MÜNCHENIN PYÖRÄILYOHJELMA PÄIVÄKOTI PYÖRÄRETKELLÄ PAIKOITUS ON OSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ. Poljin 6/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÜNCHENIN PYÖRÄILYOHJELMA PÄIVÄKOTI PYÖRÄRETKELLÄ PAIKOITUS ON OSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ. Poljin 6/2013"

Transkriptio

1 MÜNCHENIN PYÖRÄILYOHJELMA PÄIVÄKOTI PYÖRÄRETKELLÄ PAIKOITUS ON OSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ Poljin 6/2013 1

2 pääkirjoitus Ketjureaktio Kilometrikisa palkittiin 20. lokakuuta Suomen liikuttaja kunnianosoituksella. Kilometrikisan järjestäjän edustajina otimme palkinnon tietysti iloisesti yllättyneenä ja nöyrillä mielin vastaan. Suomen Ladun myöntämän arvostetun tunnustuksen ovat viime vuosina käyneet pokkaamassa muun muassa sellaiset institutionaaliset tahot kuin Suomen Partiolaiset, Puolustusvoimat ja Metsähallituksen luontopalvelut. Kilometrikisan palkitsemiseen vaikutti erityisesti sen liikuttamisvoima. Kilomerikisa innostaa vuosittain tuhansia uusia ihmisiä aloittamaan säännölliseen työmatkapyöräilyn ja aiheuttaa pyöräilyriippuvuutta joka puolella Suomea, todettiin huomionosoituksen perusteissa. Vuonna 2007 alkanut leikkimielinen kisa onkin muutamassa vuodessa yli kymmenkertaistanut osanottajamääränsä. Tänä vuonna osallistujia oli noin Vielä osallistujamäärääkin tärkeämpi on se tosiasia, että Kilometrikisa todella innostaa ihmisiä pyöräilemään enemmän ja tavoittaa lisäksi suuren määrän aivan uusia pyöräilijöitä. Osallistujille tehdyn vaikuttavuuskyselyn mukaan 16 prosenttia ei pyöräillyt juuri ollenkaan ennen Kilometrikisaa. Ja mikä tärkeintä, noin 60 prosenttia vastaajista ilmoitti jatkavansa entistä aktiivisempaa pyöräilyä myös kilpailun jälkeen. Tällä alkaa olla jo todellista ja pysyvää vaikutusta arjen liikkumistottumuksiin ja sitä kautta terveyteen, kun vielä muistetaan, että pelkästään Kilometrikisan kesto on noin viisi kuukautta. Lisäksi yli neljännes osallistujista koki, että Kilometrikisa on innostanut heitä myös ympärivuotiseen pyöräilyyn. Samaa tahtia Kilometrikisan kanssa on suosiotaan kasvattanut myös Ketjureaktio-hyväntekeväisyyskampanja. Työnantajat ja yksittäiset pyöräilijät sitoutuivat maksamaan euron jokaisesta joukkueensa polkemasta 25 kilometristä Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Mukaan saatiin tänä vuonna 164 joukkuetta, jotka kartuttivat rahastoa yli eurolla. Espoon kaupunki oli mukana peräti 55 joukkueen voimin ja keräsi yhteensä euroa. Kaupungin eri yksiköt saivat halutessaan lähteä mukaan, ja sponsorina oli Espoon kaupungin keskushallinto. Ihmiset lähtivät mielellään mukaan kun omassa yksikössä oli oma joukkue ja keskustelua kampanjasta syntyi läheisten työkavereiden kanssa, sanoo Kilometrikisaa koordinoinut Niko Torvela Espoon ympäristökeskuksesta. Kilometrikisa ja Ketjureaktio osoittavat hyvin sen, että pyöräilyn edistämiseen tarvitaan olosuhteiden kehittämisen lisäksi innostavaa kampanjointia. Hauskuus ja sosiaalisuus toimivat aina saarnaa paremmin. Suuri kiitos teille kaikille, jotka olette olleet mukana innostamassa ihmisiä mukaan omissa kunnissanne, työpaikoilla ja muissa yhteisöissä! Matti Hirvonen päätoimittaja PYÖRÄILYÄ LISÄÄMÄLLÄ EUROJA KAUPUNGIN KUKKAROON? teksti: Mari Päätalo Kokkolan kaupunki laatii parhaillaan pyöräilykaupunkiohjelmaa, jossa ehdotetaan pyöräilyn lisäämistä nykyisestä 15 prosentin kulkumuoto-osuudesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pyöräilyn lisääminen tuo mukanaan paljon myönteisiä asioita. Kymmenen hyvän ja yhdeksän kauniin rinnalle on onneksi saatu se konsulteista pätevin: raha. Maailman terveysjärjestö WHO:n laatiman HEAT laskelmamenetelmän avulla on mahdollista arvioida pyöräilyn lisääntymisestä aiheutuvia säästöjä väestötasolla. Säästöjä 1,6 miljoonaa euroa vuodessa Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen 20 prosenttiin kaikista matkoista toisi Kokkolassa säästöjä vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Ja koska pyöräilyn lisääntymisen arvioidaan tapahtuvan vaiheittain, viimeisen vuoden 2020 maksimihyöty olisi 3 miljoonaa euroa. Laskelmassa on arvioitu ainoastaan työikäisten kuolleisuuden vähenemisestä saatavat säästöt. Esimerkiksi sairastavuuden vähenemisestä tulevia säästöjä laskelma ei huomioi. HEAT-laskelma tehtiin Kokkolan Pyöräilykaupunkiohjelman yhteydessä. Laskelman teki WSP Finland ja pyöräilykaupunkiohjelmaa tekee Valpastin Oy. Nurmijärvi ja Tampereen kaupunkiseutu verkoston jäseniksi Pyöräilykuntien verkoston uusimmat jäsenet ovat Nurmijärven kunta ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Nurmijärvi on kasvukunta Uudellamaalla ja asukkaan väkiluvullaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. Kaikista kunnista ja kaupungeista sijaluku on 24. Kolme neljäsosaa nurmijärveläisistä asuu taajamissa, joista suurimmat ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Pyöräilyllä on paljon lisäämispotentiaalia sekä näiden omaleimaisten kyläkeskusten sisällä että niiden välillä. Ikärakenne Nurmijärvellä on nuorekas ja kunnan ovatkin valinneet asuinpaikakseen monet lapsiperheet. Noin neljännes asukkaista on alle 15-vuotiaita. Pyöräilykuntien verkoston yhteyshenkilönä toimii suunnittelupäällikkö Juha Oksanen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään kuuluvat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kuntayhtymän rooli on keskeinen muun muassa Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 koordinoinnissa ja sen 31 kärkitoimenpiteen toteutumisen edistämisessä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Kaupunkiseudun liittyminen jäseneksi vahvistaa näin pyöräilyn kehittämisen yhteistyötä koko Tampereen seudulla. Parhaillaan on menossa pyöräilyn seudullisten pääreittien eli laatuväylien uudenmallisen ja laadukkaamman opastuksen suunnittelu. Jos lupa-asiat Liikenneviraston ja -ministeriön kanssa järjestyvät suunnitellusti, niin uudet opasteet nähdään väylien varsilla jo ensi keväänä. Kaupunkiseudun yhteyshenkilönä Pyöräilykuntien verkostoon toimii liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, Pyöräilykuntien verkosto toivottaa uudet jäsentahot lämpimästi tervetulleeksi pyöräilyn edistäjien eturintamaan! Pyöräilyn edistäminen ja laskelmat säästöistä kiinnostavat. Riikka Kallio (WSP Finland) ja Mari Päätalo (Valpastin Oy) Yle Keski-Pohjanmaan toimittajan Petra Haaviston haastateltavana. (kuva: Henri Keski-Sikkilä) Poljin 6/2013 Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti. Kansikuva: Sörnäisten rantatie, Helsinki, Risto-Jussi Isopahkala Seitsemästoista vuosikerta. ISSN Päätoimittaja Matti Hirvonen Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee) Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät) Toimitussihteeri, ulkoasu ja taitto: Risto-Jussi Isopahkala Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: Pyöräilykuntien verkosto ry Toinen linja Helsinki Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Kuntaliitto Poljin 7/2013 ilmestyy marraskuussa viikolla 48. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa mennessä. Sisällysluettelo: Paikoitus on osa liikennejärjestelmää...4 Talvipyöräilykampanja Gälven seudulla...6 Münchenin menestykseekkään pyöräilyohjelman tuloksia...7 Vironniemen päiväkoti pyöräretkellä...10 Lapin pyöräilyssä on taikaa Poljin 6/2013 Poljin 6/2013 3

3 PAIKOITUS ON OSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ teksti: Markku Lahtinen Kaupungin idea on ollut liikkumistarpeen poistaminen. Nyt olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa liikkuminen tuhoaa kaupungin. Melu, päästöt, ruuhkat, nopeuden vaatimus ja paikoituksen autioittava vaikutus ovat pilaamassa keskustojen asumisviihtyvyyden ja ajamassa asukkaat yhä kauemmas. Liikennesuunnittelun suurimpia mielipiteen muokkaajia viime vuosikymmeninä on ollut wieniläinen liikennesuunnittelun professori Hermann Knoflacher, 73. Hänet saatiin jälleen ravistelemaan kuulijoita Suomeen, kun Tampereen kaupunki järjesti Pysäköinti yhdyskuntasuunnittelussa -seminaarin lokakuun alussa. Knoflacher kertasi perusviestiään siitä, kuinka nopeasti auto on hävittänyt kaupungeista niiden satojen vuosien aikana syntyneen viihtyvyyden. Naapurien kohtaamisen sijasta ihmiset tööttäilevät autoissa toisilleen. Jatkuvasti halutaan liikkua nopeammin yhä vähemmällä energialla. Mutta minkä vuoksi? Säästetäänkö aikaa lisäämällä nopeuksia? Ei suinkaan. Wieniläiset ovat nyt kymmenen kertaa nopeampia kuin 1950-luvulla, mutta eivät ehdi perille yhtään sen aiemmin. Missään päin maailmaa ei vielä ole havaittu matka-aikojen lyhentyvän, vaan korvautuva aika käytetään kulkemiseen kauemmaksi. Onko kävelevä ihminen viisas ihminen? Kaikki eliölajit haluavat säästää energiaa, myös liikkumisessa. Niinpä kävelevät ihmiset ovat nopeasti sopeutuneet autoilijoiksi. Kun auto on mielessä, ympäristöäkin katselee autoilijan näkökulmasta. Autoistuva ympäristö muuttuu epäviihtyisäksi, siinä ei enää haluta kävellä. Epäviihtyvyyteen tottuu, kunhan vain autopaikkoja on riittävästi, ja ne ovat lähellä ja ilmaisia. Knoflacher tietää, millä yrittäjiin voi vedota: kävelykaduilla on eniten lompakoita neliömetriä kohti. Mutta miten saa päättäjien päät kääntymään? Pitää osata vetää oikeasta narusta, tarttua hihasta oikeaa päättäjää ja oikealla hetkellä. Tällä opilla Knoflacher on onnistunut saamaan kotikaupungissaan Wienissä läpi paljon tärkeitä liikenneratkaisuja. Siellä onkin toimiva joukkoliikenne, kehittyvä kävelyalue ja toimivaksi järjestetty pyöräily-ympäristö, mutta toisaalta kallista ja vaikeaa liikkua ja pysäköidä autolla. Silti autoliikenne jyrää keskustassa, kuten Velo-cityn kävijät muistavat. Knoflacherin mukaan ympäristö määrittää kulkumuotojakauman kun autoa voi pitää kotona, sillä ajetaan. Ratkaisua liikenteen ongelmiin ei saada niin kauan kuin paikoitusjärjestely on osa kaupunki- ja rakennussuunnittelua. Paikoitus tulee siirtää osaksi liikennesuunnittelua, liikennejärjestelmää. Silloin voidaan vertailla joukkoliikenteen vaikutuksia ja kustannuksia autoliikenteen ja paikoituksen yhdessä aiheuttamiin vaikutuksiin ja kustannuksiin. Auto on yksityisasia, mutta pysäköintipaikka ei. Paikoitustilojen rakentaminen ei tulisi olla yhteiskunnan vastuulla, vaan käyttäjien. Ratkaisuksi kaupungeissa sopivat erinomaisesti yksityisrahoitteiset laitokset. Suunnitelmallisena kokonaisuutena, niin kuin Tampereella, ne voivat muodostaa osan tasapainoista liikennejärjestelmää. Normitetut kiinteistökohtaiset pysäköintipaikat ovat yksilökeskeinen ratkaisu, joka vain edistää autoilua. Vain harvoilla kaupunkitalouksilla on auto Paikoitusseminaarin muita esiintyjiä olivat tutkija Hanna Kalenoja, joka kertoi henkilöliikennetutkimuksen tuloksista, ja juontajana toiminut liikennesosiologi Kalle Toiskallio. Suunnittelukulttuurin puuttuessa suunnitteluohjeista tulee katekismuksia, väitti Toiskallio. Pysäköinti ei ole luontaisetu, sillä sen järjestäminen maksaa. Kuka siis maksaa? Kaupunki, rakennuttaja vai pysäköijä. Usein työnantaja. Erityisesti työpaikan ilmainen pysäköinti vaikuttaa auton valintaan kulkumuodoksi. Pysäköinnin ongelmia yksilötasolla ovat paikkojen riittämättömyys ja kalleus. Järjestelmän kannalta ongelmat ovat aivan toiset: tariffin taso, informaation puutteellisuus, ylitarjonta, normien joustamattomuus, pysäköinnin Knoflacherin havaintoväline, Gehzeug, jalankulkuväline, osoittaa hupaisasti kuinka suuri tila yhden ihmisen kuljettamiseen autolla tarvitaan. (kuva: CC, Wikimedia) hallinnan puute, autoriippuvaisen maankäytön hajanaisuus. Pysäköinnin kokonaissuunnittelu on juuri siksi olennaista erottaa maankäytön suunnittelusta liikennesuunnittelun osaksi. Seminaariin osallistuneet kaupunki- ja liikennesuunnittelijat eri puolilta Suomea pantiin miettimään ongelmia ja ratkaisuja. Autopaikkojen miniminormin todettiin helposti tuottavan hajautuvaa autokaupunkia. Maksiminormin arveltiin paremmin sopivan keskustoihin. Tampereella tehdyssä tutkimuksessa oli selvinnyt, että Tammelan kaupunginosassa asuntoyhtiöt olivat luovuttaneet ylimääräiset autopaikkansa, keskimäärin kolmanneksen, muiden kuin omien asukkaiden käyttöön. Henkilöliikennetutkimuksen tuloksetkin tukivat näkemystä, että autopaikkatarve on hyvin erilainen erilaisilla kaupunkirakenteen vyöhykkeillä, mutta myös erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Autopaikkamäärää voidaan vähentää mm. silloin kun asukastiheys on suuri, toiminnat ovat sekoittuneet, joukkoliikenne on laadukas tai kun asukkaat ovat opiskelijoita, vanhuksia, vuokralaisia tai kun kyseessä on täydennysrakentaminen tai rakennusten suojelu. Näillä perusteilla voidaan vähentää paikoitustarvetta jopa kymmenillä prosenteilla. Hermann Knoflacher tutkii kirjoittajan kanssa Polkimen ja Pikajalan kirjoituksia Wienin opeista. (Kuva Hanna Montonen) Pääsin keskustelemaan Em. O. Univ. Prof. DI Dr. Knoflacherin kanssa myös pyöräilystä, kun minulle järjestyi tilaisuus tarjota hänelle illallinen. Keräsimme yhdessä puutarhasta juureksia ja hedelmiä särpimeksi, ja hän tunnusti olevansa maalaistalon poika itsekin. Eläkepäiviensä ratoksi hän viljelee mehiläisiä ja tuottaa hunajaa aivan Wienin porttien ulkopuolella. Knoflacher tuli liikennesuunnittelun professoriksi v ja sai toimialakseen vanhempia opettajia kiinnostamattomat asiat, kävelyn, pyöräilyn ja bussiliikenteen. Hän innostui asiasta ja onnistui saamaan päättäjien huomion näihin vähemmän kiinnostaviin kulkutappoihin juuri niihin aikoihin, kun autoliikenne Wienissä ajautui solmuun. Eräs Knoflacherin ensimmäisiä onnistumisia oli yliopiston saaminen luopumaan parkkipaikoistaan. Pienen vastaanhangoittelun jälkeen professoritkin tottuivat liikkumaan raitiovaunuilla. Knoflacher kertoi pelastaneensa erään maailman suosituimman pyörä- retkeilyreitin, Donauradwanderwegin jo ennen sen syntymistä 1970-luvulla, kun rekkaliikenne uhkasi jyrätä Tonavan rannat. Hän onnistui vakuuttamaan päättäjät pyöräreittiverkoston luomisesta myös Wienin keskustaan. Knoflacher on julkaissut useita poleemisia teoksia liikenteestä. Usein kohteena on auton valta ihmisten mielissä ja kaupungin ympäristössä. Hänen kirjansa Kaupungin ja liikenteen harmonia julkaistiin suomeksi v Tampereella hän esitteli uutta kirjaansa Zurück zur Mobilität, missä hän antaa ajatusten juurta liikuttaa mieltään enemmän kuin autoaan. Knoflacher on suuri Suomen ystävä, jolla on sauna kotonakin. Hän on viettänyt täällä pitkiä aikoja ja käynyt usein esiintymässä. Vaikka Knoflacher on ollut jo vuosia eläkkeellä, kysyntää hänen puhutteleville esityksilleen tuntuu riittävän. Edeltävänä viikonloppuna hän oli Etelä- Afrikassa, vaikka kotona seuraa kaipaa mehiläisten ohella myös vaimo. 4 Poljin 6/2013 Poljin 6/2013 5

4 MÜNCHENIN MENESTYKSEKKÄÄN PYÖRÄILYOHJELMAN TULOKSIA Teksti: Riikka Kallio Kirjoittaja työskentelee WSP Finland Oy:ssä erityisalanaan pyöräilyn edistämisen hankkeet ja tutkimukset. München oli esillä VeloCity jälkiseminaarissa moneen otteeseen, eikä suotta. Kaupungissa on tehty paljon työtä pyöräilyn edistämiseksi ja nyt tehty työ alkaa tuottaa tuloksia: Pyörämatkojen kulkutapaosuus on noussut yhdeksässä vuodessa 70 prosenttia. Gävlen talvipyöräilykampanja on levinnyt myös Faaluniin. Falunin Vintercyklisten 4 kampanjasivut: TALVIPYÖRÄILYKAMPANJA GÄVLEN SEUDULLA Teksti: Mirva Ilmoniemi, liikkumisen ohjauksen asiantuntija, HSL Gävleborgin seudulla Ruotsissa on kampanjoitu talvipyöräilyn edistämiseksi jo kolmena talvena vuodesta 2010 lähtien. Kiinnostus kampanjaa kohtaa on ollut suurta. Kampanjaan on syksyisin haettu osallistujia ja haastettu pyöräilemään töihin vähintään kolmena päivänä viikossa neljän talvikuukauden ajan. Kampanjan mainoksena käytetty Talvipyöräilijöitä haetaan juliste luo mielikuvan talvipyöräilijöistä seikkailuelokuvan sankareina. Osallistujat ovat saaneet käyttöönsä nastarenkaat, heijastinliivit, satulansuojan, valot, matkamittarin, sekä alennusta pyöräilykypärästä. Kampanjalla on nettisivu, jonne pyöräilysuoritukset on kirjattu. Nettisivulla on myös annettu osallistujille kannustavia raportteja suoriutumisesta. Hyvin kylmällä ilmalla (alle -15 C), kovalla tuulella, tai rankalla lumisateella on suositeltu olemaan pyöräilemättä. Seurantaan on silloin saanut ilmoittaa syyksi huonon sään jos kolme kertaa viikossa pyöräily ei onnistunut. Kampanjaan on kuulunut keväisin toukokuussa järjestetty päätöstapahtuma, jossa voittajat on palkittu. Gävlen talvipyöräilijät ovat kampanjatalvina ajaneet pyörällä keskimäärin 500 kilometriä / henkilö. Esimerkiksi talvella 2012/2013 noin km, jotka olisi ajettu autolla, korvattiin pyörällä ja vältettiin kahden tonnin hiilidioksidipäästöt. Osallistujilta kerätty palaute on ollut enimmäkseen positiivista. Osallistujat ovat kertoneet tuntevansa olonsa pirteämmiksi, terveemmiksi, onnellisemmiksi ja nauttineensa ulkona vietetystä ajasta. Joissakin kommenteissa on raportoi- Gävlen talvipyöräilysivut: tu sään aiheuttamista vaikeuksista kuten lumiset kadut ja vesisade. Osallistujat ovat arvostaneet erityisesti sitä, että saivat nastarenkaat pyöriinsä. Kaikki osallistujat halusivat jatkaa talvipyöräilyä seuraavanakin vuonna. Kampanjaa ovat tehneet yhteistyössä seuraavat tahot: Region Gävleborg, Gävle kommun, Sandvikens kommun, Landstinget Gävleborg, Länsstyrelsen Gävleborg. Kaupungin tunnuspatsaan leijona muutettiin kampanjajulisteissa polkupyöräksi ja seppele kypäräksi. (kuva: Münchenin kaupunki) 6 Poljin 6/2013 Poljin 6/2013 7

5 München on vuodesta 2009 alkaen tehnyt määrätietoista ja kattavaa työtä pyöräilyn edistämiseksi. Vuonna 2009 hyväksyttiin kaupungin pyöräilyohjelma, jonka tavoitteena oli pyörämatkojen kulkutapaosuuden kasvattaminen vähintään 17 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2008 pyörämatkojen kulkutapaosuus oli Münchenissä 14 %. Ohjelman tavoitteena oli myös liikenneturvallisuuden parantuminen, pyöräilyn integroiminen suunnitteluun läpi koko liikennesektorin, infraprojektien toteuttaminen ja markkinointikampanjan aloittaminen. Pyöräilyohjelman toteuttamiseksi pyöräilyinfrastruktuurin vuosittainen investointibudjetti kolminkertaistettiin 1,5 miljoonasta eurosta 4,5 miljoonaan euroon. Henkilöresursseja lisättiin siten, että pyöräilyn edistämisen parissa toimii yhteensä 11 henkilöä neljällä eri osastolla. Markkinointikampanjalle osoitettiin oma 2,2 miljoonan euron budjetti kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Pyöräilijälle pyöräilijän tarvitsema tila Infran parantamisen periaatteista Münchenissä kelpaa muiden ottaa oppia. Periaatteisiin kuuluu antaa pyöräilijöille heidän tarvitsemansa tila ja ottaa tila tarvittaessa autoilta, ei kävelijöiltä. Pyöräilijöiden erilaisten nopeuksien takia pyöräteiden ja -kaistojen tulee olla niin leveitä, että ohittaminen sujuu turvallisesti ja sujuvasti pyöräilijälle tarkoitetussa tilassa. Pyöräilyverkon tulee olla kattava, pyöräteiden pintojen tasaisia ja opastuksen houkuttelevaa. Lisäksi julkisilla paikoilla tulee olla riittävästi helposti saavutettavia ja turvallisia pyöräparkkeja. Näitä periaatteita noudattaen Münchenin pyörätieverkostoa ryhdyttiin laajentamaan 1200 kilometristä 1400 kilometriin, suunniteltiin ja rakennettiin uusi opastusjärjestelmä ja sallittiin kaksisuuntainen pyöräily yli 50 prosentilla yksisuuntaisista kaduista (noin 300 katua). Pyöräpysäköinnin parantamiseksi suunniteltiin toteutettavaksi 2000 uutta katettua paikkaa liityntäpysäköintiin, 2000 lisäpaikkaa muille julkisille alueille ja 400 uutta katettua pyöräpaikkaa asuinalueille. Lisäksi pyöräilijöille vaarallisia risteysalueita korjattiin turvallisemmiksi ja selkeämmiksi, muutettiin pääreittien päällysteitä pyöräilijäystävällisiksi ja Pyöräilyn pääverkko on toteutettu pääosin yksisuuntaisilla ratkaisuilla. (kuva: Liisamaria Kinnunen) lisättiin kaupungin rakennusjärjestykseen määräys polkupyörien säilytystilojen rakentamisesta uusiin ja korjattaviin rakennuksiin. Markkinointikampanja pyöräilykulttuuria luomassa Infran parannustoimenpiteiden rinnalla Münchenissä toteutettiin laaja ja innostava markkinointikampanja. Kampanjalla haluttiin lisätä pyöräilijöiden määrää ja pyöräilyn turvallisuutta sekä luoda Müncheniin pyöräilykulttuuri, joka nostaa pyöräilyn esiin osana urbaania elämäntapaa. Kampanja koostui lukuisista erilaisista elementeistä ja tapahtumista. Alla on listaus kampanjan osatavoitteista ja toimenpiteistä, jolla tavoite haluttiin saavuttaa: Tunnistettavuuden ja kaupungin imagon parantaminen: Tuunattiin kaupungin tunnus pyöräilyaiheiseksi ja pidettiin tunnusta näyttävästi esillä kaupungin keskustassa. Motivointi pyöräilemään useammin: Näytettiin ihmisille pyöräilyn kauneus pyöräilyn yö -tapahtumassa. Pyöräilijöiden osallistaminen: Vahvistettiin osallistumista ja yhteisöllisyyttä pyöräilijätähti-kilpailun avulla. Kilpailun kuvista saatiin myös hyvää markkinointimateriaalia. Jokaiselle jotain: Järjestettiin suuret pyörämarkkinat ja pyörähuutokauppa. Toimenpiteistä kertominen: Kutsuttiin paikallinen lehdistö paikalle aina kun uusia infratoimenpiteitä saatiin valmiiksi. Liikenneturvallisuuden parantaminen: Järjestettiin kaupunkilaisille ilmaisia pyörien kunnontarkistuspisteitä (jarrut, valot, renkaat). Informaation jakaminen: Tehtiin hankkeelle omat nettisivut ja esitteitä. Uusien asukkaiden vakuuttaminen: Järjestettiin uusille asukkaille opastettuja pyöräretkiä kaupunkiin tutustuttamiseksi. Tulevaisuuteen investoiminen: Järjestettiin koulukierrokset, joissa opetettiin ja kannustettiin lapsia pyöräilemään. Pyöräilyn kiinnostavuuden parantaminen: Tehtiin yhteistyötä taiteilijoiden kanssa, esim. pyöräilyn muotinäytökset. Pyöräilijöille toteutettiin oma opastus pyöräilyn pääverkolle 320 km osuudelle. (kuva: Liisamaria Kinnunen) Kannustavia tuloksia Lisätietoja: Münchenin esimerkki osoittaa, että määrätietoisella työllä ja kaupungin johdon sitoutumisella voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Ohjelman toteuttamista ohjattiin ja seurattiin kaupunginvaltuustossa ja sen alaisessa ohjausryhmässä, jossa oli edustajat osastojen johdosta. Toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toimeenpanemiseksi oli muodostettu useampia osa-aluekohtaisia työryhmiä (mm. liityntäpysäköinti, markkinointi, vaikeat risteykset). Ohjelman tuloksia ja pyöräilijöiden määrää seurataan vuosittain. Vuoden 2013 tulokset osoittavat, että esimerkiksi kaksisuuntainenpyöräily yksisuuntaisilla kaduilla on saatu toteutettua 98 %:iin suunnitelluista kohteista, opastusjärjestelmä on saatu toteutettua kokonaisuudessaan ja suunnitelluista liityntäpyöräpysäköintipaikoista ja muista pyöräpaikoista on saatu toteutettua 65 %. Vain asuinalueille suunniteltuja pysäköintipaikkoja ei ole päästy toteuttamaan. Pyörämatkojen kulkutapaosuus on noussut 10 %:sta (2002) 17 %:iin (2011). Merkittävää kulkutapaosuuden nousussa on se, että samaan aikaan myös joukkoliikenteen osuus on noussut jonkin verran ja kävelyn osuus on laskenut vain hieman. Siirtymä pyöräilyyn on tapahtunut siis pääasiassa henkilöautomatkoista: henkilöautomatkojen osuus vuonna 2002 oli 41 prosenttia ja vuonna 2011 enää 33 prosenttia. Lähteet: Hep Monatzeder, Mayor of the City of Munich: Developing a cycling culture in the City of Munich, Ideas, successful Approaches and Challenges for the Future Elisabeth Zorn, Department of Urban Planning and Building Regulation, Michael Lonhard, Department of Public Construction: Masterplan Bicycle Traffic in Munich Implementation and First Results 8 Poljin 6/2013 Poljin 6/2013 9

6 (kuvat: Juha Alhokoski) Pyörämatkan kuuluu olla pitkä, koska muuten se ei ole retki Sofia, 4 v. VIRONNIEMEN PÄIVÄKOTI PYÖRÄRETKELLÄ Vironniemen päiväkodin pyöräilytaitoiset lapset ovat lähdössä pyöräretkelle Helsingin Kruununhaasta Kumpulan Intian puistoon. Syksyisessä ilmassa on jännitystä, onhan osa lapsista mukana ensimmäistä kertaa. Jotkut olivat mukana jo viime keväänä samaan paikkaan suuntautuneella retkellä. Mukana on myös esikoululaisia läheisestä Virkkulan päiväkodista, jossa pyöräretkiperinne on vasta muotoutumassa. Lähtövalmistelut käyvät kuumina. Yksi retkelle osallistuvista aikuisista, Juha, tarkistaa, että kaikkien renkaissa on ilmaa ainakin lähdön hetkellä. Joku lastaan saattavista vanhemmista tarkistaa kaikkien pyöräilykypärät ja syystä osalla kypärä retkottaa pitkän remmin päässä takaraivolla. Onhan kaikkien pillimehuissa nimi? Ja kaksi euroa riittää hyvin jäätelörahaksi! järjestelee eväsvastuussa oleva Eero. teksti: Sanna Ojajärvi, Pyöräilykuntien verkosto Täytyy osata ohjata ja jarruttaa Ikärajaa ei ole, vaan Vironniemen päiväkodin pyöräretken pääsyvaatimuksena on ohjaamisen ja jarruttamisen taito. Apupyöriä tarvitsevat joutuvat odottamaan seuraavaa retkeä, mutta onneksi pyöräretki tehdään kaksi kertaa vuodessa! Jo edellisenä iltana aikuiset kokoontuivat neuvottelemaan siitä, miten saada kaikkein pienimmät mukaan lähtijät, 4-vuotiaat, selviämään retkestä hyvillä mielin. Heitä on mukana kolme. Aikuiset päättivät, että heidän kanssaan oikaistaan hiukan lyhyempää reittiä Töölönlahden kohdalla. Pyöräretkeä on siis edessä kilometriä. Pyöräilijät ovat muodostaneet päiväkodin sisäpihan nurkasta nurkkaan luikertelevan jonon, jonka on tarkoitus pysyä samassa järjestyksessä koko matkan ajan. Isot, nopeasti etenevät pyörät ja taitavimmat pyöräilijät ovat etujoukoissa ja pienet perässä, jottei tapahdu turhia peräänajoja. Jännityksestä hetkeksi hiljennyt porukka lähtee taluttamaan pyöriään sisäpihan portista Rauhankadulle ja siitä edelleen Varsapuistikkoon saakka. Ylämäet on parasta, koska ylämäessä saa kiriä, jopa ohittaa Sanni, 6 v. Vihdoin Kaisaniemen puistossa päästään pyörien selkään. Lapsia on letkassa 35 ja aikuisia tasaisin välein jonoon sijoittuneena kahdeksan. Eväät kulkevat aikuisten pyörien koreissa ja repuissa, jotta lapset voivat keskittyä ajamiseen. Juhalla on joskus ollut lainassa laatikkopyörä, joka toimi tavarankuljetuksessa erinomaisesti, mutta jonka polkeminen reitin jyrkissä ylämäissä osoittautui mahdottomaksi. Ohjeet ovat selvät: ajetaan jonossa ja ainoastaan ylämäessä saa ohittaa, jos voimat tuntuvat riittävän. Yleensä käy niin, että ylämäkiin tulee sumppu, joka sitten taas alamäissä purkautuu, kun pyörät rullaavat eri vauhtia. Risteyskohdissa pysähdytään ja odotetaan, että letka on taas kasassa. Lapset ajavat kieli keskellä suuta ja jokainen pysyy omalla paikallaan. Aikuiset sen sijaan sukkuloivat siellä, missä eniten tarvitaan. Joka risteyksessä sovitaan, kuka ajaa edeltä seuraavaan ja pysäyttää muun liikenteen hetkeksi, jotta lapset saavat ajaa keskeytyksettä. Roolit vaihtuvat sujuvasti lennossa, ja jokaisessa vähänkin jyrkemmässä mutkassa on aikuinen ohjaamassa ja näyttämässä tietä. Isompiin alamäkiin aikuiset muodostavat ketjun, jossa jokaista lasta kannustetaan: Hyvin menee, paina jarrua! Jäätelöt on tosikivat Eino 6 v. Vielä silta Mäkelänkadun yli, ja ollaan ensimmäisessä pysähdyspaikassa. Mäkelänrinteen uimahallilla syödään eväitä, käydään vessassa ja juostaan ja kiipeillään jännitys pois jaloista. Läheisen päiväkodin lahjoittamat vaihtohousut pelastivat erään retkeläisen, joka ei ehtinyt ajoissa vessaan. Edessä on yksi matkan kohokohdista, kapea Kumpulaan johtava polku, jonka juurakoiden ja kivien välillä on hauska pujotella. Reitti on niin kapea, että yhtäkkiä joku löytyy ojasta: Hei, täällä on hirveästi nokkosia! Pieniä kolareitakin matkan varrella sattuu, mutta kaikki antavat hövelisti moiset vahingot anteeksi. Intian puistossa kumotaan pyörät nurmikolle ja antaudutaan leikkimään. Keskittyminen on vienyt niin paljon energiaa, että kaikilla on kova nälkä ja mukaan otetut grillattavat tekevät kauppansa. Pyöräretkellä on aina kivaa, kun saa pyöräillä Emma, 6 v. 10 Poljin 6/2013 Poljin 6/

7 Pyöräily sallittu! Lasten pyöräily on aikuisten asennekysymys Matka jatkuu pian, sillä pyöräilemäänhän tänne on tultu. Säät ovat lähes poikkeuksetta suosineet reippaita pyöräilijöitä, ja aina on voitu pysähtyä matkan varrelle syömään eväitä ja nauttimaan retken tunnusta. Nytkin poiketaan vielä uimahallilla ja ostetaan jäätelöt Alppipuistossa syötäväksi. Yhdestä pyörästä on ilmeisesti venttiili rikki, mutta onneksi Pasilassa on pyöräkorjaamo, josta saadaan apua pulmaan. Aikuisista Krisse joutuu valitettavasti palaamaan Kruununhakaan ratikalla, sillä pyörästä puhkesi kumi eikä sitä enää matkan tässä vaiheessa malteta ryhtyä paikkaamaan. Lapsilla oli ollut Krissen pyörään liittyvä ennakkoaavistus jo lähtiessä: Sulla on niin ruosteinen mummopyörä, ettei se taida kestää koko matkaa. Vastaantulevat työmatkapyöräilijät hiukan ihmettelevät pyöräilevää koululaisporukkaa, varsinkin kun saavat kuulla ryhmän olevan päiväkodista ja nuorimpien 4-vuotiaita. Mä ajoin koko matkan mutkitellen, koska mä tarvitsin tasapainon. Tasapainon saa kun mutkittelee. Aatos, 6 v. Matkan viimeinen osuus, Linnunlaulun alamäkien laskettelu kohti Kaisaniemen puistoa on kaikkein vaativin. Maali häämöttää ja keskittyminen herpaantuu hiukan. Tällä kertaa kaikki Vironniemen päiväkodin pyöräretken reitti (kuva: maps.google.com) pysyvät pystyssä, mutta kerran, vuosia sitten, tapahtui ketjureaktio: joltakin irtosivat ketjut kesken polkemisen ja tuli aikamoinen ketjukolari. Matkan varrella sattuneista kolhuista huolimatta päällimmäiseksi jää tunne: Mä jaksoin polkea. Pyöräily on siksi kivaa, koska se on urheilua. Kun urheilee, jalat ja luut vahvistuu vahvemmiksi. Perillä Rauhankadulla ollaan hikisinä ja punaposkisina. Kaikki ovat jaksaneet pyöräillä koko kahdentoista kilometrin matkan ja ovat edelleen täynnä virtaa. Koko matkan jatkunut iloinen pulina ei taukoa päiväkodin pihallakaan. Vähän kyllä ihmetyttää se, että Juha ajoi aika hitaasti, vaikka sillä oli oikea kilpapyörä, tuumivat lapset porukalla. Kenenkään jalkoja ei väsytä, vaan niitä on ihana päästä vahvistamaan Säätytalon puiston kiipeilytelineeseen sillä aikaa kun vanhemmat kuulevat retken kuulumisia pääosin muilta aikuisilta. Lapset elävät jo seuraavassa hetkessä. Retken parasta antia on kohinalla vahvistunut itsetunto, porukassa kasvanut yhteishenki ja yhteinen onnistumisen ilo. Me tehtiin se taas! Ja joka kerta joku ensikertalainen pääsee mukaan tähän mahtavaan elämykseen. Pyöräretki kaupungin ytimessä monikymmenpäisen lapsijoukon kanssa ei ole tapana suomalaisissa päiväkodeissa eikä juuri kouluissakaan. Vironniemen päiväkodissa pyöräretkiä on tehty jo 1980-luvulta saakka. Retki on osa isompaa ajatusta: päiväkodissa tarjotaan lapselle mahdollisuuksia oppia itsestä ja maailmasta ja kasvaa turvallisessa yhteisössä omaksi itsekseen. Aikuisten tehtävä on mahdollistaa kokeminen ja uskaltaminen: aikuiset asettavat pyöräretkellä tietonsa, taitonsa ja aikansa lasten käyttöön. Pyöräretkellä lapsi tutustuu omiin voimiinsa, kokee onnistumista ja itsensä ylittämistä. Lapsi oppii myös toimimaan ryhmässä ja ottamaan huomioon muita liikenteessä kulkijoita. Lisäksi lapsi nauttii tauoista, jäätelöstä, kiipeilemisestä Intianpuistossa ja ohittamisesta ylämäessä. Ketjujen irtoamisestakin selvittiin! Aikuisilta pyöräretki lasten kanssa vaatii läsnäoloa: on osattava elää hetkessä, on reagoitava nopeasti vastaantuleviin tilanteisiin, on eläydyttävä lasten elämään juuri sillä hetkellä. Lisäksi tarvitaan tahtoa ja uskallusta pyöräillä lasten kanssa, sillä suomalaisessa liikennekulttuurissa pyöräily ei esimerkiksi koulujen rajoituksista päätellen kuulu alle 10-vuotiaille. Pyöräilytaitoihin, ohjaamiseen ja jarruttamiseen, perustuva pääsyvaatimus on Vironniemessä tarkoin harkittu, sillä ajokokemus on ikää merkittävämpi retkelle lähteviä lapsia yhdistävä seikka. Tästä kertoo jo retkeläisten ikähaitari neljästä seitsemään vuoteen. Vironnimen päiväkodin pyöräretki on hyvä muistutus siitä, miten lasten pyöräily on aikuisten asennekysymys. Päiväkodin keskeinen sijainti Helsinginniemellä ei ole pyöräretkelle ongelma vaan etu: pyörämatkan varrella on paljon nähtävää ja koettavaa. Viime vuodesta alkaen olemme ruvenneet ihmettelemään, miksi päiväkotien ohjelmassa ei pidetä tärkeänä sellaisten tärkeiden taitojen oppimista kuin pyöräily tai uiminen. Viime vuonna nimittäin ennen Kööpenhaminan matkaa kaikki lapset opettelivat ajamaan takapi- halla pyöräkoulussa lainapyörillä. Se tuntui niin tärkeältä taidolta, että pyöräkoulu uusitaan ensi keväänä, linjaa Vironniemen päiväkodin johtaja Kiti Hakkola. Toivottavasti nämä päiväkotiinsa ja päiväkodissaan pyöräilevät lapset eivät enää tulevina vuosina törmää koulujen pyöräilyrajoituksiin. Kiitos yhteistyöstä, Vironniemen päiväkoti! Juttua varten on haastateltu Vironniemen päiväkodin johtaja Kiti Hakkolaa ja lastenhoitaja Juha Alhokoskea. Lasten kommentteja on kerännyt Juha Alhokoski. Hyvin menee, paina jarrua! Vinkkejä lasten pyöräretken järjestämiseksi -uskalla pyöräillä ja antaa lasten pyöräillä -tarkista kaikkien pyörien kunto ennen retkeä -ohjeista lapset ennen lähtöä: jonossa ajaminen, ohittamissäännöt ym. ohjeet -pidä palaveri aikuisten kesken ennen retkeä: työnjako, vastuut, yksilölliset erityistarpeet -käy itse etukäteen pyöräilemässä suunniteltu reitti: tutustu erityistä tarkkaavaisuutta vaativiin risteyksiin, jyrkkiin ala- ja ylämäkiin yms. -opasta ja kannusta lapsia aktiivisesti koko matkan ajan: muistuta ohjaamisesta, jarruttamisesta, tulevista tauoista jne. -ota mukaan juomaa ja pientä syötävää ja pidä riittävästi taukoja matkan aikana -jousta retkellä sattuu ja tapahtuu! -iloitse pyöräilystä lasten kanssa 12 Poljin 6/2013 Poljin 6/

8 Tolosjoen ylitys on virkistävä välikohtaus muutoin karulla polulla. LAPIN PYÖRÄILYSSÄ ON TAIKAA teksti ja kuva: Markku Lahtinen Loppukesän matkailun virkistykseksi on Saariselälle kehitelty maastopyöräilyviikonloppu, joka järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Poljin lähetti toimittajansa tutustumaan tapahtumaan. Avarat maisemat ja rauhallinen elämäntapa houkuttelevat Lappiin yrittäjiä, virkamiehiä ja muita työn rasittamia virkistäytymään. Hiihdon, kalastuksen ja ruskaretkeilyn lisäksi on keksitty houkutella muitakin liikunnallisia harrastajia, niin kuin nyt näitä maastopyöräilijöitä. Kun maastossa pyöräily kulovalkean tavoin levisi uutena liikuntamuotona, pelättiin ajajien kuluttavan karrelle maat ja mannut niin taajamien liepeillä kuin erämaassakin. Siltä ajalta on peräisin Urho Kekkosen kansallispuistonkin ehdoton pyöräilykielto. Maastopyöräilystä ei ole tullut luonnon vaivaa, ja nyörejä olisi ehkä syytä höllentää. Tuntuu hieman oudolta, että samaisessa puistossa saa kuitenkin ajaa pörräävällä nelipyöräisellä mönkijällä omia väyliään pitkin. Vanhat, hyvät reitit Dominick Arduin, Ranskasta Lappiin muuttanut ulkoilun profeetta, havaitsi Lapin maaston soveltuvuuden maastopyöräilyyn, jopa monipäiväisiin retkiin Jäämeren rantaan asti. Hän piti majapaikkanaan Saariselkää, minne merkittiin ja opastettiin kymmenkunta eri pituista ja eri vaativuustasoista päiväretkiin ja lenkkeilyyn sopivaa reittiä. Karttakeskus julkaisi niistä karttasarjankin, joka edelleen on innokkaimpien harrastajien aarteena. Dominickin reittien merkkipaalut löytyvät yhä avarasta maastosta. Polkuja on harvassa, aluskasvillisuus niukkaa ja puut kaukana toisistaan. Paikoin pyöräreitit ovat niin vähän tallatuilla poluilla, että kaidalla tiellä pysyminen vaatii herkeämätöntä tarkkailua. Pyöräilijää säikkyvät porolaumat pelästyttävät välillä kartanlukuun uppoutuneen ajajankin. Toisin paikoin reitit kulkevat kivikkoisia metsäautoteitä, jotka saattavat johtaa vaikka kultakaivokselle. Näyttää siltä, että kaivinkoneet jättävät maastoon pyöräilijää suurempia ruhjeita. Kansallispuiston ulkopuolelle sijoittuvat reitit kulkevat myös vaativassa maastossa. Kaunispäälle johtaa lähes pystysuora nousu, joka panee monet huonosti harjoitelleet puuskuttamaan. Puuttomalta laelta avautuva tunturimaisema luo sitä laulussa ylistettyä Lapin outoa taikaa. Nattasten näpykät siintävät eteläisellä taivaanrannalla sinisinä, ja jylhä Kiilopää hohtaa lähempänä. Vinha on tunturi myös alaspäin ajella. Loivempikin rinne vie mukanaan, ja mutkikkaalla polulla on hauska pomppia kivien yli ja kurvailla mutkissa. Vielä nautinnollisempaa on kuitenkin ylittää vesistö: kymmenien metrien levyinen Tolosjoki virtaa vuolaasti vielä syyskesällä. Sen ylittäminen on tarpeen, jos lähtee Kutturan suunnalle Saariselältä. Lahkeet on syytä kääriä ja koettaa työnnellä pyörää samalla kun etsii kivien seasta pitävää paikkaa jaloillensa. Kylmän veden yli päästyään tunteekin itsensä sankariksi. Taitojen koettelua Maastopyöräilyviikonloppu huipentui maratonkilpailuun, jossa kovimmat ajelivat 80 km toisten tyytyessä lyhyempiin matkoihin. Reitti vei heti peräjälkeen kolmen monisataametrisen tunturin laelle ja putosi välillä niiden väliseen kosteaan notkelmaan. Laella vaivasivat kivikot ja notkoissa kosteat ojanpainanteet. Juuri tämän vuoksi maastopyöräily on niin hauskaa: hiki virtaa, henki ahdistaa ja vain äärimmilleen trimmatuin lihaksin ja nuorallatanssijan lailla tasapainoillen saattaa selvittää polut nolaamatta itseään. Kuka tästä haluaisi jäädä paitsi! Ajajat olivat yleensä nuorehkoja ja urheilullisia miehiä ja naisia, joiden trikoita koristivat pyörä- ja tarviketuottajien logot. Pyörät olivat hiilikuituisia ja yleensä täysjoustoisia pelejä, sillä reitti oli vaativa, eikä alamäen ajaminen ollut suinkaan lepäilyä. Huippu-urheilijoita enemmän paikalla oli kuitenkin kuntoajajia ja kaveriporukoita, jotka olivat ottaneet tämän tapahtuman omaksi nimikokseen, jonne tulla vuosi toisen perästä. Näin voi alkaa kilpailla itsensä kanssa, pärjäänkö tänä vuonna paremmin kuin viimeksi, onko keli sopiva, haittaako liukkaus. Alkuhöykkyytyksen jälkeen seurasi myös tasaisempaa taivalta metsätiellä, taukopaikkoja ja evästä ja loppusuora ulkoilureitin tasaisella pohjalla. Toimittaja saapui maaliin muutaman tunnin ajon jälkeen hyvävoimaisena ja onnellisena, mutta hikisenä liian paksu pusakka, hän epäili. 14 Poljin 6/2013 Poljin 6/

9 -Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! Pyöräilykuntien verkosto ry Verkostoon liittyminen Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muun kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekä tuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa. Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntatalo, Toinen linja Helsinki Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot. Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: kunnassa asukkaita alle euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita yli euroa Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa keskisuuri yritys (15-50 työntekijää) 550 euroa suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan AKAA Timo Toivonen ESPOO Petri Suominen (09) FORSSA Jenni Järvinen (03) HANKO Hannu Simelius HELSINKI Marek Salermo (09) HYVINKÄÄ Kimmo Kiuru (019) HÄMEENLINNA Hannu Sainio (03) JANAKKALA Helena Luoti (03) JOENSUU Jarmo Tihmala JYVÄSKYLÄ Timo Vuoriainen (014) JÄRVENPÄÄ Sari Piela (09) KAARINA Jyrki Lappi (02) KANGASALA Markku Lahtinen (03) Poljin 6/2013 KARVIA Sirpa Ala-Rämi (02) KAUHAJOKI Harri Virtanen (06) KOKKOLA Carita Laitala KOUVOLA Jyrki Ojanen KRUUNUPYY Kaisa Karlström (06) LAHTI Matti Hoikkanen (03) LAPPEENRANTA Mauri Backman LEMPÄÄLÄ Jaakko Hupanen (03) LIETO Mika Närvi (02) LOHJA Timo Mäkinen (019) LOVIISA Markus Lindroos NURMIJÄRVI Juha Oksanen OULU Jorma Heikkinen PARAINEN Martti Nilsson PERHO Jukka Hillukkala PIRKKALA Mikko Keränen PIETARSAARI Ben Griep PORI Sanna Välimäki PORVOO Hanna Linna-Varis (019) ORIVESI Päivi Valkama RAASEPORI Jan Gröndahl RAISIO Marja Uusitalo (02) RAUMA Leena Ruusu-Viitanen (02) RIIHIMÄKI Aili Tuppurainen (019) SEINÄJOKI Keijo Kaistila, (06) TAMPERE Timo Seimelä TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Katja Seimelä TURKU Harry Jakkola TUUSULA Risto Kanerva (09) UUSIKAUPUNKI Kari Koski (02) UTAJÄRVI Hannele Karhu VAASA Siri Gröndahl (06) VANTAA Timo Väistö (09) YLÖJÄRVI Seppo Reiskanen (03) ELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTO Erika Helin (020) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Petri Sipilä HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Anna Ruskovaara KAMPIN SUUTARI Hannu Heiskanen LINEA KONSULTIT OY Sakari Somerpalo LUONTO-LIITTO RY Leo Stranius MOTIVA OY Sara Lukkarinen NAVICO OY Timo Perälä RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala SITO OY Jussi Nykänen (020) STRAFICA OY Juha Heltimo SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Hanna Hakko TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Sanna Karppinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kalle Vaismaa TRAFIX OY Leena Gruzdaitis TURVATEC OY Raine Anttonen (03) VALPASTIN OY Mari Päätalo VECO OY Unto Vesterinen VELOCRAFT Pieter Deleu WSP FINLAND OY Minna Raatikka

Kansainvälisten kampanjoiden huiput

Kansainvälisten kampanjoiden huiput Kansainvälisten kampanjoiden huiput Mirva Ilmoniemi Liikkumisen ohjauksen asiantuntija, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Kokeilun kautta uusille tavoille Talvipyöräilijä Gävle, Ruotsi Maksutta

Lisätiedot

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Vanha Ortopedia, Jyväskylä Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi www.kulkulaari.fi

Lisätiedot

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt

Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Suomi Pyöräilee tietoisku 7.3.2014 Helsingin Messukeskus, Auditorio Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto Asukkaat ja ilmastonmuutoksen hillintä seminaari 6.11. Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Lisätiedot

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA NÄE, KUULE, HAISTA, MAISTA Kävellessäsi tai pyöräillessäsi Näet enemmän ja tarkemmin: kasvit, eläimet, lumen, taivaan. Huomaat rakennusten

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 19.7.2011 www.hepo.fi Helsingin kaupunki, Kirjaamo Yleisten töiden lautakunta PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTUTUS NORDENSKIOLDINKADUN

Lisätiedot

Pyöräilyn edistämisen verkosto

Pyöräilyn edistämisen verkosto Pyöräilyn edistämisen verkosto Ilmastonmuutos, kuntatalous ja hyvinvointi seminaari Kuntatalo 7.12.2011 Pyöräilykuntien verkosto ry Matti Hirvonen toiminnanjohtaja matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy TYÖNANTAJAN KEINOJA Sijainti Infrastruktuuri Liikkumisen palvelut Edut Informaatio,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Pyöräilyn edistämisen toimenpiteet ja taloudelliset hyödyt

Pyöräilyn edistämisen toimenpiteet ja taloudelliset hyödyt Pyöräilyn edistämisen toimenpiteet ja taloudelliset hyödyt Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 11.2.2014, Kuntatalo Liikenne, liikuttaminen ja liikkuminen Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi Viisaita valintoja liikkumiseen kunnassasi Matkaketjuissa on järkeä Sujuva + turvallinen + terveellinen + taloudellinen + ympäristöä säästävä = VIISAS LIIKKUMINEN Viisaasti voi liikkua jalan, pyörällä,

Lisätiedot

- Vaikuttavuuskysely 2013

- Vaikuttavuuskysely 2013 - Vaikuttavuuskysely 2013 Kilometrikisan kehitys Vuosi Osallistujat Joukkueet Km/ osallistuja Lisäys ed. vuoteen osallistujissa (%) 2009 2 116 260 939-2010 8 664 650 972 309 % 2011 17 841 1 275 900 106

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 Kuva: eltis.org Liikenteen sosiaaliset innovaatiot Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN

Lisätiedot

Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri. Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri. Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne Pyöräilyverkon rakentaminen ei ole mahdollista ottamatta huomioon

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

POLKUPYÖRÄ PORTTI KONSEPTI-IDEA

POLKUPYÖRÄ PORTTI KONSEPTI-IDEA POLKUPYÖRÄ PORTTI KONSEPTI-IDEA LÄHTÖTILANNE - Marja-Vantaa -projektin yhtenä tavoitteena on vaikuttaa ja lisätä muita liikennemuotoja (kävely, pyöräily, julkinenliikenne) paitsi autoilua uudella asuinalueella.

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Pyöräilyn edistyminen suomalaisissa taajamissa

Pyöräilyn edistyminen suomalaisissa taajamissa Pyöräilyn edistyminen suomalaisissa taajamissa sekä joitain esimerkkejä muualta maailmasta Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2014 Mikkeli, Maaherrankatu 10 Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali vs.

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. LIIKENNE Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Hän oppii myös, miten on varustauduttava pyöräillessä,

Lisätiedot

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä.

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä. MUISTUTUS 8.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki MANNISENMÄENTIEN, MANNISENRINTEEN, SEKAMETSÄN JA TIILITEHTAANTIEN SEKÄ MANNISENMÄENTIEN JA SAARIJÄRVENTIEN VÄLISEN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen

Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen Sara Lukkarinen, Motiva Oy Arkiliikunnan olosuhdeseminaari 6.11.2014 OSTOS- JA ASIOINTIMATKAT Reilu kolmannes suomalaisten matkoista on ostos- ja asiointimatkoja, niistä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus osana liikennejärjestelmätyötä Matti Holopainen

Liikkumisen ohjaus osana liikennejärjestelmätyötä Matti Holopainen Liikkumisen ohjaus osana liikennejärjestelmätyötä Matti Holopainen Väylät & Liikenne, Turku 29.8.2012 Liikkumisen ohjaus Avainkysymys liikkumisen ohjauksen toimenpiteessä: Mihin käyttäytymismuutokseen

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p.

kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p. kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p. 050 316 1050 Kokeile edes kerran Kestävän liikkumisen vaihtoehdot -hanke 1.10.2012-31.12.2013,

Lisätiedot

KESTÄVÄN LIIKENTEEN KAUPUNGINOSA KOOSTE JYPS:IN KANGAS-IDEOISTA

KESTÄVÄN LIIKENTEEN KAUPUNGINOSA KOOSTE JYPS:IN KANGAS-IDEOISTA KESTÄVÄN LIIKENTEEN KAUPUNGINOSA KOOSTE JYPS:IN KANGAS-IDEOISTA 28.3.2011 JYVÄSKYLÄN PYÖRÄILYSEURA pyöräilyn yleisseura toimialueena koko Keski-Suomi järjestää pyörälenkkejä ja -retkiä sekä pyöräilyyn

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

AJOTAITOKISA Kuorma-auto Kesäpäivät 2013, Kajaani

AJOTAITOKISA Kuorma-auto Kesäpäivät 2013, Kajaani AJOTAITOKISA Kuorma-auto Kesäpäivät 2013, Kajaani 1 Tapani Kalliomäki Pori 060 390 2 Sami Leppänen Parikkala 035 700 3 Jarmo Kauppinen Mänttä 064 765 4 Pentti Ignatius Joensuu 039 965 5 Risto Ruuth Kouvola

Lisätiedot

Johdanto aamupäivän aiheisiin

Johdanto aamupäivän aiheisiin Johdanto aamupäivän aiheisiin Velo-city ja ECOMM 2012 jälkiseminaari 24.10.2012 Helsinki, Laituri Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto Johdanto aamupäivän aiheisiin Velo-city Global Vancouver 2012

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI oppii Euroopasta PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI 2009-12 Tausta: valtuuston strategiaohjelma Liikennejärjestelmää

Lisätiedot

Pyöräilyn edistäminen kunnan ja järjestöjen yhteistyössä

Pyöräilyn edistäminen kunnan ja järjestöjen yhteistyössä Pyöräilyn edistäminen kunnan ja järjestöjen yhteistyössä Esimerkkejä muualta Suomesta Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla hankkeen päätösseminaari 10.12.2013 Matti Hirvonen toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN

LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.6.2011 Mun Vuoro! kysyi lasten mielipidettä Rovaniemen keskustan liikenteestä Kalevan Nuorten Liiton kesäleirillä kysyttiin lasten mielipiteitä

Lisätiedot