lähihoitajan opas työelämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "lähihoitajan opas työelämään"

Transkriptio

1 lähihoitajan opas työelämään

2 Hyvä lähihoitaja, Työelämän pelisäännöt ovat monisäikeisiä ja välillä hankaliakin. Työntekijällä ja työnantajalla on oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Näistä asioista on hyvä tietää ongelmien välttämiseksi. Voit keskittyä tekemään arvokasta lähihoitajan työtä, kun tiedät, että perusasiat työsuhteessasi ovat kunnossa. Vaikka SuPer huolehtii jäsentensä työhyvinvoinnista, myös sinun kannattaa olla aktiivinen edunvalvoja työpaikallasi. Hyvää menestystä työelämässä! Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Lähihoitajan lupaus Lupaan lähihoitajana tehdä työtäni asiakkaan ihmisarvoa kunnioittaen ja hyvää elämää edistäen. Lupaan tukea ihmisen kasvua ja kehitystä, toimintakykyä ja omatoimisuutta sekä edistää terveyttä ja hoitaa sairaita. Lupaan pitää huolta apua tarvitsevista, ehkäistä syrjäytymistä, lievittää inhimillistä kärsimystä elämän alusta kuolemaan saakka. Lupaan noudattaa ammattieettisiä periaatteita ja salassapitovelvollisuutta, kehittää ammattitaitoani sekä edistää omaa ja työyhteisöni työhyvinvointia. Oppaan sisältö Vastuuni ja velvollisuuteni lähihoitajana... 4 Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatilliset vastuut ja velvollisuudet... 4 Ammatillisen kasvun tukeminen... 6 Lähihoitajatutkinnon suorittaneiden rekisteröinti, nimikkeen käyttö ja työnjako... 6 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus Tervetuloa työelämään! Työsuhde ja virkasuhde Työsopimus Työehtosopimus Luottamusmies Palkkaus Työaika Vuosiloma Sairastuminen Perhevapaat Työsuhteen päättyminen Työsuojelu Työterveyshuolto Työttömyysturva Eläke Hoitotyössä noudatettavat työehtosopimukset Työntekijöitä koskeva keskeinen työoikeudellinen lainsäädäntö Työelämään tulevan muistilista Sitoudun työyhteisöni sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen. Copyright SuPer ry

3 Vastuuni ja velvollisuuteni lähihoitajana terveydenhuollon ammattihenkilön ammatilliset vastuut ja velvollisuudet ammattieettiset VelVollisuudet Terveydenhuollon ammattihenkilöille, kuten lähihoitajille, on säädetty laissa velvollisuuksia. Nämä velvollisuudet ovat samat kaikille terveydenhuollon ammattiryhmille julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä itsenäisille ammatinharjoittajille. Terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnan päämääränä tulee olla terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen ja parantaminen sekä asiakkaiden ja potilaiden kärsimysten lievittäminen. Muunlaiset motiivit eivät ole asianmukaisia. Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen soveltamaan ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttyjä ja näyttöön perustuvia toimintatapoja koulutuksensa mukaisesti. Potilasta hoitaessaan hänen tulee ottaa huomioon tasapuolisesti potilaalle koituva hyöty ja mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilö on aina velvollinen antamaan apua kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle. Hän on velvollinen ottamaan huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään. Keskeisiä potilaan oikeuksia ovat oikeus terveydentilan edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja kohteluun, oikeus potilaan kanssa yhteisymmärryksessä toteutettuun hoitoon sekä tiedonsaantioikeus ja itsemääräämisoikeus. Potilasta on hoidettava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen sekä hänen yksilölliset tarpeensa huomioiden. potilasasiakirjojen laatiminen ja säilyttäminen sekä niihin sisältyvien tietojen salassapito Lähihoitaja on velvollinen laatimaan ja säilyttämään potilasasiakirjat potilaslaissa määrätyllä tavalla ja pitämään salassa kaikki potilaiden terveydentilaan ja hoitoon liittyvät tiedot. salassapitovelvollisuus Lähihoitaja ei saa luvatta ilmaista sivulliselle yksityistä henkilöä tai tämän perhettä koskevia arkaluonteisia henkilötietoja (esim. terveydentila tai taloudellinen asema) joista hän on asemansa tai tehtävänsä perusteella saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeenkin. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä /559 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä 99/

4 Ammatillisen kasvun tukeminen Työympäristöllä on keskeinen rooli osaamisen kehittämisessä ja soveltamisessa. Kasvua tukevassa työyhteisössä kasvun edellytykset liittyvät työhön ja työjärjestelyihin, esimies-alainen -suhteisiin, organisaation ilmapiiriin, työpaikan ihmissuhteisiin ja johtamistapoihin ja -käytäntöihin. Kehittyvät ja kasvua tukevat organisaatiot pyrkivät luomaan henkilöstöä motivoivan ja kannustavan ilmapiirin, jossa innovointi on luonnollinen osa jokapäiväistä työtä. Hierarkkiset rakenteet on korvattava tasa-arvoa ja demokratiaa korostavilla tiimeillä ja verkostoilla. Luovuuteen ja innovatiivisuuteen rohkaisevan työympäristön ominaisuuksia ovat joustavuus, hyvä johtaminen, riittävät resurssit, tuki ja kannustus, tarpeeksi väljä aikataulu, ympäristön tarjoamat haasteet sekä tietyssä määrin myös ympäristön vaatimukset. Tärkeitä kasvumotivaation lähteitä ovat muutokset työn vaatimuksissa, työn luonne, oma urakehitys ja asiantuntemuksen kattava hyväksikäyttö sekä vastuu työn kokonaisuudesta. Töiden muotoilu haasteellisiksi korostaa ammatin harjoittamiseen liittyvää oppimista ja samanaikaista mahdollisuutta ammatilliseen uusiutumiseen ja töiden suorittamiseen. Töiden muotoilu on monia muita kehittämisen muotoja taloudellisempi tapa huolehtia henkilöstön kehittymisestä. Lähihoitajatutkinnon suorittaneiden rekisteröinti, nimikkeen käyttö ja työnjako Nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön nimikkeen käyttäminen Oikeus käyttää nimikesuojattua lähihoitajan ammattinimikettä edellyttää sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon eli lähihoitajatutkinnon suorittamista joko peruskoulutuksena (nuoret) tai näyttötutkintona (aikuiset). Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukaan muita nimikesuojattuja ammattinimikkeitä ovat apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi. Myös apuhoitaja, hammashoitaja, jalkojenhoitaja, koulutettu kiropraktikko, koulutettu naprapaatti, koulutettu osteopaatti, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari, sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja ja perushoitaja katsotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen tarkoittamaksi nimikesuojatuiksi terveydenhuollon ammattihenkilöksi. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. (http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet) Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Terhikki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ylläpitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Terhikkiä. Pääsääntöisesti lähihoitajien rekisteröinnistä huolehtii oppilaitos hieman ennen opiskelijoiden valmistumista. Rekisteröityminen on maksullista. Tiettyjä osia lukuun ottamatta Terhikki-rekisteri on nähtävissä myös verkossa. Tämä perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin ja asetukseen. Terhikin tietopalvelusta voi tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden. Rekisteristä näkee henkilön nimen tai rekisteröintinumeron perusteella hänen syntymävuotensa ja ammattinimikkeensä. SuPer pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröintiä hyvänä asiana. On hyvä, että työnantajille tarjotaan entistä helpompi tapa tarkistaa ammattihenkilöiden pätevyys. Nämä tiedot ovat tosin olleet kaikkien saatavilla puhelimitse Valvirasta jo aikaisemminkin. Vuonna 1994 voimaan tullut laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä jakoi hoitajat laillistettuihin ja nimikesuojattuihin. SuPer on esittänyt tämän kahtiajaon poistamista ja hoitajien rekisteröinnin yhtenäistämistä. Rekisteröinti tulisi tehdä lakisääteiseksi myös nimikesuojatuille terveydenhuollon ammattihenkilöille. Tämä koskisi siis myös lähihoitajia. Tällä hetkellä lähihoitajien ei ole pakko rekisteröityä Terhikkiin. He ovat joka tapauksessa terveydenhuollon ammattihenkilöitä. SuPer kuitenkin suosittelee, että kaikki sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet lähihoitajat rekisteröityisivät Valviran ammattihenkilörekisteriin. 6 7

5 Valvirassa toimii terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta. Tämä lautakunta käsittelee ja ratkaisee terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, menettämistä sekä kurinpitoa koskevat asiat. työnjako ja osaamisen käyttö Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä ei ole juurikaan määritelty tehtäviä, joita terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat suorittaa. Poikkeuksena ovat lääkärit ja hammaslääkärit, joiden erityisinä oikeuksina säädetään potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvän hoidon määräämisestä. Myös sairaanhoitajille on tullut lisäkoulutuksen kautta rajattu reseptinkirjoittamisoikeus. Muiden osalta tehtävät määräytyvät pääosin koulutuksen ja kokemuksen perusteella. Työyksiköissä työnjaosta vastaa työnantaja. Lähihoitajat ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on monipuolista osaamista esimerkiksi lääkehoidon ja potilaiden hoitoon liittyvien sairaanhoidollisten tehtävien aloilla. Tätä osaamista tulee saada käyttää ja kehittää monipuolisesti. Näin tuetaan lähihoitajien ammatti-identiteettiä ja ammatillisuutta. osaamista tulee saada käyttää ja kehittää monipuolisesti. lääkehoito on lähihoitajan työtä Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on laatinut valtakunnallisen oppaan lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Lääkehoito on terveyden huollon toimintaa ja pääsääntöisesti sitä toteuttavat lääkehoidon koulutuksen saaneet terveydenhuollon ammattihenkilöt, myös lähi- ja perushoitajat. Lähihoidon koulutusta saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt, kuten perus- ja lähihoitajat voivat jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi ja antaa lääkkeitä luonnollista tietä pistää lääkkeen lihakseen ja ihon alle, kun työntekijän osaaminen on varmistettu, hänet on perehdytetty tehtävään ja hänelle on myönnetty kirjallinen lupa tehtävänsuorittamiseen vaihtaa lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän nestepussin. Työpaikoilla otetaan käyttöön lääkehoidon osaamisen säännöllinen varmistaminen. Lääkehoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä lupajärjestelmä saatetaan ajan tasalle kaikkien lääkehoitoa toteuttavien osalta. Luvan saamiseen voi liittyä kirjallinen tentti ja näyttö. Näytön ottaa vastaa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö ja luvan antaa toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri. Lähde: Turvallinen lääkehoito - Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, STM:n Oppaita 2005:32, Lääkehoidon toteuttaminen perustuu toiminta- ja/tai työyksikössä tehtyyn lääkehoitosuunnitelmaan. Yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa tehdystä suunnitelmasta ilmenevät lääke- ja verensiirtohoidon kannalta oleelliset tekijät ja prosessit eri vaiheineen. 8 9

6 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) velvoittaa terveydenhuollon ammattihenkilön ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan riippumatta siitä missä työyksikössä hän työskentelee. Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva laki tuli voimaan Uusien säännösten mukaan kuntatyönantajan tulee huolehtia siitä, että kuntatyönantajan palveluksessa oleva terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituuden, työn vaativuuden ja toimenkuvan perusteella määrittyvään riittävään täydennyskoulutukseen. Työnantajan on myös luotava edellytykset täydennyskoulutukseen osallistumiselle ja huolehdittava sen rahoituksesta. Vuonna 2005 astui voimaan myös sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva laki. Sen mukaan kunta on velvollinen huolehtimaan, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu opas täydennyskoulutuksesta selkeyttämään lain tulkintaa. (KT, yleiskirje 17/2006) Täydennyskoulutusvelvoite koskee ensisijaisesti kuntien sosiaalihuollon henkilöstöä, mutta välillisesti velvoite voi vaikuttaa myös yksityisten palvelujen toimintaan. Kuntien ostaessa sosiaalihuollon palveluja kolmannen sektorin tuottajilta ja yrityksiltä ne asettavat ostopalveluille laatuvaatimuksia, joihin sisältyy myös henkilöstön osaamista ja koulutustasoa koskevia odotuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:6) Täydennyskoulutuksen piiriin kuuluvat vakinaiset ja määräaikaiset julkisen terveydenhuollon hoito- ja palveluketjuissa työskentelevät ammattihenkilöt. Asetuksen mukaan täydennyskoulutuksen määrä riippuu työntekijän peruskoulutuksen pituudesta ja työn vaativuudesta,toimenkuvasta ja siinä tapahtuvista muutoksista sekä ammatillisista kehittymistarpeista. Asetuksen mukaan täydennyskoulutuksen tulee olla suunnitelmallista ja perustua yksilön koulutustarpeiden arviointiin. Edellä mainitut seikat on syytä ottaa esim. kehityskeskustelujen osaksi. Ammatillisella täydennyskoulutuksella voidaan parantaa myös toiminnan vaikuttavuutta, palveluiden laatua, potilasturvallisuutta ja asiakastyytyväisyyttä sekä edistää henkilöstön työhön sitoutumista, työmotivaatiota, -tyytyväisyyttä ja -hyvinvointia. Suositusta voidaan soveltaa myös yksityisessä terveydenhuollossa. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudet ja täydennyskoulutus Vuonna 2005 astui voimaan laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista. Laki parantaa asiakkaiden palvelun laatua ja oikeusturvaa velvoittamalla työnantajia palkkaamaan sosiaalihuollon tehtäviin koulutettua henkilökuntaa. Sen mukaan lähihoitajan tehtävään edellytetään soveltuvaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa tai muuta vastaavaa tutkintoa. Tehtäviä voi hoitaa henkilö, joka ennen tämän lain voimaantuloa on suorittanut tehtävään soveltuvan kouluasteisen sosiaali- tai terveysalan tutkinnon. (L 272/2005 8,16) 10 11

7 tervetuloa työelämään! työsuhde ja virkasuhde Työtä voidaan tehdä joko työsuhteessa tai virkasuhteessa. Virkasuhdetta voidaan käyttää kunnissa/kuntayhtymissä ja tietyin edellytyksin myös valtiolla tehtävässä työssä. Työsuhteessa sovitaan työn tekemisestä ja työsuhteen ehdoista työsopimuksella. Virkaan nimittäminen sen sijaan on suostumusta edellyttävä hallinnollinen toimi. Se ei siis perustu tasavertaiseen sopimiseen kuten työsuhde. Virka- ja työsuhde eroavat joissakin suhteissa jopa merkittävästi toisistaan, vaikka niiden eroja on viime vuosina pyritty vähentämään. Hoitoalan ammattitehtävissä on kunnissa siirrytty yhä enemmän työsuhteen käyttämiseen. Superilaiset työskentelevät pääsääntöisesti työsuhteissa. Sen vuoksi tässä oppaassa keskitytään nimenomaan työsuhteisiin ja asioiden käsittelemiseen työsuhteisten työntekijöiden kannalta. työntekijän oikeudet ja VelVollisuudet Työntekijällä on oikeus työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen palkkaan sekä sopimuksien ja lakien antamaan suojaan. Työntekijällä on oikeus terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön. Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä ohjeita, joita työnantaja antaa työnjohto-oikeutensa puitteissa. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevaan toimintaan tai tehdä työnantajaa vahingoittavaa työtä. Työntekijän on pidättäydyttävä ilmaisemasta ulkopuolisille työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia. työnantajan oikeudet ja VelVollisuudet Työnantajalla on työnjohto-oikeus, eli oikeus määrätä mitä, missä, miten ja milloin työtä tehdään. Työnantajan tulee noudattaa sopimuksien ja lakien säännöksiä sekä kohdella työntekijöitä tasapuolisesti (syrjintäkielto). Työnantajan tulee myös huolehtia työturvallisuudesta sekä opastaa ja perehdyttää työntekijöitä työhön liittyvissä asioissa. Työnantajan on annettava työntekijälle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, mikäli ne eivät ilmene työsopimuksesta

8 Työsopimus Työsopimus on sopimus, jolla työntekijä sitoutuu sopimuksen määrittelemissä rajoissa tekemään työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan. Työsopimuksella sovitaan muun muassa työsuhteen voimassaolosta, työntekopaikasta, työtehtävistä, työajasta, palkkauksesta, sekä mahdollisesta koeajasta. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Sopimus voi syntyä myös ns. hiljaisesti silloin, kun työnantaja sallii työntekijän tehdä työtä hänen lukuunsa. On suositeltavaa tehdä työsopimus kirjallisena, koska riitatilanteissa voi olla vaikea näyttää toteen, mitä työsuhteen ehdoista on suullisesti sovittu. Työpaikoissa, joissa superilaiset työskentelevät, työsopimukset on tehtävä työehtosopimuksen mukaan pääsääntöisesti kirjallisena. Työsopimukseen kirjataan työpaikalla noudatettava työehtosopimus. Työsopimus on sekä työnantajaa että työntekijää sitova sopimus! Työnantajalla on velvollisuus selvittää työntekijälle työsuhteen keskeiset ehdot kirjallisesti. Selvitys on annettava, kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva tai yli kuukauden pituinen määräaikainen sopimus. Selvitys on annettava, jos työntekijä tekee samalle työnantajalle toistuvasti samoin ehdoin alle kuukauden pituisia määräaikaisia sopimuksia. Erillistä selvitystä ei kuitenkaan tarvita, mikäli kirjallinen työsopimus sisältää tiedot työsuhteen keskeisistä ehdoista. Työsopimuksen kesto Työsopimus solmitaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevaksi. Tällöin kyseessä on ns. vakituinen työsuhde. Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päättyy toisen osapuolen irtisanoessa tai purkaessa sopimuksen työsopimuslain mukaisilla perusteilla. Määräaikainen työsopimus on voimassa sovitun määräajan. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi vain perustellusta syystä. Perusteltu syy määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi vakituisen työntekijän sijaisena toimiminen. Sijaisuuden peruste on aina yksilöitävä ja sen syy sekä kesto on kirjattava työsopimukseen. Mikäli työnantaja uusii määräaikaisuuden toistuvasti ilman edellä mainittua perusteltua syytä, voidaan määräaikaista työsopimusta pitää toistaiseksi voimassaolevana. Työnantaja ei voi irtisanoa määräaikaista työntekijää, eikä myöskään työntekijä voi irtisanoutua kesken määräaikaisen työsopimuksen voimassaolon. Mikäli työsopimuksessa on erikseen sovittu irtisanomisehdosta, voidaan myös määräaikainen työsopimus irtisanoa kesken sopimuskauden. Jos useita määräaikaisia työsopimuksia tehdään peräkkäin ilman keskeytyksiä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin, katsotaan työsuhteen jatkuneen yhdenjaksoisena työsuhdeetuuksien määräytymisen kannalta. Työsuhde-etuuksia ovat esimerkiksi vuosiloma ja sairausajan palkka. Koeaika Työsuhteen alkaessa voidaan sopia koeajasta. Koeaikaehto voidaan sisällyttää sekä toistaiseksi voimassa oleviin että määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Koeaikana työntekijä tai työnantaja voi purkaa työsopimuksen päättymään välittömästi, eikä irtisanomisaikaa tällöin noudateta. Purkamista ei saa suorittaa syrjivin tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisin perustein, esimerkiksi työntekijän raskauden vuoksi. Koeajan tarkoituksena on antaa sekä työnantajalle että työntekijälle aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia esimerkiksi työstä ja työolosuhteista. Koeaikaehtoon on aina suhtauduttava vakavasti, koska työsuhteen päättämiskynnys koeaikana on matala; työntekijän ei välttämättä tarvitse edes tehdä virheitä tai hoitaa työtään moitittavasti. Koeajan pituus työsuhteessa on pääsääntöisesti enintään neljä kuukautta ja virkasuhteessa enintään kuusi kuukautta. Alle kahdeksan kuukautta kestävässä työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestoajasta. Koeaika voi yleensä olla vain työsuhteen alussa. Mikäli työnantaja ja työntekijä tekevät työsuhteen päätyttyä uuden työsopimuksen, uudesta koeajasta voidaan sopia vain, jos työtehtävät poikkeavat uudessa työsuhteessa huomattavasti vanhoista tehtävistä

9 Työehtosopimus Työehtosopimus on työntekijäjärjestön sekä työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista, joita työehtosopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkasta, työajasta, vuosilomista, työrauhasta ja paikallisen sopimisen säännöistä. Työsopimuksessa ei voida sopia huonommin kuin kyseisen alan työehtosopimuksessa on sovittu. Jo työsopimusta solmittaessa on syytä selvittää työpaikalla noudatettava työehtosopimus. Käytännössä kaikilla työpaikoilla, joilla superilaiset työskentelevät, noudatetaan työehtosopimusta. Luottamusmies Sopimusedunvalvonta-asioissa jäsenen tärkein yhteyshenkilö työpaikalla on luottamusmies. Hän on työ- ja virkaehtosopimusten asiantuntija työpaikalla. Luottamusmies neuvottelee mahdollisista erimielisyyksistä esimerkiksi palkkauksessa tai muissa palvelussuhteen ehdoissa sekä solmii paikalliset sopimukset. Ennen työsopimuksen allekirjoittamista onkin hyvä näyttää se työpaikan luottamusmiehelle. Palkkaus Vähimmäispalkka määräytyy alan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti, ja sen tulee olla vähintään työpaikalla noudatettavan työehtosopimuksen mukainen. Palkka on syytä selvittää ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Palkka, sen määräytyminen ja palkanmaksukausi on kirjattava työsopimukseen. Työaika Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jona työntekijä on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä. Hoitoalalla säännöllisen sekä vuorokautisen työajan pituus määräytyy noudatettavan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti. Työaikamuotona on yleensä jaksotyö tai yleistyöaika. Jaksotyössä työajan pituus määräytyy työpaikalla käytössä olevan tasoittumisjakson pituuden perusteella. Yleensä työaikajakson pituus on 3 tai 6 viikkoa. Jaksotyössä työvuorot sijoittuvat maanantain ja sunnuntain välille. Jaksotyö sisältää aamu-, ilta- ja yövuoroja. Yleistyöaikamuoto ei sisällä yötyötä. Työvuoroluettelosta selviää työvuorojen alkaminen ja päättyminen sekä lepoajat. Työnantajan on vahvistettava tasoittumisjakson työvuoroluettelo vähintään viikkoa ennen kyseisen tasoittumisjakson alkamista. Suoritettavat työaikakorvaukset ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja ylityöstä määräytyvät työpaikalla noudatettavan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan. Näiden lisäksi siinä on sovittu myös arkipyhien työaikajärjestelystä, päivittäisistä ja viikoittaisista lepoajoista sekä varallaolosta ja hälytysluonteisesta työstä maksettavista korvauksista. Osa-aikatyö Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työaika on työehtosopimuksen määrittämää kokonaistyöaikaa lyhyempi. Osa-aikatyön tekemisen tulee SuPerin mielestä perustua lähtökohtaisesti työntekijän tarpeisiin. Mikäli työnantajalle tulee lisätyövoiman tarvetta, työnantajan on tarjottava työtä ensin osa-aikaiselle työntekijälle. Työnantaja ei voi palkata lisätyövoimaa ennen kuin työtä on tarjottu osa-aikaiselle työntekijälle. Osa-aikaista työntekijää on kohdeltava yhdenvertaisesti kokoaikaiseen työntekijään nähden. Osa-aikaiseen työntekijään ei pelkästään työajan pituuden perusteella saa soveltaa huonompia palvelussuhteen ehtoja. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa tästä pääsäännöstä. Vuosiloma Vuosiloma perustuu vuosilomalakiin. Työ- ja virkaehtosopimuksilla voidaan sopia vuosilomalain määräyksistä poikkeavasti. Noudatettavasta työehtosopimuksesta riippuen vuosilomamääräykset voivat poiketa merkittävästikin toisistaan

10 Lomaa kertyy 1.4. ja välisenä aikana. Tätä ajanjaksoa kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi. Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan ja sen pituuteen vaikuttavat työssäolovuodet. Loma on annettava pääsääntöisesti lomakauden aikana, joka on 2.5. ja välinen ajanjakso. Työnantaja määrää loman ajankohdan työntekijää kuultuaan. Loman ajankohdasta voidaan myös sopia toisin, ja tietyn osan lomasta voi säästää tuleville lomakausille. Vuosilomalain mukaan lomaa ansaitaan kaksi päivää kuukaudessa, jos työsuhde on kestänyt mennessä alle vuoden. Mikäli työsuhde on mennessä kestänyt yli vuoden lomaa ansaitaan 2,5 päivää kuukaudessa. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on voitu sopia lakiin kirjattua pidemmistä vuosilomista. Vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka, joka vastaa työntekijän normaalia palkkaa. Työ- ja virkaehtosopimuksilla on lisäksi sovittu lomarahasta, joka on yleensä puolet loma-ajan palkasta. Työsuhteen päättyessä työntekijälle korvataan pitämättä jääneet vuosilomapäivät rahana eli lomakorvauksena. Työsuhteen kestäessä lomakorvauksen maksaminen on poikkeus ja tulee kyseeseen vain vuosilomalaissa määritellyissä tilanteissa. sairastuminen Sairauden ajalta maksettavasta palkasta on sovittu työehtosopimuksissa. Työehtosopimusten määräykset sairausajan palkan osalta poikkeavat paljonkin toisistaan. Eroja on muun muassa sairausajan palkanmaksuajan pituudessa. Sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä on yleensä lääkärintodistuksen esittäminen. Työehtosopimuksen määräykset ja työpaikkakohtaiset käytännöt voivat kuitenkin vaihdella. Työpaikkakohtaisesti sovitaan miten ja kenelle ilmoitus poissaolosta tulee tehdä. Työntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus sopia, että työntekijä voi kokeilla työhön palaamista pitkähkön sairauden jälkeen ennen työkyvyttömyysajan päättymistä työskentelemällä osa-aikaisesti. Työntekijä on tällöin oikeutettu sekä osa-aikapalkkaan että tietyin edellytyksin Kelan maksamaan osasairauspäivärahaan. perhevapaat Perhevapaita ovat äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa sekä osittainen ja tilapäinen hoitovapaa. Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstään perhevapaiden ajaksi ja niiden päättyessä palata omaan työhönsä. Työntekijä ei saa irtisanoa työntekijää raskautensa, eikä perhevapaan käyttämisen vuoksi. Työnantaja ei saa syrjiä raskaana olevaa työnhakijaa, raskaana olevaa tai perhevapaita käyttävää työntekijää. Työsopimuslain mukaan kaikki perhevapaat ovat palkattomia. Useimmissa työehtosopimuksissa on kuitenkin määräyksiä työnantajan palkanmaksuvelvollisuuksista tiettyjen perhevapaajaksojen aikana. Esimerkiksi äitiysvapaan ajalta työntekijä on oikeutettu palkkaan yleensä 72 arkipäivältä. Kansaneläkelaitoksesta eli Kelasta saa lisätietoa sen maksamista äitiys-, isyys- ja vanhempainrahasta. äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja VanhempainVapaa Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Niistä kaikista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kahta kuukautta ennen 18 19

11 vapaan alkamista. Enintään 12 arkipäivää kestävän vapaan osalta riittää yhden kuukauden ilmoitusaika. Äitiys- ja isyysvapaan alkamisajankohtaa voidaan muuttaa vain pätevästä syystä, kuten äidin, isän tai lapsen terveydentilan tai lapsen syntymän vuoksi. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman pian. Vanhempainvapaa voidaan pitää kahdessa, vähintään 12 arkipäivän mittaisessa osassa ja alkamisajankohdan muutoksesta on ilmoitettava vähintään kuukautta aiemmin. Alkamisajankohdan muutoksen syy on oltava perusteltu. Hoitovapaa Työntekijällä on oikeus alle kolmevuotiaan lapsen hoitovapaaseen. Hoitovapaata voi olla yhteensä enintään kaksi jaksoa, kestoltaan jaksojen tulee olla vähintään kuukauden mittaisia. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia useammastakin hoitovapaajaksosta. Hoitovapaan alkaminen tulee ilmoittaa kahta kuukautta ennen sen alkamista. Molemmilla vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen, mutta ei samanaikaisesti. Ottolapsen osalta hoitovapaa voi kuitenkin kestää siihen asti kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, mutta enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Osittainen hoitovapaa Työntekijä voi saada lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata sen vuoden heinäkuun loppuun, jona lapsen toinen lukuvuosi peruskoulussa päättyy. Työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mikäli työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeisen vuoden aikana. Molemmilla vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen, mutta ei samanaikaisesti. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhempien oikeus osittaiseen hoitovapaaseen kestää siihen saakka kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tilapäinen hoitovapaa Työntekijällä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen, kun hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu äkillisesti. Se on tarkoitettu sairaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Tilapäinen hoitovapaa voi kestää enintään neljä työpäivää kerrallaan. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu, että tilapäisen hoitovapaan ensimmäiset kolme päivää ovat palkallisia. Tilapäisellä hoitovapaalla voi olla vain toinen vanhempi kerrallaan. Eri taloudessa asuvalla vanhemmalla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen. Poissaolo pakottavasta perhesyystä Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Työntekijän on ilmoitettava poissaolosta ja sen syystä työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Työsuhteen päättyminen Työsuhde voi päättyä irtisanomalla tai purkamalla. Irtisanominen tarkoittaa sitä, että työsuhde päättyy irtisanomisajan jälkeen. Mikäli työsuhde puretaan, se päättyy välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Työsopimuslaissa on säädetty, milloin työnantajalla on oikeus irtisanoa työntekijänsä. Irtisanomissyyn on oltava asiallinen ja painava, kuten työvelvoitteen laiminlyönti. Mikäli irtisanomisen perusteena ovat taloudelliset ja tuotannolliset syyt, työnantajan on pyrittävä järjestämään työntekijälle muita työtehtäviä tai koulutusta ennen irtisanomista Työntekijä voi irtisanoutua perustelematta päätöstään työnantajalle. Työnantajan irtisanoessa työntekijänsä, irtisanomisaika on työsuhteen pituudesta riippuen 14 päivästä kuuteen kuukauteen. Mikäli työntekijä irtisanoo itsensä, irtisanomisaika on 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta ja yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. Mikäli työsuhde puretaan, irtisanomisaikaa ei noudateta, vaan työsuhde päättyy välittömästi. Työsuhteen purkaminen on irtisanomista ankarampi toimenpide. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen erityisen painavasta syystä, joka voi olla esimerkiksi työntekijän työvelvoitteiden vakavat laiminlyönnit tai työmääräysten rikkomukset. Työsopimusta voidaan pitää purkautuneena, jos työntekijä on poissa työstä seitsemän päivää ilmoittamatta tästä työnantajalle. Työntekijä voi purkaa työsopimuksen, jos työnantaja rikkoo vakavasti omia velvoitteitaan

12 Työsuojelu Työsuojelun tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja torjua tapaturmia ja ammattitauteja sekä muita työstä johtuvia haittoja terveydelle. Työsuojelun tarkoituksena on myös turvata ja ylläpitää työntekijän työkykyä ja terveyttä. Työnantaja on työturvallisuuslain nojalla velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työntekijällä on velvollisuus toimia annettujen määräysten ja ohjeiden mukaan. Työpaikalla on oltava työnantajan nimeämä työsuojelupäällikkö, joka huolehtii työsuojelun järjestämisestä. Työntekijöitä edustaa työsuojeluvaltuutettu, joka on valittava vähintään 10 hengen työpaikoille. Työsuojelun toteutumista valvovat työsuojeluviranomainen. Työterveyshuolto Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ennalta ehkäisemiseksi. Työterveyshuolto on useilla työpaikoilla ennalta ehkäisevää laajempaa ja kattaa myös sairaudenhoidon. Työttömyysturva Ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen edellytyksenä on ilmoittautuminen työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi 10 kuukauden jäsenyys työttömyyskassassa työssäoloehdon täyttyminen kassajäsenyyden aikana (työssäoloehtona on, että palkansaaja on työssä 34 viikkoa 28 edeltävän kuukauden aikana.) Mikäli ansiosidonnaisen päivärahan edellytykset eivät täyty, Kela maksaa työttömälle työnhakijalle joko peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Eläke Ansiotyön tekeminen kartuttaa vanhuuseläkettä. Työntekijän lakisääteisen eläketurvan järjestää työnantaja. Yrittäjä järjestää eläketurvansa itse. Eläkkeen määräytyy tehtyjen työvuosien ja ansaitun palkan perusteella. Eläkettä karttuu myös tietyiltä palkattomilta jaksoilta, kuten hoitovapaan ja opintovapaan ajalta. Vanhuuseläkkeelle voi valintansa mukaan jäädä vuotiaana. Voit seurata työeläkkeen karttumista eläkelaitoksen vuosittain lähettämästä työeläkeotteesta. Eläkelaitokset antavat lisätietoa eläkeasioista. SuPerin jäsenenä sinut on vakuutettu työttömyyden varalta Super työttömyyskassassa. Työttömyyskassan jäsenmaksu sisältyy SuPerin jäsenmaksuun. Työttömyyskassan jäsenyyden edellytyksenä on voimassa oleva työsuhde liittymishetkellä. Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa koulutustukea koulutuspäivärahaa omaehtoiseen opiskeluun vuorottelukorvausta

13 Hoitotyössä noudatettavat työehtosopimukset Työntekijöitä koskeva keskeinen työoikeudellinen lainsäädäntö Ennen uuteen työpaikkaan menoa tulisi selvittää työpaikalla noudatettava työehtosopimus. Tietoa työehtosopimuksen säännöksistä antaa työpaikan luottamusmies. Lähi- ja perushoitajien työssä yleisimmin noudatettavia työehtosopimuksia ovat: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön työehtosopimus Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n vuokrattavia työntekijöitä koskeva työehtosopimus Muita hoitotyössä noudatettavia työehtosopimuksia: Sairaankuljettajia koskeva yleissitova työehtosopimus Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry:n jäseniä koskeva työehtosopimus Plusterveys-hammaslääkäreitä koskeva työehtosopimus Työterveyslaitosta koskeva työehtosopimus Valtion virka- ja työehtosopimus Työnantajan velvollisuus on pitää työpaikalla nähtävänä työpaikalla noudatettava työehtosopimus sekä keskeisimmät työoikeudelliset lait. TyöELÄMÄN KESKEINEN lainsäädäntö: Työsopimuslaki Laki työsuojelun valvonnasta ja Vuosilomalaki muutoksenhausta työsuojeluasioissa Työaikalaki Laki kunnallisesta viranhaltijasta Työturvallisuuslaki Laki nuorista työntekijöistä Työterveyshuoltolaki Yhdenvertaisuuslaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Palkkaturvalaki Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa Työntekijän eläkelaki Opintovapaalaki Kunnallinen eläkelaki Sairausvakuutuslaki Työttömyysturvalaki Vuorotteluvapaalaki Valtion virkamieslaki Tapaturmavakuutuslaki Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus 24 25

14 työelämään tulevan MuistiLista 1. Liity SuPerin jäseneksi. 2. Tee työsopimus kirjallisena ja sovi, noudatetaanko koeaikaa. 3. Selvitä työpaikalla noudatettava työehtosopimus. 4. Sovi mahdollisimman täsmällisesti työtehtävistä, palkan suuruudesta ja maksupäivästä, mahdollisesta vuosisidonnaisesta palveluslisästä, työajasta sekä työn suorittamispaikasta. super super on suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ammattijärjestö, joka on keskittynyt jäsentensä ammatilliseen, taloudelliseen ja sopimusedunvalvontaan. lähihoitajat ovat superin suurin jäsenryhmä. superin jäsenet työskentelevät useilla sopimusaloilla. superin jäsenet ovat nimikkeiltään mm. lähihoitajia perus- ja apuhoitajia hammashoitajia kuntohoitajia 5. Tarkista työsopimuksen kestoaika (toistaiseksi voimassaoleva/määräaikainen). 6. Selvitä, onko työpaikallasi luottamusmies. lasten- ja päivähoitajia hoitajia kodinhoitajia ohjaajia lastenohjaajia VastaanottoaVustajia lääkintävahtimestareita sairaankuljettajia osastosihteereitä koulunkäynninohjaajia henkilökohtaisia avustajia kehitysvammaistenhoitajia mielenterveyshoitajia Välinehuoltajia Farmanomeja ja lääketeknikoita asumisavustajia sairaanhoitajia terveydenhoitajia Fysioterapeutteja sosionomeja sosiaaliohjaajia Helsinki 2014 Copyright SuPer ry 26 27

15 työtä lähellä ihmistä super on suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattiliitto. suomen lähi- ja perushoitajaliitto super ry ratamestarinkatu 12, helsinki puh faksi facebook.com/superliitto twitter.com/superliitto

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2014-2016 sisältö Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen. Sopimuksia: Työsopimus TES eli työehtosopimus Paikallinen sopiminen Työsuhteen tunnusmerkit TYÖSOPIMUS Työsopimus on työntekijän

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2014 2017 1 :N JA :N TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys - ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 sopineet työllisyys-

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriala

Taide- ja kulttuuriala Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT Työsuhteen ehdot 1.12.2015 31.3.2016 Akavan Erityisalat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Viestinnän asiantuntijat Työsuhteen ehdot I SUOSITUKSEN SOVELTAMISALA

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

Pidä kiinni oikeuksistasi!

Pidä kiinni oikeuksistasi! Työssä Suomessa Pidä kiinni oikeuksistasi! 2 Maahanmuuttovirasto Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Joutsenon vastaanottokeskus www.ihmiskauppa.fi 0295 463 177 2014, suomi Työssä Suomessa Turvapaikanhakijan

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Kaija Kallinen puh. (09) 7721 444 tai 040 500 2417 kaija.kallinen@sak.fi Tilaukset: SAK/Postitus puh.

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Päivi Salminen JÄSENKIRJE Y/1/2007 20.2.2007 1(7) PERHEVAPAAT Oheen on koottu määräykset perhevapaiden pituuksista, jaksotuksista, työntekijän

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2014 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 SISÄLTÖ LUKIJALLE... 9 1 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset sisältö kunnallinen henkilöstö työaikamuodoittain 2013... 3 Muuttuvat asiat... 4 Mikä esimerkiksi pysyy ennallaan... 4 Työhyvinvointi... 5 Ergonominen työvuorosuunnittelu...

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti)

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) 1 (5) 1. SOPIJAOSAPUOLET OSTAJA: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS Yhteystiedot: OSTAJAN YHTEYSHENKILÖ: Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) (Yhteystiedot, jos poikkeavat

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12.

LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12. Liite nro 1 Peruspalvelultk 16.9.2015 LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12.2008/981 8 c ) 1. YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISEN

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriala

Taide- ja kulttuuriala Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Seuraavassa selostetaan tärkeimmät muuttuvat tekstikohdat. Tekstin jälkeen on lyhyt selostus asiasta. 5 Työaika 2. Säännöllisen

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 9.10.2013 Maarit Mikkonen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Minna Elo JÄSENKIRJE Y/9/2008 18.12.2008 1(6) VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA Koeaika Vuokratyöllä tarkoitetaan

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Sisällys. 1 Johdanto... 13

Sisällys. 1 Johdanto... 13 Sisällys 1 Johdanto... 13 2 Sairauspoissaolot... 15 2.1 Poissaolo sairauden perusteella... 15 2.1.1 Poissaolo-oikeus 15 2.1.1.1 Työkyvyttömyys 15 2.1.1.2 Sairauspoissaolon keskeyttäminen 16 2.1.1.3 Päällekkäiset

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 11. Vuonna 2013 voimaan tulleita ja vuonna 2014 voimaan tulevia säädösmuutoksia... 15

Sisällys. Lukijalle... 11. Vuonna 2013 voimaan tulleita ja vuonna 2014 voimaan tulevia säädösmuutoksia... 15 Lukijalle................................................... 11 Vuonna 2013 voimaan tulleita ja vuonna 2014 voimaan tulevia säädösmuutoksia........................ 15 1. Työsuhteen ehtojen lähteet................................

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/8/2012 12.9.2012 1(8) PERHEVAPAAT Tässä jäsentiedotteessa on päivitetty lakisääteisiä perhevapaita koskevat

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät 15.-16.4.2016 Yrittäjät Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus

Fysioterapeuttien opintopäivät 15.-16.4.2016 Yrittäjät Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus Fysioterapeuttien opintopäivät 15.-16.4.2016 Yrittäjät Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri Lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työsuhteen ehdot 1. Työsopimus:

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työlainsäädännöstä. Työyhteisötaidot Jouko Karhunen 2011

Työlainsäädännöstä. Työyhteisötaidot Jouko Karhunen 2011 Työlainsäädännöstä Työyhteisötaidot Jouko Karhunen 2011 Yleistä tästä kalvosarjasta Käsiteltävät lait löytyvät netistä www.finlex.fi Tämä esitys ei ole täydellinen, vaan ohella on tutustuttava osoitettuihin

Lisätiedot

Työsopimus. - Työsopimuksen solmiminen - Työsuhteen aikana - Työsuhteen päättyminen

Työsopimus. - Työsopimuksen solmiminen - Työsuhteen aikana - Työsuhteen päättyminen Työsopimus - Työsopimuksen solmiminen - Työsuhteen aikana - Työsuhteen päättyminen Henkilöstö- ja lakiasiain osasto, 1.4.2009 Jaana Sirkiä, Elina Tuisku Säädöstausta Työsopimuslaki Minimi Virka- ja työehtosopimukset

Lisätiedot

Nyt tulee paljon tekstiä, mutta tämä ei valitettavasti muuten aukene.

Nyt tulee paljon tekstiä, mutta tämä ei valitettavasti muuten aukene. Hei! 12.4.2015 Nyt tulee paljon tekstiä, mutta tämä ei valitettavasti muuten aukene. Moni teistä on varmasti lukenut facebookista Bioanalyytikko&Laboratoriohoitaja-sivustolta keskustelua, joka lähti alun

Lisätiedot

Työsuhteen päättäminen

Työsuhteen päättäminen Työsuhteen päättäminen Määräaikainen työsopimus Tietyksi määräajaksi sovittu työsopimus päättyy sovitun määräajan tai työn päättyessä ilman erillistä irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Toistaiseksi voimassa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

Työehtosopimus yliopistoissa

Työehtosopimus yliopistoissa Työehtosopimus yliopistoissa Voimassa 1.3.2010 29.2.2012 Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011, jos vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen. Tämän jälkeen jatkuu vuoden kerrallaan, ellei

Lisätiedot

työelämän abc TERVETULOA TYÖELÄMÄÄN s i v u

työelämän abc TERVETULOA TYÖELÄMÄÄN s i v u TERVETULOA TYÖELÄMÄÄN w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n TERVETULOA TYÖELÄMÄÄN Työelämässä sinulla on työnantajaasi kohtaan oikeuksia ja velvollisuuksia, joista on hyvä tietää

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Yksityissektori. tutuksi

Yksityissektori. tutuksi Yksityissektori tutuksi Tämä opas on tarkoitettu sinulle superilainen, joka työskentelet yksityisellä sektorilla. Toivomme, että siitä on apua keskeisimmissä edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Merkittävä

Lisätiedot

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(5) LIITE 4 SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYKSEN JA SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖ- LIITON JA SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON VÄLINEN

Lisätiedot

Työpaikan lait ja työsuhdeopas

Työpaikan lait ja työsuhdeopas Työpaikan lait ja työsuhdeopas 2015 Ty ö p a i k a n l a i t ja työsuhdeopas 2015 Talentum Media Oy Helsinki 13., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittaja Toimitus: Saara Palmberg

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

10.6.2013. Kolmannen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijoiden työskentelystä

10.6.2013. Kolmannen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijoiden työskentelystä Vastauskirje 1 (7) Kolmannen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijoiden työskentelystä Suomen Hammaslääketieteen Opiskelijain Liitto ry:n Valviralle osoittaman kirjelmän mukaan hammaslääketieteen alalla

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot