Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 142/2007 vp Ruotsin kielen painoarvo Helsingin yliopiston lääkärikoulutuksen opiskelijavalinnoissa Eduskunnan puhemiehelle Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan pyrkiville annetaan alkupisteitä viidestä ylioppilastutkinnon kokeesta. Pisteitä saa äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen kokeesta sekä kolmesta parhaasta arvosanasta seuraavissa kokeissa: yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja kaksi vapaavalintaista reaalikoetta. Laskentatavassa kiinnittää huomiota se, että alkupisteitä vähentää ja näin mahdollisuutta päästä opiskelemaan lääketiedettä heikentää se, ettei pyrkijä ole kirjoittanut toista kotimaista kieltä. Toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on ollut vapaaehtoista vuodesta 2005 lähtien. Tämän vuoksi ruotsin kielen kirjoittajien määrä on vähentynyt. Henkilön ruotsin kielen taito voi olla vähintäänkin kohtuullinen huolimatta siitä, ettei hän suorita koetta ylioppilaskirjoituksissa. Lisäksi valmistuakseen opiskelija joutuu läpäisemään hyväksytysti ruotsin kielen kokeen yliopistossa. Näistä näkökulmista kielitaidon merkitys pääsyssä Helsingin yliopiston lääkärikoulutukseen korostuu esimerkiksi luonnontieteiden osaamiseen verrattuna, etenkin kun lääketiedettä on mahdollista opiskella myös ruotsinkielisellä linjalla. Suomenruotsalaisten tulee saada terveydenhoitoa omalla äidinkielellään, ja ruotsin kielen taitoisten lääkärien riittävyydestä tulee huolehtia. Kun lääkäripula on yleinen suomenkielisilläkin alueilla, olisi kuitenkin toivottavaa, ettei toisen kotimaisen kielen taitoa painotettaisi opiskelijavalinnoissa näin merkittävästi tilanteessa, jossa nuoret ylioppilaskokelaat jättävät ruotsin kielen kirjoittamisen syystä tai toisesta suorittamatta. Vain osassa maatamme tarvitaan terveydenhoidon arjessa kaksikielisiä ammattilaisia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että Helsingin yliopiston lääkärikoulutukseen pääsyä vaikeuttaa merkittävästi se, ettei henkilöllä ole arvosanaa vapaaehtoisesta ruotsin kielestä ylioppilastutkintotodistuksessa? Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2007 Sari Palm /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 142/2007 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että Helsingin yliopiston lääkärikoulutukseen pääsyä vaikeuttaa merkittävästi se, ettei henkilöllä ole arvosanaa vapaaehtoisesta ruotsin kielestä ylioppilastutkintotodistuksessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yliopistolain (645/1997) 18 :n (715/2004) mukaan opiskelijat ottaa yliopisto. Silloin, kun yliopisto-opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Opiskelijavalintojen lähtökohtana on se, että yliopistot päättävät itse opiskelijaksi otettavien määrästä ja valinnan perusteista. Yliopistot päättävät myös siitä, millaisilla toimilla pyritään opiskelijavalintaa ja koulutuspaikkojen käyttöä koskeviin tavoitteisiin. Valintaperusteiden tulee yliopistolain säännösten mukaisesti olla yhdenmukaisia, eivätkä ne saa olla syrjiviä. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon voi suorittaa Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun yliopistoissa. Näistä ainoastaan Helsingin yliopisto on yliopistolain 9 :n nojalla opetus- ja tutkintokieleltään kaksikielinen yliopisto ja ainoa, jolla on yliopistolaissa säädetty velvollisuus kouluttaa riittävä määrä ruotsin kieltä taitavia lääkäreitä maan tarpeisiin. Helsingin yliopisto kiinnittää opiskelijarekrytoinnissaan ja opiskelijavalinnoissaan huomiota erityisesti kaksikieliseen opiskelijavalintaan. Ruotsinkielisten opiskelijoiden rekrytointia tuetaan erityisesti niillä aloilla, joilla Helsingin yliopistolla on valtakunnallinen koulutusvastuu. Valintaperusteiden yksityiskohdista, kuten pisteytyksistä, päättää kukin tiedekunta itsenäisesti. Suomen lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomäärä vuonna 2007 on 600 uutta opiskelijaa. Kaikki lääketieteen koulutusohjelmaan pyrkivät osallistuvat valtakunnallisesti yhteneväiseen valintakokeeseen, joka sisältää integroituja tehtäviä luonnontieteellisissä aineissa, kuten biologiassa, kemiassa ja fysiikassa. Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelman sisäänottomäärä on 120. Näistä n. 60 hakijaa (eli n. 10 % maan kokonaisopiskelijamäärästä) tulee valituksi kysymyksessä mainitussa kiintiössä (yhteispistekiintiö eli kiintiö, jossa huomioidaan ylioppilastutkintokoearvosanoista saatuja alkupisteitä ja valintakokeesta saatuja pisteitä). Myös heidän on suoriuduttava valintakokeesta. Enintään 50 %, eli n. 59 uutta opiskelijaa, tulee valituksi tiedekuntaan pelkästään valintakoemenestyksen perusteella (valintakoepistekiintiö). Tämä kiintiö mahdollistaa sisäänpääsyn myös sellaiselle pyrkijälle, jolla syystä tai toisesta menestys ylioppilaskirjoituksissa ei ole ollut hakijan itsensä toivoman kaltainen. Maan muut lääketieteelliset tiedekunnat antavat alkupisteitä neljästä tai kolmesta ylioppilastutkinnon kokeen arvosanasta (kaikissa tiedekunnissa on mahdollista saada alkupisteitä toisen kotimaisen kielen kokeesta). Helsingissä annetaan alkupisteitä viidestä kokeesta, ja pitkästä matematiikasta saa kaksi lisäpistettä (edellyttäen, että arvosana huomioidaan alkupisteissä). Nykyisin ainoastaan äidinkielen koe on pakollinen koe ylioppilastutkinnossa. Tämä koskee myös äidinkie- 2

3 Ministerin vastaus KK 142/2007 vp Sari Palm /kd leltään ruotsinkielisiä pyrkijöitä, jotka ovat suorittaneet ruotsinkielisen ylioppilastutkinnon. Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on ilmoittanut opetusministeriölle pitävänsä kaksikielisenä tiedekuntana toisen kotimaisen kielen kokeen huomioimista alkupisteytyksessä tärkeänä signaalina tiedekuntaan pyrkiville. Myös Helsingin yliopiston kaikki suomenkieliset lääketieteen opiskelijat saavat osan opetuksestaan ruotsin kielellä. Suomenkielinen opiskelija kohtaa suurella todennäköisyydellä ruotsinkielisiä potilaita, sillä tiedekunta tarjoaa runsaasti harjoittelumahdollisuuksia alueellisen yhteistyön kautta kaksikielisillä alueilla koko Uudellamaalla. Myös Ahvenanmaa ja Pohjanmaa kuuluvat tiedekunnan yhteistyötahoihin kliinisessä harjoittelussa. Tiedekunnan opiskelijat ja opettajat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa alan kansainvälisiin ja pohjoismaisiin yhteistyökumppaneihin sekä perus- että jatkokoulutuksessa. Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2007 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 142/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Är regeringen medveten om att inträdet för studerande till läkarutbildningen vid Helsingfors universitet försvåras betydligt av att en inträdessökande inte har ett vitsord i frivillig svenska i studentexamensbetyget? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 18 (715/2004) i universitetslagen (645/1997) är det universitetet som antar de studerande. I en situation då alla personer som ansöker om inträde inte kan antas till en utbildning, dvs. då antalet sökande måste begränsas, måste enhetliga urvalsgrunder tillämpas i samband med antagningen. Utgångspunkten för antagningen av studerande är att universiteten beslutar själva om mängden nya studerande och om grunderna för antagningen. Universiteten beslutar också om de åtgärder som tillämpas när de strävar efter att nå de mål som har ställt upp för antagningen av studerande och för utbildningsplatserna. Enligt bestämmelserna i universitetslagen får inte urvalsgrunderna vara diskriminerande utan de skall vara enhetliga. Det är möjligt för en person att avlägga medicine licentiat examen vid Helsingfors, Åbo, Tammerfors, Kuopio respektive Uleåborgs universitet. Av dessa är endast Helsingfors universitet med stöd av 9 i universitetslagen tvåspråkig vad gäller undervisnings- och examensspråket. Enligt universitetslagen skall Helsingfors universitet också för landets behov utbilda ett tillräckligt antal läkare som kan svenska. I sin rekrytering och i sitt urval av studerande fäster Helsingfors universitet speciell uppmärksamhet vid ett tvåspråkigt urval. Rekryteringen av svenskspråkiga studerande understöds speciellt på områden inom vilka Helsingfors universitet har ett landsomfattande ansvar för utbildningen. Om detaljerna i urvalsgrunderna, t.ex. poängsättningen, beslutar varje fakultet skilt för sig. Antalet nya studerande till de medicinska fakulteterna i Finland var 600 nya studerande år Alla som ansöker om att bli antagna till utbildningsprogrammet inom medicin deltar i inträdesförhör som på nationell nivå är överensstämmande. Inträdesförhören består av integrerade uppgifter i naturvetenskapliga ämnen, t.ex. biologi, kemi och fysik. Antalet studerande som antas till utbildningsprogrammet inom medicin vid Helsingfors universitet är 120. Av dem väljs cirka 60 sökande (dvs. ca 10 % av det totala antalet studerande i landet) från en kvot som nämns i frågan (en totalpoängkvot, dvs. en kvot som beaktar dels poäng på basis av vitsord i studentexamen, s.k. initialpoäng, dels poäng som den sökande får i inträdesprovet). Även de här personerna skall klara av inträdesförhöret. Högst 50 %, dvs. cirka 59 nya studerande väljs till fakulteten uteslutande på basis av framgången i inträdesprovet (s.k. provpoängkvot). Den här kvoten gör det möjligt för sådana personer som av en eller annan orsak inte med önskad framgång klarade av studentskrivningarna att komma in i fakulteten. Landets övriga medicinska fakulteter ger den sökande initialpoäng på basis av fyra eller tre vitsord i studentexamensprovet (i alla fakulteter är det möjligt att få initialpoäng för det prov som 4

5 Ministerns svar KK 142/2007 vp Sari Palm /kd ordnas i det andra inhemska språket). I Helsingfors ger fem prov initialpoäng och för lång matematik får den sökande två tilläggspoäng (förutsatt att vitsordet beaktas i initialpoängen). Numera är det bara modersmålsprovet som är obligatoriskt i studentexamen. Detta gäller också sökande med svenska som modersmål som har avlagt en svenskspråkig studentexamen. Medicinska fakulteten vid Helsingfors universitet har meddelat undervisningsministeriet att det i egenskap av en tvåspråkig fakultet anser det viktigt att i initialpoängen kunna beakta provet i det andra inhemska språket. Fakulteten anser detta vara en viktig signal till de nya studerande som söker in till fakulteten. Alla finskspråkiga studerande vid Helsingfors universitets medicinska fakultet deltar i viss svenskspråkig utbildning inom området. Med största sannolikhet ställs en finskspråkig läkare inför uppgiften att vägleda och behandla svenskspråkiga patienter: det regionala samarbetet gör att fakulteten erbjuder många praktikantplatser på tvåspråkiga områden i Nyland. Också Åland och Österbotten hör till fakultetens samarbetsparter inom de kliniska studiernas praktikavsnitt. Studerande och lärare vid fakulteten samarbetar aktivt med olika samarbetsparter på ett internationellt och nordiskt plan. Detta gäller både den grundläggande utbildningen och den fortsatta utbildningen. Helsingfors den 21 juni 2007 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5