Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 142/2012 vp Uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksien lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Muuttuvassa työelämässä ja muuttuvissa elämänvaiheissa monikaan ei voi olla varma työn pysyvyydestä. Nuoruudessa hankittu koulutus ei välttämättä turvaa ammattia ja työpaikkaa loppuelämäksi. Työelämässä vaaditaan entistä enemmän joustavuutta ja valmiuksia uudelleenkouluttautumiseen sekä alanvaihtoon. Uudelleenkouluttautuminen on yhä tärkeämpää sekä ammatillisen kehittymisen että työllistymisen näkökulmasta. Uusi ammatti ja työ voivat edistää työssä jaksamista ja siten pidentää työuraa. Työttömyystilanteessa alan vaihto on yleistä, ja sitä myös tuetaan työvoimapoliittisilla kannustimilla. Uudelleenkouluttautumisen kehittäminen on olennaista myös huoltosuhteen näkökulmasta. Väestön ikääntyessä tulevat palvelutarpeet erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla kasvamaan. Yhtaikainen työvoiman eläköityminen ja kasvava työvoimantarve synnyttävät pulaa sosiaali- ja terveydenhuollon osaajista. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan kasvavaa työvoimatarvetta ei voida tyydyttää pelkästään ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja lisäämällä. Sosiaali- ja terveysalan työvoimantarpeen kasvu edellyttää myös tehokasta muunto-, täydennys- ja jatkokoulutusta. Eräs mahdollisuus saada sosiaali- ja terveysalalle uutta työvoimaa on houkutella sosiaali- ja terveydenhoitoaloille alan vaihtajia. Koulutukseen pääsy ei saisi olla esteenä alan vaihtoa harkitseville etenkään aloilla, joilla on työvoimapula. Uudelle alalle kouluttautuminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Perheellisen on usein taloudellisista syistä opiskeltava työn ohessa. Myös muutto oppilaitospaikkakunnalle voi olla mahdotonta, jolloin vain (osittainen) etäopiskelu tulee kysymykseen. Kynnykseksi voi nousta myös koulutukseen pääseminen. Esimerkiksi eräisiin sosiaalialan aikuiskoulutuksiin on käytännössä mahdotonta päästä ilman aikaisempaa alalta hankittua työkokemusta. Aikuisten AMK-tutkintoon johtavat valintaperusteet ovat aiemman työkokemuksen suhteen tiukat. Hakukelpoisuuden ylempään AMK-tutkintoon antaa soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä tämän jälkeen hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Alanvaihto on tästä syystä vaikeaa esimerkiksi henkilölle, joka aiemmin IT-alalla työskenneltyään haluaisi vaihtaa sosiaalialalle. Esimerkkitapauksessa on kysymyksessä perheellinen henkilö, jolle sosiaalialan aikuiskoulutus olisi ainoa vaihtoehto suorittaa tutkinto. Henkilö pyrkii syksyn yhteishaussa sosionomin aikuiskoulutukseen ykkösvaihtoehtona KyAmk ja toisena vaihtoehtona Laurea. Koska henkilöllä ei ole aiempaa kokemusta sosiaali- ja terveysalalta, hän ei käytännössä voi saada opiskelupaikkaa, vaikka saisi pääsykokeissa täydet pisteet. Mikäli hakijoita olisi vähemmän, olisi ilman aikaisempaa työkokemusta teoriassa mahdollista saada opiskelupaikka myös ilman aikaisempaa alan työkokemusta. Tässä tapauksessa alanvaihto jää toteutumatta ja sosiaaliala ilman yhtä uutta työnteki- Versio 2.0

2 jää, vaikka hakija on osoittanut vahvaa motivaatiota suorittamalla pääsykokeen täysin pistein. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko uudelleenkouluttautumista ja koulutukseen pääsyä syytä helpottaa erityisesti aloilla, joilla on työvoimapula? Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2012 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr 2

3 Ministerin vastaus KK 142/2012 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 142/2012 vp: Onko uudelleenkouluttautumista ja koulutukseen pääsyä syytä helpottaa erityisesti aloilla, joilla on työvoimapula? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtionneuvoston hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen vuosia koskevan kehittämissuunnitelman mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla tutkintoa täydentäviä opintopisteen laajuisia erikoistumiskoulutuksia ja mahdollisuuksia suorittaa korkeakoulututkinnon osia. Tämä lisäisi mahdollisuuksia uudelleenkouluttautua myös oman alan sisällä tai lähialalle. Esimerkiksi tekniikassa ns. ITalalta valmistunut voisi siirtyä toiselle tekniikan alalle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut tutkintoa täydentävän koulutuksen kehittämistä siten, että koulutus perustuisi työssä oppimiseen. Opintoihin tarvittava aika olisi huomattavasti tutkinnon suorittamiseen tarvittavaa aikaa lyhyempi. Tämä helpottaisi myös opintojen, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Joskus uudelleen kouluttautuminen voi edellyttää kokonaan uuden korkeakoulututkinnon suorittamista. Kysymyksen esittäjä viittaa esimerkissään aikuisen, toiselta alalta jo valmistuneen mahdollisuuteen päästä sosionomikoulutukseen ensisijaisena hakutoiveenaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoululain 22 :n mukaan opiskelijavalinnan perusteista ja valintakokeen järjestämisestä päättää ammattikorkeakoulu. Hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Tällöin yhdenmukaisia valintaperusteita on sovellettava ryhmään kuuluviin hakijoihin. Koulutukseen pääsyn mahdollisuudet riippuvat mm. koulutuspaikkojen määrästä ja menestymisestä opiskelijavalinnassa. Osa koulutukseen hakijoista jää miltei kaikissa koulutuksissa ilman opiskelupaikkaa. Suosituille aloille haettaessa valtaosa hakijoista karsiutuu. Sosiaali- ja terveysalalla Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa aikuisten koulutuksen yhteishaussa vuonna 2010 ja 2011 sosiaali- ja terveysalalla koulutusohjelmaan hyväksyttyjen alin pistemäärä oli vanhustyössä 36, hoitotyön ohjelmassa 52 ja sosiaalialan koulutusohjelmassa 77. Korkein mahdollinen pistemäärä opiskelijavalinnassa on 100. Alan työkokemuksesta voi saada 20 pistettä. Valintakokeen ja todistusten osuus on 70 pistettä. Avoimessa ammattikorkeakoulussa samalla koulutusalalla suoritetuista opinnoista voi saada 10 pistettä. Lisäksi valinta voidaan tehdä myös avoimessa ammattikorkeakoulussa samalla koulutusalalla suoritettujen opintojen perusteella. Tässä ryhmässä voivat hakea avoimessa ammattikorkeakoulussa vähintään 60 opintopistettä koulutusohjelmaan soveltuvia opintoja suorittaneet. Tällöin hakijoilla ei tarvitse olla ammattikorkeakoululaissa määriteltyä hakukelpoisuutta eikä korkeakoulu edellytä kahden vuoden työkokemusta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hyväksymien opiskelijavalintaperusteiden mukaan 3

4 Ministerin vastaus koulutukseen pääsy on mahdollista myös toisella alalla työskenteleville. Sosiaalialalla koulutusta annetaan myös yliopistoissa, mm. sosiaalityön pääaineessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei päätä opiskelijavalinnan perusteista. Korkeakoulut tekevät yhteistyötä opiskelijavalinnan perusteiden valmistelussa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjausten mukaan ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutusta lisätään. Alan työvoimatarpeen ja koulutusalan määrällisten tavoitteiden arviointiin on vaikuttanut väestön ikääntyminen ja vanhusväestön kasvu. Sosiaali- ja terveysalan koulutustarpeeseen vastaaminen edellyttää ammattikorkeakouluilta valmiutta suunnata uudelleen koulutustarjontaansa ja tehostaa opintojen läpäisyä. Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4

5 Ministerns svar KK 142/2012 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 142/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Alanko-Kahiluoto /gröna: Är det skäl att underlätta omskolningen och antagningen till utbildning i synnerhet inom branscher där det rådet arbetskraftsbrist? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt utvecklingsplanen för utbildning och forskning som godkänts av statsrådet förbättras fortbildningsmöjligheterna för personer som avlagt högskoleexamen genom att man skapar specialiseringsutbildningar på studiepoäng som kompletterar examina samt möjligheter att avlägga delar av högskoleexamina. Detta skulle öka möjligheterna att omskola sig även inom den egna branschen eller inom en närliggande bransch. Till exempel kunde en person som utbildat sig inom den s.k. IT-branschen inom tekniken övergå till en annan teknikbransch. Undervisnings- och kulturministeriet har understött en utveckling av utbildning som kompletterar examina på så sätt att utbildningen bygger på inlärning i arbetet. Tiden som krävs för studierna skulle vara betydligt kortare än den tid som behövs för att avlägga examen. Detta skulle även underlätta sammanjämkandet av studier, arbete och familjen. Ibland kan omskolning förutsätta att man avlägger en helt ny högskoleexamen. I sitt exempel hänvisar frågeställaren till en vuxen person som redan utexaminerats från ett annat område och dennes möjligheter att bli antagen till en socionomutbildning med Kymmenedalens yrkeshögskola som det primära önskemålet. Enligt 22 i yrkeshögskolelagen är det yrkeshögskolan som beslutar om grunderna för antagning av studerande och om ordnande av urvalsprov. Likvärdiga antagningsgrunder ska tillämpas på de sökande. De sökande får på grundval av olika utbildningsbakgrund delas in i grupper vid antagningen. Likvärdiga antagningsgrunder ska då tilllämpas på de sökande i en och samma grupp. Möjligheterna att antas till utbildning beror bl.a. på antalet utbildningsplatser och framgången i studerandeantagningen. I så gott som alla utbildningar blir en del av sökandena utan studieplats. I fråga om populära områden gallras de flesta sökande bort. I den gemensamma ansökan till Kymmenedalens yrkeshögskolas utbildning för vuxna inom social- och hälsovårdsområdet år 2010 och 2011 var det lägsta poängantalet för de som godkändes till utbildningsprogrammet för äldreomsorg 36, för vårdarbete 52 och för socialområdet 77. Det högsta möjliga poängantalet i studerandeantagningen var 100. För arbetserfarenhet inom branschen kan man få 20 poäng. Urvalsprovets och betygens andel är 70 poäng. För studier inom samma utbildningsområde som avlagts vid öppna yrkeshögskolan kan man få 10 poäng. Därtill kan urvalet göras också på basis av studier inom samma utbildningsområde som avlagts vid öppna yrkeshögskolan. Personer som vid öppna yrkeshögskolan avlagt minst 60 studiepoäng sådana studier som lämpar sig för utbildningsprogrammet kan söka inom ramen för denna grupp. I detta fall behöver sökandena inte ha sådan behörighet som avses i yrkeshögskolelagen och högskolan förutsätter inte två års arbetserfarenhet. 5

6 Ministerns svar Enligt grunderna för antagning av studerande som godkänts av Kymmenedalens yrkeshögskola är det möjligt även för personer som arbetar på en annan bransch att antas till utbildningen. Utbildning inom socialområdet ges också vid universitet, bl.a. inom huvudämnet socialt arbete. Undervisnings- och kulturministeriet beslutar inte om grunderna för antagning av studerande. Högskolorna samarbetar i beredningen av grunderna för studerandeantagningen. Enligt riktlinjerna i utvecklingsplanen för utbildning och forskning ska yrkeshögskoleutbildningen inom social- och hälsovårdsområdet ökas. Befolkningens åldersutveckling och den åldersstigna befolkningsandelens ökning har påverkat arbetskraftsbehovet inom branschen och bedömningen av utbildningsområdets kvantitativa mål. För att kunna svara på utbildningsbehovet inom social- och hälsovårdsområdet förutsätts yrkeshögskolorna ha beredskap att rikta om sitt utbildningsutbud och att effektivisera fullföljandet av studierna. Helsingfors den 28 mars 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6