Suhdannekuva. Vaikutus rakentamiseen Suomessa. Haahtela-hintaindeksi

Transkriptio

1 Haahtela-hintaindeksi I / 2012 Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä indeksialueilla ja sitä käytetään Talonrakennuksen Kustannustieto (Taku ) -järjestelmässä uudis-, korjaus- ja nykyhintoja arvioitaessa. Indeksialueita on kuusi alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin. Hintaindeksin aluekohtaiset pisteluvut julkaistaan Talonrakennuksen Kustannustieto järjestelmässä vastaamaan kunkin vuoden tammikuuta. Rakennushankkeiden budjetointia varten indeksin kehittyminen ennustetaan vuodeksi eteenpäin. Vuoden aikana indeksin kehittymistä ja tulevaisuuden ennustetta tarvittaessa päivitetään. Haahtela -hintaindeksi julkaistaan -sivustolla, mistä ilmoitetaan sähköpostilla rekisteröityneille käyttäjille Haahtela-kehitys Oy 35 1/91 1/92 1/93 1/94 1/95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/001/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 1/10 1/11 1/12 1/13 Haahtela-indeksi maaliskuu 2012 ja ennuste loppuvuodelle 2012 Indeksialueet Alue 1 Pääkaupunkiseutu Alue 2 PKS:n ympäristökunnat Alue 3 Kehyskunnat Alue 4 Kasvukeskukset Alue 5 Muu Suomi Alue 6 Halvan rakentamisen alueet 107

2 Suhdannekuva Euroalueen finanssikriisi on edelleen vailla ratkaisua. Heikkojen euromaiden vaikutuksesta Euroopan talouden toipuminen on hidasta. Vuoden 2011 lopulla Suomen pitkäaikainen viennin ylijäämä on kääntynyt alijäämäksi eikä näköpiirissä ole muutosta. Näin julkisen talouden velkaantuminen kasvaa ja Suomen taloudellinen asema heikkenee. Bruttokansantuotteen ennusteet vuodelle 2012 ovat nollan tuntumassa vaihdellen sen molemmin puolin. Vuoden alun lievä optimismi on kuitenkin jatkunut ja jopa hieman voimistunut viennin heikosta menestyksestä ja eurokriisin jatkumisesta huolimatta. Luotonsaannissa ei ole erityisiä ongelmia Euroopan keskuspankin lähes rajattoman ja lähes nollakorkoisen rahantarjonnan vuoksi. Yrityslainojen riskit kasvavat heikon talouskasvun jatkuessa. Vaikutus rakentamiseen Suomessa Rakentamisen aloitukset ovat laskussa. Painopiste on pari vuotta ollut vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa. Valtion tukema asuinrakentaminen on hiipunut elvytystoimien vähenemisen myötä. Kevään 2011 täyskäytöstä tuotantokapasiteetin käyttöaste on syksyn ja alkuvuoden 2012 kuluessa alentunut. Syksyllä myymätön asuntovarasto alkoi kasvaa ja myyntihinnat laskea. Nyt asuntojen myyntiajat ovat jälleen lyhenemässä vähentäen varastoa ja mahdollistaen uudet aloitukset nousevin hinnoin. Myynti- ja tuotantohintojen ero pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa on säilynyt suurena. Rakentajien kiinnostus asuntojen urakkatuotantoon laskevista aloitusmääristä huolimatta pysyy vähäisenä. Varovaisuus omaperusteisen asuntoja toimistotuotannon käynnistyksissä jatkuu keväällä heijastaen talouden epävarmuutta ja korkeiksi kohonneiden myyntihintojen kysyntää laimentavaa vaikutusta. Viime vuoden loppupuolella rakennuslupahakemukset alenivat kolmanneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Lupia on kuitenkin varastossa, joten tilasto indikoi suhteellisen heikosti alkavien hankkeiden määrää. Tyhjien toimitilojen määrä kasvaa sitä mukaa kun työympäristöjä kehitetään vastaamaan moderneja aiempaa vähemmän tilaa vaativia työskentelykonsepteja. Uusia ja saneerattavia kauppakeskushankkeita on vireillä. Julkinen rakentaminen säilyy ennallaan kun mahdollisuudet elvyttää rakentamisen toimialaa julkista rakentamista lisäämällä ovat vähäiset. Teollisuusrakentamisessa ei ole nousun odotuksia. Muutamat suuret infra-hankkeet työllistävät maarakentajia. Omakotirakentaminen säilyy ennallaan omakotiasumismuodon kiinnostavuuden ja alhaisten kuluttajalainojen korkojen vuoksi. Rakenteilla olevat hankkeet pitävät rakentamispalveluiden kysynnän keväällä kohtalaisena. Kesällä ja syksyllä uudet lähinnä asuntojen ja kaupan alan aloitukset luovat kasvupohjaa talonrakennustoiminnalle. Eurokriisi ja sen seurauksena valtioiden syvä velkaantuminen jättää kuitenkin jäljen rakennusteollisuuteen ja luo alalle epävarmuutta koko vuodeksi. Kun uusien toimitilojen todellinen tarve on vähäinen, painopiste siirtynee olevan rakennuskannan käyttökelpoisuuden parantamiseen kaavoituksen ja suunnittelun keinoin purkamalla, korjaamalla ja uudelleen rakentamalla. Asuntojen kysyntä pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa on edelleen suuri ja alhainen korkotaso edesauttaa tuotannon käynnistyksiä. Korjausrakentamiselle olisi kysyntää rakennuskannan vanhentuessa toiminnallisesti ja rakenteellisesti. Kasvava yhteiskunnallinen ongelma on pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa lopputuotteiden kalleus. Kohtuuhintaisuuteen pyrkiminen ei näytä olevan kenenkään intresseissä.

3 Talonrakentamisen määrä Uudisrakentamisen aloitukset vastasivat viime vuonna ennustetta (Haahtela 9/2011). Vuonna 2012 aloitukset vähenevät 4 8 %:a vajaaseen 36 miljoonaan kuutiometriin. Alentuminen on vähäisin asuntoja suurin teollisuus- ja logistiikkarakentamisessa. Uusia asuntoja (ilman vapaa-ajan asuntoja) aloitettaneen 12,5 Mm3 ja kappaletta. Liikeja toimistorakentamisen uudistuotannon aloitusmääräksi muodostunee 6,5 Mm3 ja teollisuus- ja logistiikkarakentamisen 7 Mm3. Julkisen palvelurakentamisen merkitys vähenee ja on vuonna 2012 selvästi alle 10 %:a talonrakennuksen uudistuotannon arvosta. Korjausrakentamisen suhteellinen osuus vähenee edelleen %:in talonrakennustoiminnan arvosta. Painopiste on asuntoyhtiöiden talotekniikkapainotteisissa peruskorjauksissa. Uhkaskenaario talonrakennustoiminnan huomattavasta hiljenemisestä kuluvana vuonna ei toteudu. Toisaalta kasvun merkkejä ei ole näkyvissä. Vuosi 2012 on ilmeisesti tasaisen mutta tuotannon aloitusmäärältään historiallisesti melko alhaisen talonrakennustoiminnan aikaa. Suunnitelmien kalleus Suunnitelmat kallistuvat myös vuonna Pääkaupunkiseudulla uudet kaavat johtavat yleensä aiempaa kalliimpiin suunnitteluratkaisuihin. Sama vaikutus on uusilla erityisesti energiansäästöön tähtäävillä rakentamismääräyksillä. Suunnitteluratkaisuilla haetaan usein omaleimaisuutta kalliilla ja vaikeasti toteutettavilla yksityiskohdilla. Käyttäjien vaatimustaso kasvaa. Talonrakentamisen tarjoushinnat Viime vuonna talonrakentamisen tarjoushinnat ovat olleet ennusteen (Haahtela 9/2011) mukaiset. Vuonna 2012 hintatasossa ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Uudisaloitusten 4 8 % väheneminen alentaa tarjoushintoja väliaikaisesti vuoden alkupuolella. Tuotannon sopeutuessa hinnat alkavat hitaasti kohota ja vuoden lopussa tarjoushintojen odotetaan olevan vuoden alun tasoa hieman korkeammalla. Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus lisääntyy ja tarjousten hajonta suurenee. Aleneva tai ennallaan pysyvä rakentamisen määrä alentaa perinteisesti tarjoushintoja toimialan kapasiteetin vajaakäyttöisyyden ja työttömyyden lisääntymisen seurauksena. Työvoiman ikääntymisen aiheuttama poistuma säilyttää nyt kuitenkin työvoimakysynnän. Pulaa on erityisesti ammattityövoimasta. Suomalaisen rakennustyön kilpailukykyisyys paranee, mutta hintaero suomalaisen ja ulkomaalaisen työvoiman välillä on edelleen merkittävä. Ulkomainen toiminta on enenevässä määrin yritysmuotoista ja kiinnostus toimia kilpailukykyisesti Suomessa on pitkälti riippuvaista alkuperämaan taloudellisesta kehityksestä. Rakennustuotteiden hintakehitykseen vaikuttavien raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen trendi on kehittyvien maiden alhaisen talouskasvun vuoksi laskeva, mutta esimerkiksi öljyn hinta on jälleen kriisien seurauksena nousussa. Ulkomaan vienti nojaa Venäjän kasvaviin markkinoihin. Toisaalta Venäjä lisää koko ajan omavaraisuuttaan. Vuoden aikana rakennustuoteteollisuuden hinnat periaatteessa laskevat tuotteiden kysynnän laskiessa. Toisaalta tuoteteollisuuden sopeutumisnopeus on huomattavasti parantunut kompensoiden kysynnän laskua. 109

4 Hintataso Hintaennuste Indeksialue Paikkakunta 1/2012 5/2012 9/ /2012 ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI Helsinki 83,0 82,0 83,0 85,0 1 Espoo 83,0 82,0 83,0 85,0 1 Vantaa 83,0 82,0 83,0 85,0 1 Kauniainen 83,0 82,0 83,0 85,0 1 Järvenpää 82,0 81,0 82,0 84,0 2 Kerava 82,0 81,0 82,0 84,0 2 Sipoo 82,0 81,0 82,0 84,0 2 Tuusula 82,0 81,0 82,0 84,0 2 Kirkkonummi 82,0 81,0 82,0 84,0 2 Hyvinkää 80,0 79,0 80,0 82,0 3 Vihti 80,0 79,0 80,0 82,0 3 Nurmijärvi 80,0 79,0 80,0 82,0 3 Lohja 80,0 79,0 80,0 82,0 3 Porvoo 80,0 79,0 80,0 82,0 3 Riihimäki 80,0 79,0 80,0 82,0 3 Lahti 80,0 79,0 80,0 82,0 3 Hämeenlinna 80,0 79,0 80,0 82,0 3 Forssa 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Muu Uusimaa 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Heinola 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Kotka 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Kouvola 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Imatra 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Lappeenranta 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Muu Etelä-Suomi 74,0 73,0 74,0 77,0 5 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Tampere 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Tampereeseen rajoittuvat ymp. kunnat 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Turku 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Turkuun rajoittuvat ympäristökunnat 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Naantali 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Raisio 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Jyväskylä 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Nokia 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Jyväskylään rajoittuvat ymp.kunnat 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Valkeakoski 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Sastamala 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Muu Pirkanmaa 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Salo 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Uusikaupunki 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Muu Varsinais-Suomi 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Pori 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Rauma 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Vaasa 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Kokkola 71,0 70,0 71,0 74,0 6 Pietarsaari 71,0 70,0 71,0 74,0 6 Seinäjoki 71,0 70,0 71,0 74,0 6 Muu Länsi-Suomi 71,0 70,0 71,0 74,0 6 ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Kuopio 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Joensuu 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Kuopioon rajoittuvat ympäristökunnat 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Mikkeli 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Joensuuhun rajoittuvat ymp. kunnat 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Savonlinna 71,0 70,0 71,0 74,0 6 Iisalmi 71,0 70,0 71,0 74,0 6 Varkaus 71,0 70,0 71,0 74,0 6 Lieksa 71,0 70,0 71,0 74,0 6 Muu Itä-Suomi 71,0 70,0 71,0 74,0 6

5 Hintataso Hintaennuste Indeksialue Paikkakunta 1/2012 5/2012 9/ /2012 OULUN LÄÄNI Oulu 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Ouluun rajoittuvat ympäristökunnat 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Kajaani 74,0 73,0 74,0 77,0 5 Raahe 71,0 70,0 71,0 74,0 6 Muu Oulun lääni 71,0 70,0 71,0 74,0 6 LAPIN LÄÄNI Pello-Kemijärvi -linjan pohjoispuoli 80,0 79,0 80,0 82,0 3 Kemi 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Tornio 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Rovaniemi 77,0 76,0 77,0 79,0 4 Muu Lapin lääni 74,0 73,0 74,0 77,0 5 AHVENANMAAN LÄÄNI Maarianhamina 80,0 79,0 80,0 82,0 3 Muu Ahvenanmaa 77,0 76,0 77,0 79,

6 Indeksialue Ajankohta Alue 6 Alue 5 Alue 4 Alue 3 Alue 2 Alue 1 1/ ,0 56,0 60,0 64,0 68,0 72,0 4/ ,0 57,0 61,0 65,0 70,0 74,0 9/ ,0 57,0 61,0 66,0 70,0 74,0 1/ ,0 58,0 62,0 67,0 72,0 76,0 4/ ,0 58,0 62,0 67,0 73,0 78,0 9/ ,0 57,0 61,0 66,0 71,0 76,0 1/ ,0 57,0 59,0 64,0 69,0 74,0 4/ ,0 57,0 59,0 63,0 68,0 72,0 9/ ,0 58,0 60,0 64,0 68,0 72,0 1/ ,0 58,0 61,0 65,0 69,0 72,0 4/ ,0 59,0 62,0 66,0 68,0 72,0 9/ ,0 60,0 63,0 66,0 68,0 72,0 1/ ,0 60,0 63,0 66,0 69,0 72,0 4/ ,0 61,0 64,0 67,0 70,0 73,0 9/ ,0 62,0 65,0 68,0 71,0 74,0 1/ ,0 64,0 67,0 70,0 73,0 75,0 5/ ,0 65,0 68,0 71,0 74,0 76,0 9/ ,0 66,0 69,0 72,0 75,0 76,0 1/ ,0 66,0 69,0 72,0 75,0 76,0 5/ ,0 67,0 70,0 73,0 76,0 77,0 9/ ,0 70,0 73,0 76,0 79,0 80,0 1/ ,0 71,0 74,0 77,0 80,0 81,0 5/ ,0 73,0 76,0 79,0 82,0 83,0 9/ ,0 74,0 77,0 80,0 83,0 84,0 1/ ,0 75,0 78,0 81,0 84,0 85,0 5/ ,0 80,0 83,0 86,0 88,0 89,0 9/ ,0 75,0 78,0 81,0 84,0 85,0 1/ ,0 73,0 76,0 78,0 80,0 81,0 5/ ,0 70,0 73,0 75,0 77,0 78,0 9/ ,0 68,0 71,0 73,0 75,0 76,0 1/ ,0 65,0 68,0 70,0 72,0 73,0 5/ ,0 66,0 69,0 72,0 74,0 75,0 9/ ,0 67,0 70,0 73,0 75,0 76,0 1/ ,0 69,0 72,0 75,0 77,0 79,0 5/ ,0 71,0 74,0 77,0 79,0 81,0 9/ ,0 75,0 78,0 81,0 83,0 84,0 Talonrakennuksen Kustannustietokirjan tietoaineisto on julkaistu 1/2012 hintatasossa. 1/ ,0 74,0 77,0 80,0 82,0 83,0 Ennuste loppuvuodelle / ,0 73,0 76,0 79,0 81,0 82,0 9/ ,0 74,0 77,0 80,0 82,0 83,0 12/ ,0 77,0 79,0 82,0 84,0 85,0 Indeksialueet Alue 1 Pääkaupunkiseutu Alue 2 PKS:n ympäristökunnat Alue 3 Kehyskunnat Alue 4 Kasvukeskukset Alue 5 Muu Suomi Alue 6 Halvan rakentamisen alueet