Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8 Haahtela-hintaindeksi Haahtela-hintaindeksi I / 2011 Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä indeksialueilla ja sitä käytetään Talonrakennuksen Kustannustieto (Taku ) -järjestelmässä uudis-, korjaus- ja nykyhintoja arvioitaessa. Indeksialueita on kuusi alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin. Hintaindeksin aluekohtaiset pisteluvut julkaistaan Talonrakennuksen Kustannustieto järjestelmässä vastaamaan kunkin vuoden tammikuuta. Rakennushankkeiden budjetointia varten indeksin kehittyminen ennustetaan vuodeksi eteenpäin. Vuoden aikana indeksin kehittymistä ja tulevaisuuden ennustetta tarvittaessa päivitetään. Haahtela -hintaindeksi julkaistaan -sivustolla, mistä ilmoitetaan sähköpostilla rekisteröityneille käyttäjille Haahtela-kehitys Oy 35 1/91 1/92 1/93 1/94 1/95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 1/10 1/11 1/12 Haahtela-indeksi tammikuu 2011 ja ennuste vuodelle 2011 Indeksialueet Alue 1 Pääkaupunkiseutu Alue 2 PKS:n ympäristökunnat Alue 3 Kehyskunnat Alue 4 Kasvukeskukset Alue 5 Muu Suomi Alue 6 Halvan rakentamisen alueet Haahtela-kehitys Oy Tinasepäntie Helsinki puh: fax: kehitys@haahtela.fi 107

9 Haahtela-hintaindeksi Talonrakentamisen tila Talonrakentaminen on kuluvana vuonna elpynyt vuoden 2008 syksyn pysähtymisen jälkeen kansantalouden parantuneiden näkymien, rahoituksen keventymisen, alhaisen korkotason ja valtion tukitoimien myötä. Rakentamisen painopiste on ollut asuntotuotannossa. Kysyntä on ylittänyt odotukset ja painetta asuntojen rakentamiseen on vielä lisännyt edellisen vuoden vähäinen tuotanto. Kaavoitettua asuinrakennusoikeutta on pääkaupunkiseudulla paljon. Uudet alueet ovat pääosin kalliita rakentaa huonojen pohjaolosuhteiden, vaativien kaavoitusratkaisujen sekä suunnitteluvaatimusten ja -määräysten vuoksi. Myös tontinluovutushinnat ja liittyminen infrastruktuuriin ovat nousseet. Muualla Suomessa asuntorakentaminen on ollut melko vähäistä ja asuntotuotteeseen kohdistuvat muutokset ovat pieniä. Laatu- ja hintaerot pääkaupunkiseudun, kasvukeskusten ja muun Suomen välillä ovat kasvaneet. Pääkaupunkiseudulla, sen ympäristössä ja kasvukeskuksissa asuntojen myynti- ja tuotantohintojen ero on lisääntynyt. Rahoituksen keveys ja matala korko ovat luoneet ostajille optimistisen kuvan taloudellisesta kantokyvystään. Ilmiö on parantanut rakennusalan kannattavuutta, mutta kansantalouden kannalta ostajien (yli)velkaantuminen on huolestuttava. Huolta lisää asumisen ylläpitomenojen kansalaisten ostovoiman muutosta suurempi nousu. Pääkaupunkiseudulla ja joissakin kasvukeskuksissa toimitilaa on reilusti yli tarpeen. Uudisrakentaminen on ollut varovaista, mutta nyt suunnitellaan uutta. Niihin muutetaan kun edellinen vuokrasopimus on umpeutunut, koska uudet tilakonseptit ja -ympäristöt houkuttelevat. Kohoavia vuokrakustannuksia kompensoidaan tehostamalla tilankäyttöä. Myyntija tuotantohintojen ero on suuri, kun sijoittajat määrittävät rakennusten hinnan vuokranmaksukyvyn perusteella. Asuntotuotannon tapaan rakennusalan kannattavuus paranee huolestuttavasti kansantalouden kustannuksella. Tyhjien toimitilojen ongelma pahenee. Tämä voidaan ratkaista purkamalla vanhimpia, muuttamalla rakennusten käyttötarkoitusta tai peruskorjaamalla kilpailukykyiseksi. Saneerausvaihtoehdot ovat kalliita, purettaessa jäljelle jää rakennusoikeuden arvo. Vaihtoehtona on vuokratason alentaminen ja pääomasijoituksen osittainen menettäminen. Vaikka ongelma on siirtynyt rakentajilta taloudelliselta kantokyvyltään vahvemmille kiinteistösijoittajille, ilmiö ennakoi kiinteistöomaisuuden arvon alenemista. Tyhjät tilat alkavat keskittyä alueellisesti, jolloin kaupunkirakenteessa markkina-alueet jakautuvat leimaten kaupunginosia. Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta kasvaa. Valtion tukitoimien seurauksena korjaaminen on nyt painottunut julkisivu-, energia- ja talotekniikkaremontteihin. Homeja kosteusongelmien aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi rakennuskannalle asetetut pitkäikäisyysvaatimukset eivät näytä täyttyvän ja korjausvelka kasvaa. Energiamääräysten kiristäminen edellyttäisi aikaisempaa laatutietoisempaa otetta rakentamiseen ja rakennusten ylläpitoon. Julkisen talouden alijäämä rajoittaa osaltaan investointeja ja paisuttaa korjausvelkaa. Uusia liiketiloja rakennetaan enemmän kuin viime vuonna, mutta suhdannekuvaan tällä on pienehkö merkitys. Teollisuus- ja logistiikkarakentaminen elpyy varovaisesti. Kasvua ei ole näköpiirissä vielä vuonna Maatalouden tuotantotiloihin investoidaan edelleen paljon tuottavuusvaatimusten kiristyessä ja yksikkökokojen kasvaessa. Rakentajien sopeutuminen suhdannevaihteluihin on onnistunut hyvin asuntojen kovan kysynnän ja elvytyksen avulla. Rakentamista ja kalustoa on edelleen ulkoistettu. Ulkomaisen työvoiman osuus rakentamisessa on lisääntynyt. Perustajaurakkamuotoisia asuinrakennuksia on käynnistetty vuoden 2010 alkupuolella huomattavan paljon, mutta kesän jälkeen hankkeiden aloituksiin on tullut varovaisuutta. Asuntojen myyntiajat ovat nyt pidentyneet ja myyntihintojen nousu on taittunut. Rakennusaineteollisuudessa asuntorakentamiseen tarvittavien tuotteiden kysyntä on ma- Haahtela-kehitys Oy Tinasepäntie Helsinki puh: fax:

10 Talonrakentamisen määrä Haahtela-hintaindeksi talasuhdanteeseen sopeutetun kapasiteetin ylärajoilla. Muiden tuotteiden kysyntä on jonkin verran elpynyt. Markkinatilanne on pääomavaltaisuudesta johtuen edelleen haastava. Velkapääoma, perusraaka-aineiden ja työvoiman kallistuminen ja epävarmuus kysynnän jatkuvuudesta luovat epävarmuutta. Venäjällä rakentaminen on taas kiihtynyt, mutta kotimaisen teollisuuden osuus viennistä laskee. Euroopan krooniseksi muuttuva velkaongelma luo suurta epävarmuutta lähiajan kehitykseen. Mahdollista on, että kansantalous kasvaa, usko siihen säilyy ja sen myötä kotimaisen rakennustoiminnan kysyntä lisääntyy. Toisaalta elvytyksen vaihtuminen säästämiseksi supistaa investointeja. Vaarana on, että ennen pitkää asuntoihin ja toimitiloihin latautunut ylihintaisuus purkautuu velkaongelmana ja alaskirjauksina. Uudistalotuotannon määrä on kasvanut ennustettua (Haahtela 3/2010) enemmän. Vuonna 2010 aloitetaan noin 37 miljoonaa kuutiometriä (ennuste 30 Mm3). Näistä asuntoja on 13,5 Mm3 ja kappaletta (ennuste yli kpl). Suurinta kasvu on ollut omakotirakentamisessa, mutta myös asuntojen perustajaurakointi on valtion elvytyksen vauhdittamana ollut paljon arvioitua suurempaa. Liike- ja toimistorakentamisen uustuotannon määräksi muodostunee 6,5 mm3 ja teollisuus- ja logistiikkarakentamisen 7,5 Mm3. Kaikkiaan uudisrakentaminen on vuonna 2010 kasvanut edellisvuodesta 20 %, mutta on huippuvuotta 2007 noin 25 % ja vuotta 2008 noin 10 % pienempää. Korjausrakentamisen osuus on tänä vuonna %:a talonrakennustoiminnan arvosta. Korjaamisen suhteellinen osuus kasvoi vuonna 2009, mutta alenee tänä vuonna. Painopiste on ollut asuntoyhtiöiden peruskorjauksissa. Alhainen korko ja kansantuotteen kasvu ylläpitävät vuonna 2011 asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa kun kysyntäpainetta edelleen on paljon. Tuotannon kallistuminen, myyntihintojen nousun taittuminen ja valtion tukitoimien väheneminen rajoittavat toisaalta kasvunäkymiä. Muualla Suomessa tuottajamuotoisten uudisasuntojen tarve on vähäistä, mutta omakotirakentaminen jatkunee tasaisena. Kokonaisuutena asuntoaloitusten määrä on kuluvaa vuotta hieman vähäisempää (ennuste 13,3 Mm3 ja kpl). Liike- ja toimistorakentaminen pysynee vuonna 2011 tämän vuoden tasolla (ennuste 6 Mm3). Samoin teollisuus- ja logistiikkarakentaminen (aloitusennuste 7,5 Mm3). Julkinen rakentaminen jonkin verran vähenee (aloitusennuste 3 Mm3) ja maatalous- ja muu rakentaminen säilynee ennallaan (ennuste 7,2 Mm3). Kokonaisuutena uudistuotannon aloitusten määrä vuonna 2011 säilynee tämän vuoden tasolla (ennuste 37 Mm3). Korjausrakentamisen määrä ja suhteellinen osuus talonrakennustoiminnan arvosta alenee valtion tukitoimien vähentyessä ja julkisten investointien supistuessa. Korkotason vähänkin suurempi nousu pudottaa nopeasti vapaarahoitteisen asuntotuotannon aloituksia. Kansantalouden ennakoitua suurempi kasvu taas lisää toimistorakentamista ja saattaa käynnistää teollisuusrakentamista. Haahtela-kehitys Oy Tinasepäntie Helsinki puh: fax: kehitys@haahtela.fi 109

11 Haahtela-hintaindeksi Talonrakentamisen tarjoushinnat Talonrakentamisen tarjoushinnat ovat ennusteen mukaisesti nousseet keskimäärin 5 %:a vuoden 2010 aikana. Pääkaupunkiseudulla, sen ympäristössä ja kasvukeskuksissa nousu on ollut suurinta (5 10 %) ja muualla Suomessa olematonta. Alueiden väliset erot ovat siten kasvaneet. Loppuvuonna tarjoushintojen nousu on pääkaupunkiseudulla hetkellisesti kiihtynyt. Tarjoushintaindeksin ennustettua pistelukua tammikuuksi 2011 on pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa korotettu 1 3 %:a. Tarjoushinnat kuluvan vuoden lopussa ovat tammikuun 2009 tasolla ja alueesta riippuen % alkukesän 2008 hintatasoa alhaisemmat. Pääurakoiden tarjoushalukkuus intensiivisen rakentamisen alueilla on ollut vähäistä, kun tuotantoresurssit on suunnattu kovakatteiseen omarahoitteiseen asuntotuotantoon. Asuntopääurakoiden urakkatarjoushinnoittelu on ollut pikemminkin myyntihinta- kuin tuotantoperusteinen. Osaurakkatasolla asuntorakentamisessa tarvittavat rakennustuotteet ovat kallistuneet hintojen kokonaismuutosta enemmän, mutta työ on hinnoittelu maltillisesti. Suomalaisella rakennustyöllä on vaikeuksia olla kilpailukykyistä ja näin työmaatyö on yhä enemmän siirtynyt ulkomaalaisten tekemäksi. Eläkkeelle siirtyy enemmän ammattimiehiä kuin alalle kouluttautuu uusia vaikeuttaen rakennustyön teettämistä suomalaisella työvoimalla. Asuinrakennushankkeiden suuri samanaikainen aloitusmäärä vuoden 2010 alkupuolella yhdessä taloyhtiöiden tekniikkakorjausten kanssa työllistää nyt talotekniikkaurakoitsijoita ja sisävalmistajia. Tekijöistä on pulaa ja hintataso on hetkellisesti ollut nousussa. Varovaisuus uusien hankkeiden aloituksissa tasannee jo ensi talvena tilannetta. Hintatason muutoksen havainnointia vaikeuttaa suunnitteluratkaisujen monimutkaistuminen ja tekniikan lisääntyminen. Urakkatarjoukset saattavat ylittää kymmeniä prosentteja kustannusarvion, joiden laadinnassa suunnitelmien kallistumista ja niiden rakentamisen vaikeutta ei välttämättä ole osattu ottaa huomioon. Mikäli talonrakentamisen määrä pysyy ennusteen mukaisesti ensi vuonna suunnilleen ennallaan, tarjoushinnat edelleen kohoavat hitaasti. Siirtyminen ulkomaisen työvoiman käyttöön lisääntyy edelleen ja Suomeen rantautuu enemmän ulkomaisia yrityksiä. Työvoimaa tulee lisää Euroopan Unionin ulkopuolelta. Urakkatuotanto kiinnostaa vuotta 2010 enemmän, koska omaperusteisen tuotannon riskit kasvavat. Rakennusaineteollisuuden kapasiteetti kasvaa ja ulkomainen tuonti lisääntyy. Teollinen tuotanto painottuu edelleen asuinrakennusten rakennusosien valmistukseen. Maarakentamisen hintoja säätelee infrahankkeiden käynnistyminen ja talotekniikkasektoriin vaikuttaa korjausrakentamisen kehitys. Tarjoushinnat kohoavat vuonna 2011 alueesta riippuen 5 8 %. Alueelliset erot pysyvät suurina. Vuoden 2011 lopussa tarjoushinnat ovat vielä selvästi kesän 2008 huipputason alapuolella. Hintakehitys vuonna 2011 voi kuitenkin olla toisenlainen. Jos Euroopan talousongelmat pahenevat, velkakriisi syvenee, elvytys muuttuu säästämiseksi, viennin kasvu pysähtyy tai hiljenee tai korkotaso nousee. Rakentamisen määrä kääntyy laskuun ja hintojen nousu ensin pysähtyy ja sitten hinnat alkavat laskea. Haahtela-kehitys Oy Tinasepäntie Helsinki puh: fax: kehitys@haahtela.fi

12 Haahtela-hintaindeksi Hintataso Hintaennuste Indeksialue Paikkakunta 1/2011 5/2011 9/2011 1/2012 ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI Helsinki 79,0 81,0 83,0 84,0 1 Espoo 79,0 81,0 83,0 84,0 1 Vantaa 79,0 81,0 83,0 84,0 1 Kauniainen 79,0 81,0 83,0 84,0 1 Järvenpää 77,0 79,0 82,0 83,0 2 Kerava 77,0 79,0 82,0 83,0 2 Sipoo 77,0 79,0 82,0 83,0 2 Tuusula 77,0 79,0 82,0 83,0 2 Kirkkonummi 77,0 79,0 82,0 83,0 2 Hyvinkää 75,0 77,0 80,0 81,0 3 Vihti 75,0 77,0 80,0 81,0 3 Nurmijärvi 75,0 77,0 80,0 81,0 3 Lohja 75,0 77,0 80,0 81,0 3 Porvoo 75,0 77,0 80,0 81,0 3 Riihimäki 75,0 77,0 80,0 81,0 3 Lahti 75,0 77,0 80,0 81,0 3 Hämeenlinna 75,0 77,0 80,0 81,0 3 Forssa 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Muu Uusimaa 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Heinola 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Kotka 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Kouvola 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Kuusankoski 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Anjalankoski 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Imatra 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Lappeenranta 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Muu Etelä-Suomi 69,0 71,0 74,0 76,0 5 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Tampere 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Tampereeseen rajoittuvat ymp. kunnat 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Turku 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Turkuun rajoittuvat ympäristökunnat 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Naantali 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Raisio 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Jyväskylä 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Nokia 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Jyväskylään rajoittuvat ymp.kunnat 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Valkeakoski 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Sastamala 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Muu Pirkanmaa 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Salo 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Uusikaupunki 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Muu Varsinais-Suomi 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Pori 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Rauma 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Vaasa 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Kokkola 66,0 68,0 71,0 73,0 6 Pietarsaari 66,0 68,0 71,0 73,0 6 Seinäjoki 66,0 68,0 71,0 73,0 6 Muu Länsi-Suomi 66,0 68,0 71,0 73,0 6 ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Kuopio 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Joensuu 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Kuopioon rajoittuvat ympäristökunnat 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Mikkeli 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Joensuuhun rajoittuvat ymp. kunnat 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Savonlinna 66,0 68,0 71,0 73,0 6 Iisalmi 66,0 68,0 71,0 73,0 6 Varkaus 66,0 68,0 71,0 73,0 6 Lieksa 66,0 68,0 71,0 73,0 6 Muu Itä-Suomi 66,0 68,0 71,0 73,0 6 Haahtela-kehitys Oy Tinasepäntie Helsinki puh: fax: kehitys@haahtela.fi 111

13 Haahtela-hintaindeksi Hintataso Hintaennuste Indeksialue Paikkakunta 1/2011 5/2011 9/2011 1/2012 OULUN LÄÄNI Oulu 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Ouluun rajoittuvat ympäristökunnat 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Kajaani 69,0 71,0 74,0 76,0 5 Raahe 66,0 68,0 71,0 73,0 6 Muu Oulun lääni 66,0 68,0 71,0 73,0 6 LAPIN LÄÄNI Pello-Kemijärvi -linjan pohjoispuoli 75,0 77,0 80,0 81,0 3 Kemi 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Tornio 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Rovaniemi 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Muu Lapin lääni 69,0 71,0 74,0 76,0 5 AHVENANMAAN LÄÄNI Maarianhamina 75,0 77,0 80,0 81,0 3 Muu Ahvenanmaa 72,0 74,0 77,0 79,0 4 Haahtela-kehitys Oy Tinasepäntie Helsinki puh: fax: kehitys@haahtela.fi

14 Haahtela-hintaindeksi Indeksialue Ajankohta Alue 6 Alue 5 Alue 4 Alue 3 Alue 2 Alue 1 1/ ,0 53,0 56,0 59,0 62,0 65,0 4/ ,0 53,0 56,5 60,0 63,0 65,0 8/ ,0 53,0 57,0 61,0 65,5 68,0 10/ ,0 55,0 59,0 63,0 67,0 70,0 1/ ,0 56,0 60,0 64,0 68,0 72,0 4/ ,0 57,0 61,0 65,0 70,0 74,0 9/ ,0 57,0 61,0 66,0 70,0 74,0 1/ ,0 58,0 62,0 67,0 72,0 76,0 4/ ,0 58,0 62,0 67,0 73,0 78,0 9/ ,0 57,0 61,0 66,0 71,0 76,0 1/ ,0 57,0 59,0 64,0 69,0 74,0 4/ ,0 57,0 59,0 63,0 68,0 72,0 9/ ,0 58,0 60,0 64,0 68,0 72,0 1/ ,0 58,0 61,0 65,0 69,0 72,0 4/ ,0 59,0 62,0 66,0 68,0 72,0 9/ ,0 60,0 63,0 66,0 68,0 72,0 1/ ,0 60,0 63,0 66,0 69,0 72,0 4/ ,0 61,0 64,0 67,0 70,0 73,0 9/ ,0 62,0 65,0 68,0 71,0 74,0 1/ ,0 64,0 67,0 70,0 73,0 75,0 5/ ,0 65,0 68,0 71,0 74,0 76,0 9/ ,0 66,0 69,0 72,0 75,0 76,0 1/ ,0 66,0 69,0 72,0 75,0 76,0 5/ ,0 67,0 70,0 73,0 76,0 77,0 9/ ,0 70,0 73,0 76,0 79,0 80,0 1/ ,0 71,0 74,0 77,0 80,0 81,0 5/ ,0 73,0 76,0 79,0 82,0 83,0 9/ ,0 74,0 77,0 80,0 83,0 84,0 1/ ,0 75,0 78,0 81,0 84,0 85,0 5/ ,0 80,0 83,0 86,0 88,0 89,0 9/ ,0 75,0 78,0 81,0 84,0 85,0 1/ ,0 73,0 76,0 78,0 80,0 81,0 5/ ,0 70,0 73,0 75,0 77,0 78,0 9/ ,0 68,0 71,0 73,0 75,0 76,0 1/ ,0 65,0 68,0 70,0 72,0 73,0 5/ ,0 66,0 69,0 72,0 74,0 75,0 9/ ,0 67,0 70,0 73,0 75,0 76,0 12/ ,0 68,0 71,0 74,0 76,0 77,0 Talonrakennuksen Kustannustietokirjan tietoaineisto on julkaistu 1/2011 hintatasossa. 1/ ,0 69,0 72,0 75,0 77,0 79,0 Ennuste loppuvuodelle 5/ ,0 71,0 74,0 77,0 79,0 81,0 9/ ,0 74,0 77,0 80,0 82,0 83,0 1/ ,0 76,0 79,0 81,0 83,0 84,0 Indeksialueet Alue 1 Pääkaupunkiseutu Alue 2 PKS:n ympäristökunnat Alue 3 Kehyskunnat Alue 4 Kasvukeskukset Alue 5 Muu Suomi Alue 6 Halvan rakentamisen alueet Haahtela-kehitys Oy Tinasepäntie Helsinki puh: fax: kehitys@haahtela.fi 113

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54 JULKAISUVAPAA HETI LEHDISTÖTIEDOTE Niva-Kaijan koulu Teknisen lautakunnan asettama työryhmä on tehnyt esityksensä Niva-Kaijan koulusta lautakunnalle. Vertailussa on ollut viisi eri vaihtoehtoa, joista tarkemmin on tutkittu vaihtoehtoja 3 (kuntoarviota perusteellisempi korjaaminen ja modernisointi) ja 5 (kokonaan uuden koulun rakentaminen). Korjaustyön tasona laskennassa on käytetty kuntoarvion työselityksessä mainittuja vuotoalueiden korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen työmenetelmiä (Kiratek ) tavoitehintalaskelmassa olevan korjausohjelman laajuudessa. Lisäksi työryhmällä on ollut käytössään mm. opetushallituksen julkaisu Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Työryhmä esitti lautakunnalle valittavaksi vaihtoehdon kolme eli koulun korjaaminen kuntoarviota perusteellisemmin, missä koulu päivitetään nykyaikaa vastaavaksi. Tekninen lautakunta on pidetyssä kokouksessa hyväksynyt työryhmän esityksen ja esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle päätettäväksi korjata nykyinen koulurakennus vaihtoehdon 3 mukaisesti. Korjauksen veroton tavoitehinta on n. 7,8 miljoonaa euroa. Tavoitteena on aloittaa koulun korjaaminen tulevan kesänä. Korjaaminen jatkuu rakennusosittain ja päättyy 2012 ennen syyslukukauden alkua. Lautakunnan asettama työryhmä järjestää tiedotustilaisuudet koulun henkilökunnalle ja kuntalaisille mahdollisimman pian. Nivalan kaupunki Lisätietoja Ville Vähäsöyrinki puh teknisen lautakunnan puheenjohtaja Kari Valtanen kaupunginjohtaja Tekninen toimi Kalliontie 15, PL 10, Nivala