Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 7/2013 vp Ylioppilaskokeen arvosanojen merkitys korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa Eduskunnan puhemiehelle Ylioppilaskokeen arvosanojen merkitystä korkeakoulujen oppilasvalinnoissa ollaan lisäämässä. Tämän kehityksen positiivisena puolena voidaan nähdä ainakin osittain opintoihin hakevien tasa-arvoisempi asema keskenään, kun kalliiden valmennuskurssien merkitys saattaa heikentyä. Kääntöpuolena on kuitenkin se, että valmennuskursseilla saatetaan alkaa valmentautua yhä enemmän jo ylioppilaskirjoituksiin. Ylioppilaskokeen tarkoituksena on mitata kaikkea lukion aikana opittua ja koe on koko maassa sama. Ylioppilaskokeen heikkoutena on kuitenkin se, että se mittaa osaamista vain yhden päivän aikana, jolloin pienikin ulkoinen seikka, kuten sairastuminen, voi heikentää suoritusta merkittävästikin. Monet kokevat ylioppilaskoetilanteen myös todella painostavana ja jo pelkästään jännitys voi vaikuttaa kokeesta suoriutumiseen. Koko lukion aikana tehty työ voi tuntua valuvan hukkaan, mikäli epäonnistuminen koesuorituksessa johtaa huonompaan arvosanaan kuin opiskelijan aiemmat suoritukset antaisivat odottaa. Tällä voi olla todella ratkaiseva merkitys myös jatko-opintopaikan saamiseen. Lukiosta valmistuva saa myös päättötodistuksen, jossa näkyvät kaikkien opiskeltujen kurssien perusteella annetut arvosanat. Tämän todistuksen vertailukelpoisuutta heikentää toki se, etteivät yksittäisten kurssien kokeet ole samat koko maassa. Päättötodistuksessa on kuitenkin nähtävissä kaikki opiskelijan tekemät suoritukset, joihin yhdellä yksittäisellä koetilanteella ei ole niin suurta merkitystä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Voidaanko nykyisiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja, joissa ylioppilaskokeen arvosanojen merkitystä on lisätty, kehittää niin, että ylioppilastutkintotodistus yhdessä lukion päättötodistuksen kanssa osoittavat opiskelijaksi hakevan aiempaa opintomenestystä, katsooko hallitus, että ylioppilastutkintotodistuksen merkitys nykyisellään korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on osaamista mittaava ja tasa-arvoinen vai painottuuko siinä liiaksi opiskelijaksi hakevan onnistuminen yhdessä koetilanteessa? Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2013 Hanna Mäntylä /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna Mäntylän /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 7/2013 vp: Voidaanko nykyisiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja, joissa ylioppilaskokeen arvosanojen merkitystä on lisätty, kehittää niin, että ylioppilastutkintotodistus yhdessä lukion päättötodistuksen kanssa osoittavat opiskelijaksi hakevan aiempaa opintomenestystä, katsooko hallitus, että ylioppilastutkintotodistuksen merkitys nykyisellään korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on osaamista mittaava ja tasa-arvoinen vai painottuuko siinä liiaksi opiskelijaksi hakevan onnistuminen yhdessä koetilanteessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ylioppilastutkinnolla on kaksi toisiaan täydentävää tehtävää. Lukiolain (62/1998) 18 :n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Saman lain 18 :n 4 momentin mukaan ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Korkeakoulujen opiskelijavalinnoista säädetään yliopistolain (558/2009) 36 :ssä ja ammattikorkeakoululain (351/2003) 22 :ssä. Yliopistolain 37 :ssä ja ammattikorkeakoululain 20 :ssä säädetään kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Yliopiston opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon taikka ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Laissa säädetty kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin poikkeaa jonkin verran yliopistolain kelpoisuussäännöksestä. Ammattikorkeakouluihin ovat suoraan lain perusteella kelpoisia myös lukion oppimäärän suorittaneet. Ammattikorkeakoulujen syksyllä 2011 alkaneeseen koulutukseen haki lukion päästötodistuksen perusteella 788 henkilöä. Heistä 160 hyväksyttiin koulutukseen. Lisäksi alle kolmevuotisen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet henkilöt ovat kelpoisia vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin. Säännösten mukaan opintoihin voidaan lisäksi ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla korkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Arviointi lukion päättötodistuksen perusteella on siis mahdollista tehdä sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin haettaessa, mikäli hakijalla ei ole ylioppilastutkintotodistusta. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat opiskelijat, päättävät itsenäisesti valittavien opiskelijoiden määrästä ja opiskelijavalinnan perusteista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut valitsevat opiskelijansa useimmiten hakijan aikaisemman opintomenestyksen tai valintakoeme- 2

3 Ministerin vastaus KK 7/2013 vp Hanna Mäntylä /ps nestyksen tai molempien perusteella. Sekä ylioppilastutkinnon arvosanojen että korkeakoulujen valintakokeen hyödyntäminen opiskelijavalinnoissa perustuu koetilanteessa menestymiseen, mutta usein hakijan menestymistä tarkastellaan useassa ns. valintajonossa, eli hakija voi tulla valituksi joko aiemman opintomenestyksen tai valintakokeen perusteella tai niiden yhdistelmän perusteella. Lisäksi valintaan voi vaikuttaa muun muassa työkokemus tai ennakkotehtävä. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta perustuu todistuksista laskettavien lähtöpisteiden lisäksi pitkälti valintakoemenestykseen. Yliopistoihin lukio-opintojen perusteella valittavien osalta aikaisemman opintomenestyksen mittaaminen perustuu suurimmaksi osaksi ylioppilastutkinnon arvosanoihin, mutta eräissä valinnoissa hyödynnetään myös lukion päättötodistuksen arvosanoja ja myös ns. lukiodiplomeja.yliopistoissa todistusten perusteella valittuja on eniten luonnontieteellisellä, teknillistieteellisellä ja kauppatieteellisellä alalla, mutta suurin osa valinnoista perustuu ainakin osittain valintakoemenestykseen. Kevään 2012 yliopistojen yhteishaussa ja erillisissä hauissa todistusten perusteella hyväksyttiin yhteensä hakijaa. Heistä otti paikan vastaan. Kaikkiaan hakijoita oli ja paikan otti vastaan henkilöä. Ylioppilastutkinnon viimeisin suuri uudistus oli reaalikokeen jakaminen erillisiksi reaaliaineen kokeiksi. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli kokeen entistä parempi hyödynnettävyys korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Ongelmaksi on muodostunut arvosanojen vaativuuserot, jotka ovat suora seuraus ylioppilastutkinnon aiemmista uudistuksista. Kun kokelas voi olennaisesti laajentuneesta ainevalikoimasta valita mitä kirjoittaa, ja kokeiden suorittaminen on jakautunut useampaan lukukauteen, suhteellinen arvostelu ei toimi. Ylioppilastutkinnon osalta on todettu, että arvosanojen vaativuustaso vaihtelee aineittain ja kirjoituskerroittain, että osa kirjoittajista valitsee helppojen aineiden yhdistelmiä ja osa joutuu opintosuunnitelmiensa vuoksi kirjoittamaan useita vaikeita sekä, että kirjoitettavissa aineissa ja niiden kombinaatioissa on merkittäviä eroja sukupuolten välillä. Vertailuongelmien vuoksi hakijoita on korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa vaikea asettaa validisti järjestykseen osaamisen tai oppimispotentiaalin mukaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta on ongelmallista, että arvosanatasojen erot tuottavat merkittävän ja hallitsemattoman sukupuoleen linkittyvän edun tai haitan jatkokoulutukseen hakeuduttaessa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti ylioppilastutkintoa kehitetään hallituskaudella tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Tavoitteena on, että uusi koe tulee käyttöön vuoden 2016 ylioppilaskirjoituksissa. Ylioppilastutkinnon opiskelijavalinnoissa hyödyntämisen mahdollistamiseksi varmistetaan tutkintoon sisältyvien koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen.tutkinnon hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa edellyttää tutkinnolta entistä enemmän opiskelijoiden yleisen osaamisen ja heidän tiedon käsittelyvalmiuksiensa arviointia sekä koearvosanojen vertailukelpoisuutta. Koearvosanojen tekeminen vertailukelpoisiksi lisää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta tutkinnon hyödyntämisessä ja mahdollistaa niiden oikeudenmukaisen hyödyntämisen opiskelijavalinnassa. Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 7/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna Mäntylä /saf: Kan den nuvarande antagningen av studerande till högskolor, i vilken vitsorden i studentexamensprovet har blivit viktigare, utvecklas så att studentexamensbetyget tillsammans med avgångsbetyget från gymnasiet påvisar den sökandes tidigare studieframgång, anser regeringen att studentexamensbetygets betydelse i sin nuvarande form mäter kunnandet och är jämlikt vid antagningen av studerande till högskolorna eller överbetonas den sökandes framgång vid ett provtillfälle? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Studentexamen har två uppgifter som kompletterar varandra. Enligt 18 1 mom. i gymnasielagen (62/1998) avslutas gymnasieutbildningen med en studentexamen. Med hjälp av studentexamen klarläggs om de studerande har tillägnat sig de kunskaper och färdigheter som anges i gymnasiets läroplan samt uppnått tillräcklig mognad enligt målen för gymnasieutbildningen. Enligt 18 4 mom. i samma lag ger studentexamen allmän behörighet för fortsatta studier vid högskola. I 36 i universitetslagen (558/2009) och 22 i yrkeshögskolelagen (351/2003) bestäms om antagningen av studerande till högskolor. I 37 i universitetslagen och 20 i yrkeshögskolelagen bestäms om behörigheten för studier som leder till högskoleexamen. Till studier vid universitet kan antas den som har avlagt examen som avses i lagen om anordnande av studentexamen (672/2005), yrkesinriktad grundexamen som omfattar minst tre år eller motsvarande tidigare studier, sådan yrkesinriktad grundexamen, yrkesexamen, specialyrkesexamen eller motsvarande tidigare examen som avses i lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning (631/1998), eller utländsk utbildning som i landet i fråga ger behörighet för motsvarande högskolestudier. Den i lag föreskrivna behörigheten för yrkeshögskolestudier avviker i någon mån från behörighetsbestämmelsen i universitetslagen. Även de som har avlagt gymnasiets lärokurs är direkt på basis av lagen behöriga för yrkeshögskolestudier. Till den utbildning som inleddes hösten 2011 vid yrkeshögskolorna sökte 788 personer på basis av avgångsbetyget från gymnasiet. Av dem antogs 160 till utbildning. Dessutom är de som avlagt en kortare än treårig yrkesinriktad grundexamen behöriga för yrkeshögskolestudier inom motsvarande område. Enligt bestämmelserna kan dessutom den som högskolan på andra grunder konstaterar ha tillräckliga kunskaper och färdigheter för studierna antas som studerande. Det är alltså möjligt att göra en bedömning på basis av gymnasiets avgångsbetyg både vid ansökan till yrkeshögskolor och till universitet, om den sökande inte har studentexamensbetyg. Universiteten och yrkeshögskolorna antar studerande och beslutar självständigt om antalet studerande som ska antas och om urvalsgrunderna. Universiteten och yrkeshögskolorna antar oftast studerandena på basis av de sökandes tidigare studieframgångar eller framgången i inträdesprovet eller utifrån båda dessa. Utnyttjandet av såväl vitsorden i studentexamen som högskolornas inträdesprov vid antagningen av studerande 4

5 Ministerns svar KK 7/2013 vp Hanna Mäntylä /ps grundar sig på framgångvid ett provtillfälle, men ofta granskas den sökandes framgång i flera s.k. antagningsköer, dvs. den sökande kan bli antagning antingen på grundval av tidigare studieframgång eller på basis av inträdesprov eller utgående från en kombination av dessa. Dessutom kan bland annat arbetserfarenhet eller en förhandsuppgift inverka på antagningen. Antagningen av studerande till yrkeshögskolor baserar sig utöver på utgångspoäng som räknas på basis av betyg dessutom i stor utsträckning på resultatet vid inträdesprovet. För dem som antas till universitet på basis av gymnasiestudier grundar sig mätningen av tidigare studieframgång till största delen på vitsorden i studentexamen, men vid vissa antagningar drar man också nytta av vitsoden i gymnasiets avgångsbetyg och även s.k. gymnasiediplom. De flesta som antas till universitet på basis av betyg finns inom det naturvetenskapliga, teknisk-vetenskapliga och ekonomiska området, men största delen av antagningarna baserar sig åtminstone delvis på framgången i inträdesprov. I den gemensamma ansökan till universiteten och i de separata antagningarna våren 2012 godkändes sammanlagt sökande på basis av betyg. Av dem tog emot studieplatsen. Antalet sökande var sammanlagt och tog emot en plats. Den senaste stora reformen gällande studentexamen gick ut på att ersätta realprovet med prov i enskilda realämnen. Ett mål med reformen var att förbättra möjligheten att dra nytta av provet vid antagningen av studerande till högskolorna. Ett problem som uppstått är kravskillnader i vitsorden, som är en direkt följd av tidigare reformer av studentexamen. När examinanderna kan välja vad de skriver av det breddade utbudet av ämnen och proven avläggs under flera terminer, fungerar inte den relativa bedömningen. När det gäller studentexamen har det konstaterats att kravnivån för vitsorden varierar mellan olika ämnen och provomgångar och att somliga som skriver väljer kombinationer med enklare ämnen medan andra är tvungna att på grund av sina studieplaner skriva flera svåra ämnen. Det har också konstaterats att det i fråga om de ämnen som skrivs och kombinationerna av dem finns betydande skillnader mellan könen. På grund av jämförelseproblemen är det svårt att i antagningen till högskolorna på ett validitetsmässigt sätt rangordna de sökande i förhållande till deras kunnande eller inlärningspotential på basis av vitsorden i studentexamen. Med tanke på jämlikheten mellan könen är det problematiskt att skillnaderna i vitsordsnivåerna ger en anmärkningsvärd och okontrollerbar könsrelaterad föreller nackdel vid ansökan till fortsatt utbildning. Enligt statminister Jyrki Katainens regeringsprogram utvecklas studentexamen så att den stöder utbildningens allmänbildande mål så att det blir möjligt att på ett bredare plan utnyttja studentexamen i högskolornas antagning av studerande. Fokus läggs på att förbättra examensvitsordens jämförbarhet. Vidare är avsikten att utveckla det andra modersmålsprovet i studentexamen så att det blir ett prov som avspeglar examinandens allmänbildning och hans eller hennes kunskaper i informationshantering och i bedömningen av information. Målet är att det nya provet tas i bruk i studentskrivningarna För att göra det möjligt att dra nytta av studentexamen vid antagningen av högskolestuderande säkerställs att provvitsorden som ingår i examen är jämförbara över provgränserna och provomgångarna. För att examen framöver ska kunna användas för högskolornas antagning måste examen i större utsträckning än för närvarande bedöma studerandenas allmänna kompetens och deras färdigheter att hantera information. Därtill förutsätts att provvitsorden är jämförbara. Genom att förbättra jämförbarheten i fråga om provvitsorden ökar man de studerandes jämlikhet vid utnyttjandet av studentexamen vid antagningen av studerande och gör det möjligt att utnyttja dem rättvist vid antagningen. Helsingfors den 25 februari 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5