Haahtela-hintaindeksi I / 2010

Transkriptio

1 Haahtela-hintaindeksi I / 2010 Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä indeksialueilla ja sitä käytetään Talonrakennuksen Kustannustieto (Taku ) -järjestelmässä uudis-, korjaus- ja nykyhintoja arvioitaessa. Indeksialueita on kuusi alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin. Hintaindeksin aluekohtaiset pisteluvut julkaistaan Talonrakennuksen Kustannustieto järjestelmässä vastaamaan kunkin vuoden tammikuuta. Rakennushankkeiden budjetointia varten indeksin kehittyminen ennustetaan vuodeksi eteenpäin. Vuoden aikana indeksin kehittymistä ja tulevaisuuden ennustetta tarvittaessa päivitetään. Haahtela-hintaindeksi julkaistaan -sivustolla, mistä ilmoitetaan sähköpostilla rekisteröityneille käyttäjille Haahtela -kehitys Oy 1/91 1/92 1/93 1/94 1/95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 1/10 1/11 Haahtela-indeksi tammikuu 2010 ja ennuste vuodelle 2010 Indeksialueet Alue 1 Pääkaupunkiseutu Alue 2 PKS:n ympäristökunnat Alue 3 Kehyskunnat Alue 4 Kasvukeskukset Alue 5 Muu Suomi Alue 6 Halvan rakentamisen alueet Haahtela-kehitys Oy Tinasepäntie Helsinki puh: fax: kehitys@haahtela.fi 107

2 Toimialan volyymi Valtion uudisasuntotuotantoon ja korjausrakentamiseen suuntaamien elvytystoimien vaikutuksesta rakentamisen määrä viime vuonna ei vajonnut aivan ennusteen tasolle. Keskeneräisten rakennustöiden loppuunsaattaminen, uudisasuntotuotannon aloitusten lisääntyminen loppuvuotta kohti ja asuntoyhtiöiden aloittamat korjaushankkeet pitivät rakennusalaa käynnissä kysynnän vähenemisestä huolimatta. Uudistuotannon aloitukset olivat noin 30 miljoonaa kuutiometriä (ennuste reilut 25 miljoonaa) ja uusia asuntoja aloitettiin noin kappaletta (ennuste vajaa kappaletta). Rakentamisen kokonaiskuva ei paljon muutu vuonna Asuntotuotannon aloitukset lisääntyvät vuonna 2010 ja painopiste siirtyy vapaarahoitteiseen tuotantoon, jolle on vähäisen uudisasuntotarjonnan ja alhaisen korkotason seurauksena syntynyt voimakas kysyntä. Valtion tukeman asuntotuotannon määrä laskee jonkin verran. Muu rakentaminen on aika lailla vähäistä. Toimistorakentaminen kärsii markkinoilla olevasta ylikapasiteetista, liikerakentamisen viime vuosien vauhti on hiljentynyt, teollisuusrakentamista ei paljoa ole ja julkisilla yhteisöillä, vaikka tarvetta olisikin, on talouden tasapainottamisongelman seurauksena haluttomuutta investointimenojen kasvattamiseen. Omaperusteista rakentamista ja kiinteistösijoittamista hillitsee myös yrityslainotuksen kireys ja korkea korko. Näyttää siltä, että uudistalojen aloitusten määrä edelleen vähän laskee. Näin siitä huolimatta, että tänä vuonna aloitettaneen yli uuden asunnon rakentaminen. Asuntoyhtiöiden korjaukset myös jatkuvat valtion tuen turvin ja infrastruktuurin rakentaminen on vuonna 2010 ilmeisen vilkasta. Muun muassa kantatie 51 muuttaminen moottoritieksi sekä ratainvestoinnit työllistävät. Kokonaisuutena toimiala joutuu nyt kuitenkin toimimaan 2000-luvun huippuvuosiin verrattuna supistuneilla markkinoilla. Esimerkiksi talonrakentamisen uudisaloitusten kuutiomäärä vuonna 2010 on vuoteen 2007 verrattuna yli 40 % ja vuoteen 2008 vajaa 30 % pienempi. Lähiajan volyymikehityskin näyttäisi olevan vain maltillisesti nouseva. Toimialan tila Rakentajat ovat sopeuttaneet toimintaansa vuoden 2008 syksystä alkaen. Tätä on auttanut yritysten nykyinen pieni pääomavaltaisuus. Kehitys jatkuu ja johtanee edelleen rakenteellisiin muutoksiin. Rakentamisen vähäisyys ja ulkomaisen työvoiman kilpailukykyisyys vähentävät edelleen rakennusalan henkilöstötarvetta. Myymättömien asuntojen ongelma on rakentajilta lähes hävinnyt ja uusille asunnoille olisi juuri nyt kysyntää. Aloituskynnystä kuitenkin lisää rahoituksen kireys, uusien kaava-alueiden toteuttamisen kalleus sekä epävarmuus taloudellisen tilanteen ja korkotason kehittymisestä rakennusinvestointien ollessa tyypillisesti pitkäkestoisia. Tyhjien toimitilojen alentunut kannattavuus on paljolti siirtynyt rakentajilta kiinteistösijoittajien vastuulle. Näille vuosi 2010 tulee olemaan aikaisempaa vaikeampi. Tilojen vajaakäyttöisyyden lisääntyminen ja velkaisten kiinteistöjen korkeat rahoituskustannukset kiristävät kilpailua asiakkaista ja luovat painetta vuokrien alentamiselle. Epävarma kysyntä rajoittaa kiinnostusta uusiin hankkeisiin.

3 Rakentamista pääomavaltaisemmassa rakennusaineteollisuudessa sopeutuminen alentuneeseen volyymiin on työmaatoimintaa hitaampaa. Markkinatilanne on haastava, kun useat perusraaka-aineet ovat kallistuneet, työvoimakustannukset kasvavat, sidottu velkapääoma rasittaa ja kysyntä samaan aikaan vähenee. Viennin pääkohdemaassa Venäjällä on havaittavissa piristymistä, mutta sen vaikutus kotimaiseen teollisuuteen on ainakin nyt vähäinen. Lähiajan kehitys luonnollisesti riippuu talouden näkymistä kuten kasvuodotuksista ja raaka-aineiden hintojen sekä inflaation ja korkotason kehityksestä. Muutosten vaikutukset voivat olla molempiin suuntiin. Työttömyyden kasvu alkaa ennen pitkää vaikuttaa kulutukseen ja voi vähentää kaupan tilojen uusiutumis- ja laajenemistarpeita. Pitkien korkojen nousu heikentää asuntokaupan kysyntää ja voi luoda uudelleen asuntovarastoa. Yritysten ja julkisen talouden ahdingon jatkuminen saattaa pienentää entisestään toimitilojen tarvetta tilankäytön tehostamistoimien seurauksena. Toisaalta talouskasvun käynnistyessä rakentamisen aktiivisuus nopeasti lisääntyy ja vie hintatasoa mukanaan varsinkin kun rakennusalan tuotantokapasiteetti on viritetty alhaisen kysynnän tasolle. Viennin vaikutus kotimaan rakennustoimintaan on nyt pieni, mutta voi kasvaessaan jälleen sitoa suomalaisia resursseja ja johtaa kiinnostuksen laimenemiseen kotimaan rakentamista kohtaan. Hintaennuste vuodelle 2010 Talonrakentamisen urakkatarjoushinnat alenivat vuoden 2009 aikana noin 10 % ja hintataso oli vuoden lopussa kesän 2008 hintahuippua vajaa 20 % alhaisempi. Hintataso olisi laskenut enemmänkin, ellei valtio rakennusalaa elvyttäessään olisi elvyttänyt myös hintatasoa. Alueelliset erot kasvoivat vuoden aikana. Tosin sen mittaaminen on vaikeaa, kun rakennettavaa useilla alueilla on ollut vähän. Tarjoushalukkuus on viime vuoden aikana lisääntynyt, kilpailutilanne on kiristynyt ja tarjoushajonta on suurta. Jokaiseen talonrakentamisen tehtävään löytyy nyt yrityksiä, joilla on puute työstä. Rakennusalan eri osa-alueiden kuormitus on nyt aika tasaista, kun viime vuonna valmistuivat loput edellisenä vuonna aloitetusta suuresta volyymistä. Tuotannon painottuminen asuntoihin suuntaa kysyntää asuinrakennusten rakennusosien tekemiseen. Vaativia betoni- tai teräsrakenteisia runkoja, kalliita sisävalmistusosia ja laajamittaista talotekniikkaa sisältäviä hankkeita on nyt vähän. Asuntojen rakennetiheys on kuitenkin suuri ja niissä on paljon betoni- ja puuelementtejä sekä tavanomaista sisävalmistusta. Talotekniikkayrityksiä auttavat asuntoyhtiöiden tekniikkavoittoiset korjaukset ja maarakentajia infrahankkeet. Viime vuoden elvytys- ja sopeuttamistoimet ovat pitäneet yllä rakennustoiminnan kannattavuutta ja vähentäneet akuuttia tarvetta uusien kohteiden hankkimiseen huonokatteisilla tarjouksilla. Pienten perinteisesti alihankintatöitä tekevien yritysten työpula ja ulkomaisen työvoiman käyttö pitävät rakennustoiminnan menoja kurissa. Vapaarahoitteisten asuntojen korkeat myyntihinnat toisaalta tuovat katetta ja valtion tukema asuntojen uudis- ja korjaustuotanto rakentamiseen jatkuvuutta. Hintatason kehittyminen alhaisella ja jopa lievästi laskevalla volyymillä on vuonna 2010 aika rauhallista. Tarjoushinnat alkavat aluksi hitaasti kasvaa sopeutumisen, elvytyksen ja asuntokysynnän seurauksena. Muualla Suomessa rakentaminen on vähäistä ja hinnat historiallisesti alhaalla. Vuoden 2010 loppuun mennessä tarjoushinnat ovat reilut 5 % viime vuodenvaihteen tasoa korkeammalla. Haahtela-kehitys Oy Tinasepäntie Helsinki puh: fax: kehitys@haahtela.fi 109

4 Hintataso Hintaennuste Indeksialue Paikkakunta 1/2010 5/2010 9/ /2010 ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI Helsinki 73,0 75,0 76,0 77,0 1 Espoo 73,0 75,0 76,0 77,0 1 Vantaa 73,0 75,0 76,0 77,0 1 Kauniainen 73,0 75,0 76,0 77,0 1 Järvenpää 72,0 74,0 75,0 76,0 2 Kerava 72,0 74,0 75,0 76,0 2 Sipoo 72,0 74,0 75,0 76,0 2 Tuusula 72,0 74,0 75,0 76,0 2 Kirkkonummi 72,0 74,0 75,0 76,0 2 Hyvinkää 70,0 72,0 73,0 74,0 3 Vihti 70,0 72,0 73,0 74,0 3 Nurmijärvi 70,0 72,0 73,0 74,0 3 Lohja 70,0 72,0 73,0 74,0 3 Porvoo 70,0 72,0 73,0 74,0 3 Riihimäki 70,0 72,0 73,0 74,0 3 Lahti 70,0 72,0 73,0 74,0 3 Hämeenlinna 70,0 72,0 73,0 74,0 3 Forssa 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Muu Uusimaa 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Heinola 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Kotka 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Kouvola 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Imatra 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Lappeenranta 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Muu Etelä-Suomi 65,0 66,0 67,0 68,0 5 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Tampere 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Tampereeseen rajoittuvat ymp. kunnat 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Turku 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Turkuun rajoittuvat ympäristökunnat 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Naantali 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Raisio 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Jyväskylä 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Nokia 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Jyväskylään rajoittuvat ymp.kunnat 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Valkeakoski 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Sastamala 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Muu Pirkanmaa 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Salo 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Uusikaupunki 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Muu Varsinais-Suomi 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Pori 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Rauma 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Vaasa 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Kokkola 62,0 63,0 64,0 65,0 6 Pietarsaari 62,0 63,0 64,0 65,0 6 Seinäjoki 62,0 63,0 64,0 65,0 6 Muu Länsi-Suomi 62,0 63,0 64,0 65,0 6 ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Kuopio 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Joensuu 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Kuopioon rajoittuvat ympäristökunnat 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Mikkeli 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Joensuuhun rajoittuvat ymp. kunnat 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Savonlinna 62,0 63,0 64,0 65,0 6 Iisalmi 62,0 63,0 64,0 65,0 6 Varkaus 62,0 63,0 64,0 65,0 6 Lieksa 62,0 63,0 64,0 65,0 6 Muu Itä-Suomi 62,0 63,0 64,0 65,0 6

5 Hintataso Hintaennuste Indeksialue Paikkakunta 1/2010 5/2010 9/ /2010 OULUN LÄÄNI Oulu 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Ouluun rajoittuvat ympäristökunnat 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Kajaani 65,0 66,0 67,0 68,0 5 Raahe 62,0 63,0 64,0 65,0 6 Muu Oulun lääni 62,0 63,0 64,0 65,0 6 LAPIN LÄÄNI Pello-Kemijärvi -linjan pohjoispuoli 70,0 72,0 73,0 74,0 3 Kemi 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Tornio 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Rovaniemi 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Muu Lapin lääni 65,0 66,0 67,0 68,0 5 AHVENANMAAN LÄÄNI Maarianhamina 70,0 72,0 73,0 74,0 3 Muu Ahvenanmaa 68,0 69,0 70,0 71,0 4 Haahtela-kehitys Oy Tinasepäntie Helsinki puh: fax: kehitys@haahtela.fi 111

6 Indeksialue Ajankohta Alue 6 Alue 5 Alue 4 Alue 3 Alue 2 Alue 1 1/ ,0 50,0 53,0 55,0 57,0 60,0 4/ ,0 51,0 54,0 57,0 59,0 62,0 7/ ,0 53,0 56,0 59,0 62,0 65,0 10/ ,0 53,0 56,0 59,0 62,0 65,0 1/ ,0 53,0 56,0 59,0 62,0 65,0 4/ ,0 53,0 56,5 60,0 63,0 65,0 8/ ,0 53,0 57,0 61,0 65,5 68,0 10/ ,0 55,0 59,0 63,0 67,0 70,0 1/ ,0 56,0 60,0 64,0 68,0 72,0 4/ ,0 57,0 61,0 65,0 70,0 74,0 9/ ,0 57,0 61,0 66,0 70,0 74,0 1/ ,0 58,0 62,0 67,0 72,0 76,0 4/ ,0 58,0 62,0 67,0 73,0 78,0 9/ ,0 57,0 61,0 66,0 71,0 76,0 1/ ,0 57,0 59,0 64,0 69,0 74,0 4/ ,0 57,0 59,0 63,0 68,0 72,0 9/ ,0 58,0 60,0 64,0 68,0 72,0 1/ ,0 58,0 61,0 65,0 69,0 72,0 4/ ,0 59,0 62,0 66,0 68,0 72,0 9/ ,0 60,0 63,0 66,0 68,0 72,0 1/ ,0 60,0 63,0 66,0 69,0 72,0 4/ ,0 61,0 64,0 67,0 70,0 73,0 9/ ,0 62,0 65,0 68,0 71,0 74,0 1/ ,0 64,0 67,0 70,0 73,0 75,0 5/ ,0 65,0 68,0 71,0 74,0 76,0 9/ ,0 66,0 69,0 72,0 75,0 76,0 1/ ,0 66,0 69,0 72,0 75,0 76,0 5/ ,0 67,0 70,0 73,0 76,0 77,0 9/ ,0 70,0 73,0 76,0 79,0 80,0 1/ ,0 71,0 74,0 77,0 80,0 81,0 5/ ,0 73,0 76,0 79,0 82,0 83,0 9/ ,0 74,0 77,0 80,0 83,0 84,0 1/ ,0 75,0 78,0 81,0 84,0 85,0 5/ ,0 80,0 83,0 86,0 88,0 89,0 9/ ,0 75,0 78,0 81,0 84,0 85,0 1/ ,0 73,0 76,0 78,0 80,0 81,0 5/ ,0 70,0 73,0 75,0 77,0 78,0 9/ ,0 68,0 71,0 73,0 75,0 76,0 Talonrakennuksen Kustannustietokirjan tietoaineisto on julkaistu 1/2010 hintatasossa. 1/ ,0 65,0 68,0 70,0 72,0 73,0 Ennuste loppuvuodelle 5/ ,0 66,0 69,0 72,0 74,0 75,0 9/ ,0 67,0 70,0 73,0 75,0 76,0 12/ ,0 68,0 71,0 74,0 76,0 77,0 Indeksialueet Alue 1 Pääkaupunkiseutu Alue 2 PKS:n ympäristökunnat Alue 3 Kehyskunnat Alue 4 Kasvukeskukset Alue 5 Muu Suomi Alue 6 Halvan rakentamisen alueet