Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 243/2013 vp Kaksoistutkinto ja jatko-opintoihin hakeminen Eduskunnan puhemiehelle Monet ahkerat opiskelijat Suomessa suorittavat rinnakkain ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon. Kaksoistutkinnon suorittaminen vaatii opiskelijalta hyvää motivaatiota, itsekuria ja oma-aloitteisuutta. Sen voisi olettaa antavan henkilölle hyvät jatko-opiskeluvalmiudet ammattikorkeakoulua tai yliopistoa varten. Kaksoistutkinnon suorittamisesta ei kuitenkaan ole hyötyä jatko-opintoihin haettaessa. Kaksoistutkinnon suorittajalla saattaa olla jopa huonommat mahdollisuudet päästä jatko-opintoihin kuin yhden tutkinnon suorittajalla. Tämä johtuu siitä, että vaativan kaksoistutkinnon suorittaja saa tutkimusten mukaan keskimäärin heikomman keskiarvon lukion ja ammatillisen koulun päästötodistukseen kuin sellainen henkilö, joka on suorittanut vain yhden tutkinnon. Korkeampaan opinahjoon haettaessa huomioidaan vain toinen tutkinnoista, ja toista tutkintoa ei huomioida lainkaan, eikä siitä hakuvaiheessa saa esimerkiksi lisäpisteitä. Kaksoistutkinto voi jopa vaikeuttaa jatkoopintoihin pääsyä, koska se on suhteellisen raskas suorittaa, ja siksi opintomenestys yhtä tutkintoa kohden saattaa kärsiä verrattuna yhteen tutkintoon keskityttäessä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhtä aikaa suorittaneet henkilöt saavat jatko-opintoihin hakiessaan jonkinlaista etua, esimerkiksi lisäpisteitä, kaksoistutkinnon suorittamisesta? Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2013 Maria Tolppanen /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maria Tolppasen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 243/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhtä aikaa suorittaneet henkilöt saavat jatko-opintoihin hakiessaan jonkinlaista etua, esimerkiksi lisäpisteitä, kaksoistutkinnon suorittamisesta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Korkeakoulujen opiskelijavalinnoista säädetään yliopistolain (558/2009) 36 :ssä ja ammattikorkeakoululain (351/2003) 22 :ssä. Yliopistolain 37 :ssä ja ammattikorkeakoululain 20 :ssä säädetään kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Yliopiston opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon taikka ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Lisäksi opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Tällä hetkellä ammattikorkeakoululaissa säädetty kelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin poikkeaa jonkin verran yliopistolain kelpoisuussäännöksestä. Ammattikorkeakouluihin ovat suoraan lain perusteella kelpoisia myös lukion oppimäärän suorittaneet. Lisäksi alle kolmevuotisen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet henkilöt ovat kelpoisia vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin. Korkeakoulujen yhteiseen hakujärjestelmään siirtymisen vuoksi ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta koskeva kelpoisuussäännös on kuitenkin ehdotettu yhdenmukaistettavaksi yliopistolain 37 :n 1 momentin kanssa. Tämä ammattikorkeakoululain 20 :n muuttamista koskeva ehdotus sisältyy hallituksen esitykseen laeiksi yliopistolain 36 ja 38 :n, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta (HE 44/2012 vp), joka on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Silloin, kun opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi koulutukseen ei voi ottaa kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hakijoiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi valintaperusteista tulee päättää ja niistä tiedottaa ennen opiskelijavalintojen alkamista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Hakijoiden jakaminen erillisiin ryhmiin koulutustaustan perusteella perustuu siihen, että samojen valintaperusteiden soveltaminen erilaisen koulutustaustan omaaviin hakijoihin ei ole mahdollista tai se ei olisi opiskelijavalinnan tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista. Perustuslaillisesta yhdenvertaisuusperiaatteesta johtuen yhdenvertaisuutta on kuitenkin pyrittävä toteuttamaan valintaperusteissa ja muissa valintaan vaikuttavissa järjestelyissä myös eri hakijaryhmien välillä. Hakijoiden ryhmittelyyn perustuvat valintamenette- 2

3 Ministerin vastaus KK 243/2013 vp Maria Tolppanen /ps lyt eivät vaativuudeltaan saa asettaa hakijoita eriarvoiseen asemaan ja valinnoissa hakijoita on verrattava yhtäläisin perustein. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättävät itsenäisesti valittavien opiskelijoiden määrästä, hakijoiden jakamisesta valinnoissa erillisiin ryhmiin koulutustaustan perusteella sekä muista opiskelijavalinnan perusteista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut valitsevat opiskelijansa useimmiten hakijan aikaisemman opintomenestyksen tai valintakoemenestyksen tai molempien perusteella. Lisäksi valintaan voi vaikuttaa muun muassa työkokemus tai ennakkotehtävä. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta perustuu todistuksista laskettavien lähtöpisteiden lisäksi pitkälti valintakoemenestykseen. Yliopistolain perusteluiden (HE 7/2009 vp) mukaan erilaiseen koulutustaustaan liittyviä ryhmiä voivat muodostaa muun muassa ylioppilastutkinnon suorittaneet, ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, ulkomailla kouluopintonsa suorittaneet, korkeakoulututkinnon suorittaneet, avoimen yliopiston opintoja suorittaneet ja erilaisiin muuntokoulutuksiin hakeneet. Korkeakoulut voivat valinnoissaan muodostaa kaksoistutkinnon eli ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneista oman hakijaryhmän. Erilaisten ryhmien muodostamiseen rinnastuu myös lisäpisteiden tai muiden hyvitysten antaminen erityisellä perusteella. Tällaisessa menettelyssä on usein kysymys koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta ja tosiasiallisen yhdenvertaisuuden takaamisesta. Pidän tärkeänä toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen jatkuvaa vuorovaikutusta myös opiskelijavalintojen kehittämisen näkökulmasta. Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 243/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Maria Tolppanen /saf: Vad ämnar regeringen göra för att de som avlagt en yrkesinriktad grundexamen och en studentexamen samtidigt ska få någon slags fördel när de söker till fortsatta studier, till exempel tilläggspoäng för avlagd dubbelexamen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I 36 i universitetslagen (558/2009) och 22 i yrkeshögskolelagen (351/2003) bestäms om antagningen av studerande till högskolor. I 37 i universitetslagen och 20 i yrkeshögskolelagen bestäms om behörigheten för studier som leder till högskoleexamen. Till studier vid universitet kan antas den som har avlagt examen som avses i lagen om anordnande av studentexamen (672/2005), yrkesinriktad grundexamen som omfattar minst tre år eller motsvarande tidigare studier, sådan yrkesinriktad grundexamen, yrkesexamen, specialyrkesexamen eller motsvarande tidigare examen som avses i lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning (631/1998), eller utländsk utbildning som i landet i fråga ger behörighet för motsvarande högskolestudier. Enligt bestämmelserna kan dessutom den som högskolan på andra grunder konstaterar ha tillräckliga kunskaper och färdigheter för studierna antas som studerande. Den behörighet för yrkeshögskolestudier som för närvarande föreskrivs i yrkeshögskolelagen avviker i någon mån från behörighetsbestämmelsen i universitetslagen. Även de som har avlagt gymnasiets lärokurs är direkt på basis av lagen behöriga för yrkeshögskolestudier. Dessutom är de som avlagt en examen som till sin omfattning är mindre än en treårig yrkesinriktad grundexamen behöriga för yrkeshögskolestudier inom motsvarande område. På grund av övergången till högskolornas gemensamma ansökningssystem har det emellertid föreslagits att den bestämmelse om behörighet för utbildning som leder till yrkeshögskoleexamen ska förenhetligas med 37 1 mom. i universitetslagen. Förslaget till ändring av 20 i yrkeshögskolelagen finns i regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av 36 och 38 i universitetslagen samt av yrkeshögskolelagen och lagen om antagningsregistret och studentexamensregistret (RP 44/2012 rd), som behandlas av riksdagen som bäst. Om alla sökande inte kan antas på grund av begränsning av antalet studerande, ska likvärdiga antagningsgrunder tillämpas på de sökande. För att trygga likabehandling av de sökande ska beslut om grunderna för antagningen fattas och information om dem ges innan antagningen av studerande börjar. De sökande får på grundval av olika utbildningsbakgrund delas in i grupper vid antagningen. Indelningen av sökande i olika grupper enligt utbildningsbakgrund grundar sig på att det varken är möjligt att tillämpa samma antagningsgrunder på sökande med olika utbildningsbakgrund eller ändamålsenligt med tanke på syftena med antagningen av studerande. På grund av den grundlagsenliga likvärdighetsprincipen ska likvärdig behandling eftersträvas i antagningsgrunderna och i andra arrangemang som påverkar antagningen också mellan olika grupper av sökande. Antagningsförfaranden som baserar sig på att de sökande indelats i olika grupper får inte i frå- 4

5 Ministerns svar KK 243/2013 vp Maria Tolppanen /ps ga om kraven innebära att de sökande behandlas olika, och vid antagningen ska de sökande jämföras på lika grunder. Universiteten och yrkeshögskolorna beslutar självständigt om antalet studerande som ska antas, indelningen av sökande i olika grupper enligt utbildningsbakgrund och andra urvalsgrunder. Universiteten och yrkeshögskolorna antar oftast studerandena på basis av de sökandes tidigare studieframgångar eller framgången i inträdesprovet eller utifrån båda dessa. Dessutom kan bland annat arbetserfarenhet eller en förhandsuppgift inverka på antagningen. Antagningen av studerande till yrkeshögskolor baserar sig utöver på utgångspoäng som räknas på basis av betyg dessutom i stor utsträckning på resultatet vid inträdesprovet. Enligt motiveringen till universitetslagen (RP 7/2009 rd) kan grupper av sökande med olika utbildningsbakgrund t.ex. vara sökande som avlagt studentexamen, sökande som avlagt yrkesinriktad grundexamen, sökande som har fatt sin skolutbildning utomlands, sökande som har avlagt högskoleexamen, sökande som har studerat vid öppna universitet och sökande som söker till olika typer av examensinriktad fortbildning. I högskolornas urval kan studerande som avlagt en dubbelexamen, dvs. studentexamen och en yrkesinriktad grundexamen, utgöra en egen grupp av sökande. Även tilläggspoäng eller andra kompensationer som ges på särskild grund är jämförbart med bildande av olika grupper. I ett sådant förfarande är det ofta fråga om att uppnå utbildningspolitiska mål och säkerställa en verklig likabehandling. Jag anser att en kontinuerlig växelverkan mellan läroanstalterna på andra stadiet och högskolorna är viktig med tanke på utvecklandet av antagningen av studerande. Helsingfors den 11 april 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5