lähihoitajan opas työelämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "lähihoitajan opas työelämään"

Transkriptio

1 lähihoitajan opas työelämään

2 Hyvä lähihoitaja, Työelämän pelisäännöt ovat monisäikeisiä ja välillä hankaliakin. Työntekijällä ja työnantajalla on oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Näistä asioista on hyvä tietää ongelmien välttämiseksi. Voit keskittyä tekemään arvokasta lähihoitajan työtä, kun tiedät, että perusasiat työsuhteessasi ovat kunnossa. Vaikka SuPer huolehtii jäsentensä työhyvinvoinnista, myös sinun kannattaa olla aktiivinen edunvalvoja työpaikallasi. Hyvää menestystä työelämässä! Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Lähihoitajan lupaus Lupaan lähihoitajana tehdä työtäni asiakkaan ihmisarvoa kunnioittaen ja hyvää elämää edistäen. Lupaan tukea ihmisen kasvua ja kehitystä, toimintakykyä ja omatoimisuutta sekä edistää terveyttä ja hoitaa sairaita. Lupaan pitää huolta apua tarvitsevista, ehkäistä syrjäytymistä, lievittää inhimillistä kärsimystä elämän alusta kuolemaan saakka. Lupaan noudattaa ammattieettisiä periaatteita ja salassapitovelvollisuutta, kehittää ammattitaitoani sekä edistää omaa ja työyhteisöni työhyvinvointia. Oppaan sisältö Vastuuni ja velvollisuuteni lähihoitajana... 4 Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatilliset vastuut ja velvollisuudet... 4 Ammatillisen kasvun tukeminen... 6 Lähihoitajatutkinnon suorittaneiden rekisteröinti, nimikkeen käyttö ja työnjako... 6 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus Tervetuloa työelämään! Työsuhde ja virkasuhde Työsopimus Työehtosopimus Luottamusmies Palkkaus Työaika Vuosiloma Sairastuminen Perhevapaat Työsuhteen päättyminen Työsuojelu Työterveyshuolto Työttömyysturva Eläke Hoitotyössä noudatettavat työehtosopimukset Työntekijöitä koskeva keskeinen työoikeudellinen lainsäädäntö Työelämään tulevan muistilista Sitoudun työyhteisöni sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen. Copyright SuPer ry

3 Vastuuni ja velvollisuuteni lähihoitajana terveydenhuollon ammattihenkilön ammatilliset vastuut ja velvollisuudet ammattieettiset VelVollisuudet Terveydenhuollon ammattihenkilöille, kuten lähihoitajille, on säädetty laissa velvollisuuksia. Nämä velvollisuudet ovat samat kaikille terveydenhuollon ammattiryhmille julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä itsenäisille ammatinharjoittajille. Terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnan päämääränä tulee olla terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen ja parantaminen sekä asiakkaiden ja potilaiden kärsimysten lievittäminen. Muunlaiset motiivit eivät ole asianmukaisia. Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen soveltamaan ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttyjä ja näyttöön perustuvia toimintatapoja koulutuksensa mukaisesti. Potilasta hoitaessaan hänen tulee ottaa huomioon tasapuolisesti potilaalle koituva hyöty ja mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilö on aina velvollinen antamaan apua kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle. Hän on velvollinen ottamaan huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään. Keskeisiä potilaan oikeuksia ovat oikeus terveydentilan edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja kohteluun, oikeus potilaan kanssa yhteisymmärryksessä toteutettuun hoitoon sekä tiedonsaantioikeus ja itsemääräämisoikeus. Potilasta on hoidettava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen sekä hänen yksilölliset tarpeensa huomioiden. potilasasiakirjojen laatiminen ja säilyttäminen sekä niihin sisältyvien tietojen salassapito Lähihoitaja on velvollinen laatimaan ja säilyttämään potilasasiakirjat potilaslaissa määrätyllä tavalla ja pitämään salassa kaikki potilaiden terveydentilaan ja hoitoon liittyvät tiedot. salassapitovelvollisuus Lähihoitaja ei saa luvatta ilmaista sivulliselle yksityistä henkilöä tai tämän perhettä koskevia arkaluonteisia henkilötietoja (esim. terveydentila tai taloudellinen asema) joista hän on asemansa tai tehtävänsä perusteella saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeenkin. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä /559 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä 99/

4 Ammatillisen kasvun tukeminen Työympäristöllä on keskeinen rooli osaamisen kehittämisessä ja soveltamisessa. Kasvua tukevassa työyhteisössä kasvun edellytykset liittyvät työhön ja työjärjestelyihin, esimies-alainen -suhteisiin, organisaation ilmapiiriin, työpaikan ihmissuhteisiin ja johtamistapoihin ja -käytäntöihin. Kehittyvät ja kasvua tukevat organisaatiot pyrkivät luomaan henkilöstöä motivoivan ja kannustavan ilmapiirin, jossa innovointi on luonnollinen osa jokapäiväistä työtä. Hierarkkiset rakenteet on korvattava tasa-arvoa ja demokratiaa korostavilla tiimeillä ja verkostoilla. Luovuuteen ja innovatiivisuuteen rohkaisevan työympäristön ominaisuuksia ovat joustavuus, hyvä johtaminen, riittävät resurssit, tuki ja kannustus, tarpeeksi väljä aikataulu, ympäristön tarjoamat haasteet sekä tietyssä määrin myös ympäristön vaatimukset. Tärkeitä kasvumotivaation lähteitä ovat muutokset työn vaatimuksissa, työn luonne, oma urakehitys ja asiantuntemuksen kattava hyväksikäyttö sekä vastuu työn kokonaisuudesta. Töiden muotoilu haasteellisiksi korostaa ammatin harjoittamiseen liittyvää oppimista ja samanaikaista mahdollisuutta ammatilliseen uusiutumiseen ja töiden suorittamiseen. Töiden muotoilu on monia muita kehittämisen muotoja taloudellisempi tapa huolehtia henkilöstön kehittymisestä. Lähihoitajatutkinnon suorittaneiden rekisteröinti, nimikkeen käyttö ja työnjako Nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön nimikkeen käyttäminen Oikeus käyttää nimikesuojattua lähihoitajan ammattinimikettä edellyttää sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon eli lähihoitajatutkinnon suorittamista joko peruskoulutuksena (nuoret) tai näyttötutkintona (aikuiset). Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukaan muita nimikesuojattuja ammattinimikkeitä ovat apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi. Myös apuhoitaja, hammashoitaja, jalkojenhoitaja, koulutettu kiropraktikko, koulutettu naprapaatti, koulutettu osteopaatti, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari, sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja ja perushoitaja katsotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen tarkoittamaksi nimikesuojatuiksi terveydenhuollon ammattihenkilöksi. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. (http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet) Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Terhikki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ylläpitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Terhikkiä. Pääsääntöisesti lähihoitajien rekisteröinnistä huolehtii oppilaitos hieman ennen opiskelijoiden valmistumista. Rekisteröityminen on maksullista. Tiettyjä osia lukuun ottamatta Terhikki-rekisteri on nähtävissä myös verkossa. Tämä perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin ja asetukseen. Terhikin tietopalvelusta voi tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden. Rekisteristä näkee henkilön nimen tai rekisteröintinumeron perusteella hänen syntymävuotensa ja ammattinimikkeensä. SuPer pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröintiä hyvänä asiana. On hyvä, että työnantajille tarjotaan entistä helpompi tapa tarkistaa ammattihenkilöiden pätevyys. Nämä tiedot ovat tosin olleet kaikkien saatavilla puhelimitse Valvirasta jo aikaisemminkin. Vuonna 1994 voimaan tullut laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä jakoi hoitajat laillistettuihin ja nimikesuojattuihin. SuPer on esittänyt tämän kahtiajaon poistamista ja hoitajien rekisteröinnin yhtenäistämistä. Rekisteröinti tulisi tehdä lakisääteiseksi myös nimikesuojatuille terveydenhuollon ammattihenkilöille. Tämä koskisi siis myös lähihoitajia. Tällä hetkellä lähihoitajien ei ole pakko rekisteröityä Terhikkiin. He ovat joka tapauksessa terveydenhuollon ammattihenkilöitä. SuPer kuitenkin suosittelee, että kaikki sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet lähihoitajat rekisteröityisivät Valviran ammattihenkilörekisteriin. 6 7

5 Valvirassa toimii terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta. Tämä lautakunta käsittelee ja ratkaisee terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, menettämistä sekä kurinpitoa koskevat asiat. työnjako ja osaamisen käyttö Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä ei ole juurikaan määritelty tehtäviä, joita terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat suorittaa. Poikkeuksena ovat lääkärit ja hammaslääkärit, joiden erityisinä oikeuksina säädetään potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvän hoidon määräämisestä. Myös sairaanhoitajille on tullut lisäkoulutuksen kautta rajattu reseptinkirjoittamisoikeus. Muiden osalta tehtävät määräytyvät pääosin koulutuksen ja kokemuksen perusteella. Työyksiköissä työnjaosta vastaa työnantaja. Lähihoitajat ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on monipuolista osaamista esimerkiksi lääkehoidon ja potilaiden hoitoon liittyvien sairaanhoidollisten tehtävien aloilla. Tätä osaamista tulee saada käyttää ja kehittää monipuolisesti. Näin tuetaan lähihoitajien ammatti-identiteettiä ja ammatillisuutta. osaamista tulee saada käyttää ja kehittää monipuolisesti. lääkehoito on lähihoitajan työtä Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on laatinut valtakunnallisen oppaan lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Lääkehoito on terveyden huollon toimintaa ja pääsääntöisesti sitä toteuttavat lääkehoidon koulutuksen saaneet terveydenhuollon ammattihenkilöt, myös lähi- ja perushoitajat. Lähihoidon koulutusta saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt, kuten perus- ja lähihoitajat voivat jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi ja antaa lääkkeitä luonnollista tietä pistää lääkkeen lihakseen ja ihon alle, kun työntekijän osaaminen on varmistettu, hänet on perehdytetty tehtävään ja hänelle on myönnetty kirjallinen lupa tehtävänsuorittamiseen vaihtaa lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän nestepussin. Työpaikoilla otetaan käyttöön lääkehoidon osaamisen säännöllinen varmistaminen. Lääkehoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä lupajärjestelmä saatetaan ajan tasalle kaikkien lääkehoitoa toteuttavien osalta. Luvan saamiseen voi liittyä kirjallinen tentti ja näyttö. Näytön ottaa vastaa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö ja luvan antaa toimintayksikön terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri. Lähde: Turvallinen lääkehoito - Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, STM:n Oppaita 2005:32, Lääkehoidon toteuttaminen perustuu toiminta- ja/tai työyksikössä tehtyyn lääkehoitosuunnitelmaan. Yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa tehdystä suunnitelmasta ilmenevät lääke- ja verensiirtohoidon kannalta oleelliset tekijät ja prosessit eri vaiheineen. 8 9

6 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) velvoittaa terveydenhuollon ammattihenkilön ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan riippumatta siitä missä työyksikössä hän työskentelee. Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva laki tuli voimaan Uusien säännösten mukaan kuntatyönantajan tulee huolehtia siitä, että kuntatyönantajan palveluksessa oleva terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituuden, työn vaativuuden ja toimenkuvan perusteella määrittyvään riittävään täydennyskoulutukseen. Työnantajan on myös luotava edellytykset täydennyskoulutukseen osallistumiselle ja huolehdittava sen rahoituksesta. Vuonna 2005 astui voimaan myös sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva laki. Sen mukaan kunta on velvollinen huolehtimaan, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu opas täydennyskoulutuksesta selkeyttämään lain tulkintaa. (KT, yleiskirje 17/2006) Täydennyskoulutusvelvoite koskee ensisijaisesti kuntien sosiaalihuollon henkilöstöä, mutta välillisesti velvoite voi vaikuttaa myös yksityisten palvelujen toimintaan. Kuntien ostaessa sosiaalihuollon palveluja kolmannen sektorin tuottajilta ja yrityksiltä ne asettavat ostopalveluille laatuvaatimuksia, joihin sisältyy myös henkilöstön osaamista ja koulutustasoa koskevia odotuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:6) Täydennyskoulutuksen piiriin kuuluvat vakinaiset ja määräaikaiset julkisen terveydenhuollon hoito- ja palveluketjuissa työskentelevät ammattihenkilöt. Asetuksen mukaan täydennyskoulutuksen määrä riippuu työntekijän peruskoulutuksen pituudesta ja työn vaativuudesta,toimenkuvasta ja siinä tapahtuvista muutoksista sekä ammatillisista kehittymistarpeista. Asetuksen mukaan täydennyskoulutuksen tulee olla suunnitelmallista ja perustua yksilön koulutustarpeiden arviointiin. Edellä mainitut seikat on syytä ottaa esim. kehityskeskustelujen osaksi. Ammatillisella täydennyskoulutuksella voidaan parantaa myös toiminnan vaikuttavuutta, palveluiden laatua, potilasturvallisuutta ja asiakastyytyväisyyttä sekä edistää henkilöstön työhön sitoutumista, työmotivaatiota, -tyytyväisyyttä ja -hyvinvointia. Suositusta voidaan soveltaa myös yksityisessä terveydenhuollossa. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudet ja täydennyskoulutus Vuonna 2005 astui voimaan laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista. Laki parantaa asiakkaiden palvelun laatua ja oikeusturvaa velvoittamalla työnantajia palkkaamaan sosiaalihuollon tehtäviin koulutettua henkilökuntaa. Sen mukaan lähihoitajan tehtävään edellytetään soveltuvaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa tai muuta vastaavaa tutkintoa. Tehtäviä voi hoitaa henkilö, joka ennen tämän lain voimaantuloa on suorittanut tehtävään soveltuvan kouluasteisen sosiaali- tai terveysalan tutkinnon. (L 272/2005 8,16) 10 11

7 tervetuloa työelämään! työsuhde ja virkasuhde Työtä voidaan tehdä joko työsuhteessa tai virkasuhteessa. Virkasuhdetta voidaan käyttää kunnissa/kuntayhtymissä ja tietyin edellytyksin myös valtiolla tehtävässä työssä. Työsuhteessa sovitaan työn tekemisestä ja työsuhteen ehdoista työsopimuksella. Virkaan nimittäminen sen sijaan on suostumusta edellyttävä hallinnollinen toimi. Se ei siis perustu tasavertaiseen sopimiseen kuten työsuhde. Virka- ja työsuhde eroavat joissakin suhteissa jopa merkittävästi toisistaan, vaikka niiden eroja on viime vuosina pyritty vähentämään. Hoitoalan ammattitehtävissä on kunnissa siirrytty yhä enemmän työsuhteen käyttämiseen. Superilaiset työskentelevät pääsääntöisesti työsuhteissa. Sen vuoksi tässä oppaassa keskitytään nimenomaan työsuhteisiin ja asioiden käsittelemiseen työsuhteisten työntekijöiden kannalta. työntekijän oikeudet ja VelVollisuudet Työntekijällä on oikeus työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen palkkaan sekä sopimuksien ja lakien antamaan suojaan. Työntekijällä on oikeus terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön. Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä ohjeita, joita työnantaja antaa työnjohto-oikeutensa puitteissa. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevaan toimintaan tai tehdä työnantajaa vahingoittavaa työtä. Työntekijän on pidättäydyttävä ilmaisemasta ulkopuolisille työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia. työnantajan oikeudet ja VelVollisuudet Työnantajalla on työnjohto-oikeus, eli oikeus määrätä mitä, missä, miten ja milloin työtä tehdään. Työnantajan tulee noudattaa sopimuksien ja lakien säännöksiä sekä kohdella työntekijöitä tasapuolisesti (syrjintäkielto). Työnantajan tulee myös huolehtia työturvallisuudesta sekä opastaa ja perehdyttää työntekijöitä työhön liittyvissä asioissa. Työnantajan on annettava työntekijälle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, mikäli ne eivät ilmene työsopimuksesta

8 Työsopimus Työsopimus on sopimus, jolla työntekijä sitoutuu sopimuksen määrittelemissä rajoissa tekemään työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan. Työsopimuksella sovitaan muun muassa työsuhteen voimassaolosta, työntekopaikasta, työtehtävistä, työajasta, palkkauksesta, sekä mahdollisesta koeajasta. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Sopimus voi syntyä myös ns. hiljaisesti silloin, kun työnantaja sallii työntekijän tehdä työtä hänen lukuunsa. On suositeltavaa tehdä työsopimus kirjallisena, koska riitatilanteissa voi olla vaikea näyttää toteen, mitä työsuhteen ehdoista on suullisesti sovittu. Työpaikoissa, joissa superilaiset työskentelevät, työsopimukset on tehtävä työehtosopimuksen mukaan pääsääntöisesti kirjallisena. Työsopimukseen kirjataan työpaikalla noudatettava työehtosopimus. Työsopimus on sekä työnantajaa että työntekijää sitova sopimus! Työnantajalla on velvollisuus selvittää työntekijälle työsuhteen keskeiset ehdot kirjallisesti. Selvitys on annettava, kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva tai yli kuukauden pituinen määräaikainen sopimus. Selvitys on annettava, jos työntekijä tekee samalle työnantajalle toistuvasti samoin ehdoin alle kuukauden pituisia määräaikaisia sopimuksia. Erillistä selvitystä ei kuitenkaan tarvita, mikäli kirjallinen työsopimus sisältää tiedot työsuhteen keskeisistä ehdoista. Työsopimuksen kesto Työsopimus solmitaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevaksi. Tällöin kyseessä on ns. vakituinen työsuhde. Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päättyy toisen osapuolen irtisanoessa tai purkaessa sopimuksen työsopimuslain mukaisilla perusteilla. Määräaikainen työsopimus on voimassa sovitun määräajan. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi vain perustellusta syystä. Perusteltu syy määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi vakituisen työntekijän sijaisena toimiminen. Sijaisuuden peruste on aina yksilöitävä ja sen syy sekä kesto on kirjattava työsopimukseen. Mikäli työnantaja uusii määräaikaisuuden toistuvasti ilman edellä mainittua perusteltua syytä, voidaan määräaikaista työsopimusta pitää toistaiseksi voimassaolevana. Työnantaja ei voi irtisanoa määräaikaista työntekijää, eikä myöskään työntekijä voi irtisanoutua kesken määräaikaisen työsopimuksen voimassaolon. Mikäli työsopimuksessa on erikseen sovittu irtisanomisehdosta, voidaan myös määräaikainen työsopimus irtisanoa kesken sopimuskauden. Jos useita määräaikaisia työsopimuksia tehdään peräkkäin ilman keskeytyksiä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin, katsotaan työsuhteen jatkuneen yhdenjaksoisena työsuhdeetuuksien määräytymisen kannalta. Työsuhde-etuuksia ovat esimerkiksi vuosiloma ja sairausajan palkka. Koeaika Työsuhteen alkaessa voidaan sopia koeajasta. Koeaikaehto voidaan sisällyttää sekä toistaiseksi voimassa oleviin että määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Koeaikana työntekijä tai työnantaja voi purkaa työsopimuksen päättymään välittömästi, eikä irtisanomisaikaa tällöin noudateta. Purkamista ei saa suorittaa syrjivin tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisin perustein, esimerkiksi työntekijän raskauden vuoksi. Koeajan tarkoituksena on antaa sekä työnantajalle että työntekijälle aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia esimerkiksi työstä ja työolosuhteista. Koeaikaehtoon on aina suhtauduttava vakavasti, koska työsuhteen päättämiskynnys koeaikana on matala; työntekijän ei välttämättä tarvitse edes tehdä virheitä tai hoitaa työtään moitittavasti. Koeajan pituus työsuhteessa on pääsääntöisesti enintään neljä kuukautta ja virkasuhteessa enintään kuusi kuukautta. Alle kahdeksan kuukautta kestävässä työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestoajasta. Koeaika voi yleensä olla vain työsuhteen alussa. Mikäli työnantaja ja työntekijä tekevät työsuhteen päätyttyä uuden työsopimuksen, uudesta koeajasta voidaan sopia vain, jos työtehtävät poikkeavat uudessa työsuhteessa huomattavasti vanhoista tehtävistä

9 Työehtosopimus Työehtosopimus on työntekijäjärjestön sekä työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista, joita työehtosopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkasta, työajasta, vuosilomista, työrauhasta ja paikallisen sopimisen säännöistä. Työsopimuksessa ei voida sopia huonommin kuin kyseisen alan työehtosopimuksessa on sovittu. Jo työsopimusta solmittaessa on syytä selvittää työpaikalla noudatettava työehtosopimus. Käytännössä kaikilla työpaikoilla, joilla superilaiset työskentelevät, noudatetaan työehtosopimusta. Luottamusmies Sopimusedunvalvonta-asioissa jäsenen tärkein yhteyshenkilö työpaikalla on luottamusmies. Hän on työ- ja virkaehtosopimusten asiantuntija työpaikalla. Luottamusmies neuvottelee mahdollisista erimielisyyksistä esimerkiksi palkkauksessa tai muissa palvelussuhteen ehdoissa sekä solmii paikalliset sopimukset. Ennen työsopimuksen allekirjoittamista onkin hyvä näyttää se työpaikan luottamusmiehelle. Palkkaus Vähimmäispalkka määräytyy alan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti, ja sen tulee olla vähintään työpaikalla noudatettavan työehtosopimuksen mukainen. Palkka on syytä selvittää ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Palkka, sen määräytyminen ja palkanmaksukausi on kirjattava työsopimukseen. Työaika Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jona työntekijä on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä. Hoitoalalla säännöllisen sekä vuorokautisen työajan pituus määräytyy noudatettavan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti. Työaikamuotona on yleensä jaksotyö tai yleistyöaika. Jaksotyössä työajan pituus määräytyy työpaikalla käytössä olevan tasoittumisjakson pituuden perusteella. Yleensä työaikajakson pituus on 3 tai 6 viikkoa. Jaksotyössä työvuorot sijoittuvat maanantain ja sunnuntain välille. Jaksotyö sisältää aamu-, ilta- ja yövuoroja. Yleistyöaikamuoto ei sisällä yötyötä. Työvuoroluettelosta selviää työvuorojen alkaminen ja päättyminen sekä lepoajat. Työnantajan on vahvistettava tasoittumisjakson työvuoroluettelo vähintään viikkoa ennen kyseisen tasoittumisjakson alkamista. Suoritettavat työaikakorvaukset ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja ylityöstä määräytyvät työpaikalla noudatettavan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan. Näiden lisäksi siinä on sovittu myös arkipyhien työaikajärjestelystä, päivittäisistä ja viikoittaisista lepoajoista sekä varallaolosta ja hälytysluonteisesta työstä maksettavista korvauksista. Osa-aikatyö Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työaika on työehtosopimuksen määrittämää kokonaistyöaikaa lyhyempi. Osa-aikatyön tekemisen tulee SuPerin mielestä perustua lähtökohtaisesti työntekijän tarpeisiin. Mikäli työnantajalle tulee lisätyövoiman tarvetta, työnantajan on tarjottava työtä ensin osa-aikaiselle työntekijälle. Työnantaja ei voi palkata lisätyövoimaa ennen kuin työtä on tarjottu osa-aikaiselle työntekijälle. Osa-aikaista työntekijää on kohdeltava yhdenvertaisesti kokoaikaiseen työntekijään nähden. Osa-aikaiseen työntekijään ei pelkästään työajan pituuden perusteella saa soveltaa huonompia palvelussuhteen ehtoja. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa tästä pääsäännöstä. Vuosiloma Vuosiloma perustuu vuosilomalakiin. Työ- ja virkaehtosopimuksilla voidaan sopia vuosilomalain määräyksistä poikkeavasti. Noudatettavasta työehtosopimuksesta riippuen vuosilomamääräykset voivat poiketa merkittävästikin toisistaan

10 Lomaa kertyy 1.4. ja välisenä aikana. Tätä ajanjaksoa kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi. Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan ja sen pituuteen vaikuttavat työssäolovuodet. Loma on annettava pääsääntöisesti lomakauden aikana, joka on 2.5. ja välinen ajanjakso. Työnantaja määrää loman ajankohdan työntekijää kuultuaan. Loman ajankohdasta voidaan myös sopia toisin, ja tietyn osan lomasta voi säästää tuleville lomakausille. Vuosilomalain mukaan lomaa ansaitaan kaksi päivää kuukaudessa, jos työsuhde on kestänyt mennessä alle vuoden. Mikäli työsuhde on mennessä kestänyt yli vuoden lomaa ansaitaan 2,5 päivää kuukaudessa. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on voitu sopia lakiin kirjattua pidemmistä vuosilomista. Vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka, joka vastaa työntekijän normaalia palkkaa. Työ- ja virkaehtosopimuksilla on lisäksi sovittu lomarahasta, joka on yleensä puolet loma-ajan palkasta. Työsuhteen päättyessä työntekijälle korvataan pitämättä jääneet vuosilomapäivät rahana eli lomakorvauksena. Työsuhteen kestäessä lomakorvauksen maksaminen on poikkeus ja tulee kyseeseen vain vuosilomalaissa määritellyissä tilanteissa. sairastuminen Sairauden ajalta maksettavasta palkasta on sovittu työehtosopimuksissa. Työehtosopimusten määräykset sairausajan palkan osalta poikkeavat paljonkin toisistaan. Eroja on muun muassa sairausajan palkanmaksuajan pituudessa. Sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä on yleensä lääkärintodistuksen esittäminen. Työehtosopimuksen määräykset ja työpaikkakohtaiset käytännöt voivat kuitenkin vaihdella. Työpaikkakohtaisesti sovitaan miten ja kenelle ilmoitus poissaolosta tulee tehdä. Työntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus sopia, että työntekijä voi kokeilla työhön palaamista pitkähkön sairauden jälkeen ennen työkyvyttömyysajan päättymistä työskentelemällä osa-aikaisesti. Työntekijä on tällöin oikeutettu sekä osa-aikapalkkaan että tietyin edellytyksin Kelan maksamaan osasairauspäivärahaan. perhevapaat Perhevapaita ovat äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa sekä osittainen ja tilapäinen hoitovapaa. Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstään perhevapaiden ajaksi ja niiden päättyessä palata omaan työhönsä. Työntekijä ei saa irtisanoa työntekijää raskautensa, eikä perhevapaan käyttämisen vuoksi. Työnantaja ei saa syrjiä raskaana olevaa työnhakijaa, raskaana olevaa tai perhevapaita käyttävää työntekijää. Työsopimuslain mukaan kaikki perhevapaat ovat palkattomia. Useimmissa työehtosopimuksissa on kuitenkin määräyksiä työnantajan palkanmaksuvelvollisuuksista tiettyjen perhevapaajaksojen aikana. Esimerkiksi äitiysvapaan ajalta työntekijä on oikeutettu palkkaan yleensä 72 arkipäivältä. Kansaneläkelaitoksesta eli Kelasta saa lisätietoa sen maksamista äitiys-, isyys- ja vanhempainrahasta. äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja VanhempainVapaa Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Niistä kaikista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kahta kuukautta ennen 18 19

11 vapaan alkamista. Enintään 12 arkipäivää kestävän vapaan osalta riittää yhden kuukauden ilmoitusaika. Äitiys- ja isyysvapaan alkamisajankohtaa voidaan muuttaa vain pätevästä syystä, kuten äidin, isän tai lapsen terveydentilan tai lapsen syntymän vuoksi. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman pian. Vanhempainvapaa voidaan pitää kahdessa, vähintään 12 arkipäivän mittaisessa osassa ja alkamisajankohdan muutoksesta on ilmoitettava vähintään kuukautta aiemmin. Alkamisajankohdan muutoksen syy on oltava perusteltu. Hoitovapaa Työntekijällä on oikeus alle kolmevuotiaan lapsen hoitovapaaseen. Hoitovapaata voi olla yhteensä enintään kaksi jaksoa, kestoltaan jaksojen tulee olla vähintään kuukauden mittaisia. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia useammastakin hoitovapaajaksosta. Hoitovapaan alkaminen tulee ilmoittaa kahta kuukautta ennen sen alkamista. Molemmilla vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen, mutta ei samanaikaisesti. Ottolapsen osalta hoitovapaa voi kuitenkin kestää siihen asti kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, mutta enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Osittainen hoitovapaa Työntekijä voi saada lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata sen vuoden heinäkuun loppuun, jona lapsen toinen lukuvuosi peruskoulussa päättyy. Työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mikäli työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeisen vuoden aikana. Molemmilla vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen, mutta ei samanaikaisesti. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhempien oikeus osittaiseen hoitovapaaseen kestää siihen saakka kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tilapäinen hoitovapaa Työntekijällä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen, kun hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu äkillisesti. Se on tarkoitettu sairaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Tilapäinen hoitovapaa voi kestää enintään neljä työpäivää kerrallaan. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu, että tilapäisen hoitovapaan ensimmäiset kolme päivää ovat palkallisia. Tilapäisellä hoitovapaalla voi olla vain toinen vanhempi kerrallaan. Eri taloudessa asuvalla vanhemmalla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen. Poissaolo pakottavasta perhesyystä Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Työntekijän on ilmoitettava poissaolosta ja sen syystä työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Työsuhteen päättyminen Työsuhde voi päättyä irtisanomalla tai purkamalla. Irtisanominen tarkoittaa sitä, että työsuhde päättyy irtisanomisajan jälkeen. Mikäli työsuhde puretaan, se päättyy välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Työsopimuslaissa on säädetty, milloin työnantajalla on oikeus irtisanoa työntekijänsä. Irtisanomissyyn on oltava asiallinen ja painava, kuten työvelvoitteen laiminlyönti. Mikäli irtisanomisen perusteena ovat taloudelliset ja tuotannolliset syyt, työnantajan on pyrittävä järjestämään työntekijälle muita työtehtäviä tai koulutusta ennen irtisanomista Työntekijä voi irtisanoutua perustelematta päätöstään työnantajalle. Työnantajan irtisanoessa työntekijänsä, irtisanomisaika on työsuhteen pituudesta riippuen 14 päivästä kuuteen kuukauteen. Mikäli työntekijä irtisanoo itsensä, irtisanomisaika on 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta ja yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. Mikäli työsuhde puretaan, irtisanomisaikaa ei noudateta, vaan työsuhde päättyy välittömästi. Työsuhteen purkaminen on irtisanomista ankarampi toimenpide. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen erityisen painavasta syystä, joka voi olla esimerkiksi työntekijän työvelvoitteiden vakavat laiminlyönnit tai työmääräysten rikkomukset. Työsopimusta voidaan pitää purkautuneena, jos työntekijä on poissa työstä seitsemän päivää ilmoittamatta tästä työnantajalle. Työntekijä voi purkaa työsopimuksen, jos työnantaja rikkoo vakavasti omia velvoitteitaan

12 Työsuojelu Työsuojelun tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja torjua tapaturmia ja ammattitauteja sekä muita työstä johtuvia haittoja terveydelle. Työsuojelun tarkoituksena on myös turvata ja ylläpitää työntekijän työkykyä ja terveyttä. Työnantaja on työturvallisuuslain nojalla velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työntekijällä on velvollisuus toimia annettujen määräysten ja ohjeiden mukaan. Työpaikalla on oltava työnantajan nimeämä työsuojelupäällikkö, joka huolehtii työsuojelun järjestämisestä. Työntekijöitä edustaa työsuojeluvaltuutettu, joka on valittava vähintään 10 hengen työpaikoille. Työsuojelun toteutumista valvovat työsuojeluviranomainen. Työterveyshuolto Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ennalta ehkäisemiseksi. Työterveyshuolto on useilla työpaikoilla ennalta ehkäisevää laajempaa ja kattaa myös sairaudenhoidon. Työttömyysturva Ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen edellytyksenä on ilmoittautuminen työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi 10 kuukauden jäsenyys työttömyyskassassa työssäoloehdon täyttyminen kassajäsenyyden aikana (työssäoloehtona on, että palkansaaja on työssä 34 viikkoa 28 edeltävän kuukauden aikana.) Mikäli ansiosidonnaisen päivärahan edellytykset eivät täyty, Kela maksaa työttömälle työnhakijalle joko peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Eläke Ansiotyön tekeminen kartuttaa vanhuuseläkettä. Työntekijän lakisääteisen eläketurvan järjestää työnantaja. Yrittäjä järjestää eläketurvansa itse. Eläkkeen määräytyy tehtyjen työvuosien ja ansaitun palkan perusteella. Eläkettä karttuu myös tietyiltä palkattomilta jaksoilta, kuten hoitovapaan ja opintovapaan ajalta. Vanhuuseläkkeelle voi valintansa mukaan jäädä vuotiaana. Voit seurata työeläkkeen karttumista eläkelaitoksen vuosittain lähettämästä työeläkeotteesta. Eläkelaitokset antavat lisätietoa eläkeasioista. SuPerin jäsenenä sinut on vakuutettu työttömyyden varalta Super työttömyyskassassa. Työttömyyskassan jäsenmaksu sisältyy SuPerin jäsenmaksuun. Työttömyyskassan jäsenyyden edellytyksenä on voimassa oleva työsuhde liittymishetkellä. Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa koulutustukea koulutuspäivärahaa omaehtoiseen opiskeluun vuorottelukorvausta

13 Hoitotyössä noudatettavat työehtosopimukset Työntekijöitä koskeva keskeinen työoikeudellinen lainsäädäntö Ennen uuteen työpaikkaan menoa tulisi selvittää työpaikalla noudatettava työehtosopimus. Tietoa työehtosopimuksen säännöksistä antaa työpaikan luottamusmies. Lähi- ja perushoitajien työssä yleisimmin noudatettavia työehtosopimuksia ovat: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön työehtosopimus Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n vuokrattavia työntekijöitä koskeva työehtosopimus Muita hoitotyössä noudatettavia työehtosopimuksia: Sairaankuljettajia koskeva yleissitova työehtosopimus Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry:n jäseniä koskeva työehtosopimus Plusterveys-hammaslääkäreitä koskeva työehtosopimus Työterveyslaitosta koskeva työehtosopimus Valtion virka- ja työehtosopimus Työnantajan velvollisuus on pitää työpaikalla nähtävänä työpaikalla noudatettava työehtosopimus sekä keskeisimmät työoikeudelliset lait. TyöELÄMÄN KESKEINEN lainsäädäntö: Työsopimuslaki Laki työsuojelun valvonnasta ja Vuosilomalaki muutoksenhausta työsuojeluasioissa Työaikalaki Laki kunnallisesta viranhaltijasta Työturvallisuuslaki Laki nuorista työntekijöistä Työterveyshuoltolaki Yhdenvertaisuuslaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Palkkaturvalaki Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa Työntekijän eläkelaki Opintovapaalaki Kunnallinen eläkelaki Sairausvakuutuslaki Työttömyysturvalaki Vuorotteluvapaalaki Valtion virkamieslaki Tapaturmavakuutuslaki Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus 24 25

14 työelämään tulevan MuistiLista 1. Liity SuPerin jäseneksi. 2. Tee työsopimus kirjallisena ja sovi, noudatetaanko koeaikaa. 3. Selvitä työpaikalla noudatettava työehtosopimus. 4. Sovi mahdollisimman täsmällisesti työtehtävistä, palkan suuruudesta ja maksupäivästä, mahdollisesta vuosisidonnaisesta palveluslisästä, työajasta sekä työn suorittamispaikasta. super super on suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ammattijärjestö, joka on keskittynyt jäsentensä ammatilliseen, taloudelliseen ja sopimusedunvalvontaan. lähihoitajat ovat superin suurin jäsenryhmä. superin jäsenet työskentelevät useilla sopimusaloilla. superin jäsenet ovat nimikkeiltään mm. lähihoitajia perus- ja apuhoitajia hammashoitajia kuntohoitajia 5. Tarkista työsopimuksen kestoaika (toistaiseksi voimassaoleva/määräaikainen). 6. Selvitä, onko työpaikallasi luottamusmies. lasten- ja päivähoitajia hoitajia kodinhoitajia ohjaajia lastenohjaajia VastaanottoaVustajia lääkintävahtimestareita sairaankuljettajia osastosihteereitä koulunkäynninohjaajia henkilökohtaisia avustajia kehitysvammaistenhoitajia mielenterveyshoitajia Välinehuoltajia Farmanomeja ja lääketeknikoita asumisavustajia sairaanhoitajia terveydenhoitajia Fysioterapeutteja sosionomeja sosiaaliohjaajia Helsinki 2014 Copyright SuPer ry 26 27

15 työtä lähellä ihmistä super on suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattiliitto. suomen lähi- ja perushoitajaliitto super ry ratamestarinkatu 12, helsinki puh faksi facebook.com/superliitto twitter.com/superliitto

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Yhteistyöllä laatua! Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkintojärjestelmän asiakirjat

Yhteistyöllä laatua! Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkintojärjestelmän asiakirjat Yhteistyöllä laatua! Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkintojärjestelmän asiakirjat Soila Nordström 2011 Tutkintotoimikunta esittäytyy Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 11. Vuonna 2013 voimaan tulleita ja vuonna 2014 voimaan tulevia säädösmuutoksia... 15

Sisällys. Lukijalle... 11. Vuonna 2013 voimaan tulleita ja vuonna 2014 voimaan tulevia säädösmuutoksia... 15 Lukijalle................................................... 11 Vuonna 2013 voimaan tulleita ja vuonna 2014 voimaan tulevia säädösmuutoksia........................ 15 1. Työsuhteen ehtojen lähteet................................

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Ammattihenkilöstön vastuut ja velvollisuudet. Mirva Lohiniva-Kerkelä

Ammattihenkilöstön vastuut ja velvollisuudet. Mirva Lohiniva-Kerkelä Ammattihenkilöstön vastuut ja velvollisuudet Mirva Lohiniva-Kerkelä Henkilöstö Terveydenhuollon ammattihenkilöt ammattitoiminnan sääntely palvelussuhteeseen liittyvä sääntely Muut ammattiryhmät palvelussuhteeseen

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät 15.-16.4.2016 Yrittäjät Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus

Fysioterapeuttien opintopäivät 15.-16.4.2016 Yrittäjät Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus Fysioterapeuttien opintopäivät 15.-16.4.2016 Yrittäjät Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri Lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työsuhteen ehdot 1. Työsopimus:

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ 1. Sopijapuolet Etätyöntekijä Työyksikkö Lähiesimies 2. Työpaikka Palvelukeskus/ työyksikkö Etätyön suorituspaikka (osoite, puhelinnumero) 3. Etätyön luonne Etätyö on kokoaikaista

Lisätiedot

Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin

Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin Iivari Järvinen 3/2008 Suomen Eläinlääkäriliitto Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin Tyypillinen työsuhde määritellään yksinkertaisimmillaan siten, että siinä työntekijä on työsuhteessa vakinaisena (työsuhde

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Kuopio 2.3.2016 Ylitarkastaja Pekka Ojaniemi, Valvira AmHa-hanke Hanke on asetettu

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi!

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tahto Rohkeus Tulevaisuus Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten etujärjestö Tehy on jäsentensä edunvalvoja: Aina ei kaikki mene työsuhteessa

Lisätiedot

Työpaikan lait ja työsuhdeopas

Työpaikan lait ja työsuhdeopas Työpaikan lait ja työsuhdeopas 2015 Ty ö p a i k a n l a i t ja työsuhdeopas 2015 Talentum Media Oy Helsinki 13., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittaja Toimitus: Saara Palmberg

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

Työpaikan lait ja työsuhdeopas

Työpaikan lait ja työsuhdeopas Työpaikan lait ja työsuhdeopas 2017 Alma Talent 2016 Helsinki 15., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-2969-9 ISBN 978-952-14-2970-5 (verkkokirja) Taitto: Marja-Leena

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä.

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-allekirjoituspöytäkirja 1 Toteutetaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutulos

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Helsinki 10/2016 Copyright SuPer ry

SISÄLTÖ. Helsinki 10/2016 Copyright SuPer ry Lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2017 SISÄLTÖ Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy 28.1.2017 Miksi minun pitäisi tietää lainsäädännöstä? Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä: Ammattieettiset velvollisuudet ( 15) sovellettava

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Työsopimuslaki. käytännössä. Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto

Työsopimuslaki. käytännössä. Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto Työsopimuslaki käytännössä Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto TALENTUM Helsinki 2013 Viides, uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus:

Lisätiedot

Laki. työsopimuslain muuttamisesta

Laki. työsopimuslain muuttamisesta Laki työsopimuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 4, 2 luvun 4, 11 ja 17, 4 luvun 2, 6 luvun 6, 12 luvun 3 ja 13 luvun 5, sellaisina kuin niistä

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu?

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Miten tähän on tultu? Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon

Lisätiedot

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa. HE 131/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi. Isän oikeutta

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

Harri Hietala, Keijo Kaivanto ja Elisa Valvisto. Esimiehen käsikirja

Harri Hietala, Keijo Kaivanto ja Elisa Valvisto. Esimiehen käsikirja Harri Hietala, Keijo Kaivanto ja Elisa Valvisto Esimiehen käsikirja TALENTUM Helsinki 2016 Talentum Media Oy sekä kirjoittajat Kansi: Sirpa Puntti Taitto: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-2829-6

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä Virkavapaa, työvapaa Hakemuksen perusteella määräajaksi myönnetty vapautus työtehtävien hoitamisesta kokonaan tai osittain palkattomana tai palkallisena 1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Kristel Nybondas JÄSENKIRJE M+P+T+V/3/2011 9.3.2011 1(6) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää

Lisätiedot

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja

Lisätiedot

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Talentum Helsinki 2011 6., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja Mauri Saarinen Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1440-4 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN VARASTOISSA TYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Sisällys KAUPAN ALAN TYÖEHDOT... 3 MIKÄ ON PAM... 3 JÄSENYYS...

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kuntalain muuttamisesta

Lisätiedot

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Koulutusrahastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammattitutkintostipendin

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot