Yhtymähallitus Yhtymähallitus Työterveyshuollon järjestäminen 53/ /2016

Transkriptio

1 Yhtymähallitus Yhtymähallitus Työterveyshuollon järjestäminen 53/ /2016 Yhtymähallitus Toukokuun alussa viime vuonna voimaan tulleessa kuntalaissa (410/2015) on yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös 150, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Työterveyshuollon lakisääteisiä ennaltaehkäiseviä palveluja yhtiöittämisvelvoite ei koske. Jatketun siirtymäajan tarkoituksena oli mahdollistaa se, että kunnallisen työterveyshuollon järjestämis- ja tuottamisvastuun toteutuksen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa olisi voitu tulevat palvelurakenteet ja tuotantotavat yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokseen. Työterveyshuollon rooli osana sote -muutosta on edelleen selkiytymättä. Työterveyshuollon toiminnan yhtiöittäminen tarkoituksenmukaisella tavalla, niin että tuleva yhtiö voisi toimia ja pärjäisi kilpailluilla markkinoilla, edellyttää selvempää kuvaa siitä, millaiseen toimintaympäristöön mahdollinen yhtiö perustetaan. Yhtiöittämisen aikaraja kuitenkin lähestyy ja tämän huomioiden Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt Valtiovarainministeriölle ehdotuksen siirtymäajan pidentämisestä alkuperäisestä ajankohdasta kahdella vuodella. Kuntalaki, johon muutosehdotus on tehty, on Valtiovarainministeriön alaista sääntelyä ja ministeriön eteenpäin vietävänä. Mahdollisen uuden yhtiön toimintaedellytyksiin vaikuttaa osaltaan myös muutoksessa oleva hankintalaki. Siinä erityisesti inhouse toiminnan prosentin mahdollinen muutos vaikuttaa työterveyshuollon järjestämiseen. Nykylainsäädännön mukaan kunnat voivat hankkia omistamaltaan yhtiöltä palveluja kilpailuttamatta, jos yhtiön ulosmyynti on enintään 10 prosenttia liikevaihdosta. Kuntia on kehotettu tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä keskenään yhtiöittämisen valmistelussa ja suunnittelussa, jotta tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen vaikutukset valmistelussa huomioitaisiin riittävän aikaisessa vaiheessa. Perusturvakuntayhtymä Akselin viranhaltijat ovat olleet selvittämässä yhdessä Uudenkaupungin ja Aurinkoristeyksen työterveyshuollon eli Raision ja Naantalin kanssa työterveyshuollon järjestämistä. Käydyissä neuvoitteluissa 14.4 ja on selvitetty yhteistyön mahdollisuutta kunnallisten työterveyshuoltojen välillä. Esitylistan oheismateriaalina on yhteenveto ko. kolmen eri organisaation nykyisistä työterveyshuoltoresursseista ja asiakkuuksista.

2 Käytyjen neuvottelujen perusteella ensisijaisena vaihtoehtona, vaihtoehto 1, esitetään selvittelyjen jatkamista työterveyshuollon järjestämisestä yhdessä Varsinais-Suomen alueen muiden kuntien kanssa. Tällä hetkellä neuvotteluja ollaan jatkamassa Uudenkaupungin sekä Aurinkoristeyksen työterveyshuollon eli Raision ja Naantalin kanssa. Käytyjen keskustelujen ja yhteenvetojen perusteella on todettu monia hyötyjä järjestää työterveyshuolto laajempana alueellisena toimintana. Asiakasnäkökulmasta katsoen voidaan työterveyshuoltopalveluja tarjota useammasta toimipisteestä ja entistä monipuolisemmin. Isompi yksikkö on luonnollisesti vähemmän haavoittuva henkilöstön poissaolojen ja muiden henkilöstöriskien suhteen. Moniammatillinen työ mahdollistuu entistä paremmin kuin myös henkilöstön osaamisen laajempi hyödyntäminen. Yhteistyön valmisteluun liittyvän työn lisäksi merkittävä taloudellinen investointi tulisi olemaan mahdollisen yhteisen tietojärjestelmän hankinta. Toisena vaihtoehtona, vaihtoehto 2, esitetään työterveyshuollon toiminnan jatkamista nykyisellään omana toimintana terveyspalvelujen yhtenä kustannusyksikkönä. Tällöin voimassa olevan kuntalain mukaan työterveyshuollon tulee siirtymäajan jälkeen vetäytyä kilpailluilta markkinoilta. Perusturvakuntayhtymä Akselin osalta tämä "kilpailluilta markkinoilta" tarkoittaa jäsenkuntien ja oman organisaation ulkopuolisille myytävää työterveyshuollon sairaanhoitopalvelua, joka tulisi tuolloin lopettaa. Tällöin asiakkuuksia saatetaan menettää ja toiminta olisi nykyistä pienempää. Kolmantena vaihtoehtona, vaihtoehto 3, tulee työterveyshuollon palvelujen järjestämisen kilpailuttaminen ja ulkoistaminen. Tällöin Akselin ja jäsenkuntien näkökulmasta keskeistä on omalle henkilöstölle tuotettavan työterveyshuollon kilpailuttaminen ja toisaalta myös palvelujen tuottamiseen liittyvä järjestämisvastuu (THL 1326/ ). Työnantajat ja yrittäjät viime kädessä kuitenkin itse valitsevat palvelun tuottajansa. Jatkossakin jollakin toimijalla on oltava se vastuu, mikä kunnallisella työterveyshuollolla tällä hetkellä on palvelun tuottajana pienille työnantajille ja yrittäjille. Voimassa olevien säädösten mukaan toiminta (sairaanhoidon osalta) tulee yhtiöittää kuluvan vuoden loppuun mennessä. Siirtymäajan jatko on edelleen epäselvää. Samoin koko työterveyshuollon asema sote -integraatioissa. Työterveyslaitos on esittänyt kolme keskeistä skenaariota asiasta (liite 3). Aikataulullisesti valmistelutyötä tulee kuitenkin jatkaa. Valmistelija/lisätietoja: palvelulinjajohtaja Susanna Laivoranta-Nyman, p , kuntayhtymän johtaja Timo Tolppanen Ehdotus: (kyj) Yhtymähallitus päättää, että viranhaltijavalmistelua voidaan jatkaa edellä esitettyjen vaihtoehtojen mukaisessa järjestyksessä.

3 Keskustelun aikana Päivi Santalainen-Saaros teki muutetun päätösehdotuksen: Asia palautetaan uuteen valmisteluun ja keskusteltavaksi peruskuntien kanssa. Päivi Punta kannatti tehtyä muutosehdotusta. Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja totesi, että yhtymähallitus kannatti yksimielisesti tehtyä muutosehdotusta. Päätös: Yhtymähallitus palauttaa asian uuteen valmisteluun ja keskusteltavaksi peruskuntien kanssa. Yhtymähallitus Toukokuun alussa viime vuonna voimaan tulleessa kuntalaissa (410/2015) on yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös 150, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Työterveyshuollon lakisääteisiä ennaltaehkäiseviä palveluja yhtiöittämisvelvoite ei koske. Jatketun siirtymäajan tarkoituksena oli mahdollistaa se, että kunnallisen työterveyshuollon järjestämis- ja tuottamisvastuun toteutuksen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa olisi voitu tulevat palvelurakenteet ja tuotantotavat yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokseen. Työterveyshuollon rooli osana sote -muutosta on edelleen selkiytymättä. Työterveyshuollon toiminnan yhtiöittäminen tarkoituksenmukaisella tavalla, niin että tuleva yhtiö voisi toimia ja pärjäisi kilpailluilla markkinoilla, edellyttää selvempää kuvaa siitä, millaiseen toimintaympäristöön mahdollinen yhtiö perustetaan. Yhtiöittämisen aikaraja kuitenkin lähestyy ja tämän huomioiden Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt Valtiovarainministeriölle ehdotuksen siirtymäajan pidentämisestä alkuperäisestä ajankohdasta kahdella vuodella. Kuntalaki, johon muutosehdotus on tehty, on Valtiovarainministeriön alaista sääntelyä ja ministeriön eteenpäin vietävänä. Mahdollisen uuden yhtiön toimintaedellytyksiin vaikuttaa osaltaan myös muutoksessa oleva hankintalaki. Siinä erityisesti inhouse toiminnan prosentin mahdollinen muutos vaikuttaa työterveyshuollon järjestämiseen. Nykylainsäädännön mukaan kunnat voivat hankkia omistamaltaan yhtiöltä palveluja kilpailuttamatta, jos yhtiön ulosmyynti on enintään 10 prosenttia liikevaihdosta. Kuntia on kehotettu tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä keskenään yhtiöittämisen valmistelussa ja suunnittelussa, jotta tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen vaikutukset valmistelussa huomioitaisiin riittävän aikaisessa vaiheessa. Perusturvakuntayhtymä Akselin viranhaltijat ovat olleet selvittämässä yhdes sä Uudenkaupungin ja Aurinkoristeyksen työterveyshuollon eli Raision

4 ja Naantalin kanssa työterveyshuollon järjestämistä. Käydyissä neu voit teluis sa 14.4 ja on selvitetty yhteistyön mahdollisuutta kun nal lis ten työterveyshuoltojen välillä. Esitylistan oheismateriaalina on yh teen ve to ko. kolmen eri organisaation nykyisistä työterveyshuoltoresursseista ja asiakkuuksista. Käytyjen neuvottelujen perusteella ensisijaisena vaihtoehtona, vaihtoehto 1, esitetään selvittelyjen jatkamista työterveyshuollon jär jes tämi ses tä yhdessä Varsinais-Suomen alueen muiden kuntien kanssa. Tällä het kel lä neuvotteluja ollaan jatkamassa Uudenkaupungin sekä Au rin ko risteyk sen työterveyshuollon eli Raision ja Naantalin kanssa. Käytyjen keskustelujen ja yhteenvetojen perusteella on todettu monia hyötyjä järjestää työterveyshuolto laajempana alueellisena toi min tana. Asiakasnäkökulmasta katsoen voidaan työterveyshuoltopalveluja tar jota useammasta toimipisteestä ja entistä monipuolisemmin. Isompi yksikkö on luonnollisesti vähemmän haavoittuva henkilöstön poissaolojen ja muiden henkilöstöriskien suhteen. Moniammatillinen työ mahdollistuu entistä paremmin kuin myös henkilöstön osaamisen laajempi hyödyntäminen. Yhteistyön valmisteluun liittyvän työn lisäksi merkittävä taloudellinen investointi tulisi olemaan mahdollisen yhteisen tietojärjestelmän hankinta. Toisena vaihtoehtona, vaihtoehto 2, esitetään työterveyshuollon toiminnan jatkamista nykyisellään omana toimintana terveyspalvelujen yhtenä kustannusyksikkönä. Tällöin voimassa olevan kun ta lain mukaan työterveyshuollon tulee siirtymäajan jälkeen vetäytyä kilpail luil ta markkinoilta. Perusturvakuntayhtymä Akselin osalta tämä "kil pailluil ta markkinoilta" tarkoittaa jäsenkuntien ja oman organisaation ul ko puo lisil le myytävää työterveyshuollon sairaanhoitopalvelua, joka tulisi tuolloin lopet taa. Tällöin asiakkuuksia saatetaan menettää ja toiminta olisi nykyistä pie nem pää. Kolmantena vaihtoehtona, vaihtoehto 3, tulee työterveyshuollon palvelujen järjestämisen kilpailuttaminen ja ulkoistaminen. Tällöin Akselin ja jäsenkuntien näkökulmasta keskeistä on omalle henkilöstölle tuo tet ta van työterveyshuollon kilpailuttaminen ja toisaalta myös palvelujen tuottamiseen liittyvä järjestämisvastuu (THL 1326/ ). Työnantajat ja yrittäjät viime kädessä kuitenkin itse valitsevat palvelun tuottajansa. Jatkos sa kin jollakin toimijalla on oltava se vastuu, mikä kunnallisella työterveyshuollolla tällä hetkellä on palvelun tuottajana pienille työnantajille ja yrittäjille. Voimassa olevien säädösten mukaan toiminta (sairaanhoidon osalta) tulee yhtiöittää kuluvan vuoden loppuun mennessä. Siirtymäajan jatko on edelleen epäselvää. Samoin koko työterveyshuollon asema sote -integraatioissa. Työterveyslaitos on esittänyt kolme keskeistä skenaariota asiasta (liite 3). Aikataulullisesti valmistelutyötä tulee kuitenkin jatkaa. Valmistelija/lisätietoja: palvelulinjajohtaja Susanna Laivoranta-Nyman, p.02

5 , kuntayhtymän johtaja Timo Tolppanen Ehdotus: (kyj) Yhtymähallitus päättää, että viranhaltijavalmistelua voidaan jatkaa edellä esitettyjen vaihtoehtojen mukaisessa järjestyksessä. Keskustelun aikana Päivi Santalainen-Saaros teki muutetun pää tös eh dotuk sen: Asia palautetaan uuteen valmisteluun ja keskusteltavaksi pe ruskun tien kanssa. Päivi Punta kannatti tehtyä muutosehdotusta. Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja totesi, että yhtymähallitus kannatti yk si mie li ses ti tehtyä muutosehdotusta. Päätös: Yhtymähallitus palauttaa asian uuteen valmisteluun ja keskusteltavaksi perus kun tien kanssa. Yhtymähallitus ( ) Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien määrittelemät, lakien säätämät terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Palvelutasosuunnitelman mukaan työantajille tarjotaan sekä lakisääteisiä, että sen lisäksi sairaanhoitoa sisältäviä työterveyshuoltopalveluja. Toimipaikoista mainitaan, että palvelupisteinä toimivat toistaiseksi Maskun ja Mynämäen terveysasemat. Tavoitteena on jatkossa yksi työterveyshuollon toimipiste kuntayhtymän alueella. On huomioitava, että työterveyshuollon palveluita tarvitaan alueellisesti niin yri tys asiak kai den kuin kuntien ja kuntayhtymän tarpeisiin. Kuntayhtymän johtaja on tiedustellut peruskuntien tahtotilaa yh teises tä kilpailutuksesta. Kaikkien kolmen jäsenkunnan kunnanhallitukset ovat linjanneet, että kuntaytymä kilpailuttaa työterveyshuoltopalvelut myös jä sen kun tien puolesta. Lisäksi Nousiaisten kunnahallituksen päätöksen mu kaan Akselin toiminta-alueella tulee olla vähintään yksi työ ter veys huollon toimipiste, jossa on vähintään työterveyshoitajan vastaaotto. My nämäen kunnahallituksen päätöksen mukaan terveydenhoitajan vas taan ot topal ve lu jen tulee olla saatavissa Mynämäessä jatkossakin. Esityslistan oheismateriaalina on jäsenkuntien kunnahallitusten antamat lau sun not koskien työterveyshuollon järjestemistä. Valmistelijat/lisätietoja: kuntayhtymän johtaja Timo Tolppanen, puh ; palvelulinjajohtaja Susanna Laivoranta-Nyman, p ; talous- ja henkilöstöpäällikkö Taru Aihinen, puh Ehdotus:

6 (T H-L) Yhtymähallitus 1. päättää, että työterveyshuollon palvelut kilpailutetaan yhdessä pe ruskun tien kanssa ajalle op tio vuo sil la 2019 ja 2020 (2+1+1) huomioiden nykyisten yritysasiakkaiden 3kk so pi musten irtisanomisaika, ja 2. valtuuttaa kuntayhtymän johtajan valmistelemaan ja hyväksymään tar jous pyyn tö asia kir jat ja käynnistämään kilpailutuksen, siten että 2a työterveyshuollolla on jatkossakin vähintääkin työterveyshoitajan vastaa ot to Mynämäen kunnan alueella, 2b 2c toiminnot siirtyvät uudelle tuottajalle liikkeenluovutusperiaatteella, ja valintaperusteena käytään kokonaistaloudellista edullisuutta, jossa hin nan painoarvo on 40 % ja laadun 60 %. Jyrki Alastalo esitti, että kohtaan 2 lisätään, että tarjouspyyntöasiakirjat valmistellaan yhteistyössä jäsenkuntien kunnanjohtajien kanssa. Päivi Santalainen-Saaros kannatti esitystä. Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja totesi, että kohtaan 2 ehdotettu muutos hyväksytään yksimielisesti ja että tarjouspyyntöasiakirjat tuodaan yhtymähallituksen hyväksyttäväksi Päätös: Yhtymähallitus 1. päättää, että työterveyshuollon palvelut kilpailutetaan yhdessä pe ruskun tien kanssa ajalle op tio vuo sil la 2019 ja 2020 (2+1+1) huomioiden nykyisten yritysasiakkaiden 3kk so pi musten irtisanomisaika, ja 2. valtuuttaa kuntayhtymän johtajan valmistelemaan tar jous pyyn tö asiakir jat yhdessä jäsenkuntien kunnanjohtajien kanssa, siten että 2a työterveyshuollolla on jatkossakin vähintääkin työterveyshoitajan vastaa ot to Mynämäen kunnan alueella, 2b 2c toiminnot siirtyvät uudelle tuottajalle liikkeenluovutusperiaatteella, ja valintaperusteena käytään kokonaistaloudellista edullisuutta, jossa hin nan painoarvo on 40 % ja laadun 60 %, ja että 3. tarjouspyyntöasiakirjat tuodaan yhtymähallituksen hyväksyttäväksi