Kaupunginhallitus Valtuusto Alueyhteistyön ja elinvoiman Alueyhteistyön ja elinvoiman.

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Valtuusto Alueyhteistyön ja elinvoiman Alueyhteistyön ja elinvoiman Alueyhteistyön ja elinvoiman Laajan hyvinvointikertomuksen painopisteisiin ja kehittämiskohteisiin konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahojen nimeämisen, resurssit ja arviointimittarit KH Kunnan tehtävänä on kuntalain 1 mukaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Lisäksi kunnan on terveydenhuoltolain 11 ja 12 :ien mukaan seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa kunnan on arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin (EVA). Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Pudasjärven kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus vuodelta 2012 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja valtuustossa joulukuussa Valiokunnat keskustelivat vuoden 2013 toukokuun aikana valtuustokauden kehittämiskohteista. Hyvinvointityön painopistealueiksi valittiin silloin lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi. Pudasjärven kaupunki on ollut yhtenä pilottikuntana mukana vuosina Lapin aluehallintoviraston hallinnoimassa Arjen turvaa kunnissa hankkeessa. Hankkeen aikana on kaupunginhallituksen päätöksellä perustettu syksyllä 2013 kunnan poliittisen ja virkamiesjohdon suorassa alaisuudessa toimiva poikkihallinnollinen ja sektorirajat ylittävä laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä. Johtoryhmässä on edustajat kaupungilta, seurakunnasta, Oulunkaaren kuntayhtymästä, Pohjois-Suomen ja Lapin aluehallintovirastoista (AVI), Pohjois-Pohjanmaan ELY:stä, Koillismaan kihlakunnan poliisilaitokselta, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksesta, yrittäjistä, kylistä, yhdistyksistä ja Arjen turvaa -hankkeesta. Tämä laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä on yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa valmistellut valiokuntien tekemien esitysten pohjalta laajan hyvinvointikertomuksen vuosille Meneillään olevasta valtuustokaudesta on jäljellä enää vuodet ja seuraavan valtuustokauden laaja hyvinvointikertomus tulee laadittavaksi jo vuonna Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä käsitteli laajaa hyvinvointikertomusta ja esittää vuosien painopisteiksi ja kehittämiskohteiksi tärkeysjärjestyksessä:

2 1. Perheille annettava tuki 2. Työpaikkojen ja työmahdollisuuksien lisääminen sekä työnhakijoiden / ihmisten aktivointi 3. Asuntotuotanto - vuokra-asunnot 4. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus Painopisteisiin ja kehittämiskohteisiin sisällytettävistä konkreettisista tavoitteista, toimenpiteistä ja vastuutahoista sekä resursseista ja arviointimittareista käydään vielä keskustelu valiokunnissa vuoden 2015 alussa ja laaja-alaisessa hyvinvointi- ja turvallisuustyönjohtoryhmässä, minkä jälkeen asia tuodaan vielä kaupunginhallituksen ja tarvittaessa valtuuston päätettäväksi. Laajan hyvinvointikertomuksen tarkempi tilannekuva jaetaan kaupunginhallituksen jäsenille tässä vaiheessa diaesityksen muodossa ja hyvinvointikertomusta esitellään vielä tarkemmin valtuustoseminaarissa Lisäksi valmisteilla olevaan sähköiseen kertomukseen voin tutustua netissä osoitteessa (käyttäjätunnus ja salasana näkyvät diaesityksestä). Asian on valmistellut palvelusuunnittelija Ritva Kinnula puh Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus esittää: Valtuusto päättää: 1) hyväksyä laajan hyvinvointikertomuksen vuosille painopisteet ja kehittämiskohteet edellä esitetyn mukaisesti 2) antaa valiokunnille tehtäväksi yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa valmistella painopisteisiin ja kehittämiskohteisiin konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahojen nimeämisen, resurssit ja arviointimittarit maaliskuun 2015 loppuun mennessä, minkä jälkeen asian tuodaan vielä kaupunginhallituksen ja tarvittaessa valtuuston päätettäväksi. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. VALT 54 Kaupunginhallituksen esitys: Valtuusto päättää: 1) hyväksyä laajan hyvinvointikertomuksen vuosille painopisteet ja kehittämiskohteet edellä esitetyn mukaisesti; 2) antaa valiokunnille tehtäväksi yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa valmistella painopisteisiin ja kehittämiskohteisiin konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahojen nimeämisen, resurssit ja arviointimittarit maaliskuun 2015 loppuun mennessä, minkä jälkeen asia tuodaan vielä kaupunginhallituksen ja tarvittaessa valtuuston päätettäväksi. Päätös: ALUEYHT 5 Valtuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti. Alueyhteistyön ja elinvoiman sopi toimintamallin ja aikataulun valtuuston antamasta valmistelutehtävästä siten, että valmis esitys on

3 annettavisa määräajassa. Kehittämisjohtaja ehdotti, että alueyhteistyön ja elinvoiman määrää pientyöryhmän, joka valmistelee asian seuraavaan valiokunnan kokoukseen. Pientyöryhmään valittiin Paula Manninen, Jari Jussila, Eero Oinas-Panuma ja Minna Lantto. Pientyöryhmän puheenjohtajana toimii Jorma Pietiläinen ja sihteerinä Sinikka Mosorin. Valiokuntien puheenjohtajat kokoontuvat piakkoin ja puheenjohtaja tulee ehdottamaan, että alueyhteistyön ja elinvoiman valmistelee 1-kohdan eli Työpaikkojen ja työmahdollisuuksien lisäämisen. Lisäksi ehdotetaan, että kaikki valiokunnat valmistelevat 4-kohtaa eli Fyysinsen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus. ALUEYHT 4 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen esitteli pientyöryhmän valmistelemat esitykset ja työllisyyskoordinaattorin tekemät laskelmat.liitteenä powerpoint-esitys. Pientyöryhmä on kokoontunut kaksi kertaa: Työpaikkojen ja työmahdollisuuksien lisääminen sekä työnhakijoiden/ihmisten aktivointi Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus.muistiot on lähetetty valiokunnan jäsenille etukäteen Muistiot on lähetetty valiokunnan jäsenille etukäteen. Työpaikkojen ja työmahdollisuuksien lisääminen sekä työnhakijoiden/ihmisten aktivointi: Konkreettiset tavoitteet: 1. Työttömänä olevan 50 nuoren(18-29 v.) työllistäminen 3 kuukaudeksi vuoden 2015 aikana.kaupunki maksaisi yhden kuukauden, jolloin valmennetaan nuoria työelämän vaatimuksiin ja yrittäjä maksaa kaksi kuukautta eli sen ajan, kun nuori on töissä yrityksessä. Todettiin, että ensin tulee varmistaa yritysten tahtotila ja realistiset mahdollisuudet työllistää nuoret. Yrityksen maksuosuus olisi noin Kaikkien v. työllistäminen 2 viikoksi 300 palkalla yhteistyössä 4H:n kanssa kesällä H on hoitanut työsopimusten tekemisen ja palkan maksun, josta kaupunki on maksanut erillisen korvauksen. Lisäksi kaupungin työllistämisen yksikkö on tehnyt työllistymistä tukevia töitä. Todettiin, että nykyistä toimintamallia tulisi muokata 4H-yhdistyksen ja kaupungin välillä, jotta päästäisiin kustannustehokkaampaan malliin. 3. Nostetaan palkkatukityöllistettyjen määrä 100 hlöstä 200 hlöön vuonna Vuonna 2015 talousarvioon on varattu kaupunkilisää Jos kaupunki maksaisi 200 hlön työllistämisestä kaupunkilisää kk:n

4 ajalle (että pääsisi pois sakkolistalta) se tekisi yhteensä Vuonna 2014 kaupunkilisä on ollut 8,20. Vuodelle 2015 esitetään keskimäärin 23 kaupunkilisää. Painotus tulee olla pisimpään työttömänä olleissa ja nuorissa. Lisäksi että yhden henkilön työllistämisellä saadaan kuntouttavan työtoiminnan ja -kokeilun paikkoja. Käytiin keskustelua edellä mainituista vaihtoehdoista. Vuoden alusta voimaan tullut laki vaikeuttaa yhdistysten työllistämismahdollisuuksia todella paljon.kaupunkilisän nostaminen olisi elinehto, jotta yhdistykset voivat työllistää edelleen. Lisäksi asialla on jo kiire, koska ollaan jo helmikuun puolessa välissä ja päätöstä ei vielä ole. Tuki tulisi maksaa takautuvasti vuoden alusta. Kyläyhdistysten työllistämismahdollisuudet vaihtelevat kylittäin. Suurin osa kyläyhdistyksistä toimii talkoovoimin ja he hoitavat kyläyhdistyksen asioita oman työn ohessa. Todettiin, että Laavu-hankkeessa tullaan tekemään juuri tätä työtä ja haetaan osallistavan budjetoinnin kautta uusia toimintamalleja. Lisäksi todettiin, että kylillä tarvitaan ns. kyläpäällikkö palkattuna työntekijänä, koska ilman koordinointia toiminta ei ole mahdollista. Yhdistykset voivat saada paperiasioihin tukea Työpetari ry:n kautta maksutta, jos kaupunki myöntää yhdistykselle haettua toimintatukea vuodelle Sovittiin, että esitetyt luvut viedään kaupunginhallitukseen mahdollisimman pian. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus: Konkreettiset toimenpiteet: 1. Psyykkinen mittaus fiilismittareilla paikkakunnan erilaisissa tiloissa; yritykset, virastot, koulut yms. Ajantasainen fiilismittari julkiselle paikalle. Selvitetään laitetoimittaja. 2. Fyysisen hyvinvoinnin mittaus erilaisilla laitteilla. Vanha kirjastoauto varustettaisiin laitteilla ja sen kiertäessä kylillä saataisiin ajantasaista tietoa kyläläisten tilasta. Todettiin, että mukaan tulisi ottaa urheiluseurat, yhdistykset ja yritykset. 3. Laavu-hankkeen projektikoordinaattori Marjo Nurmi selvittää Ruotsin mallin vastikkeellisesta sosiaalituen käytöstä. Pudasjärvi voisi hakea Ministeriötä lupaa toimia pilottikuntana. Mallissa on haettava mahdollisuuksia harvaan asuttujen kylien työttömien työllistämiseksi. Vaatisi lakimuutosta. Valiokunta näki asian hyvänä ja jatketaan asian valmistelua. Sovittiin, että kehittämistoimi jatkaa asioiden valmistelua. Kehittämisjohtaja voi viedä pientyöryhmän esittämät asiat valiokunnan jäsenten antamilla kommenteilla johtoryhmässä käsiteltäväksi.

5 ALUEYHT 5 Palvelusuunnittelija Ritva Kinnula kertoi, että Laaja hyvinvointikertomus tehdään valtuustokausittain ja päivitetään vuosittain. Listausta tullaan käymään läpi valiokuntien yhteisessä kokouksessa Valiokuntien puheenjohtajat ovat tehneet omat listauksena lisättävistä asioista. Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunnasta annettiin seuraavat kommentit: Mm. palveluseteli vaatii kehittämistä ja voitaisiin miettiä sen laajentamista kaikkien kuntalaisten käyttöön. Investointien osalta erityisesti senioriasuntojen rakentamiseen tarvittaisiin vuosittaista suunnitelmaa vuoteen 2040 saakka.