKUMINEN JOENSUUN TAPAAN. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Ari Varonen VIISAS LIIKKUMINEN JOENSUUN TAPAAN Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 19.5.2015 Ari Varonen KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISTYÖN JATKUVUUS JOENSUUSSA Toiminnallinen seudullinen kävelyn ja pyöräilyn edistämishanke

Lisätiedot

Promoting Cycling and Walking Liikenneinsinööri Timo Seimelä

Promoting Cycling and Walking Liikenneinsinööri Timo Seimelä Promoting Cycling and Walking 5.5.2014 Liikenneinsinööri Timo Seimelä Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Pormestariohjelma Tampereen uusi kaupunkistrategia Kantakaupungin yleiskaava Keskustan strateginen

Lisätiedot

LIIKKUJAN VIIKKO 2016 Kuntien ja kaupunkien yhteenveto

LIIKKUJAN VIIKKO 2016 Kuntien ja kaupunkien yhteenveto LIIKKUJAN VIIKKO 2016 Kuntien ja kaupunkien yhteenveto Sini Marttinen MOTIVA OY 21.12.2016 #mobilityweek #liikkujanviikko Smart mobility. Strong economy. www.mobilityweek.eu TURKU Elämyksellisiä bussimatkoja

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 36 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Tiihonen Tommi Kymenlaakson RT Y 187 94 93 3 6 9 2 Palo Timo Porvoon

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

300m aj. 48,81 Suvi Eerikäinen Jämsänkoski korkeus 163 Terhi Ignatius Tampere seiväs 360 Maria Kytölä Siiri Saalo

300m aj. 48,81 Suvi Eerikäinen Jämsänkoski korkeus 163 Terhi Ignatius Tampere seiväs 360 Maria Kytölä Siiri Saalo Hyvinkään seudun urheilijat Seuraennätykset Päivitetty 17.9.2016/ MK NAISET 17 300m 42,64 Emma Simberg 10.7.2016 Jämsä 400m 62,71 Emma Simberg 19.8.2016 Kajaani 800m 2.26.07 Kaarina Lehtonen 12.9.2015

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Esteetön piha ja puutarha

Esteetön piha ja puutarha Esteetön piha ja puutarha 1 Kun puhutaan esteettömyydestä, niin on kysyttävä: MITÄ OVAT ESTEET? On pitänyt oppia itse syömään ja kävelemään Oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja. Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja. Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu

Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja. Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja. Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu Meidän työpaikkamme Kiviniemen koulu Perusopetusryhmiä 12 ja alueellisia pienryhmiä 4 Oppilaita

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen 1.1.2017 1 (6) Sonera Ethernet Yleistä Tämä hinnasto sisältää Sonera Ethernet Operator ja Sonera Ethernet Capacity -tuotteet. Ethernet Operator - tuote koostuu nieluliittymästä (MEOD) ja siihen kytkettävistä

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk.

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk. Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 8/2016 Kokoustiedot Aika 23.11.2016 klo 10.04-13.20 Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka I varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project South-East Finland Russia ENPI CBC (European Neigbourhood and Partnership Instrument, Cross-Border Cooperation), 2007-2013 Päiväkotipilotti Vanhempien kysely

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen Open Arctic Challenge 16.9.2015, Oulu Petri Jääskeläinen DATA, Big Data.. 2 16.9.2015 Lähde: OECD DATA, Big Data.. 3 16.9.2015 Lähde: Big Data and Urban Mobility Cairo June 2, 2014, The World Bank Group

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä 1 15.9.2016 Timo Seimelä 2 Kehittämistoiveita tieliikennelakiin Pysäköinti Kameravalvonta Pyöräilyn edistäminen Raitiotie

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos:

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: Poliisien SM suunnistuskilpailut 22.8.2013 Raaseporissa Lähtöluettelo N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: M 61 10:30 Risto Vesaluoma 97688 Jokilaaksojen poliisilaitos 62 10:32 Janne Vasenius

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/ Ennen liikennejärjestelmätyöryhmän kokousta on seuturyöryhmien yhteinen seutustrategiatyöpaja klo 8:30 alkaen. Tilaisuuksien välissä tarjotaan lounas n. klo 12:15. Aika: torstai 25.8.2016 noin klo 12:45

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, SKAL 0,5 km (v) 1. Petra Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat ry 6.20 Lapset alle 8, SKAL 0,5 km (v) 1. Jukka Rautio Oulun Kuorma-autoilijat ry 3.08 2. Jenni Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 3. 22.9.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Yhteenveto Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä tehdyistä asukas- ja koululaiskyselyistä KYSELYT JA HAASTATTELUT Asukas- ja koululaiskyselyt

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Leppiniemi Jarmo 3 Sitoutumattomat - 2757 4601,00 valittu 2 Akaan-Penttilä Eero 8 Kokoomus 794 3793,00 valittu 3 Hakala Lotta 4 Sitoutumattomat - 557

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

SKAL:n & Taksiliiton hiihtomestaruuskilpailut Tulostettu klo Sivu 1 STL 6v 1km Lähti : 3 Keskeytti : 0 Hylätty : 0

SKAL:n & Taksiliiton hiihtomestaruuskilpailut Tulostettu klo Sivu 1 STL 6v 1km Lähti : 3 Keskeytti : 0 Hylätty : 0 Tulostettu 12.03.16 klo 13.30.05 Sivu 1 STL 6v 1km 1 503 Savolainen Anni Kuopion Taksiautoilijat ry 17.35,9 0,0 2 504 Vepsäläinen Julianna Suonenjoen Taksiautoilijat r 20.29,5 +2.53,6 3 502 Juvani Iiris

Lisätiedot

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle Sivu 1 / 1 Taustakartoitus: Henkilöstön työmatkaliikkuminen Tähdellä *) merkityt kysymykset ovat pakollisia. 1) Organisaation tiedot Organisaation nimi * Toimipaikka * Katuosoite * Työntekijöiden määrä

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Tiivistelmä 13.11.2015 Tämän yhteenvedon lisäksi työstä on laadittu laajempi taustaraportti Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Hämeen

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna Liikenne projekti Tina, Lavina ja Jenna Tinan liikuntaapäiväkirja 23.03 maanantai. 24.03 tiistai Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins. Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins Harrastuksiin liittyvää liikuntaa

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa

Lisätiedot

Lohjelma iltapäivän avaus. Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen

Lohjelma iltapäivän avaus. Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen Lohjelma iltapäivän avaus Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen Seudut Valtakunnallinen Alueellinen Media Rahoittajat Liikenne virasto LVM Lohjelman koordinointi MOTIVA Koordinaation ohjausryhmä

Lisätiedot

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntien seudullinen liikenneturvallisuusryhmä yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa jalkautuivat tarkkailemaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot