Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 998/2009 vp Työttömien maahanmuuttajien suomenkielinen kouluttaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle Eduskunnan puhemiehelle Suomessa asuu suuri joukko työttömiä maahanmuuttajia, jotka ovat usein tulleet maahan esimerkiksi avioliiton kautta. Heidän joukossaan on paljon työhaluisia henkilöitä, jotka olisivat soveltuvia työskentelemään sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, joka kärsii pahenevasta työvoimapulasta. Monet on jo todettu alan soveltuvuuskokeissa alalle soveliaiksi, mutta ammatilliseen tutkintoon tähtäävään opetusohjelmaan päästäkseen heidän tulisi läpäistä myös pääsykoe. Tämä saattaa asettaa ylitsepääsemättömän esteen monille, koska heidän suomen kielen taitonsa ei ole riittävän korkealla tasolla. Saatetaan pärjätä suomeksi varsin hyvin arkisessa kanssakäymisessä, mutta valintakokeissa edellytetään käytännössä äidinkielen tasoista osaamista. Jotta voitaisiin saada työllistymään näitä työttömiä maahanmuuttajia, jotka soveltuisivat sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle tulisi valintakokeita muuttaa siten, että annettaisiin esimerkiksi enemmän vastausaikaa sellaisille hakijoille, joilla voi olla vaikeuksia nopeasti ymmärtää suomenkielistä tekstiä. Koulutuksen aikana tätä vielä vajavaista suomen kielen taitoa voidaan sitten kehittää. Kun tällä alalla työvoimapula on pahenemassa, täytyy löytyä keinoja näiden em. ihmisten kouluttamiseen ja työllistämiseen. Ei ole mitään järkeä siinä, että samaan aikaan Suomeen otetaan mm. syvältä Afrikasta opiskelijoita, joilla ei ole mitään suomen kielen tai kulttuurin tuntemusta, mutta jätetään kouluttamatta jo maassa olevia, soveltuvia henkilöitä, joille tätä tuntemusta on jo kerääntynyt. Hallituksen tulisi pikaisesti panostaa sellaisiin keinoihin, joilla jo maassa olevia maahanmuuttajia, jotka soveltuisivat työskentelemään sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, saataisiin osallistumaan alan suomenkieliseen ammattikoulutukseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että jo Suomessa asuvia maahanmuuttajia, jotka soveltuisivat työskentelemään sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, saataisiin osallistumaan alan suomenkieliseen ammattikoulutukseen esimerkiksi valintakoemenettelyä järkeistämällä, jolloin alan pahenevaa työvoimapulaa voitaisiin osaltaan helpottaa ja samalla maahanmuuttajia työllistää ja kotouttaa? Versio 2.0

2 Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009 Raimo Vistbacka /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 998/2009 vp Raimo Vistbacka /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 998/2009 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että jo Suomessa asuvia maahanmuuttajia, jotka soveltuisivat työskentelemään sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, saataisiin osallistumaan alan suomenkieliseen ammattikoulutukseen esimerkiksi valintakoemenettelyä järkeistämällä, jolloin alan pahenevaa työvoimapulaa voitaisiin osaltaan helpottaa ja samalla maahanmuuttajia työllistää ja kotouttaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallituksen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistetään muun ohella koulutuksen avulla. Ammatillisessa peruskoulutuksessa maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on noussut viime vuosina. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan maahanmuuttajien osallistumista ammatilliseen peruskoulutukseen edistetään turvaamalla riittävä ammatillisen peruskoulutuksen ja siihen valmistavan koulutuksen tarjonta sekä kehittämällä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, joustavan valinnan menettelyjä ja opiskelun tukipalveluja. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 3 :n 2 momentin mukaan maahanmuuttajille voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Koulutuksen tavoitteista ja laajuudesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 21 :ssä. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Koulutuksessa tulee noudattaa Opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelmien valtakunnallisia perusteita. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan kielellisten valmiuksien opintokokonaisuus on laajuudeltaan opintoviikkoa. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulutukseen valittavilla opiskelijoilla tulee olla opetuskielessä (suomi tai ruotsi) kielitaidon taitotaso A2.2 eli kehittyvä peruskielitaito. Riittävä kielitaidon lähtötaso on edellytys sille, että opiskelijalla on mahdollisuudet saavuttaa valmistavalle koulutukselle asetut tavoitteet ammatilliseen peruskoulutukseen pääsemiseksi. Ammatilliseen peruskoulutukseen opiskelijaksi otettavalla maahanmuuttajalla tulee tarvittavien opiskeluvalmiuksien lisäksi olla opetuskielen (suomi, ruotsi tai saame) taitotaso, jonka tulee olla vähintään tasoa B1.2 eli sujuva peruskielitaito. Riittävä opetuskielen taito on edellytys ammatillisissa opinnoissa menestymiselle. Opetuskielen taidon vahvistamiseksi ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa maahanmuuttajille järjestetään suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta. Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen peruskoulutukseen säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :ssä sekä opetusministeriön asetuksessa opiskelijaksi ottami- 3

4 Ministerin vastaus sen perusteista (167/2002). Koulutuksen järjestäjä päättää muista opiskelijaksi ottamisen perusteista sekä mahdollisista pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opiskelijaksi ottamisen perusteista annetun asetuksen 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjä voi ottaessaan opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen kielikokeella tai muulla tavoin mitata sellaisten hakijoiden kielitaidon, joiden äidinkieli on muu kuin opetuskieli. Hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen sillä perusteella, että hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen. Kielikokeen järjestämisestä päättää koulutuksen järjestäjä. Opetushallituksen keväällä 2008 julkaiseman Kieli testiin-nimisen oppaan mukaan testiin ei tule sisällyttää sellaista ammattialaan liittyvää erikoisterminologiaa, joka opitaan vasta koulutuksen aikana. Kielitesti ei ole pääsy- tai soveltuvuuskoe, vaan suomen kielen testi, jossa mitataan kielitaitoa yleiseurooppalaisen viitekehyksen mukaisin kriteerein. Opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa järjestetään pääsääntöisesti pääsy- tai soveltuvuuskokeet sosiaali- ja terveysalan koulutukseen hakijoille. Psykologisten testien käyttö on yleistä, lisäksi soveltuvuuskokeessa on opettajien haastattelu, ryhmätyötilanne, mahdollisesti terveydenhoitajan haastattelu. Näyttötutkintoon valmistavassa aikuiskoulutuksessa ja työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa soveltuvuuskokeita järjestetään huomattavasti vähemmän, esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa noin 30 % koulutuksen järjestäjistä käyttää testejä. Sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneilta vaaditaan osaamista eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kasvun ja kehityksen tukemiseen ja ohjaamiseen, hoitoon ja huolenpitoon sekä heidän kuntoutumisensa tukemiseen. Tästä johtuen alalla edellytetään erityistä soveltuvuutta. Soveltuvuuden lisäksi hakijoilta edellytetään riittävää opetuskielen hallintaa. Riittävä kielitaito on ensiarvoisen tärkeää potilas- ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi. Opiskelijan on pystyttävä toimimaan opetuskielellä esimerkiksi työssäoppimisen aikana, jolloin hänen on luettava ja ymmärrettävä potilasasiakirjoja sekä kirjattava niihin potilaan hoidon kannalta oleellisia asioita. Hoitotyö on jatkuvaa vuorovaikutusta potilaiden ja asiakkaiden kanssa, jolloin opiskelijan on ymmärrettävä potilaiden viestit sekä osattava myös itse selkeästi antaa ohjeita potilaille. Hänen tulee myös pystyä viestittämään muille hoitoyhteisössä työskenteleville asiat täsmällisesti ja ymmärrettävästi. Kielelliset väärinymmärrykset voivat olla kohtalokkaita potilasturvallisuutta ajatellen. Opetushallitus on käynnistänyt opetusministeriön toimeksiannosta syksyllä 2009 pääsy- ja soveltuvuuskokeiden sekä kielikokeiden kehittämishankkeen. Hanke kohdennetaan sosiaali- ja terveysalalle, tekniikan ja liikenteen alalle sekä kulttuurialan osalta käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon. Hankkeen tavoitteena on lisätä pääsy- ja soveltuvuuskokeiden valtakunnallisuutta. Valtakunnalliset kokeet ja koekäytännöt lisäävät opiskelijaksi ottamisen läpinäkyvyyttä ja hakijoiden oikeusturvaa. Hankkeessa selvitetään pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittämistä myös maahanmuuttajien näkökulmasta. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 4

5 Ministerns svar KK 998/2009 vp Raimo Vistbacka /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 998/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att få de invandrare som redan bor i Finland och som är lämpliga för arbetsuppgifter inom social- och hälsovårdsbranschen att delta i för branschen avsedd yrkesutbildning genom att exempelvis rationalisera förfarandet med urvalsprov för att på så vis för sin del minska den ökande bristen på arbetskraft inom branschen och på samma gång sysselsätta och integrera invandrare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringens invandrarpolitiska mål är att utveckla en aktiv, övergripande och konsekvent politik som beaktar såväl behovet av arbetskraft som invandrarnas varierande utgångspunkter och de internationella förpliktelserna. Integreringen och sysselsättningen av invandrare stöds bland annat med utbildning. I den grundläggande yrkesutbildningen har antalet invandrare och studerande med invandrarbakgrund ökat under de senaste åren. Enligt utvecklingsplanen för utbildning och forskning för främjas invandrarnas deltagande i den grundläggande yrkesutbildningen genom att man säkerställer ett tillräckligt utbud av grundläggande yrkesutbildning och utbildning som förbereder för denna samt utvecklar den förberedande utbildningen för grundläggande yrkesutbildning för invandrare, förfaringssätt för flexibla urval och stödtjänster för studierna. Enligt 3 2 mom. i lagen om yrkesutbildning (630/1998) kan utbildning som förbereder för den grundläggande yrkesutbildningen ordnas för invandrare. I 21 i förordningen om yrkesutbildning föreskrivs om utbildningens mål och omfattning. Målet för utbildningen är att ge den studerande språkliga och andra behövliga färdigheter för att kunna övergå till yrkesinriktade studier. Utbildningen omfattar minst 20 och högst 40 studieveckor. Utbildningen ska följa de riksomfattande grunder för läroplanerna som Utbildningsstyrelsen har fastställt. Enligt grunderna för läroplanen omfattar studiehelheten språkliga färdigheter studieveckor. Enligt grunderna för läroplanen ska de studerande som antas till utbildningen ha sådana kunskaper i undervisningsspråket (finska eller svenska) som motsvarar färdighetsnivå A2.2, d.v.s. grundläggande språkfärdighet stadd i utveckling. En tillräckligt bra utgångsnivå för språkkunskaperna är en förutsättning för att de studerande ska kunna nå upp till den nivå för språkfärdigheterna som satts som mål för den förberedande utbildningen för antagning till grundläggande yrkesutbildning. Invandrare som blir antagna som studerande inom den grundläggande yrkesutbildningen bör utöver andra nödvändiga studiefärdigheter ha sådana kunskaper i undervisningsspråket (finska, svenska eller samiska) som motsvarar minst färdighetsnivå B1.2, d.v.s. flytande grundläggande språkfärdighet. Tillräckliga kunskaper i undervisningsspråket är en förutsättning för framgång i yrkesstudierna. För att stärka kunskaperna i undervisningsspråket ordnas för invandrare också undervisning i finska eller svenska som andra 5

6 Ministerns svar språk inom utbildning som leder till en yrkesinriktad grundexamen. I 27 i lagen om yrkesutbildning och i undervisningsministeriets förordning om grunderna för antagning av studerande inom utbildning för yrkesinriktade grundexamina (167/2002) föreskrivs om grunderna för antagning av studerande till grundläggande yrkesutbildning. Utbildningsanordnaren beslutar om övriga grunder för antagning av studerande och om eventuella inträdeseller lämplighetsprov. I fråga om de sökande ska tillämpas likvärdiga urvalsgrunder. Enligt 21 i förordningen om grunderna för antagning av studerande inom utbildning för yrkesinriktade grundexamina kan utbildningsanordnaren vid antagningen av studerande till grundläggande yrkesutbildning genom språktest eller på annat sätt mäta språkkunskaperna hos sökande vars modersmål är ett annat språk än undervisningsspråket. Den sökande behöver inte antas till grundläggande yrkesutbildning, om han eller hon inte har färdigheter att i tal och skrift använda och förstå undervisningsspråket. Utbildningsanordnaren beslutar om ordnandet av språkprov. Enligt den av Utbildningsstyrelsen på våren 2008 publicerade handboken Kieli testiin får testet inte innehålla sådan specialterminologi inom yrkesområdet som man lär sig först under utbildningen. Språktestet är inget inträdesprov eller lämplighetsprov, utan ett språktest där man mäter språkkunskaperna enligt kriterierna i den allmäneuropeiska referensramen. Inom den läroplansbaserade grundläggande yrkesutbildningen ordnas i regel inträdes- eller lämplighetsprov för dem som söker sig till utbildningar inom social- och hälsovårdsbranschen. Det är vanligt att psykologiska test används. Lämplighetstestet omfattar även en av lärare utförd intervju, ett grupparbete och eventuellt en av en hälsovårdare utförd intervju. I vuxenutbildning som förbereder för fristående examen och arbetskraftspolitisk vuxenutbildning ordnas lämplighetstest i en betydligt mindre utsträckning. Som exempel kan nämnas att inom läroavtalsutbildning använder sig ca 30 procent av utbildningsanordnarna av test. Av dem som har avlagt en examen inom social- och hälsovårdsbranschen krävs förmåga att stödja och handleda tillväxt och utveckling hos människor i olika åldrar, med olika bakgrund och i olika livssituationer, förmåga till vård och omsorg och förmåga att stödja deras rehabilitering. Med anledning av detta ska de som söker sig till branschen vara särskilt lämpade för den. Det krävs inte bara lämplighet utan av de sökande krävs också tillräckliga kunskaper i undervisningsspråket. Tillräckliga språkkunskaper är ytterst viktiga för att trygga patient- och klientsäkerheten. Den studerande ska klara av att agera på undervisningsspråket i samband med t.ex. inlärning i arbetet. Den studerande ska då kunna läsa och förstå patienthandlingar och i dem dokumentera angelägenheter som med avseende på vården är viktiga. Vårdarbetet innebär att stå i en kontinuerlig växelverkan med patienterna och klienterna och den studerande ska därför kunna förstå patienternas signaler och även själv kunna ge patienterna tydliga föreskrifter. Den studerande ska också på ett korrekt och förståeligt sätt kunna kommunicera med de övriga personer som är verksamma inom vårdkollektivet. Språkliga missförstånd kan vara ödesdigra med tanke på patientsäkerheten. Utbildningsstyrelsen har på hösten 2009 på uppdrag av undervisningsministeriet inlett ett utvecklingsprojekt för inträdes- och lämplighetstest och språktest. Projektet omfattar social- och hälsovårdsbranschen och branschen för teknik och kommunikation samt i fråga om kulturbranschen grundexamen inom branschen för hantverk och konstindustri. Syftet med projektet är att bredda användningen av rikstäckande inträdes- och lämplighetstest. Rikstäckande test och testpraxis ökar insynen i antagningen av studerande och främjar de sökandes rättsskydd. Inom projektet utreds även en utveckling av inträdesoch lämplighetstest ur invandrarnas synvinkel sett. 6

7 Ministerns svar KK 998/2009 vp Raimo Vistbacka /ps Helsingfors den 17 november 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 7