Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali

Transkriptio

1 3 Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA 69 5/2010 KOKOUSAIKA Tiistaina kello Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA Auer Pirkko OLLEET JÄSENET Hietala Eija Honkanen Heikki (ja merkintä siitä, kuka Humalalampi Veli toimii puheenjohtajana) Isojärvi Ahti Karila Pentti Leinonen Panu Nyman Pekka Oikarinen Hannu Pasma Jutta Poikela Marko Pyhäjärvi Milja Sirviö Satu Suokanerva Hanne Tervo Heikki Tervo Jari Oikarinen Antti vara vara MUUT SAAPUVILLA Parkkinen Erkki kunnanjohtaja OLLEET Niemi Anja kunnansihteeri ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pekka Nyman Anja Niemi PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU ALLEKIRJOITUKSET Aika ja paikka Pelkosenniemi Tervo Jari Pasma Jutta PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 31, 32, 33 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 31 Kutsu valtuuston kokoukseen on työjärjestyksessä mainitussa ajassa ennen kokousta julkaistu kunnantoimiston ilmoitustaululla sekä lähetetty kullekin valtuutetulle ja kunnanhallituksen elle. Valtuuston päätöksen mukaan ( 27/2009) täydellinen kokouskutsu on toimitettava paikallisiin kauppaliikkeisiin ja pankkeihin. Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on ennen kokousta julkaistu sanomalehti Koillis-Lapissa. Kokous on päätösvaltainen Kuntalaki 58 :n mukaan, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on saapuvilla. Pelkosenniemellä tämä tarkoittaa vähintään kymmentä (10) valtuutettua. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Kvalt 32 Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkistaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Mikäli pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy jonkin päätöksen sisältöä on asia saatettava valtuuston ratkaistavaksi. Työjärjestyksen 25 :n mukaan pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Heikki Honkanen esitti Jari Tervoa Panu Leinonen esitti Jutta Pasmaa ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kvalt 33 Valtuuston työjärjestyksen mukaan kokouksen esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jollei erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu lähetetään vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu 53 :ssä tarkoitetulla tavalla, Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen vaik-

3 Kunnanvaltuusto ka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti.

4 Kunnanvaltuusto Sosiaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 34 HOITAJAN TOIMEN PERUSTAMINEN TOIMINTAPISTEELLE Sos. ltk. 31 Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnassa on ollut ohjaajan ja hoitajan ohjauksessa keskimäärin kahdeksan päivä- ja työtoimintaan osallistuvaa. Toimintapisteen muuttaessa uusiin tiloihin ja päivä- ja työtoiminnan eriytyessä osittain erillisiksi toiminnoiksi ja työtoiminnassa olevien lukumäärän kasvaessa oman kunnan tarpeen sekä ostopalvelujen myötä sekä toiminnassa mukana olevien aiemmasta lisääntyneestä hoivan ja valvonnan tarpeesta johtuen tarvitaan kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan ohjaukseen yksi hoitajan toimi lisää. Yhden työntekijän lisääminen on hyväksytty alustavasti jo sosiaalitoimen talousarviossa 2010 ja siihen on budjetoitu rahat lukien. Kunnan hallintosäännön 65 mukaan kunnanvaltuusto päättää viran perustamisesta. Sos. siht. Sos. ltk. Khall 86 Kjoht: Kvalt 34 Sosiaalilautakunta esittää Pelkosenniemen kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että sosiaalitoimeen perustetaan hoitajan toimi, jonka pääasiallinen tehtävä on kehitysvammatyö ja ensisijainen sijoituspaikka Toimintapiste. Palkattavalta henkilöltä vaaditaan pätevyyttä sosiaali- ja terveysalan ammattitehtäviin (ammatillinen perustutkinto tai aiempi kouluasteinen ammatillinen tutkinto) ja peruspalkka määräytyy KVTES palkkahinnoittelukohdan 01SOS06A mukaisesti Esitys hyväksyttiin. Sosiaalilautakunnan päätösesitys hyväksytään.

5 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 35 PENTTI KARILAN ERO VALTUUSTON JÄSENYYDSESTÄ, TEKNISEN LAUTAKUNNAN JÄSENYYDESTÄ, TAKASTUSLAUTAKUNNAN VARAJÄSENYYDESTÄ JA VAALILAUTAKUNNAN JÄSENYYDESTÄ SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ EDUSTUKSISTA Khall 97 Pentti Karila on menettänyt vaalikelpoisuutensa kunnallisiin luottamustoimiin paikkakunnalta poismuuton vuoksi Kuntalain 33 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kotikunnan vaihtuminen kesken luottamustoimikauden aiheuttaa yleisen vaalikelpoisuuden menettämisen entisen kotikunnan luottamustoimiin johtokuntien ja toimikuntien yyttä lukuun ottamatta. Kuntalain 37 :n 1. mom. mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Pentti Karila on valittu toimikaudeksi valtuuston eksi ja toimikaudeksi teknisen lautakunnan eksi. Pentti Karila on valittu myös toimikaudeksi tarkastuslautakunnan varaeksi ja valtuuston vaalilautakunnan eksi. Kjoht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle: 1) että se toteaa Pentti Karilan valtuuston yyden päättyneen. 2) että se valitsee Pentti Karilan tilalle valtuuston eksi Jari Tervon. 3) että se toteaa Pentti Karilan teknisen lautakunnan en toimen päättyneen. 4) että se toteaa Pirkko Hyötylän teknisen lautakunnan varayyden päättyneen. 5) että valtuusto valitsee Pentti Karilan tilalle en tekniseen lautakuntaan ja tälle henkilökohtaisen varaen. 6) että se toteaa Pentti Karilan tarkastuslautakunnan varaen toimen päättyneen. 7) että se valitsee tarkastuslautakunnan Heikki Honkaselle henkilökohtaisen varaen. 8) että se toteaa Pentti Karilan vaalilautakunnan en toimen päättyneen. 9) että se toteaa Marko Poikelan vaalilautakunnan varayyden päättyneen. 10) että valtuusto valitsee Karilan tilalle en vaalilautakuntaan ja tälle henkilökohtaisen varaen.

6 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 35 Kunnanjohtaja muutti esitystään seuraavasti: 2) valtuusto toteaa, että Pentti Karilan tilalle valtuuston eksi tulee Jari Tervo. Kvalt 35 Hyväksyttiin yksimielisesti kohdat Keskeytettiin kokous kohta 1) todettiin kohta 2) todettiin kohta 3) todettiin kohta 4) todettiin kohta 5) Heikki Honkanen esitti, että varsinaiseksi eksi valitaan Jari Tervo ja hänelle varaeksi Pirkko Hyötylä. kohta 6) todettiin kohta 7) Heikki Honkanen esitti varaeksi Heikki Tervoa. kohta 8) todettiin kohta 9) todettiin kohta 10) Heikki Honkanen esitti varsinaiseksi eksi Jari Tervoa ja hänelle henkilökohtaiseksi varaeksi Marko Poikelaa.

7 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 36 REETA HYTTISEN ERO KUNNANHALLITUKSEN VARAJÄSENYYDESTÄ SEKÄ NIIHIN LIITTYVISTÄ EDUSTUKSISTA Khall 119 Reeta Hyttinen on menettänyt vaalikelpoisuutensa kunnallisiin luottamustoimiin paikkakunnalta poismuuton vuoksi Kuntalain 33 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kotikunnan vaihtuminen kesken luottamustoimikauden aiheuttaa yleisen vaalikelpoisuuden menettämisen entisen kotikunnan luottamustoimiin johtokuntien ja toimikuntien yyttä lukuun ottamatta. Kuntalain 37 :n 1. mom. mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Reeta Hyttinen on valittu Eija Hietalan henkilökohtaiseksi varaeksi kunnanhallitukseen. Lisäksi Reeta Hyttinen on kunnan edustaja Metsäliitto yhtymässä. Kjoht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle: 1) että se toteaa Reeta Hyttisen kunnanhallituksen varayyden päättyneen. 2) että se valitsee kunnanhallituksen Eija Hietalalle henkilökohtaisen varaen. Lisäksi kunnanhallitus valitsee Hyttisen tilalle edustajan Metsäliitto yhtymään vuoden 2010 loppuun. Kvalt 36 Kunnanjohtaja muutti esitystään siten, että kunnan edustajaksi Metsäliittoon vuoden 2010 loppuun valitaan Heikki Honkanen. kohta 1) todettiin. Keskeytettiin kokous kohta 2) Antti Oikarinen esitti Eija Hietalan varaeksi kunnanhallitukseen Mirva Aikioniemeä.

8 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 37 KORKOTUKILAINA Khall 117 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on päivätyllä osapäätöksellä hyväksynyt, myöhemmin tehtävän lainapäätöksen osana, Palvelukoti Onnelan kustannukset ja rahoitussuunnitelmat liitteen 1 mukaisesti. Saadun osapäätöksen jälkeen kunta voi hakea varsinaisen avustuspäätöksen. Avustuspäätöksen jälkeen ARA tekee hakemuksesta korkotukilainapäätöksen. Ennen korkotukilainahakemuksen jättämistä kunnan on pyydettävä luottotarjoukset pankeilta. Korkotukilainan määrä saadaan vähentämällä osapäätöksessä hyväksytyistä korkotuettavaista kustannuksista myönnetyn avustuksen määrä. Korkotuen on oltava vähintään 50 % korkotuettavien kustannusten ja hankkeeseen saatavan avustuksen erotuksesta. Osapäätöksessä korkotuettavat kustannukset ovat , johon tulisi nyt hakea korkotukilainaa ARA:n ennakkotiedon mukaan Laina-aika korkotukilainalle on 41 vuotta. ARA maksaa avustuksen Palvelukoti Onnelan rakennuskustannuksiin vasta, kun hanke on saanut myös korkotukilainapäätöksen. Kjoht: Kvalt 37 Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunnanjohtaja, ja hänen estyneenä ollessaan kunnansihteeri, voi ARA:lta saadun hyväksytyn avustushakemuksen ja -päätöksen jälkeen kilpailuttaa rahoituslaitokset ja sen perusteella nostaa ARA:n korkotukilainapäätökseen perustuen korkotukilainan, joka on suuruudeltaan taikka enintään ARA:n päätösten edellyttämä muu määrä (pienempi tai suurempi) ja laina-aika 41 vuotta. Lainaa vastaava määräraha lisätään vuoden 2010 talousarvioon. Liitteenä nro 1 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen päätös Palvelukoti Onnelan kustannukset ja rahoitussuunnitelma.

9 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 38 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN MENNESSÄ Khall 101 Liitteenä nro 6 vuoden 2010 talousarvion tulos- ja rahoituslaskelmat ulkoisten tulojen ja menojen osalta ja investointien toteumavertailu sekä talousarvion toteutumavertailun tuloste ulkoisten ja sisäistentulojen ja menojen osalta. Toimintamenot ovat toteutuneet talousarvioon nähden 46,2 %:n (v ,5 %) mukaan. Toimintatuotot ovat talousarvioon nähden toteutuneet 63,9 %:n (v ,4) mukaan. Toimintakatteen toteutuma on 42,7 %:a (v ,2 %). Toimintatuottoja on kertynyt noin edellisvuotta enemmän johtuen mm. suuremmista energiayhtiöiden tulouttamista myyntituotoista sekä maankäyttökorvauksista. Vuonna 2009 maankäyttökorvaukset tuloutettiin vasta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Toimintakulut ovat sen sijaan kasvaneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta n Syynä tähän on lähinnä viime vuoden vastaavaa ajankohtaa n :a suuremmat terveydenhoitopalvelukulut. Lisäksi kasvua on myös mm. sosiaalitoimen vanhusja vammaishoidossa n Verotuloja on kertynyt (37,3 %), joka on n vähemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2009 vastaavaan ajankohtaan verrattuna kunnallisverojen osuus on laskenut n. 4 % ja osuus yhteisöverojen tuotosta noussut 32 %. Vuoden 2010 alustavien kiinteistöverotietojen osalta talousarvion lukemasta jäädään sen sijaan n (ennakkotieto vuoden 1,326 M ). Ennakkotietona mainitut kiinteistöverot kertyvät vasta toisella vuosipuoliskolla, mikä selittää tämän hetken alhaista kertymäprosenttia. Valtionosuudet ovat toteutuneet talousarvioon nähden 50,6 % mukaisesti. Kaikki hallintokunnat ovat kokonaisuutena pysyneet talousarviossa. Yhteenvetona voidaan puolen vuoden toteuman perusteella todeta, että talous on kehittynyt talousarvioon nähden suunnitellusti. Esimerkiksi terveydenhoitopalveluiden kulujen kasvu on huomioitu sellaisenaan jo talousarviossa. Tulopuolella kiinteistöverojen laskua kompensoi osin yhteisöverotuottojen kasvu, ja verotulot ja valtionosuudet pysyvätkin kokonaisuutena talousarvion lukemissa.

10 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 38 On todennäköistä, että talousarviossa pysytään kokonaisuutena ja tilikauden tulos on ylijäämäinen. Kjoht: Hallitus merkitsee tiedoksi talousarvion toteutumatilanteen. Annetaan kunnanvaltuustolle tiedoksi. Kvalt 38 Liitteenä nro 2 Vuoden 2010 talousarvion tulos- ja rahoituslaskelmat ulkoisten tulojen ja menojen osalta ja investointien toteumavertailu sekä talousarvion toteutumavertailun tuloste ulkoisten ja sisäistentulojen ja menojen osalta. Merkittiin tietoon saatetuksi.

11 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 39 SOPIMUSLUONNOSTEN HYVÄKSYMINEN KUNNAN JA ITÄ-LAPIN TYÖHÖNVALMENNUSSÄÄTIÖN VÄLILLÄ JA OHJAUSRYHMÄEDUSTAJAN NIMEÄMINEN HANKKEESEEN Khall 68 Pelkosenniemellä pidettiin neuvottelu, jossa käsiteltiin pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä koskevan hankkeen käynnistämistä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa. Paikalla oli kuntien edustajien lisäksi Itä-Lapin Työhönvalmennussäätiön ja TE-toimiston edustajat. Pelkosenniemen kunnassa on valmisteltu asiaa koskeva alustava esitys, joka on liitteenä. Liitteenä myös neuvottelun muistio. Alustava esitys ja muistio, liitteet nrot 1. Hanke alkaisi syksyllä 2010 ja kestäisi kolme vuotta. Tavoitteena on parantaa työttömien työnhakijoiden toiminta- ja työkykyä ja työmarkkinavalmiuksia erilaisin yksilökohtaisin toimenpitein. Hankkeen volyymitavoite on 6 hlöä/kunta/kk. Lisäksi hankkeessa toimisi projektin vetäjä ja hanketyöntekijä eli molemmissa kunnissa olisi oma, hankkeen käytännön toimia hoitava työntekijä. Itä-Lapin Työhönvalmennussäätiö olisi hankkeen toteuttaja ja hallinnoija, jolloin avustus työllistettävien palkkakustannuksiin ja hanketyöntekijöiden palkkoihin sekä tietyiltä osin kone- ja laitekustannuksiin tulisi 75 %:n mukaan. Jos kunnat vastaisivat hankkeen toteutuksesta, avustusosuus olisi pienempi, 50 %. Kunnat joutuvat korvaamaan säätiölle hankkeen hallintokulut, mutta silti toteutus säätiön kautta on edullisempaa kuin kunnan ollessa hakijana. Hanke jatkaisi Pelkosenniemellä työpaja Sykkeen hyvin alkanutta toimintaa ja mahdollistaisi kunnan muiden toimintojen ja työpajahankkeen vahvan yhteistoiminnan alakoululla. Hankkeeseen mukaan lähtemistä puoltaa työmarkkinatukimenoissa saatava säästö. Samoin hankkeella on mahdollista pienentää kunnan työllistämiskustannuksia, koska osittain voitaneen teettää näitä töitä hankkeen työntekijöillä. Tietysti hankkeella ennen kaikkea pyritään vähentämään syrjäytymistä ja lisäämään työllistymisvalmiuksia. Mikäli kunta hyväksyy periaatteessa hankkeeseen mukaan lähtemisen, tehdään Itä-Lapin Työhönvalmennussäätiön kanssa sopimus hankkeen hallinnoinnista.

12 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 39 Kjoht: Hallitus päättää antaa alustavan sitoumuksen osallistumisesta ja hankehakemuksen jättämisestä yhdessä Savukosken kunnan kanssa Itä-Lapin Työhönvalmennussäätiön kautta toteutettavaan, pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden toiminta- ja työkykyä lisäävään kolmivuotiseen hankkeeseen. Lopullisesti osallistuminen päätetään sen jälkeen kun kustannukset ja avustusosuus sekä Itä-Lapin Työhönvalmennussäätiön kanssa tehtävä sopimus ovat esitettävänä. Khall 118 Itä-Lapin Työhönvalmennus -säätiö on saanut PelSavun Sykehankkeen avustushakemukseen päätöksen ELY-keskuksesta. Päätöksen mukaan ELY-keskus on hyväksynyt hakemuksen siten, että Itä-Lapin työhönvalmennus säätiölle myönnetään työllisyyspoliittista avustusta ajalle hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista enintään Päätöksen mukaan hakijan tulee hakea valtionapua vuodelle 2011 eri hakemuksella, ja se on toimitettava ELY-keskukseen mennessä. Mikäli eduskunta osoittaa tarkoitukseen soveltuvat määrärahat valtion vuoden 2011 talousarviossa, ja mikäli hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti, Lapin ELYkeskus varautuu myöntämään valtionapua hankkeeseen myös vuodelle Liite nro 2 päätös Työllisyyspoliittisesta avustuksesta. Pelkosenniemen kunta tekee Itä-Lapin Työhönvalmennus - säätiön kanssa neljä sopimusta, joissa sovitaan PelSavun Syke -hankkeen toteutuksesta ja kustannusten jaosta. Liite 3 maksusitoumus ulkopuolisesta rahoitusosuudesta, liite 4 maksusitoumus palveluiden tuottamisesta, liite 5 maksusitoumus hankkeen kohderyhmän ARVIverkostomaksusta, liite 6 maksusitoumus hankkeen kohderyhmän työvoimapoliittisten toimenpiteiden työnantajakustannuksista. Kustannuserittelystä (liite 7) selviävät em. sopimuksista kunnalle syntyvät kulut vuodelle Liite 8 osoittaa arvioidut kulut vuodelle 2011.

13 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 39 Kjoht. Pelkosenniemen kunta päättää osallistua suunniteltuun kolmivuotiseen hankkeeseen ja hyväksyy liitteenä olevat maksusitoumukset. Maksusitoumukset osoittavat enimmäiskustannusten tason, joten Itä-Lapin työhönvalmennus -säätiön on kaikessa toiminnassa osoitettava taloudellisuutta. Lisäksi hankkeen synnyttämät nettotulot hyväksyttävien toiminnan muiden kuin hallinnon kulujen jälkeen on vähennettävä kunnalle aiheutuvista kustannuksista. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy, että vuoden 2010 arvioidut kustannukset lisätään sosiaalitoimen talousarvioon. Määrä tarkentuu kuluvalle vuodelle varatun määrärahan (kunnanhallitus) käytön tarkennuttua. Mahdollinen toimintaan kuluvalle vuodelle varatun määrärahan säästö siirretään kattamaan po. kustannuksia. Lisäksi kunnanhallitus hyväksyy, että vuodelle 2011 esitetty kustannusarvio otetaan huomioon talousarvion laadinnassa. Kunnanhallitus nimeää edustajaksi hankkeen ohjausryhmään sosiaalisihteeri-lastenvalvojan. Kvalt 39 Liite nro 3 Päätös Työllisyyspoliittisesta avustuksesta, maksusitoumus ulkopuolisesta rahoitusosuudesta, maksusitoumus palveluiden tuottamisesta, maksusitoumus hankkeen kohderyhmän ARVI-verkostomaksusta, maksusitoumus hankkeen kohderyhmän työvoimapoliittisten toimenpiteiden työnantajakustannuksista, kustannuserittelystä selviävät em. sopimuksista kunnalle syntyvät kulut vuodelle 2010 ja arvioidut kulut vuodelle 2011.

14 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 40 ALAKYLÄN ASEMAKAAVANMUUTOS, OSA 1 ; OSA-ALUE A1 Tekn.ltk 83 Liite 1. Kaavaehdotus ja selostusosa Liite 2. Kaavaehdotuksesta tulleet lausunnot ja muistutukset Liite 3. Kaavanlaatijan vastine Pyhätunturin matkailukeskuksen keskeisen ydinalueen muodostavat Hotelli Pyhätunturin alue (ns. yläkylä) ja liikekeskuksen alue (ns. alakylä). Alakylän asemakaavanmuutos koskee voimassa olevan 1992 vahvistetun rakennuskaavan kortteleita 359, 360 ja 364 sekä niihin liittyviä liikenne-, matkailuperävaunu- sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita. Kaavalla muodostetaan korttelit sekä niihin liittyvät virkistys- ja liikennealueet. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 15,95 ha. Alakylän kaava hyväksytään osina, joista ensimmäinen on osa 1 esitetään nyt hyväksyttäväksi. Hyväksyttävän alueen pinta-ala on n. 6 ha. Kaava-alueesta on rajattu pois myöhemmin hyväksyttäväksi korttelit 401 ja 402, toinen LPA-alue, rinnealue ja osa VL-alueesta. Kaavan laadinnan lähtökohtana on ollut hyväksytty yleiskaava. Tekninen lautakunta on käynnistänyt alueen asemakaavanmuutoksen / 18. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotuksesta annettiin 3 lausuntoa ja 2 muistutusta (liite 2), johon kaavan laatija on antanut vastineen (liite 3.).

15 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 40 Kellarin rakentamisesta MRL 115 Kerrosala Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa. Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella ja mahdollinen ullakko pääasiallisesti julkisivun ja vesikaton leikkauslinjan tasoa ylempänä kerroksen yläpuolella. Asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen sekä rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle. Kaavamääräys rakennusoikeuden lisäksi voidaan kellariin sijoittaa enintään 5 %:a tontin/rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeudesta mahdollistaa kellariin rakennettavaksi käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kaavamääräyksen tarkoituksena on edistää kellarin rakentamista, koska kellarin rakennustyyppi lisää jalankulkualueen viihtyisyyttä. Yleiskaavassa keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin liikenteen selkeyttäminen ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Ydinalueella liikenne ratkaistaan siten, että keskusta-alue voidaan kokonaan rauhoittaa kävelyliikenteelle. Tämän mallin mukaisessa rakentamisessa toteutuu toimintojen limittäminen. Pihatason alla on asukkaiden autopaikat, pihatasossa on tilat kaupallisille palveluille ja ylemmissä kerroksissa asuin- ja majoitustiloja. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavaan on lisätty Pyhäntieltä LPA- alueelle ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Asiasta on pyydetty lausunto Lapin Ely- keskuksen liikenne- ja infra vastuualueelta, eikä sieltä ole huomauttamista lisäkseen. Rak.tarkastaja: Lautakunta viittaa kaavanlaatijan vastineeseen tehtyihin muistutuksiin ja lausuntoihin ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle alakylän kaavanmuutoksen osan 1 hyväksymistä.

16 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 40 Tekn.ltk: Hanne Suokanerva esitti Hannu Oikarisen kannattamana, että kaavatien Polarrinne nimi muutetaan Hissitieksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Khall 121 Kjoht: Kvalt 40 Muutoin rakennustarkastajan päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteenä nro 10 Kaavaehdotus ja selostusosa, kaavaehdotuksesta tulleet lausunnot ja muistutukset ja kaavanlaatijan vastine Teknisen lautakunnan päätösesitys hyväksytään. Liitteenä nro 4 Kaavaehdotus ja selostusosa, kaavaehdotuksesta tulleet lausunnot ja muistutukset ja kaavanlaatijan vastine. Ahti Isojärvi esitti Polarrinne -nimisen tien nimeksi Luontotie. Pekka Nyman esitti, että esitys hyväksytään muilta osin, paitsi paikoitusalueen (LPA) suhteen, johon tulisi sisältyä hiihtolatu Soutajaan. Esitys raukesi kannattamattomana. Päätökseksi tuli kunnanhallituksen esitys.

17 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 41 MAANKÄYTTÖSOPIMUS METSÄHALLITUS / PELKOSENNIEMEN KUNTA Khall 88 Kunta ja maanomistajat ovat sopineet ns. Alakylän alueen kaavoituksen käynnistämisestä. Kaavan laatijana on ollut Arkkitehtitoimisto Havas-Rosberg/ Sauli Havas. Kunta laskuttaa maanomistajia erikseen kaavan laadinnan kustannuksista. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä kevään 2010 aikana. Kyseessä olevan kaava-alueen ulkopuolella kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ovat vahvistuneet Kultakeronpuiston ja Liikekeskuksen asemakaavat. Edellä olevat kaava-alueet ja rinne- sekä reitistöalueet kuuluvat sopimusalueen välittömään toimintaan. Kunta on rakentanut alueelle tulevan Kultakeron kadun, samoin alueen suunnitellut reitistöt. Asemakaavan laatimisesta, josta syntyy maanomistajalle hyötyä, laaditaan maankäyttösopimus, jossa määritellään osan kaavoituksella maapohjan arvonnoususta syntyvän hyödyn korvaamisesta kunnalle. Kunta käyttää maankäyttösopimuksesta tuloutuneet varat alueen yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Kunnanjohtaja ja rakennustarkastaja ovat neuvotelleet Metsähallituksen kanssa oheisen liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen. Sopimus on alueella noudatetun käytännön mukainen. Sopimus on allekirjoitettu ja korvaus suoritetaan kunnalle mennessä. Sopimus tulee kunnan hallintosäännön mukaisesti lopullisesti voimaan kunnanvaltuuston hyväksymisellä, koska korvaus on yli euroa. Liitteenä nro 3 maankäyttösopimus. Kjoht: Kvalt 41 Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle oheisen liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen hyväksymistä. Liitteenä nro 5 Maankäyttösopimus. Päätettiin kokous 16.05