Selkee Johanna. Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Jäsenkysely kunnille ja ammatillisen koulutuksen kuntayhtymille

Transkriptio

1 Selkee Johanna Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistus Jäsenkysely kunnille ja ammatillisen koulutuksen kuntayhtymille Helsinki 2014

2 Sisältö 1 Kyselyn toteutus Vastaajat Rakenneuudistus - tilannekatsaus Miten kansallinen rakenteellinen uudistaminen tulisi toteuttaa? Paikalliset ja alueelliset erityispiirteet Saatavuus ja etäisyydet Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja opiskelumahdollisuudet perusopetuksen jälkeen Läheisyysperiaate ja kokonaistarkastelu huomioiden Toimintaedellytykset ja laatu Järjestäjäverkon kokoaminen Kansallinen ohjaus Rahoitusperusteet Lukiokoulutuksen erityispiirteitä Yhteenveto uudistuksessa huomioitavista tekijöistä Kyselylomake

3 Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistuskysely 1 Kyselyn toteutus Kuntaliitto teki rakenneuudistusta koskevan jäsenkyselyn syyskuussa 2014 kaikille Manner-Suomen kunnille sekä Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen Areena-verkostolle (ammatillisen koulutuksen kuntajärjestäjät sekä palvelumaksua maksavat kuntayhtymät ja osakeyhtiöt). Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteita on tarkoitus muuttaa vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeen tavoitteena on tiivistää lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkkoa. Uudistusta valmistellaan parhaillaan. Uudet järjestämis- ja ylläpitämisluvat tulevat suunnitelmien mukaan voimaan vuoden 2017 alusta alkaen. Tavoitteena on, että toisen asteen rakenteellista uudistamista koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2014 ja järjestämisluvista tehdään päätökset vuoden 2016 alkupuolella. Vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkon uudistamisen rakenteellisena tavoitteena on mm. vähentää ylläpitäjien määrää. Vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkkoon vaikuttavat myös ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen ratkaisut. Järjestämis- ja ylläpitämislupien uusiminen on tarkoitus aloittaa vuonna Vastaajat Kuntaliiton jäsenkyselyyn vastasi 79 koulutuksen järjestäjää, joista kuntia oli 67 ja kuntayhtymiä (ml. muutama osakeyhtiö) oli 12. Manner-Suomen kunnista kyselyyn vastasi 22 prosenttia. 2

4 Kyselyn keskeisenä tavoitteena on kartoittaa, millaisia muutossuunnitelmia vastaajilla on lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja / tai vapaan sivistystyön ylläpitäjämalleiksi. Kysymyksiin sai vastata vapaamuotoisesti. Tässä koosteessa esitellään saatujen vastausten päälinjoja. Sisennetyt ja kursivoidut tekstiosuudet ovat muokattuja tiivistyksiä saaduista vastauksista. Yksittäisiä vastauksia tai vastaajien tunnistetietoja ei julkisteta. 3

5 Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistuskysely 2 Rakenneuudistus - tilannekatsaus Kuntaliitto kartoitti jäsenkyselyn kautta kuntien ja kuntayhtymien tilannetta lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön koulutuksen järjestämisessä. Vastaajien antama toisen asteen ja / tai vapaan sivistystyön tilannekuva on hyvin heterogeeninen. Vallitsevaan tilanteeseen vaikuttavat jo aikaisempina vuosina tehdyt kunta- ja palvelurakenneuudistukset sekä erityisesti ammatillista koulutusta koskevat rakenneuudistushankkeet, joissa koulutuksen järjestäjäverkkoa on jo koottu suurempiin yksiköihin ja oppilaitosverkkoa on supistettu. Koulutuskuntayhtymä on nykyrakenteeltaan suuri koulutuksen järjestäjä ja rakenteellisiin uudistuksiin ei ole erityistarvetta. Mikäli omistajakunnat yhdessä alueen muun kuntakentän kanssa linjaavat, rakenteellista kehittämistä voidaan tehdä alueen muiden toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Vastausten perusteella monella vastaajalla tilanne on vielä auki ja erilaisia mahdollisuuksia käydään läpi. Tähän vaikuttavat muun muassa kuntarakenneuudistus, koulutuksen kansallisten hankkeiden aikataulutus ja ohjaus sekä paikallinen ja alueellinen päätöksenteko. Tehtävät uudistukset tulee suunnitella huolellisesti ja aikatauluttaa realistisesti huomioiden uudet opetussuunnitelmat 4

6 ja sähköiset yo-kirjoitukset. Kukaan ei halua tehdä turhaa suunnittelutyötä! Kuntarakenneselvitys tulee vaikuttamaan mm. lukiokoulutukseen, nyt tilanne avoin, samoin ammatillisen osalta. Osassa kuntia ja alueita on jo kartoitettu yhteistyömahdollisuudet, laadittu suunnitelmia sekä tehty erilaisia vaihtoehtomalleja. Osalla vastaajia muutosvaihtoehtoja erityisesti lukiokoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön vasta suunnitellaan. Toisaalta monella vastaajalla nähdään oma tilanne vakiintuneena, eikä aihetta muutoksiin ole, elleivät sitten kansalliset päätökset ohjaa suunnittelemaan jotain muuta. Suunnitelmissa on jatkaa itsenäisenä ja kehittää edelleen perusopetuksen, lukion, kansalaisopiston, nuorisotoimen, liikunnan ja kirjaston yhteistyötä. Suurella osalla nykyisiä lukiokoulutusta järjestäviä kuntia on halua pitää kiinni kunnan omasta lukiokoulutuksesta. Vastauksista näkyy, että yhteistyötä on toisaalta jo tehty oman alueen muiden lukioiden tai toisen asteen oppilaitosten kanssa. Osalla vastaajia yhteistyön tarve on selvästi lisääntynyt naapurikuntien kanssa lukiokoulutuksen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi ja toisaalta harkitaan myös muita tiiviimpään yhteistoimintaan perustuvia mahdollisuuksia lukiokoulutuksen turvaamiseksi omalla paikkakunnalla. Samoja tavoitteita on myös vapaan sivistystyön järjestämisessä. Odotamme edelleen lopullisia päätöksiä lukiokoulutuksen järjestämisen kriteereistä. Vaihtoehtoja on kaksi: joko kehyskuntien yhteistyötä tai lukiokoulutuksen liittäminen keskuskaupungin toisen asteen koulutuksen yhteyteen (sis. lukion ja ammatillisen). 5

7 Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistuskysely Kuntayhtymän jäsenkuntien alueella tekeillä selvitys lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestämisestä. Omaa lukiokoulutusta, samoin naapurissa. Selvitellään mahdollisuuksia naapurikunnan kanssa. Lukio lakkautetaan. Selvitetään yhteistyömahdollisuuksia lukiokoulutuksessa, taustalla myös kuntarakenneselvitykset. Nyt lukio ja kansalaisopisto tekevät paljon yhteistyötä keskenään. Neuvotellaan lukiokoulutuksesta isomman kunnan kanssa, mutta halua jatkaa itsenäisenä omissa tiloissa, jos vain mahdollista. Lukiokoulutuksen jatkosta on käynnistetty neuvottelut alueen kuntayhtymän kanssa sekä alueen kuntien kanssa. Ammatillisessa koulutuksessa suurimmat rakenteelliset muutokset on selvästi jo tehty. Ammatillista koulutusta koskevia suuria järjestäjämuutoksia ei ole suunnitelmissa samassa määrin mitä lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön puolella. Vapaan sivistystyön osalta mietinnässä on alueyhteistyö, seutuopistotoiminta tai vapaan sivistystyön siirtäminen kuntayhtymälle. Maakunnassa meneillään suunnitelmia muuttaa ammatillisen koulutuksen järjestäjäkenttää. Kuntayhtymän toiminta vakiintunutta eikä tarvetta muutokseen, toimintaa tehostetaan ja organisaatiota kehitetään. Jäsenkunnilla on omat lukiot. Muutos tulossa: selvitetään musiikkiopiston, kansalaisopiston sekä yleisten kulttuuripalvelujen yhdistämistä samaan 6

8 organisaatioon. Nyt vielä kansalaisopistopalvelut ostetaan muualta. Useamman kunnan yhteinen kansalaisopisto, joka joko laajenee tai hajoaa kahteen osaan kuntaliitosten myötä. Ei muutoksia tulossa ellei pakko. Nyt jo tehdään verkosto- ja hankeyhteistyötä muiden kuntien ja oppilaitosten kanssa. Vapaan sivistystyön rahoituksen loppuminen voi pakottaa yhteistyöhön. Lukiokoulutukseen liittyviä muutoksia, jonkinlaisia suunnitelmia sekä tarvetta erilaisten vaihtoehtojen selvittämiseksi nousi esille 57 prosentilla (45 vastaajalla) vastaajia. Ammatillisen koulutuksen vastaavia muutoksia, suunnitelmia tai tilanteen kartoitusta nousi esille 20 prosentilla (16 vastaajalla) vastaajia ja vapaan sivistystyön osalta 29 prosentilla (23 vastaajalla) vastaajia. 7

9 Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistuskysely 3 Miten kansallinen rakenteellinen uudistaminen tulisi toteuttaa? Miten kansallinen rakenteellinen uudistaminen tulisi toteuttaa ja mitä tekijöitä tulisi painottaa lukiokoulutuksen / ammatillisen koulutuksen / vapaan sivistystyön uudistamisessa? Vastaajat toivat erilaisia näkemyksiä esille vapaamuotoisissa vastauksissaan, mitä tekijöitä heidän mielestään tulisi uudistamisen toteuttamisessa ottaa huomioon. Vastauksissa esiinnousseet tekijät voidaan jakaa toimintaympäristön taustatekijöihin kuten alueelliset erot ja etäisyydet sekä koulutusmuodon sisäisiin tekijöihin kuten rahoitusperusteet. Vastauksissa painotettiin monia tekijöitä, joita tulisi samanaikaisesti huomioida uudistamisen läpiviemisessä. Vastauksissa esiintyvät perustelut ja tekijät jaoteltiin analyysivaiheessa kahdeksaan teemaan. Suurin osa vastaajista nosti esille paikallisia ja alueellisia erityispiirteitä sekä saatavuuden / saavutettavuuden ja etäisyyksien merkitystä tasa-arvoisille koulutusmahdollisuuksille eri puolilla maata. Koulutuksen keskittäminen aiheutti selvästi eniten hajontaa huomioitavien tekijöiden joukossa. Toisille keskittäminen on tavoiteltava asia ja toisille taas ei. Ne jotka näkivät järjestäjien kokoamisen huonona asiana, oli useimmiten perusteluna koulutuksen tasa-arvoisten opiskelumahdollisuuksien turvaaminen ja alueelliset tekijät. 8

10 Uudistamisessa huomioitavia tekijöitä teemoittain: Paikalliset ja alueelliset erityispiirteet Saatavuus ja etäisyydet Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja opiskelumahdollisuudet perusopetuksen jälkeen Läheisyysperiaate ja kokonaistarkastelu huomioiden Toimintaedellytysten ja laatu Järjestäjäverkon kokoaminen Kansallinen ohjaus Rahoitusperusteet 3.1 Paikalliset ja alueelliset erityispiirteet Koulutustarve nähtiin vastauksissa voimakkaasti alueellisten tarpeiden ja erityispiirteiden kautta. Koulutus on osa elinkeino- ja aluepolitiikkaa, myös pienemmillä paikkakunnilla. Moni vastaaja painotti paikallisten ja alueellisten erityistekijöiden kuten välimatkat, saavutettavuus, elinkeinoelämän tarpeet ym. huomioimista kansallisessa koulutuspolitiikassa. Vastauksissa tuotiin muun muassa esille, että uudistamisessa on oleellista huomioida toiminnalliset edut alueilla. Tällä tarkoitettiin muun muassa perusopetuksen ja vapaan sivistystyön yhteistyön ja toimipisteverkon hyödyntämismahdollisuuksia. Osa vastaajista näki peruskunnan vaikutusmahdollisuuksien turvaamisen koulutustarjonnassa edelleen tarpeellisena sekä toiminnan säilyminen lähipalveluna. Kunnille päätösvalta ja mahdollisuudet päättää toisen asteen koulutuksen järjestämisestä alueellaan. Ammatillisen koulutuksessa painottui alueen alue- ja elinkeinorakenteen huomioiminen sekä työvoimatarve. Koulutustarjonnan tulisi vastaajien 9

11 Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistuskysely mukaan reagoida alueilla nopeammin koulutuskysynnän ja elinkeinorakenteen muutoksiin. Koulutusorganisaatioilla tulisi olla selvempi työnjako ja toisaalta voimien yhdistämistä tarvitaan. Koko ei saisi olla keskeinen kriteeri, huomioitava erilaiset alueelliset tekijät ja valtakunnallinen koulutusulottuvuus. Koulutuksen mitoituksessa, suuntaamisessa ja sijoittamisessa tulee ennen kaikkea painottaa seuraavia asioita: koulutuksen seudullinen tarve, koulutuksen laatu ja toteutustavat, välimatkat, työvoimatarve, ei pelkästään ennusteisiin perustuvat Tilastokeskuksen väestö- tai oppilasmäärät. 3.2 Saatavuus ja etäisyydet Etäisyyden ja saatavuuden / saavutettavuuden merkitykset olivat keskeisesti esillä vastauksissa. Oleellisena koulutuspoliittisena tavoitteena nähdään, että koulutus on nuoren saavutettavissa. Maan eri osat ovat erilaisia, etäisyydet vaihtelevat ja varsinkin harvaan asutuilla seuduilla pelätään, että koulutusmahdollisuudet vähenevät etäisyyksien pidentyessä entisestään. Keskittämispolitiikalla pelätään olevan heikentävä vaikutus peruskoulun jälkeen koulutuspaikkoja etsivien mahdollisuuksiin löytää sopivaa koulutusta asuinpaikasta riippumatta. Osalle vastaajia koulutuksen saatavuus tarkoittaa nimenomaan lukiokoulutuksen saatavuutta kotoa käsin, osalle toisen asteen koulutusmahdollisuuksia niin, että 16-vuotias voi kotoa käsin opiskella joko lukiokoulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa. Etäisyys opetukseen nähdään keskeisenä tekijänä. Lähipalveluperiaatetta painotettiin toisen asteen koulutuksen ohella myös vapaan sivistystyön tarjonnassa. Alueilla on turvattava koulutuksen saatavuus jollain tavoin. Myös joukkoliikenteen mahdollisuudet vaikuttavat saatavuuteen ja tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin eri tavoin eri alueilla. Rakenteellisessa 10

12 uudistamisessa tulisi huomioida koulutuspalveluiden saatavuus lähipalveluna, tuotiin vastauksissa esille. Koulutuksen saavutettavuudesta huolehtiminen. Harvaan asuttujen seutujen palvelujen järjestämisestä voidaan huolehtia yhdistämällä perusopetuksen, lukion ja kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toiminnot yhteen. Bevaka de små institutens viktiga roll som upprätthållare av bildning och kultur till alla:närhetsprincipen är viktig men kunde kanske definieras till att omfatta annat än kurs på en fysisk plats. 3.3 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja opiskelumahdollisuudet perusopetuksen jälkeen Nuorten syrjäytymisen ehkäisy liittyy keskeisesti koulutuspalveluiden saatavuuden turvaamiseen osana koulutustakuun toteuttamista. Koulutuksellinen tasa-arvon nimissä saatavuus halutaan turvata ja etäisyyksien olevan kohtuulliset eri puolilla maata. Syrjäytymisen ehkäisy ja saatavuusperuste korostuivat erityisesti lukiokoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä. Vastauksissa tuotiin esille, miten monilla paikkakunnilla lukiokoulutus ja kansalaisopisto ovat ainoina tarjolla peruskoulun jälkeen. Tästä syystä oma lukio tai kansalaisopiston toimipiste nähdään sekä syrjäytymisen ehkäisynä että tasa-arvoisten opiskelumahdollisuuksien turvaamisena myös pienillä paikkakunnilla ja syrjäseuduilla. Lukiokoulutus omalla kotipaikkakunnalla on erityisen tärkeä niille, joilla ei ole valmiuksia vielä muuttaa kotoa pois. Syrjäytymisen ehkäisyä parhaimmillaan on jatko-opintojen mahdollistaminen kotoa käsin opiskellen. 11

13 Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistuskysely Tillgängligheten är A och O inom den svenska utbildningen. Den svenskspråkiga utbildningen bör granskas separat och följa delvis andra kriterier. Toivon, että toiminnan keskiössä olisi edes hiukan oppilas tai opiskelija. 3.4 Läheisyysperiaate ja kokonaistarkastelu huomioiden Läheisyysperiaate ja kokonaistarkastelun tarve nousivat esille erityisesti perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetuksen järjestämisen toimintaedellytysten turvaamisen näkökulmasta. Kokonaistarkastelu tarkoittaa muun muassa pätevän ja riittävän opetushenkilöstön riittävyyttä. Tähän liittyneenä erityisesti lukiokoulutus nähdään lähipalveluna, jonka järjestämiseksi on erilaisia vaihtoehtoja ja kuntien välinen yhteistyö toivottavaa. Lukiokoulutus ja perusopetus nähtiin olevan toisistaan riippuvaisia ja erityisesti pienissä kunnissa lukion nähtiin turvaavan myös laadukasta perusopetusta. Vaikka perusopetuksen tulee säilyä lähipalveluna, painotti moni vastaaja kuntien välisen yhteistyön tärkeyttä perusopetuksen järjestämisessä. Osa vastaajista kaipasi lisää yhteistyömahdollisuuksia kaiken kaikkiaan lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen välille. Ja vastaavasti tuotiin esille, että vapaassa sivistystyössä on mahdollista tehdä laajempaakin alueellista yhteistyötä muun muassa opettajien rekrytoinnissa. 3.5 Toimintaedellytykset ja laatu Vastauksissa painotettiin koulutuksen järjestäjän toimintaedellytysten ja taloudellisen kantokyvyn merkitystä, jotta koulutusta voidaan kestävällä tavalla järjestää jatkossakin. 12

14 Lähtökohtana tulisi olla toiminnan laatu ja tuloksellisuus sekä toimipaikkojen sijainti suhteessa ikäluokkaan. Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen laatu (läpäisy) ja taloudellinen pohja sekä kehittämiskyky nähtiin keskeisiksi tekijöiksi. Vapaalla sivistystyöllä nähtiin olevan erityistehtävä ja määrätty asiakasryhmä, joka tulisi olla tarkastelun pohjana, ei niinkään sijainnin tai organisaationmuodon. Laatuun liitettyjä asioita olivat muun muassa opintojen monipuolisuus, koulutuksen toteutustavat ja jatko-opintomahdollisuudet. Osa vastaajista kaipasi koulutuksen järjestämiseen tuottavuutta mittaavia mittareita, osa taas ei. 3.6 Järjestäjäverkon kokoaminen Monessa vastauksessa tuotiin esille, miten keskeinen arviointimittari on se, miten koulutuspalvelut järjestetään. Koulutuspalvelujen järjestämisessä osa vastaajista painotti isompia järjestäjiä ja osa taas järjestäjien välistä yhteistyötä. Näin ollen vastauksissa ratkaisumalliksi tarjottiin toisaalta järjestäjien kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja toisaalta alueellisen yhteistyön ja yhteistoiminnan mahdollisuuksien hyödyntämistä koulutuksen järjestäjien kesken. Monella vastaajalla rakenneuudistustarkastelu lähtee alueellisesta näkökulmasta. Keskittäminen voi tätä kautta näyttäytyä joko tehokkuuden kannalta tavoiteltava asia tai koulutuksen saavutettavuutta ja toimintamahdollisuuksia huonontavana valintana. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että järjestäjäkentän kokoaminen isompiin koulutuksen järjestäjiin jakaa selvästi vastaajia. Osa kannattaa tavoitetta ja osa taas ei. Kuntien omaa paikallista tahtoa tulisi jatkossakin kunnioittaa. Jos paikkakunnalla ollaan valmiita satsaamaan oman lukion tai kansalaisopiston ylläpitoon, ei yhdistämisiin saisi pakottaa. 13

15 Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistuskysely maakunnan laajuus, työ- ja elinkeinoelämän rakenne sekä väestörakenne huomioiden toimiva ammatillisen koulutuksen malli. Tähän toimintamalliin voisi sisällyttää myös lukiokoulutuksen toteutuksen. Myös vapaan sivistystyön osalta tulisi harkita suurempaa kokonaisuutta ja järjestäjämallia. 3.7 Kansallinen ohjaus Vastaajat olivat pääosin kriittisiä siihen, miten rakenneuudistusta on kansallisesti suunniteltu ja viety eteenpäin. Avoimuutta, tasapuolisuutta koulutusmuotojen kesken sekä johdonmukaisuutta toivottiin lisää. Uudistuksessa pitäisi olla riittävästi mahdollisuuksia erilaisiin ratkaisumalleihin. Vastauksissa kaivattiin uusia järjestämiskriteerejä huomioimaan muun muassa koulutuksen tasa-arvon ja saavutettavuuden. Suunnittelun pohjaksi kaivattiin väestö- tai oppilasmäärätietojen lisäksi muita tekijöitä kuten koulutuksen seudullinen tarve, laatu ja toteutustavat, etäisyydet ja, työvoimatarve. Lisäksi kannettiin huolta, miten keskittämisessä huomioidaan tiettyjen erikoisalojen saatavuus. Att planera strukturella förändringar (= större men färre enheter) inom andra stadiets utbildning, står i strid med de målsättningar som förväntas av ungdomsgarantin. Mielestämme OKM:n tavoite koota valtakunnassa koulutuksen järjestäjiä suuremmiksi kokonaisuuksiksi on oikeansuuntainen. Suomen ongelmia ei voida ratkaista joka paikkaan soveltuvan yhden mallin mukaisesti, vaan tarpeet ja toimintaympäristöt ovat erilaisia eri puolella Suomea. Uudistukset ja lakimuutokset tulevat kovin nopealla aikataululla, kunnissa ei jää tarpeeksi aikaa valmisteluun ja toimeenpanoon. 14

16 3.8 Rahoitusperusteet Rahoitus nähtiin uudistumista ohjaavana instrumenttina. Vastaajien johtopäätökset erilaisten toimenpiteiden vaikutuksista koulutuksen taloudellisuuteen vaihtelivat. Keskittämisen tarvetta perusteltiin kustannustehokkuudella ja toisaalta vastustettiin kalleudella. Vastauksissa kaivattiin yksikertaista rahoitusmallia. Osa kaipasi opiskelijapaikkamäärien ja oppilashintojen säätelyä, osa taas ei. Erityisesti otettiin kantaa lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön rahoitukseen. Lukiokoulutuksessa pienten lukioiden lisän säilymisestä kannettiin huolta ja samoin rahoituskaton tulemisesta lukiokoulutukseen. Vapaassa sivistystyössä tulee olla tarpeeksi korkea valtionosuus ja tasapuoliset jakoperusteet. Sekä lukiokoulutuksen että vapaan sivistystyön arvioitiin jo olevan kustannustehokasta toimintaa. Uudistusten rahoituslaskelmien tulisi olla realistisia. Tällä hetkellä ministeriöiden esittämät laskelmat uudistusten vaikutuksista vaikuttavat tarkoitushakuisilta ja epäuskottavilta. Tietotekniikan tuomista opetukseen ei ole millään tavalla resursoitu valtionosuusjärjestelmässä. 3.9 Lukiokoulutuksen erityispiirteitä Lukiokoulutus nousi esille ja johtuen osaltaan siitä, että vastaajina olivat kunnat, joille lukiokulutuksen järjestäminen pääosin edelleen kuuluu. Vastauksissa korostui erityisesti lukiokoulutuksen ja perusopetuksen välinen riippuvuus ja merkitys opetuksen laadulle, toisaalta lukiokoulutuksen merkitys kunnan imagolle sekä elinkeino- ja koulutuspolitiikalle. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi vastauksissa nostettiin esille rahoitustason korjaamisen tarve ja lukiokoulutuksen huomioiminen tasaveroisesti ammatillisen koulutuksen kanssa kansallisessa koulutuspolitiikassa. 15

17 Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistuskysely Vastauksissa tuotiin huolta esille, miten lukiokoulutuksen kansallisen kehittämisen laiminlyöminen vaikuttaa lukiokoulutuksen vetovoimaan. Kunnat haluavat edelleen järjestää lukiokoulutuksen alueellaan Yhteenveto uudistuksessa huomioitavista tekijöistä Kuntien ja kuntayhtymien vastauksissa tuotiin esille erilaisia näkökulmia ja painotuksia, joita on huomioitava koulutuksen järjestämisessä sekä rakenteellisessa uudistamistyössä. Kansallisessa uudistamistyössä on vastausten perusteella huomioitava erityisesti alueellinen näkökulma, josta voidaan vetää keskeinen johtopäätös: Rakenneuudistamisessa voidaan päästä a) ERI TAVOIN TAVOITTEISIIN - YKSI MALLI EI TOIMI KAIKKIALLA Pakottavalla ja yhdenmukaistavalla kansallisella ohjauksella voidaan aiheuttaa epätarkoituksenmukaisia ja kalliita ratkaisuja, joilla ei vastata koulutuspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Kansallisiin tavoitteisiin voidaan päästä eri tavoin eri puolilla maata. Toimintavapautta ja paikallista / alueellista päätösvaltaa tarvitaan, jotta edelleen turvataan b) TASA-ARVOISET KOULUTUSMAHDOLLISUUDET PERUSOPETUKSEN JÄLKEEN Koulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena nähdään tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen eri puolilla maata. Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet edellyttävät erilaisia alueellisia ratkaisuja ja toimintaympäristötekijöiden huomioimista (etäisyydet, työ- ja elinkeinorakenne, väestörakenne, koulutukseen hakeutuminen, yhteistyömahdollisuudet, alueellinen oppilaitosverkko ym.). 16

18 4 Kyselylomake Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistus Kuntaliiton kysely toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistukseen liittyvistä suunnitelmista 26/83/2014 Arvoisa vastaanottaja Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteita on tarkoitus muuttaa vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeen tavoitteena on tiivistää lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkkoa. Uudistusta valmistellaan parhaillaan. Uudet järjestämis- ja ylläpitämisluvat tulevat suunnitelmien mukaan voimaan vuoden 2017 alusta alkaen. Tavoitteena on, että toisen asteen rakenteellista uudistamista koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2014 ja järjestämisluvista tehdään päätökset vuoden 2016 alkupuolella. Vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkon uudistamisen rakenteellisena tavoitteena on mm. vähentää ylläpitäjien määrää. Vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkkoon vaikuttavat myös ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen ratkaisut. Järjestämis- ja ylläpitämislupien uusiminen on tarkoitus aloittaa vuonna Kyselymme tarkoitus Keräämme tällä vapaamuotoisella kyselyllä teiltä tietoa meneillään olevista suunnitelmista sekä tulevista muutossuunnitelmista lukiokoulutuksen/ammatillisen koulutuksen järjestämismalliksi tai vapaan sivistystyön ylläpitäjämalliksi. Kyselyllä kokoamme nimenomaan rakenteellisiin muutoksiin liittyviä suunnitelmia, jotka voivat liittyä esimerkiksi organisaatioiden fuusioitumiseen, yhtiöittämiseen tai toiminnan siirtämiseen kunnan omaksi toiminnaksi. Vastaukseen voi liittää mukaan suunnitelma-asiakirjoja tai muuta lisämateriaalia, mikäli sellaisia löytyy. 17

19 Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistuskysely Vastausmateriaalia ei julkisteta eikä anneta enteenpäin. Lähetämme vastaajille lyhyen koosteen kyselyn päälinjoista, sillä muutossuunnat kiinnostavat varmasti myös kyselyyn vastanneita. Kuntaliitto on vahvasti mukana kansallisissa keskusteluissa ja rakenteellisen uudistushankkeen valmistelutyössä. Keräämme tietoa ja kentän näkemyksiä edunvalvontatyömme tueksi. Haluamme kuulla mitä mieltä olette, millä tavoin rakenteiden uudistamisessa tulisi edetä ja miten Kuntaliitto voi parhaiten ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja koulutuksen järjestäjinä ja ylläpitäjinä. Pyydämme vastaamaan mennessä. Pyydämme vastaamaan yksi vastaus/organisaatio. Lisätietoja kyselystä antaa erityisasiantuntija Johanna Selkee, Ystävällisin terveisin Lieselotte Eskelinen erityisasiantuntija, lukiokoulutus Maarit Kallio-Savela erityisasiantuntija, ammatillinen koulutus Päivi Väisänen-Haapanen erityisasiantuntija, vapaa sivistystyö Vastaajatiedot (* tiedot pakollisia) Etunimi* Sukunimi* Titteli* Organisaatio tai kunta* Vastaajan sähköposti* Kysymykset Kysymykset ovat avoimia, eikä vastausten pituutta ole rajattu. Vastaukseen voi liittää myös linkkejä. 1. Mikä on organisaationne tilanne tällä hetkellä (vuonna 2014) lukiokoulutuksessa / ammatillisessa koulutuksessa / vapaassa sivistystyössä? Millaisia suunnitelmia teillä on meneillään liittyen rakenteelliseen uudistamiseen ja kenen kanssa? 18

20 Tässä voi lyhyesti kuvailla olemassa olevaa suunnitelmaa, suunnitelmavaihtoehtoja tai tulevia suunnitelmia. 2. Miten kansallinen rakenteellinen uudistaminen tulisi mielestänne toteuttaa? Mitä tekijöitä siinä tulisi painottaa lukiokoulutuksessa /ammatillisessa koulutuksessa / vapaassa sivistystyössä? 3. Millaisia evästyksiä teillä on antaa Kuntaliitolle? Mitä asioita liiton tulisi lukiokoulutuksen / ammatillisen koulutuksen / vapaan sivistystyön rakenteellisen uudistamisen edunvalvonnassa painottaa? 4. Muuta kommentoitavaa / lisättävää? 19